Vapaus, April 3, 1929

              IN
Keskiviadama, hnhtik. 3 p;nä — Wed^ Ajgii 3 No. 79 — 1929
V A P A U S Kaimiiteni, : i t } in Kir.iKi
1 NAISIINOSASTD HTYOVMNIM
tTiTkM.vivaa
•nähdpn.
mTTPttaa. njkylSen konniaisrjojaa a-
^TfagmegygnirrfTTfl ri^i täjty7_ laflteä'
Vlteikimaan Eiää sTitä, jotia auasaaas;
Raportti
=:c->_^ oksilta, jcia pufesnm L a d y s m n i i ^ B.
Hspcartti tyffiäissaisEitoa. pun 9ni-ssa.
josta, jaetaan pnnätylcsistä.
i »«rr-rr Tjftnfi shaeriHe annettnn parbaai:. ICaOiadan TULm suom.[a VafjnmaTraan tasalla cskeas saa:-
"taa searojen jäsenten tietooc. liitto.
tofxQäBxssan pääsäcset.
• Eon aJhsstTe>, naisarbeöijoirten. vetä­ne
ciair « S T S e; rä sifc fTscios is C*-»-*» P^iiAed i«^T »» Sw2»r. Os
!rcaal£E2n eTv^sm^f^m - • tyfiah-vaStion j TTtrcfirrrT-at- t ^ y ^ " ' ^ ' * gr>.rra ovat
in anunata-iC- öelmk. 2S j s ä , 1929.
I ^ KÄ. « ik- c-a. 3 ik. n.3s-j» 1 i i . — T k * ? « Ä » i J > S s a s » Ä EK=«3e | jatercatktnalpllp Heitä ei oCct pai
jaoston kokouksesta
(Jatkoa y-a^Tvary^arr. T^TTTrPfOtm"». riPiefc^ enpmpl mnfrpan CKcön
mlftltä, ötä nai*f!> £Rtää er.egipl va-
I^inrrs täx^l-rs. C ^ a t t » ' » j - l i i i
nljcoacaisia edostajia, tässä luzn-fcftj.
« 5?. n=«t7=Wi:->i» «rtjysi-^^^; niunistien eosmäisessä rraafbnan-ica2gres£
i£-.a, jcia asettoi hoishevisti-selle
Ijnjalle, MuKa se aatteeSmen
voima, ioka beisää <£i €äasiettar&. sai
T . » » ^ fa=arra.: E a » « i C » SST. SCicier Ec3<rT». « D c b a St.
rmi^^Sa kaasua: g«.Tr»fe J7 L « x « St- PsfceZa Iffl». P—tja^ece; Bos « , S a A s y . 0=»-
T«7M&3 r * ' " >» laiea»; LiJxxty ZuTy-^r^ XJ Laxa. Se. PdoSa IMJIT- • '•
ipsniaiseen pääkaspankiin lasiersaaa: csottaceet, että Engia;—- • , • B V . - V ^ 3rn>,-.v-»-i s v a o rvfcsiä 2:ses
•pohjaa t s i Ä ^ VT^n^^rlTTTnfHrr^nf^T.tyhdistysten <^ p&kto laso-hivialla V^S^^^J^^^^^^X^^ ^alit-^seuraavazHainen päätöäaaaama:
Ijca. nVfmrA^jp. edustajia, tässä, ktza.- r^^s.v^vir, iteeäca sieitä ozrarten tyc.-[^
taistelujen prr^N^a ^2ipj>us ybä
cosa ja msia zikic;
SoffiB. k^ijsfisUsi sntiTHsta T ^ . r a t a ' isympiä köpaiiamatkoja. "sekä
=nada2aseei l i i » « i barpatojttua | varattapa ohjeimistooc-an-
. ,sa paHcIeikkeja yjo- ja näitten kaur.
tokoakselle rirtzmiaz, jais— Että kieiijaaEto unmnsaa wotxetS|—^ tehtävä agitatsionityötä naLstea
^itaS sExzrzzrzz: puiissijciriajakä E^nj Sport fts'orw^non^tf^r^r.a^^ |keskccdessa.
• .- - -fc .^v^. • ggjjjjjjgjöjji searoja laittasiaan o-
^ ^ r f r . S S i T ^ ^ ^ S ^ S J ^ U ^ - ^ ^ liiussa eaus£aja«*ousten^; soitteenpa osastojen osoitei!moituks.ei:
Hansxan tokoc.x=e«H.-r£jvälisellä ajaHa ja määxää j a c ^ ; ^
ffr^-pcrtteeraa^akn Vapaudelle aH^irjcit-1 fcmlnvia seuroja ja jaoston tonaikan-| omaa sufflnenkielisen
tisatZi: l. V . K A . V S A S T O . t.^ate«fe»it»}«.
koko maa i tm an
vofma, joka
sa. lokako}
ssonissa muissa askaröäsa tai^uissa | k^set tästä
kestänyt ja karaistsnst sekä mmto. | Pobjcös-Aznerikas^a
^ ^ 'Tv?=e ErkkCä: tokocsmecfHi"ra- välisellä ajaHa ja nsääzää J a c E t o c n j ^^
tmsteosa tapaarui^n I/^r^ocn nsaaO-; j ^ 3 7 ^ ^ ^ ^ ^ v , r « : , H ^ ^ c ^ ^ c i t - ! kuuluvia seuroja ja jaoston fmmfkrm- ^
^nan noudattamaan ^ a°taima j ^ ^ ^ ^ , - ^ ^^j^ kenaa kat&>tt.
psiVk?TT<a. siitenjta ja määräyksiä, mikäh ne e v a t o l e uitavan ryhtvä. vaan annettiin asia
>rt^ ^ZTZsC^a ;iaettiin edcllisen neovtxtelukokouksen ristmidassa liitoa sÄä jaosam s a n - inttottsmikmmaile. joka via asiaa e-
^ f f f j ^ - ^ ^ ^ ^ S r Ä ^ - P Ö T t ä k i r j a , joka hyväksyttiin iiriiaa töjen . j ^ ^ e d u s t a ^ k Ä » ^ teenpäin ja voi esittää sen seuraani.
• i k a ^ £ . 7 ^ k a n s a l a i . - ; ^ ^ ^ ^ ^ - » " ^ j^eavaih. kanssa. Sekä myoskm ovat mahdol-'
Voittojen kiskonta aatotyoläisten raadannasta^^
mattoman voitfÄkaasti käjnyt eteen-1 sodan aikana kontasi y^glarmm ku-;^''™^'^*^^^^ .. . . „ ^ , .
päin työväen asian poolesta. Vätot | tcjnateedlisautta aniara pula raaka-J-o-y^^.^g^J- ^- ^
useinkin saata ostaa eaneakuulu-
Eilisessä lefctemnie uutisosastossa kerrottiin juuri julkaistut numerot
yhdttt maailman suurimman autotrustin. General Motorsin viime vuoden
voitoista. Nuo naratrot puhuvat lahjomatonta kieltä siitä kurjasta tilan­teesta,
mikä vallitsee työläisten järjestäytymiseen näden äutotyöläisten
keskuudessa ci vain General Motorsin hikipajoissa, mutta yleensä kai­kissa
autcAefctaissa-
Uutisessa mainittiin General Motorsin saaneen voittoa viime vuodelta
41,000^000 dollaria enemmin kuin edellisenä vuotena- Kaikki tuo suun­naton
voitcm lisäys on kooUu työläisten hiestä ja verestä- Tunnettuahan
lmättämän kaTliins hinratla Rakkaat
uhrit ja kärsimykset olivat kuiteakin
vain terästäneet taisteMj<Kta. Kunni-
Rkkaimpam sankarien, \Rflsa Ijoxem-tMirgin
ja Karl liebfcnecAtin sekä tu-iiartnen
muitten rlmpftä mainitsemat,
tornien naisten ja miesten veri o3 juu-on
kaHulle, että esimerkiksi canadalabissa autotehtaissa, niin General
Motorsia, Fordin y.m., on vallalla erikoinen hiestytysjärjestelmä, jolle
tuskin löytyy vertoja muissa teollisuuksissa- Työajallaan pakoitetaan työ-iäinen
näissä hikipajoissa ottamaan irti itsestään kaiken mitä vähänkin
lähtee, ja ellei kykene työnantajien mieliksi raatamaan, otetaan tilalle
loisia. Esimerldcinä mainittakoon, että Fordin canadalaisissa hikipajoissa
työiJkenteli viime vuonna 9000 työläistä kolmessa vuorossa, tuottaen 55C
autoa päivittäin. Tänä vuonna työskentelee samoissa tehtaissa 7000 työ­kunnan
historiassa ikimuistroset. Ko.
ko maailman igoletariaatin luokka­taistelu
sai uusia muotoja.
Kcmintemin ohjelmassa sanotaan:
"YbdistMuen vanan>nm;onkf4?l]iset työ-
Iäiset, jotka vievät mukanaan sorret-o
u v . » ya^,.^^..^. . ^ v , ^ ^ „.„„_ tujen ja riistettyjen miljoonaiset jou-läistä
kahdella vuorolla, tuottaen 630 valmista autoa päivittäin- Työläis- {kot porvaristoa ja sen "sosialistisia
rl vtrramuit ka valain salamorhaajain
ja julkisten työväenlutdcan pyövelien
toimesta.
^faa^igfcT^m^ päivät, toisesta seitse­mänteen,
vuozma 191S, jolloin Komin-lemin
ensimäinen kongressi Tfnmin
idbäonz määritteli maailrbanvallan-kumouksen
taisteluehdot," ovat ihmis-ai
inesta. kun niitä ei saatu Ameri-? ^^^^^^^^ J^^^^^I^-f!^^
kasta, ja työttönvvs kutojain k e s k u u - i ^ ^ ^ J ^ ^
dBssa oli tavar^onian suurL Tällöin' L u ^ i « i yhteinen
käsittävä T. N.
rseuvottelukckous
astuivat Ranskankin työläiset avusta-;
maan Englannir. työläisiä vaikeissa o - i ^ ^ ^ ^ ^ - ^ - ^ J S ° ' ' 1 ^ J ^ '
losuhteissa. lisäksi intemaUonaTf^l ^ lähettämään edusUjat. Edis-perustamista
oU omiaan auttamassa' Vaneouvenn neuvottelukokoak-eri
maiden t y ö - j ^ n yhteinen esiinty-i ^ J f ^ f ^ seuraavat toverU. lady-mincn
Puolaa kapinallisten puolesta sntth1sta_ Taava Mamms ja Emia
jne. • lind. sekä Chase Eivenlta Tötla ffieta.
T^m^r^k^ tehtäväkseen tämä in- Vahttiin 2-hgiki^^IastuckomitPa
tamiseen ottivat muodoHiasti osaa tn"Timaltakm j^^jy^nkm^TVilUk laaa-
KnglpTTnm. Ranskan, Italian, Irlannin i ™ ^ ^ aTnftnima Vanaravenn neovot-mai^=
es?ä järjestöllisessä neuvotteluko-vällttömästi,
johtamien "Kommunisti­sen
liiton" ja Ensimälsen Intematio-haeln
historiallisena seuraajana ja n
intemationalen parhaitten sodanedel-listen
traditioiden perillisenä. Ensi­mäinen
Internationale laski aatteelli-ten
vähennys on sib 20ÖO, mutta tuotanto on lisääntynyt päivittäin koko- asiamiehiä vastaan, pitää Kommimis-naista
80:11a autolla! Samanlainen •'jirkiperäistyttämissysteemi" on kä>ty tinen Internationale itseään Marxin
läpi muidenkin aotolrustien tehtaissa ja sen tuloksena voidaankin n3rt
lukea edellämainitun kaltaisia numeroita suunnattomista voitoista auto­teollisuudessa,
Canadan äutotyöläisten tulisi hieman miettiä noiden voiltonumeroi-den
johdosta. Niiden tulisi osottaa autotehtaissa työskentelevien työläis­ten
mieliin, että kaikki tuo suunnaton voitto on kiskottu heidän selkä­nahoistaan.
Noiden numeroiden luulisi Canadankin autotyöläisille pa­lauttavan
mieliin, että heillä on olemassa oma järjestö, Canadan auto-työläisten
teollisutisliitto, jonka voimakkaaksi rakentamalla he voivat
panna esteet kapitalistien häikäilemättömälle riistännälle ja eaada olo-suhteensa
paranemaan siitä alennustilasta, mihin ne ovat järjest\'mättö-minä
ollen painuneet/
Canadan autotyöläiset! Liittykää alanne ammattiunioon, taistele­maan
kapitalistien tunnotonta riistäntää vastaan! Rakentakaa Canadan
äutotyöläisten teollisuusliitosta luja järjestö, joka kykenee teidän etu­janne
turvaamaan!
ja Saksan t y y t e n edustajat. sn^.]teiakckauk^ Samaten edustajiksi
- valituille annettiin evästykseksi ktäco
piiriä käsittävän T. N. L. neuvottelu­kokouksen
tehtäväksi laatia ja lähet­tää
aäapomaisegn paikkaan jyrkkä
kouksessa syyskuun 28 ima 1864 valit­tiin
neuvosto, johon muiden mnkara
Ir^- toteuttaa mrtxen sopimusten pe­rusteella,
mitä cn cdemassa WSAni ja
C. S. T U Lm vähHä.
Hyväk^ttiin possivalicdcunnan laa­tima
päätiylaa^Ima edustajien lähet-temisestä
New Teakissa pidettyihin
,le edustajakokoafcille. jos näkee se-tarpeelliseksL
Baha-asiain valiokunnan esityksestä
päätettiin seurojen jäsemltä kantaa
25 ^ntin ylimääräinen verotus liito-juokseviQi
menojen peittämiseksL
Kurtnpidcsca. väkiju<Hnai»h£i3iir.
nähden hyväksyttiin seuraava p i i -
toanenpiteen urhHTnliikfreen
-öiym
T^mnVokra^. lausuu
TffftiT^i^fmiVrmnanp sen
johdosta, että liittomme osallistui
Xabor Spcrts Union "ölympialaisBn'*.
Mutta niihin edustajain valinnassa
tapahtcnesi harkitspmattoman nse-nettelyii
jc&d«ta kokocs laigun pa- c a ^ ^ suomalaistan työläS^n
heksumisensa iuttctomiikunnalle. Vas- .,^H^nT,Tiirnn edustajakokous:
että liiton alaiset seurat velvoitecia:^
=pir^ suhteessa, kurinpitotnimenpite..
tatkoiraksiin
kuuluu terveellisten elintapojen e.ii3-
tflTn?Twi ja kannattaminen, ja k£x>-
ka väkijuamapahevan turmioilinen y-leensä
työväen liikkee&e, niin päat-taisuudessa
olisi
käytettävä tarkempaa harkintaa täl­laisten
flinafn sattuessa.
Samoin hyväksyttiin ponsivalioknn-
^ ^ J ^ ' % v ^ £ ^ t ^ m vastalause V ^ u d e n - t o ^ j a n - i ^ o nan lauselma n-s. Penttilän jutusta,
m^Tna>5«*irsi ^ t a v a i s ^ n tama _™-! haaran luokStaomion Tohdasta. sekä ioka kuuluu seuraavasti:
temationale ott: mamfestm antamisen i haaran luokkatuom«m johdosta, s ^ ^ t k i t t u a a n Tteonton Yrityksen jä-senta
V. Penttaäa vastaan Sudbur.vn
Kisan taholta iKistettua lakcnrikkuri-sen
peruhan kansainväliselle prc^taa-liseUe
taistelulle sosialismin puolesta.
Toinen iQteniationale valmisti parhaa­na
aikanaan maaperää, työväenliikkeen
laajalla jookkoleviämiseUe. Elplmas
KommTiTnsftnen tntemqtionale, jat­kaen
Ensimälsen intemationalen työ-tavattoman
suuriarvoisen työn. In-temationalen
manifesti ja ohjelma o-vat
eräässä suhteessa tavattoman sel­viä.
Ne vaativat, että l^aikpn työn
täytyy tapahtua luokkataistelun poh- j ^ oikeuskulujen korv?.nmf^ha^oon,
jaHa. Säännöissä «»nnta^n. että työ-1 Myöskin oli saapunut kutsu lähettää
sekä intemaöoi^alen sääntöjen ja oh-i Polusidiktatuurin mielivaltaisten hy&-
jelman hiomisen, jossa Mari suoritti «^äyksien kohdistamisesta kaikkia työ­väenluokan
järjSstynfifyyttä vastaan
Myöskin velvoitettiin Ladysmithln ja
Chase Kiverin T. N. Liitot hankki­maan
rahallista avustusta Arvo Vaa.
ätetystä rauta- ja terastsrölaisten To­ronton
imio-csaston n:o 4:n kirjaHi-väenluokan
vapautumIn^vci'laT^. «iustaja Vancotiveriin, maalisk. 10 päi-- ^fste lausuimcsta. jossa m a m ^ ^
tua vain o m a S ^ l i ^ pidettävään Labor Partyn ^a Reiel ja B r o ^ : m hike. jossa Pent-syytettä
toteaa kokous:
että syyte on kaikkea perää vaHIa,
mikä käy selville nun. kokoukselle e-
Canadan suom. TVLm eiustaiakokous
Kuten lehtemme lukijoille on tunn^tua kokousraporteista, pidettiin
otsikossa mainitun liiton edustajakokous viime sunnuntain aikaan täällä
Sudburyssa- Raportista on tunnettua lukijoille, mita asioita siellä keskus­teltiin
ja päätettiin, mutta se ei ole lukijoille tunnettua minkälainen henki
täsisä kokouksessa vallitsi.
Huolimatta siitä, että ennen kokousta näytti asioiden joukko|on pujah­taneen
sellaisiakin kysymyksiä, joissa odotettiin tavallista navakampaa
yhteenottoa eri paikkakuntien edustajien välillä, ei sdiaista "navakkuut-ta**
kuitenkaan syiitynyt keskusteltiin yleensä sangen asiallisesti ja
.syntyneet päätökset voidaan katsoa hyvin harkituiksL Kokous kesti asioi
. dcn paljouden vuoksi tavallista kauemmin, mutta siitä huolimatta ei edus­tajissa
ollut havaittavissa erikoista hermostuneisuutta, vaan kestettiin ko­kouksen
tuoma rasitus urheilijain levollisuudella.
Erikoista kokouksessa oli myöskin se, että läsnä oli yleisKianadalai-sen
työväen urheiluliiton, Woiker5' Sport Association, edustaja sdkä nel-jesedustaja
Yhdysvaltain työväen urheiluliiton toimeenpanevasta komi­teasta.
Kuten sanottu, annamme täyden tunnustuksen mainitun edustaja­kokouksen
suorittamalle työlle, samalla myöskin painostaen erikoisesti
sitä «etldcaa, että tällä kokouksellaan osottivat urheiluliitossa toimivat to­verit
olevansa korkealla tasolla liittonsa sisäisten asioiden järjestämiseen
nähden. Samoin oli havaittavissa, että aikaisemmin ilmennyt piirre ha­lusta
kaikenlaisten pikkuasioiden penkomiseen ja siten p)Tkimys kokouk­sien
aikaa turhanpäiten kul^ittamaan, oli hävinnyt melkein olemattomiin.
Nämä mplemmat seikat jo sinänsä ansaitsemat tunnustuksen, esimerkkinä
kaikille tobillc järjestyneille.
Viimeisenä ja kaikkein huomattavampana piirteenä voimme tyydy­tyksellä
tuodai julki sen tosiasian, ettei liiton keskuudessa ole minkään­laista
Ulaa millekään r>hmäpyrkimyksille, vaan siinä suhteessa, kuten
muissakin, on liitto täydellisesti ehjää ja yksimielistä-
Jatkukoon edelleenkin liiton suorittama fyysillisen kulttuurin työ
alkamaansa suuntaan ja saakoon kannattajikseen yhä laajemmat työläis­joukot.
Ottavatko Viron f aseistit hallituksen kokonaan
kasunsal
ja tekoja.
Kun-Viron työväemalta saksalaisten avulla kukistettiin ja maassa
pääsivät.valtaan valkokaartilaiset, kunnostautui maan valkaisussa huoma-tuimmin
kenraali Laidoner- Hänen apunaan valkokaarteja perustamas­sa
oli m.m. maan nykyinen sosialidemokraattinen pääministeri Rei. L a i -
dpner on koko valkoisen Viron ajan ollut yksi sen huomattavampia po­moja,
jota varsinkin englantilaiset ovat käyttäneet milloin mihinkin tar­koituksiinsa.
Äskettäin erosi Laidoner riikikogusta, parlamentista, ja nyt
on hän ^ l a n u t työpuolueen äänenkannattajalle ^'Kajalle" haastattelun
eroamisensa syistä- Laidoner raivbo sen johdosta^ että parlamentilla on
liian paljon valtaa j a hallitukset vain leikkipalloja pariamentin käsissä.
Hän kApäa lujaa miestä, joka riistäisi vallan parlamentilta ja saisi maa­han
ehdottoman lujaa komennon. Kehnoon asiantilaan on suurena syj-nä ^ oman taistelunsa kautta saavutta-huono
perustuslaki, jota Laidoner vaatii muutettavaksi- Kenraali ennus- jjut.
taa pian tulevan ajan, jolloin muutokset tapahtuvat ja silloin uhkaa työ-
Iäisten pyöveli taas palata takaisin politiikkaan.
Laidoner ajattelee esiintyä Viron Pilsudskina ja toteuttaa maasisa
täysin fascislisen komennpn, vaikka siellä työläisiltä jo nyt on riistetty
alkeellisimmatkin oikeudet- Laidonerille ei riitä se, että vankilat ovat
työläisiä täynnä. Olisi kai täytettävä santakuopatkin. Kenraalin e&iin-tj-
minea on herättänyt suuria huomiota, sillä fascistipiirien tukemana
saattaa hän kylläkin käydä toteuttamaan äärimmäistä fascbtista terrori-järjestelmää-tä
ja omaksuen Toisen intemationalen
työn hedelmät, on päättävästi hylän­nyt
Toisen intemati<malen opportunis­min,
sen snsiaHshnviniCTnin^ sen por­varillisen
sosialismin Vääristelyn, ja
alkanut toteuttaa proletariaatin dik-tatuuria.
KommTmistfnfn Internatio­nale
jatkaa siten kansainvälisen työ­väenliikkeen
kunniakkaita sankari-traditioita:
Riglannin kartistien.
Ranskan v. 1831 kapinamiesten, Rans>
kan ja Saksan työläiskumouksellisten
V. 1848, Pariisin Kraimuunin kuole­mattomien
soturien ja »"»rttyynea
Saksan, Unkarin ja muiden maiden
vallankumousten urheiden sotilaiden,
entisen tsaarin hirmuvallan alaisten
työläisten, proletariaatin diktatuurin
voitokkaiden kanta jäin. Kiinan prole­tariaatin
— Kantonin ja Shanghain
sankarien traditioita"
Komlntem cm siis kazisainvällsten
luokkataistelua kaiken luokkaherruu-den
poistamiseksi. Nämä ajatukset e-sitetään
sitten tarkasti muodosteltui­na
V. 1866 Geneven famgressissa, jos­sa
ne hyväksytään.
Maailmansodan jälkeisinä histtsial-lisina
aikoina heräsi entistä voimak­kaampana
ky&ymys työväenlucdcan o^
lojen kansainvälisten asiain järjestä­misestä.
Kmi'melkein kaikki kansain­väliset
suhteet olivat katkenneet ja
työväenlucrican asema käynyt entistä
raskaammaksi, oli luonnollista, että
kansainvälisen ybteis^rön aikaansaa-julistettu
lakkotilaan
kous päättää:
l) että V. Penttilä ei ole työskeh-mämme
sihteeri H. siiT^nf»^ ollen
alustukset jo ennemmin hyväksytyt.
Valittiin tilintarkastajat tarkasta-J
maan ryhmä toisen tilit, s d ä myöskin h^^^S^ lakonrikkurina .ja et^ hän e-läätettiin
lähettää ryhmä toisen puo- j delleenkin on saina kunnon toveri
Iestä yhteinen
Vappuonnentoivotus tähänkin: saakka;
2) että liittotoimikunta julkalstes-siin
jäseniinsä nähden, jos seuran jä­senet
esiintyvät yleisillä paikoilla
päihtyneessä tilassa, tahi huomataa.-!
vähttäjänä, tahi muuten tetevän. it­sensä
vikapäiksi sopimattomaan käyt­täytymiseen,
niin annettakoon ensi­kerralla
huomautus ja jos rikkoraus
-lusiintuu. eroitettakoon jäsen mäiri.
•••jaksi tai amiaaksi.
Jaoston tilien tarkastajiksi V2.1::u.n
Nestor Luoto ja Paul Jansson.
Seuraava jaostcHi edustajakoii^c^i;
tullaan jätämään Sudburyssa.
• Kokous teki päätöksen myöskin n..
Jämefdtin jutusta, eroittaan iiiv.i:
liitosta. Järnefelt voi yhtyä takai5:n
liittoon täytettyään ne ehdot, jot*^
liittotoimikunta on hänpllp aikaisem­min
antanutl
Toverittareen, $8.00 arvoinen.
Valittiin ensi neuvottelukokoukseen
minen 'oli käynyt entistä välttämättö-mämmäksl
kumoustaistelujen summa. Kun tar-
Komintemin kymmenettä vuosipäi­vää
viettivät kaikkien maiden smxe-tut
joukot tietoisena siitä, että inter-nationalen
tarkoituksena cn tehdä
loppu kapitalistisesta järjestelmästä,
jonka vuosisatainen sorto on maail-
•man kansoille kä3rnyt isietämättömän
raskaaksi. Ja nämä joukot tietävät
myöskin, että Neiivostoliitto on Ko­minternin
lapsi siitä huolimatta vaik­ka
Neuvostoliitto onkin tiikttif^mmin
ohjelman suorittajat, sekä suoritettiin
edellisen kokouksen määrittelemä oh­jelma.
Päätettiin pitää seuraava neu­vottelukokous
ensi toukokutm ajalla
Cob-tree'ssä. E. Lindin talossa, josta
ajasta lähemmin ilmoitetaan paikal­lisesta
Kokous lopetettiin lanlamaTla
Työväen marssista l:nen ja viimei­nen
värsy.
S. Kivelä — Rapprteeraja.
syntynyt ktm Komintern on viralli­sesti
perustettu- Ne tietävät, että Le­ninin
tunnusten alia on -Venäjän köy-
Ihälistö saavuttanut vapautensa ja ne
ka.st4*Temmf> niitä tekijöitä, jotka ovat tietävät myöskin että Kominternin
johtaneet tämän intemationalen pe- perustaminen <di itimiggtirtnpt^ histo-rustamiseen,
joka monessa maassa selite j riassa käänteentekevä tapahtuma, jo-tSän
niin vaaralliseksi, että ^ihen ka jouduttaa koko maailman nyöväen-kuuluminenkin
rangaistaan kuritus-' tu<&an vapatittamista.
FascLsmi käy päivä päivältä yhä
polttavammaksi päivänkysymykseksL
Kaikkialla porvarillisissa maissa nos.
taa tämä musta peto päätään — iske-äkseen
työväen lutdckataisteluliikkeen
maahan-
Italiassa, . Puolassa^ ^ipanjassa, Ju­goslaviassa.
Bulgariassa ja Liettuassa
suoritetut aseelliset fasdstivallankaap-paukset
ovat kaikille tunnetut. Niissä
maissa, varsinkin Italiassa. raiv(»a
mitä l^rvittävin valkoinen terrori.
Monilta tuhansilta luokkatietoisilta
työläisiltä ovat fascistit riistäneet
hengen ja vieläpä useimpia tuhansia
työläisiä viruu ja nääntyy fascistier)
vankiluolissa. Kumotikselliset työväen
järjestöt on hajoitettu ja riistetty
työ%-äeltä alkeellisempikin sanavapaus.
Aseelliset fascistijärjestöt määräävät
maan asioista, työläisille on pantu ka­pula
suuhun-
Monissa muissa maissa, joissa ei
ole vielä toimeenpantu fascistivallan-kaappausta,
valhtsee miltei yhtä räi­keä
fascistikcHnento kuin edellämaini-tuissa
avoimen fascisäsen komennon
maissa. Usein toistuvat työläisten
vangitsemiset, mielivaltaiset hyökkäyk­set
työväen järjestöjen kimppuun, ar­meijan
ujeeerien kapinameiningit y.
nxs. ovat selviä fascismin ilmauksia
kemään, että kaintalismin perustukset
horjuvat, että uusi, sosialistinen yh­teiskunta
astuu näyttämölle. Tämä se
panee porvariston heittämään porva­rillisen
demokratian romukoppaan ja
asettamaan tilalle fascismin. Fascismi
on porvariston viimeinen keino, j(äla
se yrittää pelastautua perikadostaaJL
Toiselta puolen fasdsmi on porva­ristolle
sodan ^valmistamisen ase. Por­varisto
on ottanut <q>pia maailman­sodan
kokemuksista. Selkäpuoli ei ol­lut
turvattu, sekä rintamilla että teh­taissa
olleiden työläisjoukkojen kes­kuudessa
puhkesi kapinoita ja vallan­kumouksiakin.
Ke^itaUsmi oh^xtmiah.
taa muuallakin kuin vain Venäjällä.
Porvaristo laskee, että kapitalismin
asema tulevassa sodassa tulee monin
kerroin uhatnmqaaksi kuin edellises­sä,
eUei .selkäpuoli ole jo ennen sotaa
turvattu. Se tietää, että työväenjouk-kojen
haluttomuus sotaan porvariston
hsnräksi on nyt monin kerroin suurem­pi
kuin V. 1914r-18.
Tässä se on se nyk]risen ajankohdan
välitön syy, jonka vuoksi porvaristo
turvautuu fasdsmiin, hajoittäakseen
ja lakkauttaakseen työväen luokka-taistelujärjestöt,
raivatakseen tieltään
tjröväestön parhaimman ja johtavim-man
joukon, terrorisöidakseen työ­väestön
niin. ettei siitä olisi sodan
Kansainvälisen naisten­päivän
tervehdykset
"Sucmen työläisnaisten tervehdys Nen-vostötasavaliain
liiton ja erik.
Karjalan työ!äis- ja talonpoi-katsnaisflTe.
saan syytteen ja siihen perustuneen
erorttamisiäätöksen saxusnalehdessä,
prnenkiifn se oli tiedustellut syytteen
todenperäisyyttä edes asianomaiselta
seuralta, on menetellyt harkitsematto.
masti ja järjestötoiminnan vastaises­ti,
minkä johdosta kokous lausuu an­karan
pafadcsumi^n liittot<nmikun-nalle;
3) että Sudburyn Kisan menettely
jutun vireillä pitämisestä vielä sen­kin
jälkeen, kun liittotoimikunta oli
ercittamispäätöksen peruuttanut, csx
katsottava järjestökurin halventami­seksi,
mikä sellaisenaan on jyrkästi
tuomittavaa, antaa kokous Kisan joh­dolle
vakavan muistutuksen sillä vm-märryksellä,
että se vastaisuudessa ei
K<&ous loppui keHo 5 minuuttia 7 ' i
kaksi yönä. edustajien laulaessa
sainvälisen.
Yleensä kokous oli asiallinen ja ra­kentava
joka suhteessa, jenka pää­määränä
oli nrh*''^i^ti^f*fppTr''^'' rakea.
taminen. — K. S.
Suomen TUL:n noske-lainen
johto
New Yötkin aineen Suomalaiset iy6-
ELisurheilijai läh^täneet proieätlu
Rakkaat toverit! -
Tänä työläisnaisten suurena tais-telunpäivänä
tahdomxhe me. Suomen
sorretun ja vainotun työväenlutdcan
naiset lähettää Teille maailman ensL
maisen työläisvaltion naiset, palavan
taistelutervehdj^smme.
Me elämme täällä erikoisissa olo­suhteissa,
— vailla ihmisarvoa ja oi­keutta,
saamme taistella nälkää ja
kurjuutta vastaan. Lapsemme heikke­nevät
ravinnon puutteessa. KCSLO luok­kaamme
rasittaa raskaana kapitalis­min
kahleet.
Vallassaolevan luokan vaino tyo-väenlu<
dckaa kohtaan kiihtyy päivä
päivältä. ^alksL päivä raahataan uu­sia
uhreja keskuudestamme vankiko-meroihin
ja yiiä lisääntyy niiden äiti­en
ja lasten lukumäärä, joilta lucdcla-taistelu
on vienyt ^oiHnr» rakkaimpan­sa,
heidän tukensa ja turvansa.
Mutta me näemme vahiottujen ja
sorrettuj'en liittyvän laajemmin yhteen
ja uhmaavana kaikkia vainotoimenpi-teitä
ja päättävästi jatkavan taistelua
oikeuksiensa puolesta. Myöskin työ­väenluokan
naisten näemme entistä
lukuisammin iastuvan luokkataisteluun
miehen rinnalle.
Kalliit toverit!
I^nä kansainvälisenä taistelupäivä-nämme
tahdomme uudestaan vakuut.
taa teille taistelusiskomme ensimäisen
työväenvajlan maassa: Teidän esi-merkkinnp.
teidän uljuutenne ja uh­rautuvaisuutenne
ovat rohkaisseet
saa uusiintua.
Myös hjrväksyttiin päätöslauselmat
tbv. Vaaran vapauttamisesta ja ter­vehdyksen
läheti^unisestä &iomen
Työväen Urheilulrftdelle. (Julaistu - jo
aikaiseminin).
Kokoukselle luettiin Torontosta C Ä
J : n sihteerin tov. A. T . rtmirt lähet­tämä
tervehdyssähkösancHna.
Kokous päätti tov. Nurmiahon vie­mään
suullisen tervehdyksen Suona-laisen
Järjestön konventsionille.
Liittotoimikunnan alustus palkinto­jen
yhtäläistyttämisestS jätettiin seu­rojen
toteutettavaksi siten, että aina
kin mestaruuskilpailuisaa tulisi pal­kinnot
varustaa liiton merkillä, sekä
kaiki.ssa palkinnoissa yleensä olisi
merkinnät inistä ne on saatu.
Yrityksen edustajan tiedustellessa,
josko ensimäinen voitto n.s. Vesan
maljasta olisi täysin pätevä,- jota vas­taan
ei lumouksella ollut mitään muis­tuttamista.
Muuten Vesan maljan
säännöt päätettiin pitää nykyisellään.
Hyväksyttiin Kisan alustus, että
nuorten yleisurheilumestaruus kilpail­taisiin
liiton mestaruuskilpailujen
A-sarjan yhteydessä.
Samoin sen. että liiton ohjelmistoon
otetaan viestinjuoksujen mestaruus,
sarjat, käsittäen 4x100. 4x400, 4x800 ja
4xlÄ)0 m. matkat. Myöskin Kisan eh.
dotuksesta päätettiin ottaa käytäntöön
koko liiton alueella erikoinen urheilu­päivä
niin kesällä ktiin talvellakin.
Päivien määrääminen annettiin liitto-toimikunnalle.
»
Viimeisen Uittokt&öuksen aikar:a
n.s. "Kosti-Pullien" tekemän surulli­sen
kuuluisan valtakirjarötöksen avul:2
Suomen TSröväen Urheiluliiton ioii-toon
päässeet noskelaiset. ovat hoi­taneet
liiton asioita tavalla, nuiä on
aiheuttanut suuttumusta työläisurhe.-
lijain keskuudessa. Välien katkak'.35-
minen Neuvostovenäjän kanssa ja iti­vät
rettelmnuset Ruotsin ja Norjan
työväen urheiluliitcm kanssa eivät
suinkaan ole olleet työväen urheilu­liikkeen
hengen mukaisia. Suomen
Työväen Urheilulii^pn eduille ne epäir
lemättä ovat cdleet sangen vahingolli­sia.
T . i i t t n t o i T T i i l n m T i a p määräämät T
ULui jäseniä koskevat lukuisat rankai­sutoimenpiteet
ovat. saattaneet liiton
yhtenäisyyden vaaran ^laisek^t. Spar-takiaadeissa
olleiden liitosta eroitts-minen
ja lukuisat kilpailumi^ten ran­kaisemiset
ovat synnyttäneet pahar.
verta työläisuiiieilijain ke^uudessa ai­na
Amerikaa myöten. LSU:n Nev.-
Ycffktn alueen suomalaiset työläisur-heilijat
ovat t^iahtmnain johdosta
TUL:n liittotoimiknnnalle lähettäneet
allaolevan pahPksiimi.slauseea:
Fasdsmi on porvariston diktatuurin • puhjetessa vast^innan t^jaksi pof-kaliikkiissttaa
räikein ja kaikista taantu- \-aristolle. \ ^ • - -
muksellisin ilmenemismuoto. Se riis­tää
työväenluokalta ne vähäisemmät-kin
valtiolliset oikeudet, mitkä tämä
Fascismin syntyyn ja valtaannou­suun
on olemassa määrätyt yhteis­kunnalliset
juuret ja tekijät Se On
Näissä tarkoituksissa englantilaiset
ja. ranskalaiset imperialistit järjestä',
vät ja tukevat fascistäsia vallankaap-pauksia
Puolassa, liettuassa yjn. S i ­ten
yrittävät raivata, tiätään' asteet;
jotka pidättävät imperialistien hyök­käystä
Neuvostoliittoon.
Pascismi on" työyä^tölle kysymsrs
lahoavan kapitalismin tulos. Proletaa- elämästä ja kiulenu^ta. siksi meidän
rinen vallankumous Venäjällä, laajat on oltava'sen suhteen alati valveilla
vallankumoukselliset liikehtimiset | ja koota kaikki voimamme taisteluun
muissa maissa, kapitalistisen talouden | fascismivaaraa vastaan. Vaadittava ja
liitoksistaan horjahtelu kaikkialla.. | käytävä läättävää, herkeämätöntä
Liiton kotipaikkana päätettiin edel­leen
pitää Sudbury. Sihteerin palkka­uskysymyksestä
käydyn keskustelun
.»-V-..»—..-.^ perusteella päätettiin ehdottaa suoma-meitä'
pimeimpienldn"\vaiäaiihetkten' Jf^ konventsionille. että
keskellä-.Ne ovat meitä auttaneet ja!3^?^"*^ valittaisiin erikoinen ur-kannustaneet
kokoamaan voimamme toimittaja, joka hoitaig
uuteen taisteluun. Samalla "ne antavat - sihteerin toimen, sillä
Suomen Työväen UrfaeQaliitoa
Me Amerikan suomalaiset työläisur-bäUjat
olemme suurtila mielenkiin-nolla
seuratmeet Suomen Tspväer,
Urheiluliiton viim«*aikaisia ^ tapahtumia
Viimeisen liittokouksen aikana suo­ritettu
häikäflemätön valtakirjajuttJ
— 50:ta työläisseuran edustajalta e-vättiin
edustajaoikeus — cSL tapahtu­ma,
znikä ensin kiinnitti huomiotam­me,
mutta sen jälkeen on tapahtunut
kokonainen sarja ns. rankaisutoimen­piteitä,
joidea suhteen emme enää^ vei
vaieta. Sellaiset teot kuin^>artaki-aadeihin
osaaottaneiden liiton jäser.t'^
eroittamiset, tikkurikysymys. kilpailu-pakko
(ll:ta työläisnyikkeilijää ran.
gaistiin kilpailuista - poissaolemiser.
meille pyhän velvoituksen taistella | J}^-. . ^feyispllfiänkRän ollen ei
yhteisen asiamme puolata voittoisaan
loppuim asti •
Ttoverit! '
länä taistelunpälvänä ojennamme
jälleen teille .kätenne ' meikiksi siitä.
että,mekin taistelemme taäUä ihmisyy-deii
ja oikeuden asian, pucäestal
Eläköön työläisten Venäjä!
Eläköön kansainvälisen proletari­aatin'
voitokas taistelu kapitalismin
kukistamiseksi! _
KansiaitiTOUgen naistenpäivän juhla­kokous
Hclsihgissä, maali.sk." JO p:nä
1929."
suuri työttömyys ja alati kasvava-tyy-tymättömy3fs
laajoissa työtätekevissä
joukoissa, on saanut porvariston nä-taistelua
suojeluskuntien, suojelusliit-tojen,
rikkurikaartipn yjn. fasdstisten
järjestöjen hajoittamiseksi. On muis­tettava,
että ellei työväestö lähde a-joissa
voimakkaasti liikkeelle fascismin
vastustamiseksi, joudutaan, meillä täy­delliseen
vuoksi), ja Suomen työväen urheilu­liikkeen
uranuurtajan, maailman, suu­rimman
työläisurheiluseuran Helsingin
Jyryn kilpaihijen jarjestämisoii£uden
riistäminen, ovat meis^ herättäneet
suurta hämmästystä- j a suuttumusta
Sucmien Työväen Urheihiliiton johto.^
vastaan. - •
Me Amerikan suomalsöset. tsröläistir-heilijat
täysin ymmärrämme järjestö-kurin
merkit^tsehi minkä nimessä-liitto
voi pitää täydtilä palkalla ole­vaa
henkilöä.
Myöskin katsottiin välttäinättömäksi
perustaa Vapauteen enempi tirheilua-sioita
käsittdevä osasto.
Liittotoimikuntaan valittiin puh^n-johtajaksi
J. Seppälä, sihteeriksi P. ,
Ruohonen s^ä^ jäsenflksi K. Jalonen 1 mainittuja ' isaikaisutoimenpiteitä on
j * . ^ * ^ ?assi Jehusta, O. Rautio K i - suoritettu, mtitta me myöstei näemme,
sast^; V. Perä Creighton Yrityks^tä jettä Suomeii -Työväen Ui-heiluiiiton
y. Puro Kisatovereista sekä varalle: johto ei ole toiminut vilpittömästi lii-
^ Lagerbom, V. Karhunen ja L|ton yhtenäi^yttä ja etuja silmällä
H ^ ^ , .' (pitäen, vaan • on epäurtieilijaniaisella
äUhtomestaruuskilpailujen ^suhteen ja työväen'urheiluliikkeet totuttu-o-
tun sitä mieltä, että kUpailut jär-'jen tapojen vastakkaisella tavalla tul-jestettaisiin
vuoroin pohjois- ja vuo- SnuT ^äntö|ä ja väärinkäyttänyt
f - . ^ _ ? ^ ^ . ^ * ? " ° ^ Kuitenkin ensi. a.spmaansa.
talvella pidetään ne pohjoisessa. EdeHämainitonlaisten t^ahtumaln
. V^^eisurheilumesta^ A- johdosta me Labor S p c r t s ^ O i ^ New
kutHn&opiajarje^lmaan ja B-sarjojen väliä pitäisi öHa vä- Yorkin alueen suomalaiset työläisur- ^ s f ^ i ^ ^ : * ' ' ^ ' ^ ' ' ™ ^ r ^ ^ {heilijat,maalisk.TS?Si^eSn-alue­maassa.
Itahassa. j ^tsottun laton nykyisten sääntöjen.kokouksemme kauttijulöt^^
No, ^
VI
Leipä
poUis
Pariii
Kaup
VHw
muoti
Siksi}
^ se he
' vangi
Uusia
vainOi
lisää
Musst
"vaali
fäscis.
Rienu
kun ft
terror
Ybtyv
Hohoi
porpa
Uotta
milloi
koitta
kirjeti
ellei
"jobh
mielei
Siksif
syytöi
Vapai
Korpt
lafitot
"laskt
Antaa
Yhdyi
Mexik
pomm
apuna
Vaihti
"heng
Jiiiekk
"Esivi
nyt
Penns
hengei
se mo
Aukoi.
kuolol
Puutu
ilmall*
kaasuj
Kunne
surma,
muutti
Eipä i
valkoi
hallitu
Nyt a
sakkin
eroja
'Suur te
. palklci
oisi jc
Kun l
"napp
palkki
heksumis<
heUuUit<H!
vastaan
Työväfen i
si liittoa
menpiteei
noUistila
haa ja y
en Urheil
Labor
alueen ai
Emil n
put
m
Pako
mioi
Pakoilin
on kapita!
da kitket
Joukoista'
nainen ve
nyt toivot
. foviiatotuo:
pöytien äi
pitalisteilli
män lömi
pää. Se ti
enää Jout
mitt^ljryn
ja taistelit
sa läMot
tuimiin V
työehto- 3
Iäiset tahi
loihlnsa t
kapitalistie
liseUs rint
jonka koi
tääii kapii
sien: "koti
lukykSdsyy
työmisten
pleniennett:
tyyn ^iöpä
ehtostqdtnii
Lyhyenä
Saksassa, ]
jo saatii 1
.vintotu(»ni