Vapaus, December 14, 1927

              KeskiviilUcona, joirinke M p;nä-~Wed., Dee 14 No. 166 —1927
:PÄUS n jiHiiii* «iMs n—h—t t n j » . toMtjy Mht-
T O I M I T T A J A T ! •
e. KDh, T ; H. C A B I S O N . B. A . TEOnCJE!!. K. P E H K O S E N»
«t tka Pott OtBe» DaputaeaX. O t t m . « • •ecoad C U M nattcr.
VAPAUS (Ubeny)
-^Xh* mir M C n of rissiA Worken is Caaiaa. PabliAad Ia Soiibttir. O a t,
' yadtMailir» Ttaiaday aad Frfday. '
TILAUSHINNAT: _ ^, „
•»>-a-:^ « U » « tt- » J O . S kk. fl.TS i » l kk. $1A0- — Ykdyataltolhla Ja Sooneca aaki mauaUe
U l A. »JOO, « k k - «3J0. 3 kk. «2-00 ja l kk- 91M.
lm.
ItMOTUSHINTUT. VAPAUDESSA:
n X O km». «2J» kakM kattaa- — ^wlomtoetimentSlaotaian 50c. p a t a a t u » » . —
takaat 50e. kaita. «1X0 4 kotaa. - Sratjraaitootak-t « - » J f » . »*-~,iLi'^,.r BOTasm S2jm karta. «3.00 kaka] kanaa. — KiitoailoMtakact «iJOO kota. — Kaolemaailaouk-katta.
SOe. liUmakao kiUoaUaaeaUa tai iaaiata»J»TUi. — Halataaatiadot Ja oaoteiteiottjMat
u «IJOO k a l v a kattaa. — TUapSiaaaM)tUJiea ja Ua|>tn»a«ealtattriea os. raadutactta. Ubctettava «tSsST-MMkaia. JouT^ST^Bfia i^fca. a i talU Uh^tiaiää». paital aauai««««. JoUU
i:^-'--lUktmm aiatat UaMtnkiat pitää o lU koatioriaaa kaUo 12 Hm«ttyi»!«p«i»äB «Ulliaod arkipäl.äaä.
' T i V n d a a t^aaitaai LUxsly Baildiag, 33 Latoa Stnet- Pokella 536V.
V«M<I« koBttorit Ubcny B o i U i a c SS Loma St. Pahalin 1038. Poatioaotai Bo» 69. Sadbury. Oat.
f " Caanral adrattlaiic latca 7Se. per cid. isch. Hiaimom cba<i« for aiagla
Ih* fca« ad*crtlaia« CMdiata anoat tha F l a B H h Pacpla Ia Caaada.
iaacrtiOB 7Se. The Vapana
[^'•- J M ana t B n W » > t ' " " t i «jtimiuligi kirjeeaaesna. kirjottakaa aadaUoea Uikkeanhoiujao
[^MaaiiiifTtiiTTi iiriiiiTli I J . V . KANNASTO, liikkaaaboiUja. '
Käl BurnsiD as» ja Browiileen vusasteld
• Albertan maakunnan pääministeri
JEKrovmlee on 'Srastannut" eräälle
^edistysmieliselle maanviljelijälle, jo-
Ica kiintyi Kid Burnsin (Lewis Mac-
Donaldin) asiaan ja äskettäin osotti
Brovnleelle a^imeri kirjeen, missä
ieki vastalauseen sitä luokkaoikeutta
""Vastaan, mitä meidän rohkealle to-
'"Värillemme jaettiin.^ Pääministeri
iaiisuu~^ vastauksessaan ilkeämielises­ti;
että Kid Bruns tuomittiin ei sii­liä,
että " y " » ^ järjestää luokkaan-
«a**, vaan "päällehyökkäyksestä ja
pieksämisestä". Kommunistipuolu-i^
een pää-äänenkannattajar lausuu ta­ikinan
johdosta, että Brovrnlee hyvin
tietää, että tämä ^äällehyökkäys ja
vj^ieksäminen" tapahtui parempien
^^olosuhteitten puolesta hiiliaineella
ijkäydyn lakon yhteydessä ja että
|Bums ei ole mikään "tavallinen
toisto*',: vaan taisteleva työväenluok-
.'Icalainen, joka on kuluttanut vuosia
4jkaiv(Dsmiesten järjestön rakentamia
«essä ja näiden luokkatietoisuuden
ifterättämisessä ja' kohottamisessa.
ti;^Brownlee myös tietää, jatkaa lehti,
iellei Burns'olisi ollut tietoinen
^oläinen, jolla on kunniakas tais-telumenneisyys,
vaan tavallihen Tpis-y'to,
niin hän olisi ^päässyt rikokses-
^taaoti' vertattain helpolla. Tuomio
:.«ellai8esl!a «päällehyökkäyksestä ja
pieksämisestä" kuin mistä Bumsia
syytettiin ei tässä tapauksessa olisi
ollut kolme vuolta neljä kuukautta
kuritushuonevankeutta, vaan pieni
sakko ja ehkäpä kolmekymmentä
päivää vankeutta. 'Te epäilemättä
käsitätte, että olisi mahdotonta tuo­da
valamiehistön eteen jokainen
henkilö maakunnassa, jota voidaan
syyttää jostakin pienestä rikokses­ta",
sanoo Brovmlee vastaukseksi sii­hen
väitteeseen, että toveri Burns ei
saanut kuulustelua valamiehistön
edessä. Onko se "pieni rikos", jos­ta
mies voidaan tuomita kolmen
vuoden neljän kuukauden vankeu­teen?
Pohjois-lännen alueitten laki<
johon nojaten Bumsilta kiellettiin
valamiesoikeudcn kuulustelu, on
snsiluokkainen ase Albertan kaivos­ten
omistajien käsissä. Bröivnlee sa­noo,'
eitä tuomarit ovat "kunnioitet­tavia
miehiä". Mutta Albertan tuo­marit
nimitetään ei kaivosmiesten,
vaan lakimiesten ja sen luokan kes­kuudesta,
mihin kaivosten omistajat
kuuluvat. "Päällehyökkäystä ja piek­sämistä'V
niin kutsuttuna "pienenä
rikolraena'V . voidaan aina käyttää;
verukkeena Pohjois-lännen alueitten
lain mukaiselle, ilman valamiehis­töä,
tapahtuvalle kuulustelulle. Mut­ta
näistä **pieni8tä riko^ista" an­netaan
suuria rangaistuksia^ koska
ne • sattuvat luokkataistelun yiitey-dessä.
' •
TaktehiiiralidoliKinidet ad
liikkeen
' kuluvan vuoden aikana meillä ei
t u l l a Canadassa ole ollut yhtääii
^Ä8uu|yimpaa lakkotaistelua, jossa työi
olisi joutunut todelliseen kamp-)
pailuun kapitalisteja vastaaiL To-
;:4«>nton kirvesmiesten lakko, sekä. sitä
Ravustanut sympatialakko oli huomä-
%>>^tuimpia lakkotapauksTa mitä' meillä
'on ollut» Mutta siinäkään pi jou-i^
Jdttttu käyttämään työväen joukko^
voimia sanan varsinaisessa merki-festyksessä.
Koko lakkoilujiomma oli
' suurimmaksi osaksi vain unioiden
i s johtajien ja kapitalistien välistä neu-
[>:s;: voitelua. Muissa lakoissa taas • on
%^oko väsytty ennenaikaisesti, tai sit-si!
ten: ne ovat olleet vain paikallisia
ija pienempiä työmaita käsittäviä.
' Niiden taisteluista ei ole kunnolleen
I i ehtinyt sähkösanomat saapua sano­malehtien
toimitukseen, kun jo on
e,^^^^:*^ toinen tieto, että lakko on
" ypäättynyt. Tämä ei tietysti ole mi-
;käpn huono ilmiö silloin, jos työ-
' väen voimat jovat niin vaikuttavat,
että työvoimanostajat ovat pakoite-
[ < ^ > : ; v . l ^ ^ ^ lakkolaisten vaati-
' " muksiin ja lakko voitetaan.
^ Mutta nykyisessä tilante^a jou-dufnmddn
katsomaan asioita aivan
' päinvastaisessa valossa. Vain har-
.V vemmissa tapauksissa lakkoja on
' - voitettu, vaikka vaatimukset eivät
c ole olleet ensinkään mahdottomia.
Mutta kun lakossa ei ole osallistu-
[ neena huomattavasti lukmsat työ-
/ läisjoukot ja kim lakkotaistelu ei
saa sellaista kärjistynyttä luonnetta,
" kuten aikoinaan Winnipegin, Nova
• Sco sekä monet pienemmätkin
^.' , lakot ovat saaneet, niin silloin
ei: myöskään muiden, paikkakuntien
r , työläiset pääse taistelun johdosta in-
Ilostumaan.
Tämän vuoksi on Canadan amma-
'X tiilisen työväenliikkeen keskuudessa
' jääty TV^'nTilciiin takapajulle koko
S-i^taloudellisen taistelun merkityksen
"'suhteen. Jopa suurilla teollisuus-w_
paikoilla olevat uniot kärsivät ve-itnvähjryttä,
jäsenistön ja toiminta-voimien
puutetta. Lräissä. tapauk­sissa
käytetään puolustuksena ulkor
maalaisuutta ja englanninkielisten
jäsenien puhetta. Kieltämättä ,tuo
onkin yksit tuntuva syy, mutta ei
kuitenkaan sellainen, että sen tarvit­sisi
johtaa muidenkin kansallisuuk­sien
keskuudessa samanlaiseen toi­mettomuuteen
ja epätoivoon. -
Tällaisena kauteiia yleensä onkin
etualalla työläisten taistieluiaktiikka
vaihdettu neuvottelupolitiikkaan uni­oiden
johtajien ja isännistÖn välillä.
Varjopuolena tähän tilanteeseen jou­duttaessa
on se, että työläisistä ka­toaa
kaikenlainen innostus ja tais-teluhalu
hankkimaan itselleen pa­rannuksia
oleviin oloihin. Turvau­dutaan
Väitteeseen, että mitäpä täs­sä
kannattaa ponnistella, ei siitä
kuitenkaan mitään parannuksia ole
saavutettavissa.
Sillt^ tavalla asianlaita ei kuiten­kaan
ole. Voitaisiin ottaa hyvällä
syyllä esimerkiksi Canadan Lum-ber
Workers-union toiminta, joka on
melkein sataprosenttisesti ulkomaa­laisten
käsissä. Tämän union jäse­net
oVat hajallaan ja liikkuvat pai­kasta
toiseen. Mutta heidän imion-sa
on'silti pystyssä ja kasvaa ver­rattain
nopeasti.
Miksi ei voida samalla tavalla
tehdä muillakin teollisuusaloilla?
Miksi eivät esim. Ontarion maakun­nassa
olevat kaivpsmiefieT jaksa lu­jittaa
jo perustettuja unioitaan ja
rakentaa uUsia psastoj a niille ?
Täällä on jo yksistään suomalaisia
kaivosmidiiä niin paljon, että var­masti
voitaisiin saada kaivosmiesten
imioon. ainakin yhtä paljon jäseniä
kuin metsätyöläislen uniossakin on
tällä kertaa. Mutta suomalaisten ei
tarvitse olla aivan yksinkään. Mo­nilla
paikoin on ukrainalaisia, kroat-sialaisia,
sekä monia muita kansalli­suuksia,
jotka olisivat tässä työssä
apuna. : '
Mitä sellaisen union avulla voi­taisiin
saavuttaa? Yksiä ja toisia
parannuksia palkka* ja työoloihin,,
sekä valistaa suurta työläisten jouk­koa.
Alkuvaikeutena tällaisessa työs­sä
tietysti on se, että union toimin­taa
ei voi kukaan johtaa sivutyönä.
Mutta kerran kun unio pääsisi edes
sellaiseen vauhtiin, että se voisi pal­kata
itselleen vakinaisen järjestäjän,
joko englantilaisen, canadalais-suo-malaisen,
tai mitä kansallisuutta ta­hansa,
niin silloin olbi hyvät mah­dollisuudet
saada union voimia vah­vistettua.
Totta on se, että tilanne näyttää
tällä kertaa synkältä siinä suhtees­sa,
että työläisillä ei ole omakoh­taista
iimostusta toimintaan työväen­järjestöissä.
Tämän asian tunnustaa
tällä kertaa jokainen puhuja ja or-ganiseeraaja,
joka^on. imioiden asi­oilla
tässä maakunnassa liikkunut
Ja samanlainen tilanne vallitsee
suunnilleen Canadan muissakin maa­kunnissa.
Mutta niin synkkä ei ti­lanne
kuitenkaan ole, etteikö jotain
kannata yrittää tilanteen korjaami­seksi.
Tänäpäivänä kyllä joudutaan las­kemaan
niitä kustannuksia, joita
pienestä palkasta tulisi menemään
iinion jäsenmaksuihin. Mutta silloin
kun union toiminnaii kautta voitai-siin
Saada palkkatasoa koroitettua
melkein koska tahansa, niin se tulisi
korvaamaan monin kerroin union
jäsenmaksujen maksamisen.
Suomalaisten toverien keskuudessa
on verrattain laajalle levinneenä sel­lainen
pelko, että tulevaisuudessa­kin
saattaisi käydä samalla tavalla
kuin aikaisemminkin lakkotaistelui-den^
yhteydessä. Nimittäin boikotin
julistaminen Idckoläisia tai vissejä
kansallisuuksia vastaan, kaivospa-roonien
taholta. Tott^, että tuollai­set
mahdollisuudetkin ovat aina ole­massa,
mutta jos yksistään siitä pi­detään
silmällä, niin sitten ei kos­kaan
voitaisi mitään taistelua aloit­taa,
eikä imioita perustaa.
Mutta silloin kun unioita peruste­taan,
ei niiden jäsenluetteloa tarvit­sekaan
lähteä julkisuuteen esittä­mään.
Eikä parhaatkaan urkkijat
kykene koko jäsenistön nimiä muu­ten
tietoonsa hankkimaan, jos vään
virkailijat ovat tehtävissään kyllin
huolellisia.
Mitä taas lakkbtaisteruihin tule^
niin niiden i^pittamiselle tavallisesti
valitaan sellainen aika, että onnis­tumiseen
on Vissiä takeita olemassa;
Ja lähinimässa tulevaisuudessa näyt­tää
tilanne muodostuvan sellaiseksiv
että kapitalisteilla on verrattain kii­re
kaivosteollisuudessa. Jos jonlan-lainenkaan
uniojärjestö olisi uhkaa­massa
lakolla, ellei palkkoja köroi-
-teta, niin saamme olla Vjärmät, että
kaivosparoonit mieluummin koroit-taisivat
muutamalla sentillä tunti-pälkkoj
a, kuin j attäisivät muutamia­si
kuukausiksi kaivantonsa seiso­maan.
Asia on nimittäin sillä taval­la,
että kaivoskapitalistit saavat suu­ria
voittoja nykyään ja toisaalta
ovat elinkustannukset kokolailla kor­keat
työläisten palkkoihin. Verrat­tuna.
.
Ellei tällaisten olosuhteiden val­litessa
työläisissä kasva halu pääs'ä
paremmille palkoille, eli toisin sa
noeii saamaan suurenmian osuuden
tuottamistaan rikkauksista, niin sit­ten
eivät mitkään luokkataistelun
lait pidä paikkaansa. Mutta kaik­kien,
teoriain mukaankin on todel­lisuus
sellainen, että automaattisesti
ei meidän. suuhumme tipahda mi­tään
hyvyyksiä, ellemme niitä tais­telumme
kautta hanki. Tämän teo­rian
perusteli hyvin tarkasti jo so­sialismin
uranuurtaja Marx. Hän
selitti että mitkään yhteiskunnalli­set
uudistukset eivät tule tapahtu­maan
ilman ihmisten välitöntä vai­kutusta
niihin. Niinmuodoin er
myöskään voida kapitalisteilta odot­taa
työläisille parempia etuja muu­ten
kuin taistelujen kautta.
Meillä on olemassa kylliksi edel­lytyksiä
taistelujen käymiseen talou­dellisella
areenalla, kun vaan ryh­dymme
asettamaan käytettävissäm­me
olevat voimat liikkeelle ja vaa­timaan
kapitalisteilta osaamme.
T. C
VnkoD fM i r i l i i i i l i i i ista
On Quebecin maakunta latuluuOf
jo vaalien rötöksistä.
Täällä tuhiskyllä ääniä ostaa saa,
niistä taaloja myöskin tarjoaa,
tämä porvarikopla vankka.
Näin "laillisiuUuT kannattavat,
päiväpalkoin kun • useat äänestävät.
Multa "mitllin kirjoissa^' naiset on,
jos maakuntavaaleihin käyvät.
Ei lupa ole heidän äänestää,
näin "ylemmistä* määrätään,
mikä herrojen metkut ne tietää.
Tasa^arvoa teille te vaatikaa,
sekä ehtonne itse laatikaa.
Kohta sapelin kalsketta Puolasta,
me varmasti kuulla saamme.
Sillä Pilsudski tahtovi tapella,
hyvä pala ois' anastaa Liettua,
jos "bolsuis^* ei pelkoa, vastusta.
Vain pienien valtojen turmaksi,
suur-vallat on käyneet liitoksi.
Se tunnettu maa, mistä lähtöisin,
on kuuluisa posetiivi.
Missä ammattijärjestöt hajaalla,
ja "mustapaitojd* kumarrellaan,
missä hallitsee MussoliinL
Siell* murhat ja risiiniöljykään,
ei luotetut riistoa pönkittämään.
Nyt Turkian Mattikin tuomion sai,
"punaroistoin" kun itsensä sotki.
Ei riittänyt "renginpalvelus" kai,
kun kerrat sun linnahan potki,
jä palkaksi vuosia^ mätki.
Tästä oppi on monelle noskellcf
ken "istuvi kahdelle tuolille".-
Jo lakoista puhutaan kautta maan,
elinehdot kun työläistä painaa,
taas Saksassa pyörät ne seisahtaa,
jos raatajain palkat ei kohoa;
saman viestin sai Australiasta.
Lakkotaistelut joukot ne karkaisee,
kerran orjat ne tuotannon vallitsee.
MAGNUS RAEUS.
Kamiipälsirj
Työmaa- y.tn. asioita Algomalta,
Mile 231
Täällä ^työskentelee kaikkiaan 48
miestä paperipuun katkaisussa, lu­kuunottamatta
joitakin miehiä (puo­lalaisia),
jotka työskentelevät komp­panian
kämpällä kuukausityoBsä.
Täällä vaUitsee tällä linjalla ylei­seksi
käynyt h.s. "säi£käri"-kamppä-järjestelmä,
ollen tällaisia kämppiä
täällä G. katkaisusta maksetaan
?3.50 koordilta valtatiön varteen
ajettuna.
Metsät yleensä ovat huonot, sillä
L. A. P. Co., jonka aluetta tämä on,
puhdistuttaa tänä talvena tämän
townshipin, josta edellisinä talvina
on katkaistu paremmat' metsät pois,
jäiellä ollen rippeet. Keitto- ja ruo­ka-
astiat, samoin peitteet, y.m, on
puheiden mukaan vapaat, mutta ruo­katavaralta
y.m. Itarvilflkei§ta on toi­nen
puoli hintaa mielivaltaista ve­roa,
jonka saimme tietää vasta v.k.
alussa, saatuamme "stoffi"-laskut,
joita pyynnöistä huolimatta ei an­nettu
ennemmin, vaikka työt aloi­tettiin,
toiset jo keskikesällä ja toi­set
elokuun aikana. „
Näinollen olimme pakoitettuja pi­tämään
kokouksen tällaista veron-kiskontaa
y.m. vastaan. (Pöytäkirja
lähetetty julaistavaksi.) Valittiin
kämppäkomitea, joka vei pöytäkir­janotteen
isännistöUe, vaatien vasr
tausta viikon kuluttua. Sitä ei ole
vieläkään saapunut. Sitävastoin an­toi,
ranskalainen kämppä-äijä uh­kauksen,
että hän "säkkää" M. Ra-sinperän,
yksi k.-komiteaan kuulu­vista,
jonka uhkauksen hän sittem­min
täyttikin. Kokoonnuimme ke^
kustelemaan mihin «toimenpiteisiin
olisi ryhdyttävä. Päätimme, että jo^
antaa yhdelle ajan, saii antaa kai'^
kille. K.-komitea antoi tämän vasta?
haasteena. IsännistÖn taholta,,ilmoi­tettiin,
että voimme "kuitata" jos
haluammer' Kysyttäessä ^^ytä miksi
R i ä "säkätään", vastattiin: - " E i
sen johdiosta että oli mukana vaati­massa",
vaan esittivät jos. mitä^ta­vanmukaisia
verukkeita. ' f /
Viime kokouksessa, joka oli tik. 7
päivänä, harkitsimme tätä asiaa. Ko­koukseen
saapui myös täälläpäin
matkalla oleva L . W . I. Union orga-niseeraaja
toveri U. Kataja. Hän
selosti tilannetta yleensä koko lin­jalta,
puhuen järjestäytymisen puo­lesta
y.m. '
Kuultuamme puolelta j a toiselta
'selostuksia yleensä vallitsevasta epä­edullisesta
tilanteesta työväeii tais­telulle
vaatimuksien perille viemisek­si.
Koska työaika lähentelee loppu­aan,
katsoimme parhaaksi jättää
asiat tuonnemmaksi, en siksi kunnes
"lootaus" alkaa- Ja mitä edellä
mainittuun toveri M. Rasinperän
"säkkäykseen" tulee, jonka mitta­mies
toimitti 2 p. t k . , oli mittamie-hen
mukana eräs toinen hyvm sala­peräinen
mies käymässä kämpällä,
jota eräät Vähemmän ystävälliset
toverit vihjailivat metsämiehen vaat­teissa
kulkevaksi poliisiksi, jolta hän
eleistään päättäenj näyttildn. Sietää
muuten mainita näistä eräistä "to­vereista",
joita on täälläkin "soppa-luunsenssiä"
tavoittamassa, jotka ei­vät
huomautuksista huolimatta ole
saapuneet kokouksiin, vaan urkki­vat
ja koettavat saada kaiken mitä
puhutaan ja toimitaan, 'isännistÖn
tietoon. Samaten ehkä heillä on
osansa tässä edellä mainitussa "säk-käy8"-
hommassa.
Tällaisten asioitten siirtyminen
työkauden ^loppuaikaan ottaa, meiltä
kaiken valtin puolustaa edes tove­riamme
tällaista mielivaltaa vastaan.
Kaikesta päättäen ovat komppanian
herrat taas saaneet kyllin syytä l i ­sätä
nimiä tällä linjalla ennestään
tunnettuun "mustaan listaan". A i ­nakin
herrojen uhkaukset ovat aivan
erinomaisia, kuten äskettäin. Vettä
union miehet vielä raudoissa täältä
pois viedään". Union järjestäjiä p i ­tävät
Jierrut erittäin silmällä, kun
heitä t>istäytyy alueelle. Mutta siitä
huoiimatla alkaa täälläkin olla enem­mistö
järjestyneitä.
Toverit! iMäin meille käy pienenä
joukkona. Ectä näin ei olisi asiat
enää toisen katkaisukauden aikana,
olkaamme jo aikaisemmm varustet­tuja
kiaken varalta, nostamalla, to­verit
taisteluun yksi kaikkien ja
kaikki yhden puolesta. Ensimäinen
ehto, saavuttaa voimaa ja valtaa, on
luTcyä omaan järjestöön, L. W. I.
Union of Canadaan. — V. L.
NAISTEN OSASTO
Työläisnaisten toimin­nasta
Sointulassa
Työläisnaisten Liiton osaston oh-jelmakokous
pidettiin joulukuun 1
pnä ja käsiteltiin siellä tärkeitä asi­oita,
joita riittää joka kokouksessa.
Aloitimme kokouksen /entisten sään­töjen
mukaan ja sihteeri luki kol­men
kuukauden , työraportin, joka
hyväksyttiin. Hän myös mainitsi, et­tä'viime
aikoina on toiminta mennyt
hyvin eteenpäin ja osanotto kokouk.
siin ollut mitä parhainta, joten o-vat
kaikki jäsenet suorittaneet osan­sa
milloin missäkia virassa.
Tässä kokouksessa otettiin luke­minen
käytäntöön, sillä alamme ohr<
jelmakokouksissa lukemaan jotain
hyvää kirjaa, joita on useita tie­dossa..—
Kun ohjelma oli suoritettu
valittiin ohjelmakokouksen ohjelma
nim. puhe, runo, ja kertomus. ,
Keskusteltiin siitä, kun olemme a-vnstaneet
naapurikylän, Alert Bayn,
sairashuonetta $25 keräyksellä työ­välineisiin.
Sieltä on huomautettu
että täältä ei ole koskaan ennen a-vustettu,
vaikka ympäristön muista
paikoista ön siten tehty, ja kuiten­kin
on meidän turvauduttava sinne
apua saamaan sairauden sattuessa.
Myös lahjoitimme "Woman Work-
;eria" yhden vuosikerran sinne, teh­däksemme
agitatsionia sairaanhoita-jattarien
ja sairaitten kesken. Toi­vomme
että edes "Woman Work-eria"
^annetaan siellä lukea jä että
siitä olisi vähäsenkään hyötyä toi­sin
ajatteleville, sillä sen kylän vä­estö
ei kannata meidän aatteitamme.
Tiedämme että tällaiset laitokset
olisi valtion ylläpidettäviä, mutta
nykyisessä yhteiskunnassa ei aina
siten tapahdu.
Olemme jo edellisissä kokouksissa
keskustelleet siitä naistenkodista,
jota palvelustytöt Vancouverissa
koettavat saada pystytettyä. Se olisi
tarpeellinen etenkin siirtolaisnaisille,
joita Suomesta saapuu paljon Van­couveriin.
Kun he joutuvat ole­maan
työttömänä, olisi naistenkoti
heitä turvaamassa. Olemme luvan­neet
avustaa sen perustamista, jos
su\mnitelma toteutuu ja apuamme
halutaan.
Neuvottelukokous ' pidetään Kä-
1 vanpiirissä joulukuun 28 päivänä.
Meillä on sinne jo alustukset valmii­na,
joita jäi edellisestä neuvottejlu-kokouksesta
pohtimatta. Säästyimme
siten uuden alustuskomitean valin­nasta*
Toivottavasti tulevassa koko­uksessa
voidaan tehdä paljon hyviä
päätöksiä. :
Haalissa on ollut sähkökuviä toi
näytöskappaleita joka viikko, aina
jonkun asian hyväksi. Mutta Colo­radon
lakkolaisten hjrväksi ei tääl­lä
ole vielä pidetty yhtään iltamaa.
Se avustus olisi lakkolaisille tarpeen.
• ' - • A . T. ,
Port Arthurin QQtisia
Eri toimiktintien toimintaa. Lau­antaina
17 päivän iUalla on osaston
talolla L.W-LUnion of Canadan kas-vatusrahaston
hyväksi suuret ilta­mat
Toimikunta, joka iltamia va­littiin
ylos laittamaan, sanoo heillä
olevan ohjelmassa yksinäytöksinen
laulunäytelmä, lauluja, knplettia,^ se­kä
yhtä ja toista, lopuksi hauskat
tanssit päälle. Joten jokainen muis­taa
tämän tilaisuuden.
Keskiviikkona 21 päivänä on nais­ten
- järjestämät myyjäisiltamat.
Heillä on paljon kauniita käsitöitä,
mitä ovat syksyn ajan tehneet, ja
nyt tullaan nämä myymään enim­män
"tarjoavalle. Tilaisuudessa on
tanssia alussa ja lopussa. Sisäänpää­sy
tilaisuuteen vapaa.
Lauantaina 24 päivän iltana esite­tään
osaston näyttämöltä yleistä
huomiota osakseen saanut näytös­kappale
"Tuntematon' Nainen", nel­jässä
näytöksessä. Kappale on mitä
jännittävimpiä, pitäen yleisön kiin­teästi
mukana koko ajan.
Sunnuntaina 25 päivän iltana tu­lee
agitatsionikomitea järjestämään
suuret vapaat ohjelmailtamat vaih­televalla
ja monipuolisella ohjel­malla.
Maanantaina 26 päivän illalla esi­tetään
juhlien loistonäytös: "Vanki
numero 77." Kappale oh • laajalti
tunnettu Ja aina saanut yleisön suo­sion
puolelleen. Nyt kun vielä on­nistuimme
saamaan ^ Ville Airolan e-sittämään
nimiosaa, niin voimme
kappaleen esityksen onnistumisesta­kin
toivoa suuria. .
Joutuivat kävelemään. 22 matkus­tajaa,
jotka lähtivät Port Arthurista
Bus-autolla iDuluthiin, joutuivat kä­velemään
3 mailia ennenkuin pää­sivät
rajalle Pigeon Kiverin sillalle,
sUlä lumiaura, jonka piti puhdistaa
tie, rikkoutui jollakin tavalla, ja ei
ollut muuta neuvoa kuin jokainen
kävelemään suuressa, lumenp^ljou-dessa
ja hirveässä myrskyssä, mikä
raivosi t.k. 8 päivänä. Gran Mariesta
päin tuli myöskin tieto, että sieltä
päin ei tule bus-autoa ennenkuin
saadaan tiet auki. '
Vangitseminen. Pojiisit vangitsivat
10 miestä Court ja Bay St. kul­massa
olevasta juomapaikasta yöllä
vähän vailla kaksitoista. 2 vangi­tuista
oli päissään, toiset kahdeksan
olivat väittäneet, että he väin , oli­vat
kuuntelemassa soittoa., Kaikki
toiset pääsivät vapaaksi. Ainoastaan
ne, jotka olivat päissään, saivat ta­vallisen
juopumis-sakon.
Myrskyn tuhoja. Useita laivoja
on ilmoitettu joutuneen haaksirik­kooni
^ Superior järvellä viimeisen
myrsksrn aikana, jokaisesta laivasta
on kuitenkin ilmoitettu miehistö pe­lastuneen,
niin on kuitenldn ensi
tiedot olleet. Laivat Martiän, A l -
tadpc, Agawa ovat jotka on lähin­nä
Arthuria, ainakin kaksi viillois­ta
laivaa on ilmoitettu kokonaan'me­netetyksi.
Useammat laivat ovat
pyytäneet apua langattomilla len-nättimillä.
Lennätinasemalla on
ollut kiire joka- minuutti nykyään,
ja on se antanut suuri;a palvelusta.
Muistutettiin. J . E . Kallio, huo­mattu
mietsäurakoitsija oli haastet­tu
paikallisen terveyskomissSonin
puolesta, oikeuteen muutamien sää­döksien
laiminlyönnistä. Tulos ; oli
että annettiin Kalliolle 10 dollaria
sakkoa kustakin kysymyksestä
"muistamattomuuden" vuoKsi, voi­dakseen
paremmin/ muistaa tehd.^
tehtävät, mitä terveyskomissioni
määrää.
Huomioon otettavaa. Ennemmin
on ilmoitettu, että lasten ilta­mat
tulee olemaan 19 päivän iltana.
Nyt kuitenkin lapset halusivat muut­taa^
iltamapäivänsä koska heillä on
juuri kouluista raskaat läksyt ja
tutkintojen ajat, tullen sillä taval­la
liian raskaaksi valniistaa molem­pia,
joten He päättivät siirtää .ilta­mansa
t.k. 29 päivään, siis joululo-ma-
ajalleen; Kaikkia pyydetään /ot­tamaan'
tämä oikaisu huomioon,
vaikka ilmotuksista ovat nähneetkin
iltaman pidon 19 päiväksi.2 9 päi­vänä,
joulukemujen jälkeen onkin
mukavampi katsoa lasten iltamia
kaikkien juhlien lopettäjäisiksi. Kui­tenkin
ei ovia pidetä kiinni sinäkään
maanantaina, vaan silloin on haus-,
kat tanssit, joten tanssihaluiset voi­vat
silloin tyydyttää itseään. —• J .
S. J. osaston kokous on ensi sun­nuntaina
18 p. t.k., alkaen kello 8
illalla. Kaikkeen jäsenten olisi vält«
tämätöntä saapua tähän kokoukseen.
Siellä tullaan valitsemaan-puheen­johtajan
sekä johtokunnan .ehdok­kaat.
Meillä kun on niin suuri talo
ja sen pystyssäpitämisestä johtuu e-tupäässä
johioknnnalle paljon huol­ta
ja^ommaa. Sen vuoksi olisi saa­tava
tarmokas ja toimintaky^Tinen
johtokunta. Mutta sitä ei saada pie­nestä
joukosta. Tulkaa siis ruDisaslu-kuiseha,
että on enempi valikoimi­sen
mahdollisuutta.
Yleensä torontolaiset' ovat tavat­toman
laiskoja kokouksissa kävijöi­tä.
Osastossamme on noin kolmisen
sataa jäsentä ja niistä tuskin kym­mentä
prosenttia käy säännöllisesti
kokouksissa.' OUsi siis toivottavaa,
että vastaisuudessa ruvettaisiin käy­mään
ahkerammin kokoukässa. Se
virkislTttäisi toimintaamme ja asi-j
at tulisi päätettyä joukolla. Tähänj
asti niistä vain muntamat ovat imät-täneet----
E. P. '
Naisten toiminnan piiristä. Talvi
tekee hiljalleen tuloaan. Ilmat ovat
vaihteleväiäa, toisinaan kaunista ja
lämmintä ja toisinaan taas hyvinkin
kylmää. Siitä huolimatta on meillä
Torontossa aina kova kiire. Työläi­selle
ilman vaihdokset tuottavat vai­keuksia,
mutta ei jouda ajattele­maan.
Työläisnaiset etenkin ovat
touhua täynnä. On pidetty iltamia
y.m. ja nyt valmistaudumme kuunte­lemaan
tov. Sanna Kannasten ohjei­ta.
Seuraavassa kirjeessä voinkin
jo sanoa, mitä hän saa aikaan kes­kuudessamme.
Työläisnaisten osasto järjesti tans­sit
t.k. 7 pnä joista tulot on tarkoi-tettu
toveritar Kannasten matkan
avustamiseksi.
Voimistelu ja Uriieilnseura " Y r i .
tyksen" naisvoimistelijat ovat sen­tään
kiitettävästi ponnistaneet sa­manaikaisesti,
kun miehet vain yrit-televät.
Harjoituksien onnistumisen
ehtona on innostuneesti mukana o-leminen.
Tämän seikan naistoverit
muistavat joka torstai-ilta. MiehiUe
olisi terveeUistä kiinnittää mieliin,
että määrättyinä hetkinä jokaisen
harjoituksiin saapuminen ratkaisee
säänn^lUsyyden ja yleensä onnistu­misen.
Nyt parhaillaan harjoitel­laan
tammikuussa pidettäviä iltamia
varten. Myöhemmin lähemmin niis-tä.
Onko miehet silloin valmiina
näyttämään saavutuksiaan?
Kielikoulu kasvaa jatkuvasti luku­määrässään.
Opettajina toimivat
tov. W. Lahtinen ja H. Burbee. Op­pilaat
lienevät tyytyväisiä. Tämä
englanninkielen pppiminen pn mie­lestäni
huomauttamisen arvoinen
sellaisillekin, jotka ovat jo muuta­man
vuoden olleet tässä maassa.
Täytyisi muistaa puolue- ja järjes-töpäätökset,
jotka edellyttävät luok-kataistelijaa
varustamaan itseään
niillä kyvyiUä, joita hän tarvitsee
ollessaan mukana maan työväenliik­keen
toiminnassa. Toveri Burbee on
valmis antamaan ohjausta "ylem­mälle"
luokalle ja tähän luokkaan
pitäisi ksonmenien toverien tulla.
Onhan aivan ilkeintä välinpitämättö­myyttä
pysytellä poissa opiskelusta,
kun kielentaitamattomuutta sitten
valttina käytetään jäädäkseen pois
p^oluetoiminrfasta ja yleensä käy­tännöllisestä
toiminnasta muun kie­lisen
väestön kanssa. JEi muka voi­da
kieliheikkouden takia seurata
kokouksissa. Miksi ei tätä heikko­utta
korjata tulemalla kouluun. Har­kitkaapa
sittei|kin asiaa ja yritetään
joukolla kehittää alettua opiskelua
hiukan pitemmälle. — Valittu.
Vnmeinen soitto. iUköön kukaan
kuolevainen unhoittako "konserttia",
joka on ensi lauantaina alkaen k :lo
8.15 j.p.p.. Sillä onhan osastomme
musikaalliset voimat harjoitelleet
kolWi6 kiiukautta tätä tilaisuutta
varten. Lauluseuramme on kerran
esiintynyt tänä syksynä, vaan ei
ollenkaan harjoitettuna. Nyt on oh­jelma
valmis. Ja voin sanoa aivan
punastumatta, että kestää kylläkin
vaikka kuinka kovan arvostelun.
Taas mitä orkesteriin tulee, niin on
sen ohjelmistossa kaksi ehtasuoma-
.^isfca kappaletta, jotka varmaankin
saavat yleisön suosion. Ja sitten
juhlanumero "Paja i^etsässä" ja mai­nita
myös sopii "Hurigarian Dance
No. 3." Tämä on kaunein näistä
kappaleista. Ja samalla huomautan,
että näitä, kappaleita ei orkesteri
tulp muulloin soittamaan, joten tä­mä
on ainoa tilaisuus saapua niitä
kuulemaan. '
Ohjelma tulee menemään lävitse
k:lo 10.15, joten jää aivan riittä­västi
aikaa tanssille. Saapukaa siis
ajoissa, sillä ohjelma alkaa ^kello
8.15. Tikettien hinnat etukäteen 50
senttiä, ovella 60 senttiä. Niitä on
saatavana kaikilta lauluseuran ja
orkesterin jäseniltä. —r-' H—ri.
Ankara lumimyrsky riehui täällä
Soossa jä ympäristöllä, kestäen noin
kolme päivää, vaan torstaina t.k. 8
päivä oli ylimmillään j a perjantaina
t.k. 9 p. pysähtyi kaupungin voima-huone
-kun jäitä oli mennyt sähkö­jä
Vfisikoneisiin. Kaupunki oli pi­meänä
noin yhdeksän tuntia. Valot
sammuivat tuossa kuuden aikana i l ­lalla
ja Itulivat vasta kuntoon kol­men
aikaan jälkeen puolen yön.
Samoin oli katuvaunuliikenne koko
aian pysähdyisissä ja sadat ihmi­set
joutuivat kulkemaan jalkaisin.
Ainoat paikat, jotka olivat käynnis­sä
oK terästehdas -ja paperimylly,
joilla on omat voimahnpneet. ^ u -
pungissa tekivät kynttilät kauppan­sa.
Sanalla sanoen koko kaupunki
oli . kuin kuollut tuon 9 tunnin
ajan.,;;V^^;;
Suuri talapaJo oli myös t k . 8 päi-
/änäj, tehden tuhoa- noin kuudelle
stoorille 100,000 dollärin edestä yh­teensä
jljueeh Streetillä. Kolme kaupr
paa- tuhoutui melkein kokonaan,
pimittäin XJapy^s mrfteiskauppa ja
HaHinrakin sekä Cherrys'in, Oloth-ing
vaatekaupat. Detweiler^in ja
Shiersin kenkäkaupat sekä Pinc-