Vapaus, July 28, 1925

              S!¥iii2 Tilstaliia hemJK 28 p. — Tiies,, Jtily 2Sth 1925
C!byi.ft.(Ta.n BcomalaiMn työväestön äänenkannattaja, Ilmes-jyy
SudbaryEsa, Ont., joka tiistai, torEtai j a lauaataL
T o i m i t t a j a t ;
S. G. NEIL. ARVO VAARA.
VAPAUS (Liberty)
Tlio only organ of Finnish Worker8 in Canada. Pab-fiElied
in Sudbury, Ont., evcry Toesday, Thursday and
iatärday.
EegiBtered at the Post Office Department, Ottawa,
m Egcond clasa tugtter.
General advertising rates 75c per coL inch. Mi-oimum
charge for single insertion 75c. The Vapaus
fs the best advertising medium among the Finnisb
People in Canada.
ILMOITUSHINNAT VAPAUDESSA:
Naimailmotokset $1.00 kerta, $2.00 kaksi kertaa.
Avioliittoonmenoilmotttkset 60c palstataoma.
Nimenmuutosilmotukset 50e kerta, $1.00 3 kertaa.
Syntymäilmotnkset $1.00 kerta, $2.00 3 kertaa.
Avioeroilmotnkset $2.00 kerta, $3.00 kaksi kertaa.
EuoUmanilmotukset $2.00 kerta, $50c lisämaksu
tfiitoslauseelta tai muistovärssyltä.
Halataantledot j a osoteilmotukeet 50c kerta, $1.00
^Imekertaa.
Tilapälsilmottajien ja ilmotuEakenttuurien on, vaa-dittaessa,
lähetettävä ilmotuBhinta etukäteen.
TILAUSHINNAT:
Canadaan yksi vk. $4.00, puoli vk. $2.26, kolme kk.
^1.60 ja yksi kk. 76<.
Yhdysvaltoihin ja Suomeen, yksi -"k. $5.60, puoli vk.
$8.00 ja kolme kk» $1.75.
Tilauksia, joita ei »eurhj r«ba, el tb.1a lähettämään.
paitsi asiamiesten joilla on takaukset.
Tiistain lehteen aijotut ilmoitukset pitää olla kont­torissa
lauantaina, torstain lehteen tiistaina ja lauantain
tehtcen torstaina kello 3.
Jos ette mirrin tahansa saa vastausta ensimaiseen
ttirjeeseenne, kirjoittakaa uudelleen Uikkeenhoitaja.1
petEoonallisella nin.«llä.
J. V. KANÄ4ST0. Liikkeenhoitaja.
Fascismi Suurbritanniassa
Tiie Labor Monthly julkaisussa kirjotetaan fascis-misla
Britanniassa seuraavaa:
Valtakunnan päivänä marssi 5,000 brittiläisen fas-cistijärjestön
jäsentä Lontoossa nelimiehisissä riveissä
Hyde-puistoon ottaakseen siellä osaa mielenosotukseen.
Tämä oli brittiläisen .fascismin toinen suurpiirteisempi
yleinen mielenosotus. Ensimäinen tapahtui viime v((on-na
välirauhan muistopäivänä Trafalgar-aukiolla, jol­loin
noin 2,000 otti osaa kulkueeseen. Vuonna 1923,
jolloin fascislijärjestö perustettiin Englantiin, he eivät
.omien tiedonanto jensa mukaan olleet kyenneet, kokoa­maan
sataakaan jäsentä kokoukseen Hyde-puistoon.
Mutta järjestön kasvu on ollut verrattain nopeata, jotta
siihen tulee kiinnittää huomiota* Jos olisi vain kysy
inys tietystä järjestöstä, joka kutsuu itseään «brittiläi­siksi
f(iscisteiksi», niin asia olisi vähemmän tärkeä
(vaikkakaan viiden tuhannen osano^ajan kokoaminen
mielenosotukseen ei ple mikään helppo tehtävä Lontoon
työväenjärjestöille). Mutta järjestö, joka kutsuu it>
seään tuolla nimellä, ei ole mikään oikullinen ilmiö,
vaan yksinkertaisesti kerskaileva osa paljon laajemmas
ta ja syvälliseminästä yhteiskunnailisesta virtauksesta,
josta on jo paljon todisteita olemassa. Ansaitsee siis
kiinnittää entistä Enemmän'huomiota brittiläiseen fas-clsraib.
' '
^ Porvariston menettelytavat eivät tee tyhjäksi fascis­min
mahdollisuutta. Niiden, jotka ovat alituiseen mie­liin
terotettujen «lakia ja järjestystä» koskevien tarujen
harhaanjohtamia, olisi hyvä väiän tutkia brittiläisen
porvariston kolmen viimeisen viiosisadan historiaa (mi
kä oii ollut niin verisen väkivaltaista, että sitä tus
fcin voitanee verrata ^mihinfcään hallitsevaan luokkaan
sitten Rooman valtakunnan päivien), samoin kuin sa
man porvariston toimintaa nykypäivinä omissa siirto­maissaan*
^ He tulevat pian huomaamaan sen rautaisen
nyrkin, mikä piilee Baldwinin sametinprfimoisten pu
heitten takana. Äskettäin Bloemfonteinissa tapahtu­neessa
aseettomien afrikalaisten ampumisjutussa kävi
selville, että ampumisen alkoi, ei poliisit, vaan ulvova
Valkosten riistäjien asestettu roskajoukko, jota poliisi
päällikkö sanoi olleensa kykenemätön pitämään kurissa.
Annitsarin verilöylyjen pääteurastaja palkittiin kym-tnenen
tuhannen punnan palkii^iplla — tällaiseen tar-kotukseen
aina avoimesta brittiläisea porvariston kuk­karosta;
brittiläisen oikeuden tuomitessa intialaisen, jo­ka
uhkarohkeasti arvosteli tuota verilöylyä kirjassaan,
kolmenkymmenen tuhannen punnan sakkoon. Ameri­kassa,
hillitsemättömät lynchaukset, Ku Klux Klanien
ja suurten teollisuudenharjottajain yksityisten pyssy-miesten
urotyöt (joita kaikkia tämän voimakkaimman
kapitalistisen valtion viranomaiset ovat «kykenemättö­mät
pitämään kurissa»), antavat edellisen lisäksi opet­tavan
kuvan nykyaikaisen miljonääri-demokratian me­nettelytavoista.
Brittiläinen ja amerikalainen porvaris­to
toimivat heidäii erinomaisen valtiomahtinsa avulla
koko mailman alistamiseksi «lakinsa ja järjestyksensä»
alaiseksi, mutta eivät koskaan katso sen koskevan heitä
itseään. Ulsterin esimerkki ennen mailmansotaa oli ai­noastaan
esimakua siitä ilmapiiristä, verrattain turhan­aikaisessa
asiassa. Kun heidän omaisuutensa — por­variston
olemassaolon koko tarkotus ja kohde — tule­vat
viimein kysymykseen, niin silloin taistelun luonne
pian selviytyy.
Fascismiin johtaneiden olosuhteitten tutkiminen muis­sa
maissa osottaa, että työväenliikettä Suurbritanniassa
uhkaa samanlainen tilanne. Fascismi nousee siellä,
missä voimakas työväenliike pääsee sille edistymisensä
asteelle, jolla se välttämättömästi tulee esittämään val­lankumouksellisia
vaatimuksia, mutta on estetty toimin
nasta reformistisen johdon takia. Näistä syistä on fas­cismi
sodan jälkeinen ilmiö länsi- ja keski-Europassa*
Venäiällä, missä vallankumoukselliseen toimintaan käy­tiin
käsiksi, ei ole fascismia. Italiassa ja Saksassa,
mitkä ovat kaksi pääasiallista fascistimaata, näissä kah­dessa
maassa, joissa työväenliike oli voimakkainta pää
lukuun ja mahdollisäti voimaankin nähden, mutta keh­non
johdon alaisena, se tuli hervaistua oikeiston johta­jien
petoksen takia ja toimitetuksi fascismin raadelta­vaksi
(jonka kanssa oikeistojohtajat ryhtyivät liittoon
islain ja järjestyksen nimessai^).- Tämä on se taistelu,
mikä on alkanut Ranskassa vasemmistoblokin (fascisti-imperialistit)
ja kommunistien kesken. On syytä toi­voa,
että Ranskan työläiset. Italian ja Saksan koke­muksista
viisastuneina, valmistautumat sen varalta pa­remmin.
Suurbritanniassakin työväenliikkeen edistymi­sen
tuloksena on samanlainen tilanne lähestymässä, jon­ka
varalta sen tulee varustautua.
PoUittin juttu on tulevaisuuteen nähden erittäin tär­keä
merkitykseltään. Siinä ^i ollut mitään epäselvyyt­tä
rikokseen, eikä fascistien täyteen vastuunalaisuuteen
nähden. Tuomarin sanat olivat selvät:
«Olisi turmiollista, ellei Pollittia, joka on tunnettu
kommunisti ja on pitän}! kapinallisia puheita,- tuomit
taisi ansaitsemaansa rangaistukseen brittiläisen lain
mukaan. .
«Tämä juttu herättää kysymyksen kansalaisvapauk
sista. Se olisi hirveätä menettelyä, jos kansa ottaisi
lain omiin käsiinsa^a voisi, jos se haluaisi pidättää
keitä henkilöitä tahansa, jotka omaavat sille ja mahdol­lisesti
yksilöitten enemmistölle epämieluisia mielipitei­tä,
ja panna heidät telkien taakse.»
Kaikki syytetyt vapautettiin. Vapauttamistuomion
vastaanottaminen oli vielä enemmän merkille pantavaa.
Kapitalistisessa Ididistössä ei esiintynyt vastalauseen
hiiskaustakaan. Parlamentissa ei lausuttu miltään ta­holta
paheksumisen sanaakaan. Työväenpuolue ja it­senäinen-
Työväenpuolue eivät nähneet mitään syytä ot­taa
asiaa esille- Manchester Guardian, joka on niin
kiihkeä-vapauksista vieraissa maissa ja valmis kirjotta­maan
pitkiä moraalisaarnoja, jotka perustuvat jouta­viin
valheellisiin huhuihin Venäjästä (kuten esimer­kiksi
väitetystä Shaw-boikotista, josta se.kirjotti monta
somaa moraalisaarnaa liberalismin nimessä, kunnes
koko juttu havaittiin valheelliseksi) oli vaiti tässä koti­maisessa
kysymyksessä. Fascismin edelläkäyminen oli
hyvin valmisteltu. Tähtäin tulevaisuuteen ori asetettu
Jos tämä kaikki on näin helppoa täyden rauhan valli­tessa,
niin mitä voidaan odottaakaan silloin, kun ilmas­sa
on hiukan sähköä?
Suurbritanriian työväenliikkeelle on erittäin tärkeätä
ottaa esille kysymys fascismista viipymättä. Valmis­tautuneena
ei työväenluokalla ole mitään pelättävää,
mutta jos kysymys saa olla tuuliajolla, niin samat ko­kemukset
ovat odotettavissa, kuin muissakin maissa*
Valmistautuminen käsittää kaksi seikkaa: Ensimäisek-si,
vihollisen toiminnan ja suunnitelmien paljastamisen
ja julkiseksi tekemisen, ja toiseksi työläisten paikal­listen
puolustusjärjestöjen luomisen epäjärjestyksien
ehkäisemiseksi. On edullisinta, että näihin toimenpitei­siin
ryhdytään järjestelmällisesti keskusjohdon alaisina.
Me suositamme Työväenpuolueen pääneuvostolle har­kittavaksi
erikoisen komitean asettamisen tarpeellisuut­ta,
joka ottaisi koko kysymyksen kaikessa laajuudessa
käsiteltäväkseen, ja joka työskentelisi ammattiyhdistys­ten
neuvostojen kanssa (joka todennäköisesti voisivat
antaa arvokkaita tietoja) ja joka sitten antaisi lausun­tonsa
. asiasta tulevalle ammattiliittojen kongressille.
Ellei tätä tehdä, on asia Joka tapauksessa otettava esille
kongressissa. >
Häviävä Englanti
Kääntäkäämme katseemme Englantiin! Tuleeko siel­lä
tapahtumaan hiilenkaivajien lakko? Merkitseekö
Englannin hiilenkaivajien lakko sitä, että Belgian,
Ranskan, Saksan ja mahdollisesti myöskin Yhdysval­tain
hiilenkaivajat menevät myötätuntoisuuslakkoon?
Onko mahdollista, että Englannin järjestyneet työläi­set
antavat kannatuksensa hiilenkaivajille? Tuleeko
Englannin hallitus mobilisoimaan armeijan ja sotalai­vaston
lakkolaisia vastaan? Nuo ovat yhtä tärkeitä ky­symyksiä
kapitalismin historiassa kuin olivat ne, jotka
aiheuttivat Europan sodan v. 1914.
' «Pankaa merkille», sanoo englantilainen työväen-mies
(Jeorge Lansbury toimittamassaan Labor "W*eekly
lehdessä, «tämä ei ole mitään tavallista työnantajien ja
työläisten välistä pikkuriitaa.»
«Olemme tulleet tilanteeseen, jossa meidän täytyy
suunnitella pesänselvitystä kansallisten tulojemme kans­sa
ja elää kesällisellä pääomallamme», sanoo Eng­lannin
työnantajien yhdistyksen edustaja ja yksi maan
huomatuimpia kapitalisteja Allan Smith. «Ellei mi­tään
telidä vientimme suurentamiseksi, meillä on edes­sämme
vararikko.»
Työnsaanti Englannissa on vuosikausia ollut riip­puvainen
ulkomaasijotuksista, jotka ovat olleet. mah­dollisia
sen vuoksi että kauppabalanssi on ollut maalle
edullinen* V. 1924 sijotettiin englantilaista pääomaa
ulkomaille vain $150,000,000 ja kaikesta päättäen sijo
tetaan tämän vuoden aikana vain $100,000,000.
Ja tämän seurauksena me näemmekin, että 15.8 pro
senttiä hiilenkaivajista, .12.1 prosenttia koksinpolttajis
ta, 15 prosenttia saviteoUisuustyöläisistä, 19*3 prosent­tia
lasiteoHisuustyöläisistä, 17.7 prosenttia raskas-rauta-työläisistä,
»23.6 prosenttia terästyöläisistä, 22.7 pro­senttia
pehi-työläistä, 17.8 prosenttia villakutpmotyö-läisistä,
40.1 prosenttia pellavateollisuus työläisistä^
32.6 prosenttia joki-, kanava- ja satamatyöläisistä on
työttömänä ja välttyvät yleisesti työttömyydestä vain
siten, että työaikaa säännöstellään siten, että kukin te
kee muutaman päivän viikossa luonnollisestikin alenne­tuilla
palkoilla. . .
«Kapitalismi», sanoo Englannin rautatietyöläislen lii
ton sihteeri ja Labor Partyn puheenjohtaja CT. Cramp,
«militarismin ja äärimmäisen kansallisuuskiihkon kans­sa,
jotka aina seuraavat sen vanhuudenpäiviä, on hä­viämässä.
Minä uskon, että kapitalismin häviäminen
tapahtuu toista tietä kuin mitä ne, jotka.ovat sosialis­min
lippua pitäneet ylhäällä, ovat ennustaneet.
«Monet meistä epäilevät tuleeko enää milloinkaan
aikaa, jolloin tämän saarimaan^ kaikki työläiset saisi­vat
tehdä työtä. Voipa käydä .niinkin, että väkilukum­me
alenee pienemmäksi kuin Tanskan ja ^Hollannin.»
Näin käy valtakuntien, jotka ovat perustetut riistolle.
Niillä, jotka seuraavat Englannin hidasta häviän)istä
on silmäin ed«sä yksi historian suuria näytelmiä!,
Lelands Olds Fed. Pressissä.
Kansaliisuuskysymys oli yksi nii­tä,
joita aikaisemmin kaikkein vä­himmin
harrastettiin puoluepiireis­sämme.
Siitä kirjoittivat ainoas­taan
muutamat eri kansallisuuksiin
kuuluvat, rakentaen omia ohjelmi­aan,
jotka useinkin .olivat pikku­porvarillisen
kansallisen hengen lä­pitunkemia.
Meidän puolueemme
on taas suhtautimut kansallisuus­kysymykseen
kielteisesti eikä ole
erikoisemmin syventynyt kansalli­suuskysymysten
ratkaisuun, luot­taen
siihen, että se on ratkaistu
Ha» puoluekokouksen päätöksellä,
joka myöntää eri kansaUlsnuksiUe
vapaan itsemääräämisoikeuden.
Poikkeuksena oli toy. Lenin, joka
koko ajan hyvin tarkkaavaisesti seu­rasi
kaiklds kansallisuusasioita. Jo
V. 1894, ensimäisessä julkaisemas­saan
kirjassa "Ketkä ovat kansan
ystäviä", hän läheisesti käsitteli
kansallisuuskysymyksiä. II puolue­kokouksessa
V. 19p3 teki hän myös
alustuksen samasta asiasta. Kisbi-nevskissa
tsaarihaUituksen toimitta-njan
juutalaisvainon (pogromin)
jälkeen kirjoitti tov. Lenin hyvin
paljonpuhuva]^ ja lämpimän kirjoi­tuksen
näiden tapahtumain johdos­ta.
Tov. Lenin v. 1910 osoitti ensi-mäisenä
sen suuren merkityksen,
mikä Idällä on vallankumouksessa.
Tästäo hän puhuu kirjasessaan
"Edellä kulkeva Aasia ja jälelle
jäänj^ Europa". Siihen aikaan
näytti hyvin kummalliselta lukea
Europa jälelle jääneeksi Aasian
rinnalla, vaikkakin nykypäivinä K i i ­nan
tapahtumat, taistelut Marokos­sa,
mestaukset Egyptissä j.n.e.
osoittavat Idän merkityksen meille
riittävän selvästi. Sen vallanku­mouksellisuus
on silminnähtävä ja
siis on se paljon edellä Lännen ka­pitalistisia
maita.
Tov. Lenin sydäniensä pohjasta
vihasi Venäjällä vallassa ollutta ve-näläistyttämispolitiikkaa.
Yhdelle
kaukasialaiselle toverille, joka kuo­l
i Bakussa murhattujen 26 komisa-rin
mukana, kirjoitti m. m. seuraa­vaa:
"Eikö valtion laillinen kieli
merkitse keppiä, joka tekee venä­jänkielen
vihatuksi! Kuinka te ette
tahdo ymmärtää sitä psykologiaa,
joka on erittäin tärkeä kansalli-suuskyi
tetään pientäkään pakkoa ja pQaa,-
johtaa olemattomiin suurten val­tioiden
yhtenäisen kielen keskittä­misen
. . . Eikö vanhanaikuisen po-i
liisivallan kaltainen kielenkäyttö
kymmen- (tuhat-) ^kertaisesti - tee
venäjänkielenkäytön levenemistä
vapaissa Liittoon kuuluvissa tasa­valloissa
yhä vaikeammaksi!"
Tästä käy ilmi se viha, joka kyti
Leninissä kansallista sortoa ja pa­kotusta
vastaan. Hän erikoisella
taidolla alleviivasi, että kansalli­suuskysymyksen
ratkaisulla on mi­tä
suurin vaikutus eri kansojen
psykologiaan, joka on hyvin vaih­televa
ja johon on sovelluttava.
Tätä kantaa eivät useat ole vielä
voineet omistaa ja on sen hyväksi
vielä tehtävä paljon työtä, eimen-kuin
se tulee kansantajuiseksi ja
jokaiselle selväksL
Tov. Leninin kansallisuuspolitiik­ka,
jota puolueemme johtaa ja tov,
Stalin, Neuvostovallan kansallisuus­politiikan
toimeenpanijana, toteut­t
i , on jb antanut suuria tuloksia.
Me olemme sulautuneet yhdeksi vel-jesperheeksi.
Liittomme monilukuis­ten
kansallisuuksien uskonnollisesta,
sivistyksellisestä ja taloudellisesta
eroavaisuudesta huolimatta.
Vallankumouksen rintamilla, kan­salaissodassa,
taistelussa rauhan
puolesta ovat eri kansallisuudet
kulkeneet yhtenä joukkona, jättäen
jälkeensä kaikki kansallisella poh­jalla
aikaisemmin vallassa olleen
vihamielisyyden. Nyt voidaan sa­noa,
että aika, jolloin Venäjä har­joitti
pakoitusta ja sortoa'^ pienem­piin
kansoihin ja kansallisuuksiin
nähden, on jo" ohi.
Leninismin pohjalla muodostettu
kansojen liitto kulkee nopein aske­lin
internajsionalismia kohti, anta­en
jokaiselle kansallisuudelle tilai­suuden
kulttuurinsa kehittämiseen
ja elämänsä parantamiseen sekä
tehden mahdolliseksi pääsyn veljes-rauhaa
rakentavien kansojen vel­jesliittoon,
jossa- ihminen ei tule
riistämään toista ja vahva sorta­maan
heikompaansa.
Tähän kehoitti meitä tov. Lenin.
Miten tähän nopeammin pääsem­me,
osoittaa meille hänen neuvonsa
ja opetuksensa kansallisupskysy-sa,
valnustantua laokkataistehion,
taisteluun paremman yhteiskuanan
.rakentamiseksi, jossa ei ole puutetta
eikä kurjuutta, vaan hyvin voipia
tasa-arvoisia ihmisiä. He kutsuvat
teitä kaikkia sorretuita Jianssaan yh­teisrintamaan,
siliä uuden yfateis-
-kunnan rakentamisessa . tarvitaan
kaikki työn raskaan raatajat. Yh­tykää
heihin. Voittomme on silloin
varma, kun ' kaikin yhdessä taistel­laan.
Toveruudella, T. H . .
Vihdomldn on talomme valmis
ja nyt julkaisemme luettelon kai­kista
niistä henkilöistä, jotka ovat
tavalla taikka toisella avustaneet
talomme rakentamisessa.
7.C0 7.£5
Rahaa Työt
Olga Perkiö ....% 2.00
Emma Laahanen 1.00
Hilja Erkkilä ....
•Evert Erkkilä ....
Sam Matson ....
Victor Kesti ....
Peter Kuittinen
Jonas Mäki ....
Herman Tiala
J . Seppi
Raakel Niemi
C. Hil^erg
E. Rasinperä
Valte Liikala
Felix Lukala'
1.00
5.00
3.00
3.00
1.00
5.00
1.00
1.00
1.00
1.00
1.00
1.00
1.00
Yht
2.00
1.00
1.00
5.00
3.00
3.00
1.00
5.00
1.00
1.00
1.00
1.00
1.00
1.00
1.00
Art Toivonen . . . . ^
Arvo Sjögren *
Frans Alen ....... T^f f ^
Kosti Tuominen to":! " -^
Jaakko Nevala .... ^0
John Pyykkö
Yrjö Vainio ....
Otto Lind ........
Kalle Pasanen....
- 22-20 22.53 '
28.CÖ 25.13
- - - 8.50
24.00 2100
16-50 16.5g
14.00 1153
3.50 s.5a
3.50 5.50
1<>-5Ö lOio
14.00 iioa
21.00 2Ug
10.50 10.50
Aug- Mäenpää,...
Kalle Arberg ....
Kalle L^ino ....
Victor Katila....
O. Leppänen ....
Kusti Sainio ....
Väinö Saari
Axel Virtanen 2q en o,. '
Edw. Tienhaara S ' " J "^^^
Henry Kulmala.... "' ° '^^"^
Otto Laahanen
Belmi Koskela
Väinö Lehti
Hanna Heinonen 1.00
Elvi ja Wm.Koski lo.oo
Enne Koskela.... i.OQ
Aliina Jurmu....
Jenny Järvi ....
Ida Allen 1.00 1.00
Elsa Autio ........ 1.00 l.OÖ
Toivo Mark .... 2.00 2.00
Otto Häkkinen. 1.00 1.00
K. G. Tuumanen 1.00 ........ 1.00
Hormavirren
perhe 25.00 25.00
V. Lähde, Finnish
Bottling Works 4.60 4.60
J. Lammi 1.00 1.00
Otto Toivonen.... 5.00 5.00
John Hyypi^ .... 1.00 l.OÖ
Edw. Tofttila.... 1.00 1.00
V. Janakka 1.00 1.00
C. Raivo 1.00 1.00
A. Lehto 1.00 1.00
1.00
2.00
s s ä j a joka, jos käy-1 myksessä.
Tmton iiitisia
"Viaducti"-)toitten alkamista odottaa
kaupungissa tuhansia miehiä,: jou­kossa
-suomalaisiakin, mutta alku­valmistelut
sujuvat kpvin hitaasti.
Spadina-avenuen kohdalla ovat l i -
käviemärityöt käynnissä, jotka täy­tyy
saada valmiiksi ennen kun suu­rempiin
töihin' voidaan ryhtyä. Itäi­sellä
osalla ratapihaa pitäisi loka-viemärityöt
alotettaman tämän ke­sän
ajalla. Näinä, päivinä alotetaan
purkaamaan Front-kadun eteläpuo­lella,
Yonge ja Bay katujen välissä
olevaa vanhaa tullihuonetta tehdäk­seen
tilaa Front ja Lake- katujen
välille rakennettavalle tilapäiselle
sillalle.
Bloorrkadun kaivaukset, jotka
kulkevat C.N. ja C P . rautateitten
alitse, ovat olleet työn alla, vuoden
ajan ju' valmistuvat ne muutaman
viikon kuluttua. Royce-avenuella,
C P . rautatien alla ovat kaivaustyöt
myös täydessä käynnissä.
Postipiireihin jaetaan Toronton
kaupunki elokuun puolivälin paik­keilla.
Tällainen järjestelmä on ol­lut
useita vuosia käjrtännössä muu­tamissa
Europan suuremmissa kau­pungeissa,
mutta Canadassa ci si­tä
vielä ole kokeiltu. Sen käytän­töön
tultua on kaikkiin Torontoon
tulevien postilähetyksien osotteihin
liitettävä sen postipiirin numero,
jossa osotettu henkilö asuu.—Joku,
nostavalta, kun katseli miten ihmisiä
ensikerran suurissa joukoissa alkoi
• saapumaan Soon toverien rakenta­maan
taloon. Oli helppo huoma­ta,
että heidän sydämet sykkivät l u ­jasti
sille aattelle, jonka puolesta
Soon toverit ovat ahkerasti jä it­seään
säästämättä uhranneet pal­jon,
rakentaessaan työn temppeliä,
missä tullaan julistamaan kommu­nistista
luokkatietoisuutta.
Kaikki ihmiset olivat kerrassaan
ihmeissään ja olihan siihen aihet­takin,
sillä kun ottaa huomioon
kaikki ne vaikeudet, jotka ovat
työläisillä edessään silloin, kun jou­dutaan
niin suuriin rahallisiin te­kemisiin
kuin talon rakentamiseen.
Suurin osa juhlavieraista oli mei­dän
toimintamme kannattajajouk­koa
ja tovereita. Mutta oli jou­kossa
niitäkin, jotka eivät ole pi­täneet,
tapanaan käydä meikäläi.s-ten,
iltama- tai mui§sa juhlatilai-
;suuksissa. Ei ainakaan siihen ai­kaan,
kun allekirjoittanut oli Soos-sa.
J. Suominen .... "iöO
Liisa Syrjälä .... 1.00
Lauri Luoma .... 2.00
C Kauppinen .... 1.00
Bruno Aho 2.00
Edi Ranta 2.00
Anselm Mäen
perhe ,
Oscar Mäki 1.00
Verner Aalto .... 5.00
Chas. Tervo .... 13.00
John Konka .... 16.00
Ang. Angila .... 50.00
Matti Huhtala
Aulis Koski
Nestor Mäki ....
J::: Isomäki
P. Nurmi ........
V. Tuomi
Sulo Laitinen ....
Frank Ekman ....
Vale Matson 6.00.
Väinö Niskanen 1.00
M. HendrLcksoh 1.00
Werner Joki .... 5.00
O. Bery 1.00
Manuel Mäki .... 1.00
S. Mackie 1.00
Isak Perkiö .... 2.00
.50
1.00
2.00
1.00
2.00
2.00
10.00 ......... 10.00
.....1 1.00
5.00
13.00
16.00
50.00
3.50 3.50
5.25 5.25
10.50 10.50
1.75 1.75
1.75 1.75
11.00 11.00
10.00 10.00
3.50 3.50
6.00
1.75 2.75
1.75 2.75
5.0.0
1.00
1.00
1.00
2.00
SaiiltSfe;iirieiiiiiiti§k
Terveisia juhlilta. Olivatpa ne
Soon osaston talon avajaisjuhlat
kerrassaan mahtavat. Tuntuu ker­rassaan
ihmeelliseltä se, että Soon
työläiset ovat voineet saada itsel
leen niin komean talon. Kyllä sii­nä
on varmasti saanut ahkerasti
yrittää, että« voitiin avajaisjuhlia
viettää, jotka oUvat t. k. 16, 17 ja
18 p:nä.
Ne oli järjestetty niin monipuoli­sesti,
että varmaan , kaikki juhla­vieraat
oHvat; niihin tyytyväisiä.
Yksityiskohtaisesti en lähde juhlien
menosta tekemään selvää, -koska en
ole paikkakunnalla asuva ja uskon,
että soolaiset ovat keskuudestaan
valinneet henldlön tai yelvottaneet
vakituiset kirjeenvaihtajat teketoään
selostuksen tästä jnhlatilaisugdesta.
Juhlavieraana mainitsen vaan niistä
Heistä kai tuntui ihmeelliseltä, "et­tä
mitenkähän ne ovat saaneet tä­män
talon rakennettua, huQHmatta
siitä, että he ovat köyhiä. Meistä
taas, jotka olemme mukana työ­väenliikkeessä,
tuntui kerrassaan
rohkaisevalta, nähdessämme mahta­van
työn temppelin valmiina alka­maan
siihen toimintaan, mitä var­ten
se on rakennettu.
•Ohjelma oli hyvää. Yleisö palkit-ä
kaikki ohjelman esitykset voimak­kailla
kättentaputuksilla.
Toiseksi juhlaillaksi oli järjestetty
4anssit. Kyllä näytti jalka hyvästi
luistavan uudella lattialla. Tanssi­jat
näyttivät nauttivan tästä tilai­suudesta,
koska viimeiset olivat läh­teneet
tanssiaisista neljättä käydes­sä
aamulla.
Kolmantena iltana esitettiin näy­telmä
"Juoni", ja sen esitys meni
tyydyttävästi. Kappale on yksi par­haimpia
työväen näyttämjöille kuu­luvista
näytelmistä. Tyytyväisenä
lähtivät ihmiset sen loputtua nuk­kumaan.
Nyt, kun Sophon on rakennettu
uusi ja tilava työväentalo, tulisi
niittenkin työläisten, jotka eivät
vielä kuulu kommunistipuolueeseen,
alkaa käsnnään siellä j a tutustua sii­hen
oppiin, jota siellä opetetaan.
Me ikaikki työläiset tunnemme joka
ipaivä ne puutteellisuudet, joista me
joutumme itse kärsimään j a juuri
tällä talolla tehdään selvää siitä,
e t t ä mist» se puute j a kurjuus joh
tuu ja kuinka se voidaan poistaa.
Nick Krompotick 100.00 .......lOO.OO
Evert Lähde .... 2.00 2.00
Lempi Niemi .... 3.00 3.00
F. Rannisto .... 7.00 ........ 7.00
Adams Dry Goods 1.00 1.00
Fr^nk Ayout Dry
Goods 15.00 15.00
Matt Thoun Dry
Goods 5.00 5.00
Taylor Bros.
Lampun arvo 26.00 25.00
Edw. Kuusela .... ........ 10.50 10.50
Wm. Lehtinen ..^.ll.OO 5.25 16.25
John Pennanen.... 14.00 1.75 I5.i:5
Esther ja Nikolai
Puisto 5.00 5.00
J. Pi(. Heinonen 55.25 55.25
H. Sula 1.00 l.ÖO
B. Kanerva 1.00 ' 1.00
E. Telkkinen .... 1.00 1.00
H. Hämäläinen 21.00 17.90 38.90
E. IBenson 2.00 2.00
Evert Harju .... 10.00 ........ 10.00
Ida ja V. Rossi 26.00 26.00
Henry Hill 15.00 15.00
-4tte Hytönen.... 5.00 5.00
Lizzie Hill 1.00 1.00
JEmel Minkkinen 15.00 7.00 22.00
Arvo Kataja .... 6.00 6.00
K /Karjalainen 20.00 31.50 51.50
R. Hurskainen .... 1.50 1.50
Victor Hill ........ 6.00 ...5.00
Kalle Jussila 10.00 10.00
Miina Mäenpää. 3.00 3.00
Erkki Puro ........ 10.25 10.25
Hj. Hurskainen 10.00 33.25 43.25
Henry Rouvinen 50.50 ........ 50.50
Oskar Nikulainen ........ 7.00 7.00
Richard Valden 8.75 8.75
Alex Mäki ........ 10.50 10.50'
Eino Rutanen 5.00 5.00
Urho Kataja .... 1.00 28.00 29.00
Emfl Lind ........ 1.00 22.75 23.75
Jaakko Venna.... 1.00 5.25 6.25
Marie Hietala ....
EUe Aho
Soffie Lehti ....
Yrjö Mäkinen...,
Soffie Mäki ....
Sanna Huhtala....
Uuno Joki 2.00
Victor Humasti 5.00
L i l i Kallio 2.00
K . . Leino lO.OO
Kalle Pellinen
Arthur Ylönen
Eino Rinne
Apel Ylönen ....
Albin Häkkinen
Lauri Nurmi
Eino Perkiö ....
Urho Heikkilä....
Valentine Aho....
Albin Halmberg
Kalle Visanen.,..
David Nieminen
John Hietala ....
Nick Harju ....
Erland Kallio.... 1.00
H. J. Tuomi .... 2.00
Aalto 2.00
Niilo Moisio" .... 1.00
M. Koskela 1.00
John Koski • 1.00
KaUe Ranta .... 5.00
Anni Ylinen .... 2.00
John Pyykkö.... 5.00 ...
U. Kaiho ..; 2.00
John Koivisto .... 1.00
Lempi Kulmala.... 2.00
K. Rutanen .... 5.00
Julius Hanson.... 5.00
Sandra Hanson. 5.00
Mrs. ja Mr. .
Liljebeck ........ 5.00
Mrs ja Mr Koist 5.00
John Mattila .... 1.00
Lahja Kallio .... 1.00
Hannes Jääskelä 1.00
D. Sharabura .... 1.00
Mike Burky .... 1.00
Peter Leshuck,... 200
Geo; Kuis 1.00
J . Kuyzanovody .50
Lonis Sunddy .... .50
Nick Dominick.... 5.00
J . Juwow 1.00
A. Pecanic 1.00
Fred Tuominen 5.00
Wm. Mäki 5.00
Anni Syrjälä .... 50
M. Ketola, Bakery 5.00
K. Aarnio .75
Nick Mäki 1-00
Aino Vesa 1-00
W. Harju 1.00
John Nelson .... 5.00
1-00
2.00 .... "
1-00
2.00
1.00 ........
1-75 2.00
2.00 ....
7.00
• 28.00 28.00
-21.00 21.00
• 30.32 S0:32
56.20 5Siö
........ 1,00
10.00
1,00
LOO
2.00;
1.00'
2.00
1.00
3.75
2;oo
1.00
2,00
5.00
2,00
10.00
21.00 21.00
3-50 3.50
3.50 3.50
7.00 9.00
1.00 .3,50 J,50
6.25 6.25
15.75 15;75
3.50 3.50
10.60 10.50
1.00 31.50 32.50
12.25 12.25
7.0Ö 7.00
5.00 24.50 29.50
10.50 10.BO
. 1.00
. 2.00
. 2.00
. 1.00
. LOO
. 1.00
. 6^00
.• 2;00
m
. 2,00
. 1.00
. 2.00
. 5.00
. 5.00
, 5.00
5.00
1.00
I.OO
1.00
1.00
IM
im
• M
.60
' 5.0D
1.00
. 100
5.00
6.00
.60
6;oo
• .75
1.00
1.00
1.00
5.00
$769.85 $1107.97 $1878.82
Eri osastoilta tervehdyksien kanssa:
Cobalt, Ont. • ?25.09
Sudbury, Ont •• 12-J
Timmins, Ont: • l"-""
Port Arthur, Ont
Koko Summa tähän atti
10.00
$193Si2
Näistä kaikista lahjotuksista las-suu
johtokunta ja rakennustci^
kunta kiitoksensa ja toivoo, e»
yhteisymmärrys ja solidaarisuus säi­lyisi
edelleenkin keskuudessamine. .
Rakennustoimikunnan puolesta:
Wm. Lehtinen. V ä i n ö»
Huomautus. - Jos on toD^
merkinnöissä erehdyksiä, olkaan
vä ja huomauttakaa.
Finnish Örsanixation of Cuai»
Local No. 5, ^ ^
126 Thompson St, Soo, Ont--
havannoista, mitä tein siellä.
•Ensi iltana häytti kerrassaan in- Se joukko, joka on siellä toiminnas-
A. Ojanen
Axel Leppänen.
Art Lehti ........
Antti Xeppänen
10.50 10.50
2L00 21.00
....... 24.60 24.50
....... 33.05 33.05
Kalle Johnson.... 33.30 33.30
.... 26.45 26.45
.... 28.30 28.30
.... 33.30 33.30
... 9.30 9.30
... 24.20 24.20
... 17.50 17.50
Väinö Lintula....
Erkki Valkonen
Niilo Vaanila ....
J; T. Mäki
"^0 Lintula....
Aug. Wallsden
Yritti Itsemurhaa. ^^1°^^
17:sta päivä sulkeutui T.
(paremmin tunnettu mrae_iia_'^
Tampere) huoneeseensa eraaj»^
kalaisessa hoteUissa ja ' e H ^ J ^ .
taveitsellä toisen ««fc
kunsa siksi pahoin, että
.dollisesti oUsi kuollut v e r ^
^oon. ellei heti olisi saadut
apua. Mutta viereisessä
asuva mies, '^^^T
outoa morinaa Niemisen DU
ilmotti siitä hotelKn omistajaEe.^