Vapaus, February 23, 1922

              $im2 Toggtalna, hehaik. 23 ^ Thiirsday, Feb. 23rd.
nen työttömyys P! „I ,
posti olumenekS^ j iä
se jatkavaa ja 10^1
«'«^et repivät rlk?'^^''^"^^
»eisenä toimi^^^"? ^
ousia osastoja j ä r k ?
Kirkland Lake aikoff- ^''^
Kiver osasto. Osasta; '
Vnmeisellä v u o s i p u oL
I^asi toiminnasta Can!
^^-ous ja Creigh^^^^i^
Francessin osasto. 1^,^''
muodostui Rosegrove
smitliin toverit aivan ^
alusta muodostivat t^''
kuuluvan osaston.
osastoja järjestössä *56
määrä 2216. Nvt OIP» ^
neet kuitenkin . I S ^
naisesti järjestön yhteyden,.;
vat^ agitatsionikomiteat
land;un, Sioux Lookouttiin^,
nnstiquaan, jotka jäsenluk,;
rusteella voisivat muodosS
toks,, mutta on katsottu tähä,
nessa^ edullisemmaksi, asia?
tykselle ja piintyneen ennak'
loisuuden hävittämiselle, pitää
sena toistaiseksi, kuitenkin va
della voidaan noissa paikoissa
toimintaan osasto aivan en^i
sa. Samoin odotamme Vancoo
sa ja Chase Rivenliä tovet
joukkona tulevan mukaan.
Aluetoimikunnat.
VAPAUS
jCaiuukE euomaismn työväestön äänenkannattaja, ilmes*
ftpy Siidburyssa, Ort., joka tiistai, torstai ja' lauantai.
Vestaaga toimittaja. ..
tava paikkaasi työväenluokan yhtei^lla taistelurinta­malla,
täytettävä pyb^.velvollisuus luokkaamme ja een
pyhää asiaa kohtaan. On kä>läfä rohkeasti taistelu­linjalle,
mentävä eteenpäin «päin vaikka tykkien jyri-
Toimitiusihteeri. eturintamalle, taistelun kuumimpaan pyortee-
VAPAUS
(Liberty) '
The ealyorgan of Finnish Worker8 in Canada. Pub-lifihed
in Sudbury, Ont,, every Taesday, Thnrsday and
Saturday. .
Advertiaing rates 40c per col. Ineh. Minimum charge
for sinj^e lusertion 75c, Discount on standing advertise-ment.
The Vapans is the beat advertlsing medinm among
Cie Finnish f eople in Canada.
nraotushinta 40ö palstatuumalta. — Alin hinta kerta
fimotuksesta .75c. — Kuolemanilmotukset $2,00 (muisto-värsyistä
50c kultakin lisäksi). — Kihlaus- ja aviolutto
Umot. alin hinta $2.00, nimenmuncosilm. (muuten kum
aviointtoilmotaisten 'yhteydessä $2.00 kerta. - - Avioeroil-
BJOtukset $2.00 ierta (2 kertaa ?3.00. — Syntymäilmo-tnkset
$2.00 kfirta, — Halutaan tieto ja osoiteilmotukset
11,00 kerta (3 kertaa $2.00). — Kaikista ilmotuksista
joista ei ole sopimusta, tulee rahan seurata mukana.
TILAUSHINtfAT:
Canadaan yksi vk. $4.00, puoli vk. $2.26, kolme kk.
1-1.50 ja yksi kk. 75c.
Yhdysvaltoihin ja Suomeen, yksi vk. $5.60, puoli vk.
5^.00 ja kolme kk. 11.75,
Tilauksia, joita ei seuraa raha, ei tulla lähettämään,
pHsi asiamiesten jonig on takaukset.
Jos ette milloin tahansa saa vastausta ensimaiseen
(kirjeeseenne, kirjottafcaa uudelleen liikkeehoitajän pcr-eoonallisella
nimellä.
/ . V. KANNASTO, Liikkenhoitaja.
Vapauden konttori ja toimitus on Liberty Building,
Lome fö., Puhelin 1038.Pogtiosote:
Box 69, ' ' Sudfatiry, Ont.
Registejed at the Post Office Department, Ottawa, as
fiecond class matter.
ProletaarmuorisoUe
Vielä tänään on suunnattoman paljon työläisnuoru-käisia
ja neitosia, jotka eivät ehken koskaan ole tulleet
ajatelleksi .nykyisen yhteiskunnan nurinkurisuutta ja
tehtäväänsä kapitalistisessa yhteiskunnassa. Sellaiset
vakavaa harkintaa vaativat asiat tahtovat nuoruusvuo-sini
jäädä huomaamattomuuteen ja sitä enemmän kiin­nitetään
hiiomio kevyeen ja nuorille tavalliseen ajan­viettoon.
Eikö nuorilla sitten' elämän huolia olekaan,
eikö heidän kannettavanaan jo nuoruusvuosina ole
hyvinkin silmiin pistäviä, jopa varsin raskaitakin, teh­täviä?
Eivätkö he lapsuusvuosinaan joudu kärsimään
mitä monfijaisempia kärsiniyksiä, puirtetta ja kurjuutta,
vanliempainsa olless^ kykenemättömiä tarjoamaan
• heille kunnollista kasvatusta ja monia vSlttäraättömiä
cläm^ntarpeils? Kyllä, kaikkia niitä saavat nuoret
l>okea.
övathaii monen monet työläisnuorukaiset ja nei
toset jo lapsena pakotetut turvautumaan raskaalla
työllä elämän välttämätlöraimmät tarpeensa hankki
maan. Liikemattomat pvat joutuneet tcollisuustyöläi>
siksi uhraamaan terveytensä kapitalismin mooloktlle.
Olkoonpa, että raataminen tapahtuu tehtaan sameissa,
pölyisissä komeroissa, rikkaitten tai keskiluokkalaisten
perhepalvelijana täi vaikkapa vain raikkaassa ilmassa
kotimökin pienillä viljelyksillä, on aina raadettava yli­voimaisesti
saadakseen edes niukankaan toimeentulon,
liapsiiusaika, jolloin pitäisi saada rauhassa kehittyä
ja kasvaa kuluu- vanhempien kanssa samojen leipä-huolien
painamina ja kouluopetus monessa suhteessa
•jäi puutteelliseksi. Hyvin monet työläisnuorukaiset ja
neitoset ovat •kegksflaikaansa joutuneet iältärnään gen-lein
niukan opeluksen öaaimirt Irtltä kapitalistisen yh-t^
iekuiinaii meille järjestämät opetuslaitokset ovat tar
jonneet ja liittymään siihen joukkoon, joka elämisek'
seen on pakotettu käsivarsiaan myymällä rikastutta
maan.loiseläjäluokkaa. Kuinka monet ovatkaan joutu
neet orvoiksi, ilman huoltajaa, jonka kapitalistinen
tiistäntä ennen aikojaan groltemyllyssä saamaansa
tautlirt tai tapaturmaan lappoi. Kuinka monet ovat
joutuneet nälkapalkalla työtä tehdessään huonoille teil
le, rikoksien poluille ja vankilan komeroihin? Por
varilimeii järjestelmä pitää nuortenkin edessä kaksi
tietä avoinna ja velvoittaa valikoimaan joko vapaa­ehtoisen
orjuuden tai vankilaan menevän tien, Eikö
yhteiskunta seliaisena kuin «yt Ben näemme ole täyt­tänyt
meidät völvolllsuukäilla, mutta onko se antanut
ja tuleeko 86 tällaisenaan antamaan meille oikeuksia?
Ei, sitä se ei tee. Sen tulemme huomaamaan jokai­sella
askeleella elämämme taistelussa? Pitääkö tuol
laisen mielltömyyden jatkua ijankaikkisesti? Onko
mitään keinoa asiantilan toisin muuttamiseksi? Mika
tämänlaisissa oloissa muodostuu tärkeimmäbi elämäm
me tehtäväksi? Mikä on orjuutetun tehtävä? Vapautu
minen tuosta ikeestä! Mutta miten? Tulevatko kapi
talistit tekemään jotain vapauttamisemme hyväksi? Ei
vät, sillä jos työläisnuorukaiset ja neitoset saisiv^
vapauden, olisivat vapaita, merkitsisi se, että ihmiskunta
kokonaisuudessaankin vapautuisi kapitalistisesta riis
tosta. Se olisi siis kapitalismin loistopäivien loppu.
Silloin proletariaatti laulaisi kapitalismin olemassaolon
hautaushymnin. ''Silloin ei olisi kapitalismia, riistäjiä,
mutta sensijaan ihmisiä, joilla kaikilla olisi samanlai­set
oikeudet elämän nautinnoihin.
Mutta siinä tilanteessa emme sentään vielä ole. Pai
jon on tehtävää saavuttaaksenune tuon päämäärän
multa kerran me sen saavulamme jos vain käsitämme
tehtävämme vapautumisemme tiellä. Koska kapitalis­mi
ja kapitalistit eivät meitä vapauta sen tähden, että
sellainen toimenpide sotii heidän riistämiset^jaan vas-taani
on meidän se itse telitävä. On ofnin voimin
vapauduttava sorretiisla luokka-asemastamme. Voim-mdco
sen tehdä, jos 'jokainen kohdallaanlyö velvolli­suutensa
laimin? Ei. Emme voi sitä tehdä jos ve­täydymme
syrjään kaikesta" vakavemmasta toiminnasta,
hukuttamalla aikamme tajuttomaan huviin ja muuhun
hyörinään, jos aina "pidämme ensi tilalla huvitukset,
on elämämme aina vain yhtä ja samaa raadantaa tois­ten
mukavuudeksi. Nuoruusvuosien huvituksienkin
ohessa on aina pyrittävä muistamaan, että taistelulle­kin
or. Ijifc':ävä aikansa. * Proletaarinnorison on otet-seeii.
Kuulunhan nuorille tulevaisuus. Miksi siis kiel­täytyisimme
taistelusta, taistelusta joka määrää tule
vat kohtalomme, josta rfippuu vastainen hyvinvoin-timm'e,
kaikkien hyvinvointi.
Nuoret toverit! Meistä itsestämmehän riippuu min­kälaisen
tulevaisuudan rakennamme, sillä meidän käsis­sämme
on avam, joka vie joko voittoon tai tappioon.
Voittoon ySe vie jos jokainen kohdastamme teemme
velvollisuutemme, täytämme rintaman tyhjät paikat,
mutta tappioon jos välinpitämättöminä katselemme
ja annamme yksinomaan vanhemman ja vakavamman
proletaariaineksen taistella meidänkin puolestamme.
Kapitalismi ön tuomittu häviämään, mutta meidän
toiminnastamme riippuu milloin tuo hetki lyÖ. Se
on loistokautensa kukkuloilla ja nuoret toverit, teidän
tehtävänne on pudottaa se sieltä alas. Miksi emme
tekisi sitä nyt, sensijaan että jätämme sen tulevai­suuteen?
Vanha järjestelmä sairastaa kuolinkamppailuaan,
sen päivät ovat luetut ja meidän on valmistauduttava
uutta yhteiskuntaa vastaanottamaan, 'sitä hoitainaan
kaikkien ./yhteiseksi hyvinvoinniksi. Miten tulemme oh­jaamaan
rakentamaamme nutta yhteiskuntaa, ellemme
ole sitä varten valmistautuneet, hankkineet itsellemme
tietoja yhteiskunnallisista kysymyksistä ja siinä yhtey­dessä
ilmenevistä muista asioista? Sitä varten meidän
on ryhdyttävä huvituksienkin ohella lisäämään tietova­rastoamme,
hankkimaan itsellemme kaikki mahdolliset
a välttämättömät tiedot. Vain siten me voimme tur­vata
uuden yhteiskunnan pysyväisyyden. Tämä tehtävä
on raskas, mutta meidän on se nurkumatta kestettävä ja
varmasti me jaksamme sen tehdä. Olemmehan nuoria
ja suonissamijie virtaa nuoruuden voimakas, punainen
veri. Tarvitaan vain hiukan tahdonvoimaa ja sitä oma
tessamme voimme hajottaa lujemmatkin esteet.
Siis toverit! Köyhälistön luokkarintamaan, järjeS'
töihin kaikki proletaari-nuoret. Pitäkäämme mieles­sämme
tutun laulumme kauniit säveleet ja rientäkääm­me
jokainen vartiopaikalleen, punaisen lippumme juu
rellc taisteluun, kuolemaankin jalon asiamme puolesta.
Muistakaa, että ellemme me ehdi lyödä lyödään meidät.
Emmehän sitä salli, sillä siten anta/simme kapitalisti­selle
järjestelmälle tilaisuuden uudelleen järjestämään
kaikki voimansa proletariaattia vastaan,
Proletaarinuoret! Rintama tiiviiksi ja «päin vaikka
tykkein jyrinää»!
elta Lenin on yksi mailman etevimpiä diplomaatteja,
jopa mennään niinkin pitkälle, että uskotaan Neuvosto-
Venäjän epäonnistumiseen politiikkansa jatkamisessa
jos Leninb tapainen mies ei olisi maan ohjaksissa.
Venäjän proletariaatti avoimesti tunnustaa, että kapi­talistiset
verikoirat voisivat salamurhauttaa hänet,
Neuvosto-Venäjän etua silmällä-pitäien ovat työläiset ot­taneet
sen kannan, että sittenkin on edullisempi Venä­jälle
se että Lenin on maassa, jossa hänellä on vähim­min
mahdollisuutta joutua imperialistisusien raadel­tavaksi.
Venäjän proletariaatti on Lenini^sä oppinut
tuntemaan rakastetun johtajan, jonka kadottaminen
olisi arveluttavasta merkityksestä proletaarisen val­tion
rakennustyössä ja siksi hänen ei sallita menevän
konferenssiin. Mutta vaikka Leniii ei tulisikaan kon­ferenssiin
persoonakohtaisesli osaa Yttaraaan, on ole­massa
keinoja, joitten avulla konferenssin tyo tulee,
mikäli Venäjä on kysymyksessä, olemaan yhtä hedel­mällinen,
jos nimittäin siltä jotain voidaan toivoa. Mi­ten
suuresti venäläiset pitävätkään johtajastaan.
— Mailman kansat eivät nikastaan ole ja|cautimeet
kansallisuuksittain vaan luokittain. Kaikissa maissa
on olemassa kaksi luokkaa — luokka, joka tekee kaiken
työn ja luokka, joka ei tee mitään työtä.. Viimemai­nittu—
huolimatta siitä että se on summattomana vä­hemmistönä
pitää etuoikeutettua asemaansa yllä kan­sainvälisen
yhteistunteen omaamana, Ensinmainittu
luokka, vaikkakin se on suurena enemmistönä, ei vielä
käsitä kuinka suuresta merkityksestä, kansainvälinen
solidarisuus on sen taistelussa jälkimäistä luokkaa
vastaan,
Meeopanevan toi
Tenäjän proletariaatti ja Leninin
Genoaan meno
Kuten muistetaan, antoi Italian hallitus edusta­jansa
kautta Neuvosto-Venäjälle kutsun lähettää edus­tajat
Gcnoassa toi;neenpantavaan eri maiden väliseen
talouskonferenssiin, ollen konferenssin tarkoitukserfa
saada Europan ja muitten maitten taloudellinen tilan­ne
nykyisestä vakavasta kriisistä vielä kerran pelas­tetuksi,
Imperialistiset hallitukset, niiden etunenässä
Englanti ja Italia tulivat,^lopultakin huomaamaan, että
talouselämän horjuvaa j4 paniikkimaista tilannetta ei
voida korjata, ilman että Venäjä ei ole tuollaisessa
konferenssissa edustettuna.
Ei ole epäilemistäkään,, että eikö tuota seikkaa"
olisi imperialis^ert laholta täysin oivallettu, mutta suh­teiden
järjesleiy ja Neuvosto-Venäjän hallituksen tun­nustaminen
ei nlinVain voinut käydä päinsä, sillä oli­sihan
sillii menettelyllä annettu tukea olettamukselle,
että Venäjän työläisten ja talonpoikain valitsema hal­litus
olisi samanarvoinen kuin kaikkien muittenkin mait­ten
hallitukset. Täytyi siis koetella muita keinoja ensin
ja jos niissä olisi saavutettu toivottuja tuloksia olisi
imperialisti-kapitalistit siinäkin tapauksessa olleet ti­laisuudessa^
kauppa- y. ra, suhteitten järjestämiseen
Venäjän kanssa,
Kapitalistien toivomus kuitei^in petti. Venäjä oli
murskaantumaloin. Venäjälle lähetetyt murhalaumat
eivät voineet saavuttaa kapitalistien ihannoimaa unel­maa,
sitä ei voinut tehdä Venäjän ympärille asetettu
saartoketju eikä sitä voinut tehdä nälkä, johon kapi­talistien
lopullinen toivomus kohdistui. Siis' kerta
kaikkiaan kapitatTsmi ja sen edustajat epäonnistuivat
aikeissaan. Ja kun kaikki yritykset olivat epäöimistu-neet
täydyttiin muita keinoja käyttämällä aloltäa jon­kinlainen
järjestely, joka voisi palauttaa taloudellisen
tilanteen tasapainoon. Siitä syystä kutsuttiin Venäjä
yhteisiin neuvolieluihin.
Ja Neuvosto-Venäjä otti kutsun Vastaan, ei sitä var-.
ten, että se haluaisi kapitalististen hallitusten kanssa
kompromisojda Venäjän mj7misestä tai jostain muus­ta
Venäjää vahingoittavasta toimenpiteestä, mutta sen
tähden, että mailman vallankumouksellinen tilanne
ei ole vielä kehittynyt siihen asteeseen, etteikö oltaisi
pakotettuja olemaan suhteissa kapitalististenkin maitten
kanssa. Venäjä tarvitsee kapitalististen maiden apua
taloutensa uudelleen järjestämisessä ja kapitalistiset
maat tarvitsevat Venäjän apua voidakseen, raaka-aine-y.
m. tarvikkeillensa hankkimiseksi päästä suoranai­seen
yhteyteen Venäjän kanssa.
Kuten sanottu, otti Venäjä tuon kutsun vastaan ja
alkoi valmistelemaan konferenssia varten. Ensimäi-nen
tehtävä Venäjällä oli valita mahdollisimman par­haat
edastajäL Niitä nimitettiin, ollen nimitettyjen
joukossa m.m. Venäjän nykyinen väsymätön ja tar­mokas
pääministeri Lenin. Leninin nimittämistä tuo­hon
konferenssiin ei proletariaatti Venäjällä kuiten­kaan
mielisuosiolla katsele. Kaikkialta, ympäri laajan
Venäjän saapuneet tiedot osottavat, että Leniniä ei
tulla laskemaan konferenssiin, koska hän matkallaan
sinne, siellä tai sieltä takaisin voisi joutua monien
vaarojen alaiseksi, sillä kapitalisteihin ei ole luotta­mista.
Kapitalistit itsekään eivät enään peittele sanoa,
(Jatk. edelliseen numeroon.)
Nuorten ja laiten ttasvatas.,
Viimeinen järjestömme edustaja­kokous
laati kysymyksestä seuraa­vanlaisen
päätöslauselman:
Edustajakokous päättää: Koska
nuorisossa on tulevaisuuden turva,
että nuorison kasvatuksen alulle pa­noa
varten valitaan kolmihenkinen
toimikunta, joka tulee etupäässä
nuorison kasvatustyön välttämättö­myyttä
tunnetuksi tekemään, käyt­täen
siinä välineenään puolueen sa­nomalehteä,
ja muita mahdollisia
ceinoja, sekä jos osastoja ilmaan­tuu,
"jotka haluavat ohjausta pyhä­koulujen
perustamisessa, voi tämä
komitea, toimeenp. komitean kans­sa
ryhtyä toimenpiteisiin opettajan
hankkimiseksi. Kaikki tällaiset ku­lut
maksetaan järjestön rahastosta.
Komiteaan valittiin seuraavat hen­kilöt
(joitten osotteet ovat): O.
Otava; Sointula, B. C, Elina Arff-ma,
Rocky Mountain House, Alta ja
E. Ollikkala, 607 Simpson st. Fort
William, Ont.
Valittu komitea julkaisi suunnitel­mansa
kasvatuskysymykseen nähden
ja yritettiin niitä panna käytän­töön,
mutta taaskin aikaisemmin
mainittu hallinnollinen,puristus kat­kaisi
niitten toimeenpanon. Huvit­tavana
voimme tämän yhteydessä
mainita'sen, että mustat kätyrijou-kot
j.ajnasivat lasten kasvatuskysy-
Biyksellemme huomiota niin paljon
että m.m. lähettivät hallitukselle
leikkauksena laulu kirjoissamme
esiintyväni laulun,' jonka nuotti il­menee
«God Save The King» säve-eellä
ja hallitus selitti sen ri-kollisel^
si lo^kkäukseks^ canadalai-sille
isänmaallisuuden ihanteille,
V. 1920 alettiin uudelleen järjes-ää,
mutta kyken?vi?n henkilöiaeij
Viiutieessa kävi toteuttaminen laa­jemmassa
mitassa mahdottomaksi.
Samoin on viime vuoden ajalla' koe­tettu
saada jossakin määrin korjat­tua
asiaa, tuloksena ollen muuta­missa
paikoissa järjestetyt nuoriso-osastot
ja kesällä ' sunnuntaikoulut
lapsille, jotka ovat jatkuneet. Suun­nitellut
olemme eri alueitten kes­kuspaikkoihin
ohjauskurssien järjes­täneistä,
joihin osastot voisivat avus­taa
asiaan innostuneet toverit ja
siten luoden yhten^stä toimeenpa­nevaa
kykyä paikallisen toiminnan
ohjaamiseksi. Mutta useampia hen­kilöitä
koetimme , tiedustella viime
kesän ajalla tällaista ohjaustyötä te­kemään,
viimeksi tiedustelemaltam­me
henkilöltä saimme vastauksen,
jossa hän lupautui avustamaan ope­tustyössä
kevät-talvella suunnitteler
millamrae.^ kursseilla.
Nyt kun saadaan toiskielistenkin
tovereitten kanssa järjestettyä toi­minta,
niin uskomme että on mah­dollista
ja samalla' välttämätöintä
pyrkiä luomaan yhtenäistä suunni­telmaa
tässäkin suhteessa, nuorison
toiminnan sulattamiseksi maan var­sinaisen
väestön toimintaan ja työs­kenteleväksi
voimaksi maan englan­ninkielisenkin
nuorison v vetämiseksi
vallankumouksellisen luokkataistelun
rintamaan.
Luku- ja puhujain hoirjoitutrenkaita.
Alettiin järjestössämme muodos­taa
viime syksyn ajalla enemmän
tarkoitustaan vastaavalle pohjalle
yhtenäistyttäen niitten työtä käsit­täen,
että näiden renkaitten avul­la
voidaan jäsenistön yleistä tie-toisuustasoa
ja tpiminnanelävy3rt-tä
kohottaa. Useammissa suurem­missa
osastoissa onkin nyt jo ren­kaat
toiminnassa ja on niille kier­tokirjeillä
annettu ohjeita ja yhteis­toiminnalla
Yhdysvaltain S. S. Jär­jestön
keskusviraston kanssa" han­kittu
puhejäsennyksiä hetken tar-keistä
kysymyksistä. Juuris on ja­ettavana
viimeiset kymmene jäsen­nystä
Kominterin ja P. T. Int. kon­gressien
teeseistä käsitellen tär­keimmät
kohdat niistä.
Tieto- ja agiUttionikirj&niiaudlen
kuctantaminen
Vieraassa painossa ollen «i Va­pauden
liike voinut ottaa suurem­pia-
painotöitä, paitsi vuotuiset jul­kaisumme.
Kun Vapaudelle saa­tiin
oma paino niin sen .jälkeen voi­tiin
toivoa enemmän. Olemme täs­sä
suhteessa päättänyt hyväksyä
suoranaisesti omassa liikkeessä kus­tannettavaksi
seuraavat kirjat: Tie­de
ja Vallankumous,^ Punaiset ja
Valkoiset, Jälleen Näkeminen, sekä
Kominterin Teesit. Osa on näistä
jo markkinoilla,* mutta piakkoin val­mistunee
työn alla olevatkin. Täs­sä
suhtees!5a oleninie muutoin mo­nien
teoksien -kustantamista harki-tessamme
olleet pakoitettuja otta-:
maan huomioon pajnoliikkeemme
voimien pienuus ja joutuneet si­vuuttamaan
monta arvokasta mutta
liian suuria voimia kysyvää työtä.
Järjejtötnine lehti Vapaus
painoliike, milloin edullinen tilai­suus
sellaiseen ilmenee?
F. — Hyväksyttekö että Vapaus
laajennetaan? '
1) Nelisivuiseksi kolmekertaa .vii­kossa
ilmestyväksi?
2) Kuusi-kahdeksa sivuiseksi kak­si
kertaa viikossa , ilmestyväksi?
G. — Jos oma painoliike laite­taan
niin minne se olisi sijoitetta­va?
Sudbury — Port Arthur —
Fort William.
Toimeenpaneva komitea otti vas­tustavan
kannan osakeyhtiö muo­toon
nähden. Yleisäänestyksen tu­lokset
elok. 22 p, osoittivat, (1)
että toimeenpanevalle komitealle an­netaan
oikeus ostaa koneistoa- ja
laittaa Vapaudelle oma painoliike,
milloin edullinen tilaisuus sellaiseen
ilmenee (2) että Vapaus laajenne­taan
(3) nelisivuiseksi kolmekertaa
viikossa ilmestyväksi ja (4) että
Vapauden lehtiliikkeen kontrollin painoliike sijoitetaan Sudburyyn.
järjesti viimeinen edustaja ko.kous Painossa, jossa Vapautta pajnet-
T. p. komitealle ja sen mukaisesti
olemme koettaneet huolehtia' liik­keen
edistämisestä ja lehden kus-tantarnisen
valvomisesta. (Yksityis­kohtainen
historiikki kaikista vai­heista
olisi mielenkiintoinen, mutta
kuitenkin se tekisi tämän selostuk­sen
liian pitkäksi, siksi mainitsemme
vain pääpiirteissään. Heti edusta­jakokouksen
jälkeen edellämainitut
hallinnoiliset vainot aiheuttivat leh­den
lakkauttamisen syysk. 1918,
joten T. p. Komitea joutui liikkeen
sulkemaan ja järjestämään omai­suuden
hoidon, väliaikaisesti, kun­nes
lehteä voidaan alkaa julkaise­maan.
• Kun sitten pannalakeihin tehtiin
lieventäviä tulkintoja, niin sai vas-tustajaimme
lehti Canadan . Uutiset
ilmestyä kaksi kielisenä vaan ei
myönnetty ilmestymislupaa Vapau­delle,
lähetettiin kiertokirje vetoo­muksena
Canadan järjestyneille työ­läisille,
jonka tuloksena oli, että
rajoitukset poistettiin' niin pitkäl­le,
että vieraskielisiä lehtiä vojtiin
julkaista yhdellä kielellä lähettäen
kaksi kappaletta kaikista painotuot­teista
sensuurille,. Tällöin koko­uksessamme
huhtik, 9 p. 1915 pää­tettiin
lähettää sihteeri järjestä­mään
lehden julkaisemisen ja kir­jakaupan
kuntoon panemisen. Leh­teä
alettiin painamaan • Sudbury
News'in painossa. Toimittajaksi lu­pautui
tov, H. Puro, joka edelleen^
kin on toimessa. Liikkeenhoitajaksi
valittiin entinen Vapauden toimitta­ja
H. Jifntunen, joka oli toimessa
vuoden vaihteeseen P, Kataisen ol­lessa
väliaikaisesti kunnes tilalle va­littu
J. ,V. iKannastö saapui helmi­kuun
lopulla ja on hän ollut liik­keen
hoitajana jatkuvasti siitä saak­ka.
Kysymys Vapaudelle oman pai­non
laittamisesta ja lehden laajen­tamisesta
oli jo esillä viimeisessä
edustajakokouksessa ja jätettiin
asian edistäminen toimeenpanevalle
komitealle, milloin siihen ilijjenee
mahdollisuudet.
Vainovuosien takia ei T. p. Ko­mitea
kuitenkaan voinut itsenäisesti
kiinnittää ky&ymykselle painavam­paa
huomiota ennen kuin v. 1919
otettiin asia esille ja kehoitettiin
osastoja edelleen harkitsemaan ky­symystä.
Talvella, V. 1920, pidetyn OBUm
puutavaratyöläisten järjestön Sud­bury
n piirin konventionin tekemät
vaatimukset Vapauden muodostami­sesta
osakeyhtiöksi aiheutti neu­votteluja
ja tullen asiaan nähden
esityksiä ja vaatimuksia myöskin
osastoilta siten lopullisesti pakoitta-en
ottamaan askeleen jäsenistön
yleisäänestyksellä ratk^^isemiseksi
seuraavista kysymyksistä:—
tiin kohosi painokustannukset sietä­mättömäksi,
joka pakoitti marrask.
'28 p. (1920) lopullisesti ratkaise­maan
jäsenistön päätöksen toteut­tamisen
painon ostamisesta, yiime
vuoden helmikuussa le'hti muutet­tiin
omaan painoon, sekä helmik. 13
p. kokouksessa päätettiin ruvet^ an­tamaan
lehteä ulos kolme kertaa
viikossa tuokokuun alusta alkaen.
•Maaliskuun 27 p.,valittiin seitsemäs»-
tä hakijasta toimitus harjoittelijak­si
tov. J , W. Slup, joka on edelleen
toimessa. r'
Viimeisen edustajakokouksen va­litseman
sääntökomitean laatimat,
säännöt liikkeen ^ hoitoon ja kont­rolliin
nähden hyväksyttiin' ja oli­vat
ne sellaisenaan kunnes omaan
painoon muuttuen ja lehden laajen­tumisen
seurauksena uudistettiin ne
korjaamalla siihen asuun jollaisena
ne ilmenevät kertomuksen lopussa.
Kuten säännöissä määriteltiin, on
liikkeen johtaminen ollut t. p. ko­mitean
alaisena ja on kaikissa liiket­tä,
samoin kuin toimitustakin koske­vissa
asioissa suoriuduttu neuvotte­lujen
ja kirjeenvaihdon avulla, ja
on lehden, sekä toimeenpanevan ko­mitean
välillä vallinnut yhteisym­märrys
ja sopu. Edelleen T. p
Komitean mielestä on kaikki tähän-asti
osoittautunut käytännölliseksi
ja saanut monipuolisemman harkin­nan,
joka monessa tärkeässä kysy­myksessä
on ollut tiukasti välttä­mätöintä
ja -toivomrte, että edusta­jakokous
edelleen katsoo liikkeen ja
\ järjestön edulle välttämättömäksi
lehden kontrollin pitämistä T. p.
Komitealla.
iiatenmaara
A. — Hyväksyttekö että Vapau­den
hike muodostetaan kustannus­yhtiöksi?
.
B. — Hyväksyttekö että yhtiö
laillistutetaan $20,000.0\) pääomal­la?
C. — Hyväksyttekö että Vapau­den
liikkeellä nyt oleva omaisuus
käytetään osakkeiden ostoon, jos
liike päätetään muuttaa yhtiöksi?
D. — Hyväksyttekö että järjes­tön
Toim,-paneva komitea hoitaa
järjestön omistamia osakkeita ja
niiden perusteella valvoo yhtiön asi­oita
edustajakojcousten väliajoilla?
E. — Jos ette hyväksy kustan­nusyhtiön
muodostamista niin hy-väksyttekö
että toim. .panev. komi­tealle
annetaan oikeus ostaa, ko­neistoa
ja laittaa Vapaudelle oma
Viimeisen edustajakokouksen ajal­la
oli jäsenmäärä 3036, mutta hal­linnollisen
iskun hajoittaessa toi­mintamme
ja sodan loppuessa kai­vanto
aloilla työskentelevien tove­reitten
joutuessa muuttamaan paik-'
kakuntaa ja etsiäkseen ui(sia työ­voima
markkinoita, joutui kaivos­työläisten
osastot; Garson, Grean
Hill ja Bellevue, lopettamaan toi­mintansa.
Itsestään jäivät toimin­nasta
Kamistiqua, Radway Centre,-
White Lake ja Lund, Järjestömme
uudelleen muodostuessa ei enää yh­tyneet
Vancouver, Koitto, Thörhild
ja Sioux Lobkout, vaikkakin olivat
vielä toiminnassa, Ladysmi^h . yh­tyi,
mutta erosi heti. Täten osas­toja'oli
1919 alkupuoliskolla 50 ja
jäsenrnäärä 1990, jälkipuoliskolla
jäi toiminnasta vielä Albion, Rowan
jä-Worthingtonln osastot joten osas­toja
oli 47 joissa jäsenmäärä 2011.
Vuoden 1920 alkupuoliskolla, OBU:n
nimessä eräitten tuplajulaisten en­nakkoluuloinen
järjestömme hajoi-tustyö
vaikutti enimmän Port Art­hurin
ympäristöllä ja seurauksena
oli Poirt Arthurin osaston toiminnan
lakkauttaminen, joten osastoja jäi
vain 46, joitten jäsenmäärä oli 1743,
saman vuoden jälkipuoliskolla syn­tyi
uusia osastoja "V^aters Township
ja Long Lake, sekä aloitti toimin­tansa
uudelleen White Fish. Osas­tojen
lukumäärä kohosi 49, mutta
niitten jäsenmäärä oli vain 1619.
Jäsenmäärän laskemiseen luonnolli­sesti
oli vaikuttamassa samaf syyt
kuin alkuvuosipuoliskollakin ja li­säksi
alkoi jo ilmeisempänä useim­milla
eri teollisuusaloilla työttömyy­den
hirviö vaikuttamaan,^ jonka mo­nikin
odotti pian ohimenevän ja
taas xhyvien aikojen» palaavan....
Viime vuoden (1921) alkupnoliskol-la
alkoi tovereille selvitä että nykyi-
J ä r j e s t ö l l ä m m e on n\kykm
a l u e j ä r j e s l ö ä tomnnasa'."
Keshi-Ont.- aluejäriestö' hai,
aluetoimikunta lopetti toimii
hallinnollisten vainojen .senr;
na, mutta voitiin järjestää \
leen maaliskuulla 1919 ja
asti ollut jatkuvasti toima
Se^ on hoitanut alueen toiaij
j ä ä n e i d e n osastojen omaisajij
j ä r j e s t ä n y t agitat.sionityötä 'i
Ia. Varojen kartuttamissa
t a t s i o n i t y ö n ylläpitämiseksi 03
nettu j ä s e n i s t ö l t ä alueverojj
detty kesäjuhlia vuosittain,
sinkin viime vuoden ajalla jcii
tiin tiukempaa huomiota he:
j ä r j e s t ä m i s e e n ja lasten kesii
t y ö n elvyttämiselle.
Port Arthurin ympäristön
järjestö myöskin hajosi kuten
linenkin ja aluetoiminta oli i
sissa, kunnes viime helmi'
k i e r t o k i r j e e l l ä kehoitettiin'
osastoja uudelleen muodost
a l u e j ä r j e s t ö n s ä , joka! kuitenki;
ta viime toukokuussa lopullises
tiin perustettua, sihteerin kä
siellä. Nyt on jo toiminta
tautunut saavan enemmän el
t ä ; aluesihteeri on kierrelljl
agitaattorina alueella ja alue
hujavoiniia on kierrellyt OSJ
puhumassa, sekä yleensä ag
n i t y ö n teko on saanut tarko
mukaista huomiota. Viime
on myöskin yhteistoiminta
viraston • kanssa saatu siiänni
raporttien j a kirjeenvaihdon
Toimeenpanevat komiteat j
teerit.
Toimeenpanevan komiteaa;
laivat vuonna 1918, Latva
Keinonen, Peltonen, Korhoi
Pulkkinen ja sihteerinä i
Hallinnollisten vainojen aika
järjestömme toiminnan alas
hetkellä erosi komiteasta Po
ja Korhonen, joten jäi jälel
jotka järjestivät järjestön o
den hoidon muodostuen tru
si, väliaikaisesti.
Vuoden 1919 päättyneessä
tyksessä tuli valituksi Latva,
nen, Peltonen, Slup, Säilä ja
va. Kanervan poistuessa
kunnalta tuli hänen tilalleet
mainen varajäsen M. Hytt
teeriksi valittiin Ahlqvist. _
--Kokouksia pidetty 21, jois
dostuen 242 pykälää.
Vuodeksi 1920 yieisääni
lä valittiin Latva, Ahlqvis
Peltonen, Keinonen ja Hyi
sihteeriksi P. Katainen.
Kokouksia pidettiin vuode
34 .ja muodostui niiäsä 31
lää.
Vuodeksi 1921 tuli ylel=ä
sellä valituiksi Latva, Ablg^
Pirttinen, Hanna Kuosmane
Toukoniemi, Toukoniemen
tyessä ottamasta tointa
kutsuttiin heti vuoden ains
ensimmäinen varajäsen
Huhtikuussa Slup'in sur^'
pauden toimitukseen koj
lalle E. Rautiainen, seKa
Kuosmasen ilmoittaessa
haluton ottamaan osaa^t-tean
toimintaan, kntsUttn
J. Hill marraskuussa,
valittiin A. T, Hill
. Vuoden ajalla pideten*
25, joissa muodostui o
Vuonna 1920 tehtön S
Marien osaston taholta
teisen näytelmäkirjasto» P
sesta, mutta Jälk"f=1
toissa ja päätös sana