Vapaus, July 24, 1923

              ^saMuisQomBlaissD työväMtön Sanenkannsttajo. flmes-
<^Sadburys3a« Ont. jolta tiistai, toratai ja tonantai.
V A P A U S
Tha onlf Olgan of Fin^Wor&e?8 fa Canada. Pol^
Msd jn Sndbniy. Oat, every Tncsday, ThtiTsday and
Advertising Mtes 40c per «oL intli. Minimom cnarge
le» pMe inserdon 7fe. DincoTmt on ctarfdlng advertiae.
©ent The Vapaus fa the best adTCrtlring medium among
(^e Finnish People in Canada.
Vapauden konttori ja toimitoa on Liberty Buflding,
Itfnie St, Puhelin 1038. Postiosote: ' '
00X69, • Sudbuor.Ont
Canadaan yk«i vk. $4.00, puoli vk. ?2.26, kolme kk.
01.60 ja yksi kk. 76c. . . , . r m « i .
yhdysvaltoihin ja Suomeen, ykui vk. 85.B0, puoli vk.
@S,00 ja kolme kk. $1.76. , .
TilankPia, joita d seuraa taha, ei tulla lähettömäfio,
©pitsi asiamiesten joilla on takaukset •
nmotushinta kerran iulaistuista flmotnlisista 40c.
fialstatuamälta; Suurista Umotuksista sekä duotoksistn,
Joiden te&stiä ei joka kerta muuteta annetaan tuntuva
alennus. Kuoloilmotukset $2.00 kerta ja 60c. Iis3s
Jokaiselta muistovärsylta; nimenmnutdsilmotukset 60c.
fcerta, $1.00ltölmekert*ä} avioerollmotukset ?2.00 kerta,
18-00 (kaksikertaa; sy^iymaUmotukset $1.00 kerta; ha*
btaantieto» ja osoteilmotukset 50c. kerta, $1.00 kolme*
kertoa. <— Tilapaisilmotuksiata pitää raha seurata mu:
kana. • • • • ^ >,• •,.. •
Jos ette milloin tahansa saa vastausta ensimSieeee
Urjeeseenne, kirjottakaa uudelleen liikkeehoitajan per»
DOonBlliselJa nimenä.
J. V. KANNASTO, Liikkenhoitaja.
Tiistain lehteen aijotnt ilmotukset pitää olla kont­torissa
iauantahia, torstain lehteen tiistaina ja lauantain
lehteen torstaina kello 8.
.^^' • —^-7——' —•
Resistered at the post Office Department, OftawB, as
eecond cla«5 matter. ^
Pientä palkannauttijain joukkoa* lukuunottamatta,
eivät ^i^rvarisnaiset ota' lainkaan osaa yiteiskunnalH-geen
|uotantoon,^vat Vain mukana kuluttamassa ylir
arvoa; jbta heidän njiehensä kiskovat proletariaatsstä,
oVat kansanruuraiin loisten loisia. Ja nämä loisten
loiset eivät suinkaan ole vläiemmän eläimellisiä ja
julmia puolustaessaan paratii8i-«oikeullaan» kuin riiS'
ton ja luokkaherruuden välittömät ylläpitäjät. Kaik­kien
suurten vallankumouiten historia on todistanut
tämän julmasti^ Kun vangittua Robespierreä jakobii-nrvallan
kukistumisen jälkeen suuressa Ranskan val­lankumouksessa
vapnuilla vietiin teloituspaikalle, esit­tivät
porvarisnaiset hänelle kaduilla ujostelematpnta
riemutanssia. Ja kun Paflisin sankarillinen työväen-»
kommuuni vuonna 1871 voitettiin^' oli porvarisnaisten
vepifcoato maahan isketylle proletariaatille, vieläkin
eläimellisempi kuin heidän miestensä. Omistavan luo­kan
naiset tulevat aina olemaan^työväenluokan orjuu­tuksen
ja riiston fanaattisia, puolustajia, tyoväenlub-kan,
jolta he kiskovat kaksin käsin keino} hyödyttö­män
yhteiskunnallisen elämänsä ylläpidoksi. Talou­dellisesti
ja yhteiskui^nallisesti eivät liistävän luokan
T e -
Kommunistien suhde uskontoon
Kolmannen Kansainvälisen toJme^panevan komi­tean
äskeisessä istunnossa, oli perinpohjaisen barkifi-nan
alaisena uskontokysymys josta tehtiin seuraava
päätöslauselma:
Kommunistit vaativat, että uskonto' jää ybityjsasi-.
aksi suhteessa porvarilliseen valtioon. Mutta kommu­nistit
eiväih kuitenkaan saa missään olosähteissa ]can-nattaa
sellaista käsitystä, että uskonto voi olla Yksityis­asia
myös suhteessa kommunistiseen puolueeeen. Kom­munistit
vaalivat, ettei porvarillisella valtiolla sellai­senaan
ole mitään suhteita uskohnon kanssa, ja ettei­vät
uskonnolli^t seurakunnat ole millään, tavoin si­dottuja
ponfarilliseen valtiovaltaan. Kommunistit
Vdstiv9l$ että jokaisella yhteiskunnan j^eneljä olkoon
vapaufi iunnuit^ft^mitä uskontoa tdMjflsg t a f c Jlas
ei mitään UDkohtOA^ y.s. olla vapaaajattelija, mitä
tavallisesti jotcatitisn vakflumuksellinen kommunisti on.
Kommunistit {pitävät kiinni siitä, että yaltio ei saa- teh­dä
lujtään^ eroa Ican^alaist^nsa oikeuk^j^n Qul^t?^' sen
"perusteella, että nämä Jiarrastavai fuoia tai tätä us­kontoa.
Kommunistit vaalivat, että jopa kansalais*
Ien yksi tai toinen uskontunnustus jätetään liekonaan
^mainitsematta virallisissa a8iakirjoissa.^^K^
pyrkivät riistämään pomrilliselta* valtiolta kaiken
mahdollisuuden antaa kirkollisille • taikka uskonnolli­sille
seurakunnille jotakin aineeellista taikka. Aiuuta
tukea^ Kaikki tämä muodostaa juuri vaatimuksen,^ mi-kä
seiiuää Uskonnon valtion suhteen yksityisasiaksi.
Kommunistinen puolue ei kuilerikaan voi välinpi­tämättömästi
suhtautua siihen tosiasiaan, että yksityi­set
puoluejäsenet omistautuvat uskonnolliselle propa-gandalle^
olivatpa he sitä suorittaessaan vaikkapa <yk-sityishehkilöi}
äkin». Kommunistinen puolue on va­paasta
tahdosta tehtyjVatlankumouksellisten määrätie­toisten
taistelijain liitto työväenluokan vapauttamiseksi.
Työväenluokan kommunistinen > etujoukko ei voi suh­tautua
välinpi^mättömästi valislumattomuuteen, si:
vistymättömyyteen ija uskonnolliseen valonkammoon.
Kommunistinen puolueen velvollisuutena on ei ainoas­taan
kasvattaa jäseniään innostuksella noudattamaan
määrättyä pofiittista ohjelmaa, taloudellisia yaatimub
sia ja puolueen sääntöjä, 'vaan myös, istuttaa heihin
^marxismin selvästi il^ilausum^ y^itenäistä maailman­katsomusta,
missä ateismi muo'dö8taä oleellisen/ osan.
On itsestään selvää, että uskonnonvastaista propa­gandaa
on harjoiteltava erikoisen varovasti ja jilurta-
Jd(sain harkitulla tavalla ottamalla lukuun kerrokset,
joissa sitä'harjoitetaan'. Kommunistien uskonnonvas­taista
propagandaa on.,varsinkin nuorison keskuudes­sa
harjoitettava perinpohjin suunnitellun ohjelman
mukaan ja ottamalla lukuun kaikki erikoiset asian­haarat.
. '
Kommunistisessa joukkopuolueessa on välistä jä
seniä, jotka eivät viela ole kokonaan vapautnneet us-luonnollisista
mielialoista jä ennakkoluuloista; Puolue
kokonaisuudessaan mutta varsinkin sen johtavat mie­het
ovat velvolliset taistelemaan näitä uskonnollisia
ennakkoluuloja vastaan ja sopivalla tavalla propagee-xaamaan
ateismia. Aktiivinen uskonnollinen propa-
^ganda johtavien toverien ja varsinkin sivistyneiden ta-
; holta heisiä on ehdottomasti kielletty, esiintyköönpä
^se sitten miten nykyaikaisessa muodossa tahansa.
Kommunistit ovat sitä miellä, eitä luokkaleimaa
kanlaviin työväenjärjestöihin otelaan työläisiä kat-
' somatta heidän uskonnollisiin käsityksiinsä. Ottamal­la
fayomioon, että useissa maissa'vielä on miljoonia
työläisiä, jotka tavalla laikka toisella ovat uskonnol­lista
kantaa, on kommunistien vedettävä heidät ylei­seen
taloudelliseen ja poliittiseen taisteluun eika heila
saa millään ehdolla työntää takaisin uskonnollisten
kasitystensä (akia. Ja kommunistien on varsinkin hifr-joittaessaan
agitatsioonia työväenhadituben taikka työ­läis-
ja talonpoikaishaljituksen: puolesta yhä uudel­leen
painostettavaj että he täten tarjoavat veljellistä
liittoa kaikille työläisille ottamatta ollenkaan. lukuun,
. ovatko he uskonnollismielisiä taikka atebteja.
/t|:!:;|Piti, rdssuile;; 'J;
vrndustrialisti kertoo suurilla ot>-
8^oWa varastetussa uutisessa -kuin­ka
itihan8iäi.v^:läi'8ia^:^onpaira^
matialla -Port Arthttri^^
«fpnSfiitfaan järjestShää asian, hyväk-fäy,%'^'^^
f^J Yorkin tuplajuulaisen
«Meriiiikeririetyoläisten teollisuus-uhibnj^
- nevyorkilaisetn branchin
haiset muodosta mifään itsenäistä väestön kerrosta, i"""^'?^.^ tiedotettu New Ypr-
„ .> km lehdille, sikah kun IndustnaUsti
'kertbö,'^:^^^
marÖM ön'johtunut siitä, kosjca^
emme usko tehtävien suorittamista
f irallis^n- edu^ kavtta. Missä
joukkovoimaa tarvitaan,- menevät
i.W.W:n' jäsenet sinne virkailijois­taan
yälittamättä.» '
vat 2}800 mailin taipaleen täältä
Port Arthuriin, se branchin kontto­rissa
jpidettiiri toisarvoisena; "asiana.
Yli 20,000 miestä on matkalla »ja­lan,
tevaräjuhilla ja laivoilla, kerro­taan
sibteerirahastonhoitaja John
iShoskien sanoneen.» i
; <^ niin, 2,S00 mailin
matka, ön vain toisarvoinen asia.»
Kun tayälliiii^n työläinen säa hikoil­la
ja tuhista senkin seitsemään ot­teeseen
millä moisen matkan suo­rittaisi;,
vairsinkin kun se pitää ta­pahtua
yhtäkkiä; niin leveän ween
pojat ottavat vaataminaikuiset kul-kuneuvot
allensa ja mennä rytyyt-tävät
yli viiorien ja laaks(^*en, läpi
ryteikköjen ja rapakkojen monen
valHpn kavtta jäyiime^]rl;^^^^^
nian; kuiii: Saksan kokoisen^ Texäsi^
valtion äSrettöihien aavikoiden yli
!Mexico"h:/lahden rannalle Porit Arft
hurin kai^unkiin. Eikä seii enem­pää
kuin;20,000 miestä, kuten sih-teerirahastonhoitaja
John Shuskieh
on.. vJrkRMa. p\??lwta ilmottanut.
Mutta .tuplaJOTlaisteh marssi "ei
tule päätTtymääii Mexicon lahden
rannalle. , Uusi matka^öh tiedossa,
ihdustrialisti tietää nimittäin myÖSr
^in kertoa, että jamaan aikaan on
Yleiselle puolustu^omitealle saapu­nut
vetoomus Civil Liberties Uni-olta,
jossa kehoitetaan 1W. W m jä-
He ovat yhteiskunnallisia tekijöitä vain vallitsevan
luokan^ansallisen jatkamisen väliileinä. Työvaenluo-b
n naiset sen sijaan ovat taloudellisesti itsen^siä, he
ovat yhteiskuntaa hyödyttävässä tuotannollisessa toi­minnassa,
kuten heidän miehensäkin. Ei ainoastaan
siinä mielessä, että. auttavat miehiään taloustoimien
kautta, pitämällä Jokapäiväisen olemassaoloji niukkaa
palkkaa va^^aan yllä kotia ja kasvattamalla lapsia.
Tämä työ ei ole nykyisen kapitalistisen tuotantojär-jestyksen
mielessä tuottavaa. Se on vaii^ proleltaarien
keskeinen yksityisasia. Tuotannollista pn — niin kau­an
kuin kapitaaliherravalta ja palkkasyste^i on ole­massa
vain se työ^ mikä' tuottaa yliarvoa, kapitalistista
voittoa. Tältä näkökannaha on varieteelanssijatar,
joka kintuillaan kerää voittoa työnantajan taskuihin,
tuotannollinen työläisnainen, kun taas proletariaatin
naisten ja äitien vaivalloista uurastusta kodin neljap
seinän sisällä pidetään tuottamattomana toimintana.
Tämä tuntunee'raa'alta ja mielettömältä, mutta kuvaa
tarkkaan nykyisen kapitalistisen ituotantotävaii raakuut­ta
ja' mielettömyyttä, ja tämän' raadan todellisuuden
selvä käsittäminen on proletaaristen naisten ensim­mäinen
velvollisuus. '
omaisen raivonsa, edessä." Samalla
raakuudella laajensi hän Venäjän
valtakuntaa jokaiselle mahdolliselle
suunnalle ja hänen aikanaan valjo-tettiin
muun muassa Siperia Venä­jän
tsaarikomennon alaiseksi. Iiva­na
Julma kruunattiin Venäjän hal­litsijaksi
vuonna 1547 ja' oli hän
ensimäinen tsaarin arvoa kantava
hallitsija VenäjäUä.
•—' Canadalainen O.B.U. ja I.W.
W. bvat sekä «periaatteiltaan» että^
käytännölliseltä koleitaan samaa.
Näiden kumpaisenkin kirjainten
suojassa esiintyvä liike on edusta-
.vinaan ' teollisuusunioniamia, joskin
niiden teollisuusunionismi on huo­no
jäljennös jo aikoja luokkatietois-ten
työläisten keskuudessa tuomi­tuksi-
tulleesta syndikalistisesta
suunnasta, joka peifustuu sille olet­tamukselle,
että työläiset eivät mu­ka
tarvitsö politiikkaa enempi ny-kjrpäivän
kuin tulevissakaan luokka-taistelutehtävissä.
Senpä vuoksi niin
O.B.U. kuin I.W.W:kin on joutu­nut
sotajalalle Icaikissa niaissa itse­tietoisia
töjä
itse työläisten ensimäistä, vallanku­moustakin,
Venäjön köyhälistön ja
kyntömiesten vallankumouskamppai-lua'
vastaan. Heidän mielestään ei
edes toistasatamiljoonainen kansa
saisi taistella kapitalismia vastaan
sillä tavalla kujn se on käynyt sille
välttämättömäksi.
— 'lluutamia metalleja sanotaan
«jaloiksi metalleiksi» sen vuoksi,
koska ne eivät hapetu (ruostu) tai
ovat kaikkien kyvyfckäimpiä Vastus­tamaan
happeutumista joko ilmas­sa,
tai' vedessä. Varsinaisia jaloja
metalleja ovat kulta, hopea ja pla-ina.
Puolijaloja metalleja on .esi­merkiksi
elohopea.
|eniä ; saapumaan Califomiaan..':»
Ja.koska «Me ennt\e usko tehtä­vien
suorittamista virallisen edus­tuksen
kautta», niin mitäs ^muuta
kuin; lapikkaan -kärjet €alifomiaa
kohti. Se on jo sellainen matka;
että ^ille taipaleelle kelpaa canada-laisen
'o.b.udaisen'kin' lähteä pati­koimaan.
Ja vähintäin 20,000 jouk­kona
ensi hätiini kuten Amerikankin
tiiplajuulaisten -marssihnmbnukissa.
Uusia kysymyksiä
Kun työväestö käyttää; politiikkaa
Minneapolisin kaupungin työläisillä on tanjottava-na
hyvä esimerkki työväenliikkeen 'käytännöllisistä
t§htlivi§lä kuin myöskin sen loirairitamahdoljlsuuksieta^
Siellä ontyömiseiiemmislön kontrolleeraama kaVpuii-gin
yaltuusb joutunut keskipisteeksi rdcennustyörtan-tajain
ja työläisteh välis^sä taistelussa .sillä tuloksel­la,
että valtuusto on päättänyt koroltaa kaupungin
työläisten palkkoja. Tämän menettelyn johdosta on
kaupungin hallinto nyt saanut raivostuneet rakennus-kapitalistit
silmilleen, kun he .vaativat' palkkojen 'las­kemista
entiselleen, pyVkien samalla ottamaan käytän­töön
avoimen työpajan kaupungissa; Tyonteettäjät
selittelevät kauhuissaan, miten., kaupungin neuvosto
suosii bdshevikeja ja saattaa kunnalliset asiat vää­rälle,
tolalle. Kaikki tämä pelko ja raivo on jditunut
siitä; että; Minneapolisin 26 jäsentä käsittävästä val­tuustosta
on W tyoväenedu^ajaa, ollen 'heistä 0^
kommunisteja, osa sösialideipokraateja ja osa farma-rityöväenpuolueen.
miehiä. Loput ovat porvarileiriin
kuuluvia. , 1
.Sikäli kun Minneapolisin {järjestyneiden työläisten
ja työnantajain voimasuhteet nykyään edellyttävät,
saavat työläiset kiittää suurelta osalta omaa kunnal
lispoliliikkaansa kyseessä olevasta palk^korotul^esto.
Ellei työläisillä olisi enemmistö neuvostossa, oli lieji
voj9to luonnollisesti vanhojen^uttujen isäntäinsä työn-riistäjäin^
palveluksessa ja tehnyt päätöksensä suoraan
alhaist^n^palkkojen puolesta. ' •
Silloiif>kun Minneapolisin, työläiset ovat käyneet
kunnallisia vaalitaisteluaan, on varmasti monissa työ­läisten
nurkkakunnissa yiritbltyj *hä|^tellä viisasta kan­taa
ja harattu,vastaan koko kunnallista vaalitaistelua.
Mutta käytännöllinen ja elävästi luokkataiätelutehtär
via käsittävät sosialistit, kommunistit ja unionistit ei­vät
kuitenkaan jättäneet käyttämältä tilaisuutta hyväk­seen,
eivät antaneet suosiosta porvareille voittoa ja
jääneet itse syrjässä sadattelemaan työläisten valtiollis­ta
toimintaa, josta .ei muka koskaan voi olla hyötyä miokirkko; Ankingin porBUinitomi
työläisille. He omasta kokemuksistaan^ tiesivät, että ji ^Pyhän gofian moskeija* Konstan
työväenliike ja luokkataistelu on ennen kaikkea kä^-* "—
tännöllisen elämän taistelya ja yksin ien kautta voi
työväestö l^oisasti pyrkiä vaikutusvaltaan. Eikä tä­mä
voi rajoltua vain jonkin kaupungin kunnallishal­lintoon,
vaan sen piirteet .vallankumouksellisen työ­väenliikkeen
periaatteiden mukaan ulottuvat koko val­tioon
ja kaikkialle koko yhteiskuAtkillisepi elämän ja
luokkataistelun suhteiden aloilla.
Kysymyksiä ja vasta­uksia
«fMaailman seitsemän ihmet-,
tä» 'jaetaan tavallisesti ' myöskin
eri kausiep ihmeisiin. Vanhanajan
ihmeet olivat: Vanhan Egyptin pyra-miidit,
Babylonin riiijpuvat puutar­hat,
Dianan temppeli Efesusissa,
kuuluisan kreik&laisen kuvanveiB*
täjän Feidiaiksen veistämä Zfeuk6en
kuvapatsas Olympiassa, ~ Artemisian
Mausoleumi (hautaholvi) Hälicar-naksessä,,
Rhodoksen' kolossi ja
Alexandrian Faros, 'eli majakka.
Keskiajan seitsemän ihmettä olivat:
Rooman kolosseum, Alexandrian ka-takompit,
(piinan muuri, Druildika-
Un temppeli 'Stonehengessä, Englan­nissa;
Pisan kallellaan oleva tuo-
Marxilaisuus selittää, mitenkä, kap|italistisen yhteiskojj^
työläineli käytti työkalua palvelijanansa mutta kapitajijij»,^
Järjestelmä on muuttanut työläisen täydellisesti koneen oral
jaan, että kone tehtaassa ,palvelisi työläistä, työläinen p ^ ^^
konetta. Tästä kirjottaa Engels seuraavaa:
Orjuus, johon^ uudenaikainen kapitalismi on teollisuustv-i-nanut
ja kahlehtinut, ei tule missään selvemmm näkj-yiij, W^
järjestelmässä. Tässä lakkaa tyjÖläisen kaikki vapaus seka 0^
että todellisuudessa. Työläisen täytyy olla tehtaassa jo aikajji °
Jos hän tulee muutamaa minuuttia-liianF-myöhään, rangaistaan t-valla
taikka toisella,, joko palkanlyhentämisellä tai muuten elSl
naan eroteta työstä; Komennon miikaan täytyy hänen sv"H"
maata. Itsevaltias kello kutsuu hänet vuoteesta, huutaa hänet
le ja päivälli^Ue. Ja kuihkakäykaän itse tehtaassa? Täällä
lija ehdoton lainsäätäjä. Hän Julkaisee tehdassääntöjä niinkuin
Hän muuttaa ja lisäilee lakikirjaansa kuten halijaa. Ja vaikjja''
isia ja kokeneita työväenjärjes- nisi siihen mitä mielettömämpiä, seikkoja, sanovat kuitenkin
ja työläisiä vastaan ja vieläpä* liggt tuomioistuimet työläisille: Kun te vapaaehtoisesti oleiie-tfäl^
mukseen alistuneet, täytyy teidän nyt myöskin sitä seurata, Käjjj
Iäiset ovat tuomitut jo. vaihaisesta nuoruudestaan kuolemaMsa
elämään tuon henkisen jo ruumiil.lisen..kidut,uksen alaisena.
^Työläisen teknillinen alistainineiv, Jyövälineen tasaiseen^ymi]'
kumpaakin sukupuolta olevien . ^ i t ä / e r i ikäisimpien yksilöiden 5!
nen yhteen^ liittäminen'työruumiibi synnyttävät kasarmimaiseii
joka kehit^y täydelliseksi tehdasjärjestykseksi ja kehittää tävdi
ylivalvontatyön, siis samalla työläisten, jaon itse työläisiin ja k^
hi4,"varsinaisiin teqllisuusorjiin ja'teollisuuden aliupseereihin;
keutena tehtaassa on välttäpiätönkvri, jotta saataisiin ihmiset k,-
maan säännöttömistä tottumubistaan työssä ollessaan ja tehtäisHnl
dät suuren automaatin muuttumattonian säännöllisyyden niukauiksi,
Viitattakoon vain niihin aineellisiin edellytyksiin, joiden yalliii^
tehdastyö suoritetaan. Keinotekoisesti korotettu lämpömäärä, ja^
aineen jätteiden täyttämä ilma, huumaava meteli j.ri.e., puhumaitaijl
tiheään kasattujen koneiden keskellä uhkaavasta hengenvaarasta j^*
vuodenaikojen vaihtelujen säännöllisyydellä julkaisee teolliset t a p a i lB
mailmoituksensa. Yhteiskunnallisten tuotantovälineiden säästiaij^
joka vasta teOllisuuäjärjestelmfe^ kehittyy -ikänkuin taimilavassi, ^
lee'-kapitali8i|^^
ry&läiti^eicsi. työn; ajkaiia,' tilan, ilman, valon ja mieskohtaisten jio|
luslaitteiiJen., ryöstän
terveellisiä; oloja, va|staan, puhumattakaan laitolästa työläisien mlj:
vuutta varten.; Eikö Fourier täydel^ nimitä tehtaita JK^
nctyiksi kaleeriöBJavankilpiksi? !
— Ovatko Canadan metsäalueet
niin suuret kuin Venäjällä?
: Kuijl^a suuri on Ontarion ny­kyinen
> asukasluku? ' '
Kuinka aikuisin ovat ihraiset
tehneet karttoja maailmasta? ;
.-^ Kummassa on Cahaclassa
enemmän asukkaTtaj' * kaupungeissa
vaiko maaseudulla?
Kaikuja Kiinan, muu­rilta
. M
Kiinan- muuri -tulee' lakkaamaan
olemasta muurina. Se tullaan ni­mittäin
hajoittamaan, ja sen kivet
tullaan käyttämään rakennustankoi-tuksiin.
Kiinan-- muuri on suurin
muuri, mitä koskaan on rakennettu
ja astronoomit väittävät, että .se on
ainoa . ihmiskäden .aikaansaannos,
jonka' ihmissilmä voisi kuusta^kä-sin
havaita maapallolta. Muurin
pituus kailrki • sen mutkat \ lukuun
ottaen on yli 2,000 Englannin pe-ninkulmaa,^
Alhaalta se on 25. jal­kaa
paiksu, ylhäältä 15 jalkaa paksu.
Sen korkeus vaihtelee 15 jalasta 30
jalkaan. Se on varustettu noin 20,-
000 vahtitornilla. • ^ s s ä muurissa
on'ainesta, jolla voitaisiin hyvin ra-,
«kentaa .muuri ympäri ,'maapallon
päiväntasaajan kohdalta, ja tulisi
tämäkin > muuri vielä 8 jalkaa kor­keaksi
ja 3 jalkaa paksuksi, ja;sii-nä
on enemipän kiveä "kuin Suur-
Britannian ja Irlannin kaikissa ra­kennuksissa
yhteensä/
Kaikesta tästä huolimatta tämä
rakennusteos, joka'kulkee useiden
vuoren harjanteideh yli, on raken­nettu
ainoastaan 15 vuodessa. Työ.
suoritettiin' Kiinan keisarin Huang-
Tiu hallitusaikana parisataa vuotta
ennen - meidän ajanlaskumme al­kua.
Muurin tarkoituksena oli es­tää
barbaaristen hunnilaisten pääsy
maahan. 300,000 sotilasta ja maan
kaikki rikdcselliset ottivat osaa sen
rakentamiseen. -
%iuutamille «yöriantajiksi» <ikölion-|tuyan muussa^^ ei vain^ liiom|!
Yliteiskunnaii ristiriidat \
— \Koneiden ja keksintöjen aikakaudella .{»n tuo-tanlotapa
astunut uuteen ajanvaiheeseen, joka taloudel­lisen
individualismin kanssa on mitä räikeimmässä
ristiriidassa. Juuri siksipä ammbllaakin niin syvä
juopa kahden yhteiskuntaryhmän,, omistavan luokan
ja köyhälistön välillä, siksipä käykin kulluurlelämäs-sämme
pitkin matkaa rinnakkain jalomaineista ja yle­vää
' surkeutta ja valiteltavaa kurjuutta; siksipä
myöskin tieteen ja taiteen valtavaa edistyslj seuraiä
yleisen 'hyvinvoinnin melkoinen vähentyminen. Että
kapitalistiseen tuotantotapaan perustuvat yhtelskunti
todella oh hajaantumassa, josta uusi ja entistä eheäm-pi
yhteiskuntamuoto on syntyvä, senhän jokainen voi
omin silmin nähdä.
tnopolissa.
—r Englannin valtakuntaan kuu­luu
noin' yksi-neltläs osa koko maa­ilman
asuttavasta i^inta-ialasta.
/, «Ivana Julma» oli, entinen Ve­näjän
tsaari, jonka virallinen nimi
oli •clivana 4:jäs>. «Julma» nimi­tyksen
oU hän saanut hallitaätolmi»
ensa yhteydessä harjottamiensa ta'-
vattomien r^akuiiksien ja häikäile­mättömien-
• menettelyjen kautta.
«Iivana Julma» oli tullut roistomai-suutensa
johdosta^ jo niin hUdHoou
huutoon, että i Moskovan «pyhä»
kirkkoisä Filip kicl^ytyi siu&aamas-ta
häntä, mutta tämän menettelyn
sai kirkkoisä maksaa'^ hengellänsä.
Iivana oli Venyjän halKtsijana 16:-
sta ''^vuosisadan ''puolivälin vaiheilla.
Kun talonpojat - nousivat kapinaan
hänen hirvittävää komentoaan vas­taan,
oli hän valniis hakkaamaan
heitä hurttalauinoineen maahan mi­tä
raaimmalla tavalla.; Riehuntansa
^yhteydessä hän poltti vihaamiensa
talonpoikain kirkkoja, luostareita,
Pakinaa Port Arthu­rista
Jospa TuomaskiÄ (ottaM taasen,
«puheenvuoron». Ei niinkään syn­nynnäisen
«suulauden»,. vaan asioi­den
ja asianhaaroijen kannustama-:
na. Sillä vallan' vaikettemalla nämä
tämän seutukunnan''^«tevvooDisnus-unionismin
» nimessä pörräävät Man­nerheimin
aateveljet voisivat ehkä
luulla -Tdomaah MAU kokonaan
unohtaneen, elikkä hyväsaälykyssä
hyväksyvän kaikki heidän ._i;iipiset
kotkotuksensa. Ja kukapa takaa,
etteivätkö alkaisi uskomaan •-- us­kovaisia
kUn ovat, ja vielä piinty.
neintä lajia uskovaisia — - meitä,
heidän keltaiseen klikkiinsä jkuulu-mattomia
niin - saamattomiksi^ nah­juksiksi,
ettei meissä olisi miestä
pistämään heille' «hakahan»; teke­mään
maailmalle tiettäväksi, min­kälaista
Suomen suojeluskuntalais-maista.
hulinaa täällä alkaa olla.
— Kiitos siltä hulinasta keltaiselle
iiveeläis.^bii3uulaiselle masinakop-taloja,
varastohuoneita, talleja jajlalle, etupäässä «pikku-Bili Syn-
Aitä vaan eteen sattui. Eivät edes daylle», «ex-secradarylle», Aksämä
eläimet säästyneet hänen hullun- en Jussille, pöpö-Santulle seka
_ y
heille» puokkoil^oille 1
Ei likikääUj että Tuomas -olisi
unohtanut, enemmän, «paikallista
kahdenl^menenminuutin puh Ir­jaamme
», tai Äksämäen Jussia kuin
«ijuUri höyheniinsä; pääsemässä ole­vaa
San^uakaan;.. Niin, tosiaan­kin,
tuo joka tilaisuudessa popot-.
tava Santtu, jota yhä o hullummin
alkaa "piinata sama vaiva, joka
Miettis-Taavetissakin on rikeeran-nut
vuosikaudet • (tarkoitan; se leä-kär
Miettinen). Santt^in ihan «lie­kehtii
» «inhoihnansa»; saada sanoa
«painavat sanansa» hänkin, jokai­sessa
kohdassa ja jokaiseen asiaah
vähääkään «vu^ ja
huolimatta siitä^' ettei Santtumseim-r
massa tapauksessa ymmärrä kyäees-säolevista;
seikoista senkään vertaa
kuin ymmärtää «sika hopealusikaa?
ta» — ei hänelle; selittämästä pääs­tyäkään:.
Eipä siis ihme, että mo­net
. «paikkakunnalla toipanneet»
kummissaan kyselevätkin: 'mitenkä
se jbia?aart mahdoUi^^ «ttä Santr;
tu ö^äsi:' paremmiri 'kuih } yjbsikääh'
toinen sen kuuluisan «Dikaläri-vel-jesfeh
käiipii» kuhnianarvoiais&
senistä etsiä itselleen niin; «jetsiit
leeri» käypää seuraa, puskiessääri
itseriää tuohon renkaan: masihakop-laan?
'Missähän ihmeen «lenkissä*
rie toiset sen kängin;jäsenet mahta­nevat
mennä, siitä olisivat,, vaisin-kin
Port Arthurin «iistipään» suo­malaisista,
useat sangen uteliaita
saamaan tietoa, koska heistä mon^
ikävällä mielin muistelevat mika
mitäkin mennyttä jä kaipailevat..!
Onkohan niiden toistenikin «luokka­tietoisuus
» noin «syvällistä» ja
«luokkataisteluhaiu» noin' «jala­vaa?
» , , : v - . : :-,,y
••:; •:''^ , " "
Sanotaan^ «fKun kissasta kasvaa
kariju, tulee sm äkäinen eläio^
Ja perää siinä näyttää olevankin.
Seuraava juttu; jonka" tässä kerron,
osaltaan todistaa sitä, samalla kun
se kuvaa.tuon keltasenmsiihaki^
lan «tevvollisuusunionismin» laa-;
dun jä arakkalyotS vartaan olevan
L W. W.-liiton -«periaa1*eiUe us­kollisten
», i «tinlqmättöiriSn» - äänJ^nr
kannattajan, ;<KeIkkaiappärin>, jota
myös^ Industrialiatiksi "kutsutaan, tä­käläisen
raportterin, ÄMriiäen Jus­sin
johdonmukaisuutta,. Tjänen-iuui^
lirisafcsi tulleessa höpsimisessään.
Jukka, joka sivumennen sanoen on
mitä tyypillisin «asiansa» ja «avii­sinsa
» syniboolii koko hänen ole­muksensa,
henkisesti j a tnnmiiiri-;
sesti,; pienen pientä yksityisaeikkaa
myöten, oii plekkää Industrialistia.
Niin että Jussi ja Indtistrialisfi toi­nen
^ toisensa asialla osoittavat luon­nollisen
valinnan» jolloinkin t^pah-
I
sa.. Itse kehitysopin isä,'I
eläisiX .ihailisi sitä sattuvaisiiiitti;|
iSillä Jiikka, • kuten' hidustriaKl
kaan, ei halua kertoa asioita f 1
tien.,^un ne. ovat, ei liioin kuole h^l
•tuutta, vaikka Grand" Truiiim't|
turin viss^lillä soittaisi, vaaa iif
pakoitettu aina käyttämään, a p m
«kuiskareita»,' joiden vallieel jif
vääristelyt sitten höpsji maalit
»Sellainen on Äksämäen Jussi
männin: ja' korpirojun tuöfeaiB«v|
suuri. piipunl^ohlo välcäleuvaäsaaii j | |
lakinlippu neljänkymmenen Ä i
^teen , vinkkelissä länsi-polijoi£ea.|
Juss|i, jota kukaan ei ole, iii
muussa" «teOllisuus-j, eikä pallii:
työssä, kuin niissä omissa fl.5jl)T
•jä-x kuppaustuotannoissaani Ä ;
«käikaravaaranperällä», paasaa
IjeSsa" • «teoUisuusunionistiseäsa» fc
toisuudessaan ja totuudessaaa
märihsäreijästä viime kesätora![
päivä, ei siis nionta viilioa s!-,
teii, ;fieuraavalla hauskalla tavalii^;
«Koirat; luulevat veljikseen. ^
pakkaa nauttiva (oottakos työ h
hana- ^Öllunna' yht aikoo. lityii!cill|
lliaa«iilainen urkkija (mutta ei 5^
tääii Sampan tavoin yksinieitas-ten;;
t^ sekaan maleksisua
lähetetyn; ammattiuEkkijan venf
hen)/j)n nyt ottanut sen telitä^
että iulkee palloruumasta; toa«?
vakuuttelemassa että Mnka >.
duSlrialistia pannaan väkisin tij:
maan.; Olet erehtynyt,., älä
£ttä sitä tarvitsee väjtism ;tof
lekään tyrkyttää. Lehteämme m
Vitse väkipakolla tukkia, se teöl
itse kauppansa, kun vaan on
Iäisillä tinoöa jolla tilaavat...) J^]::
:^WelI...! Port Arthurmsno^^
flUla työläisilä on: oma Hoit»^
ruokalan nimenä tunnett? ra^M-lansa
Työn Temppelin " "
sessa, jossa päivittäisin
ta eri kansallisuuksista ^
nut satdhin nouseiva r; _
joukko, minkä lukuisuuden P^o^J
maiia ruokalan palveluskunta^^
sittää • toistakymmentä natoJ*^_
isännöitsijän. Ruokala o^J^;;
tu yksinomaan • <maha-ky^
eikä työväenliikkeen n" t « ^^
MahdolHset voitot, mta^.^^
syöjien^^,kustannuksenani
juottaa, pistellään taas to^^^^^
fcanaV«lHveilun,, siUom;k^^
öh väheinmän,:että «hoolau^J^^^^
tulot! Mutta : » n i ^
isompia pääomia ei
riafistilla, joiaTHidysvalloiJ^^.
sinldn tesKvrifioissa on JS ^^^^
menettänyt* kahnatustaan
en kun se-kääntyi v a s t a v^
ukseHiseksi;. alkoi