Vapaus, June 28, 1923

              jLmnmMm Hcsag. 28 Thnrs. Jane 28th
l&msdaafQoioalaiBea työvSestSn aänen^nattaja.ilmeB-
«•* SSndhnrvvna. Ont. joka tiistai. toTstaf' Ja lanantalr
' fh9 only oigahif Finnit W©rftera'm Canadai Pnj^
iAUd In Sadl>o«y, Oat, «vgry Tne^aj&.JhuiTida^
©ttarday. . ' " ' ^ ' '
> Ädrertifling «ites 40c per eoL incItY Miniroam coaTge
insertloB 76c. Biocoimt on standing sdvertise»
ment The Vapatu Is the best advertidng mediom amon^
Finnish People in Canada. -
Vapauden konttori ja toimitus on- Liberty Building,
lAme St., Puhelin 1088. ^- Postiosote: ;
Boy (?P. ; Sndbnry, Opt
Canadaan ykoi vk. $4.00. puoli vk, $2.26, iolmekM,
®l.B0jayk8ikk.76c. ,-; ^
thdmaltoihin ja Suomeen, yksi vk. $6.60, ,puoU vk<
$S.0O ja Mme kk. $1.76.
iniauk.<tia, joita ei seuraa raha, ei tulla lähettSmBfin
•«ff-d »P»»niiP>t»n;joil1r on ItaVaakset. r /
Besistered at the Post Offlce Department, 0ft8W8, AS
ImperiaHstien pn^paganda
, Venäjän neuvostdiallituksen Ja. Englannin välillä
äsken puhjenneita selkkaulcsia koskevisii^ paraikaa
käynnissä olevissa: neuvotj^eluissa on ollut "hyvin kes-iceieenä
kysymyksenä.venäläisten harjottama agitatsio»
m Englanniii alusmaiden rajamailla, varsinkin Aasias­sa.
Samalla kertaa ovat Venäjän edustajat penkoneet
julkisuuteen englantilaisten agi^attorien' ja kätyrien
toimia Venäjää vastaan. .Niinpä on päjevieii; asiakir*
jäin avulla^ todistettu Englannin liallituksen vasiamies'
; ten ja kätyrien läheinen yhteys viime^ vuotisen ba&raats-
%ien kapinaliikkeen kanssa, JoUoininailtr
: ijituilta löydettiin englantfiaisia taseita suuret maäral
M.tn. on julkastu 8'en sopimuksen 'sanamuoto,^ jonka
,6udharan emirin asiamies ja MesAiedissä oleva Englan*
; nin sotilasattashea ja ionsuli Pridocs/tekivät vuoden
1922 joulukuulla, ja jonka^sopiinuksen/muVaiBesti En'
glanqin. antamasta 'Sotilaallisesta ja diplomaattisesta
'! avustuksesta korvaukseksi Bucharan emiri luovuttaa
Buchafan Englannin suojeluksen alaiseksi, < myöntää
l englantilaisille konäessiooneja ja oikelJHen Europan jfi
I Bucharan välisen kaupankäynnin valyomiseen, sitoutuu
> ostaniaan kaikki sota^aseensa yksihomaan Englannista
sekä olemaan tekemättä mitään sopimulcsiiytöilste^
, valtioiden kanssa iln^n Englannin suostumusta;^ M
^, oiuassa on «Isvestija» osottanutj että EnglantiA,on/käyt<
'' tänyt '.hyväkse^!! Bucharan ; vastavaIlankumouic8^II|^ia
,' Venäjän neuvostovaltaa vastaan, varustaenf näitä äsdl-
, ]a ja rahavaroillavi tehden samalla Eqgliliallitiib^^
Ie kysymyksen, aikooko se poiskutsiia konsuli ^r^^oc-
' «in^ja '^rangaista «sopimuksen. allekirjoittanutta' sotilas»
. attaäheäa. Lisäksi «Isvestijä»" lausuu, 'että- sillä
)' tie^ps^aan paljon Englannin' konsuleita, jotka harjoit-:
'^'tavat vakoilua Venäjän rajaseuduissa^ Aibisemmin
paljastetun Noelin ilisäksi on ^anom^dbti ^nimbltään
; maininnut tällä kei^taa vain Englannin! Reshtissä ole-
\ van varakonsulin Brenani joka '()n perustänut/iv^öilu-
/järjestön 'venäläisiä .XVakoilemaan^^^^'^
näiden kirjevaihtoja venäläisten valkol^harlilaistenavul*
la. . Muutoin Brenan on epäonnistunut yrittäesaään
Jah[oa, Re^etissä olevaA; Venäjän konsulivirastot^ toi­mihenkilöitä.
«Isvestijin» mielestä ^^aikki nämä to-eitapahtumat
kiistiimättSmästi todistavat sen, että^Eng-lanti
luioieltoon on törkeästi rikkonut sopimulcslaan,
ja fien vuoksi sanottu sanomalehti jtyayykin,!eikö ole­kin^
Venäjän vastapainoksi esittämät, Englannin Vena-*
jän vastaista-propagandaa koskevat suuret yastavaati'
jnuScset juuri sinä «yyiiä, joka on pakoittaraassa €ur-zonia
kieltäytymään rupeamasta naita vaatimuksia puo­lin
ja toisin tarkastamaansekä välttymään kaikista;yk-
$)tyi>k?ht9i9i9tfl keskusteluista, mikäli ne koskevat hä-
, Tien esittämiäan syyttelyjä/ V
j lainen työväen jouldcojaijesto, jossa ei jäsenistölle ole
tilaisuutta mielipiteittensä ja vaatimustaisa järjestel­mälliseen
julkilausumiseen ja voimaansaattamiseeiv ei
voi paihaimmassakaan tapauksessa, olla muuta kuin
työväen järjestön irvikuva.
lyöläiset täyttämään velvdfr-suntensa
• I (I.-IMI>(U<I
Jäsenist<m määrääm
• / ' ' . imiossa... : ' .\
Amerikan hiilehkaivajienjäi'jestön edistysmielisen
jäsenistön toimesta'pidettiin iäskettciin^konferensslP^^
burgissa^ jos9a laadittiin'suunnitelmia ja ohjeita val­lankumouksellisten
ainesten toimintaa varten hiilen-
^aivajain järjestössä ja koko Amerikan uniopistises&a
liikkeessä. Konferenssissa hyväksyttyyn toimintaohjel­maan
kuuluu m.m. vaatimus hiilenkaivajain järjestön
organiseeraajien valitsemisesta 'jäsenistön i yleisaänes-tyksellä.
Nykyään kuuluu^jäi^jestäjiert valinta järjes*
tön^ hallinnolle ja kokemus osoittaaj että asiain tällä
kannalla ollen union organiseeraajista voi pikemmin
tulla järjestön virkakoneiston kuin itse jäsenistön etu­jen
palvelijoita. .«Nämä järjestäjätskuluttaval ^uu-rimm^
n osan ajastaan juostessaan edestakaisin Järjes';
tetyillä alueilla, missä ne politikoivat tarkotuksellji
, sjynnyttää hallinnolle suotuisaa mielialaa,» sanotaan
edistysmielisten kaivosmiesten komitean julistuksessa;;
«Ainoa lääke tähän mitä suurimmassa määrässä jär­jestöä
rappeuttavaan tilanteeseen on se, että kansain­välien
järjestömme perustuslakiin tehdään lisäys, mi-icä
määrää jäsenistön valittavaksi karkki järjestäjät ja
kiertävät tHien tarkastajat.»
yaikka, vaatimus. orgaAiseeraajien.valits^isen jät­tämisestä
jäsenistölle lieneekin syntynyt ennen kaikkea
taktillisista sefkoista taistelussa hiilenkaivajain jarjes
tön vanhoillista j(Atoa vastaan, sisältyy siihen>4(uiten-
^in' mitä tärkein periaate ja'sem'stön Järjestelmällisen
^'oukkotahdon elävöittämisestä ja turvaamisesi uniois-
83. Jokm'sen terveellä ja tasapainoisella pdijalla toi-mivan'
työväen järjestön^ niin taloudellisen Icuinvälti-ollisenlcin
saantona tulee aina'olla, etta siinä ilmenee'
atse jasenistSn t^don jaifestelmällin^ sjidutä niin
Tälittoma^ &nin m^ollista, Vailnitusyallan hai&>
, Idmiden jäsenistölle ei i n i ^ tapauksessa saa rajot-tua
jökäikin tdktiikkaöltedcsi; vaan valdintuiieebi laik-fii
ihieidän fcäib'6sa järjestöissämnie. Työväen järjestö
ilman joukkoja on mita valitettavin asiantila, ja ^el-
Timminsm Worker8Partyn kaupungin keskuskomi­tean
äskeii pidetyssä kokouksessa päätettiin kehottaa
ulkomaalaisia puolueemme jäseniä osastoissaan otta­maan
esille kansalaisoikeuksien hankkimisen ja Vel^^
voittaa kaikkia puolueemme jäseniä hankkimaan it­selleen
kansalaisoikeudet lähimmässä tulevaisuudessa,
siten telhdäkseen itsensä kykeneviksi ottamaan osaa po­liittiseen
toimintaan Vaalitabteliiissa. Ja edelleen pää­tettiin
nv^cyään käytävän yaalitafstelun päätyttyä al­kaa
kerätä vaalirahastoa seuraavaa vaafitaistelua Äär­ten,'
voidaksemme silloin; asettoavoman ehdokkaamme
areenalle. Puolueen toimeenpanevalle Komitealle pää­tettiin
myöskin selostaa :p^olug^ivikomaalaisten jä­senten'kansalaisoikeuksien:
hankinnan tärkevtta ja ke­hottaa
8it$ 'tekemään voitavaiisa > asian edistämiseksi,
kaikkia käyteltävissääni olevia keinofä Icäyltäen.-Asiaa
koskevassa lausunnossa^m,m. sanotaan: ; * •
Toverit, käsitättekö poliittisen toiminnan tärkeyden
luokkataistelussa? - Oletteko tietoisja siitä, että suurin,
osa puolueemme varoista kuluu puhujien ja järjestä­jien
liikkeellä pitämisessä. Tiedättekö, että parla­menttiedustajat
saavat noin kahdeksan kuukautta vuoV
de'8sa itselleen 8.t.8^ että parlamemin istunnoissa kuluu
^dusMiiita ainoastaan noin neljä kuukautta vuodessa.
Stiureli'O^ yapaaai^ ajastaan voisivat^^^^
e<lusf af amme käyttää puoluetyöhön, ]dka tmVin .lu\\ar\
meiltä vaatimaan yhtään, jähallista avustusta, koslaa
edustajamme saisivat ' palkan hallituksella ja sen li­säksi
vielä vapaan' kyydin rautateillä matkustusta Var­ten,
idiksi em;nelähetävmuutamia parhaista pi^ujis-tamme
tekemään propagändatyöta hallituksen \laskuun,
siUoin kuin meillä 'on Pariamentir^
istuntojen aikana sisältää jokainen porvarillinen 'Sa­nomalehti
kii^joituksia heidän toiminnastaan parlamen­tissa;
Kuten tiettvä^ lukee yielä suurin osa^^p
Iäisistä porvarillisia lehtiä/ja meidän ei ^^^m^
unohtaa, että' t^tä tietä> saa suuret, joukot vielä puo­lueemme
ulkopuoJelläl-.Ävista
kin iVäärisl^Ylä, iieidä^ väsymättomM^
taan pariamentissa.
: Tultuaan täten suurille joukoille tunnetuksi tais-l
teli joina, kokoontiivatv suuret työläisjoukot kuulemaan
fieiä siilöi^^
massa'puolueemme oppeja.^^^^H^^^^
Joukot > puorueemme;> jäseni^. ja sympatiseeraa^iksi.
Siten ^Menme!Htein ilmaiseksi sitä työtä
yätistam joka ^ riyicyä^^^
fcallJikfli.; Meidän'e( tule ptää-yhtään kiveä |ääpt^
mättä;ftaistellessamme: pubtueemme ia ^leriaatteittemm
tunnetuksi i: tekemiseksi. Siksi'-meidän kalifien ulko­maalaisten
puolueemme' jäsenten .talisi mthdollisira-man
pian hakea Ganadal kansalaisoikeudet ja kehot­taa
tovfereitammetekeinaän säinoin, voidaksemme seu­raavissa
'yaalalssaäM
seninä tukea omia ehdokkaitamme;: Äänestyskelpoisine^
voimme me myöskin valita o^ia miehiämme k^iupunki-en
ja kauppalain valtuustoihin, 'joissa edusta jäimme
läsnäolo on meidän yhteisille /eduHlera tär-h^.
• r .
Vielä muutama ! a/uia toverit:muistakaa toimia
ripeästi unioissanne. Ilman 'ripeää ja väsymätöntä
toimintaa ammatti- ja teollisuusiiiiioissa oii meidän
ponnistuksemme työläisten yhteisen rintaman rakenta
miseksi, kapitalistien jo muodostamaa yhteistä rinta­maa
vasllaan, heikkoa ja tulioksetonta^ Kuulutko uni
oioq? Ellet kuiilu^ hiin tulee sinun; viipymättä ^htyä;
Jos io kuulut unioon, niin oletko" tdhnyl voitavasi
saadaksesi toiset työläiset ;^tymään? Ellet ole tehnyt
voitapaasi, niin ryhdy toimintaan jo tänään,
Pdmmt(^a^^^^e^
näytelmäkappa-leesta
Albert: ~ Eiko ole tahatkertaä
onnellisempi kuolla silloin, kun sy-;
dän läpimimmin sykkii; silloin, kun
tiedämme, että jokainen veripisara,
joka rinkastamme hangelle putoaa,
luo uuden säteen tulevaisuuden on­nen
aurinkoon?
Ylönen: — Mutta jokaiielle on
kuitenkin eiäma rakas. Muinaisajan
orjat, joita; herransa r^k^iäaivät,
hekin peikäsivät'kuolemaa.'
-Valtonen: Kuolemaa pelkää';
ihminen, jolla on orjan sydäi), vaan
ei orja, jolla on ihmisen syc^i '
Kappaleen sattuvasta^ huir|ooris-ta
on kuvaava seuraava AJJ^P pu­heenvuoro
sotaleirillä: .j|
Antti: — Niin se on poJaj^rMyö-kää.
surunne lumppurille, 8e"on lii­an
vanhanaikaista näin ' eota-ajan
tavaraksi; , fianokaa vain tniinkuin
-Lapuan poika vibkipallilla, että
ikuulkaa;. pastori, nyt ei olekaan
aikaa leikkimähän, sillä raitilta
kuuluu melua, siellä varmahan ta-
•pellahah.K"v' • ; " ' i ^
(Santun tyhmyys kappaleessa on
myöskin ko^omillista, jolle et voi ol­la
naul«matta, niin edesVastutto-mia
ja rumia tekoja kuin hänellä
teetetäänkin. V
Senlisäksi on kapp'alees3a paljon
sattuvia sanansutkauksia, komppeja
murre-esityksiä. Ne estävät järkyt-täivän
aiheen vtulemasta liian ras­kaaksi.
' :
Nämä otteet on otettu kappaleesr,
ta cVeljeayiha^», joka' tuUaany esit­tämään
kesäjuhlien yhteydessä Bfa-yer
^kella.;ensi "sunnuntai iltan
Jokainen, joka^on tämän kappaleen
nähnyt, vakuuttaa, ettäL kappale' on,
siksi pHÖieenB^i syetävär elitä sit4
tekisi mieH; katsoa j^^
ja uudestaan, ilin ^valtava; ja' mieliä
liikuttava-se öif;'' . : ^
— Ensimäiset neekeriorjat tuo­tiin
Amerikaan vuonna 1619.
— Linjalaiva Leviathan pituus on
550 jalkaa, leveys 100' jalkaa, sy­vyys
40 jalk§a, kantavuus 66,801
tonnia.
Laivan'^ miehistöön kuulun .1,115
miestä. MatkjiStajia -voi laiva kuljet­taa
3,398. Laiva on 12 kerroksi­nen,
ts. laivassa on 12 eri kantta.
Laivan pelastusveneet voivat kan­taa
4,800v henkilöä.
Käyttövoiman 2aival]a varustaa
46 höyrypannua, jotka lämmitetään
öljyllä. "n^Laivan turbiinikoneifito oJi
60,000 hevosvoimainen.
Laivalla on 600 puhelinta, 15,000
säbkölanippua, 500 mailia lange­tusta,
50 mailia putkitusta, pump­puja
yhteensä 107. Lämmitysainet^
ta voi latva kuljettaa 9,560 tonnia.
Leviathan on juuri suorittanut
2,209 mailia pitkän koematkan sen
jälkeen kun Yhdysvaltain hallitu?
sen laitatti amerfkalaiseen-asuuni
Leviathan on nimittäin sodan aika­na
Saksalta kaapattu laiva ja sen
entinen nimi oli Vaterlaiid, Isän­maa.
Tämä laiva laskettiin vesille
Hampurissa 1'914, silloin nimellä
Vaterland ja teki tieten'kin siilolla­kin
koematkan. y Sitte^ laiva joutui
sodassa Yhdysvaltain haltuun ja
muutettiin «kuljetnslaiv^ksi. Laiva
kuljetti^ 200,000 yhdysvaltalaista so­tilasta
Ranskaan, vieden hdtä' yh­delläkin
matkalla yhteensä 13,000.
Linjalaivaisi-^on laiva jälleen jär­jestetty
Nevport Newsin telakalla.
Rakennettaessa laiva tpli maksa­maan
$15,000,000. S^n uudistamia
nen njrt, sen jälkeen kun se aikan­sa
oli ituljetuslaivana toiminut ja
sen jälkeen jouten maannut, tuli
maksamaan ?8j2OO,O0O.
Vallankumous!
Millaisia tunteita ja ajatuksia herältääkään tuo sana meissä! Sisj^^
hän siihen' kapitalismin orjanikeen alla ejäneen ihmiskunnan vuosit^
tinen toivo. Ennustaahan se miljoonille ja taas miljoonille untta, ,4
sampaa tulevaisuutta, vapautusta siitä väkivallan pakkopai&ta, jj
tänä päivänä ihmiskuntaa puristaa.' YhtjTrhän siinä taistelujen kaisijö^
set ja terveen ePamän tuottama onni mit? kauniimmaksi sopasoinu^
Se on sämalla:,hävittävä ja rakentava. ^
Miten usein nykypäivinä tuota sanaa lausutaankaan. Mu
vähänajatellaan sen todellista merkitys^. 1
Jokaisen luokkalaislelijan,- mutta ennenkaikkea yaliankumoukseid
proletaann tulee tehdä se itselleen täysin, selväksi. «
' Vallankumous! ;
Onkö^ se joidenkin Hihoittajien päässä syntynyt ajatus Ei! Se^|
käpitalislisen talousjärjestelmän perusvastakohtien ~ tuolannen ^
an ja työvoiman riiston - aukaisema ixt^oX^ myöten vain on
iluita
ta päästä siitä umpikujasta, mihin ihmiskunta niiden tähden on joutni^l
Se on työ, jonka historia on asettanut nykypäivien proletariaatin^eifttj
kierlämättöraägä välttämättömyytenä. . ^
Muttase ei ole vain hävittämistä, ei tuhoamista. Se on, ja paljjj
suuremmassa määrässä, uuden rakentamista. Mutta tämä puoli ösei»
unohdetaan. Luullaan ;vallank«mou8tehdyH kun porvaristo oa visljs-tu
valtion peräsimestä. Harhakäsitysl; Nyt vastajyö alkaakin.
tava ja Voimia kysyvä työ. Er riitä vain, että proletaarinen valtio p«nis.
tetaan. Sen täytyy myös säilyä. Tuotantokoneiston toimia, jos malijo].
tuuri on luotarj.
Uusia kj^^myksiä
Perheen äidit työmarkkinoilla
Joka viides nainen. Yhdysvalloissa tekee työtä ra»
iia-ansioksi, toisin sanoen on '«hyödyllisessä työssä»,
ilmoittaa Yhdysvaltain väenlaskentatoimisto. Distric
of Columbian piir/ssä ,on joka toinen nainen ansio­työssä,
ollen tämä alue äinoa^-maassa^ missä suhteel­lisesti
sellainen määrä naisia on palkkatyössä.\ Dis-trict
of/Columbian jälkeen tulevat tässä suhteessa South
Carolina, Rhode "Island ja .Massachusetts, joissa noin
kolmas osa naisia on palkkatöissä. -
Naiset tekevät palkkatyötä sen tähden, että he tar­vitsevat
rahaa, huomauttaa työd#partementin naisten
toimisto, joka on tätä kysymystä erityisesti tutkinut.
He tarvitsevat rahaa itseään varten, mutta vielä suu­remmassa
määrässä ehkä sen tähden, että he ovat pa­kotetut
avustamaan perheen toimeentuloa rahallisilla
ansioilla./
Otettakoon esimerkiksi aivan tyypillinen peihe täs­sä
suhteessa. Perheessä tekee isä työtä, mutta ei
saitse riittävästi periieen toimeentuloksi. Äiti ei tee
työtä ulkona, hän hoitaa kotia, keittää ja siivoaa.
Vanhin poika, joka on 20 vuoden ikäinen, tekee tyota
ja saa palkakseen noin 20 dollaria viikolla, siitä antaa
hän pei^ieen yhteiseen kassaan 12 dollaria, Jopul me­nee
hänen omiin meiioihinsa. Tyttö on myöskin tyoS;
sä. Hän antaa äidilleen koko ansionsa ja'aiti'antaa
hänelle takaisin sen verran kuin on laipeellista, mat-karahoiksi,
puoliseksi ja vaatteisiin.
Tällainen on asana useimmissa peitteissä,;joissa
peilieen jöikaisen jäsenen tSylyy tdhda tyota toimeen-tulolleen,
jä' sellaisia perheitä ovat useimmat Yhdys­valtain
perheet. Monissa peAelssä täytyy äitienkin
tc^dä palkkatyötä, kun'isan ja lasten yhteiset ansiot
eivät riitä perheen toimeentuloksK*
iNci spiritiÄ ne ovat
' eri poikia ^
Uutiset kertovat, että Gla^\rin
apiritistien:.yhd{stys Englannissa on
valinnut' kuolleen > miehen presiden-;
tikseen. Yhdistyksen presideiitti Pe­ter
6alloway;himittäin kuoli viime
helmikuussa, ihutta nyt viime lau­antaina
pidetyssä spiritistien kon-iventionissa
valittiin hänet uudel­leen
virkaansa., ' >
Tilaisuudessa olleet edust^*at oli­vat:
kaikki sitä inieltä, että kuole­mansa
kautt^? Galloway ei ole ol­lenkaan
jäänyt syrjään yhdistyksen­sä
toiminnasta eikä se ollenkaan
estä 4iäntä edelleenkin toimimasta
järjestönsä vpresidenttinä. -
Nykyajan ihmiset pitävät, hyvin
luonnollisena kun ennen vanhaan
otettiin noidat joskus tilille bullu;
tuksistaan, mutta kun nykyaikana
harjötetaan noituutta oikein, erikois­ten
laitoiten kautta, uiin noitajär-jestot
sapioin kuin niiden jäsenefr
kin ^vat olla ^melkein sanaa hiis-;
kumatta kunnon < ihmisten kirjoissa, f
—, Kuinka suuri on. aurinko ja
kuinka-kaukana se on maasta? :
: — T Uskoiko Robert, Ingersoll min­käänlaisen
jumaiair olemassaoloon?
— Koska on tiedetty, että meren
syvyydes8äVpn'^veden paine; tavatto­man
: suuri,' niin onko mahdollista,
ettäb laiva • kuten"esimerkiksi Titanic
syvällä' kohtaa jTipotessa voi painua
meren pohjaad'saakka, vai eikö^/ole
luonnollista, että nuo uponneet kap­paleet
voivat jäädä' (puoliväliin sen
vuoksi, et^täf \ne ve^n ankaran pu­ristuksen
takia eivät voi enää Va­jota
syvemmällef -
• ~ Valmistelaanko Cänadassa niin
paljon soke\^a, että eitä riittää ulos-vietäväksi?
"
— Kuinka paljon Canadan kai-vosomistajat,
o«vat tehneet puhdasta
voittoa viimeisen kahdentoista vuo­den,,
aikana? :.^.r.
lista lisääntyvällä energialla. Uusi, proletaarinen kultt
Ja se kysyy yoimia.
Porvaristo saboteeraa. Koettaa vehkeilyllään estää proletaamej
valtion toimintaa.. Se bn estettävä. X)mia miehiä on saatava niin pj):
ion kuin mahdollista tuotannon johtoon. Tämä kysyy huolellista 4t
läkäynyttä valmistautumistas ,
Raskas tehtävä. Mutta rae sen teemme. Kaikesta huolimatta.;,
Olemmehan jo J^apsesta' alkaen .imeneet itseemme kumouksen"poltii.
Vaa Verta. Olemmehan nähneet, kapitalismin miljoonittain teuraEUväa
toveieitarame. Olemme nähneet heitä nääntyvän nälkään, teljettiTij
vankiluoliin, vainottavan, kidutettavan j a rääkättävän — viattomajS!
Kapitalismin helvetillinen petomaisuus on meihin istuttanut sammonial.^
toman Vihan 8itä vastaan. Se ön kaivanut ja kaivaa petomaisundete
omaa haytaansä. Se ön syntymästään .asti kantanut povellaan toitoM;
s i m e n t ä . . . : ' ; , •-"> v.*'; . d
Ja jo nyt syttyvät vallankumouksen puhdistavat tulet kaikkialla ym-päri
maailman. Siellä j a täällä ne jo mahtavina leimuavat, nuoleskella;
kapitalismin pelihelvetin lahoja pilareib^ Vallankumous elää ja toiK:
Sen kuolemattomien soturii^n marssin töminä kantautuu myrskyäväo'ine-rein
pauhuna korviimme. Idän taivas jo tulipunaisena hehkuu.
Koira viisaampi kuin
kieltolakiagentti
. Kieltolaldasiamiesten ^pimittäessä
kotietsintää Mrs. Susan Thomasin
asunnossa Washingtoni8sa Yhdys­valloissa,
löytämättä mitään epäi­lyttävää,
olivat he aikeissa lähteä
talosta, mutta saksalainen poliisi­koira,/
joka oli hddän mukanaan,
kieltäytyi jyrkästi lähtemästä ja jäi
vahtimaan erästä hiililäjää keittiös­sä.
Kun kieltolakiasiamiehet siir­sivät
' faiililäjän pois ilmaantuikin
sen alta salaovi, mikä johti salai­seen
kammioon, jossa oli 10 laati­kollista
etsittyä viskyä.
Kysymyksiä ja vastä-lijksia
— Michelangelo di Michel An­gelo
oli florenselainen taidemaala­ri
ja kuvanveistäjä, - joka syntyi
1476 ja kuoli V. 1564. Hän oli re-nesanssi^
an^ gUurhnpia mestareita.
Hänen' mahtavista taideluomistaan
sanoo Gustav Bang 4n.m. seuraayaa:
Tai^kastaikaamme hänen yhtä Miche
Angelon taideteosta, taon verratto­man
mestarin,' joka on suuri runoi­lijana,
rakennustaiteilijana, kovan
veistäjänä, maalarina'ja ~ ihmise-^
nä. Ken voipi-katsella'' hänen ia-desjtään
lähtenyttä vtaideteosta, tun>
ematta hänen äärettömän voiman­sa
vaikutusta? Me kuulemme liek­kien
rätinää, myrskyn pauhua ja
ukkosen' etäistä jyrinää kun hän
p a ^ ä intohimonsa oikein valioll­een,!
"
— Hyvästijätössä usein 'käytetty
«So long», on väärä muodostus sa;
nasta <äa]aam>, ;jota sanaa käyte­tään
itämailla terveyden ja rau-har
toivotuksena ja jota käytet-J
taessa v useinkin hyväisiäjättäjä oi­kea
kasi ^ otsalle' laskettuna tekee
syvän kumaouk^en»
SääU Inm^niaäritelmäa «Kaik>
kivaltias dollarb tiedetaan ensiker­ran
kirjallisu|iäessa käytetyn» on
sitä käyttäJQ^I^uIuisa amerikalai-nen
kirjailija Washington Ir^dng
teoksessaan iCreöle Village».
Tilastoa metsä- ja maa­työläisten
järjes-'
. tymisestä
Maapallon 36 :n ma^ 1,446 milj.
asukkaasta on maa- ja metsätyöläi-siä
noin 98,6 mi^oonaa, siis noin
7 proi, ^eli 13—15 pros. täysikas­vuisesta
väestä. Yksityisistä' maista
on Koreassa 49 pros., Austraalias-sa
11,5 pros. ja Europan maista
Unkaria ja Italiassa 20 pros., Itä­vallassa
15,6 pros. ja Puolassa 8,1
pros. .väestöstä maa- ja metsätyö-läisproletariaattia.
Pienimmän osan
maan asujamistosta muodostaa maa
laisköyhälistö Venäjsaiä 0,9 pros.
ennen se oli 8 pros., mutta loka­kuun
vallarikuntous pienensi luvun
lähes kymmenkertaisesti) ja fielgi-
'assa 1,3' pros. Keski-europalaisissa
maissa oh vastaava luku^6,l, aiiglo-saksJ^
Iaisissa 5i2, skandinavialaisissa
4, rttmanialaisissa 10, etelä-ameri-kalaisissa
7 ja aasialaisissa 7,7.
Nämä numerot antavat aanehistoa
laskelmiin maantaloadeUiseU' kumo­uksen;
mahdollisuuksista eri maissa.
MaataloustySIälsten ammatilliften
järjestyminen on, kuilenKn vielä
sangen heikkoa, ollen järjestyneitä
kaikkiaan vain vajaa 3 miljoonaa
eli noin 2,5 pros. maatyöläisistä.
Parhaiten järjestynyt maa on Ve­nyjä,
jossa järjestyneisyysprosentii
on 36. Saksassa se on noin 30, Vi­rossa
20, Tshekko-SIovakiassa 18.5,
Tanskassa 16,6, Norjassa 15,3*
stä:,Rumania, Australia, Chile,
Turkki, Egypti,' Persia, Intia. Kiina
ja Korea, joissa - lasketaan olevan
noin 68 milj. maatyöläistä.
Maaryhmittäin on ma^^oustyö-:
Iäisten järjesitymisprosehtti seuraa­va:
Venäjä ja Kaukaisen Idän ta­savalta
35,^, Keski-Europan maat
15, Skandinavia 12,li anglosaksilain
se^t maat. 3,2,. rumanialaiset - maat
2,9, Balkanin maat 1,2,' EtelänAii|ie-rika
0,9, Läheinen Itä 0^2 ja Aa­sian
maat 0^1. JSuropanmaistaf ovat
heiikoimmin järjestyneet Ranska,
Sveitsi, Bulgaria, Suomi, Belgia ja
Italia. -
/ Tarkastajamme . maa- ja met-sätyöläisten
liittojen poliittista
suuntaipohjaa, saamme kolme, pää­ryhmää
: 1) • vallankumoukselliset,
2) reformistiset ja 3) puolueetto­mat
liitot. Ensimaiseen ryhmään
kuuluu 19 maata, »joista 17;s8ä on
kansalliset liitot ja kahdessa (Itä­vallassa
ja Italiassa) piirijärjestöjä.
Jäsenluku itäs?ä. tyhmässä '^n. -'850,-
000. -Toiseen ryhmään kuiiiuu , 16
maata, jäseniä :t}28:5,Ö00.: 14^ ^Kitr
toa on välittömäiti Afrnsterdaminr
Maatyöläisten internatiohaalen joh­dossa^
Kobnahnessa ryhmässä oii 5
maata ja jäsenmäärä 356,500.' Tuo
«puolueettomuus» merkitsee ettei­vät
siihen kuuluvat liitot ole liit­tyneet
enempi Amstierdamiin kuin
Moskpivaankaan, , '
Ifti^ismaailmalltsessa , mittakaavas­sa
katsoen kuuluu siis vallankumo­ukselliseen
ryhmittymään 19 maa;
ta ja reformiseen^ 16, mutte ovat
reformistit jäsenmäärässä yli: 400,-
000, jäsentä edellä. Tässä on. kui­tenkin
otettava huomioon että Sak­sassa
käytettävissä olleidfen tilasto­jen
teon jälkeen, reformistit ovat
mönettöneet ^jraltavia joukkoja, ja
että yleensä niissä maissa,«missä .ei
vielä ole syntynyt vallankumouksel­lisia
väheramistöljä, tapahtuneiden
joukkojen mielipiteiden perusftalla
voidaan laskea vähintäin. 10 pros.
olevan vallankumonksellisten peri*
aatteiden kannalla. Edelleen on täs­sä
yhteydessä todettava, että kai­kissa
maissa,' (Itfcuunottama^
Englantia, Belgiaa ja Tanskaa) on'
vanhojen reformististen liittojen
rinnalle perustettu uusia vallai^n-moukseUisia
ja että kaikld uudet
voonna 1920 ja sen jälkeen perus­tetut
liitot ovat vallankumouksel­liseen
ryhmittymään kuuluvia.
Nämä kaksi tosiasiaa ovat ^^aS,-
mättömiä todisteita siitä, että val­lankumouksellinen
mieliala maatyö-.
Iäisten keskuudessa kasvaa ja että
vallankumouksellisia aineksia on re^
riallinen pohja onkin talcaava'mu-jd
.^etsätyoläisten 'kansairjväliai 1
taisteluvoiman hiljaisen, mutta a-;
maila varman kasvun.
Ruotsissa 12,8. 36 maassa puuttuu! - —
kokonaan järjestöjä seuraavista 9 :-jformistisissa liitoissa. Tämä histo-
•Ollessani . maanpaossa Canadasal
olen/joutunut useiden tuttavieni ji;)
ystävieni kyselyjen ja iirjeitt«i|
jojidosta tarkastamaan uudelleen]
kysymystä «sanmaasta», j
Selventääksemme kysy raykseet j
tirtustumista jaamme sen kafeea
osaan.^'-Ensiksi vastatkaamme 'im)
mykseen: Onko työläiseJlä isänmat-:
ta? Toiseksi: Jos on, niin oab'
edullista muuttaa synnyinmaaä|aaa
vieraisiin maihin helpomman M--;
meentulon y.ni.s. toiveitte.n viette
lemänä?
Muistan vielä hyvin, miten JsäTiii-*
I naJaiU), kysellessään minulta — kaM
sakoulusta -tultuani — tarttui isäD-|
maäkäsitteeseeni. Hän koetti P«K|
haansa mukaan selittää, mitea iä-:]
neliä ei ole tuumankaan alaa ma-i
ta, hänellä, isälläni. Eikä myöskaasf
ollut hänen isällään. Selitti ei n-jij
kastayansa Suomea erikoisemnun» •]
koska toimeentulo oli hänelle kflrätj
raskasta ja epävarmaa. Sehtti etti|
jos hänellä olisi parempi ja belpoii-:^
pi toimeentulo vaikkapa EysJän-1
maalla, niin sinne hän menisi, ynj
pääsisin Sanoi että työläisen liän-:;
maa, on siellä, missä on Jiy7i olla.;
Edelleen kertoili, miten kapitalismi,
on kansairevälistä ja että työväeJ-luokan
'taistellessaan kapitalisitiii
vastaan paremman- ja tulevan y^,i
teiskunnan puolesta on luonnollijö-tii^
taisteletavana myöskin kansais-välisellk
rintamalla, eikä isänmaa-^
rajoissa. Edellä olevat ajatukset bj-/
•väksyimme vähitellen sikäli kaiu,;
vartuimme. Siihen se jäi kuten rst-;
|aistu^ ^symys. Ei sitä «liat tar^yj
p6en enempi penkoa ja harkita. - |
, Mutta nyt, kun on jonkuaverraa ^
Inokkatietoisena työläisenä joutnDBt/i
"vieraalle maalle, on kysymys jä-leen
nousut mfeTeen, vaikka ioy:
meentdio ^nkin mahdolliseäti
fcan :heIpompsa kuin entisessä ioö-maassac:^
Nuh, vieläpä sen aball«-s
kin. Olen monesti kuvitellat mitea j
--- jos palaait Snomeen ehkä Tis-^ j
kaampi ikdm mahdolHse^
jossain suhteessa alempi eliots-*^
(Mn' ovBt edessä Mutta sen M
lakaan en ole saanut tapetnia ^
Jjanata pa&tää synnyinmaahan. ^ ,
tä tuo kaipaus sitten johtoa
työläinen fiaväiiessaBn. sen