Vapaus, May 23, 1930

              V A P A U S 'Enropan YhäysvaHat^
IHSMUir-^^Mtr » M 4 » »a j». -tit;
«<J«M Etat S<r«Uin.
2Ä7W.
t3»w. toAtttn xurm.
Rariikan hallitus piti tarpedlise-j
n'i JälfUää «?rikoj?en tiedonannon
\ VVashingtoniin, vakuuttaen Yhdys-
1 vallain lialliluk->^plle, fltä Brian-i
din »-hdotu? Europan Yhdysvaltain
i perustainisfstfi «'« ollut tähdätty
Amerikan irnpprialr<iniia vastaan.
Tähän nifnnf*s.'-ä «-rnmc ole kuuljeet
- lumrasiliNMr W * « W « H - - • I ^.nmoiMa tiedonantoa •lähetetyn
•«ta, trM> s fcc^tM. — A«utMroita)M«kM* >3J)o fc«u, #3.00 b l u t kmuM. — KiiuMiiaotakMti \ (.aa niltavat iuiuinehtifnaan tuon
4 M k«tk> — iCmAmmnnm»f»\im 4140 kota. SO IMaäUa t l i l m f M i M i l f i u i aklJtmänjIU. ^ : . • •• • i- i
' • M n a fM^-i ^'••MOMMafatt U r t«rtt«-M4#-kalM iiini Ttfa»«Mfc»tttijiw ]-r Unots* f inipcriaii^rtiHen diplomatian viimei-
'-^immän edf^otlamisen. Mikäli
tulee tosi-tulee
luo
«it,^mitmm mi»Utit» tUwt«Mattf-«MiMi*^' ^ •
iHmiUUit mtm tta'»>r»ItUt^ii- i>«Hi Im amfi» tmmtiam. lu. n*]
4 TOAUSHQfHATi
4H>1inMMiiii«f «IM,« Sk. i i i i i* a u. uj». <
..<f<i,i.A«;^ a-ti. •,•>» ijat, 1, .i
TMrmluiUa )•
/ M «tt* aUDma' uikium m» « M t t «M k i r j . k i r j a a j a aa4cnMa UOJMra-
A'e«; Leader, Yhdysvaltain So-
{fjljiis^ipuolueen äänenkannattaja,
jtiljcasr muutatnia paiyiä ta|cape-tiii
sangen mielenlciiri^bisRn'' ai^f-
^elin/jönka 'kirjotia^ on Emil
Vanäefveläe^ *t6iien ^Kanflainyali-
| c n efeka ' yaiIcutu3VJai|(aii^n' joHtö-
|nie»i ti^lgiänyIcunmkaan j)a^äs'ys-tivi
Ja ^an-aikainen p^aftiinis-ieri;
Artikkelin otsakkecitA on "So-slaiismm
tjHhpaätos" ^ja sn^^^ saa
hfufean pSyHittyaän »fen 'järkeä-enfoista
sananelinaa, naTiqa sosia-
|ifascismin kasvot {falj^stuvan l^ai-kessa
kaiineiudessaan, itse Vähder-
•yetdenraäaläainina. ' " •
' tiniaistuäan "vakavan ^uolestu-
^isuiitensa" ka|>itälisfmn'''(^
j«U|ecn ' nähdenV' maanj|eW 'Vaii-d^
iryeltle sösjali^tipuÖlueia^^ teh­tävät
seuraavasti: •
"hielkein kaik|«9 Eurohan
maissa 'täytyy- lyiiyäen^^
si^istiptioföeltt^i^ -^^«itieitkäik-kea
?IIIoin kun^ va||S9sa —
, nyi eddän iälK^n'^ höuäalfaa^^
nallaanpys^niisen ;po|i|u||(aa,
ja porValripU^rutiid^n' teKiilväicsi
jSä' uUdiMusteii ajäniWiii.T '
•Näiii pUhiJir'Toib<!h''KBiiii^hvä-
^isefv'kbrkein yiisaä»:^
mi — "enrienkäiklkea v^Hässä ol-
^^jtelrnän: ennaliaai|)pys||^
veia''Bäiiyitämlnen Ko9Kiäiitailiom^^
Mäen
yJiam , uudmus|enkin: aiainiseii-.
^iifia puhuu aito fasciäti ."apsia-
''"^i^^näainion takaa^
Entistä ävQnaiäenthiih . f tiosUtaa
Vaitclerve|tfe lu(iou|un|i»a porvari­en
kahsöa'.'" julkean'^äybtHieiiäesfi
t^KakftiktiiikäuUa sitten sak-i
a lausui^ clta ' hyt^y¥ikaiia on
fQab^otonta hallita vastoin» vie­läpä
itfMn sösialVi^^njoicrati^lela.
Epj^leinättä oli Itaii 'oilceBs^a,^
Mutta mei JaA ei saa sadata sita
•••IX'- . i " .!. ..liit «-<„• seikkaa, etta päinvastainen vai-
• te on yhtä- todehperäiii^n.*
Toisin sanoen, kapitajistituokan
täytyy'torjuvan" yäUansa tukemj-ileksi
turvautua Töiden* kah»tinyS-
^iseri sosial.-puolueihin, möiVa' siitä
Ytpeillessä eV pidS untibtiaö' että
ne voivat hallita ainoastaan kapi
talistien kannatuksella, se o n : ka­pitalismin
kätyreinä.
Samalta Vandervelde valmistaa
sosialist]p'uoluce| näylleleniää»
osaansa 'liirevassa imperialistisci-Ha
sodassa. "Viimeinen sota ei ole
takanamme!', hän sanoo, "vaan
e'deS8amnie!', ja velvottaa vastaiset
so8iah>jiha|iituk8Ct yhtcistoimin-täirn
kapitä}is|ipuoIueittcn kanssa.
C y p y ^ t sanoen, loisen Kansain­välisen
tehtävänä ori lainata impe­rialismin
käytettäväksi "kansan-oriiäiset"
kasvonsa tulevaa sodan­käyntiä
varten ja "säilyttää" kapi-
{atilsmY työväenluokan hyökkäyk-fut(
ä."
itämaan aikaan kuin Valdcrvcl-den
virkaveli Kamsay MacDonald,
Britannian hallituksen päämiehe­ni^,
yritiäa epätoivoisesti lukaliut-tiia.
jfntian vallankumousta tcuras-tairtalla
iuhansitVain intialaisia ja
^(fiilamänä vankiloihin kaikki
kansanjohtajat, joita jätetään tap-päihaÖä,
"yahderyeldc kyynilliscs-ja*
ylenkaiseellisesti puhuu "vä-riiliaten
kansojen kypsymäitömyy-
4Ä|ä-! ja-kykenemättömyydestä it->
«ehallihtöön.v Hänen sanan*ia kuu-tlivät:'"'
" " '• ' • i" • '
' ' ' V ä r i l l i s t en kansojen vapaus-
' tajs|efu'oii käynnissä ja sitä tu-jeerIsestämaän
vielä:kauan, ijiir-dfen
VaUibilisen kspsymättömyy-
! Ilen takia, kaikkien sellaisten es-ieitlentäkta,
jotka' riippuvnt
: niistä'itsestään enemmän kuin
, niiden isännistä."
Tämä"täysiverinen imperialismin
puolustus, tämä siirtomaakansain
|oiik'|pmurl)a^^ aatteellinen
|oJi(6u|us esiintyy "sosialismin" ni-niielTäl
^ on^ painctiu Amerikan
Söslalisiipuoliieen .virallisen äänen-kanhattajan
täysin hyväksymänä.
Sunä;määritellään se linja, jota
Toisen ICansainvälisen johtomiehet
niin Ithi^ysvalioissä kuin kaikkial­la
maiiiifassa ovat seuranneet ja
lälevät seuraamaan.
"Sosialisti" nimeltään, multa
Cascisti' toiminnaltaan — se on
Toisen ^kansainvälisen sosialisli-puolueitten
näyttelemä ja edelleen­kin
näyteltävä osa. Siksi Kom­munistinen
Kansainvälinen leimaa
nämä syöpäläiset, nämä mahallaan
matelevat' imperialismin palkolli­set
"sosialifascistciksi". Se on
näille nilviäisille oikea nimi.
Hriindin suunnitelma
oloihin vaikuttamaan,
vjiFuilus tnnlumaan yhteisrinta­man
rak»-nlanii>-e.~sa Neuvostoliit­toa
va'-laan sekä, vähemmässä mää-rä^^
sä, eurooppalaisten kapitalisti-valtojen
ponnistuksissa vapautu­maan
Yhdysvaltain imperialismin
yllä lujentuvasta otteesta.
Mailman taloudellinen pula on
suunnattomasti kiristänyt impe­rialistisen
mailman ristiriitoja.
Briandin suunnitelma on uusi siir­to
edullisemman aseman valtaami­seksi
yhä uhkaavammaksi käyväs­sä
mailmansodassa, Lontoon kon­ferenssi,
joka nyi jo yleisesti käsi­tetään
pikemminkin sodan alkusoi­toksi
kuin miksikään rauhaa ra^
kentavaksi liikki*eksi, oli saman­lainen
siirto; Ihan samoin kuin
Lontoossa kaikkein vakavin työ —
mailmanlaajuinen parjausrynnäk-j
f iaaneja oli runsaasti siirtolaisten
•j.ukos;-:a, joi-ta suurin osa sinne
; matkusti noin vuosi sitten- Halua-p
i t i saada laittaa itsel!een
kö Neuvostoliittoa vastaan — suo-| mökit ja viljelmät, toisten
ritettiin nävttämön ulkopuolella, jäädessä yhreisiin hommiin,
samaten on nyi Europan Yhdysval-: Pett-^niys oli kuitenkin suuri
iojen esiripun lakana ratkaistava P^^?^'^^ pääsivät paikan pääl-
, I • L -^^e'*^ palanneet henkilöt ova'
na todella vakavia kysymyksiä : -.rtoneet, e t t ä toverillisen yhteis
siitä, kuinka Neuvostoliittoon teli- hcn:;;t-n astmasta, jollaisen siellä
tävän hyökkäyksen kustannukset edellytettiin vallitsevan, olikir
ja niiden periminen jaotellaan ja <'"a"a byrokraattinen komento
järjestetään toisHleen kateelliste,, >"rto!ai.illa jotka ^nne rahansa
, . , , J'i kukkaronsa olivat ahtaneet, e
valtojen kesken- „.,^^^ mitään mukisemista. sillT»
Koko kapitalistinen mailma ya- .naa-alueen omistusoikeus oli yh»
vahtelee niistä iskuista, jotka sen 'ien nimissä, tietysti alkuperäiser
tilapäistä "vakaantumista" järkvl hommaajan. Niinpä ohikin lopulli
lävät. Mailman taloudellinen pu Päätösvalta kokonaan aluss.
niaini.un, Uuskallion käsissä. Työn­t
e k i j ä t "kyllä pitivät yhteisiä koko­uksia,
mutta niistä ei ollut apua
• lieviin kurjiin olosuhteisiin. Asun­n
o t olivat pääasiassa n. s. joukko-murjuja,
joissa yhdessäkin huonees-
. . . . , la saattoi asua useita perheitä.
k i r i s t ä ä veristä sortoaan, juoksut , ^.^5^^,^ verhoilla eristäneet
taa "sosialistisia" renkejään j 1 osaa soppeaan. Seurauksena tästä
tormaa yhdestä hätäkeinosta l u i - , kaikesta oli e t t ä 7.5 pros., eli kaik-seen,
siirtääkseen välttämättömän i J»-*^» suinkin kynnelle kykeni
^uhonsa tuonnemmaksi. 1^^^' ^^'^^ lähteneet sieltä pois.
la, miljoonaisten siirtomaakanso-jen
kapinaannousu ja työväen yl-t\'\'
ä liikehtiminen kaikissa maissa
nopeasti valmistavat vailankumo-
Itsellistä tilannetta. Kapitalismi
.Sota ja vallankumous ovat hal-
O.-an on t ä y t y n y t tilapäisansioilla
koettaa kaivaa matkarahat takai-litsevina
sävelinä nykyisessä hist<i-|.si Suomeen, osa. on matkustanut
rian kuorossa. Sota on k a p i t a l i - n. s. työhyyryllä, kestäen matka
t ä l l ä tavoin kolmekin kuukautta.
Onnenisemmassa asema.ssa ovat ol-tiluökan
tie, vallankumous työvi-eniuokan.
Näiden yhteentörmäävi-, """^''''-^^^"/f'^•^^ asema.ssa ova. o.-
- . . .. leet ne, jotka ovat voineet saada
en luokkavoimien välisessä sää matkaraha: tuttaviltaan l ä h e t e -
mättömässä taistelussa "Europiin 1 tyksi, tai j o i l l a on sattunut enti-
Yhdysvallojen" porvarillinen haa- I siä jäämään sen verran yli, jotta
ve muuttuu petolliseksi vehkeilyksi
imperialistien kesken, mutta sa­malla
uucleksi uhkaksi Neuvostu-iiittoa
vastaan.
Pan-Europa
Europalaisia sanomalehtiä s i l -
mäillessä kiintyy huomio usein
Pan-Europa-sanaan. Pan-Europa e l i
Europan Yhdysvallat on nyt p ä i -
vänkysymyksenä "vanhassa maail­massa",
sitä pohditaan kaikkialla,
siitä väitellään jokaisessa vähänkin
valtiollisia taiputhuksia omaavissa
piireissä. Yksimpä tämä aate on
kulkeutunut piskuiseen välko-
Suomcenkin, jossa myöskin halu­taan
näytellä suurta osaa kansain­välisessä
politiikassa. Onpa oikein
perustettu yhdistyskin, joka on l i i t ­tynyt
n. s. Pan-Europan liittoon.
Suomen kohdalle t ä l l a i n e n ^ pöyhisrf
tely merkitsee samaa kuin samaia-*(
kon luuleminen, i t s e ä ä n h ä r ä n ko^r
koiseksi, sillä, " i s ä n m a a " parkamT^
me on s e n t ä ä n piskuinen pisara;
kapitalististen ,valtioiden diplomaat­tien
v(;hk!9ilyis.sä, ciRä sillä ole.
enempää merkitystä kansainväli­s
e s s ä politiikaBsa,koin. juoksupojal­la
suuressa liikkeessä.
Pan-Europ^, eli Europan Yhdys­vallat-
aate on e l ä n y t jo pitkän a i ­kaa
Eur'o{|an kapitalistien mielis­sä.
Suursodajj jälkeen muuttiii
Europan paäbma^väUiaitten aseiHä'
taan Europan suur-kapitalistien
kanssa. Pan-europalainen liike uv
pohjaltaan aivan puhtaasti kapita
lismin liikettä, erikoisesti juuri
Europan kapitalistien, jolla pyri
t ä ä n vahvistamaan "vanhan maail­man"
romahduksen partaalla ole­vaa
asemaa j a valmistamaan yh­t
e i s t ä rintamaa Neuvostoliittoa
vastaan, kuten jo y l e m p ä n ä mainit­tiin^
Työläisten puolelta ei aa;e
saa minkäänlaista kannatusta, niin
kauniilta kuin se korvaan kuulos
taakin.
SuQpialaisten pappien
Noin 7& pro».'^ ,f^nedon »iirtolaan
muuttaneista mennyi takaisin
Suomeen ^, , „
matkalipun on voinut saada lunas­tetuksi.
Kuvaava tälle kä:astroofimai-selle
olotilalle, johon kristillisyy­den
ja muine enemmän tai vä­hemmän
löyhän sekaisille aatteille
pohjautuvan homman p i i r i i n herk­käuskoiset
ihmiset Oli saatu, on se,
e t t ä sellaisetkin, jotka aikaisem­min
ovat olleet m i i ä parhaita hen­kilökohtaisia
ystäviä mainitun Uus-kaHion
kanssa, ovat olleet pakoi-tetut
l ä h t e m ä ä n sieltä pois, vaikka
t i e t ä v ä t k i n , että yritys on tullut
heille rahallisesti hyvin kalliiksi,
merkiten monen koko omaisuut­ta.
A l k u p e r ä i s e t toimituskumppanit
Uuskallio j a Suomessa oleva papp:
Pennanen on erimielisyys homman
" s i s ä i s i s s ä " asioissa • vieroittanut
nämäkin uskonveljet toisistaan.
T ä m ä n l a i s e t manööverit ovat
omiansa osoittamaan, e t t ä paratii­sia
ei perusteta kapitalistisen j ä r ­j
e s t e l m ä n ' keskelle, varsinkaan sil­loin,
kun t e k o p y h ä t meinirigrit on
l i i t e t ty yhteen rahakysymysten
kanssa. "•• ' • • • ' • I IM
Edelläolevaan tapaan ovat kerto­neet
kaikjci siirtokunnasta takaisin
Suomeen tulleeni, toiset vieläkin
katkerammin;: 1-
jen puolesta. Heidän takanaan oli
koko työväenluokan t u i L Työväestö
vaati ä ä t t ä v ä s t i suurlakon julistamis­ta
h i i l l m i ^ t e n puolustamiseksL R e -
formististiBn ' ammatUyhdlstyspamp-pujen
täytyikin katkerin mielin- tai­pua
t ä h ä n vaaitimukseen, j a n i i n a l ­koi
"Englannissa ' suui-lakko touko-iniim
4 p n ä 1926.
kelais-porvarillinen r i n t a n » tehnyt
kaikkensa. Mutta taistelu osoittaa
toimitaaD
ripeästi
, , • „ ., A virtheet Brasiliaan jonkinlaisen siirto-
Imomattavasti maailmassa. A m f c i ^ aikaisemmin esitet-
Vnc^sipätva
Eilen tuli kiiluneeksi 59 yuot^a
Pariisin Kömniunin ktikistamise^-
ta. Toukokuun, 22. paivana vuote-na
1871 murre|^iin vumeu^ep ur-he^
cn kommunardien - ka^
piloin, kuten '. nykypäivinäkin,
tuh esim kuinka vetennimoinen
•j •'•":••••»_••-V-...--•..." 4-
peto kapitalisim on, kun on kysy­myksessä
sen kukkaröedut.. Parii­sin'
työläiset uhkasivat silloin, la-hes
Kuusikymmentä vpotta sitten,
Sttloisten kapitalistien lä^ldtairoa
saivat kokea, jbudiittiman avo­naisena
taistelussa alakynteen,
mtliaiseksi villiä, eläintä pahem­maksi
pedoksi ' muuituti "isiyisty-liyi**.
ylhäishiokka' silloin kui| sen
riii^oetuja "uhataan. Kal»ikyin-jneqtatahatta
^risln UKheäla
kolhnlttnardia sai"jalkisilvil0yis4ä
maksaa liengelläan "^'fikoksensaV,
mi udkalsiviat asie käd(}isii koettaa
vapautua silloisen ' kapilalistnb
orjnude^a.
. jPariisjn kon^Mnacdiea, taistelu
yijsiky^nmeotayn^^^ YH?"^
tttfi sortajiaan vahaan säilyy aina
työväenluokan muistossa.' Heidän
taistelunsa oli ikäänkuin etuvartio-kahakka
niille pilkälliwjji?, veri­sille
ja soyiltan^ttoipii . MMft^*
liiilte niitä aenjaik^ii 9^ t^ovi^Ö-luokan
vapaudesta käyty- |ä mitä
tullaan käymään. Pariisin työläis­ten
yritys suistaa kansan harteille
kuyennyt loisluokka vallan satu-fas^
ci onnistunut, heidät lyötiin
verissäpäin takasin orjuuteen.
Multa taistelu ei suinkaan silloin
päättynyt. Ei, se oli vasta alus­saan.
Työväenluokka ei tee sovin­toa
vastustajansa, kapitalismin
kanssa. Vasta silloin on "rinla-
-niillä tauhallista", kun kapitalis­tista
järjestelmää ei ole niailinas-sä
olemassakaan. 'Se on työväen­luokan
i^aulia luokkataistelussa,
^it^än ehtoja ei tarvita, sillä tais-ti^
lua käydään niin kauan kunnes
voitetaan.
lirisin k^mniunardien sanka­rilliset
taistelut . muistetaan aina
työväenluokan taistelijoiden kes-r
l k n , oltuaan pitkhrt' aikaa sodasta
s y r j ä s s ä , säästyi iiiyöökin sen ' tn-»'
hoilta. Yhdysvaltain döUariruhti-'
naat lainasivat suunnattomia sum­mia
Europalle sodankäyntiä var­ten,
j a niin velkaantuivat Europan
valtiot tavattomasti Amerikalle.
RahaUj,mahti on kapitalistisessa
maailmassa e r ä ä n ä huomattavimpa-na
tekijänä. Sen perusteella saa­vuttivat
myöskin Amerjkan kapita-l
i s : i t entistä suurpmman vallan
kaikkialla maailmassa suursodan
p ä ä t y t t y ä . Tätä valtaa oli omiansa
lisäämään vielä se, e t t ä Amerika
lopulta yhtyi sotaan, esittäen sen
p ä ä t y t t y ä rauhanehtonsa.
Tilanne Europan valtiaille muo­dostui
vähemmän mieluisaksi. Jc
p i t k ä n aikaa ovat Europan suur­kapitalistien
edustajat sen vuoksi
suunnitelleet Europan Yhdysvalto­j
a Amerikan Yhdysvaltain vas­tapainoksi.
Monellaiset valtioiden
väliset ristiriidat /ovqt estäneet
kuitenkin tällaisen liiton syntymis­t
ä . Siitä haolimatta, vaikka Ame­r
i k a maailmansodassa taisteli Sak­saa
vastarn, on se rauhanteon j ä l -
' keen kuitenkin lähennellyt Saksaa
enemmän kuin muita Europan mai­ta.
Saksalle on annettu suuria lai­noja
j a näiden suojelemiseksi ovat
Amerikan raharuhtinaat tahtoneet
suosia enemmän Saksan kapitalis­teja
kuin toisten maiden suurpää­oman
valtiaat olisivat halunneet.
Tämä on ollut yhtenä esteenä
Pan-Europa-aatteen tiellä. Englanti
t a a i on luonnollisesti katsonut
valta-asemansa merkityksen vähene­vän
Europan Yhdysvalloissa j a pie­nemmät
vallat ovat katsoneet jou­tuvansa
hankkeesta entistäkin
enemmän riippuvaisiksi suurval­loista.
Mu:ta hankkeeseen on ollut k i i -
hoittimina myöskin eräs toinen
t e k i j ä . Kapitalistivaltojen välille
on sen avulla koetettu luoda yhteji-tä
Neuvostoliittoa vastaan. ^Tämä-kiiän
kiihoitin ci kuitenkaan vielä
olo ollut niin voimakas, e t t ä se o l i -
kyennyt tasoittamaan kapitalis-
Kuten aikaiBertimin tässä lehdes­sä
on kelT.öttu', ovat muutamat
BuoniäläJseti!niiden e t u n e n i s s ä eräs
pappi'''Pennairch j a kristillismieli-hierii^^^
C^etaristi Uuskallio perusta-tyjen
lansnntojen: mukaan piti tul­la
oikea ihannepaikka kapitalisti­sen
j ä r j e s t e l m ä n - k e s k e l l e . — Herk­käuskoisiä
ihmisiä houkuteltiin
sinne kaunein lupauksin, j a niinpä
moni möikin Suomessa kaiken ra­haksi
käyvän omaisuutensa siirtyen
k a l l i i n matkan taakse Brasiliaan,
tuohon Penedo-nimiseen siirtokun­taan.
Suurin toivein suuresta tulevai­suudesta
värvääjien värittämin vä­rein
uskoivat kaikki sinne lähtevät
pääsevänsä paremmille päiville
noissa lämpimämmissä osissa maa­palloa.
He unohtivat kuitenkin
sen, e t t ä , kapitalismin ies lepää
raskaana Brasiliankin lämpöisen
maan y l i .
Hedelmiä aijottiin ruveta suu­ressa
mitassa viljelemään. — A i ­kaisemmin
,oli kysymyksessäoleva
maa-alue kuulunut eräälle sikäläi­selle
luostarille, jolta, alussa mai­nitut
herrat sen olivat ostaneet
p ä ä a s i a s s a Suomesta lähtevien siir­tolaisten
rahoilla. Kauppahinta lie­nee
ollut 2 miljoonaa • markkaa
Suomen rahassa.
Suomalaisia' tunnettuja vegetui-
Neljä vuotta Eii^ls^ii-nin
suurlakosta
Neljä vuotta tuli t.k. 4 päivänä
kuluneeksi siitä, kun Englannissa
alkoi suurlakko. Koko maailman pro­letariaatti
seurasi jännittynein mie-.
Iin noiden tapahtumain kehitystä
Englannin hiiliparoonit olivat häi­käilemättömästi
lähteneet polke­maan
työläistcnsä etuja. Kaskaassa
j n vaarallisessa hiiliteollisuudessa
tahdottiin työpäivä jälleen pidentää
8-tuntiseksi 7 tunnin asemasta, m i ­h
i n määrään työaika oli saatu supis­tetuksi
Europassa maailmansodan
jälkeen vallinneen työväen vallan­kumouksellisen
liikkeen avulla. L i ­säksi
työnantajat halusivat huomat­tavasti
polkea hiilityöläisten palkka­etuja.
Koko Englannin työväestö käsitti,
e t t ä kysymyksessä eivät olleet aino­astaan
hiilityöläisten elinmahdolli­suudet,
vaan koko työväenluokan e-dut.
Työnantajisto valmisteli hyök-,
käystä koko työväenluokan elämää
vastaan. Hiilimiehet asettuivat heti
päättäväisesti taisteluasenteseen o-niien
ja kaikkien työläisten ellnetu-kaikella
sitkeydellään, e t t ä Englannin
työ\'äestö on paljon muuttunut sit­ten
suurlakon. Tämä taistelu on en-simäinen
suurkamppailu. jota E n g -
larmin työläiset käjrvät vallankumo­uksellisen
johdon avulla. Ja se l ä ­h
e n t ä ä nopeasti sitä aikaa, jolloin
Europan suurin liikermevaltaväylä työläiset Englannissa tulevat mak-oli
pysähtjmyt. Sen tyklnnän tau- samaan velkansa suurlakon kaval-
'ioaminen vaikutti herpaisevasti ko- taneille reformistisille petturijohta-
10 Europan kapitalistiseen maali- jille.
maan. J ä n n i t t y n e i n ä Ja toiverikkai-naodottivat
proletaarijoukot eripuo­lilla
maailmaa sen tuloksia. Englan-l
i s s a mobilisoitiin kaikki kapitalisti-
;en järjestelmän valtakeinot tämän
iättilälstaistelun mintamiseksi. Mis- i
cään ei ollut apua. Vähäinenkin rik-kurointi
estettiin. Pyörät seisoivat
täydellisesti. Englannin ylväät kapi­talistit
olivat pakoitettii oman m i t ä t ­tömyyteensä
työn mahtavan armei­jan
edessä. Mutta sittenkin heillä o-
11 apu. Taistelun lähetessä jo san­gen
lyhyessä ajassa ratkaisukohtaan-sa.
astuivat reformistijohtajat kapi­talistien
avuksi. Suurlakko juUslet-t
i in ilman muuta päättyneeksi. M i ­t
ä suurin petos o l i taiahtunut. Työ­väestön
tahdosta huoliinatta j a juu­ri
ratkaisevan hetken edessä jätet­tiin
hiilimiehet yksinään taisteluun
kaikkia kapitalistisia voimia vastaan.
Sillä hetkellä eivät työläiset vielä
voineet käsittää petoksen suuruutta
j a alistuivat sen vuoksi suurin jou­koin
sosdem johtajain määräykseen
yleislakon lopettamisesta. Kapitalis­tit
oli pelastettu.
Hiilimiehet jatkoivat kuitenkin e-delleen
sankarillista taisteluaan.
K a i k k i valtakehiot oli nyt k ä y t e t t ä ­vissä
yksinään heitä vastaan. Ams­terdamin
ammattlyhdistysmtematio-nale
Järjesti Europari mantereelta
Englantiin rikkurihiiltä tehtaiden
käyntiä ja liikenteen ylläpitämistä
varten, jonka puolesta toimivat tar­molla
myöskin Englannin ammatti-yhdistyspamput.
Pitlrän Ja sitkeän
taistelun jälkeen saivat hiiliparoonit
sitten reformistien kansainvälisen
ammattlyhdlstysjohdon avulla inur-ret|
u3{si hiillmiestenkln' taistelun.
Työpäivä iritennettiin, palkkoja pol­jettiin
Jä työläisten vaatimista,
muistakin työehtosoplmusmääräyk-slstä
luovuttiin.
Sen jälkeen kihmhtjvat kapitalistit
heti laatimaan uusia kurlstuslakeja
"ammattiyhdistyksiäkin vastaan.
Suurlakko-oikeus kiellettiin j a muu­tenkin
rajoitettiin työläisten taistelu-oikeuksia.
Lakkovapaus kahlehdit­t
i i n , - j a sen sijasta ryhdyttiin puhu-humaan*
rteolllsuusdemokratiasta".
Reformistiset ammattiyhdistysjohta­jat
ja sosdem herirat kulkivat. ;ctti-malslna
tämän ikapltallstisen kiris-tyspuuhan
ajamisiessaj- • •
"TeollisuusdeiiiöTc^atian"' avulla j a'
reformististen animattlyhäistysjohta-'
j a lh tukemana ovat Englannin" ka^pli'
tallstit sen jälkeeht jatkuvasti kiris­täneet
työläisten .' asemaa. Palkkoja
on häikällemättönfästl poljettu ja^
työehtoja muutenkin huononnettu.
Klristyspuitha on tuonut tullessaäft'
jatkuvasti kiirjuutta j a työttömyyttä.
Nyt taistelee' foiglahnln sosdem hal­litus
vielä lisäksi animattlyhdlstyä-byrökraättien
ja työnantajain kahäsa
työläisiä vastaan heidän elämänsä
polkemiseksi.
Mutta Englannin työväestö ei saa­nut
suurlakossa kaptitallsteilta ja
sosdenl herroilta ainoastaan anka­raa
iskua taistelussaan. Se'sai myös­kin
hyvän opetuksen sosdem joh­tajain
petturuudesta j a työnantajain
häikäilemättömyydestä. Kulunut ai­ka
on edelleen kouliiuttanut Eng­lannin
työväestöä, j a tänä i)äivänä
näemme sen ankarassa kamppailus­sa
kapitalistien, reformistijohtajain
j a sosdem hallituksen kolmiyhtenäi-syyttä
vastaan. J o viime kuun puo­l
i v ä l i s i aloittivat villateollisuustyö-läiset
laajan lakkotaistelun t ä t ä y h ­teisrintamaa
vastaan. Työläiset eivät
suostuneet enää kapitalistien tar­joamaan
j a sosdem hallituksen suo­sittelemaan
palkkojen alennukseen.
Syntyi suurtaistelu, jonka johdossa
ovat kokonaan toiset miehet kuin y-leLslgkon
aikana. Yallankumouksel-linen
anuriättlyhdistysjohto on me­nestyksellisesti
ohjannut t ä t ä taiste­lua.
Sen tukahduttamiseksi' on nos-i&
keskusteltiin väkiiu-nia
"raällä jos missään' rehcHtt..-
ratorppaelämä hnin
rin ja julkisestL Q u : ^ ?^
laki salhi viinakaup3i.^:a
väkijuomia ilman )'jpav^r^a, Z
katavarakaupoi5ta £2a""«taa
aivan kuten muutakin --okpf.
T ä t ä vapautta, saada p:^^^
mia hanussaan rajaton aiäärä
tavat hyväkseen moraa"
on
vspaus
paikoilla.
seUa tasolla oleva: he^-^iöi
maila sitä mvvmdän. jn»en
torppia paikkakunnalla on
paljon. Ranskalaisten ia uh
ten kansaUisuudeii kr'<=k-juö^
nolaan olevan jo',:a toi-.pn ^
ratorppa. OsattorrnJb-i. jääif
malaisetkaan, niitäkin
Niinikään täällä o.n
väkijuomia yleisillä
usein näkeekin miesten p i t ä v ä n '^
nekkiä" olutpullo:,;, kansL 3
käytävien sivuis.sa ia n.jnia v]
paikoilla. Parannr.sfa nitäisi'
aikaan tämän paheen poistai,
Ensinnäkin jokainen ylcsiiö U
agitatsioonia väkijuomipn tur
suudesta. Sekä jo-ukkana alizÄ
timaan ja paincstarnr.an virkai
hävittämään paikkak-unnalla
torpanpitäjiä. Tä.mft on
naisosaston toivonm- v g -
Timminsin kirj^
Englanninkicli-kurssipn päättäjj
iltama oli täällä täkäläisellä &
haalilla toukok. 18 p.. Ohjelm»
verrattain run.sas ja monipucön
sisältäen puheita, soittoa. laulujij
^uudessa. He näylHvät viisikyra-j tjvaltain kesken vallitsevia eturis-p\^
ntäylideksän vuotLi sitten tien, | tiriitoja sille asteelle, e t t ä Euro-jota
myöten kulkien tvöväenluok- j p:>n Yhdysvallat olisi voitu luoda,
ka'voi saavuttaa voiton. Se tie! f r " ' ' " «" Pan-Europa valtojen
_ i : « : » ! • _ c . n • ko^Ken j ä ä n y t syntymättä,
o h taistelujen tie. beuratcn Pan- J . , ^
sin konimunardien esimerkkiä. Ve­näjän
työläiset ovat saaneet voiton
V.uosisalaiscsla sortajastaan. Sa-
^aa Parisin j a Venäjän työläisten
yii^pittaniaa tietä tulee kulkemaan
muidenkin maitten työväenluokka
l ö j i u l l i s e en voittoonsa.
EUäköön Parisin urheiden kpm-munardien
muisto!
Multa kapitalistien edustajat
y r i t t ä v ä t sitä edelleen luoda sivu
valtiovaltain. .aatteellista t y ö t ä teh­d
ä ä n laajassa mittakaavassa. Täs­sä
:arkoituksessa on j o perustettu
,pan-curopalainen liittokin. Tähän
j ä r j e s t ö ö n on nyt myöskin yhtynyt
Suomessa perustettu osasto.
Mainitun j ä r j e s t ö n osaston pe­rustaminen
Suomeenkin osoittaa
päivän selvästi kuinka sen 'inaan
kapitalistit pyrki\-ät yhteistoimin-
J ( * u aika. sitten oli lehdessämme
kirjoitus Möykkylänmäen suojelus-kuntaurhellijoista.
Juttu oli mel­koisen
meheyä tavallisen kansan­miehen
luettavaksi, mutta möykky-länmäk^
lälslä se ei ollut miellyttä­nyt."
Ellen kilkutti posti nimittäin
pöyj^äliemme kirjeen, joka oli ko­ristettu
sääriluiden j a pääkallon ku­villa.
Kirjeen lähettäjä sanoo olcr
-chteeune - uutisia Möykkylänmäen
suojeiusku>atalaisista, vaikka ette ole
sellaiseen saaneet minulta lupaa.
Minä olen ainoa möykkylänmäkeläi-nen
Canada^ssa j a minä vaadin, että
jos mitii meistä mainitaan, niin p i ­t
ä ä kysyä lupa minulta, siUä minä
oltn Remeksen Jussin, • Kaipaisen
K a l l e n ja Ylipihan nilkun pojan
päällikkö Möykkylänmäen sotajou-vansa
erntlnen möykkylänmäkeläincn koissa Suomessa. Ja minua sanot-j
a panevansa tallintakaisellc tuok­suvan
vastalauseen juttua vastaan.
siinä kuulema oli sellaisia kohtia.
jotka e i v ä t pjdä paikkaansa totuuden
kaiiuf^alta katsoen. Vaikka jutulla el
t i i n herra upsieriksi. Tämän tähden
minä vaadin, että lupa kysytään
minulta. Taikka jos ette sitä tqe,
n i i n — jumalauta! — teistä tehdään
Hamburger Steakia niin pian kun
p i s t ä t t e nokkanne Suomen maape­rälle,
sillä siellä ei kärsitä ryssän
kätyreitä. eikä anneta julkaista
puolustajia halventavia
tkirjoituk.>ia, niinkuin se möykkylän-ole^
aan allekirjoittaneen kanssa mi­t
ä ä n tekemistä, sillä valitettavasn
emme sitä olleet kirjoittaneet, niin
siitä huolimatta käsittelemme asian isänmaan
t ä ä l l ä keiiarikerroksessa
Möykkylänmäkeiäinen on hirmui-Imäkeläistcn juttu oli. Eikä se ole
sesti vihastunut ja kirjoittaa kovia sanottu, voidaan sitä täälläkin C a -
sanoja niin Suomen kuin tämänkin
maan pcllseviikkien päänmenoksi.
Julkaisemme kirjeen kokonaisuudes­saan,
e t t ä lukijatkin irääsevät osal­liseksi
hänen vuodatuksestaan. Näin
S6 Mösrkkylänmäen suojelijahin-nu
kirjoittaa:
"Kyllä te siellä Vapaudessa oletie
sitten eri Jästipäitä. Painatte sii­hen
ryssälle tiudcsuvaan polseviikki-nac'.
TSsa teille näyttää mistä tuulee,
sUlä canadalaiset kunnon kansalai­set
näkjrvät alkavan huomata, että
m i t ä väkeä te oetteL Vappuna jo
saitte sielläkin Sudburyssa maistaa
poliisin tarjoamaa vieraafivaralsuutr
ta. Semmoisia poliiseja pitäisi olla
enempL Suomresa on paljon hy­vin
koulitulta imnaisten pieksäjiä
joutilaana j a Canadan viranomaiset j unen tuHa todellisuudeksL Teidät,
tekisivät oikein jos tilaisivat sieltä
koko laivanlastilllsen rutikuivia val­koisia,
joita te haukutte perkeleiksi,
p i t ä m ä ä n teitä p—keleen punikit
kurissa. Minä ainakin aijon tar­jota
itseäni pitämään silmällä tei­d
ä n hommianne. <:ilen minä en­nenkin
ollut punikkeja linnaan jah­taamassa.
Olin sen teidän haukku­man
ohranan palveluksessa Suomes­sa,
mutta sain sitte eron, kun s a ­tuin
peittoamään oman miehen kom­munistina.
Toista kertaa minulle
ei sellaista erehystä satu. Ettäs
sen pamatte mieleenne, p—keleen
Vapauden punikit!"
"Ja, ähäh punkit, ettepäs tienny
kaikkea siitä Möykkyianmäen ju­tusta.
Siinä urheiluohjelmassa oli
vielä estejuoksukin, mutta me ar­veltiin,
että niille herroille siellä
Helsingissä oli tullut erehdys, niin
me pantiin se nestejuoksuksi. Sen
Juoksutukseen me oltiinkin eri poi­kia.
Ja lottamme olivat koko ajan
mukana. Nestettä juoksutettiin siel­lä
Kuljunpuron varrella "olevassa
kuusikossa, jossa tavallisesti sijait­see
kylämme vimatehdas. Siellä et
oUut punikitkaan häiritsemässä.
Nestettä juoksi monesta tapista ja
lopulta minäkin humalluin niin, et­tä
aloin uneksia kuinka me valjas­tettiin
punikkeja auran, eteen parit-tain
niinkuin hevosia ja suimittiin
L A S T E N KESÄKDULUN TUKE-
, '•- " • ' TOIS^- • ' :
Naisosaston ylimääräisessä koko­uksessa
t.k. 18 p. luettiin sihteeriltä
tuUiit kirje, jonka johdosta keskus­teltiin
ja tehtiin päätöksiä seuraa­vista
asioista. Ensinnäkin: Lasten
kesäkoulun rahastaminen. Viimeisen
edtistaljakokouksen päätcJzsen mu­kaisesti
pidetään tässä pih-issä i ä nä
kesänä kahdessa eri paikassa lasten
kesäkoulua, joka samalla muodostuu
kämppöykseksl. Olemine myös anta­neet
sille kannatuksen ja tullaan
t ä ä l t ä lähettämään lapsia Kirkland
Lakella pidettävään kouluun. Mutta!
myös ymniärrämme ette: sellaisia
kouluja ja yhteisiä hommia saada
aikaan ilman sitä maallista mam-rhönaa.
Joten velvollisuudeksemme
lankeaa ottaa osaa varojen hankin­taan.
Ja sitä varten päätimme p i ­t
ä ä ulkoilmajuhlan, tai toisin sanoen
k e n t t ä j u h l a n 8 ' p . kesäk. Valittiin
kolmihenkinen komitea huolehti­maan
henkisestä ohjelmasta j a muu
valmistelu jätettiin varsinaiselle
työkokoukselle. Luultavasti silloin
jokainen rientää t ä h ä n kesän ensi­maiseen
ulkoilmajuhlaan, virkistä­mään
itseänsä jä samalla antamaan
kannatuksen hyvän yhteisen asian
eteen.
PUOLUEEN JÄSENRYNTÄYS
Parhaillaan käynnissä olevan puo­lueen
; j ä s e n r y n t ä y k s e n hyväksi Idä­timme
tehdä voitavamme puolueen
jäsenmäärän kohottamiseksi. Tässä
meillä onkin suuri työmaa edessä,
sillä puoluetoiminta on paikkakun­nalla
heikkoa, ollen jäsenmäärä hy­vin
vähäinen, ,,3u.oniaJlai5ia kuuluen
vain muutamia. On kuitenkin jo h a ­vaittavissa
hieman elpymisen merk­kiä,
jonka sai aikaan piiriorgänisee-raajan
käynti paikkakunnalla, jo­ka,
antoi ohjeina ja rohkeutta toi­mintaan.
Muistetaan nyt vain. pitää
vire||l'ä| t ä t ä asiaa, ja e t t ä jokainen
iii^isosa^ton jäsen liittyisi puoluee­seen,
sekä hankkisi myös jäseniä u l ­kopuolelta.
Silloin olemme' tehneet
Osuiistemriie asian hyväksi.
SÄSTON JÄSENRYNTÄYS-I
L T A MA
Naisosastca jäsenmäärän kartutta-,
misefcsl'» p ä ä t e t t i i n pitää jäsenryntä-ysiltama
n i i n pian kuin saadaan; slh-,.,
teerlstöltä tieto, puhujasta, jota pyy-,
detään sihen itilaiBUUteen. Jo var-r
haiscmmin on keskusteltu samasta
asiasta ja on p ä ä t e t t y pitää jäsen-ryntäysiltama.
Mutta on se jäänyt
toteuttamatta jäsenen suhtautuessa. Näyttämömme kokouksessaan
asiaan .Välinpitämättömästi. Usear |15 p. päätti tehdä vieraila
kin on sanonut ettei siltä olisi vas- Timmlnsiin kesäkuun 15 p.
taavaa hyötyä täällä. Kuitenkaan ei
saisi pessimistisesti suhtautua asioi­hin
silloin kuin ei ole edes yritetty
j a toimittu asian perille viemiseksi.
Senjälkeen vasta sanottakoon josko
olemme onnistuneet tai ei saamaan
mukaan työläisnaisia.
TäsVedes päätettiin ryhtyä pltä-r
mään nimiluetteoa kokouksissa käy­vistä
jäsenistä sekä velvoittaa toi­mintaan.
Eihän pelkkä nimien ole­minen
kirjoissa mitään merkitse.
Jokaisella jäsenellä oltaisi olla vel­vollisuudentunto
ja innostus asiol-h
i i i , e t t ä kävisi kokouksissa j a ottai­si
osaa toimintaan. Haalia jaatet­tiin
vuokrata ainakin vielä kesäkuun
aika. Järjestettiin seuraavan lauv.
tanssitilalsuus, jonka jälkeen ryhdyt­tiin
pitämään ohjelmakokousta. Suo­ritettiin
muutama ohjelmanumero
FUflk
noja- sekä kaksi Jiäytoksisen näyi
män. Sen esittivät miltei ko
Mjudessaan kur55ilai.set ja otmH]
vatkin siinä mielestäni kutakuiö>J
tyydyttävästi. Lienee tässä myösj
aihetta jollain sanalla mainita •
päättyneiden kurssien onnisti
sesta yleensä. Kursien aL_
tosin tapahtui jonkunverran
h ä ä u talvella, niin että sen
jossain määrin menetettiin
liille soveliasta aikaa. Kursseilä"
ta pidettiin kahdesti viikossa l'i
tuntia kerrallaan oli osano..^
lukumäärä huoma Ltavan runsas/
Ien se usein 50—60 jopa toisinaai'
l i k i n . Harrastus ja halu op _
oli varsin suuri, mitä puolestaan
distaa osanottajain suuri
Huoneusto, mikä meillä oli kävi
tavissamme, oli usein tungokseen i
ti täynnä. Mikä seikka jossain
rin vaikeutti opiskeluakin. OppltiiliiJ
scen ylimalkaan kuitenkin yöitaS
Olia tyytyväisiä, joskin blisV nB
j ä r j e s t ä ä kahdelle liiokalle',' lUin'''!!
lokset opinnoihin nähdeii epäilen
t ä olisivat olleet tuloksellisemnutl
Opettajinamme toimineiilert
Haapaselle sekä Salomaalle
see myöskin antaa tunnustus (lä
ä ä n uutterasta ja tarmokkaasta"»
petustyöstään. '
Lisäksi haluaisimme ju
'kiiltollisuutemme menneiden
sieh järjestäjille .sekä esittää
mukscnamme, että sellaiset
vaksikin talvek.si järjestettäisäi,'^
aikaisin syk.syllä alkavina, etti -
pihtomahdollisuus tulisi oka
suurömpi. Kurs.silainen.
Vapauden punikit, vietäisiin Möyk-kylänmäelle
peltojamme kyntämään
j a karhitsemaan ja ruualcsenne sai­sitte
vanhoja lehtenne vuosikertoja.
Ihan sydänalasta niin mukavasti
hytkäyttää. kun s i t ä ajattelee."
''Me möykkylänmäkeläiset j a muut
oikeat ihmiset olemme päättäneet
perustaa tänne Canadaan oman
työttömäin järjestömme. Perustava
kokoiis on Torontossa ja siellä lau­lettiin
isänmaallisia lauluja, pappi
puhui jä konsuli puhui ja joku
muukin puhui j a me miiut kuunnel­tiin
silmä kovana. Meidän olisi teh­nyt
mieli penistaa tänne suojelus­kunta,
mutta eivät taida lait ahtaa
siihen lupaa. Jos oltaisiin-Suomessa,
n i in siellä me viis' veisattaisiin lais­ta,
sillä siellä totellaan vain Lapuan
lakia. Nämä canadalaiset ovat vielä
sivistyksessä meistä, suomalaisista
valkoisista paljon jälellä. Tuskin
lienevät vielä yhtään punikkiakaan
sorakuopanneet, nilnkuhi me siellä
Suomessa monta kymmentätnhatta.
Eikä tästä oikeata kansanvaltaista
maata tulekaan, eimenkun tekevät
samanlaisen puhdistuksen kuin me
siellä' Suomessa tehtiin. Siellä kyllä
on uusi puhdistus tarpeena minäMn
olen sitä odotellut, eikä siihen pit­kää
aikaa olekaan."
" N i i n .en yrittänyt muistaakaan
kirota teille SudlJuryn punikit, kun
piiskalla selkään. Se tuntui mu- olitte ajaneet sen meidän perusta-fcavalta.
Monasti olen rukoillut tai- man työttömäin sairas- ja hau-vaallista-
isää, että antaisi tämän
Kirkland Laken
uutisia
kanssa Murros. Ja myöskin
niö vierailee South Porcupinessaitj
säk- 14 p. kappaleella KamelliJ
nen, 5-näyt. Kappale on
pia yhteiskunnallisia nä.vtelmii'
kallan luottaa sen onnistuvan |
toivotaan run3a,sta osanottoa
esitykseen.
Naisliitto työkokouksessaan tt,
p. käsitteli seuraavia asioita:
syttiin 1 uu.si jäsen. Päätettiin^
vuttaa $20 Venäjälie edustajistfloT
hettämisrahastoon. koska itamf fj
tä; rahat on oltava perillä to
22 p. j a iltama tämän asian
si on vasta tk! 28 p. Yksi sihl«n»j
tön jäsen on pol-tunut
naita, hänen tilalleen hy
varajäsen. Vapauden naisten (ösg
tiistaih numeroa varten valittimj
henkinen toimikunta, joka hi
tausapukassan puhujankhi - ulos
haaliltaime, antamatta hänen pu­hua
teille järkeä. Sekiii^mtoMi
tuttaa. Se puhuja ei k>'lläkään i
liit Möykkylänmäeitä, mutia
muuten meidän parhaita ystiii
me. Ja sen minä myös sanfl?,'
joUette herkiä haraamasta aty
dän -.työttömäm .-sairas- i»
apukassan perustamista w
n i i n teidät ot^aa itse pahin»|J
keli. Minä o!-?n kirjoittani
kirjeen sentähden "äin^n
j a hyväsävyisr-n. että
ruveta meidän poruhkaan a
Teidän pitää lakkauttaa ffj
kilehtenne ja ruveta tUaaffl^
nadan Uutisia, joka on
dän möykkylänniäkela^t^ ^
pualaisten ääneiikannatfaja-te
tottee Iniir. tässä gj^
toisiin toimrnn:'.''isi;n.
koisen piruHisciJa hai
myydellä tirj.i-i Mo,kiy.
suojelija.^'
Allekirjoittaneella
xnäen suojeh.ian
kin raatoa .lu-.--an ^
jotka johtuneva: s^a.
neeseemme ou ^-'^-^
lut kalman haju.
rullisella h ä i k ä : : e n . a ^ ^ ^ ^|
kin julkaisemme '^^Z^^
kuului kirjoittajan - '
mukaan olev^r^^^^
rdfoeTni ™punniikkeeii ue
tettu.