Vapaus, July 9, 1925

              G U D O K
K i r j . W M . Z. F O S T E R -
Kun Kommunistipuolue pääsi vai-' leviäminen riippuu juuri näistä kan­taan
Venäjällä kukistettuaan taan- sankirjeistä ja ovat ne, kuten tu-tumuksellisen
Kerenskyn hallituk- lemme tuonnempana osoittamaan,
sen, yksi tärkeä tehtävä sillä oli, mitä suurimmasta merkityksestä po-laskiessaan
pohjaa todelliselle työn- liittisestikin. Useille kirjeenvaihta-tasavallalle,
rakentaa köyhälistön jille maksetaan pientä korvausta
sanomalehdistö. Kauaksikantavia kirjotuksistaan.
askeleita tähän suuntaan onkin jo Viides sivu on toinen tällainen
otettu, uusia menettelytapoja on kirjeenvaihtajien sivu. Siinä käsi-otettu
käytäntöön, jotka ovat mitä tellään rautatieteollisuutta koskevia
suurimmasta merkityksestä koko probleraeja. Kautta Venäjän' työ­maailman
työväestölle. j Iäiset kirjottelevat ja lähettävät leh-
Yksi niistä suuremmoisista yrityk- dessä julkaistavaksi esityksiään min-sistä
joita on tehty köyhälistön sa- kalaisia parannuksia tällä teoUisuu-nomalehdistön
rakentamiseksi vai- denalalla voidaan tehdä. Tällä si-lankumouksen
jälkeen, on Gudok vulla julkaistaan erinäisiä proble-
(PiHi) niminen lehti. Tämä päivä- meja ja kehotetaan työläisiä anta-lehti
on rautatietyöläiaten järjestön maan ja keksimään niihin vastauk-virallinen
äänenkannattaja, Samal-1 sensa. Sangen arvokkaita esityksiä
la järjestöllä,' joka on teollisuusunio' tulee jatkuvasti. Rautatieliikenteen
sen sanan varsinaisessa merkitykses-j teknikot seuraavat tätä sivua ent-sä
ja johonka kuuluu 815,000 työ-'täin tarkasti. Tämän sivun kautta
Iäistä, on useampia muitakin lehtiä, i koko rautatietyöläisten joukko ot-m.
m. päivälehti Siperiassa, jolla on j taa osaa rautatieliikenteen kehityk-
22,000 tilaajaa ja sen lisäksi use-' seen ja myöntää täytyy, että työläi-ampia
kerran ja kahdesti kuussa
ilmestyviä aikakauskirjoja. Mutta
huomattavin niistä lehdistä on
Gudok, ollen Pravdan ja Isvestian
kanssa parhaita päivälehtiä Venä­jällä.
Seri painos on 274,000 ja
lisääntyy jatkuvasti. Pravdan pai­noksen
ilmotetaan olevan noin 600,-
000 ja Isvestian kutakuinkin sa­man.
•Gudok perustettiin v. 1920, Alus­sa
se sai hallitukselta avustusta ja
,sitä jaettiin rautatietyöläisllle i l ­maiseksi.
Lehden painos oli silloin
noin 25,000. Tilaajamäärä nousi
V , 1921 ncin 75,000rteen, mutta
•uuden talouspolitiikan tultua voi­maan,
jolloin Gjidokin samoin kuin
Icaikkien muidenkin lehtien täjrtyi
-tulla itsensäkannattavaksl, tilaaja-
Tnäärä aleni viidelläkymmenellä pro. k;mmu;i8tT''Takäyttäyt^ise^^^^
sentillä. Mutta senjälkeen on t i - ' J- J "
laajamäärä nopeasti kohortnut, joten
se on nyt edellämainitsemassamme
määrässä. Lehden menekki k-^hoaa
sillä onkin paljon arvokkaita neuvo­ja
annettavana.
Kuudes sivu on Gudokin tunne­tuin
sivu. Se on itseasiassa myös­kin
kansankirjeiden sivu. Siinä jul­kaistaan
kaikki teillä ja työpajoissa
työskentelevien työläisten arvoste­levat
ja kritiseeraavat kirjeet. Kri­tiikillä
ei ole muuta rajaa kuin se,
että se on totuuden kanssa yhtäpi­tävää^
Näissä kirjeissä käsitellään
kakkia rautatietyöläisten elämässä
ja työoloissa ilmeneviä epäkohtia.
Kuudettf sivua voisimme sanoa'Gu­dokin
sensatsionisivuksi. Jos on
olemassa jossakin tyrannimainen
työnjohtaja, saa hän olla varma sii­tä,
että ennemmin tai myöhemmin
hänen nimensä ja "ansionsa" jul­kaistaan
Gudokissa. Jos hän on
jotka ovat paljastaneet heidän kolt­tosiaan
tai mahdollisesti tulisivat
sen tekemään. Lcikuisia tällaisia
murhia ojt tapahtunut' varankin
maalaiskylissä,
Kirjeenvaihtojärjestelmä yhdistää
joukot sanomalehtiin ja niiden kaut­ta
Kommunistipuolue voi levittää
oppejaan työläisten keskuudessa te­hokkaammin
kuin muutoin. Sano­malehti
on tärkein yhdistävä side
Kommunistipuolueen ja suurten
työläisjoukkojen välillä- Sen kaut­ta
puolue saa joukkojen keskuudes­ta
välttämättömiä vaikutteita .pro­letariaatin
asian edistämiseksi.
Gudokin toimittajat, kuten kaik-
! kien Venäjän Kommunistipuolueen
toimitsijat, ovat täysin selvillä kan­sankirjeiden
tärkeydestä eivätkä
säästä vaivojaan sen kehittämiseksi.
Tämän vuoden tammikuulla pidet­tiin
Gudokin kirjeenvaihtajien kan­sallinen
konventsioni, johon otti
osaa 321 edustajaa. Nämä kirjeen­vaihtajat
edustivat konventsionissa
kirjevaihtokomiteoita, joita on
208:ssa rautatien jaostossa Venäjän
28 rautatiellä. Osa kirjeenvaihta­jista
tuli Siperiasta asti. Kaikilla
rautateillä on ryhmä komiteoita,
jotka huolehtivat siitä, että työläis­ten
asia tulee lehdessä edustettuna
mahdollisimman tehokkaasti, Kon­ventsionissa
hyväksyttiin suunnitel­mia,
joiden mukaan kirjeenvaihtaja-järjestelmää
entisestäänkin tehoste­taan
niin että Gudokista tulisi entis­tä
paremmin rautatietyöläisten py­rinnöltä
ja vaatimuksia vastaava
lehti. Konventsionille osotettiin leh-deri
nopea kehitys ja mitenkä se
pohjautuu etupäässä kansahkirjejär-jestelmälle.
Vuoden 1924 lopussa
oli Gudokilla 5,870 tilapäistä ja
4,423 varsinaista kirjeenvaihtajaa.
Tarkkoja ja yksityiskohtaisia selos-jatkuvasti
ja on sillä/tilaajia ei vain
rautatietyöläisten, vaan kaikkien
muidenkin työläisryhmien keskuu­dessa.
Viime vuonna lehti ei ai­noastaan
kannattanut itseänsä, vaan
.vieläpä tuotti voittoakin,
'Gudok ön yksi kansanomaisempia
lehtiä Venäjällä. Lehden sisältö,
ulkoasu, järjestely ja suhtautumi­nen
työläisjoukkoihin on sellainen
että työväenlehtien muissa maissa,
eritoten päivälehtien, tulisi hyvällä
syyllä omaksua tuon lehden menet­telytapoja
gikfili kuin se porvariston
diktatuurin" vallitessa on mahdollis­ta,
Gudok ei ole ainoastaan ammat­tilehti,
vaikka sitä julkaiseekln rau­tatietyöläisten
järjestö. Se käsit­telee
koko maailmaa koskevia vai-'
panee puolueen huonoon, valoon ve­detään
hänet tilille Gudokin pals­toilla.
Jos tällainen työnjohtaja
sattuu olemaan vanhoja porvareita,
jotka yrittää saboteeraamaan työ­maalla
vedetään hänen tekonsa ar-motta
päivänvaloon Gudokin pals­toilla.
Jos hän on veturinkuljetta­ja
ja juo itsensä humalaan, saa hän
olla varma siitä, että hänen •nimen­sä
ilniaantuu lehden palstoille. Sa­nalla
sanoen: kaikki epäkohdat mi­tä
rautatiealalla huomataan^ tuo­daan
työläiskirjeenvaihtajien kautta
julki Gudoksissa. Eikä voida kiel­tää,
etteikö tällaisella menettelyllä
olisi saatu suuria aikaan sabotee-raajien
ja tyrannimaisten työnjoh-.
tajain kurissapitämiseksi. Monet
näistä kirjeistä, jotka sisältävät jo­ko
tärkeätä arvostelua/tai humoria
^annetaan spesialistikirjottajien ja
kartoonistien käsiteltäväksi, jotka
tiollisia ja taloudellisia kysymyksiä.' käyttäyät niitä kirjotustensa tai ku-
' Se antaa työläisille tietoja tärkeistä viensa aiheena ja siten antavat asi-maailman
tapahtumista samalla kun alle mahdollisimman paljon ja mah­dollisimman
tehokasta julkisuutta.
Työläiset ovat erikoisen innostunei­ta
kansankirjeiden osastoihin, mut­ta
tätä kuudetta, seuraavat he ta-syventyy
työläisten jokapäiväis­iä,
elämää koskeviin kysymyksiin.
' 'Giidok on jeattu eri osastoihin.
Lehti on tavallisesti 6-3ivuinen pait­si
kerran viikossa se julkaistaan 8-| vallista . suuremmalla mielenkiinnol-sivuisena,
kaksi ylimääräistä sivua Is­oilen
painettu ukrainan kielellä, I Kansankirje-järjestelmä on ei ai-
Kullakin sivulla käsitellään vissejä noastaan pohjana Venäjän sanoma-kysymyksiä.
Ei liene poissa pai­kaltaan
luoda lyhyt silmäys lehden
sisältöön.
Ensimäinen sivu on omistettu ylei­sille
uutisille. Siinä käsitellään työ­läisille
tärkeitä päiväntapahtumia
sekä Venäjältä että muualta maa­ilmasta.
Uutiset ovat lyhyviä mut­ta
sattuvia ja asiallisia. Porvaris­ton
keltaiselle sanomalehdistölle
ominaiset sensatsionikirjotukset ei­vät
saa sijaa tässä lehdessä. Toinen
lehdistölle — Pravda, Isvestia ja
kaikki muut johtavat lehdet julkai­sevat
niitä mikä enemmän mikä vä
hemmän — vaan sillä on myöskin
suunnattoman suuri valtiollinen
merkitys. Se on yksi niitä kaikkein
tehokkaimpia keinoja mitä Venä­jän
Kommunistipuolue on ottanut
käytäntöön päätäkseen kosketuksiin
proletariaatin kanssa. Kirjeenvaih-tajiensa
kautta muutoin tavallisesti
äänettömänä olevat työläisjoukot,
sivu on niin sanottu toimitussivu, saavat äänensä kuuluville heille it-jössa
artikkelien muodossa käsitel-selleen tärkeissä yhteiskunnallisissa
lään päivän tärkeimpiä valtioUisiaj kysymyksissä. Kaikki Venäjän joh-ja
taloudellisia kysymyksiä samoin, tohenkilöt seuraavat sangen tarkasti
kuin puoluekysymyksiäkin. Tätä si- lehtien kansankirjeosastoa. Näistä
vua voitaisi kutsua vaikka intellek-'pääsevät he. selville mitä työläiset
tuaiiseksi- sivuksi, käyttäen tuota' itseasiassa ajattelevat ja tuntevat,
sanaa sen proletarisessa merkityk-' rfyvin' usein saavat he fcansankir-sessä.
Monet Venäjän parhainimis-J jeistä arvokkaita, ohjeita toimies-kirjottajista
kirjottavat tälle si-. saan joukkojen edustajina.
yulle säännöllisesti.
Lehdellä on myöskin lukuisia ul-
3comaisia kirjeenvaihtajia — kaikki-
Kansankirjejärjestelmä näyttelee
edellämainitun lisäksi tärkeätä osaa
Venäjän teollisuuden kohottamises-aan
viisitoista, jotka, lähettävät leh-sa.- Ne arvokkaat ohjeet; joita työ-delle
noin 60 artikkelia kuukaudes- \ Iäiset näissä kirjeissä antavat ja sa-sa,
artikkeleja joissa käsitellään maila se edesvastuuntunne mikä tä-kaikkia
maailman tärkeimpiä kysy-jmän järjestelmän kautta heihin kas-myksiä.
Kolmas sivu on omistettu {vaa ollessaan teollisuuden palveluk-pääasiallisesti
rautatietyöläisiä kos-1 sessa, on näytellyt suurta osaa teol-keville
kysj^yksille. Näitä-kasitel- lisuuden ja tuotannon kohottamises-lään
mahdollisimman yksinkertaises­sa
muodossa. Tämä sivu on san­gen
kansanomainen, Neljäs dvu on
kansankirjeiden sivu, jossa työläis-
' kirjeenvaihtajat kertovat jokapäi­väisiä.-
kokemuksiaan ja tietojaan.
Tämä on &la jossa Venäjän työvä-enlehdistö
astuu etualalle. GudokU-i
a ö n lähes 10,000 kirjeenvaihtajaa
j a sen toupitukselle tulee päivittäin
= 400—600 kansankirjettä. Niissä
sa. Mainitsimme jo edellä mitenkä
työläiskirjeenvaihtajat ovat onnistu­neet
suqressa määrässä näitä tuho­laisia
vähentämään.' Täytyy todel­lakin
olla erittäin rohkean yksilön
joka uskaltaa harjottaa saboteera-lista
tietäessään ympärillään olevan
joukon työläisiä, jotka hänen tekon
sa paljastavat. Porvaristo näk^^
tämän Mrjevaihdon tehoisuuden 1^-
sittävänkin, sillä heidän toimestaan
Irasitellään kaikkia mahdollisia ky-'on viimeaikoina ryhdytty murhaa-symyksiä.
Lehden onnistuminen ja nföan ^ näitä työEiskirjeenvaiht^'ia,
taksia ja tilastoja on laadittu näistä
kirjeenvaibtsjista, koskien heidän j
ikäänsä, sukupaoltaan, ammattiaan,;
puolnejäsenyyttä y. m.
Merkillepantavana ilmiönä työvä-enlehtialalla
Venäjällä on ,n.s. seinä­lehdet,
joita käytetään kaikissa teol­lisuuksissa,
mutta joka on erikoi­sesti
kehittynyt rautatiealalla. Nä­mä
seinälehdet ovat seinäilmotusten
tapaisia, jotka sisältävät työläisten
toimittamia artikkeleita että kartoo-neja
ja joita'naulitaan työhuonei­den
seinille. Monet näistä ovat u l -
koasunsakin puolesta kauniit. Työ­läisille
ne ovat kiintoisia. Seinä-lehtien
sisällöstä voidaan sanoa, et-'
tä niissä käsitellään työpaikkoja!
koskevia probleemeja ja työläisiä
koskevia uutiria. Rautatiealalla i l ­mestyy
noin 2,000 tällaista seinä-^
lehteä säännöllisesti, Edellämainit-!
semamme kirjeenvaihtajien konvent-'
sionissa tarjottiin palkinnolta par-j
haimmista seinälehdistä. Useassa ta­pauksessa
ne ovat sellaisten työläis­ten
toimittamia, jotka juuri ovat op­pineet
luku- ja kirjotustaidon, mut-^
ta sellaisenaankin, eritäin mielen-,
kiintoisia. j
Venäjän rautatietyöläiset ovat
erittäin ylpeitä pää-äänenkannatta-'
jastaan Gudokista, eikä syyttä. Se
On loistava näyte työväen sanoma­lehdistöstä
ja sen vaikutusvalta jaj
merkitys lisääntyy suunnatt-amasti ^
tulevaisuudessa. Se on lehti, josta
kaikkien maiden työläiset voivat ot--
taa oppia. Kun sitä vertailee nii-1
hin kurjiin lehtiin, joita Amerikan
rautatietyöläisten järjestöt julkaise-,
vat, on samaa kuin vertaisi mahta­vaa
vuorta pahanpäiväiseen santa-mäkeen.
Joutakoon nopeasti se
päivä, jolloin kaikkien maiden rau-,
tatietyöläisillä on näin mahtavia
henkisiä aseita käsissään, kuin on
Venäjän rautatietyöläisillä Gudok.
"Arbetaren" kirjoittaa:
Kaikesta päättäen on Kiinan ta-rpahtumilla
voimakas luokkataistelu-luonne,
vaikkakin tapahtumilla tä­män
ohessa on ollut kansallinen s i ­vumaku.
Shanghai on Kiinan merkityksel­lisin
satama- ja kauppakaupunki.
Se avattiin europalaisille valtaajille
v:n 1840 kuulun oppiumisodan jäl­keen.
Englantilaiset kapitalistit oli­vat
ansainneet suuria rahoja myr­kyttämällä
Kiinan kansaa siten, et­tä
olivat kuljettaneet maahan suu­ria
määriä ooppiumia. Kiinan hal­litus
suuttui kuitenkin lopuksi tä­hän
edesvastuuttomaan kapitalisti­seen
"trafiikkiin", sekä kielsi oop-piumin
tuonnin. Seurauksena täs­tä
oli, että Englanti julisti sodan
Kiinalle, sodan, joka luonnollisesti
päättjri Kiinan tappioon sekä seli­tykseen,
että kapitalisteilla oli oi­keus
yhä edelleenkin ansaita raho­ja
demoralisoimalla Kiinan kansaa
sekä huonontamalla sen terveyttä.
Tämän tappion jälkeen avattiin
Shanghai vieraille imperialisteille.
Nämä tekivät Shanghain sisään-käyntiportikseen
k a p i t a 1 i ^ tisille
ryöstöyrityksilleen.
Europalaiset, myöhemmin ameri-kalaiset
ja nyt myöskin Japanin
imperialistit ' ovat yhä jatkuvasti
kohdelleet Kiinaa aivan kuin jona­kin
siirtomaanaan. Tämä laaja
maa, satoine miljoonine asukkai­neen,
oli mahdollista muodostaa
tuontitavaroiden kuluttajaksi. Mut­ta
ennen kaikkea tarjosi Kiina, vä­hään
'tyytyvine asukkaineen, im­perialistiselle
kapitalismille erään
toisenkinlaisen ryöstämismahdoUi-suuden:
se tarjosi tyhjentämättö-män
varaston halpaa työvoimaa.
Kansainvälinen kapitalismi onkin
tästä syystä laajassa asteikossa, sfen
sijaan, että se kuljettaisi tavaroi­taan
Kiinaan, ryhtynyt siirtämään
sinne pääomiaan, rakentaen teolli­suuden,
jotta se siten voisi käyt­tää
hyväkseen kiinalaisen kulin työ-vöimanriistoa.
Shanghaista löydäm-mekin
ooppiumin sekä kaikkien teol­lisuustuotteiden
tuontipääpaikan, sa­malla
kun se on muodostunut ny­kyaikaisen
suurteollisuuden keskuk­seksi,
varsinkin tekstiiliteollisuuden.
Kiinan kansa on oppinut vihaa­maan
imperialistista sivistystä, ja
meillä ei ole mitään syytä ihmetel­lä
sitä. Mutta samanaikaisesti on
Kiinan kansa oppinut vihaamaan
myöskin muukalaisia, jotka tuovat
ja edustavat näitä heidän traditio-neilleen
ja sielulliselle olemuksel­leen
vieraita yrityksiä. Tästä on
ollut seurauksena monta enemmän
muukalaisvihamielistä, kuin kansal­lista
liikettä. Näistä aikoinaan sai
selvimmän ilmenemismuodon • y:n
1899 boksarikapina.
Vieraat vallat tukahduttivat ka­pinan
yhteisin voimin. Ja kun se
oli tullut kukistetuksi, lähettivät he
rankaisuretkikuntia niitä "rikos-joukkioita"
vastaan, jotka olivat us­kaltaneet
nousta imperialistisia val­taajia
vastaan kapinaan. 'Boksairit
iskettiin maahan joukottain, ilman
armoa. Äarjoitettiin kauhunteko-ja,
joille ei löydy vertaista histo­riassa.
Varsinkin venäläiset ja sak­salaiset
joukot hankkivat itselleen
verenjanonsa takia erikoisen kuu­luisuuden.
Kokonaisen vuoden, ka-pinian
jälkeen nämä rankaisuretki-kunnat
jatkoivat "työtään", krnines
vihdoin ulkovallat suostuivat rau­haan
Kiinan kanssa. Tämäkin vas­ta
sen jälkeen, kun eräs kiinalai­nen
komissioni oli tehnyt pitkän,
vaivaloisen matkan Berliiniin rau­haa
anomaan. On itsestään sel­vää,
että tällaiset tapahtumat ovat
omiaan vahvistamaan ainoastaan
kiinalaisten mukalaisvihaa.
Näyttää siltä kuin viime päivien
lookkataisteluliik^, joka Shanghain
tapahtumista saapQneitten . uutisien
muodossa on loihdittu silmien eteen,
piisi jossakin mäyrin tämän muuka­laisvihan
myötävaikuttama. Tätä ei
sovi suinkaan ihmetellä. Kapitalis­tisien
valtaajien esiintyminen Shang­haissa
on yleensä ollut sellaista, että
kansallisten tunteiden on täytynyt
joutua kuohahduksiin, vaikkei näin
olisi ennestään ollutkaan.
Viime päivien taistelut näyttävät
syntyneen seuraajalla tavalla:'
Japanilaisten. Shanghaissa omis­tamissa
puuvillakehräämöissä puh­kesi
työläisten palkkaliike.. Ne palk­kaus-
ja työsuhteet, jotka kehruu-teollisuuden
alalla Shanghaissa val­litsevat,
ovat kaiken arvion alapuo­lella.
Kiinan työväestö on pakoitet-tu
elämään nälkärajaa alemmilla
palkoilla, ja he elävät elämää, jota
ei suinkaan voida sanoa ihmisarvoi­seksi.
Kapitalistiset valtaajat, joil­la
oli käytettävissään oma poliisi- ja
sotilaslaitos, puuttuivat Shanghaihin
kuljetettujen sotilaiden avulla ta­pahtumiin,
sekä koettivat tehdä lak-koliikkeestä
lopun." Tämän yhtey­dessä
sattui verenvuodatusta, usei­ta
lakossa olevista työläisistä tapet­tiin.
Tämä oli signaalina protesti­liikkeeseen
laajojen myötätuntoi-suuslakkojen
muodossa, jä uutiset
kertovat, että lakossa olevien luku­määrä
parissa päivässä kohosi sa­toihin
tuhansiin. Tähän asti oli
taistelu puhdasta luokkataistelua.
' Huomaamme, että verenhimoinen
ja mitään keinoja häikäilemätön ka­pitalismi
joutui täyteen raivoon sen
takia, että sitä oli Jiäiritty kiina­laisen
työvoiman ryöstössä, s^ä et­tä
se tarttui tavanmukaisiin toimen­piteisiinsä:
lähetti murhaajia, soti­laita
ja poliiseja loppuunriistettyjä
työorjia vastaan. Ja me näemme
näiden orjien nousevan protestiliik­keeseen
ryöstävien kapitalistien ko­ko
valtaajaliigaa vastaan.
Mutta asioihin puuttuvat myöskin
kiinalaiset ylioppilaat. Samalla kun
nämä ylioppilaat ovat kuuluja radi­kaalisuudestaan,
on heissä kuiten­kin
löydettävissä kansallisiakin piir­teitä.
Suunnattomia mielenosoitus-kulkueita
järjestettiin. Ulkomai­nen
poliisi iski näistä mielenosoit­tajista
muutamia kuoliaaksi, sekä
pani toimeen vangitsemisia. Heti
tämän jälkeen näemme Böinan hal­lituksenkin
esiintyvän näyttämöllä.
Se esittää protestin vieraiden val­tojen
lähetystöille, vieraan poliisin
räikeän esiintymisen johdosta. Tie­tysti
olisi tämä hallitus itseen —
toisenlaisissa suhteissa — esiinty­nyt
aivan samalla tavoin, eikä suin­kaan
se olisi arvellat teurastaa oi
keutensa puolesta taistelevia työ-.
isidä. Nyt oli sillä kuitenkin mah-dollisaus
tehdä jutusta kansallinen
asia; siksi puuttui se asioihin.
Omslta taholtaan esittivät vierai­den
valtojen lähettiläät asian siten,
että koko edesvastuu oli asetettava
kiinalaisten viranomaisten niskoille,
viranomaisten, jotka eivät muka
käyneet kyllin kovakouraisesti kä­siksi
kiinalaisiin työläisiin. Heidän
arvelujensa mukaan olisi kiinalaisen
poliisin luonnollisesti pitänyt tehdä
ne murhatyöt, jotka ulkomainen .po­liisi
sai tehtäväkseen iapitalistiseu
"altaajaliigan taholta.
Kuten huomataan, on Kiinan ta­pahtumien
viimeinen vaihe yritys
muodostaa puhtaasti luokkataistelu-
"liike kansalliseksi taisteluksi. Miten
suurissa määrin tämä tulee onnistu­maan,
on asioiden nykyisellä olles-,
sa vaikea saada selville. Mutta ne
tiedot, jotka Kiinasta saapuvat, ker­tovat,
että tilanne kiristyy yhä jat­kuvasti,
ja että kapinaliike leviää
yhä. Uskottavaa on, että europa-laisten
valtojen laivastot pidetään
taisteluvalmiina lähellä levottomuus-keskuksia.
Saammeko me siis jäl­leen
elää uuden boksarikapinan ja
uuden Kiinan ryöstetyn kansan teu­rastuksen?
Se ei ole vielä varmaa.
Tässä, jos missään tapauksessa on
paikallaan, että kansainvälinen työ­väenluokka
puuttuu asiaan sekä pa-koittaa
kysymyksessä olevien mai­den
hallitukset vetäytymään soti-laallisine
voimineen, jotka ' voimat
ovat Shanghaista. Sen jälkeen kun
nämä sotilasjoukot on viety pois,
europalaiset kapitalistit saavat lu­van
itse selvittää välinsä kiinalais­ten
työläisten kanssa.
— Milloin syntyneekään työläis­ten
välille tuollainen voimakas ak­tiivinen
solidaarisuus.
Koneen kehityksestä
riippuu työläisen lei­pä
ja tulevaisuus
Entisaikaan, jolloin kone astui
yhteiskunnan mahtavaksi määrää­jäksi,
siirtäen ihmistyövoimaa tuo­tannon
palveluksesta n.k. kapitalis­min
vara-armeijaan, syntyi m.m.
kankurien keskuudessa, joita mai­nitunlainen
bätä ensimäisenä uhka­si,
mitä hurjimpia kapinoita ja
hyökkäyksiä koneita vastaan. Kan­kurit
polttivat ja tuhosivat koneita
kaikilla mahdollisilla keinoilla, us­koen
siten pelastuvansa tuholta,
jonka koneiden kehitys uhkasi tuo­da
tullessaan. Kankurit kuit^nkih
pettyivät täydellisesti. Sillä koneen
kehitys oli kehityksen kululle vält­tämättömyys.
Koneella on omat
historialliset lakinsa, jotka johtavat
sen edistymistä omaa päämäärään­sä
kohden. , Sen ymmärtäen ei ny­kyään
työläinen enää käsitäkään
asiaa niin kuin sen käsittivät mui­noin
kankurit.
Mutta vaikka nykyaikainen työ­mies
käsittääkin syyn, joka hänen
elämäänsä tuo tuhoa, olevan itse
yhteiskunnallisessa tuotantojärjes­telmässä,
niin sittenkin on hänellä
monta kertaa kerrassaan anarkisti­sia
käsitteitä" vallitsevasta elämän­järjestyksestä.
^ Varsinkin silloin,
jos sattuu että h^nen vuoronsa on
astua sivuun tuotantoelämästä, a-jattelee
hän monenlaisia syitä koh­talonsa
nurinkuriseen asemaan. Toi­sinaan
saa silloin syyn vastassa ole­va
työnantaja ja sille hän puskee
kaiken vihansa. Joskus sattuu, et­tä
jotkut viranomaiset ovat aiheut­taneet
hänelle työttömyyden ja sil­loin
saa samalla tavalla vastassa
oleva virkamies sulattaa hänen rai­voisan
kiukkujisa. iNämä ovat juu­ri
niitä vääriä käsitteitä asiaan näh-deir.
Niistä olisi jo aika päästä
jokaisen työläisen irti.
Marxilaisuus opettaa, että koko­nainen
kapitalistinen järjestelmä on
syypää suuren vara- eli työttömäin
armeijan syntymiseen. Todellakin
koneiden kehitys on asiassa pää-asiallisimpana
tekijänä, mutta em­me
kuitenkaan voi sanoa yksin ko­neen
syyksi sitä. Meidän on pidet­tävä
syyllisenä koko järjestelmää,
joka lepää yksityisomistusoikeuden
pohjalla. Yhteiskunta on sellainen^
että silloin kun kapitalismi saa uu­sia
koneita tehtaaseensa, syrjäyt­tää
se silloin myös työläisen ilman
muuta siitä Ensinkään huolimatta,
voiko työläinen elää vaiko ei sen
jälkeen. Tässä tapauksessa pitäisi
yhteiskunnassa olla laitoksia, jotka
pitäisivät huolen jäsenistään, ja nii­den
elämästä, mutta niin ei ole lai­ta.
Siksi juuri joutuvatkin työläi­set
niin suunnattomasti kärsimään
ollessaan pakotettuja väistjnnään
koneen tieltä. Teollisuudessa palve­leva
joukko työläisiä käy yhä pie­nemmäksi
sitä myöten kun koneet
kehittyvät ja syrjäyttävät elävää
työvoimaa. Täten joutuu yhä pie­nempi
joukko turvaamaan koko yh­teiskuntaa
ja tuottamaan sen ku­luttavat
tarpeet. Taakka siis käy
yhä vaan raskaammaksi, niille, jotka
vielä ovat yhteiskunnalKsen tuotan­non
palveluksessa. Se joukko saa
pitää yllä "kaikkea , sitä mässäilyä,
joka nykyisin on jo kehittynyt a i ­van
huippuunsa.
Tämä todistaa, että kunnollisella
^alif&xista Suomeen (Göteborgin kautta) 8—^9 vuorekand
TURISTIMATKAT
--m mä
N E W YORKISTA
DROTTNINGHOLM heinäk. 9 p.
STOCKHOLM -elok. 1 p.
DROTTNINGHOLM elok 20 p.
STOCKHOLM ..syysk. 10 p.
DROTTNINGHOLM syysk- 19 p.
STOCKHOLM ...lokak. 13 p.
DROTTNINGHOLM lokak. 24 p.
Tarkempia tietoja, neuvoja ja
kallisasiamieheltä tai osotteella
HALVAT
KOLMANNESSA LUOKASSA
Suomeen ja takai.in Canada.»
maksavat nyt edestakaisinyS
teensä vain 186 dollaria, siij
V a i n 9 3 D o U a r i a
yhtä ylikulkua kohti
Toisessa luokassa maksaa kum-pikin
matk^ $166 ja cabi^
luokassa $170.
Matka alkaa ja päättyy linjan
omilla laivoilla. Ei mitään
tulli- tai passitarkastuksia ei­kä
mitään muita viivytyksiä
Ruotsissa.
Tilatkaa hyttipaikat nyt
piletit saadaan lähimmältä p^.
SWEDISH AMERIGAN LINE
518 St. Catherine Street, We»t, Montreal, Que.
470 Main St., Winnipee, Man;
71 Upper St., Halifax, N.S. 73 Monroe St., Detroit, Mich. Sth floor.
J . V. K A N N A S J O , ERICK J . KORTE,
Box 69, Sudbury, Ont., Can. Port Arthur, Onl., Can.
CANADASTA SUOMEEN
OSLON TAI KÖÖPENHAMINAN KAUTTA
Yhä lisääntyvän kannatuksen johdosta mikä meidän canada-laisen
reittimme osaksi on tullut on yhtiö lisännyt seuraavan mat-i
kavuoron Halifaxista suoraan Skandinaaviaan.
Purjehduktet Halifaxista, N . S.
S. S. H E L L I G O L A V , Joulukuun 5 p.
A L E N N E T U T K O L M A N N E N LUOKAN
edestakaisten matbain hinnat
Säästäkää '$45.50 ja ostakaa edestakainen piletti Turkuun
Hankoon, Helsinkiin tai Maarianhaminaan $183.00.
Erinomaiset mukavuudet kolmannessa luokassa. Hyttejä
2 ja 4 hengelle. Varatkaa hyttipaikka paikalliselta asiamieheltä
niin aikaisin kuiri , mahdollista.
C A N A D A S S A M A K S E T T U J A PILETTEJÄ matkustusta var­ten
Suomesta myydään kaikkialle Canadaan.
Lähempiä tietoja saadaksenne kääntykää paikallisen asiamie­hen
puoleen tai kirjoittakaa yhtiön. Canadan Pääkonttoriin:
SCANDINAVIÄN-AMERICAN LINE
461 Main St. Winnipeg.Can. SI Upper Water St., Halifax, Can.
J . V . K A N N A S TO
Box 69, Sudbury, Ont., Canf.
E R I C H J . KORTE,
Port Arthur, Ont,, Can.
P A R H A A T PEHMEÄT JUOMAT SUDBURYSSA VALMISTAA
Suomalainen Virvoitusjuomaliike
"HO^DY*' uusi juoma.
S A K L E T T I A , KÄNTIÄ j a WESTON PISKETTIÄ aina varastossa.
mm
P. O. Box 1028 Sudbury, Ont. Phone 946
• Valmistaa •
parhaat pehmeät juomat Fort Williamin j a Port Arthurin piirissä
.Kaikki tilaukset toimitetaan nopeaan ja huolella. Tilatkaa
koetteeksi. Takaamme että olette tyytjrväinen. Osote
TWIN CITY BOTTLING WORKS
819 Minnesota St. — Puhelin South 2100. — ."'ort William, Ont
että parhaimmat j a monipuolisemmat virvotusjuomat Tfaunder Bar
alueelta aaa kun tilaa ne International Bottling NVorksilta,
Phone 2003 North.
International Bottling Works
157 Machar Ave. Port Arthur, Ont.
työllä ei ole enää minkäänlaista ar­voa.
Sen arvo on painettu lokaan.
Työväen on kuitenkin taisteltava
työlle kuuluvan arvonsa takaisin.
On saatava myöskin työntekijä oi­keuksiinsa,
niin että työmiehelle
lankee myös oikeuksia yhteiskun­nalta,
eikä yksin velvollisuuksia kur
ten nykyisin on laita.
Koneen kehitys on siis vallanku­mouksellista,
kuten näemme var­sin
todistettavasti. Se edistää työ­väenluokan
vallankumouksellista
työtä. Niin on , siis havaittavissa
etujakin - koneen kehittymisestä,
työväelle. Sen näki jo MaraiMn
Nälkäiset
mokailkaa työläisten ko^trolle^
raamassa TARMOSSA.
— 25c ateria. —
316 Bay S^, Port Arthur, Oat
aikoinaan, koska hän lausui: "Ks-pitalismi
luo itse omat haudankaira-jansa."
Voimme sanoa, että yhdessä kul­kevat
koneen kehitys ja työläisen
leipä. Samoin myös luokkataiste­lun
lopullinen voitto.