Vapaus, July 24, 1923

              . . ON VALMIS . ^
"JA ON JUURI MATKALLA ASTORIASTA TÄNNE.
LASTEN KEVÄT dn valmutunnt entistään uljaampana ia sisältö-rikkaampana.
Sisällöstä mainittakoon: Kahdeksan liauskaa ia opettavaista
kertomasta enslanniddelelln. Vilisi kaai)j»ta kertomusta snomenkielellai
u viisi runoa. Kaikki parhailta avustajiltamme. Paljon kuvia ja ne ensi-luokkaisia.
Kansikuva lueno.ia aistikas. Hinta ainoastaan 25c~ Canadassa.
TAHTOISIMMEPA TUTUSTUA SELLAISEEN is ITIIN,
joka tämän ilon Ueltaa lapseltaan.^ ia tahtoisimme nähdä sellaisen asia-miehen
ieka ei saa'tätä kannaksi. Niitä ei liene monta, toivomme että
ei löytyiti yhtään tässä ikuisessa karusellissa.
LAPSET:: Jos ette tapaa- asiamiestä niin. puhukaa äidillenne ja liän
teille tilaa tämäq. suoraan meiltä.
JOKA TILAA vähintäin viisi kannaletta kerralla on'oikeutottu pidätr
timään 20 oros. aaiamiespalk^^ota.
Käyttäkää tätä tilaneUppua. . ' _
VAPAUDEN KIRJAKAUPPA,
Sudbury, Ont
K. T.: - • • ' ^ ':• • ' i •. •
.. kpl.. LASTEN KEVÄT.^
Katu tai Box
ko työntasavallan olemasta, • siellä
Toi ainoastaan, jyrkän kpmej^on
vallitessa päästä kunnolliseen elä-mänalkuun.
Vaan -te, haure^vat
«hamekaartin komentajat», te mix
nette n^likkamaisessa ^ vallälnhalas-sanne
sääliäherättävään )>ikkumai.>
suuteen! Syönnin ja juonnin, te jo
'määräätte luontaisesti heille. Nyt te
säädätte mitä' heidän'on tilattava!
ja luettava. Seuraava määräys Itai
rajoittaa heiltä pukemis:vapauden,^
ja sitten annetaan ukaasi{^ että <sun
on nukuttava- siinä jä' siinä .asen-t^
nossa,^mVuten saat kymmenen.päir
vän kuluttua laputtaa! Mitä pöpö­jä
te , olisittekaan, jos te olisitte
sillä ei hän ^ainakaan ole taantu­nut
urallaan, *vaan päinvastoin on
hän osoit%iutunut kyvykkäämiääksi
provokaattoriksi, mitä meillä Ameri­kan
suomalaisilla on vielä ollut.
Siis voitte olla ylpeitä cliiteristän-nel.
. - ' '
Mitä sitten ^sältää. nuo hänen
julkaisunsa? Tuo roska el' kannata
kerrata. Maaperä missä nuo jostakin
arvosta meneväf,: ,on ala-arvoista
työväenluokan tunkiomoraalia,- Hän,
Willtam on :vielä tiedemieskin. Muis­tatte
kai. Icun ' -han aikaisemmin
<teoksissaan>vvrikastutti suomenkie­len
köyhää sanastoa tuolla käuni^-
la «von&ke» sanallaan, josta pälk-/
jonkun miljoonayhtiön johdossa? ^ Irioksi suomenkielen jalost^ttusyh-iKatkaisuttaisitte
työlaistenne pailä
kuin silppua, elleivät ne olisi mie-leisiänne
joka kohdassa. Silloin v^r:
maankaan ei riittäisi enää se, että
Kurssi
L ä h e t y s k u l u t :
40c lähetyksistä alle $30M;
50c , lähetyksisti^^^^
$59.99 asti, • 75c 'lähetflfii^
$60.00—?99.99 ja- $L00 kaa­kilta
$10(M)0 taikto sitS fiuu^
remmiltä lähetyksiltä. ISälikcl^^
sänomalähetyksil^e on kulut
:$3;50... • •
Torontossa ottaa tafaavaS-
'• jtyksiä vastaan A., T. HiLL^
957 Broidview Ave. .
LaivapilettejS: cayy<&an. '
liedustakai/ jpilettifuiinta^. :v
Box 69^/^^^^^^^^( :
'vosto-Venäjäa ja, vastustamaMJ Koi •
• matta Kansainvälistä; ja sen mukana
kaikkea tpdeUa Tallänkumputedlis-ta
työväenliikettä. (Esim. Venäjän
aseellisen vallankumouksen ^ikana,
jolloin Industriälistildn' oli «bolihe-vistinen
», oli sen tilaajamäärä. 12—
13,000)., Asetuttuajan IWJJ:s8^^
toon päässeen keitasen - koplan' so­keaksi
seuraajaksi, ovat kaikki en-nakkoluulottdmat,
ahdasta rjAniä-kuntakatsomusta
vailiaölevät tySlä
set sen hyljänneet, niin että seb
painoksen pudottua 5-^6000^ kuten
sen seikan täysin tunteva henkilö
pari viikkoa sitten .vakuutti. On
InduBtrialistin ollut V pakko
• tna yhä enemmän uusille
Ihaille, j n j n ; < ^ joraa
kuitenfin Jo: «toisesta s ^ ä s ^
tippua • tilaajiia pois. -^^
Industrialistin cariadalaiset, agenlfit
eivät säästä eikä-'haikaile käyttää
mitään keinoa Inum caihöari» :<to-:
dellisten työläisten»'j^perin hyväk^
e, huolimatta siitä, että ; se ko^^
laantnntuyasti käy, sekä ulkonä­könsä
että sisältönsä, puolesta kep-snmraaksi,
varsinkin , Työmieheen
•verraten, joka on saifioin kuusipäir
vainen. Industrialistin juoksupojat
toimivat si& mukaa, mitenkä ihi-
«at Duluthista; ckuunienevat». :
Yksi Industrialistin juoksupoika
Nipigosta, joka' toisinaan käväsee
Arthurinkin «poikatalon» mojakoita
niaistelemassa! jä 'masinoimassa kel­taisten
veljiensä kaq^ay sillä tul^
tnaan valituksi suomalaisen: metää-työläifeten^
järjestön johtoon J a tul­tuaan
erittäin silmiinpistävästi tun-emaan
myös «höyheniensä kasvun»,
esitti taannoin ruokalan kokouiksel-le,
etfä pakoitetaan palvelijattaret
tilaamaan kukin .itselleen Industna-
Iitti. Se veti! KoTcoUksessa oli edus­tettuna
keltanenraa^nakopla, ko­konaisuudessaan,
fuo*^' iiveeveeläis-oobiijuulainen
«rappupaarti», joka
poutapäivinä pitää thedquorinaan»
Temppelin -rappusia fturpansa>
narskatuspaikkanai se runnoi läpi
päätöksen, että tyttöjen on seuraa­vaan
kuukausikokoukseen mennessä
tilattava IridustrialistL V;-
Tuli seuraava kokous ja tytöt
esittivät viiden dollarin, palkanlt
feaysvaatunuksen. SeBn luvattiin,
«nhan vaan tUaatte Industrialis-
«n- (NäMtääs, kymmenkunta kär­pästäkään
yhdellä lyönnillä, jo mer-
»»tsee selJaiseesa asiassa kuin In-:
idustmlistin '-'©temassaolbn" tukemi­sessa
hirveän paljon.) Tytöt teki­vät
yShän tenää, päätltelivätpä kes­kenään
> seisoa Jajana mokomaa, pi-rullisimman
kapitalistisen työnanta­jankaan
ei-käyttämää pakkokeinoa
vastaan. Lausuipa ivielä itse «lalOn
vanhin» «tneitonen», ^Dtä: «Sille an-i^
etasn, sakin hhrntus, joka rikkoo
yhtefeen -päätöksen». Mutta lanttu;
josta' 'edellä jo olen Tnaininiiut, kä­vi'Itimppaun
kuin tahkiainen, vaa-iim
-Industrialistin itilausta. Ja tuo
«kaino», «talon vanhin» neitonen',
hän •valitsi enemmin sen nimen,
Jota järjestyneet työläiset ovat
läikkinä .iaiköina syvimmin inhon­neet,
halveksineet ja vihanneet,, ni-pnen
jöka/on niin saastainen, ettei
«itä 'kiroamatta saata ajatteleva
•työläinen huuliltaan laskea. ^Vapau­den:'
luk^at.' arvannevat seri nimen,
se hinii mainitaan -useimmiten Sil­vioin
kun pyssyhurttia ja sotaväkeä­kin
liarvitaan sekaista nimeä kan­tavaa;
olentoa «suojelemaan»! Hyi!
iaiikaikkinen. häpeä sitä nimeä kan­taville!
Eikä siinä kaikki, ett^ itse
petti työkumppanierisä luottaimuk-sen,
vaan narrasi ])ari nuorinta ja
Jcdkematiominta samaan salate-koon.
-r^ On se nyt kyllä tosi, että
säälihän se olisi ollut lähteäkin niin
mainiolta miehenpyyntiapajalta'. ehg:
lanninkieltä puljumaan oppimatto­man
«neitosen». Mutta annettua to-vierilupausta
on aina opittu pitä­mään;
arvossa ja varsinkin silloin
Tiun, se annetaan lupauksessa seisoa
jiyönantajain, häikäilemätöntä pak­ko-
ja Uristystoimenpidettä vas-t
a a n . ^ . .^.^ , • • ^
Asian saatua tuon kääntee^^hel­tisi
^Industrialistille muutamia kol­men
kliukauden tilauksia ja Santtu
tietää, ettei se suinkaan «tehnyt
itse käuppansa»i • vaildta^ «työläisillä
onkin tinoja», ihan sitä tilausta Var­ten
annettua «tinaa!» ^
Ei pidä sentään luulla, että kaik­ki
tytöt taipuivat «työnantajien»
ruoskan edessä,' ei, yksi pysyi' lu­jana.-
Mutta häneti periaateensa ja
vakaumuksejisa ovatkin ka^vanest
Suomen siwUissodan^^-k^
Fennalan y^^
jiiudessa^ ^Se iiin iöikeaia \^äärentä-i
mätöntä; ipunrkin vakaumusta, joka'
ei taivii tilaamaan sellaista vihisr
Häistä «työlräenlehden» nimellä kul­kevaa
Päivälehden äpärää, joka kai-ikella
tarmollaan parjaa ja' halxek-
«ttu >niita työläisiä^ jotka ovat Kol­mannen
Kansainvälisen ja Neuvosto-
Tmftjän kannattajia, Neuvpsto-Ve-aiäjany
jonka bolshevistiset ja kom­munistiset
ainekset juuri tappeli­jat
yhdesisä Suomessakin sitä valko-iiurttalaumaa
vastaiin, joka : häntä-
Un kidutti vankileirin piikkilanko­jen
sisällä. Verivihollisensa asialla
kulkeyaa äpärääkö _ siis olisi ^»itänyt
tnata? miehellinen toverillinen tun-
]| te. pakoittaisitte heidet tilaamaan
jotakin, -teidän ? 8uo8imBBnne''«Teleg-rammia
»' tai «Heraldia», Vaan' te
•varmaankin asettaisitte . kätyrin^i;
vartioimaan, että komennettavanne
sen tarkoin lukevatkin! Te «työri-antqljikgi
» kohonneet, . oikeauskoi-suudest^
juopuneet masinamestiairit,
ijotka ^van porvarillisten työnan-tajaveljienne
kanssa teette suurta
numetoa Neuvosto-Venlan köyhl'
liston 'diktatuurista, menette' ennen-
.kuulumat6omaan' despotismiin, mie­livaltaan.
Henkiseen' sortoon,/joka^
vetelee vertoja katolisen kirkon
mustille keskiajan \menettelyi!l4
Etsikää ylös peukalopihtinpe ja niu-vipenkkinne,
piikikitynnyrinne ja
jalkapuunne. jJa ellette niitä löy­täisi,
^ i i n pankaa joku dna <ym-pärillä
kieppuva» Santtunne, tnv^i
Mattinne tai «Varvasotteeenn*»' sen
tekasemaan.' Kahvikupipi' elikkä ruo­ka-
ateria siihen vaio tarvitasn mak­suksi!
:'••.:••: '• /
Te olette vuosikandet yrjlitäneöt
lyödä mynttiä sen, Port JA^hurih
osaston aikoinaan tekemä»* päät&k-sen
kustannuksella, jossa järjesKon
tekemää päätöstä ^xtdaititaen •k'iel-let^
n eräiltä jänniltä «ikeus toi­mia
silloisen Sofistin • '(nykyisen „ .
Industrialistin) asiamiehbä ilcoska se
lehti ayoimeöti juliafi ' s tiekfevfinsä^
kaikkensa sösiaUi^jäijesliÖh häjoit;
tamiseksL Matta se Järjesfön pää­tös
.kielsi ainoastaan «lemasta sen
lehden, , yihoTBe^tsa;: «äiamiidhenä,
vaan «i iW ä a i n i B ^ ^ ; ja.liikei^^
ta sitä. Ja kun- nämä osaston ja-'
senet eiyät lakanneet siitä 'asiamie­hen
'toimesta^ er^ltettäiri lie osaston
jäsenyydesfö, jöBoio iäiei: heidän
sympatiseeraajansa, Engström ja
Päjrssinen, »osivat .myijskini Sillä
konilla te. kdtasetyelJBt olette rat-säätäneet
i^h,äa päivään; asti. Mutta
entäs itse? --- Te patoJititte työn*
sämenettämisea uhalla teidän 'kör
me: aisen tuhman teidän
iehteänne, jonka lehden ottama yas^
tavallanknmouksellinen kanta sotii
jyrkästi eroiteton, taistelussa ja:
kärsiniyksissä, joista tdllä ei pienin­täkään
bmakp^htaista' jcokemiusta;
saatua periaat«tta/vestaaA.' Te, kel-tanenäiiies,
muta ja aikka työväen^
luokan asialle uskollisten iivee^is-ten
ja oobiijnulaistez^ :yksi;(ikeriais-ten
ja rehellisten, moöä vielä joh­tajiinsa
sokeasti / .oä«yien työläis-^,
ten seassa, te olette tällä .paikka­kunnalla
ja ympätiäellä tehneet
kaikkenne,; ettei;väin vallaiikumout'
sellinen työväenliike sumoalaisten
ikeskuudessa pääsLd laajenemaan.
Ei mitlään lyusantek^einot toisin­ajattelevia
kohtaan ole jäänyt teil­tä
käyttämättä. Mutta, kiitos yhä
IcaSvavalle härkäpäiselle haikaile-^
mättömyydellenne,.: cniaaperä. • aliaa
<yHä 'Enemmän muuttoa-.^
völle otollisemmaksi. Viimeinenkin
«pahatekonne» vaaiK jouduttaa sitä,
mikä ennen pitkää «litokva on. Ja
syjrttäicää silloin itseämsJ -— Muis­ta
keltasenkoplanhulinomiisista seu­raavissa
pakiuoissa.' ' .
— Tyhmä Tuomas.
distys .antoi hänelle oikeuden käyt
tää tuota'keksimäänsä sanaa omana
kirjailija nimenään.. Nyt hän on
ruvennut selostamaan- kansojen syn-
' tyä ja äaat^a kyröläisten alkupi^
rän aivan kyseenalabeksi, saattaa
iheidan . sukupuunsa aivan- hunnien
yhteyteen, sitoo no sukusiteillä hei^-
hin. Mitä mahtaa Kyrön köVttiläi-set
taata tuumailla? 'Enempää < en
hänen «teostensa» sisältöä siteeraa,
sillä niiisäjih^n puhuu särvintä lei­päänsä,
puhuu hihhulien vällyuskon<
nosta senaaUorin vaalista, suuresta
Suomalaisesta Tohtomestarista y. m.
Yllämainitun kirjallisuuden lisäk­si
on meillä täällä paikallisesti- saa­tavana^
erästä carvokasta» julkaisua
«Tie vapauteen». JuUtaisussa tavan-multaistesti
jyrsitään Venäjää. Pu­hutaan
erään «tiedonantotoimiston»
nojalla Venäjän laitoista. Esitetty­jen
numeroiden perästeella on nuo
labot olleet keskämfiärin 15 miehen
laVkoja, omat mmeronne puhuvat
—••mitsi?;v;:--V.;:'-,
- Wen!^ Äällä tapahtojfflit
iisoakins. Pi^äsalMintammei «tevolli-suu8>-
ihmiöten suureksi ihastuksek­si,
kävi h ^ ^ suuri «toimitsijansa»
Yrjö Humon, toimittamassa lauman­sa
kafselmiiiksen, pyörittämässä ta­vallisuus
—r uriion rullan, lukemas­sa
IWW esipuheen y.m. mitä re­septi
sisältää.
Kun
«tevollisuus»
on ajanmukainen hoitolapa ja perin kohtuulliset maksut. — "Sopii pitää muistissa ett? Tohtori
Jurva on ensimäinen .suomdainen luonnonlääkäri Amerikassa, sidoin vaimonsa, Tohtori Ida M.
Jarva. Molemmilla yli 20 vuoden kokemus. , sähho- ja postiosbtteett ' - *
. MENAHGA HEALTH HOME, Menabga, Minn.
nustUB. Mnelle taipuipattomuudes-taaal
'Bänet eroitti tuo Mannerhei­min
.syxapatiseerajaicopla, keltaiset
iiveeveeläis-öobiijuulaiset masina-mestarit,
sokeauskoisen häntyrijouk-konsa
aTUst^ana. Mitäpäs sokea
uskovainen lauma muuta olisi, ^voi­nut
kun toteilla johtajjiensa viit-taukda?
Eun Idrkkouskon kahleet
vaihdetaan Indnstrialistin-uyco kah­leiksi,
kun mijään n\uuta työväen-lehtea
ei tohdita|, eikä halutakaan
lukea, kun joka kerta kin^aannu-taan
silmittömästij jos -joku <>tohtii
lausua arvostelevan.. sanan^Industr
rialistim kannasta, niin voiktt sellai­silta
henkilöiltä muuta" odottaa? '
^a joku sana '.welä 'teille, te
«työnantajiksi» pääseet masinames-tarit!
Te aina räävitte suutanne
Neuvosto^Venäjän k o m m n nistien
diktatuurista. Mutta toista se on
Bentäan sodan jäliltä ja kaiken qiä-järjestykeen
keskellä, sisäisten j a
tilkbnaisten vihollisten uhatessa i(h
Tiinminsin toilauksia
Paikkakunnallemme, kuten - ehkä
muuallekin tässä hiljattaiA saapui
tukuttain eräänlaista «kirjallisirotta»
ikäänkuin täyttieeksi sille henkiselle
ravinnolle; jota dcyjässämme tyrky1>
täin kaupataan.^ '
Mainittujen tekeleitten nimenä
komeili «Totuus» täytettynä roisto
maisen Wm. Riston filosofialla ja
moraalittomalla- saastalla. l|Iistä
WiUiami oli osotteet hankkinut ^ ?
Mistäs muualta' kuin Päivälehdessä
olevista Industrialistin osotevedok-sista-.
Heikäläin^ kirjallisuus sä
k ^ omansalöytävän tulkoonpa mil­lä
nimellä tahansa, kaupaksi käy­vät
kilin «hat cak$t»./ Kuuluivat
juttelevan, että siellä .on sinulle-^
kin niitä' — .on niitä jne.
Mitäs, niissä '«kirjoissa» T)nkaan?
Onko niissä < sitä* oikeata iww:läi^
syittä, jota Äisto roikale pari vuot­ta
'sitten täälläkin ? käydessään sa­noi
edustavansa -r-? •
Silloin hän oli ^idätf oppi-isänne,
apostolinne. Häntä^litte palvoneet
jo ka^an. «Kyllä hän on viisas
mieB>, niin' sanoitte. Luonnollisesti
OD ban teille nyt vielä enemmän,
suurtBYi ^ pjjhetilaisuuksien
niin
miehemme tuAsivat kutsumuksensa
tulleen:. Yksi'; heidän ,^fsjommista»
deligeiteistääh lootasi itsensä Mah
kura^aijan, lääkkeillä ja näin tul-
'tuara rohkeammaksi kierteli •talosto
talopn ilnioitellen että nyt
kisen «moÖTtsaihin» holseerti^;|^ik
kakunnalla; Opettajai 'on vlimöfekln
saapunut^(katsomaan önkoV kylvetty
siemen edes '^oraalla; anip työväen­opiston
«kuuntelijat» olleet arenai-
1^ Ja jos, niin • antaniaan opetus­lapsilleen
päänsilityksen.
Ja mitä 4cun opettaja katsoo «te-vollista
» pöltoa, niih hän- ilokseen
huomaa, että h vähän; ävärtää, te
ligeitit ovat käahiheet joukkoa ko-
;fco'on. /; : : '
Varsinainen; heikäläinen joukko
on pysynyt kuitenkin, piskuisena
laumana. No entä > sitten opettaja-puhuje?
Ei kummempi viimekeväis­tä.
Ti^nillisesti kykenevä tiedotto-
;mien; työläisten perässään juoksut­taja.-
Tuotapikaa hän tuplajuun kan­gaspuilla
kutoo kuulijoilleen teolli­sen
yhteiskunnan ja sanoo, näin yk­sinkertainen
ja helposti syntyvä on
koko tämä hökötys, mutta ai sitä
vaan j^litiikukset tunnusta. Teli-geitit
haltioituu, sanovat että kyl­lä
se tuli sieltä helposti
Katsotaanpas vähän opettajaa mi­tä
maata on miekkonen. Ltiokkar
moraalin . kannaltÄ katsottuna fri-ikiirimainen
luikki, yöidaan rinnas­taa
Riston aseveljiksij;sillä^y^^
laiset on (tover4isten» edesottami-iset:
vdlankomoii^olUeea 'työväen-liiUkeen
esitaUtelijea"yenäjän pro­letariaattia
ja .. nuilqianlaajuista
&ommuniitista työväenliikettä vas<
taan. '•;•;••:
Muistamme vielä, mitä herra Hu­mon,
yhdessä Industrialistin käi-rynpySräkomitean
kanssa on yllä­mainituista
kysymyksistä julki tuo­nut,
niin puheissaan ikuin kynä-
(uotteissaankin. . * -
Ei niin vain häivy vunholaan tuo
tfetoiseati .tehty rikollisuus. Mai-
-kaileuUa .puheilla ei häh kykene
peseytymään tietoisten työläisten e-dessä^
siitä saastasta mitä hän on
itseemiä Isesbittänyt ja hänestään
ulosantaimt JMäitä lyhyitä mieleen-palanttamisia
vain siksi kun -pn
enemmän \kuin tavallista, että ei
vähäalöan seurata näitten kaiken­karvaisten
«opettajien» myyräntyö
tä. Ja tämän laiminlyönnin takia
tulee kuin ' atttomaattisesti tunnus^
taa, että> hän oa O. K.
Päättäjäisiksi teroitan tässä mie­liin
vielä erään pkku asian.
Noin vuosi takaperin täällä eräi
den «tevollisten» taholta, fanaatti­sesti
väitettiin, että Copper Clif-fissä
toimiva obnslainen liike oh
luokkaliikkeeno malliksi kelpaavaa
liikettä, ja>että sikäläiset toimitsi­jat
ovat suurisieluisia, tunnok^ita
OBU:n lyhtyjä. Emme silloinkaan
näille lyhdyille, antaneet mitään
krediittiä, oiletikaan kun kuulim­me
että he tervasutien 'kanssa liitr
kuvat lei#tämässä propagantaansä.
'Copper Cliffin lyhdyt, näkyvät
nyt sammuneen^.-täällä meillä ne
vielä kytevät.
Terve J ' Esko.
ToMon imlisia
Jäi^Jntyneet työläiset arvostele­massa
jyrylautakuntaa. ^ Toronto on
yksi niistä amerikalaisista suurkau­pungeista,
joissa auto-onnettomuu-,
det ovat jokapäiväisiä. Yksistään,
auto-onnettomuuksissa kuolleitten
iiiku nousee' viikottain keskinkertai­sesti
enempään kui^r- yhteen päi­vää
kohden,' puhumattakaan niistä
kymmenistä - loukkaustapauksista,
joista kuolema ei ole seurauksena.
Huomattavimmin kuolee ja, louk-
Jcaantuu lapsia, mutta my^öskin van-lifmpia
ja etupäässä .vanhoja ihmi­siä,
jotka eivät ole liikkumises­saan
samalla tasolla k.uin nuoruu­dessaan.
Tuollafeen tilanteen lopettamisek­si,
ci viranomaisten taholta tehdä
juuri mitään ja vain aniharvoissa
tapauksissa asetetaan joku autoili-<
ja ikäänkuin näytteeksi , syyttee­seen,
vaikka autoilu kaupungin ka-dBiFla
on» kaikkia säädöksiä vastaan
ja useammat auto-onnettomuudet
sattuvat ilmeisesti autona Jurin huo­limattomuudesta.
Varsinkin työ­läisten
lapsia murhataari» Torontos­sa
autojen alle kymmeniä vuo­sittain
ja miltei jokaisessa tapauk­sessa
tutkijalautakunnan lausunto
on: «tapaturmainen kuolema».
Järjestyneen työväestön huomio­ta
on varsinkin viimeaikoina/erikoi­semmin
kiinnittänyt kuolemansyiden
tutkijalautakunnan antmaat lausun­not
ja viimeksi pidetyssä Toron­ton
Trades & liabor Councilin (ko­kouksessa
asiasta keskusteltiin.. Kes­kustelun
kuluessa edustaja Russell
hyökkäsi ankarasti jy;7ä ' vastaan,
selittäen että lautakunnan va)inta
oh sellainen, ettS siltä ei voida ai­nakaan
mikäli työväenluokan jäse­net
ovat kysymyksessä, oikeutta o-
.dottaB.Häiftn mielipiteenään ilme­ni,'
että työyäestöh edustajia oljsi
kutsuttava lautakunnan jäsenyyteen,
eikä käytettävä lautakuntaa yksin­omaan
liikemiehistä muodostettuna,
jotka eivät ; voi ainakaan, mikäli
työläiset • ovat kysymyksessä an­taa
puolueetonta lausuntoa. Erikoi­sesti
Russell pahoitteli sitä seikr
kaa, että yksinpä yleinen syyttäjä­kin
on haluton painostamaan asiaa
autoilija edesvastuuseen saattami­seksi,
» milloin kysymyksenalainen
onnettomuus on sattunut työläis­ten
lapsiin ^nähden. Useat muut
•puheenvuoron 'käyttäjät arvosteliva:
ankardsti tuollaista menettelyä 'ja
päätettiin -asiasta "tehdä vaatimuk­sia
siihen suuntaan, että siinä'tu­lisi
tapahtumaan korjauksia ja että
ilmeisesti syylliset autoilijat 'tultai­siin
asettamaan syytteeseen.
Nova Scotian laycolaisten avus-tamipen.
Toronton ammattiunioiden
keskusneuvoston kokouksessa oli
käsittelyn alaisena .Naisten liitolta
saapunut kirjelmä, jossa kehotettiin
avustuksen keräämiseen >Iova Sco­tian
lakkolaisille, jotka paraillaan
ilman mihkäänlaisia avustusrahas-,
toja taistelevat yhtä huomattavinta
lakfeotaistelua kapitalisteja vastaan,
mitä miiloinkaan on Canadassa teis-teltu.
Asian johdosta syntyneessä
keskustelussa tultiin siihen lopputu­lokseen,
ttä keskusrieuvoton taholta
käännytään jokaisen paikallisen am­mattiyhdistyksen
puoleen kehoituk-sella
ryhtyä mahdollisimman tar
mokkaaMen avustukseen lakkolais­ten
hyväksi. i
Sattuiko IcaliUu? Edellisessä kirr
jeessani mainitsin parista naisesta,
jotka ovat olleet työssä eräässä työ­läisten
boikottiin eli lakkoon julis­tamassa
naisten vaatetusljikkeessä.
Tuo oikeutettu,huomautus on herät­tänyt
asianomaisten taholta tyyty­mättömyyttä
ja sen perusteella is-,
ketty väärään henkilöön ja syytet­ty,
häntä asian ilmituomisesta. On
kuitenkin aivan turhaa puskea vi­haansa
sellaiselle henkilölle, jolla ei
ole asian kanssa mitään J&kemistä,
sillä allekirjoittaneella voi olla käy­tettävänään
parempiakin lähteitä,
joista ammentaa tietoa ja 'niistä
sitten kirjoitella lehteen. Ja vaik­kapa
nyt olisi niinkin, että olisin
tiedot saanut henkilöltä, jolle toi-pefl
rikkuroimassa olleista on vi­haansa
puskenut, olisi se huono
vältti käyttää puolustamaan kurjaa
menettelyään."Ja koska niille, jot­ka
alhaiseen tehtävään ovat alis­tuneet,
on ilahduttavaa kuulla ni­mensä,
niin sanottakoon se tässä,
kuten viime : kirjoituksessa lupasin.
Henkilöt, jotka boikottiin asetussa
liikkeessä ovat työssä ovat nimel­tään
Alli -Kulju (ent. Ahonen) ja
Lyyli Kolehmainen ja ensinmainitun
i T VÄLITTÄÄ TILAUKSIA
- " " V A J A U D E N K I R J A K A U P PA
Kun aijotte tilata Suomen työväenlehtiä, valitkaa lehti allaolevasta
luettelosta, liittäkää tilahsraha mukaan ja lähettäkää konttoriim­me,
josta se toimitetaan perille viipymättä.
. Ivk. Ivk.
Suomen Työmies, HeUinki, 6 kertaa viikossa ........ $12.00 7.00
Vaiaa sana, Vaasa, 3 kertaa viikossa ; ,4.00 2.60
Pohjan Kansa, Oulu, 6 kOPtaa viikossa 9.00 6.00
Tyoväenvalta, Kajaani, 3 kertaa vikossa 5.00 8.00
Työväen urheilulehti, Helsinki, kuukausittain ........ 8.00 1.76
Sosialistinen aikakauslehti, Helsinki, 2 kertaa kk. i..v 2;00 1.25
Nuori Työläinen, Helsinki .../. 3.00 1.75
Paukku, Helsinki, pilalehti 8.00 1,75
Savon Kansa, Kuopio ', 6,00 8.00
Folkbladet, ruotsinkielinen, Vaasa 6.00 3.50-,
Karjalan Komrouni ,. .....„.i 4.00 2,00
Ylläoleva on luettelo Suomessa ilmestyvistä Sosialistisen,Työ-:
väenpuolueen lehdistä. Lehtien nimet Ösein muuttuvat, ^muttaleh-'
det eivät lakkaa, koska työväenjoukkojen valtavoimat alkavat olla
niiden takana. Tilauksia tehdessä on tärkeää ilmott^a minkä paik*
kakunnan lehti halutaan, koska lehtien nimqt- eivät' ole seisovia.'
Englanninkielisiä puoluelehttä.^^^^ ^ V ^ v : . , ; v
The Worker(, viikkolehti Torontossa ' $2.0'ö'v |1.50'
Thto Worker. viikkolehti, New Yorkissa 2.00 1.00
Volca of Labor, viikkolehti Chicagossa 2.00 1,00 ^
Liberator, Kuukausijulkaisu, New Yorkissa , 2.60 1.26 -
The Yong Work«r, Nuort. työl. liiton kuukausijulk. 1,00
Labor Herald, Trade Union Educational Leaquen
kuukausijulkaisu Chicagossa 2.00 > 1.00
Kaikista* ylläolcvien Suomen sekä tämänmaantyöväehlehtien
tilauksista on asiamiespalkklo 10 pros. .
Tilatkaa osotieella:
, VAPAUS, Box 69, Sudbury, Ont.
rehellisesti kapitalistien' asialla ole>
vat. Allekirjoittaneelle er luonnol­lisesti
kuuluisi^selvittämineu -kysy* ^
myksen tekijän tarkoitusta/mutta,
kun siiliä ilnieisesti on piilöitettuna
jotain ilkeämielisyyden takaa aja­mista,,
niin katsoin asiakseni siihen
kajota. Toivottavasti hän saa kysy­mykseensä
virallisen vastauksen ja
jos ei saa, niin Vikin Toronton toi­lauksista
pääsee hyvin pitkälle sei-
•vyyteen tuosta asiasta. ^ Jukka, ,
pitäisi vielä kprskuncen, että hän,
al^aa toimittamaan muitakin suo-nuklaisia
samaan liikkeeseen. Eik^r
hän todellakin olisi aika lopettaa
moinen toiminta. .
Toronton; toilauksien kirjoittajal­le
sananen. Vapauden heinäkuun
14 päivän numerossa oli pltkänlai-nen
kirjoitus Toronton,^toilauksien
nimellä. Erikoisesti oli tuossa kir­joituksessa
hyökätty eröstä suoma
laista konealalla työskentelevää
työnjohtajaa vastaan • ja paheksut­tu
hänen käyttämäänsä menettelyä
syrjäyttäessään suomalaisia ammat­timiehiä.
Toilauksien kirjoittaja ei
nähtävästi tunne sanottua' hännän-lieUuttajaa
tarpeeksi, koska niinkin
pitkältä vaivautui hänen mitättö-myyttäiBh
paheksumaan. Olkoon tas­aa
nyt kuitenkin sanottu kirjoitta'-
jalle, että kysymyksessä oleva ja
vielä osastoon jäsenenä kuuluva
tuppi, ei syrjäiytä ainoastaan äs­kettäin
Suomesta tulleita, vaan vie­läpä
tässä maassa pitemmän aikaa
olleita puhetaitoisiakin ammatti­miehiä,
sillä hänen ylhäisyytensä
periaatteisiin kuuluu halveksia -äi­dinkieltään,
vaikka englanninkieli-
J(in on niin ja näin hänen käytet­tävänään.
Ja tuo nyt itse. asiassa
ei olekaan mitään hirvittävää ^ttä
mies niin paljon jänkkiintyy, mut­ta
se on sitäkin jiahempaa, että sa­nottu
pooHU tekee kaikkensa palkko­jen
kohottamista vastaan.:
'Huonoa tAktlibkaa. Vapauden vii-me
torstain numerossa on eräs To- Pefi"»* Järveen, oncyksi kuuluisim-ronton
osaston johtokunnalle tehty P'» "''stä v i r r c ^ , joissa joii-avoin
kysymys, joka mielestäni on,*""tut elävätä.
Käteitostohlnnat Winnopegi88ä
seuraaville tuotteillai
Nisu:^
No. 1 Northern
No» 2 Nortjiern
No. 3 Northern
Pellava:
No. 1 N, W. C.
.No,' 2 C. W.
No, 3 C. W.
•f*s*t**i***t«a*«»ts.
$1.04 7/8
$1,02 1/8
$0.97 1/8
$2,16 m
$2.11 6/8
$1.90 5/8
i l
II
-^ipigon joki, joka Juoksee Su-tehty
jossain ilkeämielisessä tarkoi­tuksessa.
Siinä kysymyksessä näes!
Onkija, joka ei ole milloinkaan;
kulkenut näiden vaikeitten vesieii;
tahdotaan^ saada selvyyttä siihen, ylitse, ja pidättänyt Nipigon joen
miksi Geo Humonille, vastavallan- niillä alueilla joilla pilkulliset veden
kumouksellisten tup 1 ajuulaisten kaunottarel| leikkivät, on"'elämäl-
«professorille» ei vuokrattu haalia ensä velassa tämän edessään olevan
jjuhetilaisuutta varten. Kysymyksen
tekijä, joka on Worker8 Partyn
urheilun,
jäsen, olisi voi-, "N•i»p»iBgo"n" Lodgclta — lluuoonnnnoonnttiir-issa
ja ottaa si-J*""^ «^!^'*f metsästys- ja kalas-alia
ei annettu, j^T^?**"^**' "«^^n mänty ja
suomalaisen osaston
nut kulkea kokouksissa
ten selvä miksi haalia « .,. . • „. , , ..
eikä lähteä avointen kysymysten te-'j^f " ' " f / f?*"'
koon lehden palstoilla t a r p e e f t o m a s - r ^ / ^ * . ?*
ti. Ja vaikkayei olisi kokouksissa-("^'',,*''^.,'?«*!f,*>^^ moottorive-kaan
kulkenut, olisi tuon kysymyk-i"""^, ^'^'jf, Nipigon jär-sen
voinut täällä paikan päällä teh-1^'" ^Z^^**'?''mesien ylit-dä
ja saada täydellisesti varma vas- f?/ . ^^^^ mabk&nsi pitkin
taus siihen. Omituisinta tuossa k y - ' « " » " ' « » n Jänik-symyksen
teossa vielä on se, että i ' ' ^ ' / ' " ^ " ^ J*»."» harmaat kau-kysymys
tehdään,T. S. S. Osaston ''yPPivät, taikka hän voi
johtokunnalle, jolla ei ole mitään kulkea metsien läpi, jossa hänen
tekemistä haalin ^ vuokraamisen 1 ? ^ / ^ ^^^".^^ ^"^"^
kanssa. Haalia vuokraa The Fin-I'^*' ; pääsevänsä Nipi-nish
Societyn yleinen kokous t a i , ^ « P ' ' ^ ^ * ; Jällä alueella Cana-johtokunta,
eikä: T.' S. S. Osaston
johtokunta, joka nyt* tunnetaan ni­mellä
Worker4 Partyn. S. O. johto-dian
National Rautateiden puolesta
vuosittain järjestetään onkijille
mieluista ajanviettoa ja saavat he
kunta. Sitä paitsi haalin kieltämis--ff^^'«'»f^ auurlmpia pilkullisia
päätös on tehty yleisessä k o k o u k s e s - / " ' " * " ^ ' '»
sa, eikä -johtokunnassa ja pe(U8t«3«)w Täydellisiä tietoja sekä * kuvitet-se
siihen, että emme Kaipaa vasta-jt^ia lehtisiä saa. keneltä tahansa
vallankumouksellisia agitaattoreita, jCanadian National Rautatien aken-jotka
tahtovat ratsastaa pohjajouk- tilta.
Icojen asialla. Paljon parempi on
luovuttaa • liaaU suorastaan vihol­lisille/
knin niille, jotka esiintyvät
työväenluokan asian nimessä^ mut­ta
jotka siitä huolimatta tekevät
suurempaa vahinkoa vallankumouk­selliselle
liikkeelle kuin konsanaan
mmm