Vapaus, August 6, 1930

              Keskiviikköna> elölc 6 p:nä/— Wed., Attg.^.
T A P A T T S tytrlMOa a O M . .
- Ä Ä V . *«rj.i..!0«, kaittuM. p«<ui « » « » U i - ia B U t l B T i a l J a U a y i M a l .
V A P A U S (LUMTty)
(V «aly « x s a «r Pioaiäk IfoOun la (Untäa. Val>li»k*A iaOr a t BmAtr,
l l g l r i r f i «I U M Fo<t CKflea Dcj^rtioent. O i U v * , s* —comd cUm «MMK.
C a M o l adTCTtUuis ntea. 7Se p e r col. i a e b . M i a l a i i M cbar|a te aiafla
4paaa~U tfca U M adTcrtUiay »c<£<im a a o a c tba F i a a l d l paopU i a
n*. Ifea
t a l a u t a i ; koau««i. k i r i U x a p p a }a p a i s o « S U M B talooa EUa SataaCODU
•/atfioHtai V s p u u . B o a 69, .Sftdbcrrr, O a t .
r^aimts Koonori 1032. — T a i a i i t i u S3fiV. — K b j a k a a n * 2 M 7 W ,
• t OfCea Oob » « k . a a T a c t i M B C s U . au.) 103»-£<UMI »MW. »Ilta
n ). W . AM«TUt.
•i' f i r i i v » ii>f'inhivfffiri",riif it'fi',(ini;,fc==tt
J i b H t a kM
Fascistisen; tensorin kiihtsmfiinen yi^Ivot-taa
työläisjoukot taisteluun
sia «><<t|ginmTiftTi jäseniä Stiomen
hallitseva lucdcka valmistautuu yhty­mään
Imperialistien yhteiseen hyök­käykseen
Neuvostoliittoa vastaan.
Suomen tapahtiunat tudelleen o-sottavat
Kominternin arvion maa­ilman
tilanteesta oikeaksi. Suomen
nykyinen tilanne on osotus kapita­lismin
maailmanlaajuisen kriisin
Kaikkialla on fascislinen terrori
äärimäisyyksiiii saakka Ic^rjialynyt.
Canadassa se on saamassa ilmene­mismuotonsa
raivokkaassa "tryökkä-yksessä,
jota canadalainen porva­risto,
on käymässä työväenluokan
railitanttista liikehtimistä vaataan
poliisihurttavahansa kautta. Cana-dalaisen
poliisin edcsottamiset
ovat «aaneet hirmuvaitaisemman
karvan, häikäilemällömimpien me­nettelytapojen
tullessa päiväjärjes-tykseem
Torontossa, Sault Sle. Mariossa
y.m. saivat työläiset kokea hirvit
täviptä mielivaltaisuutta Punaise­na
päivänä, jolloin kansainvälinen
proletariaatti liikehti kaduilla pro­testina
kapitalistisia riistoa ja sii-.
tä seurautuvaa imperialistista so­laa
vastaan. Poliisihurtut sen ohel­la,
että. hajottivat mielcnosotuksia,
pieksivät vangitsemiaan: tovereita
mita hirvittä vimmalla tavalla.
Vangittiinpa. tovereita ilman mi­tään
porvarillisten "lakienkaan"
mukaista "oikeulusla", olivatpa he
mielenosotusta järjestämässä, tahi
ei. Kaikki osoitettiin olevan täy-äin
laillista kunhan väaii''6e oli
suunnattuna työväenluokan liikeh­timistä
vastaan, kommunistisen
• liikkeen rnurskaamiseksi, 'joka
porvariston toivoton pääinäära, täl­lä
kertaa. j„..
Tällaiset poliisimielivalfaisuudet
,Ovat tulemassa aina vaan lukuisem-miksi
ja päiväjärjestykseen, luok­kataistelun
kärjistymisen kanssa.
Mitä suuremmissa määrin työläis­joukot
ovat asettumassa kommunis
tisen puolueen vallankumoukselli
sen ohjelman taakse taistellakseen
oleellisimpien oikeuksiensa puoles
ta sitä laajemmaksi kehittyy fas-cistinen
terrori, virkavallan ja
"epävi ral 1 isten" maanpuol usta j ien
riehunnan saadessa rajattoman
luonteen.
Fascismi on ainoastaan porvaris­ton
viimeinen epätoivoinen ase.
jolla se koettaa iskeä vallankumo­uksellista
nousua vastaan, tuho-taakseen
proletariaatin vapausliik­keen
ja jatkaakseen oraan hoippu­van
yhteiskuntansa olemassaoloa.
Tällaiseen terrorismin aallon
nousuun on vastattava työväenluo­kan
yhtenäisellä liikkeellä. Aino­astaan
kiinteään taistelurintamaan
järjestäytyminen, militanttisten tais-telutunnusten
seuraaminen on kei­no,
jolla työväenluokka voi puo­lustautua
fascistisilta hyökkäyk­siltä
ja ryhtyä offensiiviin kapita­lismia
vastaan. Tyjäväenluokan
taistelurintama on .tiivistettävä, ja
taistelua tehostettaya. Porvariston
armottomaan hyökkäykseen on vas­tattava,
ja se voidaan tehdä ainoas­taan
laajain i;^|gjajoukkQJen liit;;
tämisellä 1uiin(U]laä)lliBeen; tdst^lu-
'rintamaan kftpitali^ia vastaatt,
työläisten elirtorldläksileh puolesta,
heidän pman,,j|ip^iali8ti^^;,j.y^<ei8
ku^ta|fiirj,fste^
riistojärjästqlRiän<iu HUKisiairaisekfii..
Imperialistisista . 'stiurygUoista
ovat Yhdysvallat ja Englanti pää-kitpatlijöita
niaailman' ÄidVkkihoil-la.
lUstiriita häiden välillä'kär­jistyy
sitä mukaa, kuii\ ma^jlman
kapitalismin kriisi syveqiep j^..laa?
jenee.'. Kaikista rauhanv^kui^d-luista
ja •sotavarustustere-^rajoitta-misjaarituksista'
liuolimatlä^."nämä
imperialistiset vallat vqVu^^i^tituvat
..tmdep, sodan avulla, r^ty.(samaan
ristiriitansa, se on jakamaan : uu­destaan
alusmaat ja markkinapai­kat.
Kilpailussa herruudesta . maail-
• man kauppamarkkinoilla:. on Eng­lanti
jäänyt alakynteen Yhdysval­tain
imperialismin rinnalla. 'Bri­tannian
merien herruus ^ i ole enää
yhtä suuri, kuin muutama vuosi
sitten. • ' '
Mutta toiselta puolen on ole-
: massa ristiriita Amerikan -ja Japa-
,^ nin imperialismin välillä. Se poh­jautuu
samanlaisiin tekij,^ihin,^kuin
Yhdysvaltain ja Englannip väli­nen
kilpailu. ^ .
?. Tämän ristiriidan olemassa olos­ta
ja kasvamisesta puhuu kiihkeä
varustauminen. Nykyääh''ori viisi-
, kymmentä nopeaa armeijan, hyök-»
käyslentokonetta rakennuksen alai­sena
Curtis—"VVright: korporatsio-nin
Buffalon lentokon^ehtaalla.
Näistii lentokoneista kahdeksantois­ta
tullaan ,asettamaan erikoispal-velukseen
Hawaiin saaristoon, jo­ka
on Amerikan ipipei-ialismin
kaikkein tärkeimpiä ,tMkikc?'»i£
Tyynellämerellä. ... ,
Nämä lentokoneet tulevat muo­dostamaan
eiislniäisen armeijan
lentojkoneosastgn' Ji^yöjck^xgcskad-
/ -.i>'* n^f
roonan Ha^aiin 8äariatossa<fi<iJa
se on Ameriifcift JÄ'^ jipäjiiii öiipt!-
rialisiiiin*^-^Siill^iyraJäesia ' j f c
merkki, jota o^jj^uureftsav.^jpaiiasafi
^^^elleen kärjistämääaä,: Jcenraälien
sota K i l n a ^ i t .lonnv ^
KahdeksantöiittaioilfyiMäysIbhto-koneen
sijoiUäftliiiien Hatvaiiii saa­ristoon
tällä hetkellä, jolloin Ame­rikan
imperialismin kiinalainen Ia
keija Chiang Kaishek hallituksi­neen
on joutunut äärimmäisen ah
taalle Kiinan politiikassa, ilmei­sesti
muodostaa uhkauksen Japa
nia vastaan. Japani kannattaa Kii­nan
pohjoista allianssia, joka tais­telee
Chiang Kaishekin hallitusta
vastaan. Mutta Amerika pyrkii
antamaan enemmän kannatusta hor­juvalle
Nankingin hallitukselle,
jonka presidentti Chiang Kaishek
on.
vNiin kauan, kun imperialistiset
pyrkimykset ovat määräämässä
suurvaltojen politiikan, ei voi olla
mitään takeita maailman rauhan
säilymisestä. Päinvastoin, kun yh
destä sodasta on päästy, niin heti
aletaan valmistautua uuteen sotaan
Tällä hetkellä on kiihkeä sotaan
varustautuminen käynnissä kaikis
sa imperialistisissa valtakunnissa.
Eivät syyttä maailman luokkatie-toiset
työläiset ja työtätekevät far­marit
ole omalräuneet elok. 1 päi­vää
kansainväliseksi imperialisti­sen
sodan vastustamispäiväksi. So-tavastaisten
mielenosoitusten toi­meenpaneminen
on ' aikakauden
välttämättömyys, jonka huomiot­ta
jättäminen olisi samaa, kuin
taltata lokaan kaiken sen,- .mikäi
on kallista työläisille ja työtätfeke
ville farmareille.
luonteesta Ja samaan aikaan se on
rengas kapitalistien sotavarusteluls
sa.
Suomessa on työttömyys ankarin
kuin milloinkaan ennen. Suomen
kapitalismi on v a k a y ^ ^talouskril-
"jBln ,edessä., ,,3fökcdfiemi^ puuta-
Varan . ,.j^. j.^li^i^ffi^ijj???. . ulosvienti
on. . mljtffi ^ ^ n a ^ . , pj;sähtynyt.
MyösUn".,^^aa«taloude5s^. on kriisi
nyt saävuttäriut ennenkuulumatto­man
, laajuuden. Seurauksena, on,
että. ' pikkutalohpojan asema huo-mee
äärimmilleen. Häikäilemät­tömän
propagandan, uhkausten Ja
pakotusten kautta on fasclstien on­nistunut
saada Joukko pikkutalon-poikia
mukaansa hävityskamppailus-saan.
Sosialidemokraatit ovat Julkisesti
Julistautuneet olevansa mukana tais­telussa
kommunismia vastaan. Näin­ollen
nämät luopiot hyväksyvät Ja
tukevat fascLsteJa niiden talstelus-sa
työväenluokkaa'vastaan Ja todel­la
työntävät vallankumoukselliset
työläiset fasclstien käsim.
Protesteeratkaa Suomen fascisti-terrorla
vastaan! Julistakaa soll-daarlsuuteime
Suomen vallankumo-ukselllsUle
työlälsUle! Shiun kan­natukseksi
Ja heidän vallankumouk­sellinen
enerklansa Ja rohkeutensa
saattaa heidät kykeneviksi voitta­maan
taistelun Imperialistisia s^ta.
valmisteluja vastaan. Suomen työ­läisten
taistelu fascismia vastaan
on osa maailmanlaajuisesta taiste-,
lusta, yhteisen asiamme — maail­man
vallankumouksen — puolesta.
He tulevat kukistamaan Suomen
fasclstihallitukseni
Alas Suomen fasclstiterrorll
Eläköön Suomen proletaarinen
vallankumous!
Eläköön Suomen kommunistipuo­lue!
Yhdysvaltain Komsiunistipiiolueen
.KesScuskmnitea
sotiin
4*¥Eei*KK*4.A^StJNTO SUOMEN
Imperlallstisttti''
mistelut Neuvostoliittoa' 'ivastaan
saavat yhä avoimemmaii' ja pffovo-seeraavamman
muodon. * Erikoisen
avointa on rajamaiden värväämi­nen
imperialistien taholta. Nämät
rajavaltiot ovat' muodostetut pusku­rivaltioiksi.
Joita suurvallat'käyttä­vät
tulsuinaan. Näiden rajavaltioi­den
kiihkoisänmaallisten «^alnesten
kuumeiset sotavalmistelut; ovat oso.
tuksia sodan vaaraii:. läheisyydestä.
;.iEnglannin ja Ranuan : imperia­listit
ovat systemaattisesti edistä­neet
Ja eteenr»in työntäneet fas-cismin
^ kehittämistä ja fascistidik-
^tuualen muodostamista .näissä r a ­jamaissa,
toimenpiteinä sodan val­mistelemiseksi
Neuvostoliittoa vas­taan.
Suomi oli viimeinen ketjus­sa.
Nyt sen vuoro on tullut. Suo­men
valkoinen hallitus toimii fascls-tidiktatuurln
muodosttuniseksi. Se
on alkanut taistelun kommunisti­puolueen
hävittämiseksi ja toteut­taa
murhaavaa kamppailua sen Jä­seniä,
sympatiseeraajia Ja yleensä
vallankumouksellisia työläisten Jär­jestöjä
vastaan.
Lakkauttamalla työläisten sano­malehdistön,
murskaamalla kirjapai­not,
terrorisoimalla vallankumouk.
sellisia imioita. vantdten Ja rääkä-ten
työläisiä . Ja^. väUanlPiSaoukselll-
Ny t kun maailman. proletariaatti
(M] oisoittanut .mleitään elokuun; 1
ilyä^ä hhperialistista sotaa vastaan
Jä^- iodan uhka. nyt on suurenipa-itia
ikyin V. '191^ aattona, niin on
kohtuullista Johtaa mieiiih, mitenkä
toy. licriiii. Kommunistisen ihtema-,
tiöiiaien perustaja, - asetti suhtautu-mlseinhie
sotaan viime maallmanso-.
idaa aattona.., Tarpeellista on H kuU
tehldn- huomautti, että s i k ^
i i e b i i i n p i ^ :o.
lat. Sosialisteina; nykyään . esiinty­vät
Impeirlaiistien asiakkaat soslall-lasclatlt,
Joösft todellisuudessa: ovat
kaukana marxilaisesta sosialismista
ovat: asiallisesti sitä vastaan.
'Kas näUi kirjoitti tov. Lenin:
r, ,iV:SosiaIlslt ovat ahia tuominneet
kainojen ke^kiset sodat raakalaisuu-d
em ja. petomaisuudeksL Mutta
jOo^Iidäti suhteemme sotaan on perl-jEiatteelUsesti
toisenlainen kuin por­varillisten
pasifistien (rauhan kan­nattajien)
Ja ankarlstlen. Edelll-sistll
me veroamme siinä, että kä-sltSmme
sotien olevan erolttamat-tomassa
yhteydessä maan sisäpuo»
lella tapahtuvaii luokkien taistelun
kansaa, käsitämme mahdottomuuden
hävittää sodat hävittämättä luokkia
Tätä khjolttaessa ei ple vielä
tiedossa osanottajain hikomäärii,
mutta itsestään on selvää, että seia-rat
tekevät voitavansa osanottajain
lähettämiseksi näihin mestaruuskil­pailujen
A-sarjan ohella kilpailU'
kauden huomattavimpiin kisoihin.
Kun vielä 'otamme huomioon, että
kilpailut tänä vuonna ovat kesfip
parbaimmOIaan ollessa, jolloin p i ­tempikin
automatka Timminsiin on
varsin houkutteleva,-«I .ole _Byyiji,
epäillä osanott0al,:iKtfrj^ilu>ivi«14
voimme li«#tä, etJSä Til««röw»d|lo%
käytettäyiseä M^Yft,„kentt^ iV*Öl*«;
ei tietysti • oJe. ^Jgl^käÄn,; venjiJtfel-vissa
esim^HvSuj^men -liiton, zatpir
hin, on kuitenkin tminustetnst!
parhain liittomme alaisten seurojen
kilpailukentistä. (Sivumennen sa­noen
on kenttä hyvässä kunnossa,
j a jos ilma on suotuisa, tulee t u ­lostaso
olemaan sen mukainen.)
Kuten jo tulin maininneeksi, o|i
vielä liian aikaista puhua varmuu­della
pitempimatkaisista osanotta­jista,
mutta on Beaver Lakelta jo
ilmoitettu 5 "jehua" kilpailijoiksi.
S u d b u r y T i Kisa ja Creighton Minen
Yritys lähettävät joukon kumpikin
j a o n p a huhuiltu Jokelan veljesten
tulevan Torontosta (siitä ei kui­tenkaan
o l e vielä varmuutta).
Kirkland Lakelta tietysti toivotaan
näihin työläisurheilujuhliin saapu­van
ei ainoastaan runsaasti kilpai­lijoita,
mutta myöskin useampik
kaaralooteja "penkkiurheilijoita".
Kun sitten South Porcupineh Vies­tin
runsas, j a Timminsin Ilon vä­häisempi
"tekijäjoukko" joutuvat
"panemaan hakaukseen" näille vie-,
railijoille, hiin syntyypä siitä, sel­laiset
o t t e l u t , joita seuraamaan
kannattaa tulla kauempaakin.
Kilpailut alkavat lauantaina kel­lo
4 ip. ja sunnuntaina kello 1 ip.
Huom.! Määräaikaan ilmoittaja-tuneille
vieraspaikkasille kilpaili­joille
on tietysti varattuna asqnr
not, joka seikka oli jäänyt kutsus­sa
mainitsematta. • — J — i . i ,
naisten
Kuinka moni ymmär-
Me naiset useitteRyäaooKijyÄhPQ
niihkuiz^.nmib^ymiSttti iBtöi-jop^fhet
taVaJla ttU;:t»is^M»sottavat millai­sia'
"järktkRnkkiija" hft pentaan oyat
Mutta Jos he todellakin ffnmärtä*.
vät, ja ovat-'t«yiÖlsaVlSä''$^^
mitä tarkoitetaan kaikilla niillä uu.
silla "sanavärkkäyksillä". Jolta leh-kautuva,
hetken tilaisuuksia hyväk­seen
käyttävä:
Definlsolda — määritellä, selven­tää.
AlSbluuttlnezi — ebdottm (täydel.
Unen. välttämätön),
fterspektilvi — näköala (silmästä
Suomalainen kuollut
Timniinsissä
Kaasuun kuoli e l o k . l pnä kah^
salaisemme Jussi Annala tySs^eii-nellessään
täkäläisten' italialaisten
"bisnesmiesten" omistamalla 'pil^-^
cukaivanndUä;; mikä 'sijaitsee niain
i ma.ilia.. eteläänpäin .Timmins!s|:]l
Mainitussa työpaikajssa i.ty^s^^^^
iäipahtuman-' sattuessa "4 "räiies^
kaivantoaukon syventämis±y«i9sä^< jii
teiiden'sitä=iim.an. konei<Ö;l^pflry.B','
käsiporilla. Työpaikassäiin'': Vt1if&^ m
dissämmie Ja Julkaisuissamme nyky.
ään löytyy, etenkin tärkeimmissä klr-r
Joitukaissa eli sellaisissa. Joista mei­dän
ymmär^Unättöinlen naistenkin
tulisi tietoa Ja viisautta Ja oikeaa
suuntaa etsiä, niin kyllä kai meidän
täytyy "tunnustaa" eli "gIvaiM?la".
(Viimeinen sana allekirjoittaneen
oma värickÄämä.)
Aivan vilpittömästä tiedonhalusta
ja päivän polttäyimplen kysymysten
ymmärtämispyrkimyksestä koetan
tavallisesti liikea lehdlstämme - Ja
julkaisuistamme pääkirjoituksia.
Mutta kun niissä tämän tästä jou­tuu
kompastumaan sellaisiin sanoi­hin
kuin: reageerasl, .apologlstlt, he-gemöhiaV
• elementaäirliieh, illegaali,
nen, 'iormuiätsioni, opportunlstineh
Jne., •iifl& ^Vän tyrmistyy Ja eh­dottomasti'
ijpusee sellaisen suuren
IcunnioitalDsezi tunne, kiihi täytyy
varmasti' katolilaisella olla .kuunneU
lessaanVpä^hlsa ; latinalaista' mes.
sua.' — Öimetteiemään kuitenkin
täytyy- fiysähtyä ija ajattelemaan
Joutuii^että bvatkothän .;nuo oireita
suomenkielen "esperantoimlsesta",
"engliskoimisesta" tai "läthioimiseso
ta". Mtittä : suurimmaksi kysymyk.
seksi mieiefisä jää. että ymmärtävät-köhän
noita k&ikkl mlehetkään. Ai­van
i varmaa, vaan on, että naiset
eivät., jriitä kaikklfc ;yminärrä, el a i ­nakaan
. altekirjolttanut. .
Oiisl mieletritUntoista. Ja ennen-kaikkia"'
««lettavaijta, jos jokii,, vaik-kapa
Vapauden Nkifeten<^tm'^^
mitto, 'imjealal''a^^ /sillplh.'tällöto
V^iJ^n hjeuyöimiahV'' ottajsi; muuta--
mau' tiäSJpil^r'peiöttavanfhäkö^tä
juurista - sanoissa,- '^afiia'''^ kfirrMlaah
suomentaakSeeh i^eli'
§een».' iie'>'i>i^öletäärlaet" naiset tim-
(IVPWiili^^' kyllä'' "äte6lu#tlsekk''>''vil-
V9}lfoilä§ksenl»ne •*e"h»ys-^(pblBpek-iii^
hiM^^ vmutta^:.;iaun
.tr, plentoiö"^ryptlllsesti"^ f^mentäar
edellisenä päivähä' äihpuheet,'
ta vailla ilman puhallusrintteits'^!
raasu- ^ sieltä poistunut 'iiela seu-riä^
vaan p ä i v ä ä n mennessäkaä^ r i i niin;'siinähän se. •^pi^bleeml'J. mp83r.
v a a n o l i v i e l ä :niin v o i m a k a s « ' k l i L - Mdltft :pu^^
ja luomatta sc^alismla Ja myöskhi
siinä, että^me täydelleen tunnus­tamme
kansalaissotien laillisuuden
edistyksellisyyden- Ja» •välttämättö­myyden,
se on sotien Joita sorrettu
luoläca käy sortavaa luokkaa, orjat
orjavaltiota, turpeeseen sidotut t a ­lonpojat
tilanomistajaa Ja palkka­työläiset
rahayUmystöä vastaan. Se
kä pasifisteista, että anarkisteista
me. marxilaiset, eroamme sihiä. et­tä
tunnustamme .välttämättömyyden
historialUsesti. (Mandn hlstoriaUl-sen
materialismin näkökannalta)
tutkia kutakhi sotaa erikseen. His­toriassa
on lakkaamatta ollut sotia.
Jotka kaikista. Jokaiseen sotaan
välttämättä sidotuista icauhulsta, pe-tomai^
mikslsta, kurjuudesta j a kau­huista
huolimatta ovat olleet edis­tyksellisiä,
se on, ovat tuottaneet
hyötyä ihmlskuiman kehitykselle,
auttamalla luhistumaan erittäin va­hingollisia
Jä taantumuksellisia l a l -
toksia (esim. itsevaltiutta, maaor.
juntta), kaikkien raiakalaismaisem-pia
Europari sortovaltoja (Turkin
Ja Venäjän despotismia). Täten tu-lee
tarkastaa nimenomEuui nykyisen
(tämä on kirjoitettu vibneisen maa­ilmansodan
aikana. — Toim.) his­toriallisia
erteoisuuksia.
i ' . ; ' - > l i i o . l
URHEILU
i " h ' i i
Elokuun 9—10 päivä
Timmnssaa
Tänä vuonna, Canadan suoma
aisten työläisurheilijain .bpkoontu-essa
mestaruuskisoihinsa Timmin­siin,
on vaikea edeltäpäin ennus­taa
tulevia mestareita. Onhan tun­nettua,
että Keski- j a Pohjois-
Ontarion, liittomme huomattavim­pien
urheilukeskusten, urheilijat
eivät tänä kesänä ole vielä olleet
tilaisuudessa keskinäiseen voimain-mittelyyn.
Kummallakin seudulla
on järjestetty muutamia, kilpailuja,
joissa on saavutettu varsin huo­mattaviakin
tuloksia, j a jotka tu-okset
takaavat, että ottelut yleen-muodostuvat
erittäin kireiksi
;a jännittäviksi. - /
si^rkylUpeai, ; että ,^
\Sn oleskelu sifelläTSÖiöi io-^W
toiriaksi; Ja lisäksi- vei "hehgiStf
mainitulta nuorelta työläiseltä, jo­ta
toverinsa ponnistuksistaan huo­limatta
eivät önnistutfegt k;|rlli^
ajoissa pelastamaan.' : . . . t o u i .;
. - Mainittu Jussi Annala oH-itJäl"'
tään 19-vuotias,'kotbisiit'
järveltä. Ollut Cariadässa"»b5h 11
kuukautta. ^"t .i^^iAAmx
'ni^
i'»^; i j a >i vuasitiihanslen "träditslii
Sin''^ perusteella.: ^ton^«^8a;tlä^s-tt"-!
"passilstoa".-; kaiken'!'tepreettl-sfeni'
«'-''analyysin" - harjoittamisessa.
..;;t i
Kurjuua ' Vei järjen tiirtoIaitiBltai
Mielenhäiriöön tuli täällä elok.
2 päivä skandinaavialainen metsä*-4'^eioa; mälltahtit ölla muistiin-työläinen,
nimeltään Oskar Larsson
j a ijältään. 22-vuotias. Oleskellut
viimeaikoina North Bayn seutuvil­la,
mistä myöskin oli lähtenjrt tän­ne.
Ollen rahatonna ja työttömä­nä
ja todennäköisesti siitä aiheu­tuneen
huolestuneisuuden seurauk­sena
näyttää hänen, mielensä tasa''
paino häiriytyneen edellämainitul-
1a seurauksella. Mainittu O. Lars­son
on tällä kertaa täällä täkäläi­sen
poliisin huostassa.
Pyne Town, Ont.
s. J . osaston järjestämät kesä­juhlat
pidettiin 27 pnä heinäk. J .
Karenin farmilla, Juhlan ohjel­massa
oli muun muassa urheilua
kolmiottelu naisille sekä miehille.
Palkinnoille pääsivät seuraavat hen­kilöt:
Naisten kolmiottelussa 1
palk.. Mrs. Jalonen, 2 palk. Mrs.
Kumpula, 3 palk. Miss H . Lammi.
Miesten kolmiottelu: 1 palk. P.
Jalonen, 2 palk. M. Hänninen, 3
palk. D. Kumpula. Henkistä oh­jelmaa
oli niukanlaisesti. Mitä
juhlien onnistumiseen tulee talou­delliselta
kannalta katsottuna, on
se kohtalaisen hyvä.
Haalirakennuksesta pitää täfuä
vähän pakista, että munkin maa­ilma
tietää touhuistamme. Me ni­mittäin
päätimme keväällä yksi­mielisesti
rakentaa haalin, jota pää­töstä
myöskin on toteutettu. Tie­tysti
siinä on monta pulmaa rat­kaistavana
ennenkuin se on val­mis.
Toivotaan ^ ainakin, että ei
tulisi mitääu ypittamättomia, estei-peampaan
k W i } p iftitä^^„ga tiä,
Tyohommista ei^qle.j^ljoj maij
nittaväa, sillä aie''ovat yhtä huor.'
not kuin muuallakin. On hyvin
rajoitettu määrä mitä "homesteet-t
a r i " saa lotiltaan puita katkaista
ja niistäkin maksetaan hOBmrlBin-ta,
joten ei ne kantofarmarinkaan
päiväjt rasvaisia ole. — Pätsäri.
- •
tiedottpflMtol/;ja; p3R?y»
Päsä "organlsfliftttQrlsesta" "aktiivi­suudesta"^
Ettemme nyt aivan f ^ r
si . 1^d,q)itoipieA: «kategoriaan:^ ;.:rilin^
siksipä .^ijuiiri: esitin f^Mmainitun
"jxit{(<x^'; ;''ttet4>stänfi£ff^ ko>.
botiamisekäl ."y:^:T.„
itt^ekstettÄ en bile 'aivan ttrn-
RH«imiriiamiiit Mitä o5>i&äne«lta
"liavia j a "nykyisässä- pe(dataa.
lldelessä kai väUtäiaättanlä
öähoja, voin sanoa, että istuissanl
hlBtkcn lukemassa erään hyyln ar.
•vodkaan julkaisumme ylimäistä tiu
p^einatta li^tä. UteUaisuudesta
otin katsällakisenl Vapaitdeti j a foU
kttUpi oU sekin aikansa t a ^ s u —
i i u t t a eiköhäfi' ole . kielenkäyttö
Häissä tällaisissa kirjoituksissa,'jot­ka
kuitenkin ovat tfurkoltetut dieiUe
yöjmärrettäväksl ja , opiksi, vähän
liian vaikeata nätai tavalliselle; kuo-l
«vaiä&lle< Välttämättömyydestä o.
vät, poliittisissa, kjrjpituksissa, jo
mmiet puhtaasti <5ui»malaisetkin sa-natv
Äärettömän pitkiä ja. vaikea-k
^ t t e l ^ . mitä sitten kövhi ahkera
j jvIeRuskiieliflten sanojen lisääminen.
^- Pflhan näiden joiikpssa kyllä t u -
tumpUs^kln' sanoja, esimerkiksi:. k a -
pit^Uspöl, imperialismi. dEktatuiiri,
prp|»«aht|ft, fo^Htia« möbill^hxilnäi^
ri^^gt>>flP^>i<y>iiifiiTM»T>, ' ' konkreettinen,
kriisi.' TeförmlBtlt. reakstanl^öt, nor-ms4li."
y-niu, sfthbja, jolta kuulemme
m ^ § ^ joka pOivä Ja sen taUa
.luntuVät tutuilta Ja ovat kai jos:
s^ip 'tiiä&rin suomaliitistuneetkin» s i i -
)iubiliiiatta uskbp niiden (deyan
hyviiv ibohellfi meistä verrattahi- i ä -
niäiläperjEUsiä. Kuinkahan '• mohl
m#tä' ^öli^ antaa edes vähemmän-kifih^
selvlttävän valtauksen kysyt-äärtmniftistyn"
näkSraJaan asti).
TyypUBii^ ^ perikuvaHhien.
Tn^tsIonia-^Jtepait perinnäistapa.
Automaattiini^i'1ton6caisesti toi-»
mlvi. - •• -äJsiUabs ndjgiamiiv £!»;j-.
PassUvhieh totnettiBq («älint»!-
'tämitfo-'m«ktelMiIJa)x exia j: . /
AktUviiten «^{vtoimivai>t;n£D ÄMI
^^dorectUnen tietopqolimAii(tle-teellinen>.'
'.•^f.5.iJi
Analyysi — eriftely. selvittely^ ^»
ProUemi ratkaistava piilma^v
Tendenssi—- pyrkimys määrättyyp
suuntaan, tarkoitus.
Energia — tarmo, vohna,.
Organisatsloni — järjestö. Järjes­tely.
"Organisaattorinen" — "Järjestö-järjestykselUnen".
Kategoria — luolcka (laji, lajitus).
iMetoodi — menettelytapa, tekota­pa,-
Järjestelmä.
Standard — täysiarvoinen, -pai­noinen,
-mittainen.
>. Kapitalismi — i^oman . valta
(missä talous perustuu tuotantoväli­neiden
yksltyisomistukseisn Ja palk­katyöhön).
;
.Kapitalisti — edell. aatteen kan­nattaja.
Imperialismi — pyrkimys maail­man
valtaan, vallata valtiolle siir­tomaita
Ja heikoimpia vieraita mai­ta
, saadakseeii raaka-aineita Ja
marld^noita tavaroilleen.
imperialisti—- eideU. aatteen kan-nattaja.
- .
Diktatuuri — rajaton halUtusvalta
(voimaan, perustuva).
Propaganda — aatteen tai opin
levittäminen.
iylobillsolda — asettaa Uikekan-naile,
sotakannalle (työhön, taiste­luun).
RatsionalisolmSnen. — "Järklpfe-räistyttärolnen",
. Järjestehnälltoen
txön.,JO!U.dutus.'
.^Kbiikreetitlneii - - . yksilöUlnen
koiiTftfrntuntuya • (luja kokonaisuus)
:^rilsi • — • ratkaiseva - yialJiei, ,,pula.
Vi^fqniiiäl. — uudlstusteiii vaatija
~!]^[,^kslQiUstl... ' -taantumukselli­nen.:
i ':'.
i^orm^ali . - — säännönmukahien
^yri^ijij^y^ellinen)^
luokkarajat selvillä, vai mikä lie
syjmä. Kokoukset on toverillisia.
Perustaessamme naisjaostoa teim­me
päätöksen, että kellään ei ole
lupa pistellä kokouksissa, silloin
annetaan henkilölle paheksnmis-.
lause pöytäkirjaan. Yhtään pahek-sumislausetta
ei ole tullut, joten
toyerutis bn ollut kokouksissainme
ehsUuokkaista. Ja siksi jäsen^^
myöskin kulkevat koko
t J S e i t ä keräyslistoja, a^ViistUKfiia
'useaan täirköitukseen olen&me
\ymmm"^^lv : - • ' >.'>,;v*^ ' tvöväöM-'''iiibkkaliikkeessä
-,Orientautuminen — kannan ^^r^. ^f»*'^??. Jr^}^}^^flf?^: <ttt«avV«9»>u^ taridstus.: ; t JW«fyA» n ^ ja^aktim-
•--^ ' - -^•--•^•^sesti .mukanä..».pl^^ joukossa
iim^nee [paljon, välinpitämättö-my)
f^', ; tehtäyiert'! laiminlyöntiä',
Ukvläolmhaen —, selvittäintoep
(pefl^i ;selvlty8). ., - ^
• Kom^roinlssl. .— ..sovittelu, rllte-plurfteh^
plmuä,.' • ; - , • ; . - ;
.{j^ms^aBti.. hy*Wtääyä'.
hVö^il^lilnen?
Jopkmi;;tb!VcrMA?uren'etoen:^^^^^
l^e • telidlss&Mnae;?vieiä ^^^^
l ä ^ - sanoja,- ''Jbtkä ovat heprelq„
kaaSyiiih volpi.nUtä poimia Ja; läi-
Mm ;meiu^;;. kpetamine ne ^jsdvi-
^^nä^ •-.^^ osaston - t o ^
^' (I•. V ; .—' — ^—•—: _.—-r^
L ifKI'..^..-»,.
eamr
tiUstö'^minkä hyvään noldehkaan sa-
^ 1 ^ t^rtadtijstÄ? — Eta latokaan
t»i)toita> nUden alkuperää eikä, esi-mertdkal,^
sanakhrjasta Kertyvää < mer-kU^
st^Vvaan sitä yleistä käsitystä
mitä- niillä pyritään tuUdtsemaan
tpäldän työläisten ynunärrettäväksl.
Mitfici merititsee: orientautumtoen,
Ukvld(dmliiai. kompromissi; agreesir
visöiauus, ; t e ^ momentit. begem9-
niaj {<ym<? Bluinka moni nsdnen
ym?närtää? —* a^-e.
MmÄVÄNÄ
Uusi 8 huoneen talo, hyvän se-menttikellarin
kanssa. (8-7
T. LINDQVIST,
450 JMelTin Ave., Sadbttrr, Oat.
. .vniiölevan lohdpsla. Jossa on i l -
LiiS^^^aeJIfflsöTda" ne
sa, umenee..j . .
^'Beageerata — vastaan vaikuttaa,
muuttaa.
AlMlpglstit — piiolustajat «(va­pauden,
vapaustaistelujen).
.H^emonla -r- Johtaja-asema, yU-herriius.
• ladnenta^rtoen —: alkeellinen, pe-rusoiheellinen
^a pjprusalheelUnen
(joSkUs ^ « 1 ^ : liioniionvbimainen)..
tUi^BaaUnai' laiton. lakia nou-dattamäton,
\
' RtfzäulatslcBri kaavailu, asetta-lidäan--^
(muodcm \si. aseman mSä-rSSmlnen).
I)ppörtiml5»nm --^ jyrkkää paUX
manneet." Iltamia, näytöskappalei­ta,
ohjelman suorituksia oh nais­jaosto*
höthmähnut. Edustajia on
kak^i'kertaa lähetetty edustajako-l
o p f s l i n . ' Rahavaroja olemme ke-
•rähneeti, että mdkein kykenemme
oniiin nimiin kustantamaan pari
viikkoa lapsille kesäkoulua. Nais­ten
lehteä myös toimitimme vuo­den
ajan, mutta kun isommat nais­jaostot
lopettivat kirjottelemiset, lo
petimme mekin. Paikkakunnallam­me
ei ole nuorisoliittoa, joten
olemme naisjaostoon koonneet
myöskin tyttösiä. Heitä on Q tai
6. Myöskin he ovat valmiit suo­rittamaan
tehtäviä mitä heiltä
vaaditaan. Joten siis kiitosta an­saitsee
tämä pieni Burrittin nais­jaosto.
— Tummu.
Havaintoja Long
Lakelta
Yleensä maalaisnaisilla on ras­kaammat
taloudelliset kotihuolet
ja työt verrattuna kaupungissa
asuviin työläisnaisiin, lukuunotta­matta
. niitä kaupunkilaisnaisia jot­ka
käyvät ulkona ansiotöissä.
Jä kuitenkin, vertailtuaan ja
tehdessään havaintoja maalaisnais­ten
j a kaupunkilaisnaisten (tar­koitan
Pohjois- ja Keski-Ontarion
kaivoskaupunkeja) suhtautumisesta
lubkkaliikkeeseen ja joukkotoimin-taan,-
huomaa suuren eroavaisuu­den)
.Kaupungeissa löytyy vielä
verrattain - paljon: sellaisia työläis-häisia.
f jotka' kuluttavat aikansa tiir-
Hkhäikaisesti, - • vieläpä' ' useastikin
it^eS^h". moraalisesti vahingoitta­vassa,
seurassia, pilkaten j a ' ivaten
niitä työläissisar^a,. jotka käsittä­vät?
asemansa ja* oyät mukana siiu-roksien
kosteudessa. hAUi
työttömien l o p p S t t » ^ ,
naan yhtyen. -^STSJ^
teihm, niihin ei k e s S ^
gon. säteet vahingoSS"
jaavat kalpeat S^^^
hUjaa heräävää ihmiseliinSI
^ Piu^pau! Piu-pau! ~ S :|
luu, kehto. H i l j J a ^ j ^ S "
Ujqdfadetaäi^ kokouksissa käyhti
jiH.j;;>-' . ' - ' ^ <•'>>'•;•'• sotijaan . yleensä maaseuduilla
i?l^yi?(yun?*ämmassamäärin tar-ixibkfista;
toimihtahaliiista: joukkoa.,
jfatkan: pituudet eikä työn rasituk-kfei
dte-^silloin esteenä kun on jo-
^ .määrätty tehtävä, kokous tai
ttfJtdtilaisuUs; joskaan ei voida sä-iiö2a,-<
t,että'^ »maaseuduillakaan pltai-äitni
• ifetttaprbsenttisesti järjestynei­tä:
r ' -Toivoihisen i^varaa on ainakin
täällä . Long - JÄkella. Sillä onhan
täälläkin vi£iäi:isellaisia työläisnai-obtka^
isyj^äitai^toisesta eivät
'ole-mukanamme.' ^ •• -
Mutta kuitenkin, kun ottaa huo­mioon-
. nämä. maaseutu-olosuhteet
kaikkine ' .vaikeuksineen, täytyy
sanoa - se tosiseikka, että jospa
kaupunjgeissa asuvat työläisnaiset
ottavat-edes siinä määrin j a sa-mallaisella
- kurssilla osaa työväen
pj^ntöihin, kuin mitä maalaisnai­set,
niin, paljon nq|>eammin .{»ääsi-simme
sen määrän. päähän, jonka
eteen-työskentelemme.:
Sillä kaikilla meillä työläisillä,
hankim^e^a sitte,* elatuksemme
maalta 4ai^kaupungista, on vastas­sa
sama yhteinen vihollineii, riis-täjäluökka.
J a juuri nykyään, jos
hiQlbinkaan olisi jokaisen oltava
mukana. Olosuhteiden kärjistyes­sä,
kurjaakin kurjemmaksi olisi
työläisten kaikkialla järjestäydyt­tävä
vaatimaan elämisen oikeiiksia.
Siispä työläisnaiset 1 Niin maa­seuduilla
kuin kaupungeissakin,
olkaa- mukana! Rohkaiskaa mies-toveteita
j a innostakaa nuorisoa
aisteluun paremman j a valoisam­man
tulevaisuuden saavuttamisek­si!
— E . B.
:«a^llistä kaataa-vAillä^vario»^ tej- jäseneeh, matta ei ole vielä
naiset
. ;T!ruw 'ai^,"uusitie'^^^^a^
laajalti he^äytynyt Beav.er. idaken
kyliHiU'. Naiset,^^ äidit, jotka lähin­nä
iövat i^ud<^h- suk^ipblvenJcasvat-tajia,.
pyat. .i^jmineet pidne^ri|iur8-.
seja- lap^Ue. . Mömen. mailien ta­kaa,
ylitse'?nevain' ja-, tulvavesien
ovat lapset lukuisina saapuneet
kursseille. Sjrvennettyään m '
man' .historiah ja "uiideh yhteäs-kuptabpin
-tutkisteluun, oyat fie
järkeään terottaneet itseluotta­mukseen
sekä taisteluvalmiiksi to­teuttamaan
aatetta: työlle valt^.
Nämä samat äidit,'~jbtka näin
la^tensa^ henkistä^ kehitystä olijaa-yat,.
tbivoviat saada myös itselleen
murenen iloa. Se on, hekin tahto­vat'
nousta yhteiskunnallisuuteen.
IJhrauksiinsa vedoten ' he tahtovat
sanan vuoron yhteiskunnallisten
lakien laadinnassa.
Nykypäivän farmin emäntä on
nurastavainen ja kestävä. Omaa
korkeita aatteita sielussaan ja
vaikka jokapäiväisen elämän kii­reelliset
touhut mykistävätkin hä-neii
kielensä, ei tämä rasittava työ
voi' poistaa sitä hohtoa mikä hei-
•, fjastaa' otsallaatt* Se- •on-totuuden
tieto. Se on tieto ihmisyydestä.
Kaameat historialliset tiedot en-tispäiviltä
sekä nykyiset tapahtu­mat
siitäi miten työväenlubkan
nuorukaiset joutuvat kapitalistien
järjestämien sotien uhriksi, pakot­taa
naisia korottamaan ääneoi^:
Lakatkaa "jo hirmutöistänne^ te' ve­ren'
ahnaat! Heittäkää 'hornan k i ­taan
tulinuolenne .te, jotka työ­väenluokan
' kustannuksella -sotia
räj^entelette. »ivU.'.u:j .
-.'Beaver Laken naisja9s£^i,iy^-J,|§is^ tählräpäin. — J a kaukana
lesta - - Elsa Vento. ,,j^.V,4Ai<^ij^,yfllop kristallisin värein
TiilJHuTf i , . , ?*^^n.u,suun meri, hehkuu ja.
« . Ä • « i * « i Ä K d > .vaihtuu tiib: määräämätön voitta-
KätsaJasBttrntWKiim' °'***>»
Ja meren rannalla kulkee kan­saa
kuumeisin kiirein askelin, p i ­tää
' valmistaa - surma-aseita, suuria
jT&jähtäviä^ isurma-aseita, sillä sei­somapaikoilta
kuuluu miljoonien
j a taas miljoonien askeleiden var­ma
t a h t i . — - Nuo hävyttömät, .tyy­tymättömät
miljoonat, jotka vaati­vat
Jeipää j a oikeutta. Mutta sei­somapaikoilla
kulkee varmoin,
vaikka väsynein askelin, pölyinen
harmaa joukko. Heitä tulee ruo­kaloiden
seinustoilta, missä he ovat
kyllikseen haistelleet ruokaa. Hei­tä
nousee "pehmoisilta" makuu­paikoilta,
asemahuoneiden lattioil­ta,
ja tuhansia tulee sieltä halpa­hintaisesta
vnokrapaikasta; missä
kattona kaartmi keskikesän heh­kuva
taivas.' — Jä ne onnelliset
joilla - tm oikea koti, syirjäisi&sä
pihtfraketmnksissa - t a i kellÄriker-
'äf':hnjäa''''älHS-'^trf^^"
Italpeä äiti,-'' tiiudi" vlvnainBi
Kun ruoka kuMaaimS,
ruoy • pifttisä^
Noin, noin ovat tuutineet i J
seisomapaikkojen tuhannet
laskeneet minuutteja Ja-
Oman elämänsä unohtaen
sa ja ilonsa haudaten'
yam tuutien sitä pientä'
jonka alkava elämä on
uskottu. .
Noin, noin ovat keJran tn^kS
niiden monien äidit, j a t k a - ^^
varttuen sorakuopille vietS^
hottiin äitien vuosien
mät työt .^^
Äidin kehdossa, ovat
kerran he kaikki, jotka l
vankityrmissä kuolemaa
katsovat.
Hitaasti, niin hi^aa v'"'
tunnit, valjeten laskevat
tejä monet, niin monet h_
tuneet taistelijoiden äidit A
hitaasti he vierii kuin iettsa,i
an kauan sitten, sillofai kuirTy» ,i
desta vuotfeeh pilttiään taiöi '^i
Älä väsy sinä nykypairien.f=*"
pea äiti. Toivehikkaampani
tuutia sinä, kuin menneldea-sien
äidit, joiden lapset i
vartuttua vapautemme
on uhrattu.
. Kuulkaa te äidit scjsoöiaitt^
jen synkissä sokkeloissalil^l
pysähtykö miettimään pmien $ "
jemme, sUuruuttä. ufaphjia :i|L
kalvavat .tuskat. Oh! tuhai^^
sömapaikkoja Jnittaanjflt^jiilfilfc^
jceuksjUä,. j"otka„ «atiibijla'.^^^^
Ön sisareksesi' sidottu.\
Icuirika/ myrsky .käuJtia.V.l '
Tyynesti kijiile .vieatitj-.iäj
lamat- omasi ruhjoi, •yininäL^.
tä: seisomme suurien-. taJMhfarjSSj
edessä:. -. . r:Jg^
Kuuntele kuumeista kiir^
kä. pitää valveilla,. kansäpVi
tuolla puolla. — Maaiin'^
puolla^ .inis?ä kesän-aur^.
dit onnellisina pilttej£Sn-i^'{j^j
Muurin V tuplia puolen;; nä$4]^'
dään keskeytyinättä päiySstä-l
vään, nukutaan. kylläJsenäi]
silla vuoteilla .«u^^
hen intohimojen, inhottavaan;-/*
melskaan, jota tavaksi on
sanoa rakkaudeksi ' He ^
vät itseänsä., tailecija;|ä';&iä|3
della .ja kylläisenä. I f a u ^ - ^"
sivät he.' kysTielppifimeia jaJij"
sia surma.7ä8eitä, SaByiims^
selleto . niio' irstäisei.
jä säilyttääkseen sejsoD""'
jen synkillä la'keuk8illa.
kää ja surua.—
kuulkaa te seisomapalUcoj^.
hannet: kalpeat .äidit,: t6,'i,
kehtoihin .sidotut olette,
.toivehikkaana, tuutikaal'
paikoilla astuvat miijooa*t-Jr:
miljoonat,- pelkäämättömästi::;
ti varmaa pääniäarääl —>r
vuosien vaalentamaa TOHsUii;!
tisi ympärille ja asto'-
ulos joukkoon, silloi* kotf.,.-^^-
myrsky kaiken, entisen hajong.
Silloin kun seisomapaikkojen ijfr-^
^ Sanna Kannasten 3ae;rtäessä kes-ki-
Ontariota lähes.; 3; -Vuotta 'si*^te
oli tuloksena myöskin meidän ptaik-kakunnallemme
naisjaosto. . Toi­minnassa
se. on ollut siitä asti, eikä
sitä ole saanut talven pyryt ja
pakkaset, ei kesän helteet-lamaan­nuksiin.
Kokoukset on pidetty
säännöllisesti, osanotto kokouksiin
dn ollut hyvä, joskus kesällä muo­dostuneet
kuin kenttä juhliksL Ko-fconfaet
on pidettyä vuorotellen
kunkin farmarin asunnolla, j o ^
on tarjoiltu vapaasti kahvit. Jä­seniä
on naisjaostossa äimi ollut
äkm' toistakymmentä. Täällä Igrllä
vbiiaisiih saada pariinkymmeneen
SEisom-
PAIKOILTA
K i r j . H E L E SALO.
-Taivaan loppumattomassa eette­rissä
hehkui keskikesän aurinko.
Sen valossa kylpee kesäinen maa,
«xarine kukkakenttineen ja täyte­tä
jä ' voittamattomana
kulkevat aurinkoon jä valoon,;;
KAPPALEMim Eimx
- Kaunis oli katsella sorjiig
loinen ja tumraatukkaineB g
morsiuspuvussaaii.
kuningatar hän kantoi vem
kruunuaan. Hänen -«»^«R
Heikki-jäi -aivan ^rjooBr*^
morsiamensa rinnalla.
kylän pojat olleetkaan xHfm
kaisia Heikille, kun hän
pannut kauniimman Jfyl^oJ^
omakseen, "yhtä helposti g
kin naulasta". Eikä han o W
miehen näköinen, oli kum
poikafliulikka, ' 1, '
Mutia Heikillä oh sita,
ollut Julialla, nim'**^'IIÄ-I
mammonaa, Ja ^e k « : O l g : !
kuttanut siihen, «tta h a r ^ "
nut Julian vanhemmat
tyttärensä hänelle. S i l l a . J ^i
ti, vaikka oM 0 » ^ ^ " j f *
ei voinut ^'^^'M^ii^
a r v / » i s i a . - ' ' i J e^inti^|^;^
lukuiselle sisarusparveuB • .^j
Sulhasen kotona
kuin kaksi, hän ja s iM
tluavttaal litsaelsotai , rahaill^a^ «*^«^ W^,o^«^vt
ollen oli Julialla t o ' ' ' ^ ^"
emännäksi, jos jaksaa J^-
pansa palveUa M^^" S^<^
%iinpä,nyt ^ J ^ M
mässä ifiilian läksia^Jj»^
hänen seurattava ««^Sö^j
teen 'fcbtlinsa. joka ^«^ga
järvenAtoisell» paolen- « » ^ ^ J
hänen...erota ^aöajg» «
kodistaaP i* ^''*f* ks
kohti -./.^^»"^«'"f^^aHnJ
Itkien l a n k ^ *^'LS^
joka bli helhen ^T^^^^M
Janut. iräin ^^^^.^^m
S J o i * ensifluonä». J<»
koetell
^ mjTsk:
[ |iHjkemuks<
UiJnä 0^0,
emännän
kautta
oli äi
toistensa
„ - ö t ja
^et kaikki,
.peisiin Js
[^tkaan m*
, iyväili hyv
jotka e
Igattsmaan
'Jj^ kyllä :
Fjooinista, «
-ten loppu
if^tä tans
J9 hääpä
„Ja pilviä J
'Sillä heti
P«itimensa a
luj tavan mu
Flaäväen näl
^ot antimet '
*ten niitä
^oVästi nuoi
, koetti päi
harm
•ollut totti
^thalveksittiii
tähän a
atensako
,»»-T—~än hi
toli kääntyn
le amän kirjt
'^paista kärsi
^dissaan.
-.^jjensä sisko
^an j^iihua e
nin tehdä n
P^eleisesti.
alitin usein ^
|n|iisilla valh<
i u i niitä luon
; suojelemaan
j^hyökkäyksil
ilta kertaa e
badenkodista,
IfflParhaansa
lio lohiduttaa
^rljblle hän ^i|oen, mitä
|'»bii,' mutta j
, bvastoin. ]
Eii voinut olls
^Jiekin oli an
heksuttäva
miehensä
_ Jj' syntyi
jTiavuttomalh
jl!:hgn kaike
hivnttomutides
ifl^n.j.o jout
b^jesineeksi, l
pai. Siihen a
Eibdkaasko, et
iiJBilHlas-ipaimi
[fl^öinen on i l taas uutta
#'purkaa si
äilu' .«li mi;
SiriEtoihin kc
'simyksensä
fen. Äi
it^iolL: hänel
.^_£"^kietoi. p
|9»k«ilaaä.
oli ruvei
1^51112: ei latokäuUa yhte
itfoli hän
Jint äidilleen
ifiaukkimot r
[eikki oli si
iShut: "Ko£
, 'teidän tii
iticttä pääsetti
iät.' •\.
\Ti: -
im..
hai •
lm
mti kehdon
^^mrniä äänu
'vaan niin I
\r Ir::-
.,, ^« Pd
nkko/a kvi
^ansa täihh
f}uokau
'W hiillos
.^meinpä nou
Ig^en lyön .
I-Sö
l-C-»'