Vapaus, November 21, 1927

              1Siva2 Maanantaina, marrask. 21 pmä—Mon., Nov. 21^ No. 149 — 1927
VAPAUS ryiM. Ont-, muasouisa. tiuUJn». kaliTJikkotu, tor»tttia )» perj<nt«ia».
S. C. N E O ,
T O I M I T T A J A T :
T. N. C\RLS0N. B. A . TENHUNEN'. E . 'PEHKONEN.
tU^atd K ibe Po*t Office Uepartmait. Otutra. s i K C O C J eUst nuttgr.
VAPACä (LJbrrtr)
tt>e «olr OJSIB of Finnijl» Woike« in CanxiM. PabUtbed ta Sodbnry, Ool., erery Mondar,
Ttw«d«r> Vedoesday, Ttoxaday aad Triday. ^ •
~ ~ TlX-ACSniNNAT: ' , ,j „
J Tk. 6 kk. 12 J O . 3 kk. Jl.75 ja 1 kk. I l J O . — YhdyaraUoOän j * Suoneen »eka jauoalle
•IkomalUe: 1 vk. $6M. 6 kk. I3J0, 3 kJt. $2M) ja 1 kk. »1-00.
ILMOTUsniNNAT VAPAUDESSA:
Kaimailnjotukaet I i i » kerta, |2J)0 kakaj kertaa. — Aitioliittoonmenoilmotukiet 50e. paUuioiuna. —
KlKomuutloiliBatijkitt SOc. kerta, |14» 3 kertaa. ~ SyDtrmiilmötuk^ » W keru, |2Ä) 3 kertaa. ^
ATJotToJmoXokael
•c» « 2 i » kerta. SOc
SOe. kexta.
BmiAiubXDU
« • takatikaei.
Kuolemaailmotuk'
1240 kerta, 13.00 kakal kertaa. — Kiito»ilmotuk»et IlAO kerta. — K ototeiloutukaet
JOe. lUämakan kiito»l»o»eelu Ui ii)oi»«oTär»yIti. — Halolaactiedot ja
UM kolme kertaa. — TiUpäUilmotuJieo ja iUoolutaceattoorien on, raaditueua, Ubetelti»»
etukiteeo. — TiUokaU, Joiu ei »enraa raha, ei toUa UheUämääu, paita! 8»iamie»len, jo.Tla
sen työläisaristokralian ja huonosti-palkattujen
proletaaristen kerrosten
kasv^avien joukkojen välillä, virkai-lij^
ton ja jäsenjoukkojen välillä.
Näitten erottamisten Amerikan yh­distyneitten
vaatetustyöläisten liitos­sa,
Simpsonin hajottavan toiminnan
Toronton piirin ammatti- ja seka­työläisten
neuvostossa ja Kirves­miesten
yhdistyneen veljesliiton tais­telun
itsenäistä liittoa vastaan tulisi
olla riittävänä hälyytyksenä kaikille
edistysmielisille. Todellisina edis­tysmielisinä,
kommunisteina ja va- "helppoa" järjestämiskeinoa kalas-tebieea
aiulut ilrootuk«et pitiä oUa konltoriua kello 12 ilme»lyini»p5i<rin semmistolaisina täytyy meidän jär- teleraalla toisen järjestön jäseniä.
Vapandea toloilois Liberty Buildinc. 33 Lorne Street. Pobelin UOV.
Vapauden konttori: Liberty D;tildui£, 35 Lorne St
edelliaenä arkipaitana.
Puhelin 1038. Po»tio»ote: Bo» 6?, Sudbury, Onl.
General ad»ertlaia« ralei "Sc. per eol. incb. Minimum charifB for aingle inacrtion 75c.
U the bejt adrertisittg laedioia amocf ihc Fiiini«h People in Canada- '
The Vapaua
]of etie »illoin tabanaa »aa ra.iau.ta cn»i«nUi«rn kirjee»eenne, kirjottakaa uudelleen liikkeenboitajan
fmoooaUisella nimellä: J . V . KAJSNASTO, liikkeeoboiuja. • ,
Taistelevia vasemmistolaisia erotetaan vaatetus-tyiiläisten
liitosta
Hillmaiiin ajojahti vasenta siipeä
vastaan Amerikan yhdistyneitten
vadtetuctyöläislen liiton canadalai-scssa
jaostossa edistyy nopeasti, kir-jottaa
Worker-Iehti toimituspalstoil-laan.
Sidney Hillman, tuo neuloroa-ammaltien
työnantajien ihailtu ja
lellitclty suosikki, sellaisten kapi-
«talististcn vapaamielisten julkaisu­jen
laiin "Nev/ Republicin" urho ja
*'korl:eampaa strategiaa" työläisten
myymisessä edustava mies esiintyi
itse näyllämöllu Montrealissa, ajaak­seen
läpi kahdeksan johtavan va-
Gsraraistolaiscn erottamisen järjes­töstä.
Paikallisosastossa n:o 209 tehtiin
luo erottamispäätös sadallakahdella-kymmcnelläyhdcksällä
äänellä sataa
vastaaii. Rikos, josta näitä tovereita
syyteltiin, jatkaa lehti, oli se, että
he jakelivat Ammattiliittojen valis-tusliiton
lentolehtistä vaatelustyö-läistep
äskeisten vaalien yhteydessä.
Tässä lentoleirtisessä kehotettiin va^
^itsem^an virkoihin vasemmistolai­sia
ja taistelemaan knppaletyön käy-
V tantöönottoa vastaan Montrealin pii-risaa.
Hillman-virkailijasto. liemasi
•heti tämän työn "kilpailevan jär­jestön"
työksi. Virkailijasto intti,
eitä Ammattiliittojen yalistusliitto
on "kilpaileva .järjestö", .välittämät^
ta siitä tosiasiasta, että Ammattiliit­tojen
valistusliitto on propagandaa
lisTen ja agitatsionillinen järjestö ja
on aikanaan tehnyt ammattiliitto-liikkeen
yhtenäisyyden säilyttämi­seksi
enemmän työtä kuin Hillman
tai kukaan hänen apureistaan.
Jumalat varmaan hymyilevät
kuullessaan Hil Imanin tuomitsevan
•'kilpailevaa ammatliliittöUikettä"
—- Hillmanin, joka johti yhtä suu­rimmista
ja menestyksellisimmistä
eroamisliikkeistä mitä Amerikan
työväenliitossa on milloinkaan ta­pahtunut.
Ne olivat Hillmain, Sch-lossbcrg
ja kumppanit, jotka johti­vat
jäsenjoukot ulos Rickertsin yh-dbtyneeslä
vaatetustyöläisten liitos-tti;
koska jäsenistö oli alkanut kapi­noimaan
jatkuvia petoksia, lahjus-tenottoa
ja mädännäisyyttä vastaan.
Mutta nyt Hillman tuomitsee / " k i l*
pailevaksi järjestöksi" Ammattiliit­tojen
valistusliiton, johon on vapaa­ehtoisesti
liittynyt mieliiä ja naisia
tarkotuksella pitää anunattiliittoliik-keen
iuokkataisteluperusta selvänä
jäsenistön edessä ja valistamisen ja
vakuuttamisen kautta saada ise hy-väks^
ään esitetyt menettelytavat
ja joka ei kilpaile Hillmanin kanssa
koettamalla järjestää toista liittoa,
vaiklca olosuhteet Amerikan yhdis­tyneitten
vaatetustyöläisten liitossa
ovat käyneet yhtä sietämättömiksi
kuin konsanaan Amerikan työväen-liiton
liitoina.
Merkillepantavaa on, eliä Hill-man-
virkakoneiston ja Amerikan
tyoväenliiton virkailijaston väliset
suhteet eivät ole nuUoinkaän olleet
ystävällisemmät kuin' nykyään. Ne
ymmärtävät toisiaan melko hyvin.
Ne kumpikin ovat ryhtyneet sotaan
todellisuudessa kommunisteja vas­taan.
Jimmy, joka melkein läkäh­tyy,
kun hän tuomitsee "kilpailevaa
ammatliliittoliifcettä", tavataan ystä­vällisessä
seurustelussa Amerikan
lyöväenliitosta eronneen Hillmanin
kanssa!
Todellinen syy montrealilaislen
vasemmistolaisten erottamiseen tie­tenkin
oli se, että he vastustivat
I kappaletyön. käytäntöönottoa, kap-paletyöni
joka on yksi kaikkein
turmiollisimmista keinoista työläis­ten
solidaarisuuden hävittämiseksi.
Hillman toivoo nyt voivansa säilyt­tää
valtansa n.k. voimakaskätisillä
mctoodcilla, kilpailemalla Kansain­välisen
naisten vaatetustyöläisten
liiton Sigmanin kanssa. Jotta erot­tamispäätös
saatiin läpi paikallis^
osastossa n:o 209, täytyi useat toi­meliaat
jäsenet . voimakaskätisillä
raetoodeilla estää olemasta kokouk­sessa.
Tämä on sitä "korkeampaa
strategiaa" ja "rakentavaa amm
tillistä töimintaaV. 1jorontp.^sji HiU
mah sekaantui liiton paikallisiin
vaaleihin vastustamalla viasemmisto-laisen
Blugermanin ehdokkuutta,
vaikka liiton paikallinen yhteisneu­vosto
asetti hänen nimensä vaalilis­talle.
Kun toveri Blugerman vetosi
tcimeenpanevaan yleisneuy ostoon,
ristikuiilusteltiin häntä yhteyksistään
Ammattiliittojen yalistusliittoon, ei­kä
hän ole sen jälkeen kuullut mi­tään
vetoomuksensa kohtalosta. Kai­ken
todennäköisyyden mukaan tu­lee
Hillmanin tämäkin diktaattori-mainen
toimenpide hyväksyttyä.
Se on tuontain<cn. .politiikka kuin
Hillmanin, joka tekeqltyöläi^len jär­jestämisen
vaikeaksi. Sigmanismi on
saattanut Kansainyälisen " naisten
yaatetustyöläisten liiton nimen hai­semaan
taivaaseen saakka. Tällä
liitolla oli Montrealissa yhteen ai­kaan
lähes kaksituhatta jäsentä kä-
^illäyä järjestö. Tänään ei,'siitä^ ole
jälellä paljo muuta kuin lupakirja.
Kun toimeliaat työläiset kirjottivat
Signianille, pyytäen apua järjestön
elvyttämiseen, vastasi tämä, että hä­nellä
oh muualla niin kiire, ettei
hän jouda vaivaamaan itseään Mont­realin
vaatetustyöläisten järjestämis
kysymyksellä. Hänellä on kiire —-
taistellessaan ei kapitalisteja, vaan
vasemmistolaisia vastaan. "Tämän
seurauksena'on Kansainvälinen nais­ten
vaatetustyöläisten liitto joutunut
huonoon maineeseen tuhansien työ­läisten
mielissä. Ja Hillman näyt­tää
kadehtivan Sigmania.
Kaikkien edistysmielisten ainesten
täytyy järjestyä taisteluun, jotta
Hillmanin diktatuurin erottaniat to­verit
pääsisivät heti takaisin liiton
jäsenyyteen. <
On tarpeetonta sanoa, että tuon-laiset
terroristiset metoodit eivät voi
estää edistysmielisiä jatkamasta työ
tään ammattiliitoissa, lausuu Wor-ker.
Hillmanin ja edistysmielisten
välinen taistelu on vain jatkoa sille
taistelulle, mitä ammattiliittojen ki-dä.
tätä ammattiliittolilkkeen ulko­puolella.
Me emme voi tehdä tätä
tilanteessa, missä yhden liiton Kasi
on nostettu toista vastaan. Meidän
täytyy saada aikaan yhtenäisyys.
Se oli tämän tosiasian tunnusta­minen,
lausuu lehti lopuksi, joka
kannusti meitä asettumaan arvoste­levalle
kannalle kirvesmiesten vel­jesliiton
lakkoon nähden. Me vas­tustamme
sitä, että kumpi tahansa,
Yleiscanadalainen työväenjärjestö
tai Canadan ammattijärjestö, hakee
jeslää työläisten taisteluja parem­mista
olosuhteista ja poliittisen toi­minnan
puolesta. Me emme voi leh-
Canadan työläiset hyötv-isivä^, jos
osotettaisiin enemmän halua kilpailla
j är j estymä ttömien j är j estäm ise=?ä.
i i i iistiieii pHeMiin
vasemmistolaisia vastaan. Kumpikin
pilkkaa luokkataistelua ja saamaa
yhtcbloimintaa työnantajien ja työ­läisten
välillä. Kumpikin virkaili­jasto
uskoo ammattiliittokapitalis-zniin,
tyoväenpanldden y.m.s. omis­tamiseen.
Ktm Hillman oli äsket­täin
Torontossa^ söi ja joi hän
James Simpsonin kanssa, saman
Simpsonm, joka Toronton piirin
ammatti- ja sekatyöläisten; neuvos­tossa
johtaa suurta kamppailna "kil­pailevaa
anunattiliittoliikettä"
teytymisestä saakka on käyty niiden,
jotka valjastaisivat ammattiliitot
hallitukseen ja sovittaisivat ne ka­pitalistiseen
järjestelmään ja niiden
välillä, jotka pitävät ainmattiliitto-jen
päätehtävänä luokkataistelun
järjestämistä kapitalistista järjestel­mää
Vastaan ja niiden valmistautu­mista
työläisten hallinnan järjes­töiksi,
joka tulee niiden osaksi so­sialistisessa
järjestelmässä. Tätä
taistelua käytiin ennen maailmanso­taa;
sitä käytiin sodan aikana ja
sitä käydään nykyään. Toisin sa­noin,
se on taistelua ammattitaitoi-
Moskovasta saapunut tieto, että
Neuvostoliiton Kommunistipuoluees­t
a on eroitettu sellaiset huomatut
vallankumousmiehet, kuin entinen
sotakomi.'!ari Leon Trotsky, ja Ko­minternin
monivuotinen puheenjoh­t
a j a ja Leningradin neuvoston en­t
i n e n puheenjohtaja G. Sinovjev,
ei itse asiassa saapunut erikoisem­pana
ylHityksenä'. Tämä tapaus o.
soittaa, että kommunistinen puolue
antaa suuren arvon s^sllaisille jäsenil­leen,
jotka ovat kunnostautuneot
köyhälistön * vallankumouksellisissa
taisteluissa. '"Heitä ei eroiteta heti
ensimmäisten virheideri, eikä -snsim-mäisten
erimielisyyksien sattuessa.
Jäsenille annetaan aikaa korjata vir­heensä
j a tehdä työtä puolueen ko­konaisuuden
puolesta. Mutta jos
jäsenet siihen eivät a l i s t u , n i i n kom-munistises.
sa puolueessa^ ei~^ole ainoa­takaan
niin ansioittunutta jäsentä,
j o k a saisi menetellä kuten» itse ha-luaa,
alistumatta puoluskuriin.
Tällaisten vaiheiden sarjan lävit­se
on kulkenut Trotskyn j a Sihov-j
e v l n j u t t u , ennenkuin nämä toverit
e r o i t e t t i in puolueesta. Trotsky, jo­k
a on entinen mensheviiki, ' l i i t t yi
bolsheviikipuolueeseen vuonna 1917.
Hänen, samoin kuin monien muiden
puoltjjäseni^n edesottamiset teivät
voineet huomattavampaa erimieli­syyttä
synnyttää Venäjän vei jes-publueessa
h i i n kauan, k u i n tov. L e ­n
i n oli elossa. Hänen auktoriteet­tinsa
oli siksi suuri, että jokainen
puolueen jäsen tiesi heti alussa
epätoivoiseksi', yritykseksi _ ryhtyä
puoluetta vastaan taistelemaan. Toi­saalta
siihen ei ollut puolueen sisäl­lä
suurtakaan mahdollisuutta, sillä
L e n i n i n eläessä, paljoa nopeammin
e r o i t e t t i i n ; puolueesta oppositioon
asettuneet jäsenet.
K u n v. 1Ö21 y r i t t i päätään nos­taa
n. >k. työläisoppositio Venäjällä,
,niin Lenin vaati tuon opposition no­peaa
'kukistamista. J a s i l l o in ei to­dellakaan
v i i v y t e l t y puolueesta eroit-tamisen
kanssa. Opposition joh­t
a j a t syrjäytettiin ilman armoa puo­lueesta.
L e n i n i n kuoltua alkoi ilmetä vaa­rallisempi
oppositio Trotskyn j a e-räiden
inuiden huomattujen puolue­jäsenten
johdolla. Trotsky k i r j o i t ti
-kirjansa " L o k a k u u n opetuksia", joka
o l i tavallaan tappeluhansikkaan heit.
täminen puolueen johtoa vastaan.
K i r j a n s a esipuheessa Trotsky tuli
sellaiseen johtopäätökseen, että Ve­näjän
suuressa vallankumouksessa
pii van y k s i erehtymätön jä Oikeaa
l i n j a a edustava henkilö. Tämä oli
y l i s t e t t y j a i h a i l t u — Leon Trotsky.
Sikäli k u i n hän käsitteli L e n i n in
osuutta vallankumouksen tapahtu­m
i i n , oli Lenin Trotskyn mielestä
lähinnä oikeassa, mutjta ei n i i n ereh­tymätön
kuin Trotsky itse.
Tämän johdosta syntyi ankara
arvostelu Trotskya j a koko trots-k
y l a i s t a suuntaa vastaan. Tämä
arvostelu nousi huippuunsa keväällä
V . 1925.;, S i l l o i n kaikki huomatuim-mat
kommunistit kaikken maiden
puolueissa kirjoittivat ja puhuivat
T r o t s k y n eyrjäpyrkimyksiä vastaan.
Neuvostoliitolla Kommunistipuolue e-rittäin
voimakkaasti reageerasi hänen
suuntansa hävittämiseksi. Ja mikä
merkillisintä, tässä järeän tykistön
pommituksessa oli mukana myöskin
Sinovjev, puolueen enemmistön puo­lesta
Trotskya vastaan. Juuri Sinov­jev,
vaati s i l l o in kiihkeästi Trotskyn
eroittamista puolueesta. Mutta sitä
ei puolue vielä halunnut tehdä sil­l
o i n . Kuka olisi silloin osannut aja­t
e l l a , että Sinovjev tulee olemaan
T r o t s k y l l i T seuratoverina puolueesta
eroittamisen tapahtuessa. •'
M u t t a niin on käynyt. Se on to­siasia,
jonka me voimme todeta
tapahtuneeksi. Se on samalla sel­l
a i n e n täpausj josta jokainen K o m i n ­t
e r n i n puolue voi ottaa oppia; sa­moin
jokainen kommunistipuolueen
jäsen.
Opposition viime aikaiset edesot­tamiset
ovat meille siksi tuoreita,
että me ne pääkohdissaan yleisesti
tunnemme. Voimme tyytyä vain
toteamaan, että vallahkumousmaan
leniniläinen puolue ei voinut sallia
keskuudessaan niin hillitöntä oppo­sition
toimintaa; kuin Trotskyn ja
Sinovjevin--bpijositioila öh jatkuvasti
ollut. Kaksi eri kertaa opposition
taholta annetut juhlalliset vakuutuk.
set eivät ole johtaneet mihinkään
muuhun, kuin entisistä kiivaampaan
hyökkäykseen 'puoluetta vastaan.
M u t t a kerran loppui puolueen kär­sivällisyys.
Köyhälistön vallanku­mouksen
säilyttämisen jsc^ bolshevii-kijjuolueen
eheänä pitäminen vaati­vat
ratkaisevan askeleen ottamista.
Neuvostoliiton rakennustyä on
! e d i s t y n y t tavattoman myrskyisellä
nopeudella ja se ön riistänjrt oppo­s
i t i o l t a kaiken todellisen .maaperän
j a l k a i n alta. Oikeastaan voidaan
sanoa, että Työväentasavallan' l u ­juus
j a sen työväenluokan yksimie­lisyys
ovat olleet sellaisina teki­jöinä,
että oppositiota on näin kauan
v o i t u sietää. K r i i t i l l i s e m p i e n t i l a i j -
teiden vallitessa e i olisi ehkä voitu
odottaa yhtään j u l k i s t a selitystä
oppositiolta, vaan puqluetta vastaan
taisteleminen o l i s i . saattanut sen heti
jjohtaa kommunistipuolueen rivien
ulkopuolelle.
M i l l a i s e n kannan opposition joh­t
a j a t nyt tulevat omaksumaan, on
Port Ärthiirin aatisia
Mitä se sisältää?
K u t e n useana edellisenäkin vuo­tena
ilmestyy Työläisen Taskukalen-t
e r i tänäkin vuotena, mutta sisällöl­tään
entistä, ehompana. Vaikka k a ­l
e n t e r i n ilmestymisestä on parissa­k
i n lehetmme numerossa jo mainittu
ei ole kumminkaan sen sisällöstä
tehty lähemmin selvää, j o n k a vuoksi
selostettakoon sitä tässä hieman y k -
sityiskohtaisemmasti.
KalenterioMislo
Työläisen Taskukalenterin kalen.
teriosasto on varustettu tavallisien
kuukauden j a viikonpäivien lisäksi
Suomessa käytännössäolevilla hen-kilönimillä.'
Sen lisäksi on jokaisen
vuodenpäivän kohdalle, jätetty pieni
t i l a muistiinpanbille. N i i h i n oh mu­k
a v a merkitä kaikenlaisia tapahtu­mia,
tiedonantoja ja yleensä mita
lyhempiä muistiinpanoja tahansa.
Tällaista muistiinpano-osastoa ei
ole tietääksemme: missään suomen­kielellä
ilmestyvässä isommassakaan
•kalenterissa. Se on osoittautunut
k a i k i n p u o l i n käytännölliseksi jokai­selle
työläiselle j a f a r m a r i l l e.
Xalenteriosastoon tavallaan kuu­l
u u sellaiset tiedonannot j£uin l a i l l i ­set
juhlapäivät Yhdysvalloissa ja
merkkipäiviä työväenliikkeen j a v a l ­lankumousliikkeiden
historiasta eri
maissa, vaikka ne ovatkin painettu
erikseen varsinaisen kalenteriosaston
jälkeen. Viimemainitussa osastossa
on julkaistu kuukausittain kaikki
tärkeimmät tapahtumat, vieläpä eri­koiset
työläisten merkkipäivätkin
työväenliikkeen j k kumousliikkeideii
historiasta. Siitä, näkyy sellaiset
k u i n työläisten kansainvälisien jär­jestöjen
perustami^)aivät, suurien
l a k k o j e n ja työtaistelujen alkamis­päivät,
puhumattakaan sellaisista
k u i n vallankuniouksieh tapahtnmis-päivistä.
Jos haluat tietää m i l l o in
on . kansainvälinen naisten päivä,
näet sen Työläisen Taskukalenterin
tästä osastosta, tali «Het satu muista,
maan m i l l o i n Massan v a l t i o n toimes­t
a murhattiin italialaiset tyoväen-miehet
Sacco j a Vanzetti, löydät
seiukin Työläisen Ta^ukalenterin
tästä osastosta.
Yhdysvaltain postimaksut samoin
amerikalaiset mitat j ä p a h i o t vie­läpä
metriset m i t a t km o n j u l k a i s tu
Työläisen Tasknkalenterissa. Näitä
t i e t o j a tarvitsee jokseenkin jokai­nen-
ihminen melkein harva se päi­vä.
Samoin on kalenterissa t i e t o j a Y h ­dysvaltain
väkiluvTista. Väärinkäsi-
S. J. osacton kokouksesta. P a i k a l ­lisen
S. J . osaston kokouksessa käsi­t
e l t i i n paljon e r i kysymyksiä. Yhtenä
•kysymyksenä oli iltamien järjestä­minen
L . W . I . U n i o n of Canadan kas-vatusrahastoh
kartuttamiseksi. V a ­l
i t t i i n komitea joka tulee f järjestä­mään
iltamat. Uuden haalin raTcen-nuskomitea
toi esille suunnitelmia
uudesta rakennuksesta, sekä samalla
o l i heillä jonkunlainen uuden talon
luonnos piirustuksissa, sekä -jo jon­kun
verran myöskin kustannusarvio­ta.
Piirustuksien suhteen keskustel­t
i i n j a annettiin lisäevästyksiä ko­mitealle.
Samalla päätettiin tehdä
ilmoitus S. J . toimeenpanevalle ko­mitealle,
että meillä on uuden talon
rakennusaikomuliset. Vielä oli ko­koukselle
paljon tärkeitä j a muita
vähempi tärkeitä kysymyksiä.
Pil^^tkomitean kokonksesta. P i i ri
kuudennen toimeenpanevan komi­tean
kokouksessa" käsiteltiin laajasti
nuorisokurssien järjestämisestä, tä­hän
p i i r i i n ensi kesän aikana. Nais­ten
neuvottelukokous oli tämän ky­symyksen
jo pannut alulle ja eri
nais-jaostot ovat kysymystä pohti­neet,
sekä päättäneet rahastaa mai­n
i t t u a kysymystä. Piirikomitea ko­kouksessaan
päätti kehoittaa kaik­k
i a puolueen yksikköjä avustamaan
naisjaostojen toimintaa tässä kysy­myksessä,
sekä samalla vaaitsi komi
tean, j o k a tulee-kyselemään opetta­j
i a näille kursseille. Kurssit t u l ­taisiin
pitämään kuusiviikkoiseti ja
paikaksi evästettiin jotakin paikka­kuntaa
maaseudulla.
Kahdenlaista agitatsionia. ^ . k . 13
päivänä tehtiin kaksoiskaupungeis-samme
kahdenlaista agitatsionia so-takysj-
rnyksessä. . Kommunistipuolu-een
kaksoiskaupunlyen ..keskuskomi­tean
puolesta jaettiin neljätuhatta
sotava.staista lentolehtistä sekä suuri
määrä Workerin yksityisnumeroita.
Samana päivänä myöskin kaupun­kimme
militaristimieliset olivat jär­jestäneet
sotilasparaatin maailman­sodassa
kaatuneitten sotilaitten
muistopatsaalle. Kulkueen muodos­t
i v a t pääasiassa paikallinen sotilas­osasto,
maailmansota-veteraanit ja
partiopoika-järjestön kaksoiskaupun-kien
osastot. Kulkueen jälkeen ko­koontuivat
marssijat sötilaskasair-mille,
kuulemaan innokkaita isän­maallisia
puheita.
Lentolehtisten jakajat kertoivat,
että osa lehtisten saajista osoitti­vat
myötätuntoa sotayastaiselle ky-symykselle,
jos. taasen ^ l i päinvas­t
a i s i a k i n osoituksia. Kolmattakym-rnentä
henkeä käsittävä joukkue oli
näitä lehtiä jakamassa ympäri kau­punkia.
Toivottava olisi että nä-mät
lentolehdet avaisivat kaikkien
niiden työläisten silmät, j o t k a tähän
saakka ovat kulkeneet sotilaskiiho!-
tuksien. mukana.
Paljon asioita poliisioikeudessa.
V i i m e kuun aikana ilmoittaa p o l i i s i ­päällikkö,
ettäpoliisioikeudessa on
käsitelty 251 kysymystä. Suurin
osa asioista on o l l u t uuden valtatie-asetuksien
rikkomisista, seuraavalla
t i l a l l a on juopumussakot, j a sen jäl­keen
useammasta muusta rikoksesta.
Sakkoja on kannettu yhteensä $2,-
928.00 d o l l a r i n edestä j a anaakunta-poliisit
kolehteeranneet 150.00 dol­l
a r i n edestä samana aikana.
Työnvälitystoimiston tiedonanto.
F o r t W i l l i a m i n j a A r t h u r i n työnvä­litystoimistot
ilmoittavat, että
miehiä on nyt tarpeeksi paikkakun­n
a l l a , tai enempi kuin niitä tarvi­taan.
Suurin osa metsätöihin kysy­jistä
on ollut europalaisia. Tässä
muutama viikko sitten ilmoitettiin
niistä olevan puutetta; nyt, k u n on
kasaantunut metsämiehiä j o k a paik­kakunnalta,
niin ei voida osaisi­kaan
saada paikkoja n i i l l e , mitä on
t a r j o l l a . Sellaista se on työläisen
elämä.
Kanpungin sivnlaina-äasestys. E n ­s
i kaupungin vaaleissa tullaan v a l ­tuuston
ehdotuksesta äänestämään
200,000 dollarin lainan hankkimi-sesta
kaupungille General sairaalalle
uuden rakennuksen rakentamiseksi.
Uuden rakennuksen hankkiminen
General sairaalalle on pitkän aikaa
o l l u t keskustelun alaisena, ja nyt
siitä aijotaan tehdä tosi.
Lai>sien rankaisu. F o r t •Williamin
koulukomissionin kokouksessa oli
keskustelun j a k r i t i i k i n alaisena lap­sien
rankaiseminen kouluissa. Koko­uksessa
useat totesivat, että opet­t
a j a t useinkin liian pienistä syistä
rankaisevat lapsia lyömällä, ollen i t ­se
hermostuneita, kun ovat olleet
yöt tanssiaisissa t a i muissa keinuis­sa.
Asiasta tehtiin päätös, että lyön-tirankaisuoikeus
on ainoastaan kou.
l u n j o h t a j a l l a eikä o p e t t a j i l l a . —- J .
vaikea arvata. Se vaan on koko­l
a i l l a varmaa, että puolueeseen u u .
destaan pääsy ei tule heille olemaan
erittäin helppoa.
— T . N . C.
t y k s i e n välttämiseksi tulkoon sano­tuksi
että nämä numerot ovat up-to-
date, sillä väkilukutilastot mitä
k a l e n t e r i s s a Julkaistaan koskevat
vuosia 1920, 1926 j a 1927. Ne kä­sittävät
sekä e r i valtioiden väkiluku-tilastot
että koko maan j a ovat l i i t ­tohallituksen
sensusviraston julkai­semat
joten niiden pitäisi olla niin
paikkansapitäviä kuin ne varsinaisi­en
väenlaskujen väliajoilla voidaan
saadakin.
Ylxdysvaltain tuotanto ja kanppa
on laajanpuoleinen selostus tämän
maan tuotannosta. Kirjoituksessa
on pääasiallisesti hallituksen omilla
t i l a s t o i l l a osoitettu tämän maan tuo­tanto
n i i n teollisuus- k u i n maanvil-jelystuotantokin.
Siitä näkyy myös­k
i n ne suunnattomat voitot mitä tä­män
maan johtavimmat teollisuus- ja
kauppakorporatsionit vuosittain riis­tävät.
Tästä kirjoituksesta näkyy
myöskin mitenkä työn tuottavaisuus
bn vuosivuodelta kohonnut samalla
k u n työläisten osuus tuotannosta on
vuosi vuodelta jatkuvasti pienenty­n
y t Mielenkiintoisia t i l a s t o j a , j o i ­h
i n jokaisen työläisen j a työtäteke­vän
f a r m a r i n pitäisi syventyä. Tä­män
kirjoituksen yhteyteen on ke­rätty
myöskin t i l a s t o j a työpalkoista,
kuinka suuret ne ovat k u l l a k i n j o h -
t a v a l l a tuotantoalalla. Samoin -on
t i l a s t o j a elinkustannuksista, y.m.
Amerikan työväenliike
on useampia sivuja käsittävä Mc-l
a l s u u k s i a on
harvoin.
Tervetuloa kaikki,
t a a n ! — Iso-Ulla.
meillä Montrealissa
siellä tava-
I TYÖVÄEN mu
Hehkinen voimistelu
TäEUä Montrealissa, verrattuna
pienempiin paikkakuntiin, on pal­j
o n suomalaisia tiaisia, mutta mitä
Bnshido
Bushido ei pidä riittävänä saar­n
a t a huonoa luontoa j a kiukkua vas­taan
ja voittaa ne. Sehän on oi­keastaan
passiivinen j a negatii\-inen
puoli asiasta. Se sisältää hy\-in
tärkeän positiivisenkin neuvon, jota
me mainiosti voimme nimittää opti-mismin
avaimeksi. Olemalla aina
ystävällinen, iloinen ja kohtelias
joudutaan helposti liialliseen hj"s,än-tahtoisuuteeni
velttouteen, hoikkou-teen,
myöntjrväisyyteen, epäitsenäi.
sjryteeri j a yleensä tarmottomuuteen.
N i i l l e , jotka eivät tunne optimismia,
lienee hyvä, jos voivat tuntea itsensä
tyytymättömiksi, ^ loukatuiksi, vihai­siksi
tai alal:uloisiksi,silIä saattavat­han
he muuten t u l l a aivan liian not-keaselkäisiksi.
Passiivisen toiminnan eli itsensä
hillitsemisen ohella on oltava myös
a k t i v i s t i . Optimistisen •elä.niänkat-j
somuksen tukemana se kehittää niei-j
dät kykeneviksi aloittamaan henki­sen
harjoituksen. A ja b kaiidceen
on siis ensiksi kyky katsella asioita
valoisemmalta puoleltaan, Jos mie.
lipidettäsi kysytään jostain asiasta,
n i i n koeta erikoisesti painostaa sen
tulee naisten jäjestyneisyyteen, n i i n valopuolia. Näin saavut?.t kaksi
Slontreal .ei siedä vertailua monen
pienemmänkään paikkakunnan
kanssa. Vasta tämän syksyn ai­kana
on huomattu liikehtimistä, n i in
meikäläisten, kuin porvaristonkin
piirissä. Elokuun alkupuolella pc-rustimmo
tänne naisjaoston työläis­naisten
keskuuteen. Tämä onkin t o i ­minut
aika ripeästi, pitäen kokouk­sia
joka viikko. Niissä on luettu,
keskusteltu, suoritettu ohjelmaa ja
tehty käsitöitä. Syyskuulla oli ar­vokas
ohjelmailtamakin, joka sai
'hyvän, tunnustuksen miestoveriemme
taholta.
Y k s i epäkohta meidän naisten t o i ­minnassa
clisi mielestäni korjattava.
N i i n innokkaita, k i i n me. olemmekin
käsmi^än kokouksissa ja puhumme
naisjaoston olemassaolon tärkeydes
tä j a toiminnasta, mutta k u n koko­uksessa
tulee . kysymys jonkun teh­tävän
siiorittamisesta, niin sitä ei
ottaisi kukaan, ei edes n i i n vähäpä­töistä,
- . k u i n on kokous- ; j a iltama-i
ilmoitusten kirjoitt.aminen. Kun
joukossamme ei ole yhtään k i r j o i,
tustaidotonta, niin sellaiset tehtä­vät
voi ottaa kuka hyvänsä. Meillä
t u l i s i olla n i i n paljon velvollisuuden
tuntoa, että jokainen suorittaisim­me
osamme, silloin ei se yksilöille
t u l i s i niin raskaaksi. N y t . joutuvat
yhdet kuormitettua liiaksi j a toi­s
i l l a ei ole mitään. E i siis ihn^e
j o s ajan pitkään liikarasitetut l a ­maantuvat
j a siitä kärsii koko toi­minta.
Suomalaisille naisille, eritoten pal­v
e l i j a t t a r i l l e tahdon huomauttaa, .et­tä
t.-k. 29 pnä saapuu paikkakunnal­le
tunnettu j a suosittu naispuhuja,
Sanna Kahnasto. Tiistaina t.k. 29
pnä on puhetilaisutis j a torstaina
joulukuun 1 pnä on puhetilaisuus ja
ohjelmailtamia 57 M u l l i n st. Menard-h
a a l i l l a . Molempina iltoina alkaa
tilaisuudet täsmälleen ^ 9 i l l a l l a . L o -
pttksi tanssitaan. \ ^
Pitäkäämme velvollisuutenamme
rientää joukolla näihin t i l a i s u u k s i i n,
sillä Sanna Kannastolla bn meille
opettavaa puhumista, j a tällaisia t i -
joitus, missä tehdään selkoa tär­keimmistä
tämän maan työväenliik-
"keen viimevuotisista tapahtumista,
sellaisista kuin eri työväenjärjestö­j
e n konventsioneista, -työtaisteluista,
3'.m. E b u t t a maan, oikeastaan kautta
maailman kuuluisaksi tulleesta Sac­c
o - V a n z e t t i jutusta on k u t a k u i n k in
yksityiskohtainen selostus. Siitä nä­k
y y kuinka tämä j u t t u sai "alkunsa
j a mitenkä se k e h i t t y i j a päättyi.
Osuustoimintaliike
Osuustoimintaliike on Amerikan
suomalaisten keskuudessa nousukau­dessaan.
Osuuskauppoja i>eruste-taah.
kymmeniä j o k a vuosi. Tätä
voittoa. Ensiksi teet toveripalveluk-sen
kannustaessasi lähimmäistäsi ja
toiseksi kehittyy itsessäsi kyky asioit­ten
parhaimpien mahdollisuuksien
punnitsemiseen. Se taas kehittää
itseluottamusta, joka on aina ihmi­selle
eduksi, olkoon tilanne miten
synkkä hyvänsä. Se on samanlaista
k u i n itsepäinen juoksuradalla, vaikka
saakin pila varma, että vasta viimei­seksi
saavuttaa maaliin. Se ei kysy
mitään äärimniäisiä ponnistuksia­kaan.
Valopuolet ihmisluonteessa
pyrkivät aina itsestään etualalle.
Saattaa olla, että optimistinen
eläminen näjrttää ensi alussa tees­kennellyltä,
mutta kun sitä itse-päisesti
pitää tapana, niin sa muut­t
u u todelliseksi tavaksi eli toiseksi
luonteeksi. Ja silloin ori valtava
askel otettu. Mutta tämä voitto,,
n i i n kuin kaikki muukin, jää het­kelliseksi,
ellei saavutuksia tarmok­k
a a s t i , puolusteta. Siksi on ehdot­tomasti
välttämätön jatkuva*'yhtSi
mittainen harjoitus. Bushidon kuu-'
lut säännöt oyat saaneet tähänas.
tisista parhaan maineen. Esittelem­me
ne l y h y e s t i:
L ./Älä koskaan menetä kärsivälli-syyttäsL
I I . Ole aina ystävällinen.
ni. Ole aina t y y n i j a säilytä mie-*
lenmalttisi.
I V . Tee j o k a päivä jotain sellaista,
m i h i n sinun täytyy pakottaa
itseäsi.
V . Jos sinua vaivaa surut, huo­let,
tuskat tai huonotuulisuus,
n i i n älä sano ainoatakaan sanaa
siitä toiselle, äläkä ajatuksissasi
itsellesikään. Sen sijaan voit
lukea j o n k u n k i r j a n , j o k a sinus­t
a mielentilaasi nähden on jok­seenkin
sopimaton ja saat näh­dä
miten epämieluisat ajatukset
häipyvät.
Jos kahden kuukauden ajan oman-tunnontjaTkasti
seuraa tätä ohjel­maa,
on tarmo kasvanut bushistien _^
väitteen mukaan suhteessa 1:10!
seikkaa silmälläpitäen onkin v. 1928
Työläisen Taskukalehteriin otettu
laajanpuoleinen selostus jjbsuustoi-mintalii^
eestä. Kirjoituksen alussa
selostetaan ensin kansainvälistä o-suustoimintaliikettä,
sen jälkelen teh­dään
sekä sanoilla e t t a numeroilla
selkoa Amerikan osnastoimintaliik-kee^
stä kokonaisuudessiaan ja lo­p
u k s i - suomalaisten osai^Eanpbista
Keskusosuuskunta j a sen jäsenliik-keet
ovat herättäneet ansaittua huo­m
i o t a j o oman kahsalUsantemme nl-kopnolellaldn,'
eikä ^ryttä sillä muo­dostavathan
ne tämän maan yoimak-kaimman
osunstoimynallisen järjes­tön,
jonka liikevaihto lasketaan
miljoonissa dollareissa. E i o l e muu­ta
kuin oikeus ja kohtuus etta täl­laisesta
jäijestöstä, mikä - ainakin
jäsenmäärältään on voimakkain jär­jestö
mitä Amerikan suomalaisilla
on milloinkaan ollut j a uskaUamme
sanoa: tulee olemaan, tehdään kalen­t
e r i s s a k in yksityiskohtaisesti selkoa.
Canadalle
on kalenterissa varattu oma osas­tonsa.
Sima selostetaan . Canadan
tuotantoa j a kauppaa, sen kansal­lisomaisuutta
j a myöskin Canadan
työväenliikettä. Harva kai tietää
että vaikka Canadan väkiluku on,
p i e n i , eiTtäyttä kymmeiitä.. miljoo- ,
naa, sen tuotanto useilla aloilla on
s u u r i n t a maailmassa. Työläisen
^asknkalenterissa tehdään naista
seikoista selkoa- Selostus on lyhyt
m u t t a asiallinen.
MaariviljelijöiUe, niin Canadan
k u i n Yhdysvaltainkin xaaanviljeh-jöille
on erittäin suuresta merkityk­sestä
a r t a k e K , j o n k a otsikkona on:
Maanviljelystuotleiden «o©*»*'»'"*'
tannukset
K n j o i t a k s e s s a osoitetaan eräiden
j o h t a v i e n ; maanviljelysjärjestoj^
k u i n myöskin Yhdysvaltain m a a n^
j e l y s v i r a s t on keräämillä nmneroflia
mitenkä farmituotteiden tuotanto-kustannakset
ovat huomattavasi bff-keammat
k u i n mitä farmarit tuottcu-l
a a n nykyään saavat, mistä s e i t a^
pääasiassa johtuu vallitseva maarar
louspula. J e n k a seurauksena tBhan*:
net j a tuhannet farmarit oyat jo»*