Vapaus, January 5, 1926

              i l 5 . : • VAFAUS
T o i m i t t s l a t;
. , & O. NEH*. H. A . BOlJVINEN.
? VAPAVS (Liberty)
. The only organ oir FinniBh WoTker8 In Canada. Pol^
IMhed In Sodbory» Ont., every Tuesday. Thorsday and
***^iSered at the Port Office Department, Ottawa,
j i«a ggcond^iclaBa matter
«F ;
/ ' S
^ V Ctenerol advertising rate» -760 per coL inch. Ml-lOmam
charge for single inaertion 76c. 'nxe Vapana
ia tiie beat advertising raedinm among the Frnnlab
vBeopIe in Canadan
T I L A U S H I N N A T J
^ Canadaan yksi vk. ?4.00, pnoU vk. I2.2&, kolme kk.
« i d y s v Ä b i n ja Suomeen, yksi -k. 15.60, pqolj vk.
18.00 j a kolme kk. $1.76. . . « ,au *»«
Tilauksia, joita ei nenr^i r<»h8, ei to.la lähettämään.
pitsi asiamiesten jpilla on takaukset. '
Eiiglantilais-venäläiseii konutean
* vetämät sniuitayiivat
Äskeisessä istunnossaan Berliinissä hyv^yiraig-lantflais-
venaläincn eheyskomitea seuraavasisältoisen
päätöslauselman:
1. Englantilais-venäläinen fcoonitea valittaa ' toimin­taa,
niihin Amsterdamin intemationalen yleisneuvoston
ILMOITUSHINNAT VAPAUDESSA:
Naimailmotukset $;.00 kerta, 'f2.00 kaksi kertaa.
Avioliittbonmenoilmotukset 50c palstatuuma* '
Nimennnntosilmotukset 50e kerta, $1.00 3 kertaa
SyntymSilmotnkset $1.00 kerta, $2.00 3 kertaa.
Avioeroilmotukset $2.00 kerta, $3.00 kaksi kertaa.
Knolemänilmotnkset $2.00 kerta, $50c lisämaksu
lUtoslauseelta tai muistovärssyltä. ^ , ^ ..
Balntaantiedot ja osoteilmotukset 50c kerta, $1.00
kolmekeriaa. , . . . ..
Tilapäisilmottajten ja ilmotusakenttuunen on, vaa-dittaessa.
lähetettävä Umotoshinta etukäteen.
Vapauden konttori ja toimitus: Liberty Bldg Lome
SL Puhelin 1038. Postioaote; "Box 60. Sudbnry, Ont.
Jos ette milNin tahansa saa vastausta ensimaiseen
kirjeeseenne, kirjoittakaa uudelleen liikkeenhoitaja.1
•ersoonalllsella nin>ellä.
X-V(KANffASm Liikkeenhoitaja.
r^ f 'f
Huutava esimerkki taantumusiior-variston
petomaisuudesta
Yksi v^niles Tsankovin v. l^iS uhreista oli sano-malehtrrtii^
s Josef Herhst Hän kuului porvarilliseen
rälymystöÖD-ja-maan luenoimpaan «sosietehen»:
kykyjensä johdosta ismnettu ulkopuolella msansa rajo
jenkin. Hän oli naimisissa ent. pääministeri Kara-velovrin
tyttären kanssa, Karavelowin, joka oli maan
vdemokraattisen puolueen perustaja ja jota voitiin pitää
V. 1879 perustuslain isänä. Herbst ei kuitenkaan lu­keutunut
jnihiokaän poliittiseen puolueeseen, vaan toi
mitti muuatta puolueetonta viikkolehteä, missä hän
'kuitenkin v. Ij923.^^:^^
seen -nähden; vastustavalle kannalb^^^
seen, jonka^ M
silmissä. Hänen julkaisunsa < lakkailtiin, mutta kaa
perusti ubden, i^ssä edelleen paljasti ja tuomitsi tsan
kovilaisten /taantumusporvarien ja sosialidemokraattien
rikokset Täisiäkin julkaisu lakkautettiin.' Mutta ei
he|^Iittänyt# -Vaanvperusfi vielä kerran kaksi kertaa kuu­kaudessa
ilmestyvän julkaisun. !Mutta sitten' tapahtui
Spfian kadetraaliat^taatti. missä Herbstillä tietysti ei'
ollut suitaan osaa,, muttx^ jota taanttunusmiehet käytti­vät
li^^cseen tukkiakseen Herhstiukin suun. Hänet
yangit|i|in ja tuntetnatföinar miehet veivät hänet tunte-inatiömaaii;
j«j|db.^
J
Kun ^Sofian parlamentissa sittemmin tahtiin väliky-sely'
verilöylyjen — porvarisuhrien johdosta,^ käyjtti
Herbstih Vaimo tilaisuutta, lähett^n Tsankoville mies*
taäA>iEoskevan' tiedustelun. Tähän ei kuitenkaan tullut
mitään vastausta- Uudelleen oltuaa^ pitkiä kuukausia
epätietoisena miehenrö'kohtalosta^ jul^ihän^^^p
mentin puhemiehelle, joka on siviilioikeuden professori^
ja Tsankoville, osotetun, miestään ^ koskevan avoimen
kyselyn. .Hän korosti eritoten, että kun parlamentin
puheenjohtaja^ oli oikeuden ylin valvoja, ei tämä saat-
;:^ut olla ottamalta selvää laittomasti vangitun kansa­laisen
kohtalosta.
. ' M
edustaj at nähneet / olevan syytä vastata mitään tämän
ylhäisöön -lukeutuvan naisen sydäntäsärkevään vetoo­muksen.
':' Sen sijaan' otti muuan Tsankovin kynäkätyri poh­jattomalla
kyynillisyydelläkosketellakseen asiaa Tsan­kovin
«demokraattisessa»;: äänenkannattajassa. Tämä
roisto kirjotti:
1 «Bulgaria on perustuslaillinen valtio. Lait ja .oi-
< keuslaitokset ovat koko maailman käytettävissä. Rouva
Hersbt olisi sen sijaan, että julkasi kirjelmänsä leh­dissä,
voinut kääntyä näiden puoleen.»
:Kirjottaja, samoin kuin Tsankov ja siviilioikeuden
professori sekä ;muut veritaantumuksen edustajat 'tiesi­vät
vallan hyvin, ettei tällaisesta kääntymisestä ollijt
mitään hyötyä. Mutta kirjotuin tahdottiin raa'asti
loukata puolisonsa kohtalosta syvästi jäfkähtynyttä vai­moa
|a samalla viskata sumua koti- ja ulkomaisen si-vbtyncen
mielipiteen silmiin: olihan maa perustuslail­linen,
olivathan sen lait ja oikeuslaitokset koko maa­ilman
käytettävissä!
Tosiasiassa ei näillä kuitenkaan ollut tässä mitään
tekemistä; Oikeistoporvaristo mellasti ja murhasi mie-liään
myöten, ottamatta lainkaan lukuun lakeja ja oi­keusistuimia.
Ja mitä journalisti Herbstiin tuli, oli
hän aikoja sitten petomaisella tavalla tapettu: .
hän ja kaksi ent. ministeriä, -PavIow ja Janow pol-leUiin
elävältä Sofian oh ranakeskuksen keskuslämmitys'
laitoksen ahjossa^ saaden he kauhealla kidutuskuole-malla
sovittaa, että edustivat konnien hallitsemassa
ipaassa sitä rahtua kunniallisuutta, hyveikkyyttä ja
miehuutta, mikä porv^illisessa maailmassa^v^ä oli
jäleHä, porvarillisessa maailmassa, missä oikeuden kor­kein
valvoja yhtyy tihutöissä palkattujen murhamiesten
ja icaiken häpynsä menettäneiden sosialidemokraattien
kanssa jotka antavat, tukensa tällaiselle 'veriselle mäs­säykselle.
" _
V - ^ Eir ajattdcailla. eikä ahkeruudella tehdä yhteis-kunnoHista
vallaidcumousta, vaan tahdolla ja toimin-ÄallaV;
Karl l^arx.
enemmistö on ryhtynyt ja joka on johtanut yleisneu­voston
ammattiyhdistysneuvoston välisen kongressin
kutsumisehdotuksen hylkäämiseen ilman ennakolta ase­tettuja
ehtoja.
2..Komilea töleaa, että tämä päätös on tehty pikem-minkin\
virallisten ennakkoluulojen kuin Amsterdamin
intemat|)nalenjäsenjoukkojen käsitysten ja toivomus­ten
penuteellä. Todistuksena tästä asettaa komitea en
nakkoluuloja vastaan; joita tässä on tuotu esiia Ve­näjän
ammatillista liikettä vastaan, muiden maiden am
matillisten johtojen kannanmäärittelyn, johtojen, jotka
eivät vielä lukeutki Amsterdamin intemationaleen.
3. "Komitea on sitä käsitystä, että nykybin otettava
ensimäinen käytännöllinen askel on konferenssin kut­suminen
Englannin ammattiyhdistysten yleisneuvoston
toimesta, mikä' on sopusoinnussa aikaisemmin venäläis-engläntilaisessa
konferenssissa tehdyn sopimuksen' kans
sa, minkä molempien maiden ammatillisten liikkeiden
korkeimmat määräävät elimet ovat hyväksyneet.
4. Komitea valittaa jatkettujen hyökkäyksien joh­dosta
Venäjän ammatillista liikettä vastaan, samoin
kuin vääristelyjen johdosta, joiden afaiseksi on joutunut
englanlilais-venäläisen komitean toiminta ^ sekä politiik­ka'
ja päämäärä, joita molempien maiden ammatilliset
johdot edustavat työssään kansainvälisen ammatillisen
eheyden hyväcsi. Komitea päättää ryhtyä toimenpi­teisiin
tällaisten vääristelyjen ja estely-yritysten tor­jumiseksi.
-
• 5. Komitea uskoo,; että molempien maiden amma
tiilisten liikkeiden edustajat tulevat edelleenlcin kannan
määrittelyssään noudattamaan levollisuutta ja 'arvok­kuutta,
kaikista edesvastuuttomista hyökkäyksistä huo­limatta;
joita suunnataan niitä ja ammatillisia järjes
töjä vastaan, joita he edustavat/ He tulevat jatkamaan
alkamaansa työtäv toteuttaakseen eheyden koko maail­man
ammatillisessa liikkeessä.
Päätettiin, että seuraava kokous pidetään ensi yuo-den
alussa. Komitean istuntoon saapui tervehdyksiä
Norjan ja Suomen ammatillisilta johdoilta.
Tnea^ Jan. 5.11926
(fteistoIa^uDiIen vaara
Puolan uusi hallitus ja kommunistit
; Kommunistiedustaja Pristupa on Puolan valtiopäi
villaa antanut selityksen, missä lausutaan, että uusi hai
litus ei anna työläisille eikä talonpojille mitään ja että
Puolan sosialidemokratian : osanotto hallituskokoomuk-seen
avaa niiden puolalaisten työläisten silmät,, jotka
dvät.t8hän:a$ti' ole älyimeetj'mitä: petturin osaa Puolan
sosialidemokratia on esittänyt.
Puolan työtätekevillä joukoilla, kaikkea kansalli­suutta,:
onvain yksi pelastustie: työväen- ja talonpoi-kaishallituksenluooiineii
ja veljellisten suh^eid^sol^
miaminen Puolan ja l^euvostotVenäjän kesken. Lähim-pinä
tehtävinä on:
leivän hankkiiniseksi nälkäänäkeville työttömille, 8-tun
nin työajan säilyttäminen, suurtilain takavarikoiminen
talonpoikain hyväksi ja kansallisten vähemmistöjen sor
ron' lopettaminen. '
«Tunainen Karjala" päivälehdeksii
Karjalan suomenkielinen piirijärjestö on hyväksy­nyt,
seuraavan päätöslauselman:: «Koska «Punainen
Kärjala»-lchden, ollakseen Karjalan työläisten ja ta!-
lonpoikain hallituksen sekä Karjalan puoluejärjestön
äänenkaAnattajana, on laajemmin seurattava puolue- ja
neuvostotoimintaa sekä työväestön että talonpoikain yh
teiskunnallista ja poliittista elämää ja k o ^ sellainen
lehden kolmipäiväsenä ollessa on mahdotonta, eikä leh­den:
koko ja harva ilmestyminen lainkaan vastaa vaa­timuksia,
joita on asetettava tasavallan äänenkannatta^
jalle, on 4ehti saatava kuusipäiväiseksi.»
Olkoon «Punainen Karjala» tervetullut suomenkie­listen'
päivälehtien kunniakkaaseen rintamaan, lausuu
eräs yhdysvaltalainen toverilehti. Samaten tervehdim*
me me Karjalan suomalaisen raatajarahvaan lehden o^
tama& askelta. .
Taistelu iyöväenpettäjiä vastaan ;
Taistelu gompersseja, herroja jouhauxeja, hender-s
o n n e j a , merrheimejä, legienejä ja kumppaneita vastaan
länsi-Europassa on paljoa vaikeampaa kuin taistelu ve­näläisiä
menshevikejä vastaan, Jotka edustavat täysin
yhtälajista sosiaalista ja poliittista tyyppiä, kirjotti
Nikolai Lenin' Tätä taistelua on käjrtävä säälimättä ja'
saatettava se ehdottomasti loppuun, täydellisesti häpäi­semällä
ja karkottamalta aminattiliitoista.icaikki paran­tumattomat
opportunismin ja sosialisl^ovinismin johtav
jat. Ei voi vallottaa poliittista valtaa (eikä .tarvitse
yriltääkään sitä tehdä.), ennenkun tuo taistelujen saa­tettu
vissiin laäärään^saakkarTTninkäT-ohella eri maissa
ja eri tilanteissa tämä «visai ^äärä» on erilainen, ja
sen voivat oikein arvioida vain ajattelevat, kokeneet
ja tietoisesti kehittyneet prol^tariitatin johtajat, kussa-kin
eri maassa.
— Toverit, puolueettomat työläiset — liittykää puo­lueeseen!
Me emme lupaa teille siitä mitään etujio,
vaan kutsumme teitä vaikeaan työhön — sosialistisen
valtion rakennustyöhön. — Leain. ^ •
Yhdysvaltain W. Pm S._Jäijest5n
äskeisen r edustajakokouksen i suurin
probleemi oli puolueen suomalaisen
osan undelieenjärjestämisessä - ja
bolshevisoimisessa — järjestöllisessä
ja aatteellisessa lujittamisessa, jota
työväenluokan parhaimmat edut nyt
kaikkialla vaativat. Onnistuakseen
tässä^' kokouksen-Jäytyi ^päättävästi
tarttua /kiinni jokaiseen oikeistolai.
suuden ilmaukseen, mitä keskundes»
samme on ollut havaittavissa. . Sen.
täytyi paljastaa ne j a osottaa nii-'
den vaarallisuuden. ;
.Tämä ei ole välttämätöntä yksin
sen vuoksi, että.se tai tämä yksityi­nen
henkilö "väsyneenä" luokkatais­teluun,:
omaksuu tendenssejä, jotka
vievät koEDmunismista pois päin,
mutta erityisesti sen vuol^> että
nykyiset olot ovat omiaan levittä-'
mään turmeltunutta opportunismia
ja raatelemaan vallankumouksellisen;'
liikkeen elin juuria. ' Olosuhteet ovat
nyt toisenlaiset kuin ' 1920, jolloin
me järjestimme liikettämme. Sil­loin
vallankumouksellinen liike oli
ruousukaudessa koko maailmaa kä­sittävässä
laajuudessa. Venäjän val­lankumous
o l i n.s. uusi ja se innosti:
ja' kiihotti. : Suomen vallankumous
herätti ja vaikutti voimakkaasti.
Kaikkialla elettiin välittömien ;tais-telujen
innoittavttssa ajanjaksossa.
SiUoin alkeellisillakin tiedoilla ja
heikoilla vakaumuksillakin .saatettiin,
-lähteä kommunistisen . liikkeen mu­kaan.
Mutta nämä eväät osottau-tuivat
sitten puutteelfisiksi j a sen
vuoksi täytyjr niitä nyt tarkistaa -ja
vah-vistaa. ^
Kapitalismin osittaisesta ja tila­päisestä
vakiintumisesta johdetaan
tuo kaikkea t^yöväenliikettä murhaa,
va ajatus, että vallankumoukset mu­ka,
ovat olleet j a menneet j a ettei
nyt muka taVvita muuta kuin rau-:
han harrastusta, luottamuksen lu­jittamista
maailman järjestykseen
sellaisena kuin se nyt on,, joka s i t r
,ten vie omaksujansa joko ulos kai­kesta
työväenliikkeestä, pikkuporva­rilliseen
omahyväisyyteen tai noske-"
laisuuden kadotukseen^ jotka mo­lemmat
ovat;;:8amalla tavalla kuolin-hyppyjä,
^sikäli kuin; kysymys on:
' luokkataisteluliikkeen' edustamisesta.
J O S käytännöllinen elämä vielä _te-kee
mahdolliseksi, että työläinen saa
hiukan paremman ammatin, edes t i ­lapäisesti
parempaa palkkafa: ja mui­ta
i kapitalistisen' järjestelmän mah.
doUisia' pikku' etuja, niin opportu­nistinen
>viettflys voi sitSkixf helpom­min
voittaa h<^onluokkavakaumuk-!
sen jaheikon' luokkatietoisuuden.
Silloin ilmenejB väsymistä, epäilys^
tä j a halua jäädä pois-kaikesta. Sfl-loinfulkonaiset'olot:
on käsitetty pin­tapuolisesti
j a väärin, silloin porva­rillinen
mukaantuminen; peräänanta-minen
j a luopuminen voittaa vallan­kumouksellisen
tahdon j a tarkotuk-sen.
' • , • ,
K- Historia tarjoaa meille mitä opet-;
ta>^pia esimerkkejä • siitä, kuinka'
kapitalismin määrättyjen ajanjakso­jen
"normaaliset"- muodot,! ovat omi.
aan turmellnttamaan työväenliik­keen
aatteellista sisältöä j a sen käy­tännöllistä
toimintaa, loisen In-tematsionalen
loistoaika kului kapi­talismin
järjedtelmällisessä kehityk­sessä
ja laajentumisessa. Vallitsi
sen normaalinen aikakausi. - Saatiin
uudistuksia j a parannuksia. Emä­maat
ryöstivät siirtomaita ja ko­hottivat
sen kautta 'palkkoja koti­maissa,
semminkin parempiosaisille
työläisillei Ei ollut suuria sotia, ei
: J a ymmärtääksemme aseman sei*
västi, täytyy puhua sclvästL Toisen
btematsionalen keskuudessa oiipo^
tunismi sai kehittyä rauhassa «en
vuoksi, ettei pidetty «'sopivana" sen
atvostelua: ei saanut rikkoa koti­rauhaa
eikä synnyttää "liitaa". Ka­pitalismiin
mukautuva snun^ oli- j o
hy^n selvänä Stut^artin kongres­sissa,
mutta' viralliselta taholta tul­kittiin
se vain; mielipidevivahduk-seksi,
poikkeusalmiökai^ j.n.e. Mutta
että paheen juuret oli syvällä, sen
osotti vasta v. 1914 j a sen jälkeiset
tapahtumat. Kommunistisessa liik­keessä
ei voida noudattaa moista su­vaitsevaisuutta,
-i^ koska se johtaisi
liikkeen heikontumiseen ja asettaisi
kansallisia eikä kansainvälisiä krii­sejä,
jotka olisivat kärjistäneet luok­kien
keskinäisiä suhteita; Näissäj
ulkonaisissa oloissa vahvistui refor-mismi
Toisen jlnternatsionalön puo­lueissa.
Se ilmeni vailankumouk.
sellisen ymmärryksen ja käytän­nöllisen
toiminnan välttämisessä; si­vuuttamisessa;
ja sen huomioon ot-_
tamattomuudessa. Liike takertui re­formeihin,
jotka^ palvelivat parempi,
osaisten työläisten ja pikkuporvari­en
tarpeita. Alettiin puhua kansa­laisten
yhteisistä eduista, tultiin ka­pitalistisen
valtion kannattajiksi,
isänmaanpuolustajikfii: hylättiin
kaikki työläisomaiset keinot jo het­ken
etuja tavottele^ssa taisteluissa­kin
ja luokkataistelun asemesta t u l - raavana vuonna nousee frroletariaat-koko
työväenluokan- vallankumouk­sellisen
liikkeen uhkaavan vaaran
alaiseksi.
• Mit^ Bitte itse ulkonaisiin oloihin
tulee; .joista vallankumouksellinen
liikekin on riippuvainen, niin siinä
suhteessa meidän täytyy aina muis-taa,
ettei historia ole suoraviivaii
nen. Toisinaan kapitalismin kriisi
raatelee ankarammin, repii yhteis­kuntien
taloudellisia perusteita ja
murhaa ihmiaä; toisinaan, se ikään­kuin
ottaa levähdysajan, koköo voi­miaan
j a järjestää niitä uusiin selk-
'kauksiin, uusiin sotiin, ja katastro­feihin.
Maailmansota repi paljon
: itse kapitalistisen järjestelmän pe­rusteita,
alotti historiallisesti vallan­kumouksen
ajanjakson. Mutta se­kään
ei ole suoraviivaista. Kapi­talismi
taistelee puolustaakseen ase^
maansa. Se kykeni tilapäisesti jär­jestämään
oloja, eri maissa, mutta
ei perusteellisesti. , Yhä olemme k r ii
sissä. Finanssipula, työttömyys, aJe-neva
elintaso, sotakorvauskysymyk-set
ja lukemattomat muut ovat yhä
koko kapitalistisen maailman edes-isä
voittamattomia kysymysmerkke­jä.
E r i i maissa on erilaisia sovitta­mattomia
ristiriitoja. Imperialismin
raatelevat kynnet 'esiintjrvät terä­vämmin
kuin koskaan: ennen. Sen
vuoksi ei voida puhua olojen lo­pullisesta
rauhottumisesta ja kapi-
^ i s t i s t e n ristiriitojen sovinnosta.
Työväenluokka ^ elää mita ;^nkarim-;
massa puristuksessa j a ennen kuur
lumattoman riiston alaisena, josta
seurauksena on alituinen levotto­muus
ja taistelutilanteen jatkumi­nen.
Huolimatta - siitä, että tällä
haavalla ei olekaan työväenluokalla
voimia kukistaa kapitalismia erinäi-
.sissä tärkeissä maissa j a .huolimatta
siitä, että sen vuoksi itse pääoman,
valtiaat: ovat -hferroina sätblassa, jat­kaen
riistoa' j a eri maiden työväen-luokkieii
kuristusta, meidän täytyy
pitää kiinni ohjelmastamme ja sen
perustarkotuksista; : Emmehän me
voi lakata taistelusta tjlöläisten elin-etujen
puolesta, vaikka me saa­tamme
hävitä lakossa tai taistelussa!
kahdeksantuntisen työpäivän puoles­ta.
¥htä selvä ^^^^k^
.myöskin se, että me emme voi l a ­kata,
olemasta vallankumouksellisia,
vaikka vallankumous .onkin siirtynyt
tuonnemmaksi. Historia tuo siihen
mahdollisuuden, > mutta meidän täy-^
tyy' käyttää sitä- hyväksemme, i Ja
se ei ole mahdollista ilman järjesty­mistä,
ilman valistamista, ilman
luottamuksen kasvattamista ja val­mistamista.
Meidän puolueemme
tehtävä on valmistaa työväenluokkaa
siihen. Joka, tämän laiminlyö, hän
jättää huomioon/ottamatta itse val­lankumouksen
Välttämättömyyden
ja pettää, itseään ja tovereitaan.;
Marxilaiset eivät voi näin tehdä.
Itse Marxin ja Engelsin esiintymi:
nen on tässä suhteessa paras ja
valaisevin opetus. Marxilaisessa kir­jallisuudessa
kerrotaan paljon siitä,
kuinka he molemmat 1848 ja sitä
seuraavina vuosina ehdottivat ja toi­voivat
proletaarista vallankumousta.
He molemmat kirjottivat käsitykse­nään,
että 1«48 porvarillinen; val­lankumous
Saksassa, ajautuu prole­taariseen
kumoukseen ja kaksi vuot­ta
myöhemmin he esittivät samoja
toiveita Saksan talonpoikaiskapinoi-
'den johdosta. Uuden Reinin leh­den
jäähyväisnumerossa Itoukok. 19
p. 1848) esitettiin mitä palavim-malla
innostuksella käsitys, että.seur
kokosivat kokemuksia j a loivat teo:
rian, jonka valossa me voimme ym­märtää
yhtä hyvin kapitalismia his­torialliseni
prosessina, sen olemilta
eri asteilla; kuin myöskin- yallanku-monsta
j a sen kiertämätöntä histori­allista
välttämättömyyttä. . Katso­kaamme
Neuvosto-Venäjää.
Erikoisesti juuri tämä Marxin ja
Engelsin elämäntyöstä otettu t^keä
opetus täytyy meidän nyt ymmärtää
ja omaksua..Meidän täytyy nauistaa,
että juuri taantumusajat meitä —
himmin koettelevatkih ja että
vuoksi on niin perin välttämätöntä
varustautua niin järjestöllisesti kuin
aatteellisestikin kestämään koettele­muksia.
Tältä kannalta katsoen
meidän täytyy kukistaa ja voittaa
jokainen tendenssi, joka tähtää luor
pumiseen tai muihin luokkataiste­lusta
pbisvieviin haaroihin, jotka
työväenliikkeelle viimeisen l^mme-nen
vuoden aikana ovat tuottaneet
niin paljon onnettomuutta. E".
SaidtSte. Marien Dotisia
Tiliraportti metsämiesten juhlista
Sault Ste. Mariossa joulukuun 26
päivänä 1925;
Tulot: ^ • •
Ovelta $22.50
Päskettikilpailusta .............v.. 43.80
Yhteensä $66.30
Menot:
Soittajalle ?3:00
Sotavero ovella l.?0
Päsketin laitosta 5.86
Yhteensä ...........
Puhdas jäännös
.$10.76
;$55.54
Port Arfhuriii uutisia
tiin luokkasovintoon..
Jokaisella oikeistolaisella pyrki­myksellä
on mitä läheisin sukulai-si}
us9uhde niiden aatteiden kanssa^
jotka veivät Toisen Intematsionalen
kammottavaan kohtaloonsa. Seri pe*
rusheikkousi oli siinä, ettei se jak­sanut
pitää - kiinni • luokkajakaantu-misen
perusristiriidoista kapitalisti­sessa
järjestelmässä. Se" antoi par^
lamenttarismin-ja muun rakentavan
ohjelmansa astua y l i sen rajan, joka'
erottaa työläisen yhtä hyvin tuo-tantovälikappaleista
kttin työnteet-ti
Ranskassa, joka johtaa punaiseen
tasavaltaan. V. 1850 kirjotti: Marx
liiton keskusviraston.puolesta sen jä­senille
velvottavia, toimintaan kehot,
tavia sanoja, selittäen olojen - k i ­reyttä
j a ennustaen, ettei uuden,ku­mouksen
puhkeaminen ole kaukana.
Vielä viisi vuotta myöhemmin odotti
-Marx' itämaisen sodan tuovan tilai­suuden,
jossa proletariaatti voi voit=-
taa 1848 porvarillisessa vallankumo­uksessa
menettämänsä asemat.' Niin
kauan, kun porvarillisen vallanku­mouksen,
taisteluaallot olivat kor-tojistäkin.
Se-jätti luokkataistöluh ' keaHa, valmistivat j a toimivat Marx
huomioon ottamatta j a ummisti s il
mänsä luokkataistelun kärjistyriilsel-le.
Samalla tavalla tekevät nyt ne
toverit, jotka, 'olojen rauhottumi-seen
j a vallankumouksen lykkäänty-,
mlseen luottaen, tuntevat halua'jää-
^dä syrjään .kommunistisesta liik.
käestä ja aktiivisesta; työstjl.sen hy*.
väksi.-
ja Engels proletaariset vallankumo-
. uksen hyväksi. Kun sitte porvaristo
voitti ja tuli hallitseVakM mahdiksi
valtioissa, niin lykkääntyi proletaari­nen
ktimous; mutta lakkasivatkö .nä­mä^
liikkeemme Esitaistelijat -olemas­ta
kumouksellisia? E i suinkaanV He
pmnvastöin 'ailkoivatyha perusteel­lisemmin
tutkia j a selitiää ätä. He
f Taas on eletty ylui joulu lisää
iloineen ja suruineen. Pappi huu­taa
kirkossaan jumalalle; Ininniaa ja
maassa rauha ja ihmisille hsrvä tah­to.
Liikemies hyräilee nuotin tah­tia,
"Krismes on hyvä pisnes". Mut­ta
minkämoinen^ on raatajan joulu?
Siihen voivat : vastata : ainoastaan
raatajat itse.. Mutta vaikka työläis­ten
kärsittävänä on paljon huolia
ja" murheita, niin .luovat ne myös
itselleen huvejakin, joilla, on jtarko-tus
tyydyttää henkisiä kaipauksia,
ja' kun henkisesti on tyydytetty,
niin ruumiillinenkin: olemus siitä on
saavinaan huvitusta ainakin hetkel­lisesti,
j a vielä enempi kun tietää
että ne palvelevat hänen omia luok-kapyrkiihyksiään;
- Niin, minun 'pi«-
ti mainita niistä juhliäta mitä meillä
oli jouluna.
Aattoiltana esitettiin Pastori ,Jus-;
silainen, j a Siitä ei ole mitään sa­nomista,
sillä näyttämöliiton taholta
on ; jo; i sanottu niin paljon, että e-nempää
siitä ei voi sanoakaan; a i ­nakaan
hyvää. Mitä näyttelemiseen
tulee, niin se sujui kohtalaisen hy­vin.
Jouluiltana näyteltiin kappale
Kellojen Soidessa,, j a mitä tähän
kappaleeseen tulee, niin on se mes­tariteos,
ja kun se hyvästi näytel­lään,
säilyy siitä muisto pitkät ajat.
E n ; malta olla arvostelematta e^'
sittäjiä, sillä luulen niiden täydelli­sesti
sen ansainneen. Ensinnäkin
patronessa jona . esiintyi Mrs.
Siilman, oli täydellisesti osansa t a ­colla,
joten hän loi kappaleeseen
kauniin kuvan,'varsinkin loppuosal­la,
jossa hän oli kyynelsilmin poi­kansa
ruumiin vieressä, julistaen
rauhaa saaren asukkaille. Hellikin
osaa Mrs. Aarnio hallitsi kerrassaan
ihailtavasti; jos vielä ottaa huomioon
että tämä osa on verrattain vaikea.
Elsebetin osalla Mrs^ Maine onnis­tui
myös mainiosti, j a olisi onnis­tunut
vieläkin paremmin vaan Paul
Kunaata (J. Aarnio) haittasi' roo­lin
muistamattomuus. Holger Kur-rier
(J. Stahlberg),onnistui hyvin.
Kuuli yleisön joukosta, että n'yt on
Jussikin omalla osallaan, i^redrika
ja kyttyräselkä- Niko olivat maku­palat
kappaleessa. Saariston tytöt
esiintyivät oikein herttaisen vapaas­ti,
luoden kappaleeseen hilpeyttä.
Pojat oli myös tyydyttäviä. Erikoi­sesti
huomiota herätti Niilo reip­paalla
esiintymisellään ja hilpeydel­lään.
Yleensä sanottuna kappale koko­naisuudessaan
esitettiin kiitettävän
hyvin. ^-^ Joonaan poika.'
i £ri paiickakimiiilta
CREIGHTON MINE, QNX.
Snomalauen Järjestön otaston ko-^
kouksessa 27 päivänä jbulukuuia,
o t e t t i i n puheenjohtajan ehdok­kaiksi:
N. Luoto, A. Rauhala ja
V., Heikkilä.
Johtokunnan . jäsenehdokkaiksi a-setettiin:
P. Ruohonen, E. Nyfors,
Hilda Nyfors, V. Oackoneiv^Q.^ Sal^
minen, A . Vaine, J . Tammi, K. Mä-'
ki, Anna V){;ainikainen j a O; Halo­nen.
. . . . . (.
AntoJbyfi Creiglttoa.ja SudbiiL i
vSIOI» on kalistanut., Ted Ä a S '
joka -valfttä^, iJiikettä ja j o S ^'
jatkuvasti ollut ilmoitus täsö j u i
dessä, ihnotnksessa. on hinta .5(u '
meno ja SOc.paluu. Kuitenten-joa. -
lukuun 15.Häivän jälkeen on joii,
seita* otettu 75c ja. samaan on toi.
setirin lahottaneet kyytJmaksnnsa;.
JonlajaUat. Creightössa ~vietettai
jouIuaa|ttona; ja^^nnistuivat ne 1^.
Idnpuolin hyirln.^-riiin ohjelman^^^k^
osasptonldn' puolesta.
Aku.-
NORTH BRANCH. ONT.
Vuosi on t s ^ vieralttänyt «jaa
vyöryvään mereen, toisille tnodeu-i
oimea, toisille pettymyksiä ja su­ruja,
työväenluokalle, kokonaisun-dessaan
työttömyyttä ja puutetta^
Asema ei näytä sen lupaavanmol-*
tJa, työnsaannin kuin elintarpei/
den ; hintojenkaan suhteen. KäikI '
kien elintarvikkeiden -hinta nonse^'
tasaisessa: tahdissa, k mutta työpalkat
ei nouse osamassa .suhteessa. TSällä
farmiperukalla.on taas jokainen io:
ettanut "käydä metsän kimppnnn,
jos keila vielä on niitä jällellä, jnnt-ta
paperipuiden.hint^ on inrtfenKn
niin alhainen; että ei siitä jää sihi.
ria farmarin pussiin, jos jontnu
palkkatyötä jonkun verran käyttä­mään.
'
Osastomme, toiminta on taas ai­van
kuolluksissa, kun ei «Ie läm- ^
mintä huonetta missä toimia, kun •
haalfmme-pn . vi§Iä aivan keskente­koinen.
Naisjaostomme on ollut
toiminnassa -siitä saakka kun se p^.'
rustettiin<: f Kokoukset on pidettf
kahdesti kuussa'^ mutta nyt kylmän
talven tultua päätettiin pitää' Jko-koukset
.vaan ! kerran kuussa. Las.
ten -sunnuntaikoulua on aletta myös
pitämääii'kerran kuussa, ja päätet­ty
: perustaa- Pioneeri järjestö lap­sille..
En tiedä joko välineet, jäsen­kortit
ja-, merkit ovat saapuneet
Niiden tilaaminen jäi tov. Mante­reen
huoIeksL'.
Valtion .-koulun, vuosikoicons oli- 27
p. jouluk;; oli • siellä muun muassa
esillä -koulun johtokunnan kahden
uuden'jäsenen valitseminen. En ol­lut
'kokouksessa,- mutta olen kanl-lut
paikaUa::x)1IeiLba, että toimeen
on : tullut V valittua*r.' enemmän kuin :
taantumuksellisia henkilöitä, toinen
ollen vanha)>: sotaveteraani, ja toi­nen
oikjein surkean kuuluisa kon­servatiivi,;-
joka viime kesänä kun-,
nostautui: tiepaasina niin oivallises­ti.
- -
Niin, sUlä tavoin me: kommunis­teiksi
itseämme'-- nimittävät- pidäm­me
huolta siitä, kuka tulee kol­meksi-
vUadeksiK;Hhoitamaan-'^^^^^
asioita,> ja 'määräämään, millainen
henkilö: saa 'opettaa lapsiamme, ja
mitä niille saa opettaa. Kylässäm­me
on niin paljon- sellaista heiluvaa
ainesta, joka ;ei: varsinaisesti ole a-settunut
millekään puolelle, mutta
joka vissin ; agitatsioonin jälkeen on
valmis ratkaisun, tultu a asettumaan
sille puolelle,'j joka on: asiaa edeltär,
käsin valmistanut, r Teemmekö me,
mitään- sellaisen asian eteen? Kun
oli Dominion vaalit ' olivat konser­vatiivit'
jalkeilla, ja,' veivät suurim­man
äänimäärän.'. Me kommunistit
haikailimme 'jjälkeenpäin, että olisi
pitänyt hääriä meidänkin, se olisi
auttanut. Nyt' oili asia oivan sa­ma.
Ei ole vielä kaikilla asia niin
selvä, kuin. me itsellemme luulotte­limme,
ja ellemme jokainen persoo­nallisesti
ota sydämen; asiaksi kom­munistisen
agitatsioonityön tekoa,
niin saammepa sitten ihmetellä, jos
taantumus saa ;yhä enemmän jalan­sijaa.
, —r- PunaneA oka.
• " /-y ' ;.' / —
GARSON MINE, ONT.
Täältä Garsonista ei näe usein
kirjotuksia Vapauden palstoilla. En
tiedä eikö ole siihen aihetta, vai
eikö ole kriivareita. Olemmeko kai­kin
nukkuneet vanhurskauden u-neen,
noiden isänmaallisten suojeli-jain
turvissa, lioista täällä ei ole
puutetta;^ Tämäi on yksi semmoi­sia
perukoita, joita ei nykyaikana
enään muualla , ole, joten täytyy
sanoa,! että tääiä otetaan pitkiä
haippauksia taaksepäin sivistykses-sl^
kun 'muuallapäin pyritään e r
teenpäin. Täällä oUaan sata vuot­ta
jälfesää' iatius^'maailmasta, sivis­tyksen
kannalfa 'katsoen. Ei ole
mitään yhteiäpyrinnöitä, eikä sem­moisia
moni .kaipaakaan,: ällä koi-ratorpat
ovatmiesten kokouspaikat
Ajatelkaapa kuinlcB' lujasta' te otat­te
ne dollarit C tuolta - kiven alta,
jotka te'yijättekoiratorppareille, ja
kuinka Uskollisesti palvelette dolla­rin
jum'aliäj' j a jniilä on teille siitä
hyötyä. ' " ,
Täällä jpiid^iin' tavanmukaiset jou­lujuhlat,
<etupääss^ lapsia varten,
jotka odottiväit' joulua ja joulupuk­kia.
Wtta nuo .surullisen kuuluisat
juopporähjät^^Buviitsivat tulla häi­ritsemään
.juhlan-, viettoa., Tokiä
juuri oli pltäs^ kunnialla ulos, kun
alettiin tapella, .nutistamaan nyrkki­en
voimaUa jä-^oka ,oU , näytellyt
pitkää'pa;^8köi, vaaa. ^ u s k a l ­tanut
}jioi&. Jhnötqkaissa
ideUettiiii. jaopuiieiltteii,. .tntenuista
häWtsemaaW;>liatei» ;iqhW:;» kiel-
/
i A.
i'Siv;'J*«'Sif*-.'v^