1930-08-21-02 |
Previous | 2 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
«ivu 2 Torstaina, elok; 21^^^ Aug. 21- VAPAUS. (LOxivK 4 ^ Ml» M i a of P I ^ d A Vodifcm' U fcö? at SUbsir. Cmnl «IteitUux n t c i . 7S« per cvi. toeh. M i a l M a cfc«|» te Nikkeli- jä kttpätiteoUims soi utaiä Offic* (ittb wofk. ulvBtiMausU. «Cc.) l<B»-i!«Mr ( M V ^ ILUOTUSMINMAT VAJAUDESSA t ^«Imlbtoitaatskxt I i i » kaitm,tfJmri*k» kmtM..— AtMttMM» . , « |Wi«tata»au. — NincaamaUeUBOtBkMt 50* k o U . S lfOTt«fc. — ,.«f)| «la. tXJOO ~i k«ma — AtaolocroilviMBkMC |2J» karta. $34M lillaL '"^•ijT iMta. - KDOU •-«jdggM ti*lof; Ja eaoicnmoiukaet SOe k«iM, •''*'Wmfr«<<'iri • - n" " T T T - - ' i i i e u i U a Ua^UuUata. c l a U t q w ; ' < z i ; < : i «7P KikaiUa tala. — KaoiaaaaiisoiakMf «3U» kota. SO li^ioakaa iuUoalaaaat)t4,tfl;,ll(fJ««*>(nlVi>' ~ - 11.00 koUoa katua. — TfUftUlmäufim Ja OiMta» rr^- fil , ~W . T^«Ik.Äini-- I . k . «6.00, o^kk. t3M Ja l kk. K M J ' - < '*i<t(i<irrh J . V . A U « ^ - ' 'OttUa, Bookdoia aad* Priat^'o|li Vtpäu 9M)WBa^ Ibm Somtt. 40 B i U le ba addraia^i Vapaoa. P.O. Boa fi9. Sadbair. OM. . ' ^ atr« BJUaia ubaaM aaa^vaauofta «Miotliuaa Ufja «Altui.HnaoaaBitaUa a i n a l U i - i . W. AU^tiat. Uikkaao^fuja. kirjactakaa MacDonald on taas lörpotellyt saam-ittksistäan Englannin "tyoyapJiljalHluksen" . pääministeri MacDpnay, pn iisKel- , t$in eräälle ruotsalaiselle lehdelle, ^ t^jkka paremminkin sanottuna: . sea edustajalle, lörpotellyt hallituksensa "saavutuksista". Mainit- , t^^^ herra on niistä Hpubunul "kan- ..je^lle" jo useamman kuin yhden jkerran, joten tämä. kehuminen on väin eräänlaisena lisäria edellisiin. ~"'*^TälJii tavalla se l^apitalistien ren-fö puhelee ruotsalaisen Ny Tidin edustajalle haliitufeensa toimin- . lioista kapitalistien livväksi: r — "Me olemme itchneet lujasti 'Vyötä ja vaatineet lujasti työtä alahuoneelta; sanoi Mac nopeasti leviää kautta maailman syistä, Joita tämän maan eikä muunkaan yksityisen maan Kalli-tus ei voi kontrolloida. Kysymys eroaa laadultaan ja .MfaalTraan suursodan niöfc^- ja kupariteölTisuuiä suoritti tar£eaa osaa sotatarpeftten valmistamrses-sa. Nikkeliä käytetään nioniin. tarkoituksiin, kuten panssarilevyjen, pyssyn piippujen, patruunäiri, raskaan lykin kuulansuojuksien y.ia, armeijan ja laivaston varustuksien vaFinistajniseissa. Kuparilla on tarkem,, käyttöarvo pommien ja kuulien valmistuksessa ja sahkö-laitteissa jaskaitten tykkien ja lair. ya-stokanuunain sytysvalineissa. Sudburyn alueen kaivannot tuottavat 90 prosenttia maailman nikkelistä. Frood-kaivanto, joka on suurin alueen käynnissä olevista kaivannoista tulee näytteleiilään hyvin huomattavaa osaa tuTevaVsa, sodassa. Samoin Garson, Erriipg-ton, Falgonbridge y. m. Työläiset kaivavat nikkelin ja kuparin, kaivannoissa ja heitä vastaan valmistetaan kuulat, jotka tappavat! Niin pitkälle kuin nikkeliparoö-nit ovat kysymyksessa, nijh vii-' raelnen maailman sota osoitti että niiden rikkaudet kohosivat suun-nattomasti. Samanaikaisesti kun- herää ''^ u u d d l e en joukkojen? l u d e s s a , . ; poikain « J ^ ^ o s o i t u ^ , .mjatta sensijaan tdy£eU»at pjämieBi kanssa. määrältään siitä, joka oli edes-, ,„iijoonia työläisiä teuralstettnrt sämme, kun vuosi sitten astuinune) " ' ' ÖonafA -t^ivOn mahdollista, että yleisö ei . ole kiintjiittänyt siihen huomiota, . mutta lainsäädäntötyön tulokset tulIä istuntokaudella ovat suuret, 'paljon suuremmat kuin tavalli-ätali. ^ ^ ]We, lujpasji^me parantaa leskielä- .^%eljikia,ja,ipj5„J;^jfl|me sen. , Me ryhdyimme^ heti parantamaan \ ^työttömyysvakuutusta ja saimme . lakiiu lisäykset, jolka^pvat praiän- 4,en .pahimpina, epäkohtia ^ppista- ..jiiaan. • . , . • Me' olemme jättähe^t: esityksen : ^äSöttolailuttj^'^^^ *'>irdripmiiisiOe tdrviirseniarisa: vai-, etuudet JcurjienasuhtöjlEitfpPistämi- , ^fisf ja 'pareniiJien' 'asuntojen JiankkimiseksiC • • ' ' " ' ^ Uudessa kaivosTäki^Hyksessäm-ine otetaan eiffdimraäiiiän asker tärkeän. kaivoslieölBäuuläen ^jorganisoi-iniseksi, sanIUl!k"'^kuifj^'ltaivo8työ- ' Iäisille tahilSfä&^Tiittkki^ oikeuk- ! sia heidän tySaikaan^h'i[iäh LakiehdotukseUiimine kuluttajaneuvostoissa pyniaSri turvaamaan perheen äitejä- kohtuuttotnia tavaraiiintoja vastanm. ' Bi^djeltimme on saattanut kansakunnan raha-asiat ,,leseelle pohjalle. Siinä on as^tietlu taloudelli- . Bristi. vauraampien,;, hartioille ne . rasitukset, jotka jojui^vat edeltä- - j'iemme kykenemättön^yydesta suo-rit] wa menojansa. 7;.,;-, Kaikki tämä on suoritettu yhtenä ^tuntokautcna lainsäädäntötietä. Millä muulla parlaipenJtJlla on täi- .'laiset tulokset näytettavänaän? Kuitenkaan tässä ,ei ple kaikki. Lupasimme kulkea, eteenpäin rauhan tietä ja me pleqime tehneet • sen.,. Minä kävin Yhdysvalloissa, kos-kai minulla oli sellainen tunto, et- . syntynyt tarpeetpt) epäsopu mo- „'J[ertipien kansakuntien, keskuudessa — oli poistettavissa, kun minä ja presidentti Hoover keskustelisimme ^^hktlökohtaisesti ; ja rehlliseati ,Jpiste;ume kanssa, ,:Tu]os käynnia» •tä oli parempi kuin psasin toivoa. '> o Solmittu laivastbsbpimus on ar- , >. p:\^kkaana lisäuä aseistariisumisky» „jSryroyksen ratkaisemiselle sopimus- - ; ftietä. Se poistaa mahdolliset rii-v- fdanaiheet kansojen.;väUltä. Siinä petetään rajat merlvarustelulle ja r^e^. on ratkaiseva askel oseistariisu- ;^.>»ii,3ta kohti. ^ fUjjJfj^sainliitossa ^olenune tpimi-i u ! i l ? ^ t^man ihanteen puolesta. ..Ui'ir,)(3fft%isuudessa me aiomhie. jaK :p'Jtaa: aloittamaamme työtä. "u Paljon on viel»'aikaansaatava .. niin kotona kuin ulkomaiUalän. Esiintyy kysymyksiä^-..joihin on rohkeasti ja taitavasti käytävä kä- . -siksi, ja kansa luottaa,^ kykyymme < ,,jlfhdä oikein. <,.. Intia. Tänä syksJtBä.p^dettäväs- . -;sä- valtakunnallisessa kpnferenssis-sa pyrimme aikaansaamaan Eng- .••;^taiuiin maarltnanvallaii; poliittisel- '1e ja tdloudelliselle: tulevaisuudelle tärkeitä ratkaisuja. ... - Kotona meillä on ennenkaikkea rakava työttömyyskysymys, joka vaikeampi käsitellä. Ellei tätä muutosta olisi tapahtunut, olisivat mr. Thomasin hyvin hyödylliset ja tehokkaat pyrkimykset saavuttaneet huomattavia muutoksia työttömyysnumeroissa. Maailman teollisuuspulan jqhdosta ovat kuitenkin monet ihmiset kadottaneet nämä- pyrkinaykset näkyvistään. Kansakunta voi olla vakuutettu siitä, että kaikki, mitä hallitus voi tehdä niin maan taloud^^tiiseh kapasiteetin vahvistamiseksi kuin pulakauden raskaiden seurausten lie-ventämi. seksi, tulee myöskin tehtäväksi, vastaisuudessa. Päättävästi me katselemme tehtäviämme silmiin ja ystäviltämme me pyydämme lojaalista apua niiden • ratkaisemisessa." Siinä ne MacDonaldin hallituk-spn "sa'avutuk8et" ovat. Kun katselee niitä työläifiten' näkökannalta, niin niisiä ei hakemaJläkäan löydä mitään sell^bta^ ajolla oljsi jbtäiii merkit^mtä .tyofäisten' aio-liian parantarnisessa. Hefra pää-< ministeri puKuu m.ni. työttömyys-vakiiutiiksen "järjestämisestä" ja me myöhtiämme, että kyllä sitä järjestetty todella oiikin, sillä useita satoja tuhansia on nyt vähempi työttömyysavustuksen saajia, vaikka työttömyys on huiinasti noussut, kuin vuosi sitten. Sillä tavalla sitä "järjestellä" pitääkin, kun on lihoivat sotateollisuuden hallitnkseen, ja se ph nyt paljon j omistajat ja niiden voitto-osingot. Se seikka, että Sudburyn alueej-. lä tuotetaan 90 prosenttia maailman .nikkelistä, johtaa, taistelu^un brittiläisen ja amerikalaisen^ pääoman välillä canadälais^n nikkelin ja kuparin kontrollista. Tällä hetkellä määräävä kontrolli on AUred Mondin sijoituksien kautta brittiläisellä rahapäaomallä, sillä Mond on yhden nykyajan laajimman trbstin, Chemical Industries Limited, pää. Tälle raliämiehelle on trusti ja kartelli (>ääasia. Sen pohjalla hän lähentyy Yhdysvaltain ja Saksan teräsyhtiöitä, Canadan vehnänvalitysreiikaita, -Argentiinan ja Australian liharenkaita y.m/ , • , •;• ; • Tiijlaisten voimien.,ta'i4^|lW^, nliäailnian valtiudesta, mark^inois-> ta ja niiden yhä uudelleen jakamisesta,, muodostuu kemialliset ja sotötacvetedllisutidet erittäin tär- 1 ^ 1 ^ ^ t a ä ä^ t P ^ n l l c i i ^ J ^ y h d e i l ä i k o n t r o l l i maailfinan niS-.»,.»»,^.». „ . , . » «n r-. Puolassa, 1928 t a p a h t u i yhteenoto i n 9ft p a a s e a U t t i ^ » e i l t t t M e - so- uusien r e k r y y t t i e n j» dm yfakuwi\ai MW^^äiam välfflfii Tati&SJx vuoden niraisö^ yBöfefef M Ä johtävam- niim tamiisäaxase^ kaptnaan non-maVfti ffvvksi' • l«jfi3!M m a t k a l l a Warsovaan. pitivät fyyBÄltkuMoukseUisi» puheita; kai-k e v i e n g'|äUi;i^|jkfotk«>l|q piitä: kokoulfift^'ti^>f?Ti3«i^^'fr. vastaab, e l i P v a i m ^ "oivatta" Ä k i t y s Isekä v ^ & l v a t ; EkuJltMävausa NeU-vostolUttoa. - 8 a m < ^ m u u t a m a iMifi. p i ö t a - t u i l t a * ' ' t u k a i i d u t e t t u a . - Puöiaii £Pt^oinist<U.^, puheessaan... jputid kiinnittämään huomiota ^ t U a i d en '^aÄmalentien' " k a s a r m i " JA "sotl^- l a l d e n - u u t i s e t " s u u r ^ l e v i k k i i n k a . ' gä»ul sotalaivffistoväes vaUaiikUj- ' ^ i i l B s e l U s t a henkeS kuvaa v. V9S9 iSpvinz^ poAjehnut k a p i n a sotaris- "Efläateniim". Miehistö k i i n - eeno; hudnästa ruuasta ! j^ u s t a nosti punasen l i p o n j.ä :-«^tiVat Hetalle palaamista. Sota. imhi "HesaeniUä-" j o u d u t t i i n isiaisi- •ttsiait " e p f t l u o t e t t a v i a " . L o d z i s s a t S - i f a l f ^ i y q v Tf^iaia n i P v i ^ ' sotilai^M pakbtätutT vetö^iiaäh jäsenis-mikä heiBä on sodan valmistelus- ^ . i l . Mimm»^=^'M^mtulee oivaltaa etteii;;hifc|4än tdbl99^sä puitaisi olla ainoastaan valmista^ kuoleman aseita iltneäsui(^^* juo^ians^ varjten,. tai atninnäftftqiKin^ >v6itto-osinkojen k^t>:^inen näckelipa' rooaeille. Nikkelin- - JJL ktijiarin kalväjain täytyy! rmio^^m todel- UseläT ycnääkät ^al^^usuf impe-rialistisra sotaa vastaan ja^typlais- , tea. vapatUuksen^^^^^ Tämä £ay mo]^töjlli^el^ väin sen Kautta' etta mklcie!SSaiväälo|al tvö-öiset ja^jesta^^yyät lihavat ej^ä satoja toyeieistaari on menet-ti& iyt henkenä '"^^e^^auään" kaivbsparooneille. Melkcm' - jokainen' viikko tiio' £äiplfeman!i^^äisfl-ttf vansta. u s l M i n ^ i a l ^ jpubJm' sur-nifan. lotääfuvatr^kiO!^ n t i t : kttluniMnr KesS^^ sekä^ ifiiiföm tafii^ni^ v ö f i m s n ^ Hpl-lijD^ eein h i i ^ . ^ , j^puklcom^lp. U i r - vMavä työUJ^^i]^^ sit» -se«¥aa-vä£ yleiset l|UQnPntunefet työsuli ovat läheisiä . kysymyksiä, 'joidenr ^ h ^ a (M^ järj^käylbym^ia ilet-rava, ja yhms'^!! t i i i ^^ paxem^ien p a l ^^ tk iais0ii, xim mjw^stän ewal^aea tärkeytensä, maailnian typtäteke* edessä o l e v i e n ' suurteÄ Icy^^^ yhteydessä. NikSielitt kaivä^^ lapita^ Hstinen ppli&'ilaifo» ja; bikeustai-toj^ et pyaf nyö^Snyäe^ 1^0 va^- faahVtainaii ^ a i i piä ktHojai S^&lä^fohi^ tilan-teesfa; , teotlisnuden itf^^iiiylcsestä ^ a a . , ti||j||^fes«| j^.j^nenlpikke^ siitäj puikk' merkitys tuliee oleioaaQ, ^röievMsu^^ Mer. !taliitypläi/ten teoäi^^ ' tyks^iiMsi;^ m^päftaa^ kaut. ta taist^uik \tain sen^änÖ^ kast; V M ineidäitt \^>iäate^ ItäÖÄ lainölrai' j a , lÄtiJbluksien saa-j i f f l ^ s l : . T ä ^ ilhienfee yksi huono -piiri» työ?aainmei j 4 tämä on k o r j a t t a v a kaikessa tulevassa t o i m i n - N y t , kun v a a l i t a i s t e l u on ohi, 'puolueen k s i l d E i voimat täytyy k o h d i s t a a lehdistömme rakentamiseen. Jäsenvärväys- ja Workejulehden ievttf«ryntäyksen? s i l i n e k i i u k a u d e l - ifeH—i«,eipk5Mn> i J 5 B;stä syysk, . 1& — täytyy h a i j k k la män, ^fXllälä:en hieinUkuassa sotilaiden f^ääniDt jäUestivät mielenosoituksen. jsjksai^äOn edustalla, sotilaat vasta-s l v ^ / i , "kansainvälisen" l a u l u l l a . Sä-n j p i n . työttömäin. mielenosoituksia yh&ydiessä menivät sotilaat työttä-mäija aäuiin. poliisien hyökätessä n l i t » -vastaan. A l d e r s h o t s b t a l e i i l lK l-jupcaisi kommunistinen sotilassollu ' ^ f t i l e h d e n otsikolta "Emme s^ t ^ ^ f i a a työläisiä j a . t a l o n p o i k i a " ja Juippien' Jä k o n s e r v a t i i v i e n ihmeeksi '0/y)aBi^n palkaimien sotilas m e n - ^ ' n ^ m ^ l l s k u u i s s a (193Ö) K i r k k o o n, ' k o s k a sawnait o!t tähdätty Nfeuvos- . keiksi ja niiden tuptantiön kiiKty-miiien. tapälituu. Miittä sahianai- Vötlittoa vastaan. KreOcassa^ A t e e n a n r y k m e n t i n so-tOa^ t ktäM^rtyivät kuuntelemasta k^dipiMlrvä^taisiä {iuhäta. Tällöin pataljoona n i m i t e t t i i n "epät- ^^^yästi komniiMistiseksi". ' 'siakmesm p n p o r v a r i s t o ollut mon a s t i kovin . h u o l e s t u n u t armeija-jpokkol^ n. valveutimeisuudesta | "ep$lu6tettaväjstuudesta", kömmu- ' n l ^ i l f l t e n fäybUasjäiij^töjen solujen tbiniäutssta, y.m ^den u i t t a m i n e n ki^Eoiiyan l a i - i j Q i n l y ö ^ K y e t ä k c e m ^ t u o n a a i k a n a juHää^naan l^iteäV me oUm^ ä^tt&tävä-iröiaaan Tt^pöstäNguoEltfcaitj<-jg3i>mife vedämme : j o k a i s e n « . - p p o l u e j ^ n p t i , ,ty9.1>^n. . V a a l i t a i s t e l u n aikana me lähen- ; i i y i m i n e tuHailsia. sellaisia' työläisiä,' j o i h i n me e m m e - o l l e e t aikaisenMnin saaneet 3*t»yttä. Y k s i tehtävistämme on h u o l e h t i a siitä, attä nämä työläiset lukevat meidän lehdistöämme. S u u r i n osa heistä V O I D A A N ja T Ä V T Y Y saada Worker-l e h d e n t i l a a j i k s i - Tässä on kon. k r e e t t i n ^ n tehtävä puolueelle! M I - TEit "idttjtAii snHftri S U H T A I T - T D M A A N ? L a k e n kentällä. U r h e i l m m osan. | y v i o t t a j i a o l i k i n koko runsaasti, vaan ' k ä t c i / ° ° ^ ^ " mmuuuu aaegiittfatttssiioonniinpuuoolUi jiääfi >Wpoci s. O l i - ' tre^'ii^n<^;„äT^.;= i "« lost h a n tämä ensimäinen kerta vasta, ^ ^ ^ ^ " " ^ ^n k u n " J y m y " j a " I n t o " viettivät u r - heilupäiyää, n i i n ei m i l l i n l i i l l e e n sitä puuiuijiisi, etta tekeväiip n * ^ se hyvän t u l e n o t t a i s L V a a n toivo- t-tut HL , ^ t a a n , ettär tulee se urheilupäivä vie. • V . . , " . ^ ^ ^ t tehsv l a k i n , n i i n s i l l o i n . . .. toteuttamista u Järjestön j ä s ^ e n olisi myös hy\-ä tivat osai-.pcn o t t a a tämä työväen urheUupäivän ' suurnatto^L hj .merkitys huomioon. eh« " - h e a u s e u - v aT rat saisivfet myös h a a i m käyttää.; S c u t t a t ^ ^ ' " jossa voisi agitatsionityptä tehdä.' voihimme ^ C O H " ^ Että ei h a a l i l l e o l e m u u t a järjestetl I hotvöntekiSL l " ^ t y ; siUä- Useassa p a i k a s s a on u r h e i - i spe^afctSi „ iluseiöur vielä' heikossa toimlrmassä.' ymmärri ^, ^ P ^ ^ . j - mm. : , ^ « , , ^ m a u t u s ei tee P a - i v S S u t S a ^ " I n t o " • järjestää oikem, hauskat temme sn.„w l l l a m a t t.k. ön kappale " k a - telmien pohlalla öonneet housut" y.m. Sitte ukot j a k i a on t ä h ä T L f ^ - pojat kiistelee sUt& k u k a sen r u o k a - tettävä mitä s u S ° ^ ^ nä! Eteenpäin kirjottaa: Kiiiviius on YK(fysval.tain jirlpriis.-. sa valtioissa aiheuttanu^,^Jkji|4pn^- JP-ka koskee etupäässä|> m^ii^i-; j ^ vehnäalueita .ja heinää., .Mutta bn-kuvaajaa, eitä he^ kiin Hadi^k-työväenhaUituksen" pää- sen. toimesta ryhdyttiin katoaluei- /deri färiniirien avushispiiuKaaiii, ajl-koi mitä häikäilemättömin'viljalla keinottelu, jonka seurauksena mo^ iiien viljalajien hinnat ovat jb huomattavasti kohonneet. Se ei kuitenkaan merjdtse sitä, että ne farmarit, joilla bn jotakin viljalajia inarkkinbilte antaa, saisivat siitä korkeamman hinnan, sillä suiiriih-malta PsaJta vUjäVatadtot ovat: keinottelijain käsissä, jotka heti liäfyt-tävät tilaisuuttia liyväkseen, kun v a i r i tarjoutuu, mahdollisuus hinta-kiskontaan. Jopa mainitaan yk-sihpäfvtn dsakemärkkiiipillä tapahtuneeni nousuja katbtietojen saäviit-tua. Asiallisesti ön selvää, että vii-. Kaivosteollisuutta on myöskin "organisoitu", 4iiten herra ministeri kehaisee. Mutta se "organi-sbitiiinen" bh käynyt siihen suuntaan, että kaivoksissa on otettu yhä suuremmassa määrin käytäntöön hiestytysiärjestelmä, jPsta työläisille on ollut se "etii", että heitä on joutunut entistä enenimän työttömiksi. Intian kysymys on "työväenhallituksen" Akilleen kantapää. Multa herran läusiinnosta kuitenkin; niin niukkasanainen kiun se ohkiii, pääsee hyvin selville, että siinä kysymyksessä tehdään valtakunnallisessa konferenssissa todellakin "Englannin maailmanvallan poliittiselle ja taloudelliselle tulevaisuudelle tärkeitä päatsksiä", kur ten herran sanat kuuluvat. Mitähän ne päätökset mahtanevat olla?' — Luonnollisesti eivät ne voi muuta olla kilin että Intia on "turvattava" Englannin rii^tokentäkst edelleenkin. Se on selvä juttu. Työttömyyskysymys on toinen, arka paikka "työväenhallituksen herroille. Niinpä edelläpl6vasta haastattelusta selviääkin, etfa Hallituksen "pää-äijä" o i i antanut kysymystä kovin vältteleväi vas-laukstih'. Vältaäh" äätUessaaii väit-* jjia bn infiiäi^^ i^lKn::kyiiy^^Ä ae on ke^bite- ^iury]pSiäti,.l^ ; ^itfyttiideli; ai- :i»ei|t^^ftf§. ^ ^ j c j ^ i s f ; sptiä-käao; bV>^ ylit^^nn-ta, rnitä jbhde^ii^ t j ^ i i s f ^ ijä typ^teiceväp; :kaisesU. ^ .•lTOtti..^nyt\se. mefip[tJ^ m^k^lo<t8ki;Main atyv^tymi^ija^ :kp94iieii iä*Miilbid^ lääJM ähieilfä ajaiäiffli^a. keppiketjfilär-' syy teen. ; Presidentti Hopyer -on nii ryhtytty^, ytBi^e^^ kui^us-katoätö^ ideii^ aiu^tiii^ ja sita yatt|ii pn kdtSii^tu koolle eri vai kjivetn^orejä neuvotteliitin mutta voimme olla vakuu siitä; etiS n i i ^ Avustiiäptiui ^ eivät tule loyliäi KyÖ^ mään ehetai^i^ kmii he ovat hyär tpeet iiopvenn famtläiitafct&irt^: "äviiäujpiist^*' ; i p ^ neet ^Ififcäi^jl lannärSiile jä i l i - daä.sitoÄÄ;-!..,^^^ >: • r i i l l s t t s t e A mÄlden hyökätessä N e i i - -«eiatöliittbsi v a s t a a n , tai i m p e r i a l ^ - ästeti vaitbjett vällljä soäan pu?iJ^- tesäa, tiiletSLb sotätjoukko-psastiat « i ^ t U n ä ä i i äänensä, omia. päällik: köjään. j a Pman maan porvariston I j^UMjoukkpja, " l u o t e t t a v i a " vs^- tääii. Näin niurittutr i m p e r i a l i s ti zlfii^ sbtältipkkasdd&M. : K a n s t ^ y ä l l s e n . nuorison viikon rsyysk. 1—7 j u h l i e i r V a l m i s t e l u s s a ön e r i k o i s e s t i , kiinnitettävä huomicÄa kominim^säisen htiötfeipti i t i e t k i t y k - W& IskiijiBukkoIita, isekä ylefens» P . ^ t t a v a kasitJESniääii tytiit merkitön -armeijoissa jä laivastoissa, saxtK^n ittife tjrötiajölssä Ja työttömäto j o i i - ^ ^ b ^ i d i i . ttakentäkaäihine koih-rintinistfetfe ntiörisbmhba j ä "Young >rtEeHa"r Osaliiistukaammifi KU: X:n iskusuunMtelman toteuttanii- JJ./jk! VÄtiistautttkäteiinfe k a n s a i n. micHrlison p ä b ä n mlielenPsöi- -trtifeffln! . K e s k u s . VALMISrTA,i]TUMALI.A JA O S A t t l S! NUOBISÖN VIIKON JUHLttTi JA maa nousua, idunpa sen on herrojen täytyhytkiii' n^t" tunnustaa itseiisä voitetuiksi. Syy täytyy l)-kätä yleismaailmallisen tilanteen kontolle. Mutta kiiiten-kaan ei herrojen suusta tule oikeaa tunnustusta sen syistä. Siihen asti vain myönnetään, että se on kapitalismin. kansainvälinen tauti, mutta "lääkeitä" sille ei herra MacDonaldin "sosialistisissa" aivoissa löydy! Jäämme odottamaan Herrojen uusia oman häntänsä nostamisia. - K u r i n , säil^täminen armeijoiissa j a sotalaivastojen miehistöissä ph a i n a ollut yksi p u l m a l l i s i m p i a k y - symykisiä kapitaiistisUle h a l l i t u k s i l l b . K a p i t a l i s t i l u o k k a ei ole vifelä t a n t i t sodanjälkeisten vuosien kdk$* muksia, l i i t t o l a i s t e n a r m e i j a - j a l a l - vastosotilaidjet) solidaarista suhtaut u m i s i a vienäjän vallankumoukseen j ä kidtäyCynäEUä - t d i s t ä e pn-mn jäi.sotalelrellle, K a t k e i t i a . s b t aa ka^daan sotainrteenvamtäljia .Vast a a n jä lifSriritä j S f j ^ t Ä S ä H ^ Ä T et lisiBstl. Jatkuvasti ännetaäri jidik-t u k s i a kommunismin "vaäriöa" i l taan. , T e n o r i i kil&lisietasui täiHnaltHa abidbsi» vastaan R a n s k a n sbtaviraston viraUfsten tietojen mukaan y l i 1400 v a l L ^ n k n - mouksellista sotilasta j a meirimtes-tä. t u o m i t t i i n kuolemaan täi raia. gaistusvankeuteen Mbrokköä vast a a n käydyn sodan aikana. C l a i r - v a u x i n vankileirillä ollen y l i k a h deksan sataa sotakurin r i k k o m u k s i s t a t i t O T s i t t U ^ |a äsitettäin. b i , kpkoaaisiä {^uUlJ rlttämaan ivallisin tehtävää sotaiak-t a i s t e n . miei^nnsoltUkaien est si .a<jtsaeii«UlL j a niteienosbliufetoa.. 4tlteh väpuiit)Sl'> :^äi^ ja p a a i ^ M päivänä, r> tyi.* Iäisten ja. sotli<4deä; v e i ^ l i y M^i^ keelle kokonaisia ry^c^ i^Ue^ ka vastasivat työliUsien teive äiln huudartdriif^iia nainen' äiniicijä'" ' «Eiäkö8ii'?W- ^ i . , K b Ä i « t o i * >itajoukko-:bsjis^ tot, U^lt&ytyiVät m a t a m a s t a k S ^ lijfcott yhtey»!^ ViäBe va&uaa «it^^tui useM^I^^ k ä p l n a & ö i ^ t ä ä ä k a ^ i s^ laivoissa i^ & i i ^ l l a. äebk.Rbtiäseitt^':iis^ Od^ä^ sr. iaustsfi-^ten historlaiil^ iiapiiiitii ylHeytifesil ptm; """^ BiaeÄ liösUEktä nyt lölyaöa. v tilaat Ml^yi^rivife taistefenSii^ B e s s a r ä t ^ ihäyidbäHslft Joukkoja vast*4h V . 1926. Joka k ^ - AVtiosäsen: k a h d e n vuoden kuluessa., on yiidy)miIiM&. armpijassar o l l ut i ^ e ^ I ^ tapauksie^. joissa v a l l a n k u m o u k s e l l i s e n sotilaan ääni bn ii^ynyt tUkÄhduttaa. M u i s t i s s a n i - o n v i e i a ' ' t d y i : Ckroutohix^; Tratm'- .iiblti»: j a Jblwifi?pi*eri|»,;iqjfei^,,yyni^" n i a i ^ t u a i v a n äsk^ttSt^^ j j ^ i i o j i ^ l i i n j i i h ä ^ vuoden v a n k e u t e e n . . ' ' ; •^iitfeDise^a meckitylEsestä'=nyt pn ^l>i^aiikumoukseUinen t o i m i n t a liian-, aaBIsiästi^; a n n e i j c ^ s i ^ s U r t o m a l s^ nidb- k i i n a n j o u k k o j e n kapina Y* B ^ a ; iBtiaätiv. Peshawariaä Ä b j t e . kiätÄyty.mta^ am; tgK]^^^eeeI»^^A^Ita8sä,- - l ^ l i k t pprtugaltoiaisten; jp^kkpjen: . fei u y t v l l m ^ t e n k i i u k a u s i - e s t ^ i j & v i i k k o l i ^ kuluessa Ja^kuvaitt ;l|iti|bsa J s S i i n a s s a , k a l k k i näm^ :piiölttaV<G^ s i ^ t b armeljajouk' • k o j ^ l^äräSn^ imperiallsffiia vastaan kanuuhan . ^äänt^^i^^en,! ija r[i>rkUMSei«*rtot8ai*ät Rulttka kai|i-f ä l l s t i a t ^ nrsldeh ansleijäin ''ep@: :rubtettä*aistiti&" ifinenee^.. niikä pn t a k e e n a ätitä. että K^mmuiiistipuolueeh käitilieeiuiiilte jä Wortter-lehdien" r a h a - a s e m a on v a . ksiva! kaluan, e i l e h t i v o i pysyä pystyssä l a i n o i l l a . Jokaisen p i i r i n , jok a i s e n solun ja Jokaisen puolue, •jäsenen täytyy tuntea itsensä vastuunalaiseksi- avunantamLsesta nyk y i s e n rahapulan voittamisessa. WOÄKEIt-LEHDEN TÄYTYY I L - » i E S t Y Ä SÄÄNNÖLLISESTI! Y k s i p a r h a i m m i s t a keinoista r a h a - a s e m a n parantamiseksi o n m a l - n l t t u j e i i 1000 U U D E N T I L A A J AN H A N K K I M I N E N . Tällä voidaan o-s i t t a l n r a t k a i s t a kysymys rahanpuutteesta. Ja s a m a l l a kertaa se o n askel, k o j i t i JÖUKKOLEVTKIN Ä i ( y K B l ! J T A M I S T A W O R K E R - L E H - D B L L E . N Y T — HEn TYÖHÖN! T U - H A N N E J J UUTTA T I L A A J AA W O ! R K E R - L E H p E L L E ! , JOKAIS E N PUOLXJEJÄSEtJEN T U L EE H A N K K I A Y K S I U U S I L U K I J A! R A K E N T - A K A A M a C E J O U K K O L E - V I K K I W O H K E R - L E H D E L L E! T b v e r i i D s e s t l teidän, W. S Y D N E Y , l i i k k e e n h o i t a j a. k o r i n saa. N i i l l e se~ a n n e t a a n j o i l la on enempi rahaa. 24 p. o n sitte vielä jäsentenväliset k i l p a i l u t järjestön kentällä. Siellä s i t t e n tavataan. T e r vetuloa v a a n ! — H . Pohjois-Ontarion i y ^ läisnaisliitto-osasto' , jei^ jäi^enille Hyvät toverit! PohJPlS-^öutarion naisslhteerlstö 'im jäl-jestänyt p l l r l m n i e aluenume-iron Ilmestyväksi Vapauden n a i s t e n - psastossa syyskuun 9 p:nä. K e s k i - O n t a r l o n n a S ^ tekivät alotteen, ^1<mka i l o m i e l i n turmustamme. Siksi kpett^äainme j o k a i n e n n a i n e n puo. Iestämme J a t k a a tätä työtä, e t t ä s a i . simme n a i s t e n ...osaston , kasvamaan i a täyttäroään sitä t a r v e t t a jonka- 'tai&6ätiae rttätstöt^^ehtöä '^edhidaa' RasvatUstyöntekijänä, meidän j a j ä r - ^ t y p i ä t t ö m l e n naisten keskuudes.sa. ;5lkslpa, k e h o l t a m n i e joitaista n a i s t a, jbka ymmärtää merkityksfen n a i s t en vetämiselle luokkaHlkkeeseen, ottam a a n osaa k l r j o l t u k s i l l a a i t , avustar maan j a r i k a s t u t t a m a a n n a i s t e n o-sastoa Va,paudeSsa J a e r i k o i s e s t i n yt ' ; ^ r l . tätä plirlinme «luenum^oa. Site Jokainen kynä käteen j a paper i l l e ajatukset Ja kokemukset, jotk a vaan . k i i n n o s t a a n a i s i a j a siten lUttää yiiteen luokkamme Jäsenet, lukiessamme heidän kohtaloltaan tunnemme yhtäläisyyden välillämme. k t r j b i t u ^ e t tulisi olla valmiit k u u n loppuun mennessä j a tulee ne iähettöS palfckakuritlen v a l i t s e m i en altienuÄterokpmiteain kautta. Jotka kerää päikkakuniillla k i r j o i t u k s e t Ja h u o l e h t i i n i i d e n - perille s a a t t a m i sesta, —o —1. ' O l e n h a n k k i n u t yhden uuden jäsenen k.-puolueseen, samoin haast a n .tekemään D a n Helan. -Antaa, käimlmi kiertää vaan edelleenkin. —jälnpa" Byidr.oos, ^ k a i n i t tbv&rlt! iPÄöliiefen jäsfeiivärväysrynöysiä 'i&tifettÖn-stl^sfcinm 15 pälvöSh. Tä- S&./iÄet^feeb' sltä^ e t m , ryntäystä otei i&S-ni^aS^^-j&tkäajfijtotfa^ff i n e i i n e ^ o n U n yleeas&n^ätrle ' v i i i n V»^ iff^tenttiä aäetetusta inäS:« r&st£ ^ ^ ^ e t i ^ i k t i d ^ i k ^ r enemniis^, A puolueemme s o l u i s t a ei kuitäi-^ l^slkfir^^ o l v a l t i m t i t , että ryntsystä on [atkettava Worker-leI«reh levikin ^fiälstetty . ääJentatiDtiselä;!. a i v a n samaten k mn ijitiMon ] & ä i t e n puolaeesäeft- vetä-m i ^ ^ j sflOt^ u u s i ^ tOänksien tulo # a r i e e r . f ö l Ä ^ l » > n t ^ ^ tä.v-d e l l e e n l a k a n n u t . iHtä an tapah-uäut? ä^in&lbiun ajan pikfliieen u s e l i h - iiBt piäfh t^r^skenteBvftt l i l t t p p a r - i J ^ n ^ - väalltalstäuEäisi: B^äa , eklät vaaUrjmtäyä olisi lehdiätöimme tmmietuksi* tekemisen j» s i l l e u a r i e i - l o U J a in l a n k k i m i s e n tehtävään, W o r k e r - l e h - toiitiihiiasta V i r k a on helppo ottaa vastaain; Vaan tehdä,, se . on n i i n j a näin. N i i n pä aHeklrjölttanut V a l l t i i n jo k o i -, me v i i k k o a s i t t e n u r h e i l u s e u r a n k o kouksessa, r a p o r t t e r i k s i , vaan eipä niitä u u t i s i a ole vielä Vapaudessa näkynyt. Päätimme kokouksessa u - selta. tärkeitä, a s i o i t a . V i l k k a a n kesk u s t e l u n s y n n y t t i se. eitä mitähän o l i s i jos 'suomalainen urheiluliitto y h t y i s i yleis-canadalaiseen liittoon, l^iidme t^hnieet. ..vielä päätöstä. k(6- H i e m a n selitystä Edelläolevassa kirjoituksessa main i t a a n , että seuran kokouksessa on k e s k u s t e l t u suomalaisen u r h e i l u l i i t o n liittymisestä yleis-canadalalseen työväen u r h e i l u l i i t t o o n . .Asia näyttää o l e v a n hieman epäselvä, eikä k a i k e s t a päättäen yksistään Rosegro-vessä; j o t e n lienee p a l k a l l a a n huom a u t t a a , että suomalainen u r h e i l u l i i t t o o n k u u l u n u t ylels-canadalaiseen työväen u r h e i l u l i i t t o o n virallisesti lähes k a k s i vuotta. Se pitäisr myösk i n ilmetä siitäj että k a i k k i suoma- Iäisen l i i t o n , eli v i r a l l i s e l l a n i m e l lään: suomalaisen jaoston,- seurat käyttävät ylels-canadälaisen liiton veromerkkejäkin. Se Jo yksistään o-s o i t t a a kuulumisemme koko maata käsittävään l i i t t o o n. V i i m e a i k o t a a .mi o l l u t liittomms seuroissa, n i i n suomalaisissa kuin myöskin m u u n kiellslssä, keskustelua a i n o a s t a a n ytels-canadalaisen liiton edustajakokouksen pidosta, joka oli määrä pitää t. k. alussa, mutt a on s i i r r e t t y tuonnemmaksi. Syy s i i r t o o n on ollut simä. ettei y l e i s l i i - t o n t o i m i k u n t a ole l a i n k a a n v a l m i s t e l l u t edustajakokousta. Nyt o n k u i t e n k i n v a l i t t u l i i t o l l e m.m, uusi s i h teeri Ja edustajakokouksen valmiste, l u t ovat täydessä käynnissä. M i l l o in kokous tulee pidettäväksi, siitä ei ole vielä päätöstä tehty, ainakaan sitä ej ole a l l e k i r j o i t t a n e e n tiedossa. T u l e v a s s a ylels-canadalaisen työväen u r h e i l u l i i t o n edustajakokouksessa tulee yhtenä k a i k k e i n tärkeimpänä esille uusien sääntöjen hyväks y m i n e n - l i i t o l l e . Tässä tarkoituksess a s u o m e n n e t t i i n keväällä j a j u l k a i s t i i n Vapaudessa ehdotus uusiksi l i i t o n säännöiksi, että suomalaiset seur a t voivat niistä keskustella j a . l a u sua, mielipiteensä. A s i a a ci k u i t e n - k a a h k a i k e s t a päättäen ole yhdessä. k^Ett^^tibtoälätefen jä6stön-"'seurass&. käsitelty, koskapa niistä e l ole l a u s u t t u julkisuudessa minkäänlaista arvostelua. N y t k u n edustajakokous-v a l m i s t e l u t y l e i s l l i t o n taholta ovat käynnissä, olisi seurojen kaivettava e s i i n vapaudessa Julkaistu sääntöluonnos Ja t a r k o i n h a r k i t t a v a onko se t a r k o i t u s t a a n vastaava, vai o l i s i ko s i i h e n mahdollisesti tehtävä, muutosehdotuksia. . Seuroissa el s i i s ole l a i n k a a n kesk u s t e l t a v a siitä, että liitymmekö y-leis- canadaialsefen liittoon, sillä, k u t e n jo ylempänä m a i n i t s i n , siihen Jokainen suomalaisen l i i t o n alainen seUra Jo k u u l u u , v a a n on keskustel u n alaiseksi otettava yleiselle työväen urheUuliltoUe hyväksyttävät l a i d e t säännöt. T o i v o t t a v a s t i näistä a s i o i s t a a n t a a n i i n ylels-canadalaisen k u i n myöskin suomalaisen jaoston t o i m i k u n n a t t a r k e m p i a ohjeita, joten s i i h e n näin yksityisen t a h o l t a lienee t a r p e e t o n t a enempi kajota. Tämä v a i n selvennykseksi ylläolevaan R o - segcoven " I n n o n " kokousselostuk-seen, ettei t o i s i l l a pttlkkakunnilla tehtäisi samaa, virhettä. — U r h e i l u osaston t o i m i t t a j a. tämän takia se vaatii S|la meidän ca kasvat^Sl K a i k k i t.vö neurtBtomu slalistinen, rakennustyö valmistammen, yleiii kaytantöönottamlnen. se' t i i suunnattomia varoji-keen tanuttavien vatet Y u k s i kerätään väestöltä' nojen kautta ja ovatkin j i^ varat huomattavana oanal suunnitelmissamme, B ole tava. että lainat kapiiL maissa johtavat kiertämä^ tekevien aseman i Lainojen takaisin m a , .^ pitalistimaissa merötoe t j a talonpoikien riiston tömyyttä. köyhy>ttl ja mL vastakohdaksi NeuvostoitS''^ listisen teollisuuden sumnitä nen kehitys pelastaa meidät 1/ listisen maailman vaik N K P ( b ) : n XVI. edustjjj antoi tarkan analyysin Na t cn sisäisestä ja ulkoisesta ta; Täysin vakuuttavasta a'L että meidän hallitaksemme min hallitus maailmassi i t c n sodanlietsomisyritykset' toliittoa vastaan saavat; voimakkainta vastarintaa maiden työtätekevien edistää rauhan säilymistä r i n osa porvarillisista _ onkin pakoitettu ryhtymSini lisiin suhteisiin Neuv sa. Me olomme pyrkineet me kailjin keinoin säilytti han, mutta sitä varten on'] oltava voimakkaita, el ole i tava myöskään maan sen lujittamista. Punaisen j taistelukuntoisuuden Taloutemme sosialistisen! sen tiellä ei voida välltMl sia. Paitsi yleistä ta joka on yhtenä jarruna tiellä, tulee meidän torjui 1 vastustus ja f uho hingollinen: työ. Vo taa tapajuisuutemmfe, lyödä kulakin, torjua^ tnhoj iriaä]' ori' meidäii"Äniiali»*( vänsä täytettävä vii telma neljässä vuodessa,; va loppuun maatalouden kentaminen sosialistisille Je- Lainalla "vilsiv ma neljässä vuodessa" on ( merkitys. Tämä laina -3% see sosialismin voittoa jätteistä maassamme. Se rauhan lujittamista. Se kansainvälisen p:oletaria^J darisuuden lujittumista. St ( sosialismin voittokulir.:; me. M I K S E I NAINEN VOI SALAISinjTT.4T "Viisivuotissuunnitel- / ma neljässä vuodessa" A l k a n e e l l a uuden v a l t i o l a i n a n l e - v l t y s k a m i H ) a l l u l l a on mitä suurin teakin salaisuus pulpa^ä»* k a katspinune sen olevan hjrvin v a k a v a n ' irysymyfcseni vaan päätettiin vielä- keiskustella • siltä. jos tufe» ftb&l:-iSUti^ kon,<?«ift)öeiaista,.;miln m: _ _^ JotJJÄUii^-lä- iähefetään-tÖ>< i«Öt^nseSl^^'feaifets9ä koriVetttsio-itäiitt n i j | i ? ? ^ V . r . f p i b ^ - p s a s t o t -myös a n t a i s i m m e valtuutemme ja alus-tuksiemme, k i m v a a n tietäisimme inistä seurasta edustaja lähetetään j ä ottaakp M n t o i s t e n seurojen eväitä mukaansa. S i t t e n päätimme lal^joittaa met- ^työläisiiiilblle "Innon" ostama! p a l k i n n o t . Että osaltanune myös a - Vustiinme metsämiesten kesäjuhlia. Vielä keskxistellmme seuran merkistä^ ja. p u v u i s t a , v a a n jäi keskeneräiseksi vielä, koska sekin tarvitse» i n i e t t i i n i s a i k a a . Työväen mrhiellupälvää vietimms myös t i . 3 päivänä K i r t l a n d L a k en ' J y m y n " kanssa yhteisesti F^i-fcHnd m e r k i t y s : n y t j o k a i n e n työläinen ja t a l o n p o i k a näkee o m i n s i l m i n suunn a t t o m a n teollisen rakennustyön ja m a a n sähköistämisen, suuret asuin-rakennustyöt j a ennenkaikkea maat a l o u d e n sosialistisen utidestiraken-t a m l s e n maaseudulla. Työläis- j a talonpölkaismaamme ön nopeasti uudestisakennettava t a loutensa, sillä ollen vihollismielis. t e n k a p i t a l i s t i m a i d e n jmpärölmänä, emme s a a minkäänlaista apua ulko-puoliBlta, vielä enemmän: vihollinen u h k a a hyökätä r a j o i l l e m m e ja siten tehdä mahdottomaksi rauhallisen rakennustyömme. H u o t e i a t t a mon i s t a epäsuotuisista seikoista, on h a l l i t u k s e m m e l i r a m i s t u n u t kehittää tsötatekj?«ieni; työmtO;. ennenkuulu-m a t t o m ^ j j , , k o r k e a l l e , kaikki keinot se ön suunnannutL sosialistisen r a - keiiriöi^öh'^ kehittämiseen. Tulkoon vielä k e r r a n sanotuksi, että h u o l i - n j a t t a k a p i t a l i s t i m a i d e n r i i s t o r i k k a - u k s i s t a . k e h i t t y y siellä talouspula s i tä kärjistyneemmäksi nitä pidemmälle mennään. O n merikttävä, että meilläkin sattun vaikeuksia raham a r k k i n o i l l a , m u t t a ne ovat ohimeneviä ihnliötä, ne häviävät sitä m u k a a , k u n s a a d a a n poistetuksi, vissit vaikeurföt rakennustyössämme. N e u v o s t o l i i t t o e i s a a keltään apua, se e l mene aineelliseen r i i p p u v a i suuteen; k a p i t a l i s t i m a i s t a . K a s tämän t a k i a h a l l i t t i s t u r v a u t u u sisäis i i n laöiflähin, l a i n a a vä^töltä j a tä- Ylcensä on tunnetta »ditfj nainen kykene yhtä liyvln_^ säilyttämään hänelle suutta. Onhan tunnettu^ ystävätär uskoo toiselle rclle jonkun salaisuuden mä sen pian taas ' ' tävättärelleja tämä taas^ le^ Tällainen lörpöttely ei TÄJ kään olla aiheuttamatta _ rimpia ikävyyksiä ja pei Tämä naisten itävä . johtuu pohjaltaan lisistä ominaisuuksista. HB" nainen melkein ainapuim ajattelee vasta pera^täiaaj luonteensa on paljon kuin miehen ja sutä s J ^ on 2iiin vaikea tävsm t taan. Useinkin häneUe inän l a k i a <m myöskin,työtätekevien o m a k s i eduksösn j a hyödykseen o-s o i t e t t a v a a p u a työläis-talonpoikais-h a U i t u k s e l l e . ' Uttömästi hänen o^e3^^ tamattakaan sitä k e n ^ i j a lisein hän heti katuuf tomuuttaan. . Toif^elta puolen pitas' ka tahtovat uskoa m jonkun salaisuuden, « a t ^ . .heillä itseUäan ei ole vm.i henkistä tarmoa, etu säilyttämään salaisuutta^ dän myöslcään pitäisi sellaista ponnistusta, ponnistusta Hellaii^nl silta vaatii v a r s i n t o n ^! , myksessä toisten ' „jia asioitaan . n ^ ^ ^ » I säilyttää melkein paremmin kuin m i ^ asiat jollakin tavQir^ mainettaan. Mies J , , ^ . avomielisempi ^ Ä Ä . f asioistaan. niutU nun häneUe ustotu^ Mies ajattelee ensmPl senjälkeen. joten paljon helpompi NaL.luonteen ^^^1 taa l u o n n o l l i s e s t i ^ , - leensä P i d e J a n J » ^, vana ja siitä « 7 ?^ välillä mitaan Naisillakin o° ^ S m S " halu "purkaa ^ ^ ^ ^ s j j ^ t ä v ä t t ä r e l l a l u o ^ g l neen taikka _ e L T g levät t i s e i n k m . ^ mat perheasiat y ^ * ^ . e u t t a e n i k ä v T g^ selle. — ^ ^
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, August 21, 1930 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1930-08-21 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus300821 |
Description
Title | 1930-08-21-02 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
«ivu 2 Torstaina, elok; 21^^^ Aug. 21-
VAPAUS. (LOxivK
4 ^ Ml» M i a of P I ^ d A Vodifcm' U fcö? at SUbsir.
Cmnl «IteitUux n t c i . 7S« per cvi. toeh. M i a l M a cfc«|» te
Nikkeli- jä kttpätiteoUims soi utaiä
Offic* (ittb wofk. ulvBtiMausU. «Cc.) l(nlVi>' ~
- 11.00 koUoa katua. — TfUftUlmäufim Ja OiMta»
rr^- fil
, ~W
. T^«Ik.Äini-- I . k . «6.00, o^kk. t3M Ja l kk. K M J ' - < '*i |
Tags
Comments
Post a Comment for 1930-08-21-02