Vapaus, February 22, 1929

              No. 45 — 1Ö29 Perjantaina, helmikmin 22 ptnä^FrL. Feb. 22
A H AA
S U O M E E N
Kurssi Soomen Markkaa
SUOMESTA
TyönintaJaZn järiestöt eivät edes vastaa K o a C n konfercassin csilyksUn^
mnfta ssn s'jaan ajavatäpi ucsia. raatisicbsia
R E F O B M I S T I E N TÄYTYÄ I T S E K I N T U N N U S T A A JOUTUNEENSA U M ­P
I K U J A A N
Canadan Dollarista
LÄHETYSKULUTt
' 40e lähetyksistä alle $20.00. 60 e lä
hetyksistä (20.00—?49.99, 80c lä-hetykaistä
$50.00—$79.99 ja $1.00
IShetyksistä $80.00--$100.00 sekä
26c jokaiselta searaavalta alkavalta
sadalta dollarilta.
SahkosanomalalietyksiBti ovat Ifi-hetyskolut
$S;50 lähe^kselta,
Soomen rahaa oatetaan. Kurssi
f 2.45 sadasta Smksta.
Tehkää lähetykset osotteella:
VAPAUS,
Box 69. SUDBURY. ONT.
LAIVAPILETTEJÄ MV/DÄÄN
TIEIPUSTAKAA PILETTIA3IOITA
Vapaudelle ottava, rabavälityksiä
vastaan myöskin:
VAPAUS PORT ARTHUR BRANCH
816 Bay Street.
Port Arthur. Ontario
VAPAUS MONTREAL BRANCH
1387 St Antoine St.,
Montreal. Qne.
CHARLES HAAPANEN.
Osuuskauppa, Timmins, Oat.
A. T. HILL,
957 Broadview Ave., Toronto, Onv
DAVID HELIN
eri paikkakunnilla Pohj.-Ontadossit
J . OKSANEN
Kirkland Lake, Ont.
JOHN VUORI,
fiAnfh Porrupine. Ont.
Samaan aikaan kun yhteistoiminta tai sitten lopettamaan neuvottelukcka-kapitalistien
ja reformististen am- usten pidon."
743 AVIOROA * MYÖNNETTIIN
V I I M E \'UONNA
mattiyhdistysjohtajain kanssa Eng­lannissa
jo on täydellisen vararikon
partaalla P3rritään muissa maissa e-dellesn
tällaiseen vhteistoimintaan.
Englantilaiset lehdet kertovat, että rauhan
on kulunut n- vuosi siitä, kun T u r - '
nerin j a Mondin yhteistyökonferenssi
pidettiin, mutta tähän asti eivät työn­antajain
järjestöt vielä ole vastan,
neet sen tekemiin esityksiin. Sen s i ­jaan
on työnantajain taholta vaadittu
m-m.. että riippumaton kaiv<Ktyöläis-ten
Uitto on tuimustettava laillisek-
K u t e n alussa jo mainittiin, touhua­vat"
amsterdamilaiset ammattiyhdis­tysjohtajat
kuitenkin A-ielä muissa
maissa voimalla ja väellä "teollisuus­puolesta.
Nain tehdään Suo­si
ammattiyhdistysliitoksl sen vuoksi
että kaivostyöläisten liitto vaatU edel­leen
koko maata käsittäviä työehtoso­pimuksia,
j o i t a työnantajat eivät" h y ­väksy.
Riippumattoman liiton avulla
voisivat työnantajat sitten syrjäyttää
työläisten vaatimiifcset.
Vuoden kestäneiden työrauhaneu-vottelujen
perusteella ei ole vielä edis.
Oikeusmiiiisterlön antamien tieto­jen
mukaan jätettiin korkeimpaan o i ­keuteen
\*iime vuoden kuluessa kaikki­aan
815 avioliittoa kcskeyaa eriva-pausanomusta.
Niistä kcslii 762 avio­eroa,
25 aviciuhteen purkamista j a lo^
put kihlauksen t a i kuuluutuksen pur­kamista
sQcä naimisiin menoa raja-ikäisyydestä,
sukixlaisuudesta tai a-
.\-iorikcksesta huolimatta.
, Aviosroanomuksia hy\'äksyttiin 743
j a hylättiin 45. Edellisenä vuotena hy-
; väk?3rtttin 673 avioeroa ja hyljättiin
SivaS
NenYOstoliitosta
Jemenin kanssa tehty
sopimus
messakin sosdem johtajain leirissä ja
usein vielä paljon karkeammin kuin. 73. kihlaus purettiin Aiime vuorma 1
ulkomailla. Siellähän sosdemit j u u r i ; tapauks^sa, kuulutus samoin 1 tapa-parhaillaankin
lehdissään julistavat! uksessa, naimisiin menolupaa vaja-avoimesti,
että työläisten olisi i l m a n ' ikäisyydestä huolimatta anottiin 5 t a -
muuta luovuttava palkkataisteluista! paukssssa, jotka kaikki hy\'äksyttUn.
koska niissä muka vain hävitään ja j avioliittolupaa sukulaisuudesta huoli-saatetaan
kärsimyksiä aikaan. Engg- matta anottiin 1 tapauksessa, joka hy.
lännissä on nyt vallalla vaadittu t i . väksyttiin j a lupaa mennä uusiin n a i -
lanne. Mutta kahta kauheampia kär-' niisiin aviorikoksesta huolimatta on
simyksiä ovat työläiset sUtä saaneet' anonut 19 henkilöä, joiden kaikkien
osakseen. Palkkoja on laskettu h u i - ' anomu*iset on hyväksytty.
mastL Teollisuutta on ratifioitu, jaj Avioeron syynä oli 545 tapauksessa
sadointuhansin ajettu työläisiä sen a - ' eripuraisuus. Juoppous on ilmoitettu
vulla maantielle työttömyyteen. " T e o l - ' syyksi 88 tapauksessa. Niiden tapaus-
U3UUsrauha"neuvottelujen aikana kat- ten luku, joissa juoppous on ollut a-sovat
ammattiyhdistysjohtajat sieUä vioeron syynä on "tosiasiaUisestl k u l .
Snomen
Päakonsuliviraslo
jonkun verran. Mutta työttömät saa­vat
avustusta, eivätkä H i i n ollen jou­du
sellaiseen hätään kuin työttömät
tavallisesti kapitalistisissa maissa-. . ^
Työttömälle itselleen tj-öttömyys ei K» S^f***! •^"»»
tunnukaan mUtään erikoiselta iskul-j ^ ^ 3 , , ^ " t ^ j " » * " *
ta. mutta yhteiskunnalle se tulee matkustusta varten k o t h s a s t e^
muaalle, vahvistaa asiakirjo». KOi»-
Aivan äskettäin Jemenin kanssa
scimittu sopimus on yksi rengas n i i t ­ten
j-stävyyssopimusten ketjussa, j o i l ­la
Neuvostoliitto cn luonut siteitä I -
dän maihin.
Jemenistä mc-aiä tiedetään hj-vin
vähän, miltei voidaan sanoa, ettei
meillä tunneta sit& ollenkaan. Talla
nuorella arabialaisella valUoUa, joka
eri saavuttanut itsenäisyytensä Tur­kin
sulttaanin kukistumisen johdosta
jä jonka on täytynyt kaiken aikaa
taistella itsenäisyytensä puolesta Eng-lännin
imperialismia vastaan, on kui­tenkin
suuri merkitys sekä taloudelli-
S2ssa että poliittisessa mielessä.
Nykyään Jemen on sivussa tärkeistä ccImerklUä
kansainvälisistä reiteistä, mutta talou-'
delllsta merkitystään el se ole silti
vielä menettänyt. Se on edeUeenkln
ainoa Arabiaa valtio, joka harjoittaa
maanviljelystä j a omaa rikkaat pellot
j a puutarhat. E i ole epäilystäkään s i l ­tä
etteliö itsenäisyyden lujittumisen
jälkeen Jemenistä tule yksi kalkkein
kehittynein Arabian valtio.
Itsnäisyytensä lujittumisen Uellä on
Jemen ottanut jo useita ratkaisevia
maksamaan aika paljon.
— Jouduitteko kävmään ppUohnu-hutnilln
kollektilvisUIa eli yhteistalo­uksilla?
J a m i n ^ vaikutuksen niistä
sai?
— Kävin monellakin kollektiivisella
taloudella. Niissä tavallisesti yhdistj-y
vseampia yksityistalouksia. Yhteisyys
on osoittautunut tavattomasti eteen-nJiln
vieväVsi teki täksi ja parantaa
huon^attavasti niihin liittyneiden t a ­loudellista
asemaa. Tällaisilla yhteis­talouksilla
on tuotantotekniikkakin
kehittynvt huomattavammin kuin
muilla. Tästä syvstä ne muodostuvat
ikäänkuin kouluiksi koko ympäristöl­leen
jä
nöksiä y.m.. selvtttää ptariuSB-muita
SiiAmen kansalal^töB i o : ^ ^
•^ovi» asioita.
Osnlte:
CoBsnUta G«B«niV of
Room 918
1410 Stanley Street. Mosftnsoa.
(Comer St. Catharine ABd SSaoJVr^
AKSELI RAUANHEIMO^
piäkonsnO
to4lIstavat yht«L<?yvdfn e-dun
yksityistalouteen nähden
Ne valtaavatkin nopeasti alaa. Esim.
yksin MojiVovan kuvernementJssa on
kollektiivitalouksia kokonaista 500. N l i .
den kautta tulee suurteollisuus maa-taloude-
ssnkin mahdolliseksi.
— Voisitteko esittää mitään nume­roita
maatyöväcn oloista?
— Ensinnäkin on otettava huoml-
Liftiksi on SuomeTIa
ir^>anad8Ma: Korsali Eriek J
Port Arthur. Ont. — AdOca
mäki. 319 Bay St., ToroaU). fSvtL
H." P. Albert Hermansos, 4R3>
St, Winnipefr, Man. —
FranRsi. Box L. Copper CS
Charles E. Magnusson 54 Tlcifi S t ,
Saint John. N . B.
HYVIÄ K A L U S T E T T I UA
HUONEITA
miehille, naisille j a pcrlnSI»
8aatavon&
Hild» Niirmelb
tytty asiassa askeltakaan. Työnantajat S J n J ^ ^ . n S f taistelun e- tenkin paljon suurempi, sillä anomuk- ^^teleita. Maailmansodassa Jemen t u - nalkat yleensä
ovat kuitenkin jo saavuttaneet sen,! ^^«'^ av«*«i«.sM lonka lohdos- Esim. Moskov
oon. että neuvostovallassa määrätään ^^^T^n;^.^""^»^^^ TortmX^ tiA.
^^^.r.y „ , „ » „ . H työehtosopimuksilla. Kenkam korjausta otetuB
^ , joukossa on paljon sellaisia, j o i - ^ aktilvisesU Turkkia, jonka johdos- Moskovan kuvernementl.ssa
mihin he ovat pyrkhieetkln. NeuvotteJ ^-^'^^ mainittu mutta jol-^ ta Englanti riisti sUtä yhden kalkkein ma\.cetian työehtosopimuksen mukaan
. ^"^ refor- den todellisena syynä on j u u n j u o p p o - s a t a m i s t a a n , Hodeidan moatyöläisille seuraavia keskimätträis-samassa
paikassA.
lujen aikana selittävät reformistiset m i e H i « » , f 1 • ^ 1 , v , . \ .1" 1 i«rB.cuim»iaut S « I M I » . . « V . ^ . , —
ammattiyhdistysjohtajat olevan sopi- S Ä - - ^ r'^ tiinnus.,us. Juoppouden takia avioeroa hake- ^ luovuUl sen Assyyrialle, palkkola:
matonta työläisten lähteä taisteluun johtaneenpa asiat umpikujaan.; neista on suurin osa naisia, amoas- ,00.; .Trro^n knitenkln lapsenhoi
elinehtojensa parantamiseksi. "TeolU-suusrauha"
ja työnantajain rajaton
riisto-oikeus on näin oHen turvattu e-pämääräiseen
tulevaisuuteen astL
Riippumattoman työväenpuolueen
laisten päämaassa. Muualla tämä poli
tärkeimmistä .
miehille CO. naisille 27 ja
, Vuonna" 1925 Jemen kuitenkin valta- lapsenhoitalatvtölllo 17 niD!na kuu-josta
poispääsemiseen tarvitaan m i e l - , taan 5, tapauksessa on mies hakenut \ ^^^^^^^i^ satamansa takaisin. VII- kaudessa. Tähän tulevat lisäksi vanan
ta ja rohkeutta, jollaista .ei heidän avioeroa vaimon juoppouden ^ h d e n . ' ^ aikana on Jemen lujitta-1 ruoka Ja asunto S5kä työvaatteet Työ-äänenkannattajakin
kirjottaa jo sen
2231.. 7) J . Asikaönen, 22. 49., 8) A.
Salminen, 22. 57.
K i l p a i l u oli samalla joukkuekilpai­lu
9-mlehlsllle joukkueille E. Jxmellin
lahjoittamasta palkinnosta, (prospek-t
o r l n vasara) ja. suoriutui siiliä voit­tajana.
Matti Mäkelän valitsema
joukkue, keskiajalla 22. 59,3. Nulo L e ­pän
joukkue, josta TiSämies ofi k i l p a i ­lumatkalla
keski-Ontariossa, joutui
toiseksi, keskiajalla "23. 41,D.
Tämän kilpailun perusteella päätti
seuran johtokunta läliettää KiiiKland
Lakelle kiertöpalkmtoa puolustamaan
sextraavan joukkueen: H. Nättinen
^aUe 18 V.), L . Taniier •ikämies>, sekä
L .Salo j a M . MäkeS, lyleinen s^arja)-
"M'
Tämä pieni sana "'jos" merkitsee
monasti paljon enempi kuin tusiJia
multa sanoja. Sillä-se pienuudestaan
huolimatta, antaa mfeiHe koko asiasta
toisen käsityksen knin mitä se öKSi
ollut Ilman sitä pientä "jossaa". Esim.
me olemme lukeneet tai kuulleet aö-o
h t a j a tapahtumista suurempaa huo­miota
kiinnittämättä siihen seikkaan
että tämä pieni "jos''-sana, voi tehdä
asioille aivan toisen kääiiteen j a antaa
tykkänään toisen valaistuksen.
Jos ei papit pelkäisi laumansa vä-
Tientymistä, -niin eivät he rSca. suurel­l
a hartaudella kävisi työväen järjestä­ytymisen
Hmppuun;
Ja» el työläisillä olisi sanomalehtiä,
jotka ovat heille tehoisin vVaFistusvä-
Itae, niin "sielunpaimenet^ eiellslvät
seurakurmissaan kuin pukit kaali­maassa.
Jos ei hengenmiehiUä piisi ''Uha
heikko", n i i n monet rehellisistäkin työ­läisistä
uskoisivat heidän olevan mitä
maffikelpolslnta i^keä.
Jos el "seurakunnan paimenet- ky­kene
"hengellisillä aseiUa" estämään
proletariaatin heräämistä luokkatle-tolsltaä,
n i i n turvaantuvat muutamat
heistä ilmiantoihin j a asioiden vääris-telyihin,
saattaakseen vastustajilleen
mahdollisimman suuria vaikeuksia.
Sillä kirjoitettu o n : rakasta lähimaista
Bl, niinkuin itseäsi. Ainakin he niin
saarnaavat, joskin tekevät toisin.
Jos el porvarillisessa yhteiskunta­järjestyksessä
olisi mitään mätää, el
olisi tyytymättömyyttä.
Jos el olisi yhdellä kansalaisella
syöniiin j a juonnin avulla tilaisuutta
tehdä vatsastaan tynnyrin muotoista
säiliötä samaan aikaan, k im toinen
kansalainen kuupertuu nälän vaiku­tuksesta
katu-ojaan, n i i n ei olisi t3ry-tymättömyyttä.
Jos ei tuhannet työläisistä kärsisi
työtttoiyyden kirouksia, vilua j a näl­kää^-
samaan aikaan k i m joutilaana e-
Jävä porvaristo tuhlaa satumaisia
johdosta: "Rohkeasti ja rehellisesti 1 tiikka ei tietysti vqisi menestyä n i i n -
pitäisi tehdä loppu tällaisesta fars- k ään 'pitkälti kuin Englannissa. Se
leiristään löydy. Reformistijohtajain j Avioeron hakemuksista tehtiin 270 ^^I^^Ti^^ttftkn' i a muodostanut ' aika on knikllle 8-tuntInen ta joka
ammattiyhdistyspolitiikka on tehnyt Helsingissä. Loput ovat muista k a u - ' " " ^ itsenaisyyuaan ja m
siis vararikon, jonka lykkäämiseen nyt' pungelsta ja maaseudulta.
koetetaan hakea akordia amsterdami-1 s ^ ^ A K A P I T A L I S T I T A I K O V A T K I - brria^^rh^rm^en kapinaliikettä, jo ^ lo^^ j.n.e. on vapaa
sista. M u t t a ne näyttävät olevan oml- on työläisten syytä painaa mieleensä.
RISTÄÄ TYÖLÄISTEN OLOJA
its-lleen keskitettyä valtiovaltaa. K a i - viikko täytyy varata vähintäin yksi
ken aikaa on EnglanU tukenut a r a - ; vapaapäivä .sekä Ifahdcn viikon kesS-blalaisten
helmojen kapinaliikettä, jo- loma. Lääkärinhoito j.n.e. on vapaa
. k a on tähdätty Jemenin Itsenäisyyttä : j a kaikenlaisten vakuutusten kustan-
Uastaan Kun kaplnalUkkeet kulten-; nuksst joutuu suorittamaan työnan-
Olemme jo aikaisemmin kertoneet, jtin kärsivät tappion ryhtyi Englanti
että puutavaraTiapitallstlt ovat päät- avonaiseen taisteluun Jemeniä vas-taja.
— Minkälaisen käsityksen saa ver-
J. N DESMARAK
Asianajaja — lakimies —
notario
McKEY BUILDING,
Sudbury, Oat.
Heikkilän sisarustexi
Matkailijakoti ja
":S^^^:LTI:^T^^^ T^^^^^^^^TI^^T 'f^^^r trn^eet^^-pl^ral^^t;^; irV-en^ räa^rfuölmaTszTte-klvät englantU^ laamalla maa- j a metsätyölälsten olo- M O N T R E A L .
^"^^^^"r^^f^^hJ^^^^^ set sotUaslentokoneet useita hyökkä-(.la Neuvostoliitossa vastaavien alojen
slngln Sanomat" kertoo, että sahaka- yksiä Jemenin alueelle, pommittaen, työläisten oloihin esim. Norjassa?
1399 St. Antome St._
toimeen, joka vaatii rohkeutta j a m i e - . vaikka se heUle kuinka selvästi osoi
huutia. Ammaltiyhdistyslukettä on tettaislin. vaan tulevat toimimaan en-vahvistettava,
jos vielä^öytyy miestä.! tisen tepaS^ m^ °^ ^^»'«^^^ oUut kaupunkeja ja kyliä, mutta Englan-joka
voi vaatia työnantajia tekoihin etuja a j a e n ! ^ mukaan Lapitahstien ^^^^^^ j^ssa „in imperialismi ei saavuttanut näillä
kyennyt osoittamaan koko maailmalle
että se on kykenevä nostamaan sotien
raateleman ja kaaostllan partaalla o-levan
maansa taloudelliseen hyvin-vointäin,
n i i n olisi työväenluokan luo­pioilla
ja rmiilla porvareilla jotakin
asiallista perustat^. todistellessaan
"kommunistissn järjestelmän mahdot-toimmkslsta.'"
Jos loisluokka ei voi istua valtasatu-lassaan
"parlamentarismin" avulla,,
n i i n turvautuu se fascistlsitn terrorl-koplakuntien
hallitukseen. N i i n pitkäl­le
hemä riittää parlamenttariset me­nettelytavat,
s.o. työväenluokan puhe,-
paino-, yhdistys-, kokoontmnis- ja
vaallvapauksien sorto "laiiristetuissa"
muodoissa kun he huomaavat nekin
menettelytavat tehottomiksi nousevan
luckkatietöisuuäen edessä. Ja silloin
heitetään "kanHanvaltaisuuden"" valhe-naanuol
syrjään, sekä astutaan porva­rillisen
diktatuurin tielle.
Jos joku näitä asioita epäilisi "kom­munistisiksi
valheiksi," niin seurat­koon
hieman tarkemmin nykypiäiväin
tapahtumiai n i i n hänen mieliplteen-ä
muuttuvat, jos hän tahtoo olla rehel­linen
itseänsä ja muita kohtaan.
Jos luMja on kiärsivälllsesti seuran,
nut näitä • muutaniia "jossia" tähän
«aakka, n i i n kiitän siitä. Sillä vaikka
tämä kirjotus Olikin käsiteUyt vahi e-rältä
asioita jos-^nan valossa, näin
cl tätä -kyhäystä lopetettu "aiheen
^muteessa", vaan sen tähden, ettei s i i ­tä
tulisi mitään 'loppumatonta lonm"'.
PervbL
Esperanto, kansainväli­nen
kieli
Erään esperanton harrastajan kirje
Vapaudelle
Nykyään on esperanto levinnyt san«
gen laajalle alalle, varsinkin Europas-sä;
että sitä käytetään jopa kongressi­en
kielenäkin jo'ro virallisesti tai e-pävirallisesti.
Myöskin on useita kan­sainvälisiä
ja kansallisia l i i t t o j a jä
ryhmiä, jotka käyttävät ulkomaisessa
kirjeenvaihdossaan esperantoa. Var­sin
paljon löytyy kansainvälisiä y-leisvalistuksellisia
järjestöjä, jotka
käyttävät sitä virallisena kielenään,
jossa on päätetty edelleenkin nin Imperial
supista» tuotantoa niin, että supistus mitään, sillä heimot eivät enää nous.
kokonaisuudessaan tekisi n. 300,000 seet kapinaan, jonka pohjalle Englan­nin
imperlallsUt olivat piirustuksensa
tehneet.
Jemenin ja Neuvostoliiton välUlä
solmitun ystävyyssopimuksen tarköl-standardla.
Vähennys tulisi siis te­kemään
yhteensä kokonaista 25 %.
Lehden selostuksessa sahakapitalls-tien
kokouksesta mainitaan, että " y h -
dist3^ kehoittaa jäseniään siirtämään
osan vuoden 1929 sahaukseen tarkoite­tuista
tukeista vuodbn 1930 sahauk­seen."
TäHä sahakapitalistlen toimeenpa- imDeriallstlslsta maista el ole
nemalla tuotannon vähentämisellä on käänlalsla valtaustarkolttiksia
— k u n omantuntoni mukaan vas.
taan, täytyy sanoa, että
maa- ja metsätyöläisct Neuvostoliitos­sa
elävät paljon paremmin kuin
meillä Norjassa
Ero on kerrassaan huomattava
Mutta toiselta puolen tein taas sen
tuksenä on Jemenin kansainvälisen a- havainnon, että eräiden ammattlalo-seman
lujittaminen. Tämä sopimus on jen työläisten asema on Norjassa pa-sitäkln
arvolikaampi Jemenille, sillä rcmpl kuin Neuvostoliitossa.
Neuvostoliitolla, eroitukseksl kalkista
mln-
; muutkin kuin hintojen koroittamlsen Ystävyysperiaattelden ohella on
ollen niistä melkoinen osa Saksassa: tarkoitus. Kapitalistit aikovat tuotan-' Neuvostoliitolle tällä sopimuksella ss
Neuvostoliitossa. Tshekkoslovakiassa
Unkarissa, Puolassa., Hollannissa
Työväenliikkeen toiminta on nyky­päivinä
käynyt entistä Taajemmaksi,
saaden vähitellen yhä yhtenälsemmän
.kansainvälisen luonteen. Knitenkln on
olemassa eri kansallisuuksien työväen
Sveitsissä y.m. Europan maissa. Yksin
Englannissakin, jossa ollaan muihin
maihin verraten sangen -vastahakoisia
cppimäan tai Opettelemaan vierasta
kieltä pelkän "englantilaisuuden"
vuoksi, on useihin tuhansiin nouseva
esperanton taitoisten joukko. Näin
suurta on jo esperanton levikki k a n -
Eefnvälisesti ja kuiterxkin esimerkkim­me
ovat otetut vain työväen plirels-tä:'
Näiden lisäksi löytyy suuri joukko
erilaisia kansainvälisiä porvarillisia
laitoksia, jotka käyttävät esperantoa,
Samoin on porvareilla myöskin oma
kansainvälinen esperantöliltto. kuten
työväelläkin. Lisäksi on sellaisia seu­roja
3» ryhmiä, jotka eivät kuulu m i ­hinkään
kansainväliseen liittoon.
Kareen lisäksi Ilmestyy nykyisin jo
lukuisasti esperantöklellsiä sanomaleh­tiä.
m.m. työväenlehttä, joiden kautta
pääsee sangen helpostt ja laajasti pe­rille
eri maiden olosuhteista, joiden
tietojen saanti muita teitä käyttäen
piisi melkoisesti vaivoja j a vacrallisuut-ta
kysyvää, muutaman ulkomaisen
kielen taitavalle' suorastaan mahdo­tontakin
omin neuvoin selviytyä. E s ­peranton
avulla sensijaan on mahdol­lisuus
olla kirjeenvaihdossa missä
maassa asuvan kanssa tahansa, joka
v a i n osaa esperantoa.
Eiköhän olisi aika jo tälläkin man­tereella
kiinnittää esperanton ryplske-
Imm suurempaa huomiota, sillä a i ­nakin
allekirjoittanut katsoo sen tär­keäksi
kansainvälisen työväenliikkeen
Saattoikö siellä havaita mitään
poliittisia riitaisuuksia. Joista sanoma­lehdet
viime päivinä ovat n i i n paljon
kirjotelleet?
— Eivät ne mitään va':avaa kysy.
mystä muodosta. Osallistuin tosin l u -
k»»fslin työläisten kokouksiin. Joissa
noh pienentämisen varjolla myöskin, merkitys, että se^ avaa sen kaupalle
aleimella työläisten palkkoja. Tämä, uusia markkinoita. Kaupan enslmäl-oikeastaan
onkin päätarkoitus. J a sen set kokemukset Jemenin kanssa ovat riitakysymyksiä käsiteltiin. Tein nll->-
kapitallstit voivat sitä helpommin; antaneet hyviä tuloksia. Voidaan olla sä sen havainnon, että noin 99% *työ-saaA^
uttaa, mitä enemmän -puutavara-i vakuutettuja, että solmittu sopimus iäisistä nn nykyisen suunhan kännal-työläisiä
. on työttöminä. Tuotantoa lähentää Neiivostolllton yhteyttä ta- la j a että opposltlolalsla työläiset y-vähentämällä
taas saadaan työttömäin häh nnoreen, mutta suuren tulevai- j »«cnsä rltävUt vastavallankumouksel.
F. A. RICARD
T- 'jhu. i« V f i M fI
R A U T A T A V A R A K AUTPÄ
; Elm St.. SaAOT9w
Sulettuja ]a avonaiQia
autoja saotavana
Puhelin 121
armeija paisutetuksi, mihin kapitalls- suuden omaavaan maahan,
tit palkkojen polkemisissaan nojautu,
vat.
H A J O I T T A J A LÄHTEEN EROTTA-M
I S A S I A ESILLÄ A M M A T T I ­JÄRJESTÖSSÄ
V.k. 30 pnä pidetyssä ammattijär­jestön
toimeenpanisvan valioktmnan
kokouksessa oli m.m. esillä suruITisen-kuululsaksl
tulleen scsdem hajoit-tajakoplakunnan
kätyrin, Emestl l a h ­teen
juttu. Lukuisista työväenjärjes­töjen
j a järjestyneitten työläisten ko­kouksista
oli saapunut ammattijärjes­tölle
vaatimuksia, että Lähde, työläis­ten
lakkotaistelulssa harjoittamansa
provosoivan ja hajolttavan toiminnan
vuoksi on ammattljätjestön jäsenyys
destä croltettava.
Keskustelun jälkeen päätti toimeen­paneva
valiokunta asiasta, seuraavaan
Toimeenpaneva vaUoktmta on käsi-
Neuvostoliitossa ei ole
elintarvepulaa
Norjalaisen sosdemln havaintoja mat­kaltaan
NcnvostoIIItossa
V.k:n 30 p:än "Tiedonantaja" ker­too
haastattelusta, jonka sille oli a n -
llslna, olkoonpa se sitten enemmän tai
vähemmän perusteltua. Itse työläiset
ovat mahdollisimman ' yhtenäisiä ja
heidän järkkymätön kantansa luullak­seni
tekee sen, etteivät mltVään huo­mattavammat
poliittiset heilahdukset
yleisessä politiikassa voi olla mahdol-r
llsla,
Noi-jalalnen haastateltavamme alkoi
kUrehtlä matkavalmistelulhlnsa ja
n i i n oli paiskattava toverilliset hyvfts-
Rahaa Lainataan
klltcimiBtää voatasuv.
Kysykää
J. N. DESMARAfö,
McKey BuiIdi«B
tanut eräs Neuvostoliitosta palaava tlt j a lopetettava keskustelu siihen,
norjalainen, seuraavaa:
p i e n oli edustajallamme tllaistras
tavata Norjan maa- Ja metsätyöväen
mton sihteeriä Peder H . Vestadia, jo.
ka Juuri oli palannut 3-kuukautlsel-ta
matkaltaan Neuvostoliittoon. Kun.
Vestad on Norjan sosdem työväenpuo­lueen
jäsen, ei hänellä varmaankaan
ole mitään poliittisiakaan syltä k a u ­nistella
rajan takana näkemiään. Saa­daksemme
mahdollisimman todenmu-
! kalsen selostuksen Neuvostoliitossa
ryhmien välillä eräänlaisia esteitä,,, ,^ , , 1 - joskaan ei kuitenkaan voIttanmttomia.M^*"f^!'^,^a*«°ttuna. Englanninkieli i vomaan jäseniään, etteivät he ryhdy
jotka hidastuttavat tätä kansatovälls. 1 ^ laajalle levinnyt j a me täällä - harjoittamaan työtalsfefulta vähin-elintarvetUanteesta.
tle-
Sl^? l^if I^un Ammattijärjes- dustellmmc VestadUta, JoVa matkoll.
s^e ntfe n erolttamlnen, vaan perusjärjes- laan oU kierrellyt Neuvostoliiton" aina
töille j a Uitoille, j a koska Lähde lie­nee
Suomen Lllketyönte'tijäln llitori
jäsen, päätti toimeenpaneva valiokun­ta
saattaa asian Suomen Lilketyönte-kijäin
liiton tietoon ja kehoittaa v a l -
Ayoinna joka
Tii«tai, keskiviikko, perjantai Ja
lauantai
Klo 3:*ta päivällä kIo*12:at
mmmmm
SlistejA bnonJBitU Matossa»..
E l f IL ioHNSOIf f
62 Edmond Lana
•1»
SUDBUBY,
U h s U l C. N. B.
TslsfMRtB GSB
tä yhteistoimintaa. Yksi tällainen es­te
on kielikysymys, joka onlshi kaik­kein
suurimpia. Kuitenkin meillä on
tarvitsetnme sitä jokapäiväisesi elä-• ^«^Ittavaa toimintaa eivätkä sekaannu
massamme, mutta sillä ei kuitenkaan
ole sitä merkitystä kansainvälisesti
Olemassa jo kokolailla laaJaHe ^^i^yttT..ZJ^r?:^''\ "^'t'^ '''^^ kansainvälinen kieli, esperanto. Joka 1 ^ J ^ " J ^ l m v ^ op-tosin
tällä mantereella on laajemmil-! P »^"«^^^^^^
le piireille melkein tuntematon. K u l - i ^^f^^.^^^J^f^,^^^^
tehtäviin, niitkä eivät heille kuulu.
S U O M E N V A N K I L A T Y L I K A N S O I ­T
E T T U J A
tenkin esperanto näyttelee jo melkoi-i ^ekaantumlsesta ole vaaraa vasta-alot-s^
n huoSTttavaa osL kansainvälises-i ^ ^ « ^ f , f P « « « ^ 7°i«inime
sä toiminnassa. Usein näkee sanoma- ^^'^^'^'l^t^^^ "^'^
lehdissä kirjoituksia mUloin Japanis- muun haalltoimtonan yh­tä.
Kiinasta Persiasta. Turkista j.n.e.= i J j ^ ^ "^kli^S^ ^^^^L^
jotka, on ^ - . t t y ^ ^ r g ^ t o ^ ^ ^ ^ ^ j "^^^-^jl"^^—^:
S j T Ä a T a ^ p Ä o i S : ! ^ ^ ^ . . . . _
^ ^ i ^ työväen kSisainväUseen! mukana jarjestötoln^nnass^ ol^I kpvanSeja 1.976 ja tutkintovankeja 2"pe^SSS hittoonkin kuuluu jo.^^^o arvaamattomaks^ hyödyksi 1544. Koko vankien lukumäärä oli 7,-
jäseniä noin neljästäkymmenestä eri i
jjjia tämä maasta useita kymnieniä tuhansia ja
VankeinhoItohalUtuksen ylijohtajan
sanomalehdille antamain tietojen mu­kaan
oU maan eri vankiloissa t.k- 19
p:nä yhteinen vankiluku seuraava:
Koritushuonevankejä 3,514, vankeus-vankeja
1,370, sakkovankeja 1,977 ja
tutkintovankeja 515. Koko vankien l u ­kumäärä
o l i 7.612, Viime vuoden t a m -
mikuim' 21 p:nä oli kuritushuonevan-keja
3,343, vankeusvankeja 1,450, sak-
P. Törmä
summia huvltteluihinsa, , ^. « «u» i . „ ^„
maailma olisi pikkuporvarilliseltakin tämä luku on päivä. päivältä kasva-näkökannalta
katsottuna "mukiin me­nevä
laitos
massa nopeasti
Tämä on meidän työläisten k a n -
TA3IMISAABESTA VAPAUTUNUT­K
I N TOVEREITA
ei olis'i työväenluokassa herätet- naita katsoen Jo koko buo^daya
t y luokkatietoi's uutta j a . alettu heitä- saavutus. Jos nyt Iiavainnollisesti a-järjestämään
poliittisesti j a ammatil­lisesti,
olisi tämä planeetta porvaxis.
t on paratiisi. -
Jos ei rakenneltaisi, laivastolta Ja
549.
Rikollisuuden kasvaminen on samal­la
aiheuttanut tavattoman ylikuormi­tuksen
t-aiklssa maan vankiloissa
Niinpä esim. Helsingin Keskusvanki­lassa
saisi olla korkeintaan 650 van­V.
k. 29 pnä vapautui Tammisaaren kia, mutta siellä on tällä hetkellä 870
jattellsimme, että näistäldn neljäs-; pakkotyölaitokselta, tosin vain ehdon-j T u r u n keskusvankilassa on tilaa 780
täkymmenestä hiaasta haluaisimme: alaiseen vapauteen* toverit Kalle K a n - ; vangille, mutta siellä on 880 vankia
saada tietoja, varsinkin työväenluo-^ kari ja Tatu Väätäinen.- Edellinen, Helsingin lääninvankiläissa cn nor-kan
asexhaa kuvaavia, n»n voimme tuomittiin Sosialistisen työväcnpuo-j maalitllaa noin 200 vangille, mutta
kuinka suuret vaikeudet' Jueen. lakkautuksen yhteydessä kan-j nyt on siellä 446. J a siihen tapaan on
olisi, ellei saneäustajacminaisuudessa j a joutui j tilanne pitkin linjaa. Yhden vangin
lisättä^ muita sotavarusteita, samaan] kuvitella ^_
x u a v v » ^ 1. i , f i o c f a ia "so meillä nuta nf^P'C'^^ft"^'Tlm
aikaan k u n puhutaan r a u n ^ r a j a ^ " j ^ ^ ^ j ^ käytettävänä esperantoa.; härl suorittamaan valtiopetostuomlo-i selliin c n pitänyt sijoittaa useampia
t i en laittomiksi „ j Täytyisi käyttää kallispalkkaisia k i e - i taan 5^i vuotta. Jälkimäinen taas tuo-i jopa n i i n k i n paljon, että yhden vangin
koJisois köIhyhmäihskstuon ta » ^ph' s^i ^m uod^t'^^^^'^^^^ ia sittenkin olisi niiden raittiin nuorisoliiton lakkautuksen y h - s^iiicsä ssaltas nykyään yjlla viisikin
ainoastaan porvareista, niin -^^^-i^^ yo^^ saada harhakäsityksiä-! Mlakomentoa 3 v: 3 kuukautta. Hän
Iisi loppujen lopuksi ' t i n Tämä ei ole mahdollista silloin j oU viimeinen nuorisoliittolainen T a m -
fcän porvari tahdo t e M a tyota, ' ^ ^ ^ ^ ^ ^ käytettävissä yksi kieli, jotaimisaaressa. - Tervetuloa taistclurin-e
l e l l ä t o i s e n ^ ö n tuloksilla. fT,,^:-^ väifekiaiia ' tamanenime. .
Jos Venäjän työväenluokka ei olisi,osataan kmkkiaha- ^«mauemme
Siperia; •, j a Kaukasiaa myöten, miltä
tilanne näyttää oikein palkan päältä
katEoltuna.
— Täällä tehdyistä kysymyksiltä
vei päätellä täällä oltavan siinä kä­sityksessä
kuin Neuvostoliitossa olisi
Jonkinlaista elintarvepulaa. Norjan
Moskovassa sijaitsevassa lähetystössä­kin
olin tilaisuudessa luke'maan eräistä
Skandinavian lehdistä samaa. Mutta
Norjan lähettiläskin nauroi tällaisUle
lehtijutuille. Niin hassunkuriselta ne
tuntuivat itse neuvostotasavallassa.
Klerrellessäni Siperiassa j a Kaukasi­assa
olin tilaisuudessa toteamaan, että
rantateiden asemilla o!i sucnnattomat
paljondei viljaa,
jotka odottivat vain miarkkinoille vien­tiä.
Mutta vaikka Neuvostoliiton alu­eella,
nyt onkin rautateitä 77,200 k i l o .i
metriä, kun v. 1913 niitä oU v a i n 58,-
200 kilom,, c i sittenkään pystytä tyy­dyttävästi
kuljettamaan kaikida tar­vikkeita
keskuksiin. N i i n paljon on t a ­varaliikenne
työväenvallan aikana
t yöllä
Jack Puusepp
NORTH BAY ONTARIO
Puhelin 2545 ^ 90—3rd Avo. E .
liAMMASLXJtiCJUU
Johnion B I TV
VästapSata CochrancB mmAa^.
kapppaa
Phone 157
S U D B U R Y , ONTABfO
HUOM.I Suomalainen lund^aBi»
tytt^.
Liha- ja Ruokatavara-
KAUPPA
NIEMI Se VALKEAPÄÄ
Puhelin 844 — Box 524
71 Cedar St. — Sudbury, On».
Northern Bakingr Co.
Ruoka-, kahvi- j a teeleipää, korp­puja
y.m. alaan kuuluvia valmis­teitamme
suosittelemme. Palve­lus
nopea j a huolellinen.
Phone 1031
Box 1613, Sudbary, Ont.
Kuivia puita seka slap»
siä myytävänä
J. A.PARADIS
Puh-Iin 1447 — SuOmy,
A. NIEMI.
Tfibti ksapan ylikerrassa.
Huomattava cn edelleen raskaim­mista
rikoksista tuomittujen suhteel­lisesti
suurempi nousu, jota on jatku­nut
aina vuodesta 1924 alkaen-paisunut.
T^stä rautateiden ylikuor­mituksesta
johtuu, että elintarpeiden
jaossa saattaa sattua häiriöitä. M u t -j
ta mitään puutetta, elintarpeista ei ole-^
— Puhuin monessa tehtaassa työ-
Iäisten kanssa Ja k lm moniaalla on
saksalaisia teknikkoja saatoin, heidän
kanssaan keskustella i t o a n t u l k i n vä--
'ity.stä. J a kaikki he vakuuttivat ty?-
tyväl«yyttään ellntarvetilanteeseen.
Tehtaiden ravintoloissakin näin omin
dllmin, että leipää j a nuinta m o ­k
i a oli vaikka knizika paljon
sikä sen laatuunkaan nähden voi olla
mitään' muistuttamista.
— No, piiko paljon työttömyyttä?
— Kaupungeissa ja teollisutiskes-kuksissa
näyttää työttömiä olevan
ValobaTanstyotS kalkeafa UjUta,
«uqrcDnaksia Ja raamia.
r«L 499.—- Box 2034, -> Sodbory.
Mt. Jos. Teieh
HAMMASLÄÄKÄRI •
Strand teatteri rakennuksessa,
Kirkland Lake, Ont.
Puhelin 4 4 •
Kaasun avulla poistetaan
hampaita.
SILTA Y.M. HAMMASTYÖTÄ
Asiomiro
Ajan suomalä^iSEBEi
asioita oikeudessa
Myös toimitaa kaaaa-nöstyötä
Toimin viralliseaa
tulkkina kaikissa
' asioissa
1316 st Antoine SL
Montreal,