Vapaus, May 5, 1925

              52 Tilsteliia, toiikok 5 p> Tiies>, May 5tli, 1925
a
Dollarista
LÄHETYSKULUT: .
lähetyksistä aUe fSO.OO,
lähetykfiiBtä $30-^59.99
75c lähetyksisät $60.00
99.99 ja ?1.00 kaikilta
),00 taikka sitä suurem-a
lähetykfiiltä. Sähkösanor
ihetykfiille on kulut 53.50.
'orontossa ottaa rahaväli-iä
vastaan S. G. NEIL,
Broadview' Ave.
odfaurysEf ja ympäristöllä
at voivat käydä yapauden
torissa tiednstamasBa eri-
{urssia.
dvapilettejä myydaSn-ediutakaa
pilettiacioito.
VAPAUS
69. Sudbury, Ont
)aikallisen osaston perusta-mutta
koekirjoitnicsen tulos-katsottu
osottavan •sillä ole-ävää
kannatusta Ja niin kui-
>saston perustus Trafitsemalla
jtta "delikeJttIä",
jäseniä jätjestöön ilmoit-okouksessa
vlisL —
Käaxroäjätkä.
Jo. Joku viiHcb sitte paloi
in Koivulan asuinrakennus
myöten poroksi. Tuli lie-nut
Y aXkunsa savupiipusta
beiftaneestä Mpinästä. Vä­li
arvaamattoman tuntuva
syystä, tuin paloi kaikki
a vaatetavaral:, sekä pienet
tkin. -
jnen osasto kokouksessaan
ähefctää ieräysliBtoja « Poh-rion
osastoflle äv^nkeräys-
1 vaKngon kärsineifcten to-hyväksi.
Kuin myöskin
a tovereita lupautui uuden
rakennustöihin. Useimmat
jo InpOTksensa täyttäneet
asunto vn jo hyvällä työn
enteitä. Eräs lähiseudun
on ai ottanut tukkien ui-i
seuduin. Uittomiehiä on
n pieni määrä, joten ei sii-lommassa
"kovin moni työ-a
•veliinsä päälle- vaaleata.
inen Icokou*. Viime tyÖ-sa
tntrtiin myöskin esille
a oH hiljakkoin Rose- Gro-issa.
VKorveh kaiku" sii-muutamista
täällä vallit-iäkohdlsta.
Kukaan ei tah-joitusta
"raittää • edes val-u
aiheettomaksi. Jotkut
tahtoneet' «aada jostakin
nllaista" Jolla saataisiin
nne/ikum juttu suurenee,
rppi korpin silmää tahdo
Muutamat taas olivat
iitä.mieltä, että juttu olisi
loda ensin osaston koko-kä
sellaiEia kirjoitella sa-en,
joka leviää yli man-melkein
mas^Uonkin.
«1 ollut edes surullinen
osastossamme ön "sellai-lä
ja rötösten tekijöitä,
ittaja oli loukannut koko
tipuoluetta (kertoessaan
imia ja asioita). -
päästiin siihen tulokseen
erin esityksestä <mukais-kin
nuolee) V että valittiin
tettiin johtokunta ottar
i selvä Vapauden toimi-ninkälainen"
nimi on kir-a
sillä henkilöllä, joka
"Korven kaiku"-n1mellä,
siin panna-pulikka totuur
an suuhun ja mustepul-raävassa
kokouksessa on
illeen käsitettävänä. Mi-skon
ja toivon etukäteen,
selviää. En Jcuitenkaan
^ moisissa jutuissa-inei-
»rvarillisia oikeuslaitok
t.
KilpaMEkMtsE
Täten kutsumme kaikkia C. S.
T. Urheiluliittoon kuuluvia seuroja
ottamaan osaa p«in£l5ilpallmliia, jot­ka
toimeenpannaan asianomaisella
lavalla t.k. 23 p. Vapaustalolla,
Valmiina vastapalvelukseen ur-heilutervehdyksin,
V.- & ntseura "Kisan" puolesta
J . Seppälä. Vilho Vihuri
Puheenjohtaja. Sihteeri.
Huom. Kilpailiit suoritetaan 4:s-sä
sarjassa nim. alle 140—155—170
sekä yli 170 pannaa Suotoen T. Ur­heiluliiton
sääntöjä noudattaen. Vie­raspaikkakuntalaisille
varaamme va­paan
asunnon. Umoitusaika päät­tyy
t.k, 15 p:ään. ,
Ilmoitukset tehtävä osoitteella:
Vilho Vihuri, Box 2062, Sudbair,
Ont.
KIRJEENVAIHTOA
s. K. 401. 13 Ave. East
'Calgary, Alta.
Olemme lähettäneet kirjeenne tp-komitealle,
jolle^ senlaontoiset asiat
kuuluvat. —. Toim.
Korpi Robinson
Kirj. Ranpert Kainulainen
tomjrye on «nnrin vihoUi.
amaan osastomme koko-saapunut
suuri joukko
^ of Canadaö jäseniä ja
Kun kokous alkoi, niin
ija huomautti, etfä si-poistuttava,
taxioittaen
uniooR, kuuluvia toverei-distettavat
toverit tiesi-önsä
säännöistä munta-limen.
:Searasi jonkun-
:ohtaus ja toverit saivat
kertaa kokouspa searaa-staisten.
"vieraitten" va-jotknt
henkilöt ottavat
leenp. komitealta, että
i korteilla' varastettuja
äytyy peljäm. Eoetta-it
seurata kommnnistien
J3 sääntöjä kdtoittaa:
Sitten seurasi oikeudessa tavallis­ta
merkillisempi juttu..
'Kantajana esiintyi pieni, lihavahko
nimismies. Ja vastaajana pii pitkä,
jäntevä, kuparinkarvainert, korven
honkaa muistuttava metsäläinen.
Kun alkuvalmistelut olivat tehdyt,
pyysi tuomari vastaajan kertomaan
merkillisen tarinansa.
Vastaaja tyähti ja alkoi:
— Olin liiloin kolmenkolmatti
ikäinen .— la,usui hän verkalleen
mutta epäröimättä, jatkaen sitten
'samassa tahdissa. — Viaikkä olin
sekatyöläinen en kuitenkaan onnis­tunut
saamaan työtä mistään. Sen
vähemmän onnistuin penneittä saa­maan
mökinpaikkaa, jota olin • aina
haaveillut. Ja viimein kevään koit­taessa
kylläännyin haeskeluuni niin
että päätin päättää .päiväni. Re­volveri-
rämä oli sitä varten ollat
jo kauan taskussani. Niinpä sitten
suuntaan eräänä kauniina aam^una
kulkuni korpeen ajatellen: Vienpa-hän
metsän pedoille ja taivaan Iin
nujlle lihani ruuaksi, koska en itse
onnistu einettä saamaan. Vaelsm
metsään hyvin syvälle ja kuvittelin
kulkuni olevan sukeltamista meren
•pohjalle..Saavuin lopuksi korke
alle mäelle. Asetuin erään suuren
kiven viereen antaakseni panokseni
tehdä tehtävänsä. Mutta juuri;i.knn
aionu lääntää_ aseeni piipun ohimoa­ni
kohti, ,p511ähti suuri, ruskea Tssrh
kiven alta esiin, livahtaakseen met^
sään. Vaistomaisesti läukasin knti-ni
sitä kohti ja silloin kettu, pari
kertaa pyörähdettyään heitti iten
kensä. Heti välähti mielessäni sen
turkin linta. Ja sen avulla kokosi
inökld: Unelmani täyttymistuuma
Kiipesin raäen korkeimman paikan
kivelle ja tarkaistin seutua: SiliBäa
kantamattomiin, joka suiinnalle vain
sinistä metsää! — Tänne korven sy-
V3ryteen teen mökkini' j a raivaan
viljelysmaata sekä metsästelen
Täällä, korven kohdussa, koetan
'mahdollisimman kauan, kuin piiles­kellen
elää! '-^ Ja vielä ennen sa­man
päivän ektoota, vaihdon kirkon­kylän
kauppiaalta turkiksellani kai-'
ken- kaltaista kampsua, ennenkaik­kea
. suoloja, ja ampumatarpeita,
hankin myös oikean pyssyn. Sea
raavana tuBxmma vaelsin, kenelle­kään
hiiren - huskausta sanomattta,
jälleen koi5)eenii Ja. iltapäivään
mennessä lienen kulkenut parinkym­menen
\ kilometrin sjrvyyteen sen
kohtuun. Havaitsin hyvän paikan
erään puolikuivan suon laidassa.
Ensialussa asuin havumajassa.. Kes­kikesällä
olin jo Eslvannafc sauhatu-van-,
ja kaatanut hirret Jniivamaan
tulevaa pirttiäni varten. V Suota
ojitin ja knoldn. Ja ennenkaikkea
ammuskelin riistaa. Melkein joka
kuukausi kävin tavaroillani toisia
vaihtamassa. Niin meni pari vuot-
Kunnes tuli taka-isku. Sven He
din, tunnettu ruotsinmaalainen-tut­kimusmatkailija,
joka on kulkenut
•samoja, seutuja kuin Ossendovfskin,
paljasti tämän kirjan humpuukiksi.
Siltä syntyi'kirjallisessa maailmassa
ja tiedemlpspiyreissä hirmuinen kiis­ta,
jonka Sven Hedin näyttää voit­tavan.
Toistaiseksi on* Ossendovvskin mai­neesta
jäljellä vielä se, että vaikka
hän ei olekaan mikään tiedemies,
niin on hän ainakin Mrjailija, joka
on "pirteästi" osannut kirjoittaa.
Jotkut kuitenkin jo väittävät, ettei
ijjilimä herra ole itse kirjoittanut
kalkkia kirjojaan, vaan että hänen
nimensä takana on t joku — vasta»
vallankumouksellinen — lafka.
Humpuuki elättää.
' - / ' ••; : '[ . . 'Silmä^-
ta, eikä kukaan aavistanutkaan, et­tä
korven kohdussa on eläjä. Tulta
pidin etupäässä s j ö n aikana, ettei
kukaan savusta .numonnut minua.
Kutsuinpa sitten' erään tuttavan
neitosen kirkolle. Hän suostui tu­lemaan
' erakoksi kanssani. Viisi
.vuotta olemme nyt siellä olleet.
Kaksi lasta on. meille siunautunut.
Pirttimme on aikamoinen. Ja' suo
on koko hyvin viljelty. Satasen
suurempaa puuta olen metsästä kaa­tanut..
Mutta ^oin tuhat tainta
olen aholle jälleen istuttanut. - Luu­lin
saavani siten olla siellä edel­leen
rauhassa-' Mutta'tämä uusi
metsänvartija hiihtelikin - katsomaan
suurta aluettaan ja löysi pesähL
Hän kutsui nimismiehen sinne. Ja
minä olen nyt tässä, vastaamassa
teoistani.
Hän lopetti
.Jonkun ^hetken kuluttua kuoli
hän tuomiansa: Valtion metsän
Tallaamisesta, saLosetsästyksestä
y.m- kolmeksi vaodeksi vankilaan
i a -zsenettamäSn kaiken osEaistni-fensa
valtiolle...
milla sUffltillMa ulos ikkunasta, ah­mii
katseellaan, taloja, katuja ja
puita , Ja ellmästsia ' iloitsevia va­paita
ihmisiä, joiden yllä leikkii au­ringon
• kuulaat säteeL •
Muuan proletaarinen
- HiimpttiiMniestari',
Jos kaikki ne Mrjat, jotka on kif-
'joitetta Neuvosto-Venäjän parjaami-
•'seksi, koottaisiin yhteen pinoon, ko­hoaisi
siitä päätähuimaava pilven­piirtäjä.
Kirjailijat, eanomalehti-
•miehet, muistelma-iässä olevat dip­lomaatit,
tanssijattaret, seikkailijat
'— kuka hyvänsä, joka parisen kuu- Nykyisen yhteiskunnallisen, poliit-kautta
on ollut Venäjällä — ovat ^isen, moraalisen ja esteettisen kuo-katsoneet
olevansa kyllin pätevil .jmnnan kautena ilmestyy kaikkialla
•sitä ainakin haukkumaan- ^siin uuden taideluomisen" rajapiir-
Suurinta huomiota ovat heratta- ^^et. Tämä'taideluonnin ^uusi aines
neet ne kirjat, joiden kirjoittaja on
puolalainen" professori Ossendowski.
Hän pakeni idän kautta Venäjältä.
Sittemmin lähti hänen kynästään
kirjoja kuin turkin hihasta. Niitä
on jo kokonainen pino. Ne olivat
"hämmästyttäviä". Hän kuvasi idän
maita ja kansoja, bolshevikkeja ja
porvareita "suurenmoi^esti". Porva-rilehtiea
arvostelijat kirjoittivat hä­nen
kirjastaan hehkuria ja ylistä­viä
lausuntoja. OssendovrsMn ku­vauksille
ruvettiin jo antamaan ihan
tieteellinen pätevyys, hänen kirjan-sa
olivat "totuus Venäjästä".
Puolalaisessa oikeu­dessa
"Lainopillinen" traagikomedia al­kaa
syytöskirjelmän lukemisella,
Sen johtava osa kuulostaa varsin
irooniselta. Syytettyjen penkillä
istuu niin sanoaksemme'1ai>sla, jot­ka
ovat panneet .-luottamuksensa
kehnoon Kommunfstiseen Untemät-slonäleen
ja jotka ovat iasvafta'
Tieet itseään/tullakseen sikä yhteis­kunnallisesti
ajkttelevfiksi aineksek­si,
jolle historia on säilyttänyt vel­vollisuuden
muokata mäaHma kom
muhistiselle pohjalle ja kumota ny­kyinen
poliittinen, talTOdelliilen ja
yhteiskunnallinen j ä r j e ^ s . . . ovat
vintiöitä, jotka ovat saaneet päähän
s ä : toteuttaa maailmanvallankumo­uksen
kädenkäänteessä.
Mutta tämä on vain syytöökirjel
män johdanto. Sillä siinä lausutaan
edelleen, että "vaikka me käsitäm­mekin,
että tässä on kysymys vain
nuorkommunlstisesta hulluttelusta,
on meidän yhtäkaikki otettava lu-
'kuun, että tällä toiminnalla "^saattaa
^Ha äärimmäisen huonot BBuriaukset.
IBJroaarkommunistien jrmpäaäne n^et
ryhmittyy kokematon nuoriso, teh­taissa
jä työmailla muodostavat he
neuvostoja ja sen vuoksi — pykä­län
sen ja sen nojalla...
•Yleisö on kansaa kaikellaista, jo­ka
elämöi ja ilvehtii, mutta pitää
kuitenkin syytettyjen puolta.
Oikeuden puheenjohtaja kysyy sit-tent
.
Hkänne?
— 18 vuotta.
— 2d.
— 19.
-— Lukeudutteko johonkin puolu«
eeseen?
— 'Kyllä kommunistiseen.
•— Uskontunnustuksenne?
— Kommunismi, vastaa muuan.
— Vallankumous. Proletariaatin
diktatuuri,'vastaavat toiset.
— Tunnustatteko itsenne syylli
seksi?
Vallankumoäksellisten talon­poikais-
ja työläisjoukkojen edessä
tunnustan itseni syylliseksi siihen,
etten ole osaltani johtanut vallan-nimousta
voitokkaaseen loppuun.
Mutta olen vakuutettu siitä,, että
toiset täydentävät meidän tekomme;
Entä järjestölle ohjelma? '
- Luokkain hävittäminen; joiden
Tuumiillistnmsa^ tämä oikeus ednst
taa. Tähän päättyy iftreily..-
^Puheenjohtajan ääni kaikuu voi­tonvarmana
ja ionknnverran teat-raalisena^'
Saattaa havaita, että hän
luontuu yhteydestään joukkojen al­keelliseen
voimaan, yhteydestään
!elämänraikkaaseen, t^isteluvahnii-eeen
mutta edelleen kärsivään ja
sorrettuun proletariaattiin. Elämän
•itsensä tyyli, työn luomisen tyyli
syöpyy taiteilijan työ- ja ilmaisuta­paan
ja proletaarisen aineksen käyt­tämisestä
taiteen ~ aiheena syntyy
vuorovaikutus, joka .keskinäisen he­delmöittymisen
tuotteena synnyttää
proletaarisen taiteen. Eräs viint*
vuosikymmenen suurimmista luovis­ta
ihanteista on proletaarinen kult­tuuri,
joka tähän mennessä on ehti­nyt
luoda pohjan eräille proletaari­sille
taiteilijoille. Näihin taiteili
joihin lukeutuu myöskin Frans Ma-
Eöreel.
Tämä puoliväliin* neljässäkymme-nissä
oleva taiteilija, joka nuoresta
Iästään huolimatta on luonut tuhan­sia
ja taas tuhansia puupiirroksia,
kuuluu tämän kaartin parhaimmis­toon,
mikä tulevaisuuskerhona va­saroi
uutta kulttuuritekoa. Tämä
uusi taide, joka' ilmenee Masereelin
jokaisessa tuotteessa, on työläisen,
talonpojan, yksinkertaisen sotilaan,
proletariaatin työhöntottun^en kä­den
taidetta, ^ proletariaatin, joka
käy jatkuvaa kamppailua, ja silmää
porvarisvaltaa sorretun katkerilla
silmillä. Kuten George Grosz alku­voimallaan
on piirtänyt kokonaisen
maailman tyyppejä Kurfyrstendam-milta
ja kuten Upton Sinclair ja
Art Young taiteellisin kynin ovat
merkinneet muistiin Broadwayn her­rat,
niin on Masereel puolestaan
ikuistuttänut belgialaisten työläisten
elämän, nälkäisten ylioppilasten
taistelut, perheenäitien kärsimykset,
satamain prostitueerattujen sietä­mättömän
alennuksen.
MES. - ALMA AABMON
•TMMMSISSÄ.
oo nyt radotetta tilavat»paan ja kiytiaa^lltseaipaän Ltsoaeusloon ja otetta tomeakia i&rtin
kykenevä hoitaja Hikkeefteea, joten voimme ottaa vastaan useampia sairaita ja aataa* pareBiman
palvelakeea koB tELSn mtL
Ulisi osoitteemme on seuraava:
4^H_AVEIfflE^N«. 33, TIMMINS, ONT, BOX 868.
PARANNAMME
niuluttaa tuomiot ilolla ja nautin­nolla:
•
— Adam Grynhergr — kaksi vuot­ta
linnavankeutta. Mihalina Shal-likovskaja
ja Judith Abramövskaja
1 vuosi 6 kuuk, .linnavankeutta.
Asa Koveilskaja j a Chana Bosen
- 3 vuotta linnavankeutta.
Näiden lisäksi saa 11 kommaöisti-nuorta
Z-^ vuoden -linna- taikka
kuritushuonetuomion,
PufaeenjoMaia luldtsee jutun- asia^
Idzjat. Oikeudenjasenet katoavat,
Todmitot ovat iloisia.'''Vafn Iisa
Konvenskaja nä-yttää kalpealta.
Hän on vasta eilen vaikean sairsa-
Masereel on exnroppalainen, tyy­pillinen
länsieuroppalainen. Jokai­sessa
hänen piirroksessaan kuvas­tuu
kappale Länsl-Europaa sanan
huonoimmassa taikka parhaim­massa,
miten halutaan — meirkityk-sessä.
Hänen taiteensa on untversa-lista.
Missä hän Esiintyykin,, ei
^robl|emina ole jonkun ;kylän, kau­pungin
taikka maan probleemi, vaan
on hänen piirrostensa sisällyksenä
yhteiskunnan haavat, hänen pyrki­myksensä
on pyrkimystä kaildnen
kansain päämäärään. Masereel v i ­haa
kaikkea mikä vastuiBtaa hänen
yleismaailmalBsauttaan, hänen kan­sainvälisyyttään.
Hänelle on mili­tarismi,
sorrettujen kurjuus, porva-!
rillinen valtio, kaikki senlainen vain
raskas vanginkahle, missä, hän vär-jyy-
ja minkä hän mielii piirrostensa
.vuolimehsa kapinalliBellä voimalla
murskata. — Pnuplirrostensa ilmai
sutavassa ja taitteessa on hän aina
itsenäinen, hän on luonut itselleen
oman tyylinsä, unn että ensi kat­seella
saatetaan panna merkille hä­nen
piirroksensa satojen muiden
joukossa. Hänen kuvansa todista­vat
loistavaa havaintokykyä, joka
silmää maailmaa juuri sellaisena
kuin se on, hänen piirroksensa ei­vät
tarvitse mitään selitystä. Jos
venäläinen työläinen, amerikkalai
nen farmari taikka englantilainen
pikku kirjanpitäjä.tär saa nähdäk'
ieen " näitä , piirroksia,. ymmärtävät
he niitä yhtä hyvin kuin ylioppilas,
jonka sydän kuitenkin on lähinnä
näitä asioita. Masereel tuntee kär­simyksen,
koko maailman . sorrettu­jen
kärsimyksen, ja koska hän juu­ri
mielii ilmaista satojcntuhanten
kyyneleet, "niin vaikuttavat hänen
kuvansa - niihin satoihintuhansiin,
jotka ovat' vuodattaneet kyyneliä.
Masereel-on aito taiteilijalnonne, jb.
ka proletaarin unraudella suorittaa
eIämäntehtävä|Lnsä. Hän ei lukea
du mihinkään puolueeseen, mutta
hän lukeutua ilman muuta prole­tariaattiin,
on ihminen, joka ajatte-lumaailmaltaan
ja ideologialtaan on
yhtä proletariaatin kanssa- Hän on
siirtynyt itsestään pasifistien riveis­tä
kamppailijain joukkoon, jotka
tajstelevat - kapitalismia vastaan.
Saksalainen kirjailija Arthur Ho-itscher
sanoo hänestä aivan oikein,
että hän on "kollektiivisesti ajat-
•televa, kärsivä, toivorikas taistelija,
joka' käsittää vapautuksensa pohjaa­van
vain yleiseen voittoon", ^ jokin
maa ja sen tavat, aika ja koplat,
Reumatismia, Sydän-, Hermo- ja Munuaistauteja sekä Silmä- ja
Korvavikoja. Kasveja sekä sisällisiä että ulkonaisia pistetään
ainoastaan hoitojen avulla, ilman lääkkeitä tai leikkauksia.
MYÖSKIN VIRKISTYSKYLPYJÄ ANNETAAN.
Uudessa hiloneustossamme on muutamia tiloja sisäpotilaille.
Liitämme tähän lausunnon, jonka tunnettu puoluetoveri John Virta, TimmlnalBtä on pyyn­nöstämme
antanut: , . " * '''
, • -oi;'-"
"Olin viime tammikuun lopulla kurjassa kunnossa ja luulin kuolevani. Ruuansulatuselinjet
olivat sekä toimettomat että kokonaan^ tunnottomat. Lihaksissa oli ankara rcumaa'ttincn särky,
niin etten neljään viimeiseen vuorokauteen-voinut hetkeäkään nukkua, enkä edes olla makaa­vassa
asennossa. Silloin lähetin hakemaan Mra, Aarniota ja hän alkoi hoitamnan minua asun­nossani,
koska olin liian heikko ja kuumeinen siirrettäväksi. Heti ensimäinen hoito poisti enim
män tuskan ja kolmannen hoidon jälestä voin Bäännölliacsti nukkua. Sen jälkeen olen yhä
virkistynyt jä voimistunut. Otan vieläkin hoitoja harvakseen ja näyttää että minusta tulee
vielä niin terve, kun korkealla ijällö voi toii^oa. • '
' En ole kiitollinen Mrs. Aarniolle, kunten "todistajat" tavallisesti parantajilleen, sillä oleh
maksanut mitä hän on vaatinut, mutta olen vakuutettu, että hänen hoitotapansa jatkoi mi­nun
eliimäni.
Tiedän että luonnonparannus alalla harjoitetaan paljon humpuukia ja sitä vihaan missä ja
kenessä tahansa, mutta mikäH voin ymmärtää, tekevät Mrs. Aarnio ja Mrs. Turpcla tehtävänsä
nykyään tunnollisesti, huolella ja taidolla.
Timmins, Ont., 20 p. huhtik. 1926. , , J<>'»n Virta."
' Olemme onnistuneet parantamaan paljon muitakin vaikeita tauteja, tuloksena hoitotapam­me
edullisuudesta ja hoitajien pitkäaikaiBesta kokemukBCsta.
ESPANJA SE VASTA ON
PAUDEN MAAl
VA
niillä ei ole mitään merkitystä bä-den
jSSk&en. mamit vuoteelta; hän nUav&t Mnen omkseen tuSesa sx-katselee
aomrilia, toniailla JÄ svoi-'voaannoa. — &. 'Ih.
P o r i i s i .— Kaksi Espanjasta pa­lannutta
ranskalaista 'kirjailijaa^
veljekset Jerome ja Jean Tharaud,
kertovat haastatelleensa kuniligas
Alfonsoa, joka oli heille selittänyt,
että maassa vallitsevat rauhalliiset
olot parhaiten / todistavat; kulpk^
tyytjrväislä maassa oltiin fiotllasdik-tatuuriin.
Ainoastaan kourallinen
-ammattlpolitikoitsijoita vastusti tä^
tä komentoa, hän v a k u u t t i . '
"Mitään muutosta ei ole tapahtu
nut jokapäiväisessä elämässämme"
sanoi kuningas, "enkä minä puoles.
tani tiedä, missä muussa maassa po
liisi vähemmän 8ekaa.ntuJ8i ihmisten
asioihin kuin meillä. Saatte seista
keskellä katua ja jutella tuttavien
ne kanssa, ilman että poliisi tulisi
käskemään teitä olemaan liikkeellä
Voitte juoda mitä ikinä haluatte
kahviloissa' jälkeen puolenyön, mut­ta
koettakaapas " tehdä sitä New
Yorkissa tai Lontoossa—noissa va
pauden maissa! Madridissa saatte
laulaa, minkä kurkkunne kestää, kel
lo viiteen aamuun, joa se teitä hu'
vittaa.
"Ainoastaan yksi muutos on ta­pahtunut:
voitte , huoleti kävellä
missä tahansa, rahakukkaro, taskuis­sa,
tarvitsematta pelätä, että kimp­puunne
hyökättäisiin.^ Lakkoja ei
enää .ole, tehtaat ovat käynnissä, /«Si­ka
työnantajiemme enää tarvitse
nähdä työmiestensä aamusilla tule­van
revolverit kourassa heitä tappa­maan
tahi pakottamaan heitä suos­tumaan
vaatimuksiinsa. Ja teidän
täytyy myöntää; ^että se on jotakin,
se".
Tosiaan "vapauden maa" — ku­ninkaalle,
sDtilasdiktaattoreille ja
työnantajille!
mitä toverillisimraat, tahdon täten
lausua niille tovereille ja toverit­tarille,
jotka lahjottivat Kommunis­tipuolueen
'Toronton suomalaisen o-saston
johtokunnan toimesta hyväk
seni Don hoalilla v. k. 25 päivän
iltana pidetyssä iltamassa koottuun
kolehtiin, joka tuotti ?43.75 sekä
Ki S; osastolle niistä lukemattomis­ta
palveluksista, jotka sen johto
kunta sairauteni aikana mioulle te­ki.
—Toverillisesti tervehtien
Lauri KotimÄkl.
957 Broadview Ave., Toronto,Oat.
Matkalaukku sisältäen puvun,
Suomen passit, Amerikan kansalais-paperit
y.m.^ pikkutavaraa. Hul^kui
viime hclmik. 13 p. Sudburyn Ja
Garsonin välille. Löytäjä on hyvä
ja ilmottaa osotteella
Otto Vohmasmiikl.
Box 28, Garson Mine, Ont.
OR. P. R, WfLSON
' > ' |{*tntaa«liiiiltäri
ManbalUEccleaton , Blook,
Timmlna.
Poafc-Offlco Block
SCHUMACMEB,
Vapaa tarkastas ja neavottalo.
as punan ven
lämpimänä ja terveenä
talvella
Nuöa-Tone
puhdistaa ja rikastut­taa
verenne
Lisää sen klorroBvoimaa, tuottaa hy­vän,
puhtaan ja volmakkaon veren,
mikä pitää teidät hyvin terveenä
ja lämpimänä talvella.
HINNAT
OVAT
SAMAT .
KUIN ,
ENNENKIN
PAUON PAPERIPUITA
V. 1923 tehtiin €anadassa 4,-
654,662^^ koortia paperipuita. Met-siensuojelusviikon
johdosta oli muu­an
hallituksen toimisto laskenut, et­tä
tämä suunnaton määrä neljän
jalan paperipuita, jos se ladottaisiin
tavallijseksi 4 jalkaa korkeaksi pi­noksi,
niin niistä tulisi 7,052 mailia
j>itltä pino; Siitä syntyisi muuri,
joka ulottuisi Canadan poikki Ha-ifaxista
Vancouveriin, 3,494 mailia,
sekä siipimuuri, joki alkaisi Otta­wan
kohdsli^ i a ulottuisi .Pahjois-navalle;
3;iÖ8 mailia, ja'vielä jäfsi
lähes 300,000 koortia "muistopat-
SELKXRANGANÄSETTAJA
Dr, Ja» Newt>tt»
Eiropraktorl-spcBiolbti
Phone 1831
104 StalfonI Blk/ Saäham Oat.
tm
Tienteolleen. HSTon aina'ja kaikJ-e»-an rakentamiseksi niiden ääret-
Kalla yksi ja sama: proletaarisen tömain vahinkojen muistoksi, mitä
ajatusmaaihnan ^njamiiilistuma, teh- fii«t£äpalot vuosittain taottavat Ca-
'daskaupunkicnr ja maaseudnn ihmis- nadan arvokkaille metsille",
ten elämän raQmiiilistntl&ja, joka
fiärtyi maakylästS kaupurikfin ja
oppi tuntemaan elämän laokkaeroi-tuks^.
Masereelilla-^ on työläisjnl-r
e i ^ ollut kauan i b nauttia lujalla
pohjalla- olevasta suosiosta. Hänen
'erinomaiset tuotteensa täysin' oike»
RAHAN VOIMA
Jos puolihuHu mies saa 100,000
perinnön,. tulee hänestä heti hieno
mies,' ja jos hän perii miljoonan, tu-ee
Mneeta lyhyessä Ajti&sa "yhteis'
ktinnffiB järkc*ä jiasn'*
Rakastettu puolisoni ja
isämme
' SCAARLO RISSANEN
Syntyi-Kuopiossa 18. 7. 189g,
nukkui kauheaan auto-onnetto-*
rauotecn, joka tanahtai lähel-ir^
Hflraatonfa läo %r yöM
3 , tuntia jälkeen tajpahtuman
Hamiltonin sairaalassa, Ont.
Canada 28, 4. 2B.
Min äkisti voi tuonen k^otsu
talla;
ilman aavistusta aivan,
jäi koti kylmäksi, minä ja
pikku Erick itkemään.
Kiitos Kaarlo abrsnkeistae!
puolestamme, kiitos raklcao-destasi
kohtaamme.^
Suoma, S«rkk j « VetL
The Sudbury Drug Co.,
Limltet!.
Corner Elm & ISagof Srest
SUDBURY, ONT.
^iioiipIapäQmfolä^
Jos teitä vaivfio htiono ruuänstda-tus,
kipu rieisn ^tls, onettomuas, epi^i
tasaisesta vatsasta, vejren npusa päS*
hän sekä slitS johtuve paSnklpo, jol-naMh
päfvlnft erinommlnen roöIutbAla
toisina el olleakfifln, konristukufa ja
?ilfiymyfltä Jilkccn «ySphSn, uStästS.
minen c$kS sHtS johtava kooman ve«J
äen nomv sauboa ja korkköoti, ntio
ÖTAt ne lapamadon oirdta.
MeldSn lapamato lääkkesmmo oo
valmistdtQ eteväksi tonneton ^eV
sinkilsfsen ButxMhnomm ISSkSrio
;j«se!ilfe4Slkeen, ««kg r»mAsU itiofe-fata
tftrkoitokseencs VAMMA^ tolok.
Hinta 5 doIlxTis 40 «enttll. Post!-
KALEVA APTEEKKI.
K. G, K. NYMAN
168 So. Mgoma, St, Port Airdmr/
VAPAUDE^A