Vapaus, March 25, 1922

              iva 2 Lauant maalisk. 25 p. - Satiirday, March 25
jCanadan enonjalaisen työväestön äänenkannattaja, ilmes-toy
Sudburyssa, Oct., joka tiistai, torstai ja lauantai.
H. PURO, J. W. SLUP .
Vastaava toimittaja. Toinutussihteen.
VAPAUS
(Liberty)
The only organ of Finnish Worker8 in Canada, Pub-
Bshed in Sudbury, Ont., every Tuesday, Thursday and
SaiTjrday. -,
Advertising rates 40c per col. inch. Minimum charge
for single insertion 75c. Discount on standmg advertise-ment.
The Vapaus is the best advertising medium among
the Finnish People in Canada.
Umotoshinta 40o palstatuumalta. — Alin hinta kerta-ilmotuksesta
75c. - Kuolemanilmotukset $2,00 (muisto-värsyistä
50c. kultakin lisäksi). — Kihlaus- j a avioliitto
ilmot. alin hinta $2.00, nimenmuutosilm, (muuten kum
aviuiiittoilmotusten yhteydessä $2.00 kerta.Avioeroil-motukset
$2,00 kerta (2 kertaa $3.00. — Syntymailmo-tukset
$2.00 kerta. — Halutaan tieto ja osoiteilmotukset
f 1.00 kerta (3 kertaa $2.00). — Kaikista ilmotukslsta,
joista ei ole Bopimust?<, tulee rahan seurata mukana,
TILAUSHINNAT: ,
Canadaan yksi vk. $4,00, puoli vk. $2.25, kolme kk.
01.50 ja yksi kk, 75c. , / , m r T
Yhdysvaltoihin ja Suomeen, yksi vk. $5.50, puoli vk.
^iM ja kolme kk. $1.75. .
Tilauksia, joita ei seuraa raha, ei tulla lähettämään,
paitsi asiamiesten joillg on takaukset^
Jos ette milloin tahansa saa vastausta ensimaiseen
feirjeeseenne, kirjottakaa uudelleen liikkeehoitajan per­soonallisella
nimellä.
i. V. KANNASTO. Liikkenhoitaja.
" Vapauden konttori ja toimitus on Liberty Biiildiiig,
Lörne St., Puhelin 1038. ^ - Postiosote: ^
Box 69, Sudbury, Ont.
Registered at the Post Office Department, Ottawa, as
aecond class matter.
Herra Moore ja hänen ystävänsä
Otamme tässä puheeksi Herra Tom Mooren, joka
on Canadan Trades & Labor Congressin presidenlti
ja niin ollen «työväen johtaja». Ja herra Moore onkin
kapitalislcille mieluinen työväen johtaja. Hän ei'hy­väksy
vallankumouksellista toimintaa. Hän uskoo lu­jasti
kapitalistisen järjestelmän oikeudellisuuteen. Ja
hän luottaa, että työläiset «järkevällä» toiminnalla
ja sovittelemalla herrain riistäjäin kanssa saavuttavat
siedettävän olotilan kapitalistisessa järjestelmässä.
Viime sunnuntaina, oli herra Moore puhumassa
Toronton Labor Temppelissä työläisille. Hän otti
haukkuakseen Canadan Workers' puoluetta, kommu­nismia
ja neuvostojärjestelmää. Toronton työläiset
eivät kuitenkaan sietäneet tällaista häväistystä vallan­kumouksellista
toimintaa ja liikettä vastaan. He kat­soivat
velvollisuudekseen puolustaa kommunismia her­ra
Mooren hävittömiä hyökkäyksiä vastaan. Herra
Moorea vaadittiin lopettamaan puheensa. Hänet huu­dettiin
alas. Ja niin kovaääniseksi tuli työläisylei-sön
vaatimukset, ettei herra Mooren puheesta tullut
mitään.
Tämän ei ole ensi kerta kun Toronton työläiset
tekivät tämän herra Moorelle, Monta kertaa emien­kin
ovat he ilmaisseet vihamielisyytensä tuota kapita­listien
kartanokoiraa vastaan, ovat panneet hänet
lujille vallankumouksellisen työväenliikkeen häpäise­misestä.
Aina ovat kapitalistilehdet nousseet kiivaasti
puolustamaan tätä heidän luokalleen uskollista renki-poikaa.
Niinpä nytkin käsittelee «liberaalinen» To-
^ronto Globe kysymystä pääkirjoituksessaan, huomaut­taen
ettei sitä kohtelua minkä Toronton punaiset an­toivat
Moorelle, voida sivuuttaa huomaamattomana.
Sitten seuraa pitkä ylistys herra Mooren ansioista työ­väenliikkeen
(tietystikin kapitalistien hyväksi) ja hä­nen
«terveellisestä» katsantokannastaan, ja samalla
parjataan vallankumouksellisia työläisiä. Viimemaini­tulta
kutsutaan «yhteiskunnalle vaarallisiksi» henkii
loiksi. Globe nuhtelee myöskin ankarasti niitä kapi-tallstiluokan
jäseniä, jotka kuten Quebecin päämi­nisteri
Taschereau pyrkivät hajottamaan kansainväli­set
unlot ja siten heikentämään näiden voimia punais­ten
eduksi. Lehti osotfaa, että herra Moore ja hä­nen
kumppaninsa pn kapitalismin parhaita ystäviä ja
Ipiiojelijoita,
- Punaisien johtoa pelkää kapitalisliluokka ja heidän
äänitorvensa ankarasti. Mutta tämä punainen johto
työväenliikkeessä saa päivä päivältä yhä enemmän
jalansijaa, ja lähitulevaisuudessa vapauttaa se lyövä-enpoihjajoukot
kapitalistien kätyrien harhajohdosta,
tehden lopun Mooren, Gompersin ja kumppanien val­lasta
ja silloin tulee työväenjärjestöistä todellisia val­lankumouksellisia
taistelujärjestöjä.
den. Vallankumoukselle oli valmistanut maaperää
mieliala armeijassa, talonpoikain katkeruus viran­omaisten
laittomuuksien ja turmeluben johdosta, elä­män
kalleus ja petrooliteoUisuuden alalla vallinnut
työttömyys.
Baku — hommunimin ahjo. Siitä lähtien kuin
kommunistit ottivat vallan käsiinsä on Asserbeidsha-nin
tavoissa ja kansan hengessä tapahtunut syvä muu­tos.
Maassa on aina vallinnut tasavaltalainen henki.
Uskonnollinen hullutus on lisäksi menettänyt viimei­senkin
kulmakivensä, Samaan aikaan kun naiset Tur­kissa
ja Persiassa vielä kantavat huntua ovat Bakun
muhamettilaiset suuremmoisessa mielenosoituksessa
polttaneet huntunsa, orjuutuksensa merkit, ja niiden
kanssa mullahin, ylipappinsa, kuvan, mikä osoittaa
naisen vapautumista papiston lumoista.
Bakusta oji' tullut kommunismin levenemiskeskus
Idässä. Sen vaikutuksesta on perustettu konimunisti-puolue
Persiassa, Sen punaisen armeijan vaikutukses­ta
on Englannin politiikka Persiassa saanut ankaran
kolauben. Niinikään vaikuttivat asserbeidshanilaiset
kommunistit osaltaan, ennenkun vielä olivat vallassa­kaan,
että Kemal Pasha ryhtyi suhteisiin Moskovan
kanssa. Mutta suurimman tekonsa suorittivat Asser-beidshanln
vallankumoukselliset kesällä vuonna 1920
kutsumalla koolle enslmäisen Idän kansain kongressin.
Mitä taas kansanvalistukseen tulee, on siinä Ba­kussa
päästy pitemmälle kuin ehkä itse Venäjällä.
Kaikki koulut ovat valtion kustantamia.
Taloudellinen tulevaisuus. Asserbeidshanin talou-tiellinen
tulevaisuus on turvattu. Meidän pieni maam­me
on Yhdysvaltain jälkeen toisella tilalla mailman
paloöljytuotannossa. Sen taloudellinen elpyminen on
erittäin ripeä, Armenia, Asserbeldshan ja Georgia
ovat sijoittaneet Konstantinopoliin yhteisen kauppaval­tuuskunnan,
joka on suhteissa Europan ja Amerikan
kanssa.
Asserbeldsshan muodostaa ulkopoliittisessa - suh­teessa
riippumattoman tasavallan, mikä on edustettuna
kaikkialla missä entinenkin hallitus, ja jolla on täysi­valtainen
edustajansa Moskovassa. Punainen Asser­beldshan
on määrätty muhamettilaisessa Idässä suo­rittamaan
yhtä tärkeätä osaa kuin Neuvosto-Venäjä
Europassa. Mutta sen toiminta ei ole suuriislaml-lalsta
ja uskonnollisen hengen läpitunkemaa. Sen pyr­kimys
on puhtaasti kommunistinen. Se on mitä klln-teämmässä
liitossa Neuvosto-Venäjän kanssa. Tulevassa
Genuan konferenssissa edustaa punaista Asserbeidsha-nia
edellä mainittu toveri Narimanov.
Punainen Asserbeldshan
Bakulalnen toveri Cheik Zamar kuvaa Asserbeids­hanin
neuvostotasavallan asemaa ja merkitystä seuraa­valla
valoisalla tavalla:
Venäjän vallankumous on islamilaisessa mailmassa
ja varsinkin sen 40 miljoonan muhamettilaisen kes­kuudessa
herättänyt syvää vastakaikua. Näiden mu­hamettilaisien
joukossa on Asserbeidshanin väestöllä,
joka tsaristisen hallinnan väkivaltaisuudesta huolimat
la säilytti kulttuurinsa, perintätapansa ja kielensä, huo­mattavin
sija.
Neuvostohallinla. Neuvostojärjestelmä on Asserbeids-hanlssa
toteutettu jo kaksikin kertaa. Kun se pysty­tettiin
ensi kerran vuonna 1918, kesti se vain maalis­kuusta
syyskuuhun, jolloin sen oli Venäjän vallanku­mouksen
marttyyrien lukuun liilettävä 25 kansanko-missariolaan,
jotka menshevisllsen vastavallankumo­uksen
tapaliduttua syösllin vallasta, vietiin Turkesta­niin
ja ammulliin siellä. Onneksi pääsi kansankomis-sariolden
neuvoston puheenjohtaja, toveri Marimanov
pakenemaan Moskovaan, missä hän sen jälkeen johti
Idän kansain komissariaattia.
Toinen bolshevistinen vallankumous suoriteltiin
Asserbeldshanissa huhtikuun lopussa vuonna 1920 i l ­man
verenvuodatusta taikka vastarintaa. Porvarillinen
hallitus, saatuaan kommunistien ultimaatlumin, tun­nusti
ennen hajaantumistaan uuden vallan lallllsuu-
Demokraattinen tekopyhyys
Tekopyhyyden johdosta, jota Saksan hallitus osoitti
suorittaessaan tuon uskomattoman raakalalsteon, että
luovutti espanjalaisille valkopyöveleille usein mainitun
Fort-pariskunnan, kirjoittaa Rote Fahne:
,^ «On Ilmoiteltu, että Saksan hallitus luovuttaessaan
Fort-pariskunnan lausui Espanjan lähetystölle toivo­muksen,
ellei luovuteltuja mahdollisesti kohtaavaa
kuolemantuomiota pantaisi täytäntöön. Mitä ilvenäy-telmää!
Juuri Saksan hallitukselle pitäisi olla erin­omaisen
hyviii tiettyä, millä tavoin epämiellyttäviä
poliittisia vastustajia raivataan tieltä, ellei ole ole­massa
mitään mahdollisuutta näiden murfiaamlseen
laillisesti., Emme tiedä, paneeko espanjalainen pyöve-lloikeus
saksalaisten apiiriensa pyyntöä korvansa taak­se,
multa yksi on selvää: se tulee kyllä löytämään
keinon ja tavan tappaakseen Saksan hallituksen luo--
vuttamat uhrit joko «laillisella» taikka laittomalla ta­valla.
Pesköönpä Preussin ja Saksan hallitukset kuin
Pontius Pilatus kätensä, olkoonpa vain, että he ovat,
pyytäneet luovutetuille armoa, joka tapauksessa on
kansainvälisen työväestön ääni saava heidät vakuu­tetuksi
siitä, ^llä moinen yritys vastuun poistamiseksi
on auttamattomasti tuomittu myttyyn. Hallitus, joka
antaa satojen työlälsmurhaajaln juosta irrallaan omas-m
maassa, hallitus, jonka häpeäoikeus vallankumouk­sellisia
työläisiä vastaan on herättänyt kaikkien oikein
ajattelevien ihmisten inhon kautta mailman, hallitus,
joka lopuksi on alentunut espanjalaisen taantumuksen
rengiksi — moinen hallitus on tuomittu koko kult­tuuri-
ihmiskunnan silmissä,»
Ranskan työläisten verolakko
Yllä kasvava proletaarinen vaslarlnla palkkavero­tusta
vastaan on nostattanut Ranskan hallituksen taka­jaloilleen.
Poincaren rahaministeri on velvoittanut
kaikki veroviranomaiset ryhtymään jyrkkiin toimenpi­teisiin
verolakon «yllyttäjiä» vastaan. Pakko-ulosotois­sa
sen sijaan muka pitäisi esiintyä varovasti. Olisi
vältettävä vältlämättömäin huonekalujen ulosmillaus-ta,
mutta.sen sijaan olisi sitä suorasukaisemmin pak-kokirjoitettava
palkasta. Lisäksi on postimlnislerls-tölle
lähetetty kirjelmä, missä rahaministeri huoma­uttaa,
että posti- ja lennätinvlrkamiehetkin ovat kir­joittaneet
erään verokieltokeholluksen alle, ja kehoil-taa
ryhtymään mitä jyrkempiin toimenpiteisiin näitä
henkilöjä vastaan.
Tämän Poincaren hallituksen sotaretken yhteydessä
Ranskan työläisiä vastaan on otettava huomioon, että
Poincaren takana olevaan ' eduskuntaenemmistöön lu-keutuu
myös 130 miljonääriä. Aikaisemmin on edusta-jakamarissa
sivumennen huomautettu, että suuri joukko
toiminimiä 6n jättänyt maksamatta valtiolle varojaan
jopa 3 miljaardln määrään asti, mutta kukaan ei ole
kuullut hiiskaustakaan siitä, että Poincaren hallitus
olisi ryhtynyt mihinkään pakkotoimenpiteisiin näitä
suur-rosvoilijoita vastaan!
— Työläisten ^mestarit eivät pidä siitä, että heidän
orjansa tilaavat vallankumouksellisia työväenlehtiä.
Noudafatteko te tässä suhteessa mestarienne toivomuk­sia,
kieltäytymällä tilaamasta lehteä, tai jättämällä
tilauksenne uudistamatta?
Tiede ja vallankumous
Tämän niminen, Ernest Unter-niann'in
kirjoittama, H, Puron suo­mentama
teos on juuri ilmestynyt
Vapauden kustannuksella kirja-markkinoille.
Teos käsittää 175
sivua, nidottuna paperikansiin ja
kirjapainotyö on kaikin puolin teh­ty
huolellisesti ja ensiluokkaista.
Hinta 60 senttiä. Saa tilata Va­pauden,
Työmiehen, Toverin ja
Eteenpäin konttoreista ja kaikilta
näiden liikkeitten asiamiehiltä.
Tämä teos on arvokas lisä suo­malaisessa
työväen kirjallisuudessa
ja erikoisesti juuri sentähden, että
se käsittelee alaa, jota kysymystä
käsittävästä kirjallisuudesta meillä
on ollut puute. Tämä kirja käsit­telee
nimittäin mailmankatsomuksi-en
kehitystä historiallisessa jaksos­sa.
Tekijä osottaa siinä, miten tuo­tantotapojen
ja tekniikan kehitys
sekä tieteen edistyskulku ja ennenf
kaikkea myöskin yhteiskunnallinen
luokkaasema on vaikuttanut eri­näisten
yhteiskunnallisten luokkien
mailmankatsomuksien muodostumi­seen
joko edistykselliseksi tai taan­tumukselliseksi.
Tätä kirjaa luki­essa
käy lukijalle ilmi, miten mate­rialistisen
mailmankatsomuksen on
täytynyt raivata itsellen tie luke­mattomien
taantumusaikojen ja nii­hin
liittyvien tieteen edistyksen hy­väksi
uurastaviin henkilöihin ja
liikkeisiin kohdistuvien ankarien
vainojen erämaiden lävitse.
Se joka hartaudella ja vakavalla
tutkimushalulla syventyy tähän te­okseen,
löytää siitä mittaamatto­man
määrän materialistilta monis­tista
mailmankatsomusta kirkastavia
tieteen kultajyviä. Teos tukee hor-jumattomasti
sitä käsitystä, että
nykyajan työväenliikkeellä on vank­kumaton
perustansa yhteiskunta­kehityksen
ja tieteen historiallises­sa
edistyksessä, ja että tämä mail-ma
kaikkine hyvyyksineen ja rik­kauksineen'
kuuluu työvänluokalle.
Ja vaikkakin teos liikkuu kaik-keistieteitten
alalla on se kauniin
kielenkäytön ja tekijän lämpimän
esityksen vuoksi viehättävä lukea
kuin mielenkiintoinen romaani, Jo­ka
on lukenut Ernest Untermann'-
in teoksen «Mailman vallankumouk­set
», voi päättää kuinka rikaskieli-nen
kirjailija tekijä on.
Mutta mikä on kaikkein tärkein­tä,
antaa tämä teos työväen luok-kataisteluliikkeelle
sen tieteellis-vallankUmouksellisen
perusteen, jo­ta
ilman se on ehdottomasti horju­va
ja vajanainen, sekä vailla sitä
rohkaisevaa varmuutta, jota me
luokkataistelun suurissa vastoinkäy­misissä
ja monta kertaa ylitsepää­semättömiltä
näyttävissä mittaa­mattomissa
vaikeuksissa niin kipe­ästi
kaipaamme. Tämä kirja, huo­lella
ja hartaudella 'tutkittuna ja
ymmärrettynä, antaa proletariaatin
vallankumousliikkeelle horjumatto­man
kallioperustan, josta se jaksaa
väsymättömästi ponnistaa aina vain
etee.ipäin.- Tämä teos kohottaa si­sällöllään
köyhälistön materialisti­sen
monistisen mailmankatsomuk­sen
kirkkaimpaan loistoonsa.
Kylväkää tosivallankumöuksellis-ta
tietoa ja valoa tämän teoksen';
kautta suuriin työväenluokan poh­jakerroksiin,
levittämällä sitä kaik­kialle!
. o
«Canadassa taas tru-peliä
»
Työmiehen maaliskuun 4 p, nu­merossa
kirjottaa Työmiehen liik­keenhoitaja,
Tenhunen, pitkän «se
lostuksen» Vapaudelle asiamiespalk-kion
alentamisesta. Tuon kirjotuk-sen
johdosta haluamme sanoa seu­raavaa:
Ensiksikään Canadassa ei olisi
nytkään ollut mitään «trupelia» jos
ei sitä alettu nyt, niinkuin aina
ennenkin, yhdysvaltalaisten lehtiliik-keiden
toimesta.
Koko tämä juttu on saanut al­kunsa
siitä että Wdysvaltain S. S.
Järjestön edustajakokouksessa teh­tiin
Toverin ja Työmiehen edusta­jain
alotteesta päätös, jolla rikot­tiin
Vapauden ja noiden lehtiliikkei-den
välillä ollut molemmin puolin
hyväksytty sopimUs. Rikkoinus teh­tiin
ilman ettei Vapaudelle edes
ilmotettu asiasta ennenkuin se oli
jo päätöksessq.
Canadan S. S. Järjestön edusta-,
jakokoukselle oltiin tilaisuudessa
esittää asia vasta viime tingassa,
sähkösanomalla ja näinollen ei se
tullut perinpohjaisesti ja monipuo­lisesti
esitettyä. Muuten niiden jot--
ka olivat ; tuon rikkomuksen teh­neet
olisi pitänyt itse esittää asia
edustajakokouksellemme.
Edustajakokouksemme ei ' tehnyt
uhmaten mitään päätöstä, vaan se
oil^eutetusti lausui paheksumisensa
sentähden että täällä Canadassa
joudutaan yhtämittaisesti olemaan
samalta taholta tehtyjen hyökkäys­ten
alaisena.
Edustajakokouksemme enempää
kä toistenkaan sikäläisten lehtiliik-k
e i d e n «itsehallinto-oikeuteen».
Edustajakokous "yksinkertaisesti vaati
tehtyä sopimusta pidettäväksi voi­massa,
sillä jos päästetään vallitse­vaksi
se käsite että sopimuksilla ei
ole mitään arvoa, on siitä luonnol­lisena
seurauksena myöskin se kä­site
että on turhaa tehdä mitään
sopimuksia ja näin alkaa vuosia sit-
, ten vallinnut sekasotkuinen tilanne
uudelleen. Tästä asiasta on käsit­tääksemme
nyt kysymys ja sellai­sena
sen käsitti edustajakokouksem­me,
eikä kenenkään itsehallinto-oi­keuksiin
koskemisena. Jos tästä teh­dään
itsehallintokysymys voi Vapa­us
hyvästi pitää itsehallinto-oikeuk­siensa
loukkaamisena sitä, että
meille määritellään millä hinnalla
meidän on toisia lehtiä levitettävä.
Me muuten-pidämme kysymyksen
itsehallinto-oikeuksista puhumisesta
tämän jutun yhteydessä, pelkkänä
manööverinä, jolla vain yritetään si­vuuttaa
pääkysymys, se nimittäin,
että Chicagon kokouksessa rikottiin
yksipuolisesti sellainen sopimus jo­ka
oli molemminpuolisesti hyväk­sytty.
Syyte että meillä ei olisi ollut
oikeutta tehdä tästä jutusta julkis­ta
on omituista sen jälestä kun si­käläiset
asianomaiset veivät tuon
jutun edustajakokoukselleen. Jos
siellä oli oikeus viedä juttu edus­tajakokoukseen,
niin miksi ei sitä
voitu täällä viedä yhtä hyvästi ko­kouksellemme.
Vedota siihen että
asia olisi voitu kirjevaihdolla sovi­tella
on humpuukia, sillä meille ei
edes ilmotettu että juttua otetaan
taas esille, vaan yksinkertaisesti
lähetettiin valmis päätös määräyk­sellä,
että meidän on sitä nouda­tettava.
Miten siis voi asiaa näin­ollen
kirjevaihdolla sovitella.
: Mikä aiheutti sen että yhdysval­talaiset
lehtiliikkeet, Eteenpäin-lehteä
lukuunottamatta, ajoivat tuo­ta
prosentin alentamista noin kii­vaasti?
Yksinkertaisesti voiton saa­misen
halua Vapauden kustannuk­sella.
Mikäli tiedämme ei Yhdys­valtain
lehtiliikkeiden välillä ole ol­lut
kysymystä asiamiespalkkioiden
alentamisesta entienkuin Vapautta
alettiin julkaisemaan. Päinvastoin
ovat nuo lehdet muutamissa suhteis­sa
kohottaneet kustannuksia toisil­leen.
Ja noilla lehtiliikkeillä ei ole
ennen Vapauden ilmestymistä ollut­kaan
mitään motivia, kiihottavaa
syytä, asiamiespalkkioita alennella.
Asia on täten yksinkertaisesti sii­tä
syystä että nuo liikkeet levittävät
toistensa lehtiä jotakuinkin tasa­puolisesti
ja näinollen 'heille on ai­van
samantekevää minkä prosentin
toisilleen maksavat. Mitä vahingoit­taa
Työmiestä se jos he antavat
Toverille 40 prosenttia kun' ker­ran
Toveri antaa Työmiehelle sa­man
prosentin ja TySmies levittää
Toveria jotakuinldn yhtä paljon
kuin Toveri levittää Työmiestä, Va­pauteen
nähden on kysymys aivan
toisellainen sentähden että' Vapaut­ta
ei kukaan levitä Yhdysvaltoihin,
jotavastoin Vapaus levittää etenkin
Työmiestä ja Toveria ja niiden si
vulehtiä tuhansien dollarien arvosta
vuodessa. Jos Vapautta levitettäi­siin
Yhdysvaltoihin olisi meille ai­van
samantekevää mikä asiamies-palkkio
pidettäisiin voimassa, sillä
se olisi kuitenkin tasapuolinen, jota
se ei nyt ole. Omituiselta tuntuu
väite, että Chicagon kokouksessa
tehtiin kyseessäoleva yksipuolinen
päätös sentähden «ettei kukaan tu­le
toisiaan syömään», kuten -Ten­hunen
päättelee. .Edustajisto Chi­cagon
kokotiksessa on kylläkin,
asiantuntemattomuudessaan, voinut
luulla hyvänkin päätöksen tehneen­sä.
Mutta kyllä ne jotka tuon
päätöksen teettivät tiesivät mihin se
tähtäisi.
Mitä tulee siihen ^ttä täällä koe­tettaisiin
saada Työmies huonoon
valoon on juttua. Me olemme san­gen
vilpittömästi levittäneet Työ­miestä,
emmekä ole yhtään kertaa
alottaneet mitään juttua yhtäkään
Yhdysvalloissa ilmestyvää puolue-lehteä
vastaan. Jos te. ette nytkin
olisi härkäpäisesti rikkoneet tätä
sopimusta olisi tämä kirjotus sekä
asian esitys edustajakokoukselle
jäänyt tapahtumatta. Se että Työ­mies
on mahdollisesti ollut puo­lueeton
edustajakokouksessa ei mer­kitse
mitään, sillä Työmies ön jo
ennemmin ajanut samaa juttua.
Muuten oli miten oli, sopimus
rikottu ja siitä on kysymys.
Edustajakokoustamme ei myös­kään
ole kiihotettu Työmiestä vas­taan.
Tämän kirjottaja lyhyesti i l -
motti edustajakokoukselle asian ja
lähetti' Työmieheltä tulleen kirjel­män,
joka tosin ei ehtinyt, kokouk­selle.
Siinä koko kiihotus.
Miksi Työmiehen kirjelmässä käy­tetään
niin kovin paljon sanoja,
s i l t i , sanomatta mitään itse asian
ytimestä, siitä nini. millä oikeudel­la
hyväksytty sopimus rikottiin i l ­man
yhden sopimuspuolueen tietä­mättä
asian esilläolosta mitään.
Mitä tulee sihien että Vapauden
johtokunta olisi keksinyt sen että
postirahan nimellä jätetään yhdys­valtalaisten
lehtien tilaushinnasta
yhdestä osasta antamatta Vapau­delle
asiaraiespalkkiota, on tuo väi-
|llllliUIIIIIIHililllllillllliililllli IIIIIIIIIIIIIII||I|||H|||,„,,,,,,,,,|jjj|^
Canadan I
'doUaristal
LÄHETYSKUSTANNUKSETs 1
Postissa 15c kaikiHa sämmilta. Sähkösanomalla $3.50 kaiiciita
5 Kysykää erikoiskurssia suurille summille.
Rahanvälityksemme on numero 1023 asti kaikv; i - i . §
vastaanottajille Helsingistä, viimeiset helmik. 18 p. ^ä1et«tty 5
Torontossa ottaa rahavälityksiä vastaan A. T Hill 177
fair Ave. - . , m Mi.}
I Pilettejä Suomeen ja Suomesta tänne. ^
5 Tiedustelkaa hintoja y. m. S
= Suurimpien valtamerilinjojen valtuutettu asiamies =
E " . ' s
I BOX 69, VAPAUS, s„„3„„,^^J
= Pilettiliike tehtävä J. V.Kannaston nimessä. "S
illllllllllllllllillllllillllliiHlllillllillinilllllillHUIIIIIIIIIIlliiiiiiiiiiiu^
vastustanut tuota menetelmää, jos­kaan
ei tarpeeksi voimakkaasti. Asia
on m.m. ollut esillä Vapauden joh­tokunnan
kokouksessa toukok. 30
p. 1919 ja on siitä silloin tehty
seuraava pykälä: «Kirjevaihdosta
selveni, että puoluelehdet Yhdys­valloissa
ovat kaikki päättäneet pe­riä
erikoisen postimaksun Canadan
tilauksista, josta erikoismaksusta ei
tulla maksamaan asiamiespalkkiota,
vaan että meidän entinen asiamies-sopimus
on muuten voimassa. Vel-votettiin
liikkeenhoitaja kirjotta­maan,
että Vapauden johtokunta ei
periaatteessa hyväksy tällaista jäi--
jestelmää jä Vapauden suhteen py­sytään
entisellään asiamiespalkkioi­den
suhteen.»
Kuten edelläolevasta pöytäkirja-pykälästä
näkyy, ei Vapauden joh­tokunta
ple tuota monimutkaista
ja Vapautta vahingoittavaa sekasot­kua
keksinyt, eikä edes sitä hyväk­synytkään.
Väitöksen tekijä pitä­köön
jutun hyvänänsä, sitä Vapau­den
johtokunnan niskoille yrittä­mättä
työntää.
Miksi Vapauden taholta vastuste­taan
prosentin alennusta.
Me vastustamme alennusta siksi,
että meidän on pakko siten tehdä.
Viime vuotena me levitimme vierai­ta
lehtiä kaikkiaan $6416.52 arvos­ta
ja maksoimme niistä eri lehdil­le
yhteensä $4457.86. Meille jäi siis
myynnin ja oston välinen summa
$1958.66, joka on melkein senttien
päälle 30 ja i prosenttia tehdyl­le
liikkeelle. Asiamiespalkkioita me
maksoimme tuosta summasta hiukan
yli $1000.00, kirjeenvaihtoon, työ­hön
ym. meni noin $700.00, joten
meille ei jäänyt puhtaaksi muuta
kuin hiukan yli $200.00.
helle annettava 20 prosenttia i ,
meille j ä ä h prosenttia, joka esil
vnme vuoden liikkeestä tekee 2
$30.00. Ja tälläkö summalla '
Jos nyt katkaistaan taas 10 pro­senttia
ja kun viime vuotenakin
saimme, ainoastaan 30 ja i pro­senttia
on tulos meille suora häviö
useita satoja dollareita vuodessa.
Aintta millä voimm'e pysyä pinnalla
sen jälestä jos nuo uudet katkaisut
toimitetaan, on se että asiamiehil­tä
katkaisemme samassa suhteessa
kuin meiltä katkaistaan tai ise, että
meille annetaan asiamiespalkkio leh­tien
koko summalle ja nk. premium-tilaukset
lakkautetaan. Kuten jo
olemme sanoneet emme me viime
vuonnakaan saaneet vieraitten lehti­en
levittämisestä muuta kuin 30
ja J prosenttia. Yhdysvaltalaisten'
lehtien taholta on kylläkin pidetty
yllä sellaista uskoa, että me saam­me
40 prosenttia. Tämä kuitenkin
on harhaluulo. Meiltä on prosenttia
katkaistu ensiksikin siten, että ei
ole sitä annettu koko summalle
lehtien tilaushinnasta, vaan ainoas­taan
osalle. Yksi osa on postirahan
nimellä merkitty sellaiseksi, että
me emme ole siitä prosenttia saa­neet
ja on se keskiarvoisesti kat­kaissut
meiltä noin 6 prosenttia.
Sitten on noilla lehdillä ollut käy­tännössä
'töinen menetelmä kat­kaista
meidän asiamies palkkiota ja
se on tapahtunut siten että ne ovat
järjestäneet palkinnolta, joita on
annettu tilaajille ja aina silloin,kun,
noita palkinnolta on annettu on
meiltä katkaistu 10 prosenttia. Pal­kinnolta
nuo lehdet taas ovat aina
järjestäneet Silloin tain levitys on
ollut voimaperäisempää. Siis pal­kintojen
annon aikana on meiltä
katkaistu nimellisesti 40 prosen­tista
noin 16 prosenttia ja meidän
on kuitenkin ollut pakko antaa asia-miehiile
20 prosenttia,, joten siis
meille on jäänyt kirjevaihtoamme,
työtämme, mahdollisia huonoja saa­tavia
ym. varten ainoastaan 4 pro­senttia
palkintojen annon aikana.
Kun nyt kuitenkin noita palkinnolta
ei ole-aivan yhtämittaisesti ollut
on meidän keskiarvoiseksi prosen­tiksi
jäänyt, kuten jo edellä sanot­tiin,
30 ja i prosenttiaf Mutta jos
nyt tehdään leikkaul^ kuten Ten-mnen
y. m. yltiöpäisesti esittävät,
ensin ajettuaan asian hämäräperäi-sesti
lävitse edustajakokouksessa
niin jää meille ainoastaan 20 ja J
kun Vapauskaan ei sekaantunut ei- ^ ..„ .. , . , ^ 1 . 1 . . . •. . •
kä halua sekaantua Työmiehen ei- Vapauden johtokunta on I prosenttia, josta sitten on asiamie-dän
sitten pitäisi t o i m i t t a r k te
vaihto, pitää konttoripalvelijaa i '
T u n t u u että niillä, jotka ovat S
laista alkaneet pakottamaan ei olt
hävyn eikä oikeuden tunnetta.
Tämä asia oli viimeisessä Vapaa-den
johtokunnan kokouksessa esii-l
ä ja. siellä päätettiin yrittää sovin^
toa yhdysvaltalaisten lehtiliikkeides
kanssa. Siihen asti kunnes sovinto
j a uusi, pitävämpi sopimus on saata
aikaan, tulemme asiamiehille anta.
maan vieraista levittämistämme leh­d
i s t ä saman asiamiespalkkion mikä
Vapaudesta on annettu, siis 15 pro.
senttiä j a uskomme että asiamiehel
ovat tähän tyytyväiset. Sitten hi
olemme saaneet uuden sopimuksen
tulemme asiasta ilmottamaan.
Y l l ä o l e v a selostus on niyöhästynyi
sentähden että olemme koettanee!
saada asiaa ilman jatkuvaa pole
m i i k k i a ratkaistuksi, mutta kun rat­kaisua
ei ole vielä saatu aikaan ja
k u n tiedämme Vapauden kannatta
j a j o u k o n haluavan kuulla toisenkii
puolen asiasta, toinen kun on jo ai
koja sitten esitetty Työmiehessä
n i i n olemme pitäneet edullisena an
taa tämän selostuksen, vaikkakii
myöhästyneenä: julkisuuteen ett
osastot,, asiamiehet ja kannattajani
me . voivat siihen tutustua.
Siihen mennessä kun uusi sop
mus on s a a t u , - n y t rikotun tilaili
kehotamme asiamiehiämme teki
mään kaiken liikkeensä meidä
kauttamme ja samalla katsomaai
yhdessä osastojen kanssa, että YI
dysvalloissa ilmestyvät suomalaisi
puoluelehtiliikkeet eivät saa tääll
tehdä liikettä muuten kun Vapai
den kautta. Me vakavasti luotan
me että meidän verrattain yksimii
l i n e n j a elonvoipainen järjestöram
j o k a on kyennyt menemään eheät
k a i k k i e n viimevuotisien kriisie
ohitse, kykenee selviytymään tä
täkin hyökkäyksestä. Ensimraäine
j a tärkein ehto on se että emn
anna provoseerata erimielisyyti
joukkoomme. vaan seisomme yhde
sä asiamme puolesta.
Tov, Vapauden johtokunta,
puolesta, Komitea
—: o
Lasten ja varhaisen
nuorison kasvatus
Y l l ä m a i n i t u s t a asiasta tehtiin.c
osastojen taholta alustuksia Can
dan Suomalaisen Sosialistijärjestc
edustajakokoukselfe jota tämä i
kous epäilemättä käsitteli kaikel
vakavuudella. Mutta vaikkakin pä
tösponnet olisivat kuinka laajaka
toiset tahansa, niin on tämä as
luonteeltaan sellainen, että sm
t ä y d y t ä ä n aina vedota vanhemm;
väen' apuun, etupäässä ja .enm
kaikkea lasten vanhe:iipiin ja bnc
t a j i i n , : sillä onhan selvää et
lapset j a nuoret ovat vanhempai
sa ainaisen silmälläpidon alla, jot
heidän vaikutusvaltansa, on suun
M u t t a myöskin joukko; oiminn!
a v u l l a voidaan suuresti vanhempi
tehtäviä täydentää jos vain snhj
todenteolla kiinni tartutaan vs
tettavasti ei suomalaisessa^ kirja
suudessa ole paljonkaan sellaisia
oksia, jotka tätä alaa laajemma
käsittelisivät j a nekin jotka ovato
massa ovat suuremmalk
vanhemmista salaisuus, sik^i
he eivät ole niitäkään luken^e^ ^
l ä vähemmin toteuttaneet nnssa a
n e t t u j a neuvoja Icasvatukseen n
den. Y k s i tällainen teos on H ^^
Spenserin «Tieteellinen i^J^^
j o n k a olemassaolosi an.haj
lasten vanhemmat edes t i e ^ ^ ^ t .^
A i n a ei voida vanhcmp.aKaan^^^..
tää laiminlyönnistä »s-^a _
sillä ovathan he itse saaneet ^
perin kehnon kasvatuKsen,
eivät voi aavistaakaan P-^^^
mahdollisuuksista mit.an._^^^
alemassa paljon ^ ' ^ ' ^ ^