Vapaus, October 20, 1930

              Sivu 2 •Maanantaina, lokak. 20 p:riä — Mon.,Oct. 20
Cxniflin «aotaakiH-n tjöyieflöa ainoa ääsenkaiinatuja. ilmettrj
Ont„ fciiiklna, pii:uj «ooooBUi- ja n j i i r i t t j i o i jnblapijiiiii.
VAPAUS (Libertj)
_ of FIftoufc WOTkert in €m»di. Pubiitied ^ l y «t Sudbuij. Ontario,
«t tbe Pokt Ofiiee ^Depsrtninn, Ottava, u 'amroad clau taatter.
V A J A U S Ä la silen, riistellyäni maalta lihaji toiviiT kant&ii^a, että heidäa
-i->r;:'i;/:; enva e:, o l i k a a n miSiään
«3«ertiaiac ntes. 75c p t r cc!, incii. -UiouaBo cbarte for (intla ioietti<ni« 75c.
» " A » bcBt adveitisiBX «oetJfoJn »mons t i e FJtnicab people io Canada.
«IE
icDsnoD, fczrjakatippa ja paino woa»ii tsto»»» E t a Streetillä.
l'<jtto*ot<!; Vapana. Box 69, Sadbury, Ont.
»t: Itoatt*»» 1038. — Toimitnt S36V. — Kirjakaappa 238TV.
9i Office O'ob «orfc. «dvati»emenu, e!e.> 1038 — Editor 53gW. — Boofcatora 23g7W
ILMOTUSHI.VVAT VAPAUDESSA:
KlrfSfaibtoilmotukaet Jl.OO Icrta, SJ.OO kaksi kertaa. — Avioliittoon meoneille oaonstoiTotnkae!
yalatataumä. — Ninicnmuutioilmomk.».?! ! * c keru, Jl.OO 3 kertaa. — Syotymäilmotukact 11.OC'
, 12.90 3 kertaa. — A*untoeroiloBt,iuk«t $2 ÖO kerta. S3.00 kakai kertaa. — Kiitoailmotukaei
kata. — Kaolemasiimutukaci Si'.00 kena. iOc 'Humalaa kiitatlaaaeelta Ui moiitoväiajrltä. —
IM« tjed<n ia owteilniotBk»et 50: k « i . . « l Ä J kolme kertaa. — TUatäiaHoiotUjien Ja i t o o t na
'UUI<«o pa, 'rUblitttieaM.. Qfartettärä ilmntashiota etnkätees.
ia .maatettuani sen nalanhalaan, liel- . , . . r-. i
pottai.-in mahdollisuutta muuttaa | r^aaca .sopusointu, y h t e i s -'
TILAUSHIKNAT: 1 «k. «»ÄJ. 6 kk. «2JO. 3 t k . «.»75 ja 1 kk. »i;O0. — «MyMOtoSMa f» Sooaeea i c U moo-cTe
u l l TiaiUe-. 1 i k . »O.W). 6 k i . tJ.59 ja 1 kk. »1.00. • '
• laiiuDÖitaijä I. V. Ablqriit.
J|I»0<ferV J. W. Ablq.itt. ^ ^ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ __
. '-^fae(. Bo<i]cftorf (sti Pristaiiop: Vapaat BalldiDC, Elm Street.
4P » « J l «P i"» «ddteucd: Vapyia, P.O. Box 69, Sudiarf, Ont.
nykyi.sen vallan j a perui-taa p o l i i t - ' y : r : 7 j l : r :.
tispn vakaumukseni mukaan jjorva- V:l%o
rilli^deinokrali.sen tasavallan . — ,
-Näin i-elvääti puhuu kuulustelussa ' '.'V . / .
professori tuholainen, proletariaa­tin
ja neuvo.~lovallan tietoinen v i ­hollinen.
Sf'lvää lahtarin puhelhi.
Entä keinot, joita nämä paholai­set
käyttivät? .Selvä esimerkki 011
esim. LevandöVäkin lausunto: '"An-
Komnist^ Puolueen j ä r j e i y^ ::-cn. j a p a i i c m a n välilie.
. ucranal--irr.paa tuimustus-
L. ; : : a a ..«:.rv;-..':3ton etujen
ri y-;:s; , k v m a j a m a l l a täl-
::-L-y;v;n5ar:-ys- j a Eopusoin- !
«Näittä j k s [ t y l « ^ t a i s e t ob|e^ Piialaee^ j|r|^töllistä rakennetta koskevana tulee leikata käytettäväksi solaibsa
män ohella «Btastnttakoon myöhin puolueen sääntöihin. — Keskns-organisatsibDijaosto.) »Piikelussa. T i
nVW r.; iidatt::?. tyoLtömirn rekis-ti'-:
TaiiKk\-..vn;,v!-:'i- porvirij-
I Jatkoa' edell. numeroqi;i)
l<C(;mmunistipuolueen jäaenten töi-mmta
jonlckojärje^issä suo­malaisten
keskuudessa
V a ; - ; i ; : - a o.:;ran iuc^:3n loimeojii
paiiem-i iycii'jyni':ii rekisicsraus e l
noinimc järjestöille, jotka tuottivat rr.erk;:."L' ; n u u i a kuin näyttää, että
tai-:in '..-•iida-in 'ivor.öniic-n hyväkii.
in:r^2t'.i Lyöttömicn r e -
karjaa ja lihaa Mo.'kovan ja Le­ningradin
tarpeiksi, tuonlisuuntii-
I telinat kovin myöhästyneinä, nimit­täin:
edellisen vuo-sineljännekseii
viimeisinä päivinä annettiin tuon-j
: a n t i n a iJa
i::stsei-auics:n.
1 W W ecii:;::::; ;ä..vii
v a l l a^s3' j ] i v a a k i l k k a a.
" * e » ftlf jB^loia tabaaaa a u vaiUoaU eirumäi»efn kirjeeaeenjjo, ldr{ott«b« aadeOe/» lakkeen- j , •• 1:
%>faa!>a Tera«wii»ni»e!ia pigfeiii; j. V. AhrgT;»!. ifikVeechoitaja. j tisuunnitelmat seuraavaJlc neljän-
' ; nekselle. vieläpä väliin kuluvan
Kommunistisen mmtalouskonfetenssin suur-tehtävät
huomioon
i c k i ; t - e : a t t a v a k . s i , luesmme S: n konventsioniti snoritta-i-
taa jiitiaä työt, , n ' a n käänteen ymmärtämistä työs-
• i. joukkojärjestöis^.
i Canadalaisen • väestön monikirja-vr.
us on lisääntynyt suomalaisten,
u k r a i n a l a i s t e n ja muiden europä-
"iSJaätalouspula Cahadassa on
'<fSa kapitalismin yleisestä kriisistä
j& idihteässä yhteydessä maarlnian
llfäjuiB^ maalalouspulan kanssa,
kärjistyy . . . " sanotaan Kom-
'ftl^Dftlsiisen Puolueen poliittisen ko-t^
feaii tJsöittamaesa kirjelmässä
"^sltptöphässa pidettävälle kommu-i^
ls^tsren fäi'marren konferenssille,
i P k s p i ^ e t ^ n t-^- 25 ja 26 päivinä.
farmareille pankkien, kauppaka­marien
j a suur-rahamiesten asia­miehinä.
On selvitettävä onk<j
iiykyisen pulap aiheuttama tilanne
kalastrofimainen, kuten eräältä ta­holta
tulkittiin Yhdysvaltain puo­lella,
tai onko tilanne vain maa-talouspulan
kärjistymisen seurauk­sena
Canadan maataloudessa tapah-
•iQvan normaalisen "liirttosilmu-
ValMfseVa pula yhdistyy läheisesti kan" tiukemmalle .kuristumista,
'ftjöj^n luontaiseen kehitykseen mi- joka ajaa tuhansien köyhien far-l^
d Tapahtuu maataloudessa osana marien takavarikoimiseen ja hää-plfiBpn
Icehityksen eteenpäin ku- j töihin, hivuttavan näänt^niscn ja
' " jpssa olemme havainneet' nälkiinnylfämisen armotonta tietä.
Näiden seikkain selv6ntäminen
tekee mahdolliseksi oikean läheis­ten
vaatimuksien pohjalle perustu­van
taisteluöhjelttiatt laatimisen ja
antaa orkeali pohjan konferenssin
taistelukutsurie, jonka se tulee lä­hettämään
y l i aavikkojen laajojen
köyhälistöfai'marien joukkojen
jiirjestämiseksi, jä taisteluun mobi-lyömaasolujen
tehtävien -Ja toi-i
r . i r . n an viitoittamisella on jo Osoi-teUu
se tähtäyspiste mihin on aina
j;y:ittävä. Että tämä ymmärrys saa-l
a i . s i in juurrutettua yleensä työ-
• ] i i i 5 t e n keskuudessa toimivien jouk-kysymylzse-
siä kojärjestöjen jäsenistöön, on tärkeää
k s i i o i t t a m a l - perinpohjaisemmin käsiteUä PUö-
!a nienomi- i in
m u t i a samalk.i.
t o i n i e n a>:ian alanuricu
, . ottamatta,
neljänneksen alunsa, j o l l o in l u o n - Rcki.sterrau.^kehoiiu^; ei merkitse;
nin piti tapahtua. Samoin teli- m i t a i i n eliji ' : ; r n ; . i !a kertaa v a a -
I tiin suunnitelmat ennakolta väärin, . f^^^isteerausia laisten, virratessa englantilaisten mu-
; ,, .... TV---11" 1 : toiniU2i?.:m. on .nyo-inn avatta-ti , k.nna maahan, missa on kaksi a l -
suurenlanialla n i i t a . l\aiUa tuho- ^ ^..^j^,,^;.^^ tyciiröir.:]!.-. c i l o i , n i i n on k u a s u k k a i t t e n ryöstämisen perustal-
' laistcoilla päästiin siihen, että k a r - i r a i k i l l c r:-ki."iecratv.iHs ryhdyttävä kohonnutta väestöainestä; atokto-
-tsana^alai-itseltämme
. , , 1 .,, , ....... , - yy w n . . . . u i . . . r . . . . . x j ocv . . ^ l u i L e a nämä tilanteen ominaisuudet
paikkakunmlle tilaukset myohaan, ^^^^ k a n l . a k n rvaristo, saa-j vaikuttavat suomalaisten työläisten
jonka takia tapahtui, että ne e i - cjak.scin .-ircn j J i i k i l c t y k r j i a v u s t i i k - ; j a köyhien farmarien oloihin ja kat-vät
vuosineljänneksen alussa v o i - n jak; a j a töiden a l k a m i l t a , n i i n ; rantolcantoihin, sekä toisaalla kä-neet
hankkia riittävää määrää k a r - 1^^"'^^-^^ '^'"^^ tarpcottoma.k--|.siaää että vallitseva talouspula sa-jaa
ja lihaa normaalista varu.^lelua'-'^'-,.,. „„vel- ^^'""f l^t>italistitten
1-" • Voiko vivr\ j;i;i_cinnnn palvel.n , j.n.sto koskee Canadan tyovaenluok-varlen,
ja .sille seuraavan neljän- työnantajaiuokan etuja kuin lWsAri:a»-kokonaisuudessaan,
neksen ensimäisen kuukauden k i i - c n palvellet! j M D näemme suomalaisten työläis-
| L . i' i A A V . I . Uni^j ot C a n a d a n Port jenkkojen osallistavan etupäässä
A r t l u i i i n c.'--a';ton propai^anda-k
o m i t ea
iai3n.;»/uitt j j a a s i i i i i tiiu rwui- eai.-iniij iv-.-'.j: a i i ' . i ! ; _ iyi! u , > u t i i V v i j} i j o n o n n u i i a vaesioames
jaa ja lihaa Moskovaan ja Lenin- heti anlarnnan iryilin riittävä työt-; .<;axilai.set ja ranskalais-cradiin
tuottavat'järjestöt antoivat tömy.vsavu.stus. • - tr.2t. Meidän tules kysyä ;
^ . , , 1 ' IvV\V a:.:.u t.».^;;; k%"yniyk3s.=sa .".a- nuten nämä tilanteen on
^äi^^rljelykeen kehityksen muka­na
teollisuuksien kehittymisen, jot-k^
ovat päässeet kontrolloimaan
itse maanviljelystä ja farmareiden
elinehtoja, keskittyneen , rahapää-iöjngii^
aikakaudessa, imperialisti­s
i l l a . ^ a u d ^ a . Rcdiapääoman kei-äyiUeliitfn
yhdistyy välikäsien (rau-
^li^^hliöiden, l)^kkuvälittäjäi)i, y.
ta-) taholta suoritettu farmarien lisoimiseksi.
luessa oli jo karjaa- j a liliaa lii- ;
kaa eikä sitä voitu käyttää Lenin-1
gradissa ja Moskovassa. Sellaista'
tapahtui heinäkuussa 1928, loka-j
kuussa ja marraskuussa 1928, lo-;
kakuussa 1929". — Tällaisilla kei-;
noilla . aiheutti salaliitto äärelli'»-|
miä tuhoja ja varustelun keskey-^
tyksiä. Kun lihaliiton hallinto |
kielsi jyrkästi sisälmysten käyttä-:
liitRlllUS. •
^ v^lfinaJla k«n nämä ovat köyhil-
|{s ^Vmaröille käytännöllisesti lä-
^föjpsti koskevia kysymyksiä, niin
«ffl^^l^i]fStUYat ne kuitenkin bhjel-iftlÖKHisfili
^puolen käsittelyksi niin
pitjkälle kuin nyt pidettävä konfe­renssi,
on kysymyksessä, sillä koh-
Ss^n Vehtävanä ori 'Ensikädessä
Viimemainitussa tarkoituksessa
tulee konferenssin valmistaa voi­mansa
laajemman vaseMmistofar-marien
konferenssin järjestämiseen
käyttäen Farmers Educational lii­ton
-koneistoa ja maanviljelysalu­eilla
olevia muita jölikkojärjestöjä,
"the Fiirrow"-lehden kehittämistä,
puhujia ja järjestäjiä todellisen
^Ivenflä periaate- jä hienettelyta- taistelulilkkecn luomiseksi. -
koMnaumstiselle työsken-t^
ä^b maanviljelijäin keskuudessa,
.an^tyseeraltäva yehnärengas,
Konferenssin tehtävä on kaiken
täinän ohella lujittaa kommunisti­sia
ryhhriä, muodostaa uusia ja
JBl^aa moprm «e on velkain p e r i - 1 , . .. •.. . .. ^
Zl-i^^-Z^ i, •••• 11 .^Kehittää nnsta johtajia farman-
^igkttlneisto rafiapaaomalle jä i . , i • j - i •• . • . i •
^'^^i. . 1 - 1 ^ c • I joukkojen edessä olevnn taistelui-titmava
selvä kanta. Sanjom on , . V ' i . • • i •• i * u . lu- j hm, ehtona proletariaatin ja koy-hien
farmarien vallankumoukselli­selle
yhtenäisyydelle.
4ti^j:Tl(t^V9 se tehtävä mihin Canada
l^aj^m Lftan $oard kehittyy ja mikä
^liteys sillä on hallituksen expert-ii^
h toiniiritaän "neuvonantajina'* KESKUS.
Ytamn ro^ajmkkOf joka jät f esti nälhMä
fleuvostoliitms0L
NöoVostoliiton lehdissä kirjoite-
Ib^dissä on julkaistu selostuksia
«is^tä sUarista ^^Ijastuksista, mitä
GW* |p*olitttinen poliisi) on teh­nyt,
joka on saanut ilmi uuden vas-la^
l^njcnraoukseliisen salajärjes-lää.
Täinä sai a järjestö on jo pa-
*in^ VtföOen ajan toitainnt Neuvos­toliiton
elintärvehänkinan keskuk­sissa,
Lihanhankintaliitossa, Kalas-tgsliitossa,
Konserviteollisuusliitos-
«f^, '^e4elmä- ja kasvisliitossa ja
'trn^tABäistssa iCanppa-asiain kan-
^n^omissariaatin laitoksissa. Sen
49^oti^seira on ollut saattaa elin-tarveasiat
lihaan, Kalaan, konser-talousleollisuuden
tieteellisteknilli­sen
sektorin puheenjohtajan apu
lainen. Salajäi-jestö oli haarautu­ma
GPUin äskettäin likvidoimasta
Kondratjevin ja Gromanin tuho-laisjärjestostä,
ja on se nykyisin
saatu täysin selville. Juttu on an­nettu
G P U m kollegiolle.
Salaliitossa oli jäsenenä m.m
sellaista väkeä kuin Lihanhankinta-liiton
hankinta- ja jako-osaston
johtaja Levandovski, ent. eversti,
saman liiton konserviosaston johta­j
a Kuranov, saman liiton Uralin
alueen konttorin inspehtori Soko
löv, saman liiton teollisnusliaHin-non
päällikkö, ent. ulkomaalaisten
-veihin ja kasviksiin nähden tur- liikkeitten edustaja Estrin, Kalas
lisuuden harjoittajia, tehtaili­joita,
kadetteja ja menshevikejä,
jaäia olivat yhteydessä ulkomailla
plevien valkokaartilais-femigranttien
j i a i ^ e r i a l i s l i e n kanssa ja saivat
^iltä ««uria rahasummia luhotoi-
^BiäSS^ Varten, a i n ^ n miljoonan
itpftaruplaa, kuten eräs kuulusteltu
Wtoo.
.|«^tajina salaliitossa olivat pro-
^fyi^om Rjasantsev, ent. suurtilalli-iD0i
JÄ intendentiikenraali, nykyi-professori
j a jäähdytyslailoslen
^ ^ l ^ f ^ i s e n neuvoston puheenjohta­ja
Neuvostoliiton Kauppa-asiain
•'feSg^a^oAtisariäatissa, edelleen Ka-
- ' ^ j i g i n , pttffessöri, ent. lokakuu-
^Imcim j a Jtadettilehden toimittaja,
-^ai^mtmn *\yo^fcenneHyt" KOT-
^SfS^OiKk^äsöa Ic^sä^loUsnöuvoslossa
Jä :irykyisin "ICauppa-asiain kansan­komissariaatin
ravintoaine- ja maji-,
tusliiton tuotantohallinnon tireh­tööri,
ent. ialastusteollisuudenhar-joiltaja
Fishon, Valtion kalastus-
-trustin tuotantohallinnon tirehtöö­ri,
ent. aatelismies j a meriupseeri
Artsyibyshev, konservitelitailten
suunnittelukonsultantti Rosenberg,
fmo^n koko Neuvostoliiton varuste-
}iiss.a, f a onnistuivat he pirullisissa
V^t^jH^sään suuressa määrin, kuten
ttih<rty»ntekijät itse ovat kuuluste­luissa
kertoneet..
^laliittolaiset olivat etupäässä
leiÄ. aatelismiehiä, ent. tsaarin up-
«efBri-iödententtejä;- ent. kalastus- 'Neuvostoliiton valtion suurinittelu-
' komitean elintarveleoUisuuden
sektsijau jäsen Falajev, hedelmä-ja
kasvisliiton rakennushallinnon
^päällikön apulainen, ent. upseeri
,Romanovski jne.
Tuholaisia johtivat seuraavanlai­set
"aatteet", kuten professori
Rjasanlsev kuulusteluissa lausui:
"Minä olen ollut sitä mieltä, että
.proletariaatti luokkana komiuunis-tisine
aatteineen ei pysty pane­maan
maan taloudellisia ja kult­tuurielämää
kuntoon ja nostamaan
sitä täyteen kukoistukseen, jonka
ohella — minä "en ole sitä tahto­nutkaan.
Minä katsoin niinmuo­doin,
että perusluokka sivistyksen
kantajana on porvaristo. Minä tar­vitsin
vastavallankumouksellista
järjestöä, joka särkee kaikki talou­den
ja lihakysymyksen kohotta­mista
tarkoltavat toimenpiteet, jot-inetsä-
ja kaivosbsolliSUuksiin, sekiä
; maanviljelykseen, vaikka kylläkin
pienemmässä määrässä myöskin a u -
tomobiili- teräs-, yjn. teollisuuksiin,
i Suomalaiset työläisJet, samoin kuin
iilkolaissyntyiset työväenluokan ai-
, nokset yleensä, löytävät itsensä e r i -
; k.oison taloudellisen ja poliittisen
; hyökkäyksen kohteena, minkä tar-
; koitukscna on polkea kaikki milt-tanttisuuden
ilmeet heidän keskuu-ja
tehdä heistä alistuvia
porvariston riisto-vpitto-sotavalmistelun
suunnitelmll-
, . „ . , . . • , . Samanaikaisesti se seikka että
H e i d ä n ^ ' ' t f ' ' ' ••,'r"'li'ir:^^^"^"^a työläiset käyttävät omaa fciel-älkren
' "^"^^^^^ " ^ V " ' ' ^ ' työt omalle Mutta kuluttavat Jouto-ai^ansä
, . I c^hn k m t e n k i n v c r n i t l . m tyytyvai-; ^^..^ ^^^^^^^
kavi näet mita robkeimniaksi. i n e n . GiUa ohn .saanut kerjätyksi v..^-^^ j-^-j^^. ryhmiensä piirissä, omaten p-j
a vangittu ; tientöistä sent.n mo,la^:3n, j o n k a l ^^^^^^^^ ggura- ja kulttuuritolmin-i
l a n suussa pist-m n i l a s t a -kurisavna : „^ ^^.^^^ „v+ « „ 5 = fa
syövät toverit tätäkin."
julkeulensa "menestysten'
Tämä nyt paljastettu
tuholaisjärjestö teki parin vuoden! . ,.
•' •* . I s u o l i i n i . K o e t i n nuritina
ajan mitä suurinta tuhoa elintar-|g; ottanu
vevarustelussamme, tähdäten nälän­hädän
aikaansaamiseen. Sillä o l i
miehiä eri koneistoissa ja'sen vai-
• I i t a n s a y.m., estää heidän aktiivista
. " " ' ! lähentymistään yleisiin työväenluo-anut
t t , l l a k . * e n . Tano^i kurjuas j ^ ^ ^ taisteluihin yhtenäiseksi koko-
.ia enätoivo c i anna raulxaa j^ollv- maisuudeksi. Kylläkin" canada-Iais-i
kään. A j a t u k s om k.evieh kaikKiaUa. ! ^y^^j^.^^^ suomalaiset tulevat
k u l k e u t u e n n i i l n n : .m kansimyks^m j ^^^^^ tärkeäksi tekijäksi, siksi että
•ki,fnk«;Pi nlntinivflt kineisti svriäi- ^^^^^^ ^P"!^'^^..,'.-; he työskentelevät melkein kaikilla
shipiinLn s^^^^^^^^^^^ • 1^.^^ j ^ . ^ . " ^ . . jJ""""^^^^^:";-^ -^'^^':^^ ^ ^ ; " "t^e^oulluissuiuldIean • teollisuuden haaroilla (vie-a
i k o j a t a a l l a m a a i l m n n v i l j a - a t o ^^^.^ ,
- : P o r t Arthurissa, nyt v a l u t s o v a a n t i - . . . .
Niilkiiisiä kulk"-3 tfliy.ii^.-
tä i n h o i l t a v a a työtään, kuluttaen
parhaassa ijäsp.ä j a ty^^-kunnossa ole­v
i e n miesten voin:aa j a m i e h u u t t a j a
jor, t i l a n n e t t a r a a j a t k u a , vieden
lämänkin. J a me kärsimme myöskin
Eivät tule löytämään armoa pro- ;
letariaatin aseist*;tun käden edessä ; i^mteesesn
nämä pirullisimmat kaikista tuho- E,,o„,e53^. h i i d e n k
laisista. Shahtinskilaiset, kondrat- m a n l a i s i s t a tiiskLsta kuin . Sncmen
jevilaiset y. m. tuholaisjärjeslöt, punavankien. Kuva.^^ta puuttv.u tääl-j
o l k a ovat paljastuneet ja l i k v i - i J'^- a i n a k i n toistaiseksi, l a l i t a r i t p i s -
j . , . • . 1, 4 ..timineen. Kuoleman vaara aseeni
hoidut, ovat oi eet .lavaltom.sla . ^^^^^^^ ^. ^j^j.-
vahingonteoistaan huolimatta lievia , ^.^jj^^ oli Suohiossa, mutta nälkä te-näihin
nähden, jolka ovat pitkät kco työttömien armeijassa säälimät-
•^jat saaneet aikaan niitä pahimpia
•häiriöitä liha-,- kala- ja kasvisva-rustelussanime
ja siten iskeneet
kaikkein arimpaan ja kipeimpääii
kohtaan. henkisesti, sillä me kykenemme a-
Näiden tuholaisten tuhoaminen ' .iattelemaan. Mikä k i r o t t u l a h j a oh- (kLvävT^mlätäloude^^
asellaa samalla uuden vaikean t e h - 1 ^ " " S ™ ! ^ s S1 ^
täyän: on löyd^tävä vat^stelueH-; k Ä m ä ä n : \ t t . t . . . n m e S Ä ^ i S S T ^ Ä -
miimme rehelliset tyolaisnoslok-; my.^smnme .ia k,v.<cnr>mnve tuotta- g^uji joukko suomea puhuvia työ^
'kaat, jotka lannolk ryhtyvät pa-l^i^-^an viLsaamnnhe ri^:.:ar.ksia T e - ^ ^ ^ ^ ^ maanviljelijöitä ovat
nemaan koneistoa kuntoon. Koko ; f f '!!^!::!l!„!:'^':!!!v;:?'^.';:^!?^i!^ ! jo järjestyneinä 6rilalsiäiVjoui*ojär-jestoihin,
vaikkapa bnJdn Vielä pal'-
jon suuremmat joufcbt tokonaan.
! järjestymättömiä. Näinollen on Jcak-
' sinkertaisesti tärksä- tehtTävämme Vje-varustelun
kohottamiseen n o r m a a - i f U " ' ! - - - " f f - ^ j tää nämä Joukäcoäärje^öt imolUeem-,
Ii.ekM Täs.H on iäriestöillämme muodo::^taa. Näyt aa etta me; ^^ikutuksen alaiseksi j ä käyttää
1 : ^ 1, ^arjestoillanmie a.nute]emaan o-; ^^-^^välineinä- yhteyden .Saamiseksi
ja laitoksillamme suun ja tärkeämmäksi hyväksemme.... i tehtaissa, jäsenten kautta Jotka i t -
K u m p i on p a r e m p i : olki v a n k i a , , työskentelevät teollisuudessa,. tai
Canadassa? ; .
. t c a ottamaan .senkin vilinän meiltä
työväenluokan huomio ja voimat | poj,, j^j sentään eniiil. Minä jo näen
on kiinnitettävä varustelukoneiston! kuink.T k a p i t a l i s t i e n leirissä vapis-puhdistamiseen.
parantamiseen * ja | t^n pelätään sitä voimaa, jonka v a l -
- - - - • Iankumoi.i!v-seiii.sen tvö^-iien ajattele-tehlävä.
joka on kaikkialla kiirecl-;
lisesti suoritettava.
IW.W. ja työttömyys
^ t a i vapaana rikkaassa
j K u i n k a , tnskalli.sta on asua liuonees-j,
^s a., johon o n velkaa.. A.i.n oa.staan m.e .löytämään keinoja moblliseei-atak-j
t y o tomat .^en ynnnarrannne. V a n g i n ^^^^^ ^ ^^^^ ^ ^ ^ ^^
j.ei tarvit.se h a v c l a . mennessään n u k - •• . i^t^f^
! k m n a a n yösijan^ antajaansa. Entäs j ^ ^ J , ^ . huomaamme että hyökkäykses-ajaa
t y ö t t ^ f ^ . - - ^ - ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^
porvanston etuja , m u t a ..aa ruoicnn. J a u s o in /«^nee j ^ ^ j ^ , , , ^ ^ .Canadan kapitalisti-
IWW:läisten aloitteesta kutsuttiin :Sriava;iaXuapäi;J'annok«enä. luokka" .saa . suurta, apua erilaisten
koolle työttömien .kokouksia, j o i d e n . V a n k i on par:m:nai^sa q:;ema.<isa näis-tarkoitus
oli saada rauhoitettua ' ^ul^teis^-a. :^,Ie kadehdimme v a n k i - ! , n, ^ - „„^ir,c(.-^t. t t
työttömien liikehtimistä ja ehkäis-! i.^ssa o l i j o i t a . Matta k u n olemme i ' ^ * ° " » ° " ^ ^ ^ " . pasifististen j a fas-tyä
niiden taisteluluonne ehnoike-uksiensa
vaatimisessa.
Ettei kaikki' kuitenkaan näyttäisi
työttömien .silmissä stioranaisest:
porvariston asialla olemiselta, n i i ii
asetettiin työläisten silmien peittä­miseksi
IWW: Iäisten taholta yksi-l
u c n t e e l t a i n m o rehellisiä työläisiä jä
; halvck.si!nme rikok.sia.
tahdo mennii ' v a n k i l o i l i i n . j o i t a pää
|cma, käyttää luoklzactujcn-^a palve-
', l u i T i j e n . .
I O i täinä k i r n t t u vapaus, jonka te_
'. tunnottDniet nnljooni; nuo kuici^uloll-i
vat satuloida työläiset tietoisasti t u -
: kemaan baUltsevaii luokan ulko-maapolitiikkaa,
tai sitten yrittävät
levittämällä pasifistisia harhaluulo­ja,
pidättää heidät ainoasta tehok­kaasta
imperialistista sotaa vastaan
käytävä:^ taistelusta — vallanku-incukseliisesta
taistelusta. Se saa
myöskin eittämättömän avun am-mattiunioiden
j a työväenliikkeen re­formistisilta
johtajilta, .jotka ovat
vieläkin vaarallisempfa, koska he le­vittävät
samoja porvarillisia katso­muksia
työväenluoklialaisnaamarilla.
Edessämme olevat tehtävät tässä
tilanteessa
Taistelu kapitalistista hyökkäystä:
taistelu imperialistista sotaa vas­taan.
Kaikki työsskentelymme suo­malaisissa
joukkojärjestöissä tulet
johtaa tämän kakshikertäisen tais­telun
laajfentaöiisen ja tiivistämisen
avustamiseen. Kommunistisen vai­kutuksen
laajemmalla ulottaminen
työläisten keskuudessa teollisuudessa,
ja erikoisesti mahdollisissa sotateol­lisuuksissa;
puolueen, muodostami­nen
heidän johtajakseen taistelussa
riistoa ja vainoa vastaan, lujittamal­la
puolueen voimat kurinalaiseks-yhtenäiseksi
puolueeksi; tarmok­kaalla
värväyksellä vallankumouk­sellisiin
uniöihin, Workers Unity-iiittoön,
Canadan suomalaiseen jär­jestöön,
Canadan työväenpuolustus-liittoon,
työläisten osuusliikkeisiin^
typlälsnaisten järjestöihin, työväen
urheiluliittoon ja puolueeseen. Nä­mä
työläiset, jotka/ovat työläisjouk­kojen
etuvartijasto, ovat kaikkein
t&rkelmmät voitettavat; eikä min-kaäplatsla
vaikeukiiia ole sallittava
esteenä laajimman ja mitä tarmok-kaimman
värväyskamppanjan lai­minlyömiselle.
,
Suomalaiset samoin kuin muutkin
siirtolaiset tehtaissa ovat usein pa-koitfettuja
ottamaan vastaan miti>
kurjimmat -Olosuhteet ja sentähden
on tällekin seikalle annettava eri­koinen
harkinta.
"Työväenlookkalals perheenäitier
vetämiseksi paljon aktiivisemmin jo­kapäiväisiin
työläisten taisteluihin
herättäen heidät niiden kysymyk­sien
pohjalla mitkä koskevat heitä
läheisemmin kotona; johtaen heidät
käsittämään että heidän miesväken-
5ä teollisuusnaisen taistelut ovat y h .
dlstyttfeinä näihin kysymyksiin; je
yllkaiken, tehden selväksi kaikkien
näiden pblittlset seuraukset ja hei­den
suhteensa suuriin kansallisiin
!ja kansainvälisiin kysymyksiin.'
(kommunstipuolueen 6 konventsio
nin päätöksestä.) Naisperhepalveli-jat
• ja farmarinaiset, sekä pikku­maan
viljelyksen naistyöläiset tulee
samalla tayalla herättää ja järjes­tää.
Samoin koottava köyhät farmarit
yleensä heidän erikoisten tarpelt-
-^jgfp^a pohjalla, vetäen heidät sa-nanaikalsestl
käsittämään että vain
yhteistoiminnalla teollisuuspröletaa-riaatin
katissa, kommunistisen puo-laeen
johdolla, voivat he vapauttaa
•.teensä nykyisten olojen orjamaisuu­desta
ja kurjuudesta.
Järjestelmällisellä ja armottomal­la
vastassamme olevien vihollistem­me,
porvariston järjeistöjen, impe­rialististen,
reformististen, pasifi%-
ten ja uskonnollisten Lapuan-lukot
( i V ^ , Veljeysseurat, y.m.) vastus­tamisella,
ilman niitä ei muita teh-tävhamme
voida toteuttaa. Kehit­tämällä
kaikkien kansallisuuksien
yhtenäisyyttä vallankumouksellisen
taistelun kulussa; ja samanaikai­sesti
antaen suurempaa huomiota
työslrcntelyn tehostamiselle^ toisten
kansallisuuksien keskuudessa' ja eri­toten
englaiminfcieltä puhuvain suh-teellxsen
osuuden lisäämiseksi kom­munistipuolueessa.
Nämä ovat päätehtävämme, yleis-pi)
rteiS8Äöti mainittuna. Niiden to-
^^uttanriseksi on välttämätöntä
jcjiakko toimenpiteitä, joiden joukos­sa
seuraavat ovat tärkeimpiä:
Itsenäinen iraoiuetyö. Yksi mei­dän
suurimmista virheistämme on
c^lut pyrkimys puolueen itsenäisen
toimiiman salaamiseen, mikä on
jcnyö^in pikelstovaaran avoin ilmai­su.
On heti otettava askeleita puo­lineen
toimiiman kehittämiseksi i t ­senäisesti
suomalaisesta järjestöstä
icististen — taholta, jotka koetta-j lujittamalla ja toiminnallistuttamal-ottavat
aikuisten
! paikankin) ja koska heidät aliste-
.. , . tajan VIhäpeällisiin oloihin (pitkät
smin.ssa laumoissa n i i n k m n «Hio-^ j päivät, alhaiset palkat, -epä^rveelli-•
set työsuhteet, y.m.). -Itatipttallspl-iiiLssn
eteenpäin meno iskee julmas-ti
näihin työläisiin ja sodan lähes­tyminen
uhkaa heitä y t e i ^ i n eii.em-män.
Samanakäisestl he muo.dösta-vat
kasvavan tepUisuustyöläisten
luontaisen vara-arnjetjsn. He tun­tevat
riiston ja heidät voidaan ja
täytyy, vetää aktiiviseen taisteluun
kapitalismia "vastaan. Köyhiin far-mareihin
kohdistuva kapitalismin
kasvava puristus vähitellen pakoit­ta
a heidät luopumaan yksilöllisis­tä
katsantokannoistaan; ja nopeasti
: joilla on työtovereita eli naapureita
työssä, ja samanaikaisesti pyrkien
eurooppalaisten porvarillis-kansal-
, listen järjestöjen — isänmaallisten.
la puolueen ryhmät; järjestäen
joukkokokouksia Ja neuvotteluko­kouksia
puolueen nimellä; katu- Ja
työmaakokouksia kustantaen kir­jallisuutta
puolueen nimellä, järjes­täen
mlelenqsoituksla y j ^ . Oikeis-tovaaraa
vastaan taistelun oi^ana oa
varustettava laiUfeiiuäÄtfaäa. puot-lueessa
ja joukkojärjestöissä. Luon­nollisestikin
on saatava mitä täydel­lisin
Suomalaisen Järjestön yhteis^
toiminta kaikissa näissä tehtävissä,
kuin myös kaikkien muiden jbukko-järjestöjen
iaholta, mutta jp^oli^een
tulee ilman epäröiinistä lesiintyä nU-den
johtajana ja puolueeseen vär­väystä
tulee tarmokkaasti pitää y l ­lä
niiden yhteydes^.
Työ Sppmalfdsf^ga J^j^stö|^ ja
muissa joukkojärjestöissä .
"Näitä järjegtöjä el saia käsittää
yahi yliteiskimnallis-poliittisen tais­telun
kannalta ukrainalaisten, suo­malaisten
oli jOAkun muun kansal­lisuuden
keskuudessa. Avustus ja
jsuustoimmnallisia järjestöjä ei sa*
käsittää vain puhtaasti polltlikatto-muuden
avustus- ja liik^^rjestöiksi
mitä ei saisi vetää poliittiseen ja
yleensä luokkataisteluun. Tämän­laista
käsityskantaa on ankarasti
vastustettava ja näiden järjestöjen
jäsenistö opetettava pitämään niitä
isana yleisestä tämän maan val­lankumouksellisesta
liikkeestä. K a i -
:issa joukkojärjestöissä mihin puo-ueen
jäsenet kuuluvat, puolueen
• raksiat tulee oikein järjestää väs­äävien
puolueen tp. komiteaih kon-rollin
ja ohjauksen alaisuuteen jä
;yöskenteiemään "näiden komiteain
jaostojen ohjauksien mukaisesti.
"Alkeellisin tehtävä puolueen frak-jioilla
joukkojärjjesiölssä on näissä
-ärjestöissä tslevien työläisten kän-latuksen
voittamhj^n, heidän kan*
latuksensa voittaminen puolueen
i-yntäyksille ja vetäen heidät puo»
ueen johtamiin taisteluihin ja vär­jätä
parhaimmat vallankumoukselll-
;et proletariset ainekset puoluee-leen.
' Kouluuttaa heitä luokkasoh-iaarisuuden
hexigessä Canadan työ­väenluokan
kaikkien muiden osien
canssa ja' vetää heidät ammatti-imioliikkeeseen,
eritoten puolueen
cantaa .tukeviin vailankumoukselli-
5iin unioihin. -J^itäen yllä väsymä-öntä
taistelua kaikkia vastavallan-tumouksellisia
aineksa ja ryhmiä
vastaan, imperialistista "sotaa vas-
;aan ja Neuypstoliiton puolustami­seksi.
Rakentaa j a kehittää joukko-iärjestöjä
voittaen «työlä^joiikpt us-konnoUiöben,
kansallisten ja i m -
.Derialististen voimien vaikutuksesta
'a taistellen natsionalistisia tendens­sejä
ja kansallista jaostblaisuutta
vastaan. Tämä- voidaan saavuttaa
ainoastaan peräänantamattoman ja
ayvin suunnitellun puolueen frak-siain
työn kautta näis^ järjestöis­sä
vetäen niiden jäsenet puolueen
\atteeUisen vaikutuksen alaiseksi.
Puolueen fraksiain ja jäsenten tulee,
-sallistua näiden järjestöjen toimin­taan
ja voittaa niiden jäsenten
uottamus. IjCaildiia tendenssejä dik-tatooriseen
ja mekaaniseen kpntrol-liin
tulee tarmokkaasti vastustaa.
Puolueen fraksiain ei saa tyytyä
lue päämääränään kap:tali3t:Iu>
vallan kukistamiseen ja la^sä v
mfii*rj5isessli. kokoaaiaan tvö-ä--
luokan suuria joukkoja ja"oh;"-
maan työväenliikkeen taloudel^
ja ' poliittisten pxTkimyksien su-nan.
Yleiseltä proletaarisen vaf
kumousmkkeen kannalta Mv'
puolue siis joukkojärjestöjä ja "
mii jo olevissa jnukkojärje^öt.
Näissä joukkojär.jestöissä t.oLm^.'
tapahtuu niis.sä järjestöissä :'
puolueen jäsent-n kautta. Fn^-V
Ön jossakin tällarsessa jouVio^.
jestössä olevain j)uolucen jisi^- ^
yhtymä, muua frakslot eivät"-
määrittele politiikkaansa.
noasfaan sovjttaval puolueen -
tilkkaa joukkojärje,stöön. rapor
raavat j a vastaavat teoistaan, •
k a i l i j o i s t a an y.m. puoluejärjeita"'
•Kaikki asiat ja toimenpiteet on oi
tettava asianomaisille puoluejä.-i'
töille. On siis aina pidettävä r-lessään,
että fraksio on scUa'"-
väline, jonka kautta p'.;o!ue;n
tökset ja ohjeet, herätetään jzu^
kojärjestöiäsä suunnitelman rtx^^[
sesti valmlstettima. täten .-^a;':.
nämä joukkojärjcstöt linjautumr
Ja osallistumaan puolueen joi;.;
mlin yleisiin työläisten taijtekv':.
ja ryntäyksiin."
(Lainaus heti 6:ncn kewf?.hyjii'i
jälkeen lälietety.stä kirjeestä fra'
sioille.)
Suomalaisten puoluejilscnten t-lee
ymmärtää että Suomalainen
jestö et voi eikä .saa olla puolue
itsenäisen toiminnan sijaisena. Ko.
munlstisten fraksiain toimLT-..
suunnitelma, t.vöskcnncjlrn puoi;;:
lujan kontrollin ja poliittL^en
•vjauksen alaisena, tule järj':
kummassakin tp, komitcas.sa .la
siköissä. Koko liikkeen poli:;:!;-;
luonne tulee i)erinpolijai-,c';ti jnir
taa ja toiminta kiiänncttäv-i
lankumouksellLseen suunta.in; n:
dän propagandamme ja toiniint:
me tulee olla. .seliaista ettei ne ~
tenkään synnyttäisi • liarlialuuJo
nykyhetken kapitalismiin nähd:
mutta saattaa työläiset käv^ittämj'
porvariston kukistamisen v'älttäni'
tömyydcn, työläisten ja lalonpoif.-
d i k t a t u u r i n muodostami.';cen ja ^'
ko talous ja yhteisicunta raken;'
uudelleen, järjestämiseksi, sasiak
sella pohjalla.
Yllä' viitoitettujen yleisten
taviivojen pohjalla Suoraalaishi r
jestön kasvatus- ja kiihoitiisiyö i
lee suoranaisesti yhdistää työläti'
elämän (alhaiset palkat, pitkät f;,
tunnit, työnkiihotus, epätcrvesK
työolot, hinnat, verotus, kasvat
y.m.). Sen kasvatustyö, näyte'
seurat, orkesterit, lauluköörit. y
tulee 'vetää läheisiin suhteisiin
laisen liikkeen tarpeiden kan
(nykyhetken taloudellisten ja-po'
tisten ilmiöiden tutkiminen, es
ratlonalisoimnen, työttömyys,
mattunionismin rappeutuminen,
dan valmistelut, iraperiar
"rauhan' 'konferenssien ih"
i j a n s a i n l i i t t o , jne. työväenlu
kaa vastaan kohdistettu lainla-ta
Can. työväenpuolustusliiton^
työväenluokan ja taIonpoik_
liikkeet muissa maissa, y-m.> "X"
variUisen
mekaanisesti päätöslauselmien hy- taiteen vuoksi'; ja porvarm^eE
„ H ™ „ , i „ o o r , i.,mtiivvcipn tt uuuurriinn ssuuoossiijjooiittaa on larmj^
vastustettava avonaisimman oii
tovaaran ilmaisun virtauksena.
Että käänteen suorittaminen
daan pohjistettua puolueemme
maisen konventsionin vuttoitta
taisteluasenteeseen, on valtt
töntä että.. Suomalaisen Jari'
j o h t a v i in kaatereihin vedetaai^
sia proletaarisia aineksia.
kea iuonno tulee taata naiden
ken aineksiemme toiminnan tuu­l
i s e l l a ohjauksella, sekä toimee
nevassa komitea.ssa etta aiue
väksymiseen puolueen ryntäyksien
tukemiseksi. Kpkousksissa tulee hei­dän
asiallisesti nostattaa kysymyk­set
puolueen ryntäyksiä tai puolu­een
käymiä taisteluita koskevana,
eli asettaa ne työohjelmaan ennen
kokousta, selostaa niitä järjestön
jäsenille, keskustella heidän kans­saan
ja voittaa kaimätus niille."
(Kommunistipuolueen 6 konventsio­nin
päätöksestä.)
"Muistettava pfitää «Ikeat stthteet
puolueen tAaarää^iien iilixnien ja
fraksiöiäen vafittä. On äina käsitet­tävä,
että puolue on t^väenluokan 1 teoissa ja
johtava järjestö, jonka edut ovs^t \ tsrveMi2M^r^
koko työväenluokan edut. -Puolueen sentrahsm.llo PoJljlstu^an^^^
solut, paikalliset toimeenpanevat ko­miteat,
puPikömiteat jä aina kes­kuskomiteaan
saakka,, ovat niitä
elimiä, joille puölueön rakenne pe­rustuu.
Nämä ovat Vain oikeutet­tuja
päättämään ratkaisevasti puo­lueen
nimessä yleisten jäseiiköko-uksien
ja konventsionien väliajoilla.
Johtavana työväenluokan vallanku­mouksellisten
etujen puolesta tais­telussa
pyrkii kommunisthien puo-osastoissa.
Taa"
vannan kestot?
demokraatian Suomalaisessa^
jestössä tulee .seuraavan konra
n i n pyrkiä järjestämään W-tu
toimenpaneva kouiitea
l i s t en ])iirien jäscni-sta »
•Järjestön seuraavaan komeB^--
tulee valmistautua
Sippanjalla ylläviitoitcttuP
r u s l i n j a i n poiijalla.
Ke.skus-.vaanisat-^ieninHSS-A.
T.5:
tylsille $1.00 ja perheellisille $2.00 i;. niä.^^.^äävii. m-irllman jn i h m i s -
työtfcömj^-ysavustus vaatimus. Tuol- kunnan vi-iUiiai-t jrlomioli.-.vydessän-la
dollarin avustuksella ei kuiten- ne m e i i l c i n i l j ^or.ieiine kakoojille a n -
kaan tule työttömiltä, puute, vilu j a _ n a t t e!
nälkä poistetuksi. Mutta sillä o l i s i ' ; T u h a n s i a or, tiiä-i:; työitömiä. K a r - 1
n : i n .emme i o., - ^
* 1 nää- ! karisti loputkm unen rippeet.
1 Lohduton todellisuus oli edessäni.
Aloin miettiä mitä saamme aikaan
tänään kokouksessamme. Arvioin
kuinka paljon työttöniistä ön nyt
jo siinä tilassa kuin minä, se on, et­tei
avun saantia voi siirtää enää päi­vääkään,
vaan on tomittava jo tä­nään.
Pääsin siihen tulokseen että e-nemmistö
työttömistä on siinä ase-kuitenkin
saaneet työttömien va:r-; vat k.iyvt-t
timukset eUnehtojensa puolesta e l i
ivö«rv. Nämä työs-.'>. käy ! massa, että niiden o n pakko ajatella
? l v - ; v ä i l o v c r i t joutuvat sanomattomasti p * ^ ' " . " * " ^ . " * " ^ . "
käistyksi. työläisten omalla suostu- nhriis!-. t u i k k i meidän t-yöttömim } tounmtamuotoja _ a s i ^ ja rmian
muksella,
ai'mollle.
alistumaan
! sambui kuin minunkin. Suunnittelin
j toimintamuotoja asunnon ja rmian
p o r v a r i s t o n hoUu. Ale hi'i:enm:r,? ^yll \ hankk.i-m .i„se. .k si^ työttömille , jo,u kkotol-
; p a k o t t a a nyyti-maän almua heiltä, i » » ^ » ? * ' ^ * ' laskuun., jc
• :'Me • iiedännr,,' koiiemuk.ve.sth, että
iWlV:läiSet pyrkii vallassa o>cv.in'^i"'^'^'I'^^*- .iotka kuulnvat, taik.ka vaik-luokan
kanssa yhtcisyni- ; k a vaan kmlevat k:n'.l\ivan'^a omist.!-
marryKscen ' v a a n -uokknan, ovat ].:.auroja. meidän' *'
tänäpäivänä ja päätin ne esittää
työttömien kokoukselle. Mutta sitä
minä en tuHiit tekemään. Mentyäni
kokoukseen huomasin, että kokous
oli aivan toisenlaisessa mieleritilassa
kuin minä. Kokoukselle oli laadittu
j esitys, että jo edellisessä koköttksgs-i
kärsimyksillemme. Meidän o n turha
Silloin kun oh kysymys työtUi- pyytää heiltä,
mien kokouksessa elinkustannuksia! • Tämmeis-L-s-i a i a ! i - k s i H = a clui
vastaavien vaatimusten asettammen doin v a i n ; i n i i r u n e - r . " hyväksy.^ työttömien vaatimuk-ja
niiden läpiajaminen työttöme.i! K v m : n ; p e : i n _ n tivän ,;^T,u„a set viedään kaupungin viranomaiSil-joukkovoimalla.
asettuivat IWW: i ä . - ! herättv:=nt k c e i i n "oiT-; av-^c-ema^ta !'''^^^^ P-^ä-Tiedettiin, että
set suoranaisesti vastustamaan työt-I mitäihv j . i n u k k u a .juiu-n saadakso- s5»oin vasta kokoontuvat. TSniän
tornien joukkovoiman näyttämist.i n i sillä t.ivalla s i i n e t v k s j cd?.s vä-vaatimustensa
puolesta, kuten In- h i i k s i ajaksi sen k.-luiän Lodeili.s'.ni-dustrialistin
Canadan uutistoimist-jn : dr-n. j.,"ka kaikJci.^n työttc.m:en aivoj.i
hoitaja Lindholm suoraan satioi k o - j a l k a a a^irarrutt.ia heii herättyään,
kouksessa, että: "Meidän täytj-y pVr. tuott.;en h i v u t t a vm tusk.ia. Mut.*-»
,on, on oikeus pyytää kaupungin isät ,
kokoontumaan milloin katsomme senj
tarpeelliseksi. Ja ajattele/ että jos
he saavat kuäUn, että me aijomme
vaatimuksemme esittää heille t.k.
20 p:nä, n i i n mahdollisesti he siir­tävät
kokoontumisensa vieläkin tuon­nemmaksi.
J a minä pelkään, että t i ­lanne
on jo niin kireä, että se pa­kottaa
useat ryhtytnään yksitjis-luöhtoisiin
toimenpiteisiin saadakseen
leipää. Ja ne voivat olla sen laatui­sia,
että ne eivät tuota kunniaa työt-
•tömlen järjestölle. Siis toimikaam­me
järjestönä, mutta nopeasti. U s ­kon
eftä kahdenteenkjrmmenenteen
päivään mennessä työttömät jo ovat
muuttuneet niin aktiivisiksi etteivät
sen jälkeen jää vHkottain odotta-naaan.
Vaikka en ole saanut siihen
valtuuksia, nihi mainitsen kuitenkin.
NäyttäMiöHämme nienee lauantai­na
t!k. 25 p. kello «.15 illalla ensi-ilta
" K u n poika naitettiin", ^-näy­töksinen
maalalskom.e<iia laului­neen
ja tansseineen. TSmä ko­media
on niitä jossa löytyy vähän
useampaa morttia, kuten yleensä
kaikissa "menevissä" kansannäytel­missä
j a juuri "t;Fyp|densä:eräCQisuu-deUa
tarjoaa näytelmä . näyttelijöille
mitä kiitollisempi» tehtäviä. Tä--
mäh nä.ytehBän sisältö 0n aikaisem­min
tämän lehden palstoilla selos-tettu
joten jäiäriune sen puolen.
Näytelmän keskeisimmät henkilöt
(Asarias, fcylanräatäli) S3nö H U l -
man ja (SakaHas, kylänsuutari) R o -
että kc^oiis oli i i y v in onnistunut. O - *tfrt Grönvall muodostavat herkuj-kiä
vallassaolevan Vallan kanssa y h - j sönä en onni-^tiTnr.t. Muistin etra
te-syromärrykseen." H e sucranaisesM i tänäpäivänä on työttömien kokous.
hj^väksyi kokous yksimieliseslä. M i ­nulla
el ollut rohkeutta särkeä ko­kouksen
rauhallista kulkua. Vaikka
ajatukseni oli, että me olamne jo
kyllin kauan odottaneet ja kärsineet,
nälkäisni vatsoin ja että n i in suorel-äänottajiä
haali ääriään myöten
täynnä. Puheet ja raportit selviä ja
ö ^ H i s i a ja kokouksen työjärjestys
hyvä. Kaikesta huomasi, että työttö­mien
järjestö täällä on saanut työ­läiset
ynnnärtämään, että sen kaut-ta
me gaamme kokoon sen voiman
•jbkä saa omistavan luokan ymmär­tämään
meidän tarpeitamme. Toimi-lisen
"Majakk^rP^vaunun" pann.
Harvassa näytelmässä taas löytyy
kiitollisempaa pSka ja renki P'A-rla
kuin ÖSIaija) Aino TtUnmen
(Änm-PeKka) Wäinö Kä|trlSinen
ja molemmat ovat esittäneet Jtral-nen
- Tauno Kiviranta N"^
S c i - a on v . lä m u ^ .
P a n t t i l a Kalfael B ^-
L a u r i Penttinen. , 'HJU^
Tauno olarilainen. M a --
näytelmän erikoi..-t.^>PP^
jajSlkoa 20 hcnke.
tamattakin selvä, ^etta . a ^
näytelmä saa
saLen: kuten o l e m m - ^^
hänkin asti. Lippnja
tisistä paikobta . f
etukäteen 50 ^-^"'''"^^2
ovella kaikk. ... ^f.jf^ra,
myydään 10 -"entlm ^P^-^^
mälleen kuten <^n";"^7 etil
K l n g e l m . Huomautanje.^
Taava "Hinkeman . 1"'-^
men Viikon knUuttua.
PorlArtliff
Esimerkiksi belpaar»
Lokakuun 15 P-kouksessa
täkälaisjj^^^
Tarmon jäsenen- ^^^^M
nitut osat .jo h y v ^ a m e n e s t i ^ l - J t i ^ ^ ^ ^ ^TZM^-
•lä aikaisemcmin. TfelKipfj^iana tns-.-
rännäis-salanlaajana) OSköri Setä-:
lä, (Anna-muiri) Anni Setälä, l^m-väen
puolustu-sii-
4pHa. on a j e t t a v a n a^
mentä juttua ja
ri rakastava pari Lahja Nevalat- j me
lain tulkiatapaiisJ