Vapaus, March 4, 1926

              M A T «K V '
BABBITT
; i araterikalaislBii radikaalisen kirjaiUjan, Singlair Ler
vii^n, '^pa«nr vnnf±ft sitten ilmestyneestä teoksesta haomennettu ro-maaxu^-
jota on m y y ^ eneinmän knin mitään >mnota romaania. Ame>
rikassa tällä vuosisadalla. Teos luetaan nJc maailman idzjälltsiui-deh'luokkaan^
'seuraavanlaisia arvosteluja:
~"Singläir iLevis on antanut harvinaisen havainnollisen j a vakuut­tavan
ktivad nykypäivän arki-amerikalaisesta- Amerikan arkiela-fflan
tahatääniseh kuoron — dollarimaan yhteiakuntahymnin jy-räjärän
Niagaran-hän on onnistuneesti soitinnnttanut tässä kir»
iällisessä symfomassaan'*. Ja toinen arvostelu: -— "Levisin vahvin
pnöliton luonhöUineh satiiri — mitä vapain ja paikottain kuohu­van
hullunkurinen." • ...
Näistä arvosteluisto ei pidä kenenkään käsittää että kirja on
piioluekirja tai edes työläisromaani. Mutta lukumiesten kirja se
lakessa tapauksessa on. Vapaudella on tätä kirjaa ainoastaan
rajotettn , määrä. Hnta $1.50.
x v Tehkää
VAPAUDEN KIRJAKAUPPA
Box 69, SUDBURY, ONT.
Pakolainen
•Uusi kaunokirjallinen.teos,
kirj. Lauri Luoto. 356 si­vua;
hinta $1.00, sid. $1,60-
Saatavana Vapauden kirja­kaupasta.
,
vs Kustannusliikkeidemme toimesta
' o n markkinoille ilmestynyt ominta­keinen
j a anäiokas kirjauutuus ''Pa-
:kolainen!\ Kirjaa voisimme kutsua
kaunokirjalliseksi suurteokseksi, jo­ka
^dsaltaan kuklcurapäisesti täyttää
. gtio^^'*» tällä alalla on vaU
linnut. Kirjan tekijä on Lauri Luo-
: to; jonka ' pirteisiin j a vaikuttaviin
'kertomuksiin^:• olemme aikaisemmin-kiri
jo saaneet, tutustua. - Kirjottaja
käyttää nyt vain toista nimeä.
V % K i r ja 'sisältää•':Suomen sisällisso^
;dan jälkeen ;Venäjälle siirtyneen pa-
^kolaisen- henkilolcohtaisia' kokemuk-
'sia uusissa; ympäristöissä, uusissa
.:. oloissa -r-; kokonaan uudessa elämäs­sä.
;
f Suomen sisällissota ^ l i kiitollisena
aiheena ^Suomen valkoisien tusina^
kirjaUijoiden^häpeäUisUle sepustuk-
^ e . Porvarilliset kustannusyhtiöt
«vat sylkeneet markkinoille toisen
toistaan ruokottomavttinan tekeleen^
joissa >SiiomenJcär8ivä;'tyova
•ka on pbljettu lokaan. Tämän lahta-ristön
Jsänn^aallisen hilimalatt keskel­lä
ovat,/Suojien ty5läiskirjailij'at
rohkeasti kohottaneet totuuden soih.
Iina j a tttonfeet lohdutusta uuvutetul­le
ja verissään kärsivälle köyhälis­tölle.'.
Lauri Luodon ^os"'"Pakolainen"
on > onnistunejmpia proletaärikirjaili-
^jäin ^luomuksia, , Se on yksityiskoh-.
täinen kuvaus • <pakoIaiäen raskaista
kokemuksista^ kärsimyksistä .ja sa-*
tunnaii^stft iloista ja siitä Icauttaal->
taan 'huokuu .luottamus tnlevaifmu»
4e8sa häämöttävään voittoon.
Kifja alkaa ojasta, jpUoin Suomen
, työväenluokka oli veriiriSä iSyty ja;
joUoi)»;- kaikki^'näytti menetetyltä.
Pakolainen on vaimoineen ~ ja^ poiki-
' neeh matkalla Venäjälle, jossa tyo-
' väenluokkä-on vallassa, mutta inibk-
:kavtö£s&äsa kädessä taistelee vaa
vaavifaoUista.vastaan. Alussa on;
lyhyitä kuvauksia pakolaisten • elä.:;
mästä» • Pietarissa, nykyisessä , Le-nin^
dissa^ j a ponnisteluista päästä >
pois tuosta,nälän ahdistamasta i h -
mispesästä. -
V lIonien'"ponnistelujen jälkeen pää-see,
pakolainen 'joukkoineen Siperi-
' aan, J t a u i ^ i • "sivistyneestä" maail­masta.
'Kiviset kadut, korkeat ta­lot,'
jyminä j a jyske oix jäänyt tu-)
hansien virstojen taakse. Siellä ryh­tyy
pakolainen järjestämään elä^
Riäansa. Siellä koettaa hän hukut-
.taa surullisia.muistojaan Suomessa
kärsitystä tappiosta, matta samalla
rakentaa uutta luottamusta voittoon,
joka kerran kuitenkin on vielä tule-,
va.
Lauri • Luodon^ mukaansatempaava;
kirjotust30^1i. pakottaa lukijan unoh.
tamaan itsensä ja kuin taikavoimalla,
siirtyy hän etäiseen Siperiaan jaka­maan
niitä kohtaloita, joista mesta­rilliset
kuvaukset ovat piirretyt.
Ihmeekseen tapaa lukija Siperian
kaukaisilla kolkilla omaa heimokan­saa.
' Se on kieleltään ja tavoiltaan
melko paljon erilaisempaa kuin l u o ­messa
asuvat suomalaiset, mutta se
on selvästi samaa heimoa kuitenkin.
Kieltä ymmärtää helposti j a tavat­kin
alkavat tuntua tutuilta. Lukija
liuomaa olevansa Tshuhonskoi-nimi-sessä
suomalajsheimoisessa kylässä.
Evlan nimikin viittaa suoihalaisiin,
sillä sanotaanhan' venäjänkielessä
suomalaista "tshuhnaksi". Kylän
.isukkaat ovat merkillistä väkeä.
Ficllä on Suomesta vuosikymmeniä
sitten karkotettuja,.. murhamiehiä,
ryöväreitä, hevosvarkaita, kassan-kavaltajia
y.m..-ja näiden parissa
.foutuu lukija liikuskelemaan seura­tessaan
V pakolaisen hommia. Mer-
• killisesti mukaalmutaan olosuhtei­s
i i n . ' '''Korlakat", kurkunleikkaajat,
rjotka ovat veriteoistaan saaneet ka.^
malani; nimensä, moutiuvat jokapäi-
•*v8tspwB^'^lämfipsä tavallisiksi- naapii'-
'^reSfluai.' kansäft on ' totuttava
elämään ja olemaan arkisissa suh­teissa.
»
• Kuvaukset siperialaisesta suoma­laiskylästä
ovat milloin reippaita,
milloin tunteellisia ja juhlallisia',
milloin omalaatuista filosofiaa si­sältäviä.
Kylään tuloa kuvataan seuraaval­la
kylän oloja kuvaavalla tavalla:
" . . Ky Iän rakit. ja isot koirat ot­tavat
innolla ja himokkaasti osaa
seremoniaan. Hevoset laukkovat.täs­sä
ilmestyksessä . kahdenkymmenen
kippurahännän kanssa 'kilpaa kylän
rapaista raittia, mistä sikalaumat
lakovat likalammikoihin. Oi mikä
mieltäkohottava juhlameno onkaan
tämä! Oikein Itkettää, ihävettää,
naurattaa ja kykyttää meitä "her«
roja gospodiirioja". Lapset hyöE-käävät
kadulle. Naiset työntäikse
Kujilta' kaulojaan. , Uteliaita naa­moja
näyttäikse ikkunoihin. Ja ko.
ko kylä kurkistaa pian-avatuista ak­kunoista,
koko suoralla^Valtakadulla,
uteliaina tulijoihih..
Varsin' liikuttavia ovat Jutustelqt
tänne etäisiin kolkkiin karkotettujen
entisten rikollisten kanssa. Heidän
k^rtomuksiinsa sisältyy syvällistä
elämäntragediaa. Ne loihtivat eteem­me
aikoja ; joitakin vuosikymmeniä
sitten^ jolloin joukkotappelut; veri-häät
j a ' Tosvoukset olivat Su9mes8a
päiväjärjestyksessä^ J<^ukossa tapaama
me miehiä; jotka .olivat ottaneet rik­kailta
ja -antaneet köyhille ja "tör­keästä
rikoksestaan" saivat nyt teh­dä
sovitusta tsaarin ^'lähetteinä" S i -
periaQsa; Tapaammepa joukossa
vanhan >harmaahapsisen ukon,- Paj^
tvoOkkosen,Joka on 40 pitkää vuot­ta
:karkotettuna. vaeltanut Siperian
. tanhuita; ^ > \Miestäposta - oli miestä
syytetty,. -mutta viaton sanoo ole­vansa;
Toinen mies oH murnan teh.
nyt./ /.Mieli- palaa ukolla vielä nuo­ruuden^
kotiseudulle, jonne oli moi -
sian jäänyt. Takaisin tekisi mieli,
mutta, i ^ . v o t d j e n g a n i e t u ! (Ra­haa
ei ole.)- ^ • .
'Yhteisiä pyrkimyksiä on tshuhöns-koilaisilla.
• Yhteisillä "suimiUa" ke^:
r ä ^ n eväitä talveksi. Näfllä sui-milla
lisäksi käsitiellään kaiken maa­ilman
asiat. Siellä tehdään' analyysi
naapureista, > siellä kuullaaA. uutiset.
; Tshuhonskoilai^llla ei"oli8i suoma­laista
-vefta,; ellei ..heillä ; myös olisi
yhteisiä huvitteluharrastuksia. Niin­pä
niähdään-juhannuksena ilmotuksia
suurista 'fRaittius-kesäjuhlista". Tie­tysti-
täyff^y .niissä olla: myös näy­telmä.
VUttiiin takana" siellä esi-tetäSn,
lisäksi "Parturissa". Muutn
ohjelmaa kaupan päälle j a kaikki
tämä tapahtuu "Siperian letäisimmäs*
s& kolkassa. > -
Siperialaisesta ilmanalasta saa kir­jasessa
. selväp kuvan.' Kesällä: polt­tava
^knumua5. talvella kirpeä pakka­nen.,
..Kirjailija kertoo itse > kuumuu­desta
jseuraavalln Icnnokkaalln ta­valla:
"Aurinko on ; jo -laskeutumassa,
mannerilmaston'' kuiva Jkuumuus on
lämmittänyt . puroti vesi ei paljoa
viilennä. • alustaksi palanutta ihonpin-taa
qn virvoteltava kaivovedellä;'
Ukkospilven :kuparinkarvaiset vuoret
ennustavat tilapäistä'sadetta. Naak-koien
sakea .lauma raakuu tuhatlu­kuisena-
janoisena -ja äreäräänisenä.
Kylän tuulimyllyn kuusi -«iipeä ja
katto ovat naakoilla -nypytetty. Lam.
maspaimen kuskaa satapäistä lau­maa
yöksi "prikonaan" j a pamaut­telee
viisisylistä rahnikkoruoskaan-s
a . . . "
Toi.stä on kuitenkin Siperian pak­kanen.
Marraskuusta helmikuun lo-.
pullo oli yhtämittaista paljasta.
Kertaakaan ei ollut kyjmä laskenut
alle 25 asteen, mutta monasti oli
kohonnut yli 40 :n. Tämän lisäksi
tuli kerrankin ankara myrsky, josta
lainatkaamme, seuraava kuvaus:
"Kuta myöhemmäksi yö kului, s i ­tä
, kiihkeämmäksi tuulen kulku
muuttui. Hirsihuone tämän ilman
käsissä tunnusti aidaskoppelin arvoi-
Feksi itsensH. Pysyttelimme kuiten­kin
rauhallisina. Seinät ja katto
huojuivat, taistellen pimeässä yossa
meuruavaa mvrskyä vastaan. Me
puimme vaistomaisesti kaikki ryysyt
päällemme, vilun j a kaiken varalta
valvoen. Aioimme kerran jo naapu­riinkin,
uskaltamatta kuitenkaan
ulos. On sangen koomillista pelätä
huoneössa, kovalla. tantereella, mut­ta
niin oli. vain laita. Hämäläinen
porttimme ikäänkuin purjehti Sipe­riaan
rannattomalla aavikolla lumi­myrskyssä,.,./'
Mutta luonnonvolmiett knvaus ei
ole kirjan päätehtävä. Tarkotokse-na
on luoda luottamusta iulevaisnn.
teeni - Niinpä kirjan tekijä, myrs­kynkin
riemunnasta loihtii seuraa­van
kuvan:.
" . . .Tämä oli kuin juhlaa, jonka
ohjelma on jännittävää j a pelptta^
vaa. Se tuntui viimeiseltä myrskyl­tä,
joka lakaisee maanpäältä kai­ken
pahan j a säälitän — —- Olihan
se myrsky nyt kä;i-mässä — punai­nen
myrsky, minkä vihaiset vihurit
ovat vimmaisina päässeet; i r t i ja
maailman mahtavia kamalasti pelot^
tavana' riehpu suuressa jäässä ja
Europassa. Työn lyöttämä :o'rja on
vihdoin suuttunut.,. Koko maailma;
sotasovassa on hillitsemään rientä­nyt.
Kuolaimia uiisia tykkien takaa
tarjoavat. Päitaiin pyydystävät tank­kien
j a pattereiden avulla. Bolshe­vikin
punaista petoa he kilvan pyy­dystävät
j a tuhota tahtovat, petoa,
joka verissääiildn aina vain jaksaa."*
Jonkinlainen kansantutkielma liit.
tyy teokseen myOs. "'Piirteitä suo­malaisten
naisten kehityshistoriasta"
nimisessä luvussa annetaan mielen-j^
iintoisia selostuksia Siperiassa elä­vien
suomalaisheimoisten asukkaiden
elintavoista, kielestä ja varsinkin
naisten asemasta. Tuskinpa monet
ovat tulleet ajatelleeksi, että suo^
menkieli kajahtelee pimeässä Sipe­riassa
alkuperäisempänä kuin mitä
me olemme tottuneet kuulemaan.
Tosin ^iinä on toinen sana venäjää,
toinen suomea, mutta' jotenkuten
sitä ymmärtää ja kirjailija antaa
useita näjrtteitä tästä.
Teoksen loppuun on liitptty sana­luettelo,
jossa annetaan selostukset
noin 350:een vierasperäiseen sa­naan.
Luettelo tutustuttaa meitä
venäläisväänteisiin suomalaisiin sa­noihin,
jotka ovat muuttaneet muo­toaan
niin palj on, «ttä ilman - selitys­tä!
niitä ei käsittäisi.
Kun lukija on jo pakolaisen seu­rassa
mukautuvinaan- uusiin olosuh-teisiin,
pääsee selville seudun tavois­ta,
: tutustuu niin hyvyyksiin kuin
huonoihinkin ja asettuu kaikessa
rauhassa nauttimaan oman -kodin,
lämmöstä, hiipii tänne^ syrjäiseen
seutuunkin Vainolaisen; katfl^ia,); kqu^^
ra. Taistelu vallankumouksen ja
vastavallankumouksen välillä on jat­kunut
j a sen mainineit Ivövät Tshu-honskoihinkin
asti. Saapuvat jän­nittävät
vie^stit. Yötä päivää vai­vaa
pakolaistakin ajatus: kestävät­kö,
vai tnurtuukovvallankumoufi Ve­näjälläkin?
, '
Vihan siemen On kylvetty kylän
asukkaisiinkin. Jakautumista havai­taan.
Ilmiannot j a parjaus ovat
seurauksena. . Punaisten rintama an­taa
periksi, valkoiset pääsevät ko­mentamaan
Tshuhonskoissakin.' Kut­sunta
j a rantamalle lähetys tulokse­na.
' Eivät lähde kaikki. Mieluim-hiin
painuvat' korpeen kuin omia
veljiään tappamaan lähtisivät.
Vainolaisen kättä tuhatvirstojen
taakse:: paennut pakolainenkaan ei
.saa jäädäy rauhaan. Santarmin kar­kea-
käsi /riistää- pakolaisenv perheen­sä
keslcuudesta ja, paiskaa tyrmään.
Työväenluokan; taistelija ei koskaan
pääse vankilan muuria pakoon.' Jos
toisesta pääsee karkuun^ niin toiset
jo ahnaasti odottavat uhriaan, sul-keakseen
ristikkojensa taakse ja
näännyttääkseen miehessä jalon sy­dämen.
Mutta taistelija ei sorru.
Ei murra vankilankaan kauhu*^ val­lankumouksellista
mieltä. Vaikka
toisia vankitovereita viedään viidak­koon
nukkumaan ikuista untaan, pa­laa
sittenkin vielä toisissa rohkeus,
usko jc 'raudanluja luottamus pa­rempaan
aikaan. Lukekaamme seu­raavakin
lyhyt kohta kirjasta:
-. ' « — _ _ K u i n aaveet nousivat
vangit lavoilta katsomaan uunin luo
hiipinyttä tyttöä, joka lampun luo-na
tarkasti, käsivarttansa, missä pit­kä
punainen raamu osotti kasakan
kynsimistä. Mustain kiharain alta
välähti vihainen kiiluva silmäpari,
joissa näkyi tuskaisten kyynelten
kuivuneet jäljet. Hän oli Smirnova,
tuo hiljainen hyräilevä tyttö. Nyt­kin
jäi katselemaan hän. kirisevää
öljytuikkua, kunnes rintansa kohoili
,ja ryhti suoristui, kuin itsestään tu­livat
mahtavat — syvältä kuuluvat
sanat ja sävel: (Seui'aa Kansainvä­linen
venäjänkielellä.)
"Matruusit nousivat vuoteilta, ko­hottivat
oikean kätensä, kuin py­hään
valaan. Jumalaiseen lauluun
yhtyivät hiliaa yksi ja toinen, nos­taen
kätensä kerraten: Tää on vii­meinen
t a i s t o . . ."
"Kiviluolan yölliset holvit. kajah­tivat
rohkenevalla uskalluksella.
Rääsyiset kypertyneet vartalot oli­vat
ojentuneet äkkiä uhkaaviksi. Ja
proletaarin majesteetti oli ilmesty,
nyt kadun pimeään, syvään.luolaan.
Tämä ~ oli kohtalon uhmaa, kuoloa
pelkäämätöntä henkeä se o l i . . . "
Kirjasta ei puutu jännitystä. Mut­ta
jännittävyyttä ei ole synnytetty
keinotekoisesti, piirtämällä luonnot­tomia
kuvauksia. Kaakki on elävää
elämää ja siksi se vetää lukijan sitä
perusteellisemmin mukaansa.
Pakolainen on hiljaisella rehelli­sellä
oleskelullaan jättänyt tuntu­van
aukon etäisyyteeh, entistä elä­määnsä
.viettämään - jääneeseen-Tshu-honskoin
kylään. Ukot olivat luvan­neet
pakolaista auttaa, jos mUIoin
apnd tdrvitsee. Eivät syöneet sa­naansa.
'*Bamagan" olivat toimitta­neet,
jonka avulla hakivat pakolai­sen
pois tyrmästä. Mutta vaarat ei.
vät loppuneet; Uusia vaikeuksia
tuli. Vainoojan silmä yhä vaani.
Mutta ei kanaiu Punaisen armeijan
uljaat sotilaat työnsivät valkoiset
herjat virsta virstalta pakosalle.
Vasta silloin o l i pakolainenkin tur­vassa.
Pakoileminen ja Siperian an­kara
ilmasto .olivat pakolaiseen. isker
neet.: Kuumeissaan makasi hän vuo­teella.
.Ei> tietänyt punaisten voitosr
ta. Vaimonsa muutteli kääreitä.
Kun hän -riimein avasi silmänsä oli
poikansa vierellään, lausuen —^Nou­se
isä! .—r Punaiset ovat tulleet,'
Kirja loppuu sanoihin:
" K u n äiti j a poika auttoivat mi­nua
istumaan, näen auringon sulat­tamasta
ikkunaruudun reiästä tiellä
astelevan miehen edestakaisin, lakis­sa
leveä punaisien nauha ja.pistimen
kärjessä pieni punainen lippu.
Kaikki kolme sylellemme toisiam­me
j a kyyneleet -vierivät silmistäm.
me, sillä vapaus on -rihdoinkin voit­tanut."
Tässä on lyhyesti kosketeltu vain
joitakin kohtia kirjan rikkaasta si­sällöstä.
Lainaukset eivät pyri ole­maan
parhaita. Ovatpa, vain jonkin­laisia
näytteitä. Kirjan 53 lukua
liittyvät/melkoisen yhtäjaksoisesti
toinen toisiinsa. j a kun yhden luvun
on lukenut, tekee mieli jatkaa yh­teenmenoon
toisen ja kolmannen, a i ­van
viimeiseen lehteen saakka. Lu­kuhalua
ei synnytä yksinomaan ^kir­jan
jännittävyys fa juonen jousta­vuus,
vaan myös sanarikas usein ru-i
nopukuun pukeutunut kieli. Sanon,
ta ei ole tyhjää lipertelyä eikä s a ­nahelinää^
vaan liittyy niihin köyhä­listön
taistelijan syvää tunnetta. ,,
' J o i t a k i n pilkkuja on tipahdeUut
lauseissa sellaisiin paikkoihin, joissa
niitä ei saisi olla ja onpa jokunen
vähäinen kielivirhekin ja kankeuskin
jäänyt, mutta ne eivät vähäisessä-;
kään määrässä laske teoksen kirjal­lista
arvoa..
Kirja tulee varmasti saamaan pal­jon,
innokkaita lukijoita. Jotaisen
valistushalulsen ^.tulisi se itselleen:
•hankkia. - Proletearisen kirjailijan
maanpakolaisuudessa puutteellisissa
olosuhteissa suorittama raska työ
ansaitsee todella" vilpittömän kiitok-sen.
— A. H-nen.
Ikuinen rauha
K i r j . Coebles
" I k u i n e n rauha on uni,,
olematta edes kauniskaan.
Sota kuuluu Jumalan sää­tämään
K maailman järjestyk­seen;
ilman sitä maailma
seisahtuisi j a hukkuisi a i ­neellisuuteen."—
Moltke.
Aikakautta, jossa nyt elämme, t u l ­laan
varmaankin kutsumaan, kun ih­miskunta
kerran järkilntyy, hulluu­den
aikakaudeksi. ^.Tulevaisuuden
historiantutkija on toteava, että a i .
kakautemme koUliiutuneimmat aivot
ovat vihkiytyneet myrkkykaasujen ja
muiden tuhoamlsvälineiden keksimi­seen,
tuhoamisvälineiden, joiden yk­sinomaisena
tarkotpksena on ihmis­ten
surmaaminen ja kaikenlaisten
ihmisyyttä palvelevien arvojen hä­vittäminen.
Porvarilliset sanomalehdet ja eten­kin
sotateknilliset aikakausjulkaisut
tietävät kertoa, että läntisissä suur­valloissa
on keksittyä niin voimak­kaita
räjähdysaineita, että niillä täy­tetty
melkoisen kevyt pommi' kyke­nee
hävittämään, kun sellainen pu­dotetaan
lentokoneesta, kokonaisen
kaupunkikorttelin. Ei yksikään elä.;
vä olento pelastu sellaisesta kortte­lista,
johon tuollainen pommi pti-dotetaan.
Yksi ainoa tavallinen len­tokone
voi kulottaa niitä kymmenit­täin,
vieläpä enemmänkin. 'Monella
muulla alalla on "edistytty". Maa-ilmansodan
"päättymisen" . jälkeen
on keksitty hir-vitfävämpiä surmaa-mis-
ja tuhoamisvälineitä kuin fa-naattisemmankaan
militaristin mieli­kuvitus
kykeni kuvittelemaan seitse;,
män vuotta sitten.. .
Tuleva sota tulee olemaan mones,
sa suhteessa paljo kauheampi kuin
vuosina 1914—18-käyty sota oli. Se
tulee olemaan oleellisesti erilaisempi
kuin mikään tähänastinen sota on
ollut. Tulevassa sodassa ei Hyökätä
etupäässä armeijoita vastaan. Paitsi
selkäpuolen sotavarustuksia j a sota-tarve
tehtaita, saavat kaupungit ja
muut suuret asutuskeskukset osak­seen-
ensimäisen' hyökkäyksen. On
varmaa, että sotivien puolien pää­pyrkimyksenä
on oleva vastapuolen
ihmishenkien — niin sotilas- kuin si-viilihenkilöidenkin
— tuhoaminen ja
aineellisten arvojen hävittäminen.
-Noista hirvittävistä seurauksista
huolimatta valmistuvat länsimaiset
suurvallat uuteen,' edellistä monin
kerroin tuhoisampaan sotaan.' Kan­sainvälinen
kapitalismi on sotapnu-hien
liikkeellerpanevana voimana.
Raha- ja diplomaattipiireissä tiede­tään
kertoa, että tuo Uuden sodan
puhkeaminen on aivan läheisen tule.
vaisuuden asia. Suurpääoma järjen
telee'jo asioita-siltä varalta: ^
Tuleva sota tulee kohdistumaan
enemmän kuin mikään aikaisempi
sota työtätekevää -väestä vastaan.
Maailman ^ työväestöllä on: siis t a ­vattoman.
;]cohtaIokas , '.tulevaisuus
edessään. Näyttää silta, kuin oli­simme
nnelmoimastamme ikuisesta
rauhan tilasta kauempana kuin kos­kaan
ennen, .
Mutta onko Ikuinen rauhantila
ylipäätään mahdollinen? - .
On, mutta vam yhdellä ehdolla:
että se ero, mikä on sinun omasi ja
minun omani välillä, mikä onf> kai­ken
riidan 'ja - eripuraisuuden —•
myöskin sotien — alkulähde, hävi-.
tetään.
Maailmansota merkitsi jo — kair
kesta hirmuisuudestaan huolimatta
— askelta ikuista rauhaa kohti. Sen
ovat kapitalistit j a militaristeista mi-litaristisimmatkin
pakotetut tunnus­tamaan.
Työväestö alkoi —-sodan
loppupuolella —' liikehtiä kalkissa
maissa. Niiden merkityksestä lau­suu
Saksan armeijan: kenraalimajoi.
t u ^ e s t a r i , eräs maailmansodan huo-matuimmista
päälliköistä, Erick L u -
dendorff, sotamuistelmainsa ensi-^
maisilla lehdillä:
" V o i olla; että se vallankumous,
joka nyt kauttaaltaan järisyttää Eu-ropaa,
saa aikaan toisen maailman­järjestyksen
ja paremmin kypsyt-;
tää kansain ajatnksetV j a tunteet
semmoiseen rauhaan, joka antaa i h ­miskunnalle;
oikeuden j a sovinnon."
•Meidän — työtätekevän väestön
— on tietenkin tehtävä kaikki, mitä
voimme uuden maailmansodan vas­tustamiseksi.
Nykyisten j a tulevien
sukupolvien onni j a menestys vel-vottavat
meitä. siihen. Miljoonien
sisariemme j a veljiemme maailman,
sodaissa tuhoutuminen muistuttaa
meitä siitä. Sotainvaliidien kauhea
kohtalo on meillä varottavana esi­merkkinä.
Mutta emme myöskään
saa siihen pelkurimaisesti suhtautua.
Työtätekevä väestöhän edustaa jouk­kojen
mahtia. Ja sille kuuluu joka
fapauksessa tulevaisuus.
Lopullinen voitto on siis kaikessa
tapauksessa oleva meidän, j a silloin
me luomme edelljrtykset ikuiselle
rauhalle, alistamme tieteen j a tek­niikan
koko ihmiskuntaa palvele­maan.
S SLOTNICK
Liha- ja - Ruokatavarakauppa ; I
JAUHOJA J A REHUJA ^ '
I Box '^104, S- Porcupine, Ont. i
ni •—^ - . . ^ - ^ ^ ' ^ • ^ ^ • ^ ^ • m i k M M » M M ^_
CHSIC : M NYT suom-MAm4NNE mm juimui uNjAuji
Halifaxbta Snoneea (GSt^rm fcantka) 8 - ^ ' voorokaodesaa;
- , ^ -rv - lYLI A T L A N N i N ' J A PQHJ
Knlkuvuorot: v ^
New Yorkut»'- Halifaxlsta
Maalisk. 10 Stockholm Maaliat. 12
rMaali8k.:27 Drottningholm IMaai. 29
Huhtik. 13 Stockholm Huhtik. 15
Huhtik. 29 Gripsholm
J A N v M E R EN
8amns.°gi laivassa ilman muut-'
toa. . ^ t k a ' a l k a a j a loppnn
hy^dssä p o t s i n American
Linjan laivoissa.-
E i -passin leimausta eikä
tullitarkastusta, i eikä mhi.
käänlaiaa .viivytyksiä mat.
kalla RuotsmläpL.
Hftoin:! 'Eärikoisia muka-vuuk-sia
Suomeen matkustajille
ERIKOISHINTOJA
3 mnen luokan mqtkustaiilhL
SUOMEEN ja takai4
A M E R I K A AN
"GRIPSHOLM" $190'
"STOCKHOLM" fffoi;'
»'DROTTNINGHOLM"^^QP
Cähin hinta $167;50 ja toisen;
luokan t$172.50 vähintäin ja
siltä 7 ylöspäin kumpaankin
.nuntaan.
- Kolmas luokka itäänkäsin $110.60 j a l i joenkäsin $122.00.
Enempiä tietoja antaa, lipputilauksia < vaaä vastan sekä änt-taa
asioiden järjestämisessä Linjan lähin ai.aniie8"tai
SWEDISH AMERICAN LINE
470 MAIN STREET, WINNIPEG,* MAN.
' 5 1 8 ST. CATHERINE STREET, WEST, MONTREAL, QUE.
71 Upper Sfreet, Halifax, N. S. TempIoBnilding, Detroit, Mich.
J . V. KANNASTO, ERICK J . KORT.E,*
\ Box 69 Sadbnry, 'Ont., Can. Port ^Arthur, Ont.
HUOM.!
Hyvää suksirasväa saa­tavana
on allekirjotta-neella
50c ja 25c palois­sa,
postivapaasti
Dan Hela,
Rose Grove, Ont.
Dr. P R. WILSON,
L. D. S., D. D. S.
Hammaslääkäri
Kruunuja, siltoja j a tekohampai­ta.—^
Hampaita vedetään ilman
kipua.
. Marshall-Ecdestone Block,
yläkerrassa
Timmint. yläkepassa. Ontario
• • • • • « « V W
KirjotDskoneitä myytävänä
Vapauden kondorissa on myytävänä yksi: hyvä Remington
kirjotuskone, hinta $85.00 ja. ysi hyvä Underwood, hinta $90.00.
-Vapaus niinikään myy tehtaan hinnoilla, uusia j a uudelleen
rakennettuja Remingfton kirjotuskoneita. Uusien hinnat ovat
$140.00 ylöspäin- j a uudelleen- rakennettujen $75.00 ylöspäin.
Erikoisesti suosittelemme uutta pienikokoista, hyvin keveää' Ke^
mington kirjotuskonet^, hinta <$85.00.
Tehkää tilauksenne osotteella
VAPAUDEN KIRJAKAUPPA
Boxy 69, SUDBURY^ OA.T.
*Mäki uakttkmmmmt
A^dim & Seppälän S A U NA
Avoinna 4 kertaa vitkoasax Tiiatalna^ ketluviikkfma, perjantaina ja
lanamaiina kello 1 j.p.p. kello 12:to TOHS.
Sprace —— Puhelin 1107
Lähellä Vapauden konttoria. '
Sadbnry, Ont.
'•'»^»••••»»•"•^•^^»•'.•'•«»••••r SIIDBIIRY BAKDiG COHPM i
Valmittaabaikldaleiparialaaaknnlnvia tuotteita.
(
Erikoisen hyvien korppujen sekä kovan leivän valmistus' on myös
nyt alettu. Ulkolähetykset täytetään nopeasti ja huolella.
SUDBURY BAKINC^ CO.
27 Durham St Box 429 — Sudbury,;On Telephone 1854 j
A PQHRNIER,
LIUITED
HENKI. PALO. TAPATURMA JA
AKKUNALASI
yAKUUXUKSU
BALKIE-GILL BLOCK. SUOBUR)
. Lainoja hankitaan nopeasti Ja mi
haiuilla hinnoilla ^
—•—'•—- . ' "
V. AHON
PARTURILIIKE, PALLOHAALI JA
TUPAKKAKAUPPA
.sijaitsee ;
78 LANG ST.. COBALT, ONT.
Samassa paiicassa ruokaa saata­vana
aterioittafn j a viikottain. —
Huoneita vuokrataan.
Toverillinen kohtelu.
Mrs. Korhonen.-
TIUIKSU mVÄENLEHDILLE
: VÄLITTÄÄ-
LABERGE LUMBESt
EOMPANY
Täydellinen varasto ra­kennustarpeita.
. VAPAUDEN KONTTORI
Asiamiestemme ei tarvitse olla asiamiehiä kaikille erikielisille
työväen lehdille, vaan voivat meidän asiamlesvaltunksillnmme ot­taa
tilauksia kaikille allaoleville työväen lehdille j a lähettää kont­toriimme
maksun seuratessa mukana.
Valitamme tHaaksia fenra^ville ',tya -alehdille:
T H E IVORKER, viikkolehti, Toronto, Ont., v i •2.00, % vk. $1.00
THE YOUNG WORKER, Toronto, Ont., vuo»»x.^rta .50
- DAILY WORKER, Työväenpuolueen päivälehti. Tilaushinta
- vuosikerta .............i..$6.00, % vuoslk. $3.50, 3 kuuk. $2.00
FARMER-LABOR VOICE. 2 kertaa kuussa ilmestyvä. T i ­laushinta.
.........Vuosikerta $1.25,6 kuuk. .65
THE YOUNG WORKER, Nuorten Työläisten Liiton kuu­kausi
julkaisu, (Siicagossa. Tilaushinta vu6sikerralta....$1.00
THE YOUNG: CpMRADE, Työväenpuolueen iMtehlehtl. Chi-
«agossa. Tilaushinta vuosikentalta : 50
WORKERS MONTHLV, Chicago; vuosikerta $2.00, % vuosik. $1.25
POHJAN VOIMA, Onln, päivälehti; vuosifc $10, puoli vuotta $6.00
TYÖN ÄÄNI, Vaasa, 3 kertaa viikossa; vuoslk.^ $6.00, % v. $3.50
SAVON TYÖ, Kuopio, 8 kert. viikossa; vuosik. $6.00, % v. $3.50 ?"IIS9?'^T^-'A Helsinki, päivälehti, vuosik. $10; % v. $6.00
LIEKKI, Helsinki, viikkolehti; vuosik. .$3.00: ^ vk. .$1.75
TYÖMIEHEN VIIKKOLEHTI, Helsinki, vuosik. $2.50; % .v $1.50
UUS. ILM, virolainen Työväenpuolueen lehti, ilmestyy New
Yorkxssai Tilaushinta vuosikerralta i.......... v................. $6.00
NY TID, Työväenpuolueen ruotsalainen lehti, ämestyy Chi­cagossa.
Tilaushinta vuosikerralta $2.50
TYÖVÄEN URHEILULEHTI, Helsinki. TilauuMnnat vuosik.
$3;00, puoli -^VUOttai $1.75
NORRSKENSFLAMMAN, ruotsalainen lehti, Luleä, Ruotsi,
•-
ITÄ J A IJWSf, 2 k?rtaa kuukaudessa amestyvä kuva
Tilaushinta vk. $4.00., ^ vk. $2.00
TUISKU, Spomen vasemmistolaisten pilalehti. Ilmestyy kerta
Tilaushinta vuosik. $2:50. % vk. $1.50 ^5?,"»^J.^.Tl'J^"*""^'*-^••^••"•••••^^"•"••"^^^^ •••OO. % vk. $2.00
TYÖLÄISNAISTEN URHEILULEHTI, Helsinki. Kerta kuus- «.™,Y?°ÄJ^^'' i?"*» ^>-7S; puollvuoslkertaa $1.00
NAISTYOLÄINEN, Helsinki Kerta kuussa 1 vk $1.75
»..«^HS^JS.^S.^®'*^^' " 9^-^
PUNAINEN KARJALA, Petrozovodsk,Eu8sia; 3 kertaa v i i -
^..«^«-««fl- ^P^i?®.".*" ^7.00; puollvuosik. ................ $3.50
IX?.5?JLf^' Pai^a!®**». Superior, Wis., 1 vk. $6.00, % vk. $3.25
ETEENPÄIN, päivälehti, Worcester, Mass., 1 vk. $7.00,
"»osik. ^3.75
1 vk. $1.76, % vk..- ..... $1.0S
TOVERITAR, naistenlehti, Astörla, Ore.; 1'vk. $2 90. %^fc $1.1S
, Ylläolevista lehdistä myönnetään .asiamlehille palkkiota vis-
-sm taksan mukaan. ' v ,
VAPAUS, .
V B«n 6», SUDBURY. ONT.