1930-05-24-03 |
Previous | 3 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
_1930
uden kirjakaupassa alenndlii M i ^
60 SENTTIÄ KÄFPALJE
,5 alennus koskee ainoastaan levyjä eilägramofoone-nofoonien
hinnat ovat edeUeen samat millä m i t a olem-ittaneet.
J> AUDEN KBR JAKAU PPA
19^ Sudbury, Oat
rtaa välillä ennenkuin
s vm asti. Mutta .vii-eijakkaat,
jokaisen pää
partaveitsi. Niinkuin
: koko maailmalle to-
Tämä tapahtui piene-ei
nyt ihan paitaressu
mumminkin ensimäisellä
sni. Olin erään nor-
•kin kanssa matkalla
.latkalla Ceylonin l a pe
myrskyssä rantaar
ni säpäleiksi. Hait söi-miehistä.
Niiden muka-ipukin
kompasseineen.
tienneet missä kohtaa
nme ja mistä päin men-apään
kaupunkiin. Tasan
erimielisyyttä j a lo-tiin
kolmen miehen r y h -
t eri sauntiin. Joka tien
äjsi, huutaisi toisille
. sitten taas yhdyttäi
lettäisiin samalla sakil
purkkiin.
na päivänä osuimm*
loissamme joimme baa-
Sitten lähdimme taas
. Kadulla näimme r y h -
jia ja niiden keskeflä
»sti toisiaan katseleyf»
vat kuuleman mukaan
fakiireja, jotka olivat
•iltaan kumpi heistä oii
i nyt he aikoivat todis-äoilessa
ratkaista välin-mme
katsomaan, sillä:
tettiin, ettei täällä am-jöisessä
tapauksessa k u -
cossa eikä pistetä p u u -
I Suomessa. Täällä vain
voimia ajatuksella. E i
lut pelätä joutuvansa
sairaalaan kuin poliisin-
1. , i- :.,
1 kuumaa peliä. Ensin
kaikenmoisia silmän-
)puja, jopa loihtivat it-n
näkymättömäksikin;
än tällä tavalla saanut
npi oli parempi, vaikka
»pan sirkuksissa molem-jt
olleet vetonumeroita.
nmuus olisi näitt ollen
taisematta, eivätkä näyt-ä
keksivän uusia keino-aettaa,
astuin minä esiin
1 ratkaisemaan välit ire-ainilla.
ivat olleet koskaan ' k u u l -
painista puhuttavan.
kaverin kanssa miten se
Mutta kun he eivät käy-lista
voimaa, ei sitä hy-sellaisenaan.
Hetken
m he kumminkin päätti-
J omalla tavallaan^ Se
toisen ajatustensa voi-muulla
loihtukontstilla
, olisi voittaja,
koi. Molemmat laskentui-leen
jalat ristissä kuin
JIa, parin metrin päähän
Alkoivat sitten katsoa
ilmiin kuin särkiä pais-ulet
mumisivat kuulumatoja
ja kädet tekivät sala-iikkeitä.
Näin kului mi-isi
minuuttia, t u n t i ; mikkiäkään
ratkaisusta ei
Seisoimme ja katselim
mlta kävimme istumaan
raukaisevassa päiväpais-kahdimme.
Kun heräsim
valoisa aamu. Äijät kat-ä
asentoaan muuttamatta
Kaikki kyläläiset olivat jo
pois j a niinpä mekin läh-ömäan.
ime siellä vielä p'ari irai-
' väliin pistäydyimme p a i -
atsomassa. Se jatkui yhä
Ja knn meiltä rahat
loppumaan, sekä ravinto-tettiin,
että se voi kestää
rta päiviä, lähdimme tallia
edelleen.
iimentä %-uotta sen jäl-
»»Imansodan alkaessa olin
ilia laivaDa siellä päin.
pmanni takavarikoi l a i -
joudnimme vapä^äiviä
|n samaan kaupunkiin,
" ' H e l l ä kerralla oKmme ot-uden
h>-}-ryn, päätin ka-
? ^ Käydä tiedustelemasi
.^..''.'•'^'ttanut. Jä voitte
'öa s i l m ä m m e lensivät i h -
^ ympyräiseksi kun k y -
namjne kuulimme, että se
>iela ratkaisematta,
nie paikalle naisten kans-
; veivät näille rupkaa.
i n / J k k o j e n yltä oli aliäva
JTJstanjt viimeiset ryysyt
•«I rosjiiTicn l—:_ •
nut kuin k a l l i on k y l k i . Mutta silmät
muljastelivat entistä hellittö-mättömämplnä-
J a muljahtelee varmasti
vielä .tälläkin hetkellä.
Juna pysähtyi. Astuimme vaieten
laiturille. Kenelläkään ei ollut
tätä todistuskuviänsta vastaan mitään
sanomista — ei meillä enemmän
kuin prmisQinälläkääh.
Tilitys keräyksestä
Sam Peltosen
hyväksi
Keräyslistat, j o t k a Toronton Y r i tys
lähetti jäsenensä Sam. Peltosen
hyväksi, katkaistuaan kätensä
painiharjoituksissa, seuramme harjoituksissa,
j a joista listoista on
lähetetty j^lekirjoittancclle seuraavat
summat:
L i s t a No.
1—2. Sudbmam " K i s a"
3. Port Arthurin " I s k u"
4. Beaver Laken " J r f i u"
5. Long: L a k e n " J y r i r"
6. Kirkland Laken " J y m y " 9.15
7. Soon ".Vesa"" 11.40
8. Soiith Porcunpine " V i e s t i"
päläiitettu .tyhjänä.
9. Timmirisiri " I l o " '
I, 0. EJa^' Vinasöj " V i s a"
II. Greigtbn " Y r i t y s"
12. Coba^t
13. Montreal "Jousi"
14. lievack ''Kisatoverit
15. Tarzwell "Into"
Lauantaina, touk<&. 24 |):nä ~~S^^ 24
Visakl: Jotom minB sanoin, ettoi
minä oie niitä saanut, minä
ne antanut.
Kuulustelija: Saatte oUa pidätet-tjniä
nUn kanan fcim pubutte totuuden.
(Poistuvat)
Tksinpoheln
-Vanki (puhuu itsekseen): Minä o-len
vsäkt&ssa. astmassa, jos sanmi,
"että rahat ovat omiani n i i n "sitä ei
usko kukaan. Jos sanon, että olen
ne kerännjrt, saan kuukauden linnaa.'
Jos sanon varastaneeni He,
saan vuoden linnaa. Ja jos sanCEi
saaneeni ne Moskovasta, saan kymmenen
vuotta linnaa. Mitä mlnim
« n lehtäviL?
(Ääni yleisön joukosta):
Sano antaneesi rahat noskelle.
Vanki: Mitä?
Ääni: Sano, että sinä annoit ns
raliat sos.-dem. puolueen vaalira-hastoon.
Vanki: Aahah! Sen minä teenkin.
(Koputtaa).
Ohrana: (ulkona) Joko tunnus,
tat? .
Vanki: Jo.
(Tulevat)
Kuulustelija: No mistä te ne r a hat
saitte?
V a n k i : Ne xahM. Jotka minä a n noin
sos.-dem. puolueen vaalirahas-toon.
Kuulustelija: Annoitteko te ne
sos,-dem. pucdueen viaalirahastoon?
Vanki: Anncto*— osan minä niistä
lalttomasU keräsin —
Kuulustelija: E i sillä ole mitään
väliä, hjrvä herra
V a n k i : Osan varastin —
Kuulustelija: E l tee mitään. E l
yhtään mitään, hyvä vaan. hsnrä
vaan.
Vanki: Osan'sain Moskovasta.
KuulusteUja: Kvllä an .«JopU sekin,
sos.-dem. puolue tarvitsee ©aljoa
rahaa. Sitä on hankittava kalkilla
keinoilla. Antieeksl nyt vain tämä
väärinkäsitys. Saatte mennä. Sanokaa
terveisiä Sosialidemokraatin
toimittajille, ne ovat meidän hyviä
ystäviämme.
Vanki: Kiitos vain. kyllä minä
sanon. (Itsekseen:) Hyi hitto, ohranan
kavereita.
namme joka hetki valmiina torjumaan
rosvolaumat. Puolustamaan
sosialistista rakennustyötä. Lyömään
valkobandiidit j a turvaamaan
rauhallisen rakennustyömme. Pataljoonamme
on Karjalan prolcta'-
r i a a t in teräksinen nyrkki, nyrkki
sellainen, joka sattuu j a murskaa
jokaisen, joka uskaltaa tunkeutua
alueellemme rosvous tai muissa
vastavallankumouksellisissa aikeissa.
— (Punaisessa Karjalassa "Jää-
.käri").
HYVÄ PIRTUSAALIS KIEL-TOLAKIMAASSA
SUOMESSA
ineislakon kokeimliset ja opetukset Snomessa
nuuraslomssa 1929
(Jatkoa)
SUOMEN TALOUDELLISVALTIOIi- rit ja keinottelijat viettävät hyviä
LINEN TILA
Suomen kapitalistinen järjestelmä
on "^osa yleisestä maailmankapitalis-aikoja
— he ryöstävät köyhän t a -
lonpoikaiston omaisuuden pilkkahinnasta.
• : ^ .' j
Koskeepa pula rarfcaastl yksinpl
min järjestelmästä. Siksi on se r l l p - kaupunkien pikkupohrarlstoakln. P i k -
puvataen kansainvälisen kapitalls- kukauppjaat luonnollisesti kärsivät,
min kustakin kehitysvaiheesta. Suomen
luq?italismin on pakko seurata
Isäntäänsä niin hyvinä kuin pahoinakin
päivinä. J a kun nyt ovat pa-
; hat päivät tulossa, el Suomenkaan
Y k s i lista, jonka keräyksen laittoi
alkuun tov. Lennard Hjort,
Sudbnrysta, tuotti Sudburyssa t
dollaria. Samalla listf^la keJi-äsi
toveri Tomi Soini' P o r t ' Arthurissa
$17.35
10.25
3.15
6-20:|kapttklismi voi niistä eristäytyä. S en
näemme heti, kun Suomen taloudellista
ja valtiollista tilannetta tarkas-teaemme.
Suomen kanitallstlnen talous elää
nykyään syvää pulakautta. Sitä ei
edes kukaan porvaristonkaan asian-a)
jaja enää voi kieltää. Se on yleisesti
tunnustettu tosiasia.
Suomen puutavaratuotanto j a puu-tayaranvlentl
on suuresti laskenut.
Suomen ptmtavaran ostajat eivät e-nää
voi rakentaa niin paljoa kuin
ennen, (puutavarantadutus on pie-liehtynyt.
SltäJÄiisl on kilpatante-i-
eelle astiiiitiJ;' uusi' tekijä: sbslallstl-neia
NeuvnKtolilttb. jonka talouden
15.06
9.0Ö
10.5P
3.95
10.10
8.2 fe
13.35
$4.75, jotka' sammat olen myöskih -jättllälsaskelin kohotessa sen kllpal-k
u i t t i a vastaan saanut asiatiömai-silfa.
'" • ;.' '
Tämä toiineenpäntn keräyö, joka
toiirie^npantnna • yksihtintasin ' suomalaisten
seurojen toimesta ja
huomioonottaen " huojtion työajan,
oh yksi erimerkki vbinristöhi- ja
urheiluseurojen solidaariöuiidesta
toveriseuraa kohtaaii^ joka yfcsis-tähsä
ei mitenkään- olisi Voinul
näitä loukkaantune^itt^ i vähääkään
riittävästi avustaa. Sillä summa,
joka kerättiin, täytyi jakaa tover
i en SamJ Peltosen j a K. j^ujan-pään
kesken. Kujanpää nimittäin
loukkasi jalkansa viikko jälkeen-päin
Peltonen loukkaantumisesta.
Sanottujen toverien sekä ' ' Y r i t y k sen"
puolesta haluan sanoa läm-jpiroät
kiitolcseni kaikille, jotka
ovat tavalla tai t o i s e l la sitä avustaneet.
Keräyksen yhteissumma
teki ulkopuolelta Toronton $139.:
45. Jos j o k u summa ei ole oikein
lähettäjän listassa olevan summan
mukaan, n i i n tehkää oikaisut alle-kirjotttaneelle.
Muita kuitteja ei
t u l l a lähettämään asianomaisille.
Toronto, 22—5—-30.
K a l l e Stolt,
Grange ave. 125.
T i l i t ovat tarkastaneet toverit A.
Kelkka, E . Nikander j a V . Salminen.
r o s o i n e n kuin vanhan
^^Iki. Parrallaan he peitte-
« ¥ n ; a jalkojaan j a hiak-lostivat
takkuisen pensaan
i- Mutta silmät Äuljahte-
^ ^ j a iluukkfcekitSa '-j ^a "h*n^n?le*t
[ - ^ j H a välin kun naiset
t heaie ruokaa suuhun.
KJ kann siellä toissa ke-a
n r ° f «roa. että parta
«olivat verhonneet heidät
-ff'^- Mikärihoa vähän
se harmaa j a naavoittu-
(i>p^btumapalkka ön Suomi.
JMuuari työläinen on viety ohranaan
syytettynä luvattomasta rahaiifce-rajrksra^
ä iDommunlstlen hjrväksL
Han jontuu siellä seuraavanlaisen
kuidustaan {däiseksl^) ~
KUultteteUJä: M i t t n Mlktarta?
Vanki: J u u .
Kuulijsleliia: Työmies?
V a n k i : Nifij.
kuulustelija: Kotoisin Kiirjalasta?
Vanki: Aivav:.
Knulusiefija: Syntynyt?
Vaniki: Olen.
Kuulustelija: Mitä? JCpsl^ te o-lette
syntynyt, niiää taaitDitan?
V a n k i : •!l82T. ' ^ ^ '
KnulusleUJa:. J a h a h . . Mitä te o-lette
teteiyfc?
V a n k i : TSötä.
XQnilaäeBia: Aasi mitä varten
teidät pn. tänne tuotu?
V a n k i : Siitä ininä ^ tieOä —
kysykää tältä herralta. ^(Näyttää
ohranaa).
Ohrana: Hänen muistikirjassaan
<A merkintä, että cOi lahjoittanut
työväen raaUrahasta^m _iöbo m£u-k-kaa.
Kuulustelija: Mistä te olette ne
rabat saanut?
V a n k i : Eta minä ole niitä saanut,
minä o k n ne antanut.
KmHusteUJä: Alutta mistä ne
lukyky maaliman markkinoilla kasvaa,
se kykenee tuottamaan enemmän,
parempaa ja halvempiaa
kuin Suomen kaprftallsml. Sitä mukaa
kuin sosialistinen rakennustyö
Neuvostoliitossa edistyy, tulee Suomen
talonsasema entisestäänkin huonontumaan.
Sillä Suomen taloushan
on kovhi yksipuolista, miltei kokonaisuudessaan
puutavaratjiiottelden
varaan rakennettua. Sen ymmärtäen
pyrkivätkin kapitalistit nyt muuttamaan
tuotantoaan enemmän j a lostetun
tavaran tuotannoksi, rakennetaan
paperi.- , puumassa- , J,n.e.
tehtaita. Mutta fel sekään tässä p u lassa
suuria auta. Samanaikaisesti
kasvavat Neuvijstoliitossa myöskin
nämä alat. Suomen kapitalismi on
taaskin umpikujassa.
Suomen tuotannon pääalan näin
kärsiessä joutuivat muutkin tuotantoalat
pulasta osalliseksi. Niinpä onkin
rakennustoiminta melkein kokonaan
seisauksissa. Kutomateolli-suus
työskentelee vain muutamia
päiviä viikossa, metalliteollisuudella
si ole riittävästi työtä j a Neuvostoliiton
tilauksia el oteta vastaan,
vaikka se huomattavasti parantaisi
Suomen talousasemaa. Pula Ilmenee
myöskin vararikkojeii ja protestiin
joutuneiden vekselien lukumäärän
suurena lisäyksenä. Pankit
ovat pienentäneet lalnanantoaan.
Raha ei liiku. Päivä päivältä pula
yhä kiristyy.
Pulan seuraukset yrittävät kapitalistit
työntää työtätekevien kannettaviksi.
Työttömyys on saavuttanut
Suomessa ennentuntematto-inan
laajuuden. Palkkojen alennuks
i in on monin paikoin jo ryhdytty
teille orat tulleet? Oletteko te kerännyt
ne?
Vanki: Bee — e!
KmilosteliJa: Varastanut sitten?
Vanki: En mlRfaan ' i^iKniksessa*
Konlosteilija: Sitten ne on Jäbv
tet^ teilte BSoBlogivasta.
Vanki: ole. el sinne päinkään.
Kuuhis^ja: Te s&s kiemydyit^
l^sanomasto mistä olette rahat saa-j
a ' varmasti tullaari tätä politiikkaa
edelleenkin jatkamaan, 8-tun-nin
työpäivä jää edelleenkin pO'
perille, n i i n k u i n tähänkin asti ja
ylitöitä teetetään entistä enemmänkin.
Kaikenlaisilla juonitteluilla
ityrkivät kapitalistit j^apautumaan
i,mlstakln velvollisuuksistaan, kuten
kesälpmapalkkojen maksusta, suurella
löuhulla julistetun "iteenäi-
5yys];wlvän" —palkanmaksusta Jne.
Kun samanaikaisesti verotaakka yhä
smnenee — n i i n välillisten kuin välittömienkin
verojen kohottamisen
kautta j a elintarpeiden hinnat kohoavat,
laskee realipalkka. Työläisten
asema tulee yhä tukalammaksi
Mutta pulan raskaus ei lankea
ainoastaan proletariaatin, työväenluokan
kannettavako Myöskin työtätekevä
talonpoikalsto saa sen alla
selkäänsä kä3Tistää, Suuri osa Suomen
maataviljelevästä väestöstä saa
osan — toisin paikoin suurimman
osan — toimeentuloistaan ansiotöistä,
erikoisesti metsätöistä. Työttömyyden
kasvaminen riistää heiUä
nämä ansiot. Verojen kasvaminen
koskee löyhää ^talonpoikaa kenties
vieläkin kipeämmin kuin työläistä
— rinakin sikäli, rttä talonpojalla
o i r ainakin peltotUkki»»»5» Ja möki
kipahasensa, minkä ulosottomies voi
pakkohuutokauparta. Pakkohuutojcn
jukiunäärä maas^odulla onddn viimeisinä
alkiona hnimaavasti kasvanut,
niin paljon, että Jp maalaislU-ian
lehdetkin ovat' paktftetut siitä
baokailemasn. Pankit, kozonkisku-koska
eivät työläiset voi enää heiltä
ostaa. Valtion, kuntien ja muut
pikkuvirkamiehet tuntevat elintarpeiden
kallistumisen j a verojen kohoamisen
hyvin kipeäksi, sillä heillä
käy yhä vaikeammaksi aseinkin k o vin
pienistä palkoistaan maksaa yhä
kohoavia menoja. Eikä heidän palkkojaan
ole suurestikaan korotettu —
kalkki palkankorotukset ovat pääasiassa
hyödyttäneet vain suurvir-kamiehlä,
vaikka pikkuvirkamiehet
ymmärtämättömyydessään useimmiten
ovat olleet ylemmilleen lisää
palkkoja vaatimassa.
Tällainen taloudellinen tila johtaa
pakostakin luokl&suhteiden kärjistymiseen.
Työläiset ja työtätekevät
talonpojat eivät voi tyyninä a -
lIstua,;n|aJl^kuolemaan. Heidän, täytyy
yj;lttj ^ ^oukkoyblmallaan - ase-)
maansa parantaa. Samanaikaisesti"
pyrkivät kapitalistit taas käyttää
mä^n tilannetta hyyäjsseen typt^
teKövien viimeistenkin oikeuksien
riistämiseen. Taantymus lujittuu
kalkilla aloilla, j , Viimeisenä hätävarana
turväiatuu porvaristo jo fas-cismilnkln,
mitenkään peittelemättömään
väkivaltaan. SeJvää on, että
tappelu siltä tulee. Jä tappelusa
selviävät luokkarajat. Yksi pulavuosi
merkitsee siinä suhteessa yhtä paljon
kuin viisi "hyvää" vuotta,, R i n tamalinjat
selvenevät. Kaksi rintamaa
on toisiaan vastassa: työtätekevien,
joukkojen ja kapitalistie^n
rintama. Työläiset menevät yhä e-nemmän
vasemmalle, kapitalistit Ja
heitä lähellä oletat yhä enemmän
"oikealle". Luokkataistelun muodr>
tulevat yhä terävämmiksl. Taistelut
saavat katkeramman luonteen,
muodostuvat sitkcämmiksi. Taloudellisetkin
taistelut saavat pakostakin
suoran, koko kapitalistista Järjestelmää
vastaan tähdätyn, siis
valtiollisen luonteen. Toteutuu tunnus:
luokka luokkaa vastaan!
Tällaista Joulckojen vasemmistu-mista
on Suomessakin ollut voimakkaana
havaittavissa. Sitä todistavat
kunnallisvaalit v. 1928, valtiolliset
vaalit V. 1929, Joukkojen liikehtimiset
elok. 1 pnä Ja erikoisesti' Tammisaaren
vankien nälkälakon aikana.
Porvariston Ja «en kätyrien " o i kealle"
siirtymisestä ,jtaas ovat todistuksena
yhä lisääntynyt polllsi-ja
ohranavalno, kokousten ja mielenosoitusten
estämiset ja hajoitta-miset,
eduskunnassa käsitellyt Ja hyväksytyt
työväenluokan kuristuslait,
kirjallisuuden Ja lehtien takavarikot
ja fascistisen liikkeen lisääntyvä
röyhkeys, sekä sosialidemokratian
johtoalneksen "kehittyminen" ilmeisiksi
soslalifascisteiksi, jotka mitään
keinoa haikailematta hajoittavat
työväen luokkarintamaa Ja aktiivisesti
tukevat porvaristoa Ja avoimia
fasclsteja niiden hyökätessä työvä-eölaokan
kimppuun. Syvän pulan
olemassaolo, joukkojen vasemmlstu-minen
j a niiden toimintatarmon kohoaminen
sekä lu(*katalstelun kiihtyminen
ja icärjtetyminen Suomessakin
ovat päivänselviä tosiseikkoja.
' (Jatkoa)).
Tullitoimistojen ilmoitusten mukaan
on kuluvan vuoden huhtikuun
sekä tammi—huhtikuun aikana takavarikoitu
alkoholipitoisia juomia
seuraavat määrät: Krtua huhtikuussa
52,479 litraa j a tammihuhtikuussa
293,955 l i i r a a , viinaa
34 j a 241, konjakkia 281 j a 2,040,
viskyä, rommia y. m. 244 j a 2,487,
likööriä 36 j a 219, punssia 2 ja
6, samppanjaa 7 j a 205 sekä viiniä
157 j a 1,672 litraa.
^* täynnä ennakkoluuloja "upseer
i e n " raakuudesta, ruuan huonoudesta
y. m. Vanhemmat miehet,
jotka ovat itse palvelleet tsaarin
armeijassa, pelottelevat meitä läh-ties.<
änime mitä ihmeellisimmillä
kidutu.s- j a rankaisutavoilla. Pian
kuitenkin huomaamme kasarmissa
^käyneen saman kumouksen, joka
uudisti koko yhteiskunnallisen elämän.
Upseerit raakuuksineen ovat
kadonneet. Sijalla ovat punaiset
komentajat. He ovat meidän, jääkäreiden,
parhaita tovereita. He
ovat tietoisia j a luotettavia, aina
ohjaamassa ja neuvomassa. Äe
ovat vanhempia tovereita, kentällä
vain palvelustehtiivissä ollessaan
komentajia. He eivät opeta pojille
ainoastaan konekivääriä, ammuntaa
y . m. sotataitoa, vaan po-
Uittii^ia, taloudellisia ja sivistyksellisiä
a i n e i t a , vieläpä ammattiopetustakin
maanviljelyksessii, kar-janhoido.
ssa, kino- j a radiokoneiden
hoidossa y. m. s. H© orat meidän
konientajiamnie, mutta ennen
kaikkea — kasvattajiamme.
Lukutaidottomuuden likvidee-raainiscssa
(poistamisessa) tekee
paltaljoonamme voimakasta työtä.
Sadat lukutaidottomat toverit oppivat
pataljoonassamme luku- ja
kirjoitustaidon vuosittain. " L i k v i -
d o i m i s " - t y ö s s ä auttavat komentajia
suuressa määrin tcknikumin
(opettajaopiston) oppilaat. Nuoret
"prapikantit" (harjoittelijat) saavuttavat
hyviä tuloksia. Lukutaidottomat,
karut karjalaispoikam-me,
seuraavat nuoren opettajatta-ren.
sa opetusta suurella mielenkiinnolla.
Muutaman opetuskerran
( 2 — t u n n i n ) jälestä alkavat tulokset
näkyä, pojat tavailevat jo
seinä- ja sanomalehden kirjoituksia.
Halu saada tuo "sivistyksen
avain" (lukutaito) on pojissa ilahduttava.
Muutaman kuukauden ahkeran
harjoittelun jälkeen "värk-käiivät"
h e jo cnsimäisen kirjeensii
kotiin. Tietysti aluksi opettajattaren,
vanhan'jääkärin tai komentajansa
avulla. Ilo on suuri, kun
saa lähettää kotiin itso kirjoitta-man.
sa kirjeen. Kotona eiviit useinkaan
osaa lukea, vaan on kirje
^'avattava" (luettava) koululla,
neuvostossa, kaupassa, postissa, tai
muussa sellaisissa paikoissa, ellei
k o t o n a tai naapurissa satu olemaan
joku "tietoniekka", joka osaisi l u kea.
Tsaari jätti perintönä meille
karjalaisille kaiken kurjuuden jr
tietämättömyyden • l i s ä k s i miltei
täydellisen lukntaidottomuyden.
Lukeva ihminen o l i , "vanliaan aikaan"
ihme-olio Karjalassa.'iMqttil
nyt punaiseni valta^omcnnon aika.
nä on t ä l l ä alalla astuttu aimo as-feel
kohden yleistä lukutaitoisuut-ta.
Tässä työssä on pataljoonamme
näytellyt suurimcrkityksellistä
ö^pa, Pa^ a l j o o n E v m m c opi voimakas
ki^lttuurikeskus.' ,' / ,
"pl^ataljoonassamme toimii oma
klubi, järjestäen jääkär<iille',J;i si-viliyleisöllekin
rattoisia^ g'a kasvattavia
tilaisuuksia... Ohjj?lman suo-^
rittayat suurelta osalta jääkärit ja
komentajat. Lisäksi auttavat ohjelmalla
^^viilijäj-jestöt j a yksityiset
. t o y e r i t . Klubiimme yhteydessä
toimii e r i piirejä:, poliittisen tjetoi.
suuden;, ,päiväntapahtumat-,,,uj;^p^-
lu- y. m. s. piirejä. Lisäksi ,• on
meillä joka komppaniassa omat
" L e n i n nurkkamme" .sanomalehtineen,
kirjasineeJi,- radioineen, pe-linappuloincen
y. m. opiskelu- ja
huvitteluvälineineen j a piireinoon.
•'Leninin nurkat" ovat komppänU
a n kulttuurityön keskuksia, jaakä-reittemme
viihtyisimpiä paikkoja.
Ylläolevasta luulisi, että me vain
opiskelemme "siviliasioita", huvittelemme
j a kulutamme muuten a i kaamme,
kiinnittämättä sotilasai-neisiin
lainkaan huomiota. E i toverit,
kyllä sentään sotataidon opiskelulle
annetaan sille kuuluva
huomio. Emme vielä o l e unohtaneet
Suomen j a muiden maiden
valkoisten rosvoretkiä alueellemme.
Tiedämme, että r a j a m m e takan
a edelleenkin vaanivat valkoiset
laumat, valmistelevat uusia rosvoretkiä,
ovat valmiina hyökkäämään
kimppuumme, häiritsemään
sosialistista rakennustyötämme. A i noastaan
heidän keskinäiset ristiriitansa
j a oman maan. s a vallankumouksellinen
työväki e s t ä ä h e i tä
alkamasta uutta verileikkiä. Uusi
imperialistinen sota NeuvostoIiiltoaÄesehtI No: 750, estää hiuk.scn lähte
vastaan voi kuitenkin olla vaanmhicn.se cstääpääkchnä j a k u t k c l m a.
hetken kysymys. Sentähden e m m e ^ Lähetetään postlmaksuineen $1.00
nuku. Sentähden on rautaisen, it hinnalla. C
setietoisen kurin alainen pataljoo-Dsote: P. A . Lla;ncllCo.,&jperlor,WI».
Suomen
PääkonsiiliYirasto
koko Canadaa varten suoritta*
kaikkia maan viralliselle cdustuk»
aelle kuuluvia tehtäviä, antaa pas
seja matkustusta varten kotimaa
han tai muuallci vahvistaa asiakir
joja, käännöksiä y,m., selvittää
rintk- j a muita Suoincn kansalla
siin kohdistuvia asioita.
Osoite;
Koom 918
Consnlat* General of Finland,
1410 Stanley Street, Montreal.
(Corner St. Catharino and Stanley)
AKSELI RAUANHEIMO,
pääkonsuli. •
Lisäksi on Suomella edustajlai
Canadassa: Konsuli Krick J . K(rt
te. Port Arthur, Ont. — Adte
Saarimäki. 819 Bay S t , Toronto
Ont. — H. P. Albert Ilcrmanson
479 Main St., Winnipcjr, Man. —
Thomas Franssi, Box L, Coppei
C l i f f , Ont. — Charles E . Jrfagnus
3on, 64 Dock St., Saint John, N.B.
— G. W . Törnroos, 651 How© St..
Vancouver. B.C- . '
Staiidari Pbnng
Uusi lautaliike vanhan bjnrän ajfan miehen,
E. A. Fitchett, johdc^n aljiöenar 4
i. >,•.-,- !,i - -»mi •
Mielellänne maksatte kymmenen kokeen
läpi käyneen sementin hinnan, joko käytätte
sitä sitten tai ei.
Myöskin muita lauta- sekä rakennustarpeita
Tavaran laji sekä palvelus parhaipta
Puhelin 2690 A
Lautatarha Lorne ja Oak Sts. ^
Copper Cliffin tien varrella
SUDBURY ONTARIO
'«•. » ,-9,
HAMMASLÄÄKÄRI
DR. V. J. KEENAN
l^ackey rakennuksessa Sudbury» OnJ^
Tcikuhampaita, siltoja, kruunuja, täyttämistä y^pu. idaan
kuuluvaa työtä. ' • ' "
Auki iltasin 7—9 paitsi maanantaina |a |Mrj«nlatB«.
— Puhelin 2445 —
Erinomaiset parantavat ainekset
ovat Gin Pillseissä, sillä ne
tehoavat suoraan munuaisiin, l a i mentaa
hapon virtsassa, rauhoittaa
j a par;intaa >tulehtunect
osut munuaisissa sekä saattaa
virtsarakon täsmulliRccn toimin-
.taan, antaen pynyväiacn helpotuksen
muquais- j a v i r t K a r a k k o -
häiriöi.s.sä.' ."iOc laatikko kaikissa
apteekeissa.
NEW ONTARIO CAI?E
Suomalainen T\i;o\iaia]äi\c^^^
S E N J A JÄRVI — 9;S .Sjliitioa iiV, 'feuäyafi>''Onl.^^ /
! il/Tl-..i).t ••illT^ ' • -' ••
k. P A R E NT
118 DURHAM STREET,
PHONE 1454
Sähkö- ja plummaiis-työtä
Kaikille maanviljelijöille mielihyvällä
annamme arvioinnin ^
Delco .sähkövalo By.st<;emin ase-tuk.
seen, joka antaa teille sähkövalot
j a pumppaa veden taloonne.
Kirjoittakaa tai käykää kaupas-samme.
Sudbury, Ont.
Soo, Oat^ i l m ^ ^
SOON SUOMALAINEN Q9UU;9i(;MIFPA' •
vfllittfifi ensiluokan ruokaiävaraa.; Pälvfinf I r t M t i i f l i ' O M -
amiäat Soon ruokstavftfakäuppisat > ovat pAlcoit«ttati»«;
hintojaan pysyäkseen meidgri tasollamme. ,)IJ'olvr~—' '
kannattutanne kaupangi8sa« lamoin Uojalla jä
369 Wellington St.> West — Puheiln 1810*
i a i » a « i a » M a a f • • • • • • • • • • a i aj tmmm
Hiuksen Lähtö
Hilma Lindemanin
SAUNA•,
on avionna joka arkipäivä
12—12 yöjlft.
Huron ja Albert batulaa
kulmassa
SOO, ONT.
Piirtoja Karjalan punaisesta
jääkäripataljoonasta
mm,m I
K a r j a l a n jääkäripataljoona on
Punaisen Karjalan turva — »osia-listleen
rakennustyön peloton puolustaja.
Pataljoonamme on majoit
e t tu Petroskoihin, punaisen liittomme
pääkaupunkiin. Olemme
saaneet asuttavaksemme cntii^en
pappiseminaarin. Komea kivitalo,
josta sen entiset haltijat, helvetin
kauhun hunhkaimet j a " t a i v a a n"
riemun julistajat kansa on nostanut
romukoppaan muun tarpeettoman
roskan mulcana.
Saapuessamme suureen kotiimme
Karjalan e r i knlmiltu, on mie-
Mics voi luoda itselleen Joko ^1000, $2.v00, $5000, $10,-
000 tai suuremman omaisuuden — kaikki riippuen hänen työstään,
tuloistaan ja mahdollisuukfiiiitaan. Henkivakuutuksen
kautta voi hän turvattuna taata .saavuttamaft.sa pääm?Uir;inKä,
määrätyn ajan kuluessa, ilman cpäonni-stumista tai pääoman
menetystä.
Kuoleman sattucHsa, henkivakuutus tekee sen mitä mitkään
muut fiijoitukiiet eivät voi taata — >:c tt^kcc hänen perheelleen
mahdolliseksi saada täyden vakuutuspääoman heti, sekä auttaa
niiden suunnitelmien toteuttami:rta mitä hän o l i heille laatinut.
. ARNE RITARI
PaheKn 1881 — Haron Chambers — Box 158 — Sudbury, Ont.
» W * I S P W t
NORRIS SHOE REPAIR CO.
Dorkaa St., lahellit Maekey, rakennusta, Sudbury, Ont.
Kaivosmiesten kenkiä valmistetaan tilauk.sen mukaan.
Kenkien korjausta " G O O D Y E A R W E L T " .SYST/^EMIN mukaan.
Palveluksessamme on 4 — C parasta suomalaista suutaria.
Ei kultaan voi jäljenliiä korjaustyötämme.
HINNAT KOHTUULLISET
Teidän kannattaa kokeilla kenfrinkorjaustyötämme. Kaikk
i työ taataan t a i r a h a palautetaan.
NORRIS SHOE REPAIR CO.
Karjaamme kengät paremraia ja halvemmalla
- — - ^ • ^ ^ ^ ^ ^ • • • a > a » a i M a i w s i * s i a i i * a * a « c a a «
HcPadden&HcHillan
Asiaaajajat, lakiaiMMt, aotarit
y. mu
Konttori:
SAULr STE. MARIE. ONT.
Urfab UcFaddfln. K. C.
E. V. Hefifillav.
^oht F. V. GRADY
HAMMASLÄÄKÄRI
T U N N I T :
8,30—12 a.p. 1.30—3 j.p.
Maanantaina, keskiviikkona J
perjantaina tilauksea nntkaan.
Konttori 2 Albeir^ St. E .
SOO, ONT.
Nftteonin apteekiu idäkerraflM
Pabelfo 135 — K«tiia 426 »
LEIPÄÄ
ja leivoksia tarjoamm© «uii(Uiii«a J^t»;
vähittäin kovaa leipää ja Vor|)pnj#
lähetetään pyydettäesaä. ."i^.
STEELTON BAKERY
309 Wellington St. W., Soo. OaiJ
M a t t i K « t « ls
)rthophonic Victroll
fonografeja
J . «asia •«oiaiilalsia Urfflh •
Taikaa kataomaaa meicUtn
varasto»
Bims DRSG m.
SAULT »TE. # ^ I E . OKT.
SDOM CAFE
R U O K A A J A KAHVIA
S A A T A V A N A '
Otto H a k i e n
Omistaja
332 Albert Street,
Sault Ste. Marie; Oat.
Keroja JUSSI AHON
K. A« Leino
Raivon talo •
336 Albert St. W., Soo, Ont.
I Ibokaa ja iismdoa
! aaatavana. (P
t K. AARNIO, ,
; 3IM Albert St. W., Soo, Oat. |
^ • • • s i a i a a ^ ^ e i i a « s i a » « ä M « a '
J , A. Maelnnes, B.A. W.H.C. Brien
MacINNES A BRIEN
Lakimiehet, Asianajajat, Notarloi)
363 Qneen Str.,
Konttori vastapäätä S a n l t S t r e e t i f i.
Bahaa lainataan halvimmaiila k o r o l la
oh" mrmntuirit^ atlc^pSvril'' ^
. :.. , 10^42; V P M « . ..r%. n,i;
340 Albert S t W. '
Soo, Ont
MITA OK ELXMX ILMAN HYV,
RAVINTOA?
Parhain ravinto on byvä
mian tarpeen ^ d y ö äS
Finnish Babeiy, 201
Saolt Ste. Btarie^ Ont,
1572J. Soittakaa ^nm».^
ajuriUa. Myöskin i»^vifrleiTi
pUfcy.mV tilaukset täyttläair
bnolella.- •^.^•!'^-^•••=--vi•;;
. SatfttvSie.;^Mkji^
Object Description
| Rating | |
| Title | Vapaus, May 24, 1930 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
| Publisher | Vapaus Publishing Co |
| Date | 1930-05-24 |
| Type | text |
| Format | application/pdf |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Vapaus300524 |
Description
| Title | 1930-05-24-03 |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| OCR text |
_1930
uden kirjakaupassa alenndlii M i ^
60 SENTTIÄ KÄFPALJE
,5 alennus koskee ainoastaan levyjä eilägramofoone-nofoonien
hinnat ovat edeUeen samat millä m i t a olem-ittaneet.
J> AUDEN KBR JAKAU PPA
19^ Sudbury, Oat
rtaa välillä ennenkuin
s vm asti. Mutta .vii-eijakkaat,
jokaisen pää
partaveitsi. Niinkuin
: koko maailmalle to-
Tämä tapahtui piene-ei
nyt ihan paitaressu
mumminkin ensimäisellä
sni. Olin erään nor-
•kin kanssa matkalla
.latkalla Ceylonin l a pe
myrskyssä rantaar
ni säpäleiksi. Hait söi-miehistä.
Niiden muka-ipukin
kompasseineen.
tienneet missä kohtaa
nme ja mistä päin men-apään
kaupunkiin. Tasan
erimielisyyttä j a lo-tiin
kolmen miehen r y h -
t eri sauntiin. Joka tien
äjsi, huutaisi toisille
. sitten taas yhdyttäi
lettäisiin samalla sakil
purkkiin.
na päivänä osuimm*
loissamme joimme baa-
Sitten lähdimme taas
. Kadulla näimme r y h -
jia ja niiden keskeflä
»sti toisiaan katseleyf»
vat kuuleman mukaan
fakiireja, jotka olivat
•iltaan kumpi heistä oii
i nyt he aikoivat todis-äoilessa
ratkaista välin-mme
katsomaan, sillä:
tettiin, ettei täällä am-jöisessä
tapauksessa k u -
cossa eikä pistetä p u u -
I Suomessa. Täällä vain
voimia ajatuksella. E i
lut pelätä joutuvansa
sairaalaan kuin poliisin-
1. , i- :.,
1 kuumaa peliä. Ensin
kaikenmoisia silmän-
)puja, jopa loihtivat it-n
näkymättömäksikin;
än tällä tavalla saanut
npi oli parempi, vaikka
»pan sirkuksissa molem-jt
olleet vetonumeroita.
nmuus olisi näitt ollen
taisematta, eivätkä näyt-ä
keksivän uusia keino-aettaa,
astuin minä esiin
1 ratkaisemaan välit ire-ainilla.
ivat olleet koskaan ' k u u l -
painista puhuttavan.
kaverin kanssa miten se
Mutta kun he eivät käy-lista
voimaa, ei sitä hy-sellaisenaan.
Hetken
m he kumminkin päätti-
J omalla tavallaan^ Se
toisen ajatustensa voi-muulla
loihtukontstilla
, olisi voittaja,
koi. Molemmat laskentui-leen
jalat ristissä kuin
JIa, parin metrin päähän
Alkoivat sitten katsoa
ilmiin kuin särkiä pais-ulet
mumisivat kuulumatoja
ja kädet tekivät sala-iikkeitä.
Näin kului mi-isi
minuuttia, t u n t i ; mikkiäkään
ratkaisusta ei
Seisoimme ja katselim
mlta kävimme istumaan
raukaisevassa päiväpais-kahdimme.
Kun heräsim
valoisa aamu. Äijät kat-ä
asentoaan muuttamatta
Kaikki kyläläiset olivat jo
pois j a niinpä mekin läh-ömäan.
ime siellä vielä p'ari irai-
' väliin pistäydyimme p a i -
atsomassa. Se jatkui yhä
Ja knn meiltä rahat
loppumaan, sekä ravinto-tettiin,
että se voi kestää
rta päiviä, lähdimme tallia
edelleen.
iimentä %-uotta sen jäl-
»»Imansodan alkaessa olin
ilia laivaDa siellä päin.
pmanni takavarikoi l a i -
joudnimme vapä^äiviä
|n samaan kaupunkiin,
" ' H e l l ä kerralla oKmme ot-uden
h>-}-ryn, päätin ka-
? ^ Käydä tiedustelemasi
.^..''.'•'^'ttanut. Jä voitte
'öa s i l m ä m m e lensivät i h -
^ ympyräiseksi kun k y -
namjne kuulimme, että se
>iela ratkaisematta,
nie paikalle naisten kans-
; veivät näille rupkaa.
i n / J k k o j e n yltä oli aliäva
JTJstanjt viimeiset ryysyt
•«I rosjiiTicn l—:_ •
nut kuin k a l l i on k y l k i . Mutta silmät
muljastelivat entistä hellittö-mättömämplnä-
J a muljahtelee varmasti
vielä .tälläkin hetkellä.
Juna pysähtyi. Astuimme vaieten
laiturille. Kenelläkään ei ollut
tätä todistuskuviänsta vastaan mitään
sanomista — ei meillä enemmän
kuin prmisQinälläkääh.
Tilitys keräyksestä
Sam Peltosen
hyväksi
Keräyslistat, j o t k a Toronton Y r i tys
lähetti jäsenensä Sam. Peltosen
hyväksi, katkaistuaan kätensä
painiharjoituksissa, seuramme harjoituksissa,
j a joista listoista on
lähetetty j^lekirjoittancclle seuraavat
summat:
L i s t a No.
1—2. Sudbmam " K i s a"
3. Port Arthurin " I s k u"
4. Beaver Laken " J r f i u"
5. Long: L a k e n " J y r i r"
6. Kirkland Laken " J y m y " 9.15
7. Soon ".Vesa"" 11.40
8. Soiith Porcunpine " V i e s t i"
päläiitettu .tyhjänä.
9. Timmirisiri " I l o " '
I, 0. EJa^' Vinasöj " V i s a"
II. Greigtbn " Y r i t y s"
12. Coba^t
13. Montreal "Jousi"
14. lievack ''Kisatoverit
15. Tarzwell "Into"
Lauantaina, touk<&. 24 |):nä ~~S^^ 24
Visakl: Jotom minB sanoin, ettoi
minä oie niitä saanut, minä
ne antanut.
Kuulustelija: Saatte oUa pidätet-tjniä
nUn kanan fcim pubutte totuuden.
(Poistuvat)
Tksinpoheln
-Vanki (puhuu itsekseen): Minä o-len
vsäkt&ssa. astmassa, jos sanmi,
"että rahat ovat omiani n i i n "sitä ei
usko kukaan. Jos sanon, että olen
ne kerännjrt, saan kuukauden linnaa.'
Jos sanon varastaneeni He,
saan vuoden linnaa. Ja jos sanCEi
saaneeni ne Moskovasta, saan kymmenen
vuotta linnaa. Mitä mlnim
« n lehtäviL?
(Ääni yleisön joukosta):
Sano antaneesi rahat noskelle.
Vanki: Mitä?
Ääni: Sano, että sinä annoit ns
raliat sos.-dem. puolueen vaalira-hastoon.
Vanki: Aahah! Sen minä teenkin.
(Koputtaa).
Ohrana: (ulkona) Joko tunnus,
tat? .
Vanki: Jo.
(Tulevat)
Kuulustelija: No mistä te ne r a hat
saitte?
V a n k i : Ne xahM. Jotka minä a n noin
sos.-dem. puolueen vaalirahas-toon.
Kuulustelija: Annoitteko te ne
sos,-dem. pucdueen viaalirahastoon?
Vanki: Anncto*— osan minä niistä
lalttomasU keräsin —
Kuulustelija: E i sillä ole mitään
väliä, hjrvä herra
V a n k i : Osan varastin —
Kuulustelija: E l tee mitään. E l
yhtään mitään, hyvä vaan. hsnrä
vaan.
Vanki: Osan'sain Moskovasta.
KuulusteUja: Kvllä an .«JopU sekin,
sos.-dem. puolue tarvitsee ©aljoa
rahaa. Sitä on hankittava kalkilla
keinoilla. Antieeksl nyt vain tämä
väärinkäsitys. Saatte mennä. Sanokaa
terveisiä Sosialidemokraatin
toimittajille, ne ovat meidän hyviä
ystäviämme.
Vanki: Kiitos vain. kyllä minä
sanon. (Itsekseen:) Hyi hitto, ohranan
kavereita.
namme joka hetki valmiina torjumaan
rosvolaumat. Puolustamaan
sosialistista rakennustyötä. Lyömään
valkobandiidit j a turvaamaan
rauhallisen rakennustyömme. Pataljoonamme
on Karjalan prolcta'-
r i a a t in teräksinen nyrkki, nyrkki
sellainen, joka sattuu j a murskaa
jokaisen, joka uskaltaa tunkeutua
alueellemme rosvous tai muissa
vastavallankumouksellisissa aikeissa.
— (Punaisessa Karjalassa "Jää-
.käri").
HYVÄ PIRTUSAALIS KIEL-TOLAKIMAASSA
SUOMESSA
ineislakon kokeimliset ja opetukset Snomessa
nuuraslomssa 1929
(Jatkoa)
SUOMEN TALOUDELLISVALTIOIi- rit ja keinottelijat viettävät hyviä
LINEN TILA
Suomen kapitalistinen järjestelmä
on "^osa yleisestä maailmankapitalis-aikoja
— he ryöstävät köyhän t a -
lonpoikaiston omaisuuden pilkkahinnasta.
• : ^ .' j
Koskeepa pula rarfcaastl yksinpl
min järjestelmästä. Siksi on se r l l p - kaupunkien pikkupohrarlstoakln. P i k -
puvataen kansainvälisen kapitalls- kukauppjaat luonnollisesti kärsivät,
min kustakin kehitysvaiheesta. Suomen
luq?italismin on pakko seurata
Isäntäänsä niin hyvinä kuin pahoinakin
päivinä. J a kun nyt ovat pa-
; hat päivät tulossa, el Suomenkaan
Y k s i lista, jonka keräyksen laittoi
alkuun tov. Lennard Hjort,
Sudbnrysta, tuotti Sudburyssa t
dollaria. Samalla listf^la keJi-äsi
toveri Tomi Soini' P o r t ' Arthurissa
$17.35
10.25
3.15
6-20:|kapttklismi voi niistä eristäytyä. S en
näemme heti, kun Suomen taloudellista
ja valtiollista tilannetta tarkas-teaemme.
Suomen kanitallstlnen talous elää
nykyään syvää pulakautta. Sitä ei
edes kukaan porvaristonkaan asian-a)
jaja enää voi kieltää. Se on yleisesti
tunnustettu tosiasia.
Suomen puutavaratuotanto j a puu-tayaranvlentl
on suuresti laskenut.
Suomen ptmtavaran ostajat eivät e-nää
voi rakentaa niin paljoa kuin
ennen, (puutavarantadutus on pie-liehtynyt.
SltäJÄiisl on kilpatante-i-
eelle astiiiitiJ;' uusi' tekijä: sbslallstl-neia
NeuvnKtolilttb. jonka talouden
15.06
9.0Ö
10.5P
3.95
10.10
8.2 fe
13.35
$4.75, jotka' sammat olen myöskih -jättllälsaskelin kohotessa sen kllpal-k
u i t t i a vastaan saanut asiatiömai-silfa.
'" • ;.' '
Tämä toiineenpäntn keräyö, joka
toiirie^npantnna • yksihtintasin ' suomalaisten
seurojen toimesta ja
huomioonottaen " huojtion työajan,
oh yksi erimerkki vbinristöhi- ja
urheiluseurojen solidaariöuiidesta
toveriseuraa kohtaaii^ joka yfcsis-tähsä
ei mitenkään- olisi Voinul
näitä loukkaantune^itt^ i vähääkään
riittävästi avustaa. Sillä summa,
joka kerättiin, täytyi jakaa tover
i en SamJ Peltosen j a K. j^ujan-pään
kesken. Kujanpää nimittäin
loukkasi jalkansa viikko jälkeen-päin
Peltonen loukkaantumisesta.
Sanottujen toverien sekä ' ' Y r i t y k sen"
puolesta haluan sanoa läm-jpiroät
kiitolcseni kaikille, jotka
ovat tavalla tai t o i s e l la sitä avustaneet.
Keräyksen yhteissumma
teki ulkopuolelta Toronton $139.:
45. Jos j o k u summa ei ole oikein
lähettäjän listassa olevan summan
mukaan, n i i n tehkää oikaisut alle-kirjotttaneelle.
Muita kuitteja ei
t u l l a lähettämään asianomaisille.
Toronto, 22—5—-30.
K a l l e Stolt,
Grange ave. 125.
T i l i t ovat tarkastaneet toverit A.
Kelkka, E . Nikander j a V . Salminen.
r o s o i n e n kuin vanhan
^^Iki. Parrallaan he peitte-
« ¥ n ; a jalkojaan j a hiak-lostivat
takkuisen pensaan
i- Mutta silmät Äuljahte-
^ ^ j a iluukkfcekitSa '-j ^a "h*n^n?le*t
[ - ^ j H a välin kun naiset
t heaie ruokaa suuhun.
KJ kann siellä toissa ke-a
n r ° f «roa. että parta
«olivat verhonneet heidät
-ff'^- Mikärihoa vähän
se harmaa j a naavoittu-
(i>p^btumapalkka ön Suomi.
JMuuari työläinen on viety ohranaan
syytettynä luvattomasta rahaiifce-rajrksra^
ä iDommunlstlen hjrväksL
Han jontuu siellä seuraavanlaisen
kuidustaan {däiseksl^) ~
KUultteteUJä: M i t t n Mlktarta?
Vanki: J u u .
Kuulijsleliia: Työmies?
V a n k i : Nifij.
kuulustelija: Kotoisin Kiirjalasta?
Vanki: Aivav:.
Knulusiefija: Syntynyt?
Vaniki: Olen.
Kuulustelija: Mitä? JCpsl^ te o-lette
syntynyt, niiää taaitDitan?
V a n k i : •!l82T. ' ^ ^ '
KnulusleUJa:. J a h a h . . Mitä te o-lette
teteiyfc?
V a n k i : TSötä.
XQnilaäeBia: Aasi mitä varten
teidät pn. tänne tuotu?
V a n k i : Siitä ininä ^ tieOä —
kysykää tältä herralta. ^(Näyttää
ohranaa).
Ohrana: Hänen muistikirjassaan
tulevat yhä terävämmiksl. Taistelut
saavat katkeramman luonteen,
muodostuvat sitkcämmiksi. Taloudellisetkin
taistelut saavat pakostakin
suoran, koko kapitalistista Järjestelmää
vastaan tähdätyn, siis
valtiollisen luonteen. Toteutuu tunnus:
luokka luokkaa vastaan!
Tällaista Joulckojen vasemmistu-mista
on Suomessakin ollut voimakkaana
havaittavissa. Sitä todistavat
kunnallisvaalit v. 1928, valtiolliset
vaalit V. 1929, Joukkojen liikehtimiset
elok. 1 pnä Ja erikoisesti' Tammisaaren
vankien nälkälakon aikana.
Porvariston Ja «en kätyrien " o i kealle"
siirtymisestä ,jtaas ovat todistuksena
yhä lisääntynyt polllsi-ja
ohranavalno, kokousten ja mielenosoitusten
estämiset ja hajoitta-miset,
eduskunnassa käsitellyt Ja hyväksytyt
työväenluokan kuristuslait,
kirjallisuuden Ja lehtien takavarikot
ja fascistisen liikkeen lisääntyvä
röyhkeys, sekä sosialidemokratian
johtoalneksen "kehittyminen" ilmeisiksi
soslalifascisteiksi, jotka mitään
keinoa haikailematta hajoittavat
työväen luokkarintamaa Ja aktiivisesti
tukevat porvaristoa Ja avoimia
fasclsteja niiden hyökätessä työvä-eölaokan
kimppuun. Syvän pulan
olemassaolo, joukkojen vasemmlstu-minen
j a niiden toimintatarmon kohoaminen
sekä lu(*katalstelun kiihtyminen
ja icärjtetyminen Suomessakin
ovat päivänselviä tosiseikkoja.
' (Jatkoa)).
Tullitoimistojen ilmoitusten mukaan
on kuluvan vuoden huhtikuun
sekä tammi—huhtikuun aikana takavarikoitu
alkoholipitoisia juomia
seuraavat määrät: Krtua huhtikuussa
52,479 litraa j a tammihuhtikuussa
293,955 l i i r a a , viinaa
34 j a 241, konjakkia 281 j a 2,040,
viskyä, rommia y. m. 244 j a 2,487,
likööriä 36 j a 219, punssia 2 ja
6, samppanjaa 7 j a 205 sekä viiniä
157 j a 1,672 litraa.
^* täynnä ennakkoluuloja "upseer
i e n " raakuudesta, ruuan huonoudesta
y. m. Vanhemmat miehet,
jotka ovat itse palvelleet tsaarin
armeijassa, pelottelevat meitä läh-ties.<
änime mitä ihmeellisimmillä
kidutu.s- j a rankaisutavoilla. Pian
kuitenkin huomaamme kasarmissa
^käyneen saman kumouksen, joka
uudisti koko yhteiskunnallisen elämän.
Upseerit raakuuksineen ovat
kadonneet. Sijalla ovat punaiset
komentajat. He ovat meidän, jääkäreiden,
parhaita tovereita. He
ovat tietoisia j a luotettavia, aina
ohjaamassa ja neuvomassa. Äe
ovat vanhempia tovereita, kentällä
vain palvelustehtiivissä ollessaan
komentajia. He eivät opeta pojille
ainoastaan konekivääriä, ammuntaa
y . m. sotataitoa, vaan po-
Uittii^ia, taloudellisia ja sivistyksellisiä
a i n e i t a , vieläpä ammattiopetustakin
maanviljelyksessii, kar-janhoido.
ssa, kino- j a radiokoneiden
hoidossa y. m. s. H© orat meidän
konientajiamnie, mutta ennen
kaikkea — kasvattajiamme.
Lukutaidottomuuden likvidee-raainiscssa
(poistamisessa) tekee
paltaljoonamme voimakasta työtä.
Sadat lukutaidottomat toverit oppivat
pataljoonassamme luku- ja
kirjoitustaidon vuosittain. " L i k v i -
d o i m i s " - t y ö s s ä auttavat komentajia
suuressa määrin tcknikumin
(opettajaopiston) oppilaat. Nuoret
"prapikantit" (harjoittelijat) saavuttavat
hyviä tuloksia. Lukutaidottomat,
karut karjalaispoikam-me,
seuraavat nuoren opettajatta-ren.
sa opetusta suurella mielenkiinnolla.
Muutaman opetuskerran
( 2 — t u n n i n ) jälestä alkavat tulokset
näkyä, pojat tavailevat jo
seinä- ja sanomalehden kirjoituksia.
Halu saada tuo "sivistyksen
avain" (lukutaito) on pojissa ilahduttava.
Muutaman kuukauden ahkeran
harjoittelun jälkeen "värk-käiivät"
h e jo cnsimäisen kirjeensii
kotiin. Tietysti aluksi opettajattaren,
vanhan'jääkärin tai komentajansa
avulla. Ilo on suuri, kun
saa lähettää kotiin itso kirjoitta-man.
sa kirjeen. Kotona eiviit useinkaan
osaa lukea, vaan on kirje
^'avattava" (luettava) koululla,
neuvostossa, kaupassa, postissa, tai
muussa sellaisissa paikoissa, ellei
k o t o n a tai naapurissa satu olemaan
joku "tietoniekka", joka osaisi l u kea.
Tsaari jätti perintönä meille
karjalaisille kaiken kurjuuden jr
tietämättömyyden • l i s ä k s i miltei
täydellisen lukntaidottomuyden.
Lukeva ihminen o l i , "vanliaan aikaan"
ihme-olio Karjalassa.'iMqttil
nyt punaiseni valta^omcnnon aika.
nä on t ä l l ä alalla astuttu aimo as-feel
kohden yleistä lukutaitoisuut-ta.
Tässä työssä on pataljoonamme
näytellyt suurimcrkityksellistä
ö^pa, Pa^ a l j o o n E v m m c opi voimakas
ki^lttuurikeskus.' ,' / ,
"pl^ataljoonassamme toimii oma
klubi, järjestäen jääkär |
Tags
Comments
Post a Comment for 1930-05-24-03
