1923-06-28-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
jLmnmMm Hcsag. 28 Thnrs. Jane 28th l&msdaafQoioalaiBea työvSestSn aänen^nattaja.ilmeB- «•* SSndhnrvvna. Ont. joka tiistai. toTstaf' Ja lanantalr ' fh9 only oigahif Finnit W©rftera'm Canadai Pnj^ iAUd In Sadl>o«y, Oat, «vgry Tne^aj&.JhuiTida^ ©ttarday. . ' " ' ^ ' ' > Ädrertifling «ites 40c per eoL incItY Miniroam coaTge insertloB 76c. Biocoimt on standing sdvertise» ment The Vapatu Is the best advertidng mediom amon^ Finnish People in Canada. - Vapauden konttori ja toimitus on- Liberty Building, lAme St., Puhelin 1088. ^- Postiosote: ; Boy (?P. ; Sndbnry, Opt Canadaan ykoi vk. $4.00. puoli vk, $2.26, iolmekM, ®l.B0jayk8ikk.76c. ,-; ^ thdmaltoihin ja Suomeen, yksi vk. $6.60, ,puoU vk< $S.0O ja Mme kk. $1.76. iniauk.<tia, joita ei seuraa raha, ei tulla lähettSmBfin •«ff-d »P»»niiP>t»n;joil1r on ItaVaakset. r / Besistered at the Post Offlce Department, 0ft8W8, AS ImperiaHstien pn^paganda , Venäjän neuvostdiallituksen Ja. Englannin välillä äsken puhjenneita selkkaulcsia koskevisii^ paraikaa käynnissä olevissa: neuvotj^eluissa on ollut "hyvin kes-iceieenä kysymyksenä.venäläisten harjottama agitatsio» m Englanniii alusmaiden rajamailla, varsinkin Aasiassa. Samalla kertaa ovat Venäjän edustajat penkoneet julkisuuteen englantilaisten agi^attorien' ja kätyrien toimia Venäjää vastaan. .Niinpä on päjevieii; asiakir* jäin avulla^ todistettu Englannin liallituksen vasiamies' ; ten ja kätyrien läheinen yhteys viime^ vuotisen ba&raats- %ien kapinaliikkeen kanssa, JoUoininailtr : ijituilta löydettiin englantfiaisia taseita suuret maäral M.tn. on julkastu 8'en sopimuksen 'sanamuoto,^ jonka ,6udharan emirin asiamies ja MesAiedissä oleva Englan* ; nin sotilasattashea ja ionsuli Pridocs/tekivät vuoden 1922 joulukuulla, ja jonka^sopiinuksen/muVaiBesti En' glanqin. antamasta 'Sotilaallisesta ja diplomaattisesta '! avustuksesta korvaukseksi Bucharan emiri luovuttaa Buchafan Englannin suojeluksen alaiseksi, < myöntää l englantilaisille konäessiooneja ja oikelJHen Europan jfi I Bucharan välisen kaupankäynnin valyomiseen, sitoutuu > ostaniaan kaikki sota^aseensa yksihomaan Englannista sekä olemaan tekemättä mitään sopimulcsiiytöilste^ , valtioiden kanssa iln^n Englannin suostumusta;^ M ^, oiuassa on «Isvestija» osottanutj että EnglantiA,on/käyt< '' tänyt '.hyväkse^!! Bucharan ; vastavaIlankumouic8^II|^ia ,' Venäjän neuvostovaltaa vastaan, varustaenf näitä äsdl- , ]a ja rahavaroillavi tehden samalla Eqgliliallitiib^^ Ie kysymyksen, aikooko se poiskutsiia konsuli ^r^^oc- ' «in^ja '^rangaista «sopimuksen. allekirjoittanutta' sotilas» . attaäheäa. Lisäksi «Isvestijä»" lausuu, 'että- sillä )' tie^ps^aan paljon Englannin' konsuleita, jotka harjoit-: '^'tavat vakoilua Venäjän rajaseuduissa^ Aibisemmin paljastetun Noelin ilisäksi on ^anom^dbti ^nimbltään ; maininnut tällä kei^taa vain Englannin! Reshtissä ole- \ van varakonsulin Brenani joka '()n perustänut/iv^öilu- /järjestön 'venäläisiä .XVakoilemaan^^^^'^ näiden kirjevaihtoja venäläisten valkol^harlilaistenavul* la. . Muutoin Brenan on epäonnistunut yrittäesaään Jah[oa, Re^etissä olevaA; Venäjän konsulivirastot^ toimihenkilöitä. «Isvestijin» mielestä ^^aikki nämä to-eitapahtumat kiistiimättSmästi todistavat sen, että^Eng-lanti luioieltoon on törkeästi rikkonut sopimulcslaan, ja fien vuoksi sanottu sanomalehti jtyayykin,!eikö olekin^ Venäjän vastapainoksi esittämät, Englannin Vena-* jän vastaista-propagandaa koskevat suuret yastavaati' jnuScset juuri sinä «yyiiä, joka on pakoittaraassa €ur-zonia kieltäytymään rupeamasta naita vaatimuksia puolin ja toisin tarkastamaansekä välttymään kaikista;yk- $)tyi>k?ht9i9i9tfl keskusteluista, mikäli ne koskevat hä- , Tien esittämiäan syyttelyjä/ V j lainen työväen jouldcojaijesto, jossa ei jäsenistölle ole tilaisuutta mielipiteittensä ja vaatimustaisa järjestelmälliseen julkilausumiseen ja voimaansaattamiseeiv ei voi paihaimmassakaan tapauksessa, olla muuta kuin työväen järjestön irvikuva. lyöläiset täyttämään velvdfr-suntensa • I (I.-IMI>(U<I Jäsenist<m määrääm • / ' ' . imiossa... : ' .\ Amerikan hiilehkaivajienjäi'jestön edistysmielisen jäsenistön toimesta'pidettiin iäskettciin^konferensslP^^ burgissa^ jos9a laadittiin'suunnitelmia ja ohjeita vallankumouksellisten ainesten toimintaa varten hiilen- ^aivajain järjestössä ja koko Amerikan uniopistises&a liikkeessä. Konferenssissa hyväksyttyyn toimintaohjelmaan kuuluu m.m. vaatimus hiilenkaivajain järjestön organiseeraajien valitsemisesta 'jäsenistön i yleisaänes-tyksellä. Nykyään kuuluu^jäi^jestäjiert valinta järjes* tön^ hallinnolle ja kokemus osoittaaj että asiain tällä kannalla ollen union organiseeraajista voi pikemmin tulla järjestön virkakoneiston kuin itse jäsenistön etujen palvelijoita. .«Nämä järjestäjätskuluttaval ^uu-rimm^ n osan ajastaan juostessaan edestakaisin Järjes'; tetyillä alueilla, missä ne politikoivat tarkotuksellji , sjynnyttää hallinnolle suotuisaa mielialaa,» sanotaan edistysmielisten kaivosmiesten komitean julistuksessa;; «Ainoa lääke tähän mitä suurimmassa määrässä järjestöä rappeuttavaan tilanteeseen on se, että kansainvälien järjestömme perustuslakiin tehdään lisäys, mi-icä määrää jäsenistön valittavaksi karkki järjestäjät ja kiertävät tHien tarkastajat.» yaikka, vaatimus. orgaAiseeraajien.valits^isen jättämisestä jäsenistölle lieneekin syntynyt ennen kaikkea taktillisista sefkoista taistelussa hiilenkaivajain jarjes tön vanhoillista j(Atoa vastaan, sisältyy siihen>4(uiten- ^in' mitä tärkein periaate ja'sem'stön Järjestelmällisen ^'oukkotahdon elävöittämisestä ja turvaamisesi uniois- 83. Jokm'sen terveellä ja tasapainoisella pdijalla toi-mivan' työväen järjestön^ niin taloudellisen Icuinvälti-ollisenlcin saantona tulee aina'olla, etta siinä ilmenee' atse jasenistSn t^don jaifestelmällin^ sjidutä niin Tälittoma^ &nin m^ollista, Vailnitusyallan hai&> , Idmiden jäsenistölle ei i n i ^ tapauksessa saa rajot-tua jökäikin tdktiikkaöltedcsi; vaan valdintuiieebi laik-fii ihieidän fcäib'6sa järjestöissämnie. Työväen järjestö ilman joukkoja on mita valitettavin asiantila, ja ^el- Timminsm Worker8Partyn kaupungin keskuskomitean äskeii pidetyssä kokouksessa päätettiin kehottaa ulkomaalaisia puolueemme jäseniä osastoissaan ottamaan esille kansalaisoikeuksien hankkimisen ja Vel^^ voittaa kaikkia puolueemme jäseniä hankkimaan itselleen kansalaisoikeudet lähimmässä tulevaisuudessa, siten telhdäkseen itsensä kykeneviksi ottamaan osaa poliittiseen toimintaan Vaalitabteliiissa. Ja edelleen päätettiin nv^cyään käytävän yaalitafstelun päätyttyä alkaa kerätä vaalirahastoa seuraavaa vaafitaistelua Äärten,' voidaksemme silloin; asettoavoman ehdokkaamme areenalle. Puolueen toimeenpanevalle Komitealle päätettiin myöskin selostaa :p^olug^ivikomaalaisten jäsenten'kansalaisoikeuksien: hankinnan tärkevtta ja kehottaa 8it$ 'tekemään voitavaiisa > asian edistämiseksi, kaikkia käyteltävissääni olevia keinofä Icäyltäen.-Asiaa koskevassa lausunnossa^m,m. sanotaan: ; * • Toverit, käsitättekö poliittisen toiminnan tärkeyden luokkataistelussa? - Oletteko tietoisja siitä, että suurin, osa puolueemme varoista kuluu puhujien ja järjestäjien liikkeellä pitämisessä. Tiedättekö, että parlamenttiedustajat saavat noin kahdeksan kuukautta vuoV de'8sa itselleen 8.t.8^ että parlamemin istunnoissa kuluu ^dusMiiita ainoastaan noin neljä kuukautta vuodessa. Stiureli'O^ yapaaai^ ajastaan voisivat^^^^ e<lusf af amme käyttää puoluetyöhön, ]dka tmVin .lu\\ar\ meiltä vaatimaan yhtään, jähallista avustusta, koslaa edustajamme saisivat ' palkan hallituksella ja sen lisäksi vielä vapaan' kyydin rautateillä matkustusta Varten, idiksi em;nelähetävmuutamia parhaista pi^ujis-tamme tekemään propagändatyöta hallituksen \laskuun, siUoin kuin meillä 'on Pariamentir^ istuntojen aikana sisältää jokainen porvarillinen 'Sanomalehti kii^joituksia heidän toiminnastaan parlamentissa; Kuten tiettvä^ lukee yielä suurin osa^^p Iäisistä porvarillisia lehtiä/ja meidän ei ^^^m^ unohtaa, että' t^tä tietä> saa suuret, joukot vielä puolueemme ulkopuoJelläl-.Ävista kin iVäärisl^Ylä, iieidä^ väsymättomM^ taan pariamentissa. : Tultuaan täten suurille joukoille tunnetuksi tais-l teli joina, kokoontiivatv suuret työläisjoukot kuulemaan fieiä siilöi^^ massa'puolueemme oppeja.^^^^H^^^^ Joukot > puorueemme;> jäseni^. ja sympatiseeraa^iksi. Siten ^Menme!Htein ilmaiseksi sitä työtä yätistam joka ^ riyicyä^^^ fcallJikfli.; Meidän'e( tule ptää-yhtään kiveä |ääpt^ mättä;ftaistellessamme: pubtueemme ia ^leriaatteittemm tunnetuksi i: tekemiseksi. Siksi'-meidän kalifien ulkomaalaisten puolueemme' jäsenten .talisi mthdollisira-man pian hakea Ganadal kansalaisoikeudet ja kehottaa tovfereitammetekeinaän säinoin, voidaksemme seuraavissa 'yaalalssaäM seninä tukea omia ehdokkaitamme;: Äänestyskelpoisine^ voimme me myöskin valita o^ia miehiämme k^iupunki-en ja kauppalain valtuustoihin, 'joissa edusta jäimme läsnäolo on meidän yhteisille /eduHlera tär-h^. • r . Vielä muutama ! a/uia toverit:muistakaa toimia ripeästi unioissanne. Ilman 'ripeää ja väsymätöntä toimintaa ammatti- ja teollisuusiiiiioissa oii meidän ponnistuksemme työläisten yhteisen rintaman rakenta miseksi, kapitalistien jo muodostamaa yhteistä rintamaa vasllaan, heikkoa ja tulioksetonta^ Kuulutko uni oioq? Ellet kuiilu^ hiin tulee sinun; viipymättä ^htyä; Jos io kuulut unioon, niin oletko" tdhnyl voitavasi saadaksesi toiset työläiset ;^tymään? Ellet ole tehnyt voitapaasi, niin ryhdy toimintaan jo tänään, Pdmmt(^a^^^^e^ näytelmäkappa-leesta Albert: ~ Eiko ole tahatkertaä onnellisempi kuolla silloin, kun sy-; dän läpimimmin sykkii; silloin, kun tiedämme, että jokainen veripisara, joka rinkastamme hangelle putoaa, luo uuden säteen tulevaisuuden onnen aurinkoon? Ylönen: — Mutta jokaiielle on kuitenkin eiäma rakas. Muinaisajan orjat, joita; herransa r^k^iäaivät, hekin peikäsivät'kuolemaa.' -Valtonen: Kuolemaa pelkää'; ihminen, jolla on orjan sydäi), vaan ei orja, jolla on ihmisen syc^i ' Kappaleen sattuvasta^ huir|ooris-ta on kuvaava seuraava AJJ^P puheenvuoro sotaleirillä: .j| Antti: — Niin se on poJaj^rMyö-kää. surunne lumppurille, 8e"on liian vanhanaikaista näin ' eota-ajan tavaraksi; , fianokaa vain tniinkuin -Lapuan poika vibkipallilla, että ikuulkaa;. pastori, nyt ei olekaan aikaa leikkimähän, sillä raitilta kuuluu melua, siellä varmahan ta- •pellahah.K"v' • ; " ' i ^ (Santun tyhmyys kappaleessa on myöskin ko^omillista, jolle et voi olla naul«matta, niin edesVastutto-mia ja rumia tekoja kuin hänellä teetetäänkin. V Senlisäksi on kapp'alees3a paljon sattuvia sanansutkauksia, komppeja murre-esityksiä. Ne estävät järkyt-täivän aiheen vtulemasta liian raskaaksi. ' : Nämä otteet on otettu kappaleesr, ta cVeljeayiha^», joka' tuUaany esittämään kesäjuhlien yhteydessä Bfa-yer ^kella.;ensi "sunnuntai iltan Jokainen, joka^on tämän kappaleen nähnyt, vakuuttaa, ettäL kappale' on, siksi pHÖieenB^i syetävär elitä sit4 tekisi mieH; katsoa j^^ ja uudestaan, ilin ^valtava; ja' mieliä liikuttava-se öif;'' . : ^ — Ensimäiset neekeriorjat tuotiin Amerikaan vuonna 1619. — Linjalaiva Leviathan pituus on 550 jalkaa, leveys 100' jalkaa, syvyys 40 jalk§a, kantavuus 66,801 tonnia. Laivan'^ miehistöön kuulun .1,115 miestä. MatkjiStajia -voi laiva kuljettaa 3,398. Laiva on 12 kerroksinen, ts. laivassa on 12 eri kantta. Laivan pelastusveneet voivat kantaa 4,800v henkilöä. Käyttövoiman 2aival]a varustaa 46 höyrypannua, jotka lämmitetään öljyllä. "n^Laivan turbiinikoneifito oJi 60,000 hevosvoimainen. Laivalla on 600 puhelinta, 15,000 säbkölanippua, 500 mailia langetusta, 50 mailia putkitusta, pumppuja yhteensä 107. Lämmitysainet^ ta voi latva kuljettaa 9,560 tonnia. Leviathan on juuri suorittanut 2,209 mailia pitkän koematkan sen jälkeen kun Yhdysvaltain hallitu? sen laitatti amerfkalaiseen-asuuni Leviathan on nimittäin sodan aikana Saksalta kaapattu laiva ja sen entinen nimi oli Vaterlaiid, Isänmaa. Tämä laiva laskettiin vesille Hampurissa 1'914, silloin nimellä Vaterland ja teki tieten'kin siilollakin koematkan. y Sitte^ laiva joutui sodassa Yhdysvaltain haltuun ja muutettiin «kuljetnslaiv^ksi. Laiva kuljetti^ 200,000 yhdysvaltalaista sotilasta Ranskaan, vieden hdtä' yhdelläkin matkalla yhteensä 13,000. Linjalaivaisi-^on laiva jälleen järjestetty Nevport Newsin telakalla. Rakennettaessa laiva tpli maksamaan $15,000,000. S^n uudistamia nen njrt, sen jälkeen kun se aikansa oli ituljetuslaivana toiminut ja sen jälkeen jouten maannut, tuli maksamaan ?8j2OO,O0O. Vallankumous! Millaisia tunteita ja ajatuksia herältääkään tuo sana meissä! Sisj^^ hän siihen' kapitalismin orjanikeen alla ejäneen ihmiskunnan vuosit^ tinen toivo. Ennustaahan se miljoonille ja taas miljoonille untta, ,4 sampaa tulevaisuutta, vapautusta siitä väkivallan pakkopai&ta, jj tänä päivänä ihmiskuntaa puristaa.' YhtjTrhän siinä taistelujen kaisijö^ set ja terveen ePamän tuottama onni mit? kauniimmaksi sopasoinu^ Se on sämalla:,hävittävä ja rakentava. ^ Miten usein nykypäivinä tuota sanaa lausutaankaan. Mu vähänajatellaan sen todellista merkitys^. 1 Jokaisen luokkalaislelijan,- mutta ennenkaikkea yaliankumoukseid proletaann tulee tehdä se itselleen täysin, selväksi. « ' Vallankumous! ; Onkö^ se joidenkin Hihoittajien päässä syntynyt ajatus Ei! Se^| käpitalislisen talousjärjestelmän perusvastakohtien ~ tuolannen ^ an ja työvoiman riiston - aukaisema ixt^oX^ myöten vain on iluita ta päästä siitä umpikujasta, mihin ihmiskunta niiden tähden on joutni^l Se on työ, jonka historia on asettanut nykypäivien proletariaatin^eifttj kierlämättöraägä välttämättömyytenä. . ^ Muttase ei ole vain hävittämistä, ei tuhoamista. Se on, ja paljjj suuremmassa määrässä, uuden rakentamista. Mutta tämä puoli ösei» unohdetaan. Luullaan ;vallank«mou8tehdyH kun porvaristo oa visljs-tu valtion peräsimestä. Harhakäsitysl; Nyt vastajyö alkaakin. tava ja Voimia kysyvä työ. Er riitä vain, että proletaarinen valtio p«nis. tetaan. Sen täytyy myös säilyä. Tuotantokoneiston toimia, jos malijo]. tuuri on luotarj. Uusia kj^^myksiä Perheen äidit työmarkkinoilla Joka viides nainen. Yhdysvalloissa tekee työtä ra» iia-ansioksi, toisin sanoen on '«hyödyllisessä työssä», ilmoittaa Yhdysvaltain väenlaskentatoimisto. Distric of Columbian piir/ssä ,on joka toinen nainen ansiotyössä, ollen tämä alue äinoa^-maassa^ missä suhteellisesti sellainen määrä naisia on palkkatyössä.\ Dis-trict of/Columbian jälkeen tulevat tässä suhteessa South Carolina, Rhode "Island ja .Massachusetts, joissa noin kolmas osa naisia on palkkatöissä. - Naiset tekevät palkkatyötä sen tähden, että he tarvitsevat rahaa, huomauttaa työd#partementin naisten toimisto, joka on tätä kysymystä erityisesti tutkinut. He tarvitsevat rahaa itseään varten, mutta vielä suuremmassa määrässä ehkä sen tähden, että he ovat pakotetut avustamaan perheen toimeentuloa rahallisilla ansioilla./ Otettakoon esimerkiksi aivan tyypillinen peihe tässä suhteessa. Perheessä tekee isä työtä, mutta ei saitse riittävästi periieen toimeentuloksi. Äiti ei tee työtä ulkona, hän hoitaa kotia, keittää ja siivoaa. Vanhin poika, joka on 20 vuoden ikäinen, tekee tyota ja saa palkakseen noin 20 dollaria viikolla, siitä antaa hän pei^ieen yhteiseen kassaan 12 dollaria, Jopul menee hänen omiin meiioihinsa. Tyttö on myöskin tyoS; sä. Hän antaa äidilleen koko ansionsa ja'aiti'antaa hänelle takaisin sen verran kuin on laipeellista, mat-karahoiksi, puoliseksi ja vaatteisiin. Tällainen on asana useimmissa peitteissä,;joissa peilieen jöikaisen jäsenen tSylyy tdhda tyota toimeen-tulolleen, jä' sellaisia perheitä ovat useimmat Yhdysvaltain perheet. Monissa peAelssä täytyy äitienkin tc^dä palkkatyötä, kun'isan ja lasten yhteiset ansiot eivät riitä perheen toimeentuloksK* iNci spiritiÄ ne ovat ' eri poikia ^ Uutiset kertovat, että Gla^\rin apiritistien:.yhd{stys Englannissa on valinnut' kuolleen > miehen presiden-; tikseen. Yhdistyksen presideiitti Peter 6alloway;himittäin kuoli viime helmikuussa, ihutta nyt viime lauantaina pidetyssä spiritistien kon-iventionissa valittiin hänet uudelleen virkaansa., ' > Tilaisuudessa olleet edust^*at olivat: kaikki sitä inieltä, että kuolemansa kautt^? Galloway ei ole ollenkaan jäänyt syrjään yhdistyksensä toiminnasta eikä se ollenkaan estä 4iäntä edelleenkin toimimasta järjestönsä vpresidenttinä. - Nykyajan ihmiset pitävät, hyvin luonnollisena kun ennen vanhaan otettiin noidat joskus tilille bullu; tuksistaan, mutta kun nykyaikana harjötetaan noituutta oikein, erikoisten laitoiten kautta, uiin noitajär-jestot sapioin kuin niiden jäsenefr kin ^vat olla ^melkein sanaa hiis-; kumatta kunnon < ihmisten kirjoissa, f —, Kuinka suuri on. aurinko ja kuinka-kaukana se on maasta? : : — T Uskoiko Robert, Ingersoll minkäänlaisen jumaiair olemassaoloon? — Koska on tiedetty, että meren syvyydes8äVpn'^veden paine; tavattoman : suuri,' niin onko mahdollista, ettäb laiva • kuten"esimerkiksi Titanic syvällä' kohtaa jTipotessa voi painua meren pohjaad'saakka, vai eikö^/ole luonnollista, että nuo uponneet kappaleet voivat jäädä' (puoliväliin sen vuoksi, et^täf \ne ve^n ankaran puristuksen takia eivät voi enää Vajota syvemmällef - • ~ Valmistelaanko Cänadassa niin paljon soke\^a, että eitä riittää ulos-vietäväksi? " — Kuinka paljon Canadan kai-vosomistajat, o«vat tehneet puhdasta voittoa viimeisen kahdentoista vuoden,, aikana? :.^.r. lista lisääntyvällä energialla. Uusi, proletaarinen kultt Ja se kysyy yoimia. Porvaristo saboteeraa. Koettaa vehkeilyllään estää proletaamej valtion toimintaa.. Se bn estettävä. X)mia miehiä on saatava niin pj): ion kuin mahdollista tuotannon johtoon. Tämä kysyy huolellista 4t läkäynyttä valmistautumistas , Raskas tehtävä. Mutta rae sen teemme. Kaikesta huolimatta.;, Olemmehan jo J^apsesta' alkaen .imeneet itseemme kumouksen"poltii. Vaa Verta. Olemmehan nähneet, kapitalismin miljoonittain teuraEUväa toveieitarame. Olemme nähneet heitä nääntyvän nälkään, teljettiTij vankiluoliin, vainottavan, kidutettavan j a rääkättävän — viattomajS! Kapitalismin helvetillinen petomaisuus on meihin istuttanut sammonial.^ toman Vihan 8itä vastaan. Se ön kaivanut ja kaivaa petomaisundete omaa haytaansä. Se ön syntymästään .asti kantanut povellaan toitoM; s i m e n t ä . . . : ' ; , •-"> v.*'; . d Ja jo nyt syttyvät vallankumouksen puhdistavat tulet kaikkialla ym-päri maailman. Siellä j a täällä ne jo mahtavina leimuavat, nuoleskella; kapitalismin pelihelvetin lahoja pilareib^ Vallankumous elää ja toiK: Sen kuolemattomien soturii^n marssin töminä kantautuu myrskyäväo'ine-rein pauhuna korviimme. Idän taivas jo tulipunaisena hehkuu. Koira viisaampi kuin kieltolakiagentti . Kieltolaldasiamiesten ^pimittäessä kotietsintää Mrs. Susan Thomasin asunnossa Washingtoni8sa Yhdysvalloissa, löytämättä mitään epäilyttävää, olivat he aikeissa lähteä talosta, mutta saksalainen poliisikoira,/ joka oli hddän mukanaan, kieltäytyi jyrkästi lähtemästä ja jäi vahtimaan erästä hiililäjää keittiössä. Kun kieltolakiasiamiehet siirsivät ' faiililäjän pois ilmaantuikin sen alta salaovi, mikä johti salaiseen kammioon, jossa oli 10 laatikollista etsittyä viskyä. Kysymyksiä ja vastä-lijksia — Michelangelo di Michel Angelo oli florenselainen taidemaalari ja kuvanveistäjä, - joka syntyi 1476 ja kuoli V. 1564. Hän oli re-nesanssi^ an^ gUurhnpia mestareita. Hänen' mahtavista taideluomistaan sanoo Gustav Bang 4n.m. seuraayaa: Tai^kastaikaamme hänen yhtä Miche Angelon taideteosta, taon verrattoman mestarin,' joka on suuri runoilijana, rakennustaiteilijana, kovan veistäjänä, maalarina'ja ~ ihmise-^ nä. Ken voipi-katsella'' hänen ia-desjtään lähtenyttä vtaideteosta, tun> ematta hänen äärettömän voimansa vaikutusta? Me kuulemme liekkien rätinää, myrskyn pauhua ja ukkosen' etäistä jyrinää kun hän p a ^ ä intohimonsa oikein valiolleen,! " — Hyvästijätössä usein 'käytetty «So long», on väärä muodostus sa; nasta <äa]aam>, ;jota sanaa käytetään itämailla terveyden ja rau-har toivotuksena ja jota käytet-J taessa v useinkin hyväisiäjättäjä oikea kasi ^ otsalle' laskettuna tekee syvän kumaouk^en» SääU Inm^niaäritelmäa «Kaik> kivaltias dollarb tiedetaan ensikerran kirjallisu|iäessa käytetyn» on sitä käyttäJQ^I^uIuisa amerikalai-nen kirjailija Washington Ir^dng teoksessaan iCreöle Village». Tilastoa metsä- ja maatyöläisten järjes-' . tymisestä Maapallon 36 :n ma^ 1,446 milj. asukkaasta on maa- ja metsätyöläi-siä noin 98,6 mi^oonaa, siis noin 7 proi, ^eli 13—15 pros. täysikasvuisesta väestä. Yksityisistä' maista on Koreassa 49 pros., Austraalias-sa 11,5 pros. ja Europan maista Unkaria ja Italiassa 20 pros., Itävallassa 15,6 pros. ja Puolassa 8,1 pros. .väestöstä maa- ja metsätyö-läisproletariaattia. Pienimmän osan maan asujamistosta muodostaa maa laisköyhälistö Venäjsaiä 0,9 pros. ennen se oli 8 pros., mutta lokakuun vallarikuntous pienensi luvun lähes kymmenkertaisesti) ja fielgi- 'assa 1,3' pros. Keski-europalaisissa maissa oh vastaava luku^6,l, aiiglo-saksJ^ Iaisissa 5i2, skandinavialaisissa 4, rttmanialaisissa 10, etelä-ameri-kalaisissa 7 ja aasialaisissa 7,7. Nämä numerot antavat aanehistoa laskelmiin maantaloadeUiseU' kumouksen; mahdollisuuksista eri maissa. MaataloustySIälsten ammatilliften järjestyminen on, kuilenKn vielä sangen heikkoa, ollen järjestyneitä kaikkiaan vain vajaa 3 miljoonaa eli noin 2,5 pros. maatyöläisistä. Parhaiten järjestynyt maa on Venyjä, jossa järjestyneisyysprosentii on 36. Saksassa se on noin 30, Virossa 20, Tshekko-SIovakiassa 18.5, Tanskassa 16,6, Norjassa 15,3* stä:,Rumania, Australia, Chile, Turkki, Egypti,' Persia, Intia. Kiina ja Korea, joissa - lasketaan olevan noin 68 milj. maatyöläistä. Maaryhmittäin on ma^^oustyö-: Iäisten järjesitymisprosehtti seuraava: Venäjä ja Kaukaisen Idän tasavalta 35,^, Keski-Europan maat 15, Skandinavia 12,li anglosaksilain se^t maat. 3,2,. rumanialaiset - maat 2,9, Balkanin maat 1,2,' EtelänAii|ie-rika 0,9, Läheinen Itä 0^2 ja Aasian maat 0^1. JSuropanmaistaf ovat heiikoimmin järjestyneet Ranska, Sveitsi, Bulgaria, Suomi, Belgia ja Italia. - / Tarkastajamme . maa- ja met-sätyöläisten liittojen poliittista suuntaipohjaa, saamme kolme, pääryhmää : 1) • vallankumoukselliset, 2) reformistiset ja 3) puolueettomat liitot. Ensimaiseen ryhmään kuuluu 19 maata, »joista 17;s8ä on kansalliset liitot ja kahdessa (Itävallassa ja Italiassa) piirijärjestöjä. Jäsenluku itäs?ä. tyhmässä '^n. -'850,- 000. -Toiseen ryhmään kuiiiuu , 16 maata, jäseniä :t}28:5,Ö00.: 14^ ^Kitr toa on välittömäiti Afrnsterdaminr Maatyöläisten internatiohaalen johdossa^ Kobnahnessa ryhmässä oii 5 maata ja jäsenmäärä 356,500.' Tuo «puolueettomuus» merkitsee etteivät siihen kuuluvat liitot ole liittyneet enempi Amstierdamiin kuin Moskpivaankaan, , ' Ifti^ismaailmalltsessa , mittakaavassa katsoen kuuluu siis vallankumoukselliseen ryhmittymään 19 maa; ta ja reformiseen^ 16, mutte ovat reformistit jäsenmäärässä yli: 400,- 000, jäsentä edellä. Tässä on. kuitenkin otettava huomioon että Saksassa käytettävissä olleidfen tilastojen teon jälkeen, reformistit ovat mönettöneet ^jraltavia joukkoja, ja että yleensä niissä maissa,«missä .ei vielä ole syntynyt vallankumouksellisia väheramistöljä, tapahtuneiden joukkojen mielipiteiden perusftalla voidaan laskea vähintäin. 10 pros. olevan vallankumonksellisten peri* aatteiden kannalla. Edelleen on tässä yhteydessä todettava, että kaikissa maissa,' (Itfcuunottama^ Englantia, Belgiaa ja Tanskaa) on' vanhojen reformististen liittojen rinnalle perustettu uusia vallai^n-moukseUisia ja että kaikld uudet voonna 1920 ja sen jälkeen perustetut liitot ovat vallankumoukselliseen ryhmittymään kuuluvia. Nämä kaksi tosiasiaa ovat ^^aS,- mättömiä todisteita siitä, että vallankumouksellinen mieliala maatyö-. Iäisten keskuudessa kasvaa ja että vallankumouksellisia aineksia on re^ riallinen pohja onkin talcaava'mu-jd .^etsätyoläisten 'kansairjväliai 1 taisteluvoiman hiljaisen, mutta a-; maila varman kasvun. Ruotsissa 12,8. 36 maassa puuttuu! - — kokonaan järjestöjä seuraavista 9 :-jformistisissa liitoissa. Tämä histo- •Ollessani . maanpaossa Canadasal olen/joutunut useiden tuttavieni ji;) ystävieni kyselyjen ja iirjeitt«i| jojidosta tarkastamaan uudelleen] kysymystä «sanmaasta», j Selventääksemme kysy raykseet j tirtustumista jaamme sen kafeea osaan.^'-Ensiksi vastatkaamme 'im) mykseen: Onko työläiseJlä isänmat-: ta? Toiseksi: Jos on, niin oab' edullista muuttaa synnyinmaaä|aaa vieraisiin maihin helpomman M--; meentulon y.ni.s. toiveitte.n viette lemänä? Muistan vielä hyvin, miten JsäTiii-* I naJaiU), kysellessään minulta — kaM sakoulusta -tultuani — tarttui isäD-| maäkäsitteeseeni. Hän koetti P«K| haansa mukaan selittää, mitea iä-:] neliä ei ole tuumankaan alaa ma-i ta, hänellä, isälläni. Eikä myöskaasf ollut hänen isällään. Selitti ei n-jij kastayansa Suomea erikoisemnun» •] koska toimeentulo oli hänelle kflrätj raskasta ja epävarmaa. Sehtti etti| jos hänellä olisi parempi ja belpoii-:^ pi toimeentulo vaikkapa EysJän-1 maalla, niin sinne hän menisi, ynj pääsisin Sanoi että työläisen liän-:; maa, on siellä, missä on Jiy7i olla.; Edelleen kertoili, miten kapitalismi, on kansairevälistä ja että työväeJ-luokan 'taistellessaan kapitalisitiii vastaan paremman- ja tulevan y^,i teiskunnan puolesta on luonnollijö-tii^ taisteletavana myöskin kansais-välisellk rintamalla, eikä isänmaa-^ rajoissa. Edellä olevat ajatukset bj-/ •väksyimme vähitellen sikäli kaiu,; vartuimme. Siihen se jäi kuten rst-; |aistu^ ^symys. Ei sitä «liat tar^yj p6en enempi penkoa ja harkita. - | , Mutta nyt, kun on jonkuaverraa ^ Inokkatietoisena työläisenä joutnDBt/i "vieraalle maalle, on kysymys jä-leen nousut mfeTeen, vaikka ioy: meentdio ^nkin mahdolliseäti fcan :heIpompsa kuin entisessä ioö-maassac:^ Nuh, vieläpä sen aball«-s kin. Olen monesti kuvitellat mitea j --- jos palaait Snomeen ehkä Tis-^ j kaampi ikdm mahdolHse^ jossain suhteessa alempi eliots-*^ (Mn' ovBt edessä Mutta sen M lakaan en ole saanut tapetnia ^ Jjanata pa&tää synnyinmaahan. ^ , tä tuo kaipaus sitten johtoa työläinen fiaväiiessaBn. sen
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, June 28, 1923 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1923-06-28 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus230628 |
Description
Title | 1923-06-28-02 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
jLmnmMm Hcsag. 28 Thnrs. Jane 28th
l&msdaafQoioalaiBea työvSestSn aänen^nattaja.ilmeB-
«•* SSndhnrvvna. Ont. joka tiistai. toTstaf' Ja lanantalr
' fh9 only oigahif Finnit W©rftera'm Canadai Pnj^
iAUd In Sadl>o«y, Oat, «vgry Tne^aj&.JhuiTida^
©ttarday. . ' " ' ^ ' '
> Ädrertifling «ites 40c per eoL incItY Miniroam coaTge
insertloB 76c. Biocoimt on standing sdvertise»
ment The Vapatu Is the best advertidng mediom amon^
Finnish People in Canada. -
Vapauden konttori ja toimitus on- Liberty Building,
lAme St., Puhelin 1088. ^- Postiosote: ;
Boy (?P. ; Sndbnry, Opt
Canadaan ykoi vk. $4.00. puoli vk, $2.26, iolmekM,
®l.B0jayk8ikk.76c. ,-; ^
thdmaltoihin ja Suomeen, yksi vk. $6.60, ,puoU vk<
$S.0O ja Mme kk. $1.76.
iniauk. |
Tags
Comments
Post a Comment for 1923-06-28-02