Vapaus, March 31, 1925

              g,'paJbkakiDiniita
TOOIINS. OHT.
xnitä « tahtoo sanoa,
isi niitä on kauppapoodeissa
P L ^ H n . ilutU ajateUoafam
lUl •-.« Il ia. maalfefc 3L-^TBefe, Mardi 31st, 1925
Pafceen väliajalla kerätty kolelifi
«gitatefoairahaatoob tuotti 4 doOa-
S i on mies. niin «Uom »ina on
johon kannattaa taurnit^
huomiotaan, etenkin naisväen.
Sansein nähnyt kun naiset kau-
^ j^veUessään ja tarkasta.
^°sattn'u miesten vaatetoaläke.
äyteakkunoita etenldn jos
sen <>hitse korvaan»
^ t t a . eivät edes tiaseila s i l -
' " ^ ^ - tirkistä, vaan «map-
« , ios nuo tyhjät lio»siipant,3ot.
Z ikknnalla riippovat, täytettäi-
^ roikkapa niin halp*«rvoiseUa
Hjöalla kuin miehenä, niin -olenpa
^-jg että ainä syntyäsi -tungos,
rvielä —? *^
^ on asiat järjestetty niin, että
ei ole pelkoa tungoksesta, kun vaan
^ a a n pitää sutä huolta. Siis
jj^jjligjniun 5 pnä tämä housujen
«Ijans «n liikkeeUä ja ken haluaa
&t5ä mitä varten ja minkä vuoksi,
Biin katsokoon ilmoitusta ensi nu­merosta.
Siinä se sölitetään. ;
Osastomme näytelmäseura aikoo
gsä kevään tullen, kun se rakkaus
mnoteddn näin keväisin nouseske-lee,
antaa sille vielä aikamoisen sy-
«äyksen, että taas päästäisiin siita-
En tohinasta. Harjoituksien alla
on nykyään erinomainen kappale,
tiittB nskaltaisikohan sitä sanoa
fflkem' "operetiksi". Sen kuitenkin
TÖm sanoa että sellaista ei - ^ ^ S
Ble tSillä koskaan ennen edtetty,
triköitin niin suuri töistä ja vai-leaa.
Tämä öli nyt vain ensimai-aen
"fiälyytys, että sitten kun ^ toi­sen
kerran täräytetään,: jokainen
jo'olioin horistaisi korviaan.
;—Olav.
tia.
liaioinks avaotna. IniiedaiäQe
toin6n tilaisnns kaulia jäzjestön pu-hujaal
-
^Mautafca^fM että hohtikQun 4 pu
on faas oluelma- ja tanssirillatsa.
Sino& taas kaikin haaliUr^a muo­dostakaamme
siitä Jiaatintorikas i l ­ta,
niin että se huvittaa mettä it>
«eämme, k ^ myös ävuUisaa.
Sitten huht^ 5 päiväni on o-saston
varsinamen tySkokoos, j<^
sa tulee esille tärkeitä asaotta, mm.
baalikysymys, väjipaJTihlan järjes­tely/
raportti keräyslistoista y.m.
tärkeitä asioita, jmta «Sna kasaan­tuu
tuon intiön kunikaraden kulues­sa.
Tämä kaiUd sBcsi, että jäse­net
muistavt^t ancinia silloin kokor
ukseen viimdsti miestä ja naista myö­ten,
sillä kokouksessa esiin tulevat
asiat vaativat ^sakio jäsenistön hy­väksymisen.
JNSfikääs tiUiän asti
on. oliot aäat niin Ikävällä tolalla,
että osaäxm Bääntömääräisessä työ­kokouksessa
täiäyt päätökset ovat
joutaneet jolco ijurettaviksi tai mi­tä
flkommSn -arvostelun ja parja­uksen
alaiseksi kokouksista poissa-olkäden
taholta. Tällainen tapa tu­lee
jäämään-pois sillä, kun kaikin
aina saavumme kokouksiin, jossäl
asiat Msitetlään yhdessä Tällä ta-'
•valla jää pois nurkka-arvostelu, ja
sivusta pureminen. Tämä kaikki
siksi,; että erimielisyydet, jostakin
-vissistä asiasta, joka on hyödykd it­sellemme
\ja toiminnallemme, lop­puisi
ja tilalle astuisi tosi proletaa-
Mnen henki, näin ollen, vasta 'sit­ten
todelUsuudessa, me voimme
distää sitä joukkoliikettä johon i t ­sekin
kuulumme ja kommunismi
Icansainvälisesti meitä yhdistää.V ^—
Pamppu. •
VERMILIDN RIVER, ONT.
Taveri A. Hautamäki kävi täällä
tk.* 19 pnä luennoimassa. Kuulijoi
ta oli kertyn3rt koko runsaasti ja
Ionien että nämä ihmiset olivat Jiy-vin
tyytyväisiä. , Kun taas-kerran
noistntettiin ' miten porvaristo : eli
kapitalistiluokka pitää valtaa kä-dnään
taloudellisen; ja valtiollisen
inahdin-avulla, sivistämällä kansaa
omiin tarkoituksiinsa, kirkkiUensa
ja' koolitjensa avulla.
Nuntyöläistoverit,: meidän onyös
on järjfi$tyttä5;ä. samoin.J>i. ( o t t a ­va
työväenluokan .nuoriso pois jipor-vueflta
ja kasvatettava ne tySväen
lookan etuja vastaavalle " kannalle,
ettei meidän tarvitse nähdä «oman
hokkamme nuorisoa vastavallankU'
nouksellisten joukossa. : ,
JTyöläistoverit, kaikilla paikkakun­nilla
teidän paikkanne «ti 'todella
Eommnnistipuolueen riveissä «ikä
missään .muualla, jos todella ;aio-taan
vallankumousta tehdä.
Ei knkaan vielajdeda niistä ta>
pahtnmista mitä täällä on iqpah-tnnnt
Osastomme huvitoimiknn-ta^
on päättänyt pitää iltamat t.k.
28 pnä kello 7 illalla. THajsuu^
dessa esitetään yksi pa^haimpia^lbur
moorikappaleita, runoja ja laoloja,
puheita ja keskusteluja. ,
jSaapökaapa toverit joukolla,'ja
iitten vielä, • ne iltamatulot voi osas­to
siirtää piirin agitatsionikassaan,
että ne menevät meidän oman l&k-keemme
hyväksi.
Houten paikkakunta on vaan en-
"^laan ja kesä tekee tuloaan. Va­riskin
jo latilaa ja viin^e yönä k t n -
ftäilKkonen niin kovaan, että har­oja
"kesällä niin kuuluu.^'
Baportteri.
o ^
VAPPU ON NYT VALMm
Mahtava kevätjnlkaisiL PiJ(]on keväistä Inkemista, Paljoit hienoja kuvia. Koko 64 sourikokoista «vna». sii^
puolta suurempi IVo miehen joulu. Kaikin puolin miellyttävä. Hinta ainoastaan 35 senttiä. . Tilaukset
täytetään sitä mukaa kuin saapuvat asäHe. ~- Kiirehtikää ajoissa.
VAPAUS, Box 69, Sudbury, Ont .
nemmän farmarille kunhan. vaan
saavat tnoxesta tavaraa J a ajatte*
levfitpa suorastaan* niin kuin laok>
kamme jäsenten on ajateltavaldn:
SKARBORO, AGINCOURT, ONT.
Viimeinen pyörremyrsky teki tu-fhojaan
tälläkin seudulla, irroittaen
vanhojen, rakennusten kattoja
senälautoja sekä hajoittasut ja
heittänyt tuuliajolle kaksi jösn ylit-se
kulkevaa siltaa. Mutta eipäs
rikkonut meidän asuntopahaistam-me,
joka ^on-rakennettu alaikäisten
lasten ja naisen''käsillä. Tämä to­distaa
sitä, että. suomaltöset jo lap­sena
tekevät tanakasti sen. minkä
tehtäväkseen ottavat ja noin sivu
mennen tekee mieleni kehaista et­tei
me naisetkaan nolompia raken
tajia elia. Kun pakko tiilee saada
katto päänsä päälle; ellei 3>aleltua
tahdo, nun .kyllä' rakennsslioissäkin
pärjäämme: ja suoritamme työn sik­si
hyvin ettei ainakaan «993imäisen
vuoden ajalla Irakennuksäaamne tuu
li särje, vaikkemme olisikaan ra-kennusmestareitten
sukua, emmekä
maalaisia, joiden on olos^teiden
pakosta pikemmin, opittava kaiken
seuj. joka kaupunkUaiseDe .«n jos­kus
aivan mahdotonta.
Viime Idrjeeuäni lupasin .kirjot-taa
viime vuoden iarmituotteiden
myynnistä.
Maat täällä eivät ole lainkaan
huomoja, sen näkee siitäkin kun
meidän palstamme oli kokonaista
kolme vuotta /^aan kaaran alla siis
pahemmin rikkaruohon vallassa
"BRUCE MINES, ONT.
Tmri Hillin pnhetilaitaas t k.
Ö päivän illaUa rfnnistui kuulija^
bmtaan nähden yU toiveiden. Paik-hrnnalla
asuvat farmarit olivat saa-poneet
haalimme tayddtS kuole-
»«aa jmteäia,.3o puoli kahdeksan
« « » oBsat penkit täyteen ylei-
•ää odottaen puhtien alkamista, i jo-
^ oH IhBoitetta aikftvaksi keUo
Mtta pianhan «e äika kuluikin
•nohon määrätuntun,; jolloin Hill
rtÖ paikkansa ja pHa kaknosaisen
Wheen.
Ensimäisessä osassa MätelIen^^y>
•nsesti jäifestäytymislqn^ymyBtä
anainvälisessä mittakaavassa. -Tta^
»e kestäen tuntt neljäkymmentä ladl-ifflittia.
-Joiaessa «sassa pahqija ulosti
maatalouspolitiikkaa noin tunnin
»ksikymmentä minuuttia, yleisön
EQDQfieUe^ mitä taiUcasrafaem-oin
kunnnankm paheen aikana. P u -
»«Q sisältöä en lähde läkenmdn
kuin olisi ollut muun kylvöji alla
ja sittenkin kaikki kasvoi -Ityvin,
vaikkei lannoitusta saanut /Idien­kään.
Mutta ensimäinen voosi on
iiirvittävän kova farmareille. Joi­den
täytyy alkaa ilman rahaa. Ei
- vaan ^tahdon kom-aUeviivata
sen toöiosa^ et-
L Hm on pohqja, Jota kan-
«taa saapua knulemaan. paittft-koneita
minkäänlaisia, ei lam^oitu]^
ta joten kaikki vihanneslajit xqyö-hästyiyät
kolmella viikoll^ j a .-siis
kaimine ne - markkinoille juuri s i l -
loii},..kniii kaikki oli niin halpaa
ettei olisi kannattanut vaivaa edes
maasta ryios nostaa. Mutta kim
pakko käskee niin sitä oh vielä tä-jnän
.vaivansa lisäksi menetettävä
jnonia .dollareita kuletn^kustannnk-
^in, että saisi jonkun dollarin.
JEaikki ton .myytävänä paljottais-kaqpalla
j a se en hävyttömän hal­paa.
.£9im. kesällä nuoret lantut
oli jpyytävänä kahdellakymmenellä
sentillä tusinan nippu, joka nipus­sa
kolme kappaletta, se on siis
kolmelgnnmentä: kuusi kappaletta
£0 jB^nfiiUä, ja samoista lantaista
peiiieen äiti maksaa puotilaiselle
S vaä&a. 12 lanttaa 20
kentillä.' Eetiirfä kun myy ovat
pasmA äiäii^äkin sidottavat puoL tu-sin.
sip^nSutt .sitten - pestävät ^enr
nenktuö' 9<ii Jös^ markkinoille ja
niistä sai viisöi^ista senttiä kolmes­ta
v;^^ Meitä oli k<^
me jiienkia nse«npia - tunteja*- näissä
touhuissa, näuden lisäksi vielä lA-dcMpmme
salaatt» Jäippnihin. KUOF-ma
öU "kaonis katseUa msSltönsä-ja
muhkeuteäisa paolesta;. Troki tar­vitsi
nyt gasoliinlfl ja öljyä^Ja. niin
kaksi miestä läkri ifienään kalliik-käyneen
työnsä tolok8!azidi4JB-jaalata
.lolitL .Voi Bt& katkeraa
ini<'TiVtflff mikä valtad meidät! —
T ^ k i «Si ^2.38-J8 talot ofitat $1.
99.'7^ Loppv^ lakijan
tazfautettainksL ^
-^a%ä8iin''nyyde8sä voi saada hy-ySn
Ubman,. jotkut saom. eaOniM
natalaisten missä hSn vium kul-otokfai
puhno. Hm endstea erffci
^ «Ivän pnhdaUJaa, Jottf iOn
*^dellisina Ja mitä lieIpoiiS:;^viHi innii»w,^x»»*»*' »»w>«, ^ . . - . M . . . . ^
2S^*eÖJ*-Wlaisee, a&i ^^JovatUn >, at«aneefe„ asiaa, oikeasta
Kannatan maanviljelijää, sOlä hän
parhaiten tontee kapitalismin k i ­rot
hartioillaan." Mutta nämäkin
ostajat ovat niin hajallaan että vä-hittisB
myynnissä kuluisi kuletus-kustannuksiin
vieläkin enemmän.
Semen i>erunoista maksoimme
$1.75, $2.60 ja $3.25 säkistä, kos­ka
<olivat oikein hyvää lajia ^eme-niä,
piin niistä sai myydessä ottaa
tavallista enemmän.. Mutta ne
myöskin myöhästyivät, jäivät pie-neulaisiksi,
kun emme saaneet kytt-mettyä
ajoissa. Kaupunkilainen lie­venen
ei ottanut oppiakseen farmi-töihin
pitkiin aikoi^n, se xaotkka
katseli aavalla alalla vaan Icatt-pungin
kadun kulmausta.
Olisi paljon kerrottavaa vielä
näistä seikoista, mutta vtaä liian
paljon tilaa lehdessä, sillä Jcaikkien
.maantuotteiden, viljan Ja vihan­nesten,
samaten kuin fcar^talouden
tuotteiden myynnin suhde on sa­manlainen.
. Ei dis ihme, jos jotlaft farmarit
vihaavat kaupunkilaisia, Ikiiin joita­kin
ryöväreitä tai murhaajia ai­noastaan
vihataan. He eivät huo­maa
missä on vika. Eivät tiedä,
että kaupunkilainenkaan ei voi hän­tä
ryövätä jos yhteiskuntajärjesteU
mä muuttuisi Tätä nurinkurinku-risuutta
on heille adlvitettävä juu­rista
alkaen, ennenkuin kirkkoihmt-nen
oppii näitä asioita ajattele
maan ja uskomaan nieidän tavalla
parempaan tulevaisuuteen. Täytyy
työskennellä varovssti voidakseen
panlddiri Jeremiah Smitii. joka val­voo
Unkarin raha-asioitten hoitoa.
Tämä Smith saapui joitakin viikkoja
takaperin > Lontoon kantta Budapes­tiin.
Pääministeri kreivi Bethlen
tarjosi hänelle httoneustoa kunin-kaalUsesaa
palatsissa, mutta kansan
valtaisena miehenä South siitä kun­niasta
kieltäytyi. Sitte Bethlen ky­syi,
oliko heinä ollut mitä pahetta
Unkvcin asioista Lontoossa Unka­rin
lähettilään kanssa. Smith hie­man
tämBlSan myönsi, ettei ollut
tS)aett^ästä> ttivannut, eipä oikeas­taan
«Hat tiennytkääni että Unka­rilla
oG «neliä IShettfläs.
K r e i ^ Bethlen, kovin harmissaan,
kirjoitta kreivi Szaparylle, kysyen
miksi tiäti ei ollut osottanat vie-raanvaraisttutta
Mr. Smitlulle. Sza-pary^
vastasi ei tienneensä Mr.
Smithin eihren Ijontoossa, ja toisek­seen,
"kuka se sellainea Mr. Smith
oikeastaan 'oBT
Silloin kutnö kre^d Bethlen lä­hettilään^^
Budapestiia ja antoi hä­nelle
"lavan"" etota toimestaan.
hurin 8. osastolle j a pyrldnyt puo­lueen
jäsenyyteen. Osaston agitat-sionikomitea
puolestaan suosittelee
hänelle toveriluoton antamista, sekä
puolueen koej&senyyttä heti, jkun
saa hänelle Suomesta suositukset.
K. P. Pi A. S, Osasto.
^ 316 Bay St.
Ihmisen sUmäkö
radioikone?
rnvMNiRuimD
Painikilpaälut mesta-ruusvyöstä
Soossa
pysyä yhä heidän .'suosiossaan eillä
ainoastaan naaporiensa puhetta he
parhaiten nskovaL
. Kesällä sunrfaxmarit saivat kokea
vihollisensa kovan kouran puris­tusta
tavallista tuntuvammin. Mai­don
kuljettajaa laroki oli särkynyt,
joten hän. oli ^i^ynyt keskipäivään
sitä korjaHemassa, sitten kun hän
haki maido%! j a ne maitoliikkee-seen
Torontoon, >oli se hapannut
matkalla. Maltotrusti lähetti mai­dot
takaian farmareille ja heidän
piti maksaa jokaisesta isosta maito
kannusta 25c "i^snisestä ja toinen
takaisin toosnhesta maitoliikkeelle
korvankseksi muka kulutuskusten-nuksista.
• ••' •
Me ostimme jonkun kannuUisen
silloin auttaaksemme naapureita
oille. Siis meidän siat saivat pak-joille.
Siis meidän siat saivat pak­sun
kerman kanssa 'maitoa silloin,
kuin joukko työläislapsia ei saa näh­däkään
kannoliista maitoa, sillä
l^ildd kaupuiiein maito on vedellä
sekoitettua. Ja sitten nämä siat
myydään hjrvin halvasta vaikka^ o-vatkin
kermalla s^Sötettyjä. Kyllä
meidän seodolla olisi voinut liiolt-:
telomatta oida kermasessa piimässä.
E i sitä ehtineet hevoset, siat eikä
kanatkaan kolottaa niin paljon, lo­put
meni maahan. vKermasta olisi
tosin voinut voita saada, vaan ei
ollut aikaa sitä vahsSistaa.
Tällaista rikollisuutta ja häväis­tystä
harjoitetaan loditto^ vastaan, joita.
SuurkUpailot, jotka Soon v.- ja u-.
seura Vesa {toimeenpanee huhtik.
3 ja 4 pnä JCarl-Lehdon lahjoitta­masta
Canadan suomalaisten työ-läispainijain
onestaruasvyöstä, muo­dostunevat
anielenkiintoisimmiksi ja
huomatuinuniksi, painikilpailuiksi
mtä Canadan suomalaisten keskuu­dessa
4)nv«i8lä koskaan ollut Jo
täHän mainessä on lähes kaksikym­mentä
osanottajaa, ilmoittautunut,
joukossa jnailman parhaita teknik-kamieluä.
Joten varmasti saadaan
nähdä h i l u a n s a kehittynyttä pai-niteknuk^
Eae, sisältyen siihen sula-vuotta,
4aitoa ja voimaa.
Omia poikia en lähde tässä ke­humaan,
iillä tiedetäänhän Soossa
mieheDe Vastus löytyvän joka sar­jassa.
. Illatta ei me soolaisetkaan
näissä Mipailuissa helpolla : päästä,
B^mazdsnhan vain t^ssä ilman
aikojani, sillä tänne tulee juuri
saakelin lujia poikia ottamaan meQ-tä
säti liehto Kassun lahjoittamaa
vyötä. Ja että varmasti nskotaan,
nimittelen tässä muutamia parhai­ta:
Bruno Kanerva, Tampereen
Veikkojen j huobatuimpia painijoitsi.
KilpaiThit monissa paikoissa ympä­ri
maata ja tunnettu sarjansa voit­tamattomana.
Yrjö Sundelin, kak­sivuotinen
höyhensarjan r mestari
Canadan suomalaisten .työläisten
V.- ja Or-Iiitossa. Juss! Lehtelä e-rittäin
notkea ja miellyttävän pai-niteknikan
miehiä ja myöskin ha­kamies
eafjassaan.v^ Nämä edusta­vat
Sudburyn Kisaa. . Creighton
Minen Tfit^stä edustaa Salo, meil­le
jo entuudestaan tuttu raskaan
sarjan paliiija, sekä Beaver Laken
Jehuja A%e "Reinikainen j a Akseli
J[>namanen, -molemmat hyviä paini-
Luonto on rikas ja antelias, se
syöttäisi työläiset ja palkitseisi far-anarin
vaivat monin kerroin, mutta
meidän on muutettava tämä ki-,
reuksia synnyttävä' helvetillinen ser
kasotko. Sitä koetan aninä-kän
' puolestani tehdä ja vii­meksi
mainittu seikka sai tni-nnt
sotajalalle. KesknstdEb naapu­reitten!
kanssa heidän itkiessä,
matta niinkuin jo sanoin on olta­va
varovainen toiminnassaan j a sik­si
he vaan jäivät ihmeisiinsä. ^J>Iiin-kö;
luofetteko että se olia paras
tehdä?" Huomenna he kyiö^ät
pojaltani, "mihiiikä kirkkoon Sitiri
rauluu? Hinä haloaian että
rupeaisi käymään meidän knfeM-aa.*
Toverillisesti
Kläudie Sivalc
TEXI "MAJESTEETTIRIKOKSEN'*
JA JIENETTI VIBKANSA.
Lontoo. — Diplomatia ei ole/yk-
Bhsonuan kansainväliiten sopimok-sieti
tekemistä j a rikkomista, vaan
vaadftaaa siinä vähän nurataldn, e-
Niinpä Lontoossa ' oleva r Unkarin lä^
hettflas, kreivi Sx8p8ty^.r< menetti
hyvän viricansa, Jnm ef. holcHumot
tarjota konnista teetä erilille Mm^
rikalaiseHe Sndt&Ue.
Niitä kyDä tm paljonkin smithejä
ABMrikMBo. Mntte fkd afisti m
Sitten tdlee vielä Port Arthurista
eteviä painijoita, mutta ef ole' v i -
raUisesti ihnditettu ketä sieltä tu
lee, joten en V voi vielä nimittää,
mutta sitten mäette kun tolette ha»<
IlUe. Painit «Ikavat keUo 8. Pun­nitus
tapahtua kaksi tuntia ennen.
Soon Vesan TUölesta,
m sarjan mies. -
YLEKÖLTÄ
AstedtupyjrutS,
^ Olen ottanut osaa osaksi vanhem-paini.
kehotuksesta. Suomen <sisällis­sotaan
valkoisten puolella, palvel­len.
vahtipalveloksessa • puolitoista
kuokatttta.; Tonnustan rehellisesti,
että olen V aina katunnt »^iekoani ja
teen sen; yM^edelledn, että ajattele-mattomaudessanl
silloin menin tais­telemaan^-
Suomen tySläi^ vastaan
ja semaSa koko maailman lyöyäen-lookkaa
vastaan.
'Pyydän että työläiset .jsatmrat te­koni
anteekn,: sillä lupain tästä
lähtien, koin lookkakäsitteefc •ovat
par^mntfn minnlle \ selvinneet^ tafs-teäa
tyäläfsten jrivebisä ^Sväeii V » -
panden essvattamiseksi.
Fort Aitlmr^ Ont„ maalisk. 24
p. 1025. X ^
Lauri Toriäcoiau
^ . * '
Tllämainttta lieilkilo «n «idttäoyt
anteelH!p7|nit9ndl J L ^iPort Axt-
Kuuluisa englantilainen fysiikan
;tutkija, Oxfordin yliopiston profes­sori
Oliver Lodge on suorittanut
erittäin kiintoisia tutkimuksia saa.
dakseen selville, mistä silmän näkö­kyky
ja näköhermojen toiminta oi­keastaan
johtuu. Näiden tutkimus­ten
tulokset ovat antaneet hänelle
aihetta aivan' uuden /teorian esittä­miseen,
'jonka hän katsoo paremmin
kuin tähänastisten selitysten kyke­nevän
valaisemaan sekä näköaistin
että yleensä valosäteilyn olemusta.
Lähinnä halusi p^fessori Lodge
saada vastausta kysyn^ykseen: mil­laisia
ovat nei tapahtumat, jotka te­kevät
ihmisen silmälle mahdolliseksi
vastaan ottaa näköaistimuksia ulko-maailmaste?
Tiedetään / kyllä jo
ennestään, että silmä on jonkunlai­nen
valokuvauskone, s. o. että uiko*
maailman esineistä heijastuu sil-mänmykiön
välityksellä kuva verk*
kokalvoUe jä että ihminen sitten ta­juaa
tuon kuvan olemuksen. Sitä
me nimitämme näkemiseksi.
Mutta tällä e i ole vielä selitetty,
miten tvo kuva yleensä silmäämme
saadaan, ja mistä johtuu, että jo­honkin'
esineeseen lankeavat valosä­teet
voivat pakottaa meidän her*
momme välittämään tuon esineen
meidän tajuntaamme.
Prof. Lodge selittää nyt, että ^a-lo,
joka eattutl johonkin esineeseen,
vaikuttaa ärsyttävästi sen atoomel
hin. Tästä« on eeuraaksena, että
nuo atoomit sinkoavat - itsestänsä
ulkomaailmaan elektrooneja, jotka
lentävät 800,000 kilometrin nopeu
della sekunnissa.. Kun elektroonit
sattuvat meidän silmäämme ja \nä
köhermoihimi^e, syntyy näissä ku
•va esineestä.
Mutta kun tilssä on kysymys san­gen
lyhyistä värähdysaalloista, on
meidän silmäntme täydelleen verrat­tavissa
radioparaattlln, vastaanot-r
tokoneeseen. SOlä tuollaiset lyhyt-jaaltoiset
energiasäteet eivät ole mi
tään muuta kuin eräs laji radium-aaltoja.
Ihmisen silmä on siis yh­distetty
laitos, jossa valokuvaosko-ne
ja radion vastaanottokone ovat
liittyneet läheiseen yhteistoimin­taan.
Näkemisen ensimäisessä as­teessa
toimii vastaanottokoneisto,
joka synnyttää pelkkiä, valovaikut-teita,
8. o. aistimuksia elektroonien
sattumisesta silmäämme. Toisessa
astessa syntyy silmämme Camera
obscaran takaseinälle kuva esinees­tä,
josta valovaikutteita on saapu­nut.
Tämän teorian sanotaan herättä­neen
tieteellisissä piireissä suurta
huomiota, sillä entiset näkdteoriat
eivät enää olleet sopusoinnussa fy­siikan
tutkimuksen uusimpain saa­vutusten
kanssa. Uusi käsitys ai­neen
olemuksesta on tässäkin koh-
Vapauteen
Vapauden Vappunomero ilmestyy tänä vuotena latumtaina 25
päivänä huhtik. Tähän numeroon otetaan työläisten vappuonnen'
toivotuksia ja on niiden hinta 26e niin perheiltä kuin yksityisil-täkii^
Samaan hintaan JaUcalstaan myöskin osotteet
Liikemiesten ilmotuksia voivat asiamiehet myöskin; tibSn nu­meroon
ottaa .tavallisUla hinnoilla. Pienimmän lUkemiestan ilmo*
tuksen hinta voisi olla noin $1.00 paitse jatkuvat ilmotakset voi­vat
olla pienempiäkin. Yhden dollarin hintaiseen UlkeUmotnk-seen
el tietysti mahdu paljon muuta kuin, liikkeen nimi ja osote,
jotavastoin $5.00 ilmotukseen jo mahtuu melko paljon tekstiäkin.
Vapauden vappununiero tttlee tavallista kokoa suorempi» jo­ten
siinä senkin puolesta kannattaa ilmottaa.
nmotuBten pitää olla Vapauden konttorissa hahtikuon, puoli­välissä
viimeistään ja tietysti sitä parempi mitä aikasemmin-ne
saapuvat ' ., ' /
Asiamiehet. Käykääpä asiaan tarmolla käaikri. Asiamies^':
' palkkio tavallinen. ;
Toveroudella , ,
Vapauden konttori*
tater Ckk Books
Vapauden liike on alkanat tiudelleen valmistamaan jeBajatB
kirjoja, joista, annetaan laska niissä lUkkoissä» jotka tekovät luo­tolla
lUkettä, sUs Counter Cheek Book'ia.
Mallit ja hinnat lähetämme pyydettäessä. Uskomme että
hintamme ovat alhaisimmat mitä saatte mistään muualta. ^
VAPAUDEN KIRJAKAUPPA,
Boa 69, SUDBURY. ONT.
Suomen Publukoista
talee herkullisen mabkasta jälki-ruokaa,
marjapuorDa, puolukkahil'
loa - y.m. halvemmalla kuin kaiva­tuista
taikka kannatetuista hedel­mistä.
, J
Nämä j Suomen puolukat ovat: o-massa
väkeväsisä mehussaan, ilman
vettä eli muita jatkoaineita.
Myydään loppnon alennoshin*
noina;
100 paunan tynnöri, lOe Ib. $10.00
60 paunan «tynnörii 12c Ib^ 6.00
Alkuperäisissä Suomen tammityn^
nöreissä noin 800 p., Oe pauna, '
Sopivia jälleenmyyntiä varten, ra­vintoloihin
poikataloihin ja käm­pille.
,
Kinn maksa seu|raa tilausta Jähe-tämrne
puolukat rahtivapaasti kaik­kialle
Canadassa. Tilatkaa heti en­nenkuin
varastomme loppuu.- (Seu­raava
lähetys Suomesta voipi saa­pua
vasta ensi joulukuussa.)
W. A. KYRÖ & CO.
34 MaeliKr Ave. Port ArCbnr, Oat.
I Gepr;g:e T. Scroggie
Lakimiet, «•iaoajaja Ja Julki­nen
aotarto, Toroato»»*, Ont*
» Konttori No. 63 Adelaide St
W. huone 130. Tel. Main 1236.
U M U U
Tyttö on uskonnoltaan protes-dassa
pakottanut turvautumaan un- *fn"J J« "H*"^ katoolilainen
siin selityksiin.
Muuten tuntuu mahdolliselta/ et­tä
tämä teoria on .tehnyt näkemisen
ihmeen paljoa -selvemmäksi. On
päästy. yhtenäiselle pdbjalle. Näkö­aistikin
on nyt laskeutunut siltä
salaperäisyyden ilmakehästä, missä
sen tähän asti olemme uskoneet ol­leen,
samalle tasolle toisten aistien
kanssa. Siinäkin olisi itse asiassa
vain kysymys kosketusalstimusten
vastaanottamisesta — kuten tunto-,
kuulo-, haju- ja r makuaistin toimin­nassakin
— jos näkeminen kerran
johtuu siitä, että valaistusta kappa­leesta
sinkoilevat elektroonit iskevät
meidän näköhermoihimme. Hienoim-maksi
aistiksemme se silti jää, sillä
tiedämmehän, että nuo elektroonit
ovat miltei yliluonnollisen pieniä,
joten niiden kosketuskin 300,000 k i ­lometrin
sekuntinopeudesta huoli­matta
on askomattoman kevyt.
MENIVÄT PAISSAAN NAIMISIEN
Toronto. — 17 vuotias Dorothy
Bvelyn Doyle kertoi eikeudelle, että
hän ei oUut selvällä päällä, kun
meni naimisiin voimalaitoksella har-jottelevan
21 : V a o ^ n - James Oa-vStl
Oeadeyn kanssa.^ Tytön ran­kemmat
vaativat'avioliiton' pnrka-mista^
=js^ nuoren aviomiehen ia&fb^
tyl eaouuui vaatimakseen.
Tyttö kertoi tavanneensa Deadeyn
ensi kerran kodissaan Long Branc-hi/)
sa kuukantta ennen vihkimistä.
Vihille meno tuli yhtäkkiä pääte­tyksi.
Noori pari bli kahden tut­tavansa
keralla juopotellut Joko
heisiä oli sanonot: "Naimisiin me­nostako
te puhotte? Mennään nai­misiin
kalkkir SiUoln he Deadeyn
kanssa läksivät etsimään raubantuo-maria,'
ja Deadey sai hankitpkd
naimalttvan. Sitte he menivät New
Toronton katoolilaista pappia Clan-ceyta
tapaamaan, mutta tämä ei ol­lut
kotona. Vihdoin he salvat kä­siinsä
metodistikirkon pastorin W.
Robinsonin; > joka vetäsi "umpisol
mun". Deadey saattoi tytön takai
sin kotiin, jossa ilmotti asian tä­män
äidille. Tyttö ei oliot äidil­leen
puhonot mitään, että oli aiko­nutkaan
mennä naimisiin. Vanheb
piensä ankarasta vaatimuksesta
suostui tyttö pyqrmään kotona
siis asobtoero heti vihiltä päästyä;
Miehensä kanssa hän ei oliot asu­nut
yhdessä ollenkaan.
Peadey, "aviomies", kertoi joopo-feUeensa
kolme päivää j a . jouri en­nen
vihille lähtöä oli seoroe tyhjen­tänyt
pullon «kottilaista viinaa. Vih-kimistilalsuodessa
hän oli «llut nUn
Sumen
Sil4.39.10
Dollarista
XXHETYSKULUTi
40e lähetyksistä alle $80.00^
60e »Imetyksistä |80~-$59,09
Mtf, 76e lähetyksfsät «60.00
->$99.09 ia $1,00 kaikUta
$100,00 taikka sitä sunrem.;
miltä JihetyksUtä, SähkSsano-maläbetyksiire
on kulot $8.69.
, Torontossa ottaa rahaväU-tykalä
vaataan 8. O. NEIL^
967 Broadvienr Ave.,
^ Sudburyssa ja ympäristöllä'
asuvat^ voivat käydä Vapauden
konttorissa tiedustamassa 'eri<
koiskurasis. - '
Ulvapltettoig myydgän,
Tletfnstdkaa pllaltlaslelta.'
VAPAUS
Box 69. ' Sndbory, Ont
piisiliän, että tuikfr.saf vastatoksl
tavannrakdnin kysjmyksiio, "On­ko
siinä perää, että kon pappi teil­tä
kysyi morsiamen nimeä, te ette:
«itä muistanut?" kysyi, .tuomari.'
"En minä sillä kertaa muistanut",
vastasi Deadey,
Pastori Bobinson todisti tehneen­sä
vihkimisessä tavalliset kysymyk-aet.
Tuomarin kysymykseen, eikd-nuori
pari hänestä näyttänyt päihty«i
neeltä, hän vastasi kieltävästi, lisä-;
ten: "Tämä nuori nainen ei ollut
juovuksissa, mutta sulhasen henki:
haiskahti väkevUtä'f.
Sulhasen isä todisti^ että pojan
toimeentulo oli kokonaan hänen va«
rassaan, ja että kun poika vihki­misen
jälestä tuli kotiin^,hän näytti
olevan kuin huumaannuksissa. ;
Tuomari- arvosteli ankaraeti teh,
laisia papplsmlehiä. Jotka toimitti. .
vat vihkimisen moisten -closidttelt-ted
valUtessa. pmitöksensä avidlll-ton
purkauiaen suhteen hän ikndi
vjolistavanaa myöhemmin.
UUDISTAKAA
mä
imsm