Vapaus, September 25, 1926

              TYÖLÄISTEN J A V T i ! [ | ^ ^
l^öväen vapautus tapahtuu
vain sen itsensä kautta!
' vain jarjescyneen
voi - työvaenludkts
sZiii — 192a Federated PressdnijSsett Perjantaina, jagyysk. 24 p:nä~-Friday» Seiit 25 .Membör- The Federated Fken
m.-
ibiDiatti^jesijIn
VQOSi
nen
tosjuttu
Halifax, N. S. — Italialaisen
tahtiluvaii Poru 1 i>s^^ kap4«e^
Qi '^Ek>manö; on 'pihdoinkin- puhunat.
I mn on kertonut,: että hänen aiko-
Haalaasraitkojea ,U£ytoo IdeltSmi-! «»«'«enaan ei ole oUut salakoljetas,
jsOlä miehet ovat pakottaneet hä-set:
lasl»eina^ suihin, j
oUnt tietoa,
enneiikan kolmantena päivänj me^
relle lähdön jälkeen. ; Miehet o(livat
inyi^Iqm johdosta tuUee^^^^^
kätköistään esiin; I I i ^^
sa: päästä Aiherikaan. E i l ^ mis­sään:
tapauksessa aurinköiseien Sisi­liaan,
josta miehet ovat lahtasin.
VSmä elämä ei ole S i s i a l i a ^ eik^
munallakaan Italiassa sellaista, jol­laiseksi
Mussolini sitä haluaa usko4
telia"; sanoi kapteeni;
. i)ori - oli;; saapunut noin -IS; mai­lin
etöisyyteen^^^Y^^
nikösta, jolloin r^nikkovartioaluk-set
olivat piirittäneet Dorin. Sil­loin
havaitävat ntiehet, ta^^
dötonta ^n päästä maihin Yhdysval­loissa.
'Niinpä otettiin suunta^^C^^
nadaahv -N^ Scotian rannikolle
saavuttaessa oli toivan väestö ol­lut
rnuatta 24 tuhtia. Kapteeni oli
kieltäytynyt laskemasta miehiä mai­hin;.
Hän oli mennyt .maihin ja -y-rittähyt
.löytää satamaviranomaisia
ja saada ruokaa.^ Kummassakaan
yrityksessä I onnistumatta; Silloin
olivat miehJet tulleet uhkaaviksi ja
hän oli' nähnyt i parhaaksi •• laskea
heilat;-' maihin.-.'
Kapteeni puolustaa itseään sillä,
että jos hän olisi ollut salakuljetus^
aikomuliäissa, niin ei hän olisi käy-njrt
itse ensin: -maissa,' eilcä laske­nut
miehiä päivän aikana maihin.
Ja- hän olisi heti ; miesten maihin
päästyjä l^ntynyt piurjehtiEaaai^ nie-relle,
mutta hän jäi odottamaan
ankkuriin yöhön saakka viranomai­sia,
f jotka ; yön aikana vihdoinjsin
saapuivat..-.-^//---^^-^r..'
- poxi, inakaa' - nyt ^ .täkäläisessä „sa-tämas^;
takayaiiko
asiain ratkätsemista>- ' -'-"r'•'•'U;'}'r'''^'1' :•
Montreal- i — Tiistaina keskustel­tiin
t^Uä koolla '.olevassa Canadan
ammattijärjestön kongressissa työ­väen
suojelemista koskevista asiois­ta.
• Suurta erimielisyyttä synnytti eh
' dotus, jossa suositellaan i : toimenpi­teisiin
ryhtymistä maalausruisku-jen
käytön kieltämiseksL .Asiasta
' oli kaksi alustusta^ Yksi Hamilto­nista
ja toinen rMontrealista. Kum­mankin
paikkakunnan maalaajat
olivat sitä mieltä^ että. jUädien ko-neiden
käyttäminen v työn , suoritta-
; misessa on työläisten terveydelle
" ja näölle vahingrollista. ,
- - Syntyneessä, keskustelussa päästiin
."'-vihdoin .yksimielisyyteen hyväksy-mällä-
sellainen pää.tö3, jossa am-
-mattijärjestön tulevaa toimikuntaa
: vaaditaan ryhtymään toimenpiteihin
näiden koneided käytön kieltämi­seksi
sellaisissa' tapauksissa, joissa
. jEiitä saattaa olla haittaa. työläisten
terveydelle. Edelleen vaaditaan hy-vsääkänsyntöysstseäl
ypjää,ä rt jöokidseesns ä allaaiasdeintata vtaykössi­kentely
mainituilla! koneilla . saisi
tapahtua.
VaatetyoISuten kotityö
Kongressi hyväksyi myös Toron
ton räätälien esityksen, jossa vaa­ditaan
lainsäädännön kautta kiel­lettäväksi
vaatteiden valmistaminen
työläisten kotona. Se on .työläis­ten
itsensä,: niinkuin yleisönkin
kannalta eduUiseihpaa, sillä kotityö
ei ole missään > tapauksessa suosi
teltavaa. Se; muofiostaa kodin työ­pajaksi.
Yleisön suojelemiseksi se
on myöskin 'Välttämätöntä,: sillä on
havaittu,, että :kotona .valmistettujen
vaatteiden kautta on levitetty-tau-
- teja < j.n.e. ^ Kaikkienr tärkeintä, täs­sä
suhteessa on kuitenkin'\se,. että
kotityö on omiaan edistämään työ-
.suhteiden, työpäivän pituuden ja'
työpalkan polkemista; Näistä syis­tä
johtuen kongressi yksimielisesti
hyväksyi mainitun esityksen;
Hyökkäys Moorea vastaan
Tiistain iltapäivän istunnossa : te­ki
putkityöläisten: järjestäjä John
W- Bruce' 'hyökkäyksen ammatti­järjestön
presidentti Moorea ' vas­taan.
Hän sanoi Mooren hyökän­neen
Torontossa Empire-klubin päi­vällisillä
pitämässään puheessa Ca­nadan
työväenpuoluetta vastaan ja
ehdotti senvuoksi, että Mooren pre­sidentin
palkka jätettäisiin maksa­matta.
Se olisi merkinnyt täydel­listä
epäluottamuslausetta Moorelle;
Tätä taantumuksellista johtajaa
asettuivat kuitenkin puolustamaan
torontoIaiset\ . Simpson ja Gibbons,
jotka väittivät Bruceir^^ tekemää syy­töstä
perättömäksi. Tohnitetussa ää­nestyksessä
ei Brucen ehdotus saa­nut
riittävää'kannatusta, joten epä­luottamuslause
jäi V antamatta; .
VaahaadeaelSkkeet ja työttömyys
vaknatns
Toimeenpanevan ^ komitean selos­tusta
käsiteltäessä . päätettiin toi­meenpaneva
komitea edelleenkin
velvottaa; työskentelemään vanhuu-'
deneläkkeiden ja työttömyysvakuu­tuksen
lainsäädännön hyväksL Kon­gressissa
todettiin, että liberaalinen
Kingin hallitus oli ensimäinen,. jo-
J^a oli esittänyt parlamentille eh-dotuEsen
laiksi vanhuudeneläkkeis-tä.
Kokouksessa huomautettiin kyl­läkin
siitä seikasta,Vettä Kingin hal-htas
saattoitietää ehdotuksensa tu­levan
tapetuksi
Edelleen päätti kokous kannattaa
kansalliatö ' polttoainepolitiikkaa,
jonka larkotuköeiia ön, että Cana-dassa
käytettäisiin etupäässä koti­maista
hiiltä; Polttoainepolitiikan
toteuttamisessa on välttämätöntä,
että liittohallitus, ja maakuntahalli­tukset
työskentelevät ifhdessä. käsi
kädessä.
T ^ S Ä Ä N E S T Y K S E L L Ä P X X T E -
T Ä Ä N , E T E L Ä - A F R I K A N
L I P U S T A
Kapkaupunki, — Pääministeri
Hertzog ilmotti lähtiessään matkal­le
Englantiin, että Etelä.Afnkassa
tullaan toimittuaan yleisäanestys
«^ta, sisäflytetäänkö Etelä-Afrikan
hppaoa Englatlnia lippu T8t el: '
B. C:n karjankasvatta-
-jat osuustoiminta-puuhissa
Vancouver, B. C. r— Samoin kuin
aävikkomaakuntien karjankasvatta­jat,
eivät British < Columbiankaan
karjankasvattajat ole varustautu­neet
karjan ruokkimiseen talven yli.
Siitä on seurauksena, että he tah­tovat
syksyllä myöhään vapautua
teuraskarjastaan mikäli se on mah­dollista.
. Kun kaikki karjankasvat­tajat
tekevät samoin, on m|ir]cki-noilla
suuri tarjonta. Kun B. C:s-sä,
sen paremmin kuin a^vikkomaa-kunnissakaan,
ei ole suuria karja-markkinapihoja,
niin ön myynti ta­pahtunut
muutamien pakkausliik-keiden
kiertäville ostajille, jotka
ovat saaneet tarjota vaikka kuinka
alhaisia hintoja. Eritoten ovat täs­tä
kärsineet . pienemmät karjankas­vattajat.
Mutta karjankasvattajat. ovat päät­täneet
vapautua yksityisten . pak-kausliikkeiden
ja karjankauppiaiden
holhouksen ikeestä ja seurata: aa-
'vikkomaakuntien karjankasvattajain
esimerSdä myyntirenkaan perusta-misella.
• '•• ... <
Joku kuukausi sitten valitsi "Bri-tjsh
Columbian I^arjankasvattajain
yhdistys komitean valmistelemaan
suunnitelmaa karjan -^^ osuustoimin­nallista
markkinoille : laskemista
varten. Tämä komitea on saanut
, suunnitelmansa ja ehdotuksensa
valmiiksi. Ja kun ne ovat. saaneet
yhdistyksen johdon hyväksymisen,
niin on syytä olettaa, että tulevana
syksynä saavat tämän maakunnan
karjankasvattajat tuotteistaan pa­remmat:
hinnat, sillä karjanmyynti-rengas
edellytetään saatavan siihen
mennessä toimintana.
Puolueiden äänimäärät
vaaleissa '>
'Ottawa. — Vaaleissa annetuista
äänistä on vielä
puUista varmaa tulosta^ < sillä'-nseis*
ta valitsijapUreista on ilmotettu
vain vaUtun f ehdokkaan V enemmistö.
Mutta .kun /kaikki asiakirjat lähe­tetään
tänne, voidaan niiden perus^
teeUa laatia tarkka tilasto. ^
Asiantuntijat ovat kuitenkin laa­tineet
arviolaskelman vaaleissa kah­delle
'v^hall^. puolueelle annetuista
äänistä- Vertailun ; vuoksi rinnus,
tetaan nämä numerot ed^ellisten
'vaalien tuloksen kera. . i:
1925
Liberaalit' 1,266,534
Konservatiivit 1,467,596.
Muut 4ä3,44l
1926
1,410.000
1,312,000
502,500
Yhteensä 3,157^571 3,224,500
Näiden numeroiden mukaan olisi
liberaalinen puolue ' saanut viime
vaaleissa : enemmän ääniä kuin kon­servatiivit.
Siis päinvastoin 'kuin
edellisissä vaaleissa. Vaaleihin osaa-ottaneiden
lukumäärä näyttää: myös
nousseen.
Revontulet häirinneet
sähkölennättimiä
' Winnipeg. ~ Viime maanantal-iltanä
oli täällä nähtävissä komeat
revontulet, l Niiden sähkölataus oli
niin voimakas, että siitä koitui hait­taa
: aabköleqnättimien toiminnalle.
Kalliiden lennätinlattteiden pelasta,
misekn oli välttämätöntä johtaa
sähkövirta ; pois :. lennätin johdoista,
joten; niitä ei voitu käsrttää. <
Vielä tiistainakin häiritsivät re-vontnlet,
vaikka niitä ei voitu näh-dä,
sähkölennättimien toimintaa.
Kerrotaan, että maanantain ja til«>
tain välisenä yönäi oUsi: ollut TO!-
makkain revontnli-yö tänä 'vitonna.
Baldwinin suunnitelma
kaivoslakon sopimi­seksi
omistajia
puoltava
Lontoo. —- Pääministeri Baldwi-nin
komprondsslsuunnitelma hiilikrii-sin
lopettamiseksi on paljoa enem.
män hiiliparooneja puolta'Ya kuin
hiijenkaivajien etua katsova. :
Baldwinin. suunnitelman mukaan
hiilenkaivajien pitäisi nyt palata
työhön alueellisten sopimusten poh-jalla^
ja .myöhempää sopimista var­ten*
suunnitelma sisältää seuTaa'vaa:
Kansallinen pakollinen sovintotri<
bunaali perustetaan; parlamentin
päätöksellä riitaisuuksia käsittele­mään
sillä ehdolla, että sitä,'ennen
On tapahtunutyleinen ,työhön pa­luu.
• 5 >. i
Kumpikin puoli voi mitä väliaikaista
ratkaisua varten tahansa, koskeva
työskentelyä yli 7, tuntia :päiväs
sä y.m., alistaa tribunaalille / min­kälaisen
asian tahansa, mikä aina
heinäkuuhun v. 1925käsitettiin kan­salliseksi.
Tribunaali tulee vahvistamaan tai
muuttamaan jokaisen sellaisen so­pimuksen
ja työläipt ovat lain a
laisena -oikeutetut, saamaan ylimää.
Täistä palkkaa tribunaalin pääto!^
ten mukaisesti. v
Luullaan, että hiilenkaivajat tu­levat
päättävästi hylkäämään Bald-
'winin suunitelmat, samalla tavalla
kuin hiiliparoonit hylkäsivät hiilen-kaivajien:
vaatimuksen koko maata
käsittävästä sopimuksesta.
Tähän mennessä hillikriisin arvU
oidaan aiheuttaneen 433,000,000
hopeapunnan tappion. Missään ny­kyisen
historian . työtaistelussa ei
ole moista vauriota. !'tapahtunut.
Kamppailut^ antama isku on ankara
rappeutuvalle Englannin maailman,
vallalle ja tuotannolle.;
Donasterjlssa on tapahtunut «pai­kallisen
poliisin ja noin 2,000 lak­kolaisen
ja heidän vaimonsa välil­lä
vakava .törmäys. Kun kaivanto,
jen kunnossapitomiehet' olivat pois­tumassa.'
kaivannolta,. niin ^lakkolai­set
alkoivat heitä ivaamaan ja ki-)
vittämääU; Tällöin poliisi byö^ä-si;^
lakkolaisten kimppuun. >
Monin paikoin sulkulaiset alkavat
tiukasti vaatia, että kaivantojen
kunnossapitomiestenkin on: lakatta­va
työstä ja "taisteltava kuin hel­vetti",
mikä on sulkulaisten taistelu,
tunnus.
Ottawa. - 1 - .Konservatiivisen puo-lueeA
pääkortt^rista täältä on lä­hetetty.
kaikille ijaaleissa: ehdokkai­na;
olleille valitnille: ja tappiolle
joutuneillekin ~ konservatiiveille
kutsu saapua: piioluekokoulcseen, jo­ka
pidetään''tulevan lokakuun i l
päivänä Ottavvkssa. Samoin on kut­su
ulotetta puolueen senaatissa ole­viin
edustajiin-" '-^
' Kokouksessa tullaan "käsittele­mään
puolneen>ttilevalla istuntokau-della
noudattamaa suuntaa."
Mielenkiintoista tässä kokoukseS'
sa on se, että: senaattoritkin kutsu­taan
sen > osanoltojiksi ja saatetaan
heidät siten^puoraeen johdon alai­siksi;
Kun konservatiiviset senaat­torit,
tappoivat viime istuntokaudel­la
vanhuudeneia^elain, niin selitet­tiin
puolueen tahplta; että senaatto­rit
-eivät : ole:: sidotut noudattamaan
puolueen . ottaknak kantaa: asiassa.
Mutta nyt heidät ainaldh kutsu­taan
neuvottelemaan puolueen kan­nasta.
Se osottaa,;että kun senaatr
torit ovat tappaneet mainitun lakl-esityksen^
- niin vO'a<: siltä - koko . puo­lue
vastuussa; L^Ä^Mitenkään muuten
ei asiaa tavallisella yksinkertaisella
järjellä voi kfidttsa.
Veikko Sippola karkö^
^ taan Yhd^svaUoista
(Sähkösanoma^ IndustriaUstUle) ,
San Francisco, €a]I., 8yysk.< 20
p:nä. — Suomen dsällissodän aika*
na j a ' sen' jfilk^en' punakaartilaisten!
joukkomurhiin i i t s e n i '
tehnyt V^kko Sippola ^ on vahgltta-täällä
ja tullaan lähettämään Suor
meea.
: - Suomen varakonsuli .täällä^ luon­nollisesti:
tietoisena - kaikesta, on
avustanut tätä Suomeen valkaisijaa
ja pappi Joukiainen on vihkinyt-
Sippolan ^erään naisen i kanssa' avio­liittoon,
Sippolan' käyttäessä Jalo
Anttilan nimeä. Epäilystäkään r ei
ole^ että Jonkiainen,.'joka:myöskin;
on 'va)kosuomalainen,: : v^
Sippolan ' -tiesi viimeksimainitun
.käyttävän väärää nimeä. — Ollin
Matti.
Kuten sähkösanomassa: mainitaan,'
on Veikko Sippola yksi': tunnetoim*:
pia Suomen: eisällissodan . valkosan-;
kareita. Suomen lehdet ovat ai­kaisemmin
kertoneet, että. Sippola
apureineen murhasi toistasataa pu­nakaartilaista
Suomen: < 'dsällissodan
päättymisen jälkeen. Vihaankin
surmatuksi tulleiden :: omaisten Ja
tovereiden kostoa peläten pakeni
Sippola Amerikaan. Aikaisemmin
hänen llmotettiin oleilleen Canadas-sa;
i'Toronton seuduilla^ ja myöhem-
'min Callforniassa. —^ Industrialisti.
Y H D Y S V A L T A I N H A L L I T U K S EN
V E L A T
Hallituksen raha8to'viraston'^ tahol­ta
ilmotetaan . Yhdysvaltain pääse­vän
vapaiksi veloista •vuoteen 1944
mennessä. Tämän 18 vuoden ajalla
tulee V hallituksen keräti^ veroina
noin $12,750,000,000 velkojen ja
niiden korkojen makaamiseen. Tä­mä
verosumma ei käsitä hallitus-kustannukda.
\
Kokonaisuudessaan oli . Yhdysval­tain
kansallisvelka elok. 1 p, $19r
612,527,000, jo8ta__teoreettiBe8ti
maksetaan noin 11,000 miljoonaa
ulkomailta tulevilla velansaantira-hoilla
ja loput maksaa Amerikan
kansa. Tämä .ulkomaiden o«a1Ie
laskettu summa hjrvällä. syyllä. on
idmitetty "tcoreettiscks"!, «llä mi­tään
takeita' ei ole sen «aamiseen,
päinvastoin on takeet siitä; että
tuollaista sammaa ei ulkomailta
saada.
Lapsia myydään orjiksi
IJidcarissa
Eräs: unkarilainen lehti kertoo
järkyttäviä .kuvauksia, työläislapsien
myynnistä» Unkarissa: '
Markkinoilla , Debreczin kaupun­gissa
Unkarissa tarjosi äskettäin
eräs köyhä vaimo lajpisiaan kaupaksi
ja saikin hän ne myydyksi. Hätä
on pakottanut tämän vaimon, jonka
mies on metsätyöläinen, tähän epä­toivoiseen
teko.o)n; . Vaimo .tarjosi
kaupaksi, .jrl^tä Jlc^lmixJjotista. 4ytto-tään,
yh|ä 14-vuotista tytärtään
sekä yhdeksän kuukauden vanhaa
lapsostaan. Pian hän saikin osta
jia. S-vubtias tytär ostettiin 300,i
000 kruunusta ja 14-vnotias 900,-
000 kruunusta. Pienintä lapsista
ei kukaan: ollut 'halukas. ostamaan.
Vaimo kertoi markkinaväelle, että
hänen miehensä oli äskettäin, jää'
n ^ kaatuvan puun alle loukkaan­tuen
niin pahoin, ettei ole vohiut
viime aikoina huolehtia perheensä
elatuksesta. Perheessä on kaikki<^
aan kuusi lasta. Kun mitään apua
ei mistään näyttänyt tulevan, , ei
onneton äiti nähnyt muuta keinoa
kuin myydä muutamia lapsistaan,
jotta nälkäisten suiden luku olisi
vähentynyt kotona ja kauppahinnal­la^
olisi saatu leipää toisille.
I^errotaan, että köyhillä ihmisiUä
on jo pitemmän aikaa. ollut tapana
myydä lapsiaan. Kertomamme ta­paus
ei suinkaan ole ainoa laatuakn.
Kauppiaal kertovat,.että lapsimark-kinoilla
ovat jo hinnatkin muodos­tuneet.
Korkein hinta, mikä on
maksettu suuremmista» - lapsista, on
1 milj. kruunua. . 8—5 'vuotiaista
maksetaan % milj. kruunun kor­villa.
Lapsia ostavat suurtalonpo­jat,
jotka tällä tavoin saavat ker­rassaan
halpaa työvoimaa^ Vanhem
mat ^ivät näe myymiään lapsiaan
enää koskaan. *
Näin on siis saanut Horthyn hai
litsemassa Unkarissa: jalansijaa lap-sikauppakin,
jota Europassa ei ole
ilmennyt jälkeen keskiajan. Un­karin
- valkoisten hallitusmiesten po­litiikka
on johtanut siihen, että
köyhät äidit ovat puutteessaan pa­kotetut
myymään ^rakkaimpiaan.
Rikkaita talonpoikia, jotka halvoilla
hinnoilla ostavat itselleen-'orjia, ei
johda tähän mikään lähim^iseh
rakKaus, vaan yksinomaan halu saa­da
tällä tavo^A halpaa työvoimaa.
Hopeamarkkinat laske­massa
Anomus uudesta kuu­lustelusta
SaccoUe ja
Vanzettille on tuo-
^ marin harkit­tavana
Uusi pilvienpiirtäjä
* MoötreaLii-r The Royal Bantc of
Canada rakennuttaa läheisessä tu­levaisuudessa
St. James.kadulle uu­den
körkeUn , ptmkkirakennuksen.
Sipiei^ tulee 23 kerrosta maanpln-lialleJ
Idsäksi' tulee kolme kerros^
ta' xoaan-aUe.. RakennnkM
t u l ^ 'olemaan 350 j^kaä «Ii noin
Mta;: jalkaa korkeampi- ;kuin;^^
Dame.katedraal'l. Rakennuksen 9inn-uitellaan
valmistuvaii vuoden > l028
toukokuun 1 päivään mennessä. Ra­kennustyön
päästyä täyteen vauh­tiinsa
tulee siinä työskentelemään
noin 6,000 miestä. ^ • >
Ifkdnomaan canadalalsta kiveä,
tullaan käyttämään > rakennuksella.
Sitä louhitaan osa Queenstönlssa)
Ont., mutta suurin osa kuitenkin
Montrealin läheisyydessä. , \
HälAtuksien kontrolli
iänsimaakuntien vä- ^
. kijuoma-affloissa
mm
Dedham, Mass. — Valtion syyt­tä
jän sekä puolustuslakimies Thomp­sonin
esitelmien päätyttyä otti tuor
mari Webster Thayer .harkittavak­seen
puolustuksen anomuksenvrVUf
desta : oikeuskuulu8te|usta : SaccoUe
ja Vanzettille.
Tuomari • Thayer antoi ymmärr
tää, että'hän tarvitsee mahdoUlsestl
useampia'viikkoja mennäkseen" l&fil
esitetyt'asiakirjat ja uudet todis­tukset.
Puolustuksen ailomus pe­rustuu
^ uusiin väitteisiin, jotka Ja­kautuvat
etupäässä kolmeen rosaan:
1) Celestino 'Madeirosln tunnustusr
2^ hallituksen 'viranomaisten hallus­sa
olevia' todistuskappaleita ei ole
annettu 'puolustuksen käytet^väk-si,
ja 3) f<Bderaalinen. olkeusVIrasto
oir sekaantunut juttuun,: johon' sen
valtuudet eivät ulottuneet, ja l i ­säksi
vielä sangen epäilyttävällä ta­valla.
W|nnipeg. — Saskatchewanln
maalnin^ n&yitpl, kuten länslmaa-kunn'^
Bt'ytoensS, kannattavan \ha^^
tuksen kontrollia? väkijuoma-asiolsi*
sa» Saskatchewanisäa pantiin pari,
vuo;tta takain käytän^töön halU^
tuksen ,^ontrolli.
Jpkainen ^täysikasvuinen henkilö
aaa-Vostaa ^arkipäivänä Ilman eri­koista
lupaa kaksi gallonaa olaita,
gallonan viiniä ja quartin. väkeväm.
plä viinaksia. Ostajan täytyy idtä
varten .m^nnä , hallituksen väkljuo->:
mamyymäläfin, miBsä ^häneif liit^^^^
tSytt^UI' lomake, jossa 'hän entää
tietoja peröonalllsuudestäan. TH*
män ' muodoUlauuden jälkeen voi
hän saada maksua vaataan yllämair;
nitun , määr&n väkijuomia.. Maa­seudulla
asuvia varten ön käytän­nössä'
suuremmat mSötät» joiden
edellytetään kestävän kaksi viikkoa^:
Niinpä voi maaseutulainen saada
kymmenen gallonaa olutta ja vii­nejä,
sekä^^j^a^i gallonaa varslnat-
Lain mukaan saa' tällaisia hal­lituksen
viinakauppoja sijaita 25
^ri paikassa makauntaa. Niitä on<<
kin yhteensä 28, sillä muutamissa
suurimmissa 'kaupungeissa on kaksii
jopa' kolmekin ,myymälää. Näiden
lisäksi on eri palkoissa > maakuntaa
yhteensä 125 olutm^ymälää. Kaik­ki
ostetut Juomat ovat käytettävät
ostajan kotona.
E S P E R A N T O N V O I T T O K U L KU
V E N Ä J Ä L L Ä J A E U R O P A S S A
New York. — Täällä Ilmotetaan
hopean hinnan laskeneen alimmalle
tasoUe viitren vuoteen. Hinta no­teerattiin
viime kesldvfikkona 60
3/8: senttiin unssilta. Syynä ho­pean
hinnan laskemhseeu sanotaan
olevan Intian rahakannan siirtymi­sen,
hopeasta' kultaan; .Tällöin va»
pautnu suuret määrät hopeaa^ mark-
Idnoflle, josta johtujj hopean kysyne
nän vähenemlnen.^
^Hinnan laskemisen: ei kuitenkaan
arvella erikoisesti yalknttavan Pob-jois-
Ontarion hopean tuotantoon.
Leningrad. —- Leningradissa pi­detyssä
: kansainvälisessä: esperanto-konferenssissa,
oli edustajia Rans^
kasta, Saksasta, Ruotsista, Tshekko­slovakiasta,
Hollannista, Itävallasta
ja muista maista' ja - kä'vi konferens­sissa
ilmi, että huomattavaa edis­tystä
on tapahtunut tämän kansain­välisen
kielen opettamiseksi kou­luissa.
Esperantoa opetetaan. Sak­sassa
170 kaupungin kouluissa. Hol­lannissa
95 kaupungin ja kauppa­lan
kouluissa. Kouluvbranomaiset
ovat määränneet . kielen opettami­sen
Tshekkoslovakiansa ja Itävallas­sa.
Ennen kansainvälistä esperanto-kon/
er^nssia pidettiin Neuvostolii­ton
esperantlsten kongressi, missä
oli 160 edustajaa, edustaen 10,000
kielen oppilasta 360 kaupungissa
yli Neuvostoliiton. Yleinen kirjuri
Dresen ilmotti,: että Neuvostoliitos­sa
esperanto on työläisten, toimin­nan
Instrumenttina ja kieltä käyte­tään
perustettaessa yhteyttä , työ­läisten
kanssa^ kalElssa länsl-Euro-pan
maissa. «
Kultaa Ottawas8a
Ottawa. — Tänne kerääntyy yhä
enemmän kultaa, koska : Ontarion
kaivantojen tuotanto, suuntautuu
tänne, eikä New Yorkiin, kuten ai-^
kaisemmin.
Elokuun lopussa oli rahaministei-rin
khrstulssa kultaa yhteensä 113r
375,022 dollarin arvolta. Siitä «mn-mas^
a oli säästöpankkitalletnksien
katteena {3,162,473 dollarin arvosta
ja liikkeessä «levien .setelien kat­teena
110,224,609-; dollarin arvosta.
Kun liikkeessä olevan setelinan-non
määrä nousi .elokuun, lopnitusa
181,366,134^ dollariin, niin vastasi
kultakate noin 62 prosenttia.
Paikallinen kielto-oikeus <
: : Lain': mukaan: on::: maakunta' v jaet^
tu ,89 kolme kunnalliishallinnolllsta
aluetta käsittäviin piireihin. . Näissä
piireissä :on : toimitettava, 'äänestys
sallitaanko; tai ei piirissä hallituksen
väkljuomamyymälää. 69 piirissä ol­laan
myymisen *kannalla, kun taa­sen
11 piirissä on hjrväkeytty pai­kallinen
kieltolaki. Mu^t .yhdeksän
piuriä eivät ole vielä lopullisesti rat­kaisseet
asiaa. , Laki edellyttää, ^§t-tä
kaikkiin maakunnan kaupunkei­hin
voidaan väkijuomamyymälä: pe­rustaa
muitta mutkitta.
Saskatchewanln maakunta ansait­si
tällä väkljuöm^kaupallaan huhti­kuun
16 p:n 1926' ja maaliskuun
31 päivän 1926 välisenä aikana yh-teentÄ
1,897,768 dollaria. Maakun­nan
entisen pääministeri Dunningin
lausunnon mukaan'käytetään täten
hankitut/ tulot maakunnan velkojen
maksamiseen.
sm
' o f
Y H D Y S V A L T A I N U L K O M A A ^!
S I J O T U K S E T
Ulkomaiden velka Amerikalle, so­tavelkoja
lukuunottamatta, nousee
nykyisin. 10,500 miljoonaan dolla­riin.
Viiden viime vuoden aikana
on ulkomaille lainattu 4,000 mil­joonaa
dollaria. Sotavelat lukuun-otettuina
on Amerikalla saatavia
ulkomailta aina 22,500 miljoonaan
doUairiin asti. Vuonn^ 1914 uiko*
maiden velka Amerikalle oli noin
2,500 miljoonaa dollaria,' Jotavas;
toin Amerikan velka ulkomaille oli
5,000 miljoonaa dollaria. Yhdys,
valtain Jeoko' historian aikana vuo*
teen 1914 asti lainasi Amerika ra^
haa ulkomailta. Seurauksena maa­ilmansodasta
on tilanne v tehnyt ko-koicäännöksen.
,
Sotavelkoja lukuunottamatta^ ovat
Etelä. Ja Keskl-Amerikan maat oi-;
leet suurimmat Amerlluin ^rahan
lainaajat, Canadan olle^jV.iöiSel^
tilall^', Ja Eui{opan ^mi£ieh%^asta
kolmjEinnena. Kun Europan maat
eivU^ ole voineet sahaa lainata,
ovit lainojen tarvitsijat maissa
maissa Jkääntyneet Ame^kan puo-l
«eB,
. Ottawa, TulevÄ paSininiaieTl \, l
King on tar|onnut, -progiN^^ivien ' ' -
Johtajalle paikkaa < mnodostettäyana
olevassa' tulevassa- Uheraaliseasa-liitr ^
tohalUtukseä^. " Forke' i>h'\tllmto:
vui^ksi lähtenyi täältä ]evininipegiln
,nenvc$tieiemaan. progr^siiviep,^^' |a ~
liheraali-progressiivien . kera.^ ' <
Täällä kerrotaan, että I^orkettva-.
littavaqa on teelkein^^mlkä-jjaikka: i
tahansa tninisteristössS. / Todenna- -
kOiseirti hän ryhtynee maaQvUJely»-^-^
ministeriksi.' • 't.» \r"'f
, Liberaali-progres^ivit tnlevai ^äb- :
tävästi aäilyttämään ryhmänsä < itae-.<:
ttälsenä, vaiklcaldn se tulee kai^^s-sa
kannattamaan. Uhevaalis^ halli­tusta,
i' Haliituspnolueen ^ kaxatAt&u 4
jiksi Ja 'enemmistönmnQddst«Jiksi> v
he riit^vätkln. United .Farm^r^ lot l
Albertan> ehdokaslistoilla'T>9Uhi^ 11 'I
eduatejaa ovat ilmottaneet mnodos» :
tavansa oman >. erikoisen ryhmfinsS, :
maanviljelijöitä- koskevine • eriköit^
harraatuksineen. ^, Neiti jAgnea ,Ma«t^^
pbail. Joka el ote koskaan tnnnt^
%autunut progressiivikd, ' lUttynee \
U. F. ,of A:n ryhmäSn.
' Saskatchewani8sa ^ I t u t progres^
siivlt ovat J o . viime jtorlanientissa
osottautuneet kapinallisiksi IibeT99",
leja .vaataan. Joten heidät oi^ S^, I
tetty pois laskuista haUItufcsen Jean* I
nattajajopkkoa mnodosteteäetoä.
Vaikkakin liberaall-progressUvit OkHo^ l
dostav<at/om(m Tyhmänsä^ "niiit' on :
heOlft nähtävästi oikeus Ottaa osa»',
liberaalien ryhmäkokpjaksiin Otta>
Virassa. Siten, on ilmeistä, että med. <
hitun iyhmän itsenäisyys bp'*<lt8e.'
näisyyttä'' vaih «ilmäin lommeeks^
valii»dlain peVtämiseksI, f
Puoluejako tulee parlamentlissa i
siis sellaiselcd, «ttä-työväen ivlidV, i
miehisellft ryhmällä ei "öle'^ et&oista. t
tiUiiSttntta kiristää hftlUtuspnoluetta-^
Ja tehdä -kauppoja - työväestöä i t d ^ ' J
kevasta lainsäädÄnnÖsiä, ,Jot^ ;^}r\-'U'^
rotaan Viime parlamentissa hairjptei/
tun.' ^Työväenryhm^; vaBtunnsten.. u
I^ajamlsesta oh sUs^^pal)^''Va^ l
hem^män ttoivelta ttileyassa parW> >
inentlssa kuin' edesmenneessä. ^Uut-' 1
ta tilanne on paljoa selvempi. Näi-/ ?
tä vaatimuksia tulevof IconservatU-vit
mahdollisesti pelkistä t^ktHkka-; f
syistä ikannattanfaan, -^oslca /tietii\^ i;
vät/ «ttä' libera|i,lin^jn, , e^emmistS |
parlamentissa^ ial kpnacrvatiiirtnett. j
enemmistö senaatissa, ^tufevlie ne j
kuitenkin lopulUsesfi )^ppäke^n.-'
E D I S O N KBKSINYT^^-^^MARATOO.'
N I L E V Y N " ,
Chicago. Keksijä \TlroÄ^'A.,
Edisonin poikaa Charlea Edison, Jo>,
ka Juuri hiljakkoin .astui Edison ,
yhtiöitten presidentinvirkaan,; on
antannt täällä lausunnon. Jossa hän,,
sanoo radio teollisuuden -;pakbttffiaeen\;;^^:i
aikaansaamaan ^ suuria parannnk^ >
fonografiteollisuudessd, '^illä radio,
uhkaa syrjäyttää tähänasHset ^fo­nografit
lyhyine ohjelmineen. .Tä-i
hänastisissa fonografilevylssä' yol- ' ,
daan korkeintaan . noin mi­nuuttia
kestäVä laulti tai musikaa>
Unen ohjelma antaa. Nyt kuitenkin
on vanhempi Edison' parantanut
tähänastisia keksintöjään ttiin Btatt-iesti,
«ttä yhdellä levyllä voida^ '
antaa 40 minuuttia keMävä ohjelma,^ -
eli 20 minuuttia levyn kummalleldn ^
pnoleUo. '^nM '
Ensimäiset uudet levyt'ovat,'
valmistuneet J ^ ovat ne osottantn-neet
käytännöllisiksi Julkisissa'ko-'
keissa, joita o^ Järjestänyt ^ I^ison ^
Phonograph €ompany ' sekä . Chica. ^
gossa että muutamissa toisissa kau­pungeissa.
Pikapuolin tullaan niu
tä asettamaan yleisesti markkinoine.
Uusi hallitus valmis
ms
• Mi
r
MM
W P
m
Ottawa. — Uuden liberaalisen
hallituksen kokoonpano on «asiälli*
sesH ratkaistu;, vaikka ixn altaan-astuminen
tapahtunee ,^sta tule*
valte viikolla. ( ^ • .
Progressiivipuolueen ' Johtajallci
Forkelleon varattu siirtolaisminis.'
terin virkaa Jolla'taataan liberaali-,
progressiivien Ja .iprogcessUvien kan* '
natns^tmdelle balUtttkselle» , , ',
Calgary, A l t a , ; - TääUii.. alKoi
maana|xtaLiIt8n&< ,gntaroaab' .,timte«/ < > <fj'^
:I^^t«itoa®ÄJ<^^
aamunakin.. TänäiNon 1io^fli$s C^Js/,^/
S S » »
Mmm
.'5('5';..'.ri£f?Ä*.T^W
.pm