Vapaus, May 5, 1925

              e* H '
i
1^
- «V !
rt) !•
m*' »M
VJ,
ff;
•m
V A P A U S
toSalbsjyssa, Ont. iokz tiistsi, torstai ia lauaBtai
T o i m i t t a j a t :
A. B. MÄKEUL ARVO VAARA.
VAPAUS (Liberty)
The on!y organ o£ Finnish Workew i o ^ n s d s * - Pub-lished
ia Sudbury, Ont., every Tuesday, Thursday and
^^SStered at the Post Office Department, Ottawa,
«s second class Kiatter. —
General advertising rates 75c per coL fnch. Mi-aimum
charge for sins^e insertion 75c. The Vapaus
Is the best advertising medium smöng the Finnish
People in Canada.
Työväenpankit ja pankldliike
Kirj. Scou Nearlng.
Sitle vuoden 1920, kun työpalkkoja ruveUiin polke­maan
alemÄaksi, työpäivää pitentämään j a ' elintasoa
huonontamaan, oli Yhdysvaltain työväenliikkeellä va­littavana
toinen kahdesta — taistella taikka antaa pe
riksi. Yhdysvaltain työväenliike on ennemmin antanut
p e r i b i kuin ryhtynyt taisteluun. Siitä syystä ei vuo­den
1922 jälestä ole Yhdysvalloissa ollut mitään huo­mattavampaa
työtaistelua. Työväenliikkeen johto on
valinnut peräänantamisen, ja tuo peräänantaminen ta­pahtuu
rahasijotus- ja pankkitoiminnan muodossa.
Gompersin seuraaja Amerikan Työväenliiton (A.
F. of L.) presidenttinä, Wm. Green, oli eräässä Har­vardin
yliopistolla pitämässään puheessa lausunut^ etta
työväki oli nyt elänyt taistelukautensa j a o l i nyt siirty-n>-
t siihen ajanjaksoon, jossa sen täytyi antautua neu­vottelemaan.
Hän sanoi työläisten täytyvän myöntää
«työnantajien oikeus hallita, johtaa ja isännöidä teol­lisuudessa
sekä saada kohtuullinen tulo liikkeeseen s i -
jottamastaan pääomasta», j a että «nykyiset ammatti-uniot
vastustavat noita molempia äärimmäisyyksiä: vi­hamielisiä
työnantajia yhtäällä j a vallankumouksellisia
työväen ryhmiä toisaalla».
Tämän selostuksen mukaan siis on Green asettunut
sovintotuomariksi pääoman ja työn välillä- Siitä joh­dumme
sellaiseen päätelmään, että ammattiunionismi
semmoisenaan onkin vain yhdessä-työskenlelyä, ja et­tä
ne meistä, jotka ovat ammattiunionismilta odotta­neet
vallankumouksellisia aatteita, ovatkin yrittäneet
poimia viikunoita orjantappurapensaista.
Mihin tahansa menemmekin Yhdysvalloissa, niin
kaikkialla tapaamme vilkasta harrastusta työväen pank-kiliikkeeseeii.
Ensim^inen näistä pankeista, Veturimies­ten
veljeskunnan kansallispankki, avattiin v. 1920 Cle­velandissa
miljoonan dollarin pääomalla; sen talletuk­set
nousevat nyt y l i 23 % miljoonan. Sillä on liike­omaisuuksia
15 milj- arvosta ja seri lisäksi huomatta­vasti
muita va/QJa. Yhdysvalloissa on nyt' 30 työväen
pankkia, jotka kaikki, kahta lukuunottamatta, ovat pe­rustetut
vuosina 1923',ja 1924.
e emme voi tapella hallitusta vastaani.
Teräslakon ja hiilikaivosmiesten estetuomion aikoi­na,,
kun. avopaja-hyöfckäystä alotettiin (1919-1920)
Amerikan työväenliikkeellä oli edessään vaikea pulma,
j a työväen johtajien oli tehtävä ratkaiseva päätös.^ Toi­nen
tie vei tcollisuustaisteluihin, toinen työväen an­tautumiseen
liikealalle.. «Työväenhalliniiot» katsoivat
edullisemmaksi johtaa järjestönsä pankkiliikkeihin kiiin
taisteluihin. «Me emme voi tapella hallitii?ta vastaan»,
huoahti Lewis, kuin helpotuksesta, j a niin hänestä tuli
Indianopulin työväenpankin presidentti. V
*Pcrustelutt>.
Työväen parikkien perustamisen syyt ovat sangen
selvät, j a hyvin vanhat. Jos työväen järjestö talleitaa
miljoonan dollaria kapitalistiseen pankkiin, niin ee tä­pösen
tahallaan vahvistaa talpudellisten vihollistensa
taisteluvoimaa; Mutta jos se perustaa oman pankkin
sa, niin se itse määrää tuon miljoonansa käyttämisestä,
vieläpä voi antaa lainoja neljä tai viisi kertaa tuon
summan arvosta; kun työväki tarpeen tai pulien aika
na haluaa lainata rahaa, voi se nlennä omaan pankkiin­sa.
• . . - - . : ,
Eivät pysy <tySväen» panjckeina.
Mutta pankkiliikkecseen antautuminen sitoo «työ
väenpankkimiehen» toisiin sillä alalla »oleviin aineksiin.
Ensinnä, enimpäinpankkiliikkeillten,johtokuntiin kuu
l u u etupäässä liikemiehiä j a virka-ammattilaisia, (pro
fessionaaleja); toiseksi, pai&kivirkailijat eivät ole työ
Iäisiä — he ovat pankkialalla, j a heidän täytyy olla
siihen anuniattiin perehtyneitä; kolmanneksi, työväen
pankin täytyy mukautua kaikkiin pankkimailmassa val­litseviin
lakeihin j a sääntöihin. Yhdysvalloissa on 30,-
000 pankkilaitosta, niistä 30 on työväeiipanldceja — jos
ne eivät niukaannu, loppuu niiden paiikiliikkeen har-joHaminen
lyhyeen.' -
Luokkien yhdessS-työskentely.
«The Labor Banker», työväen pankkien äänenkan­nattaja,
sisältää maan suurimman työväenpankin presi
. dentin Warren Stonen, Daniel Willardin ja New Yorkin
National €ity pankin presidentin Chas. E . M i l c h e l l in
kirjoluksia, joissa nämä kaikki yksimielisesti selittävät,
että työväen pankkiliike totuttaa työväkeä säästäväi
syyteen ja yriUeliäisyyteen, Ja siten saattaa työväen
» suosiollisemmin suhtautumaan kapitalistiluokkaan. Jos
tuo pitää paikkansa, niin työväenpanHci on se talou­dellinen
pohja, jolla luokkien yhdessä^yöskentely voi
kehittyä.
^Työväen» pankkiireista tulee hyviä riistäjiä. \
' Tuonnottainlcun syntyi kiista John Lewisin ja \^ar-ren
Stonen välillä Coal Kiverin kivihiilikaivoksista
(jotka Stonen johtama Veturimiesten pankki omistaa ja
j o i l l a vallitsevat kurjat työolot), käyttää Stone karkkia
vanhoja kapitalistien fraaseja «anunattikiihottajLsta»,
työläisistä, «jotka asuvat meidän huoneissamme», «mei­dän
velvollisuudestamme suojella osakkeenomistajiem
me etuja», jne.
Siitä hetkestä, kun mies joutuu rahansijotusHildee-|
seen, hänen harrastuksensa kiintyvät osaBseenomista-
• j i i n , JdifaotJajiea tunnioUisuut©^ j a muuhun sellal
£ee,T — ja sitä työväen pankkiliike tarkottaa: antau­tumista
rahasijotuksiia g«ka käyttämään kaivoksia, teh­taita,
kauppoja j a jnuita liJke)Tityk3iä, jotka Yhdysval­loissa
pakosta enbamäks,een ovat ei-union liikkeitä-
Työväen pankkiliike vie rahasijotukseen, ja rahasijo­tus
on keino, millä toinen mies riistää osan toisen työn
tul<:feista.
Pönkittävät kapitalismic.
Mitä tämä vaikuttaa työväenliikkeen tulevaisuuteen?
Amerikan Työväenliiton jäsenluku säännöllisesti vähe­nee,
samalla kun järjestöjen liikeyritykset, vaurastuvat,
varsinkin taloudelliseen asemaansa nähden. Sitäpaitsi
ovat Yhdysvaltain - järjestyiieet työnriistäjät alkaneet
kosiskella järjestynyttä työväkeä hyväntekeväisyydellä,
osallisuudella voitosta ja osakkeenomistajiksi päästämi­sellä.
Työväenjärjestöjen virkakunta on selvästi me­nossa
järjestyneideu työnriistäjien leiriin. Ensiksi,
näille virkailijoille maksetut korkeat palkat automaat­tisesti
nostavat heidät pois proletariaatin joukosta; toi­seksi,
työväen pankkiliikkeen vuoksi nämä virkailijat
omaksuvat liikemenetelmät ja tekevät eduUisia sijotuk-sia;
kolmanneksi, he ovat liittyneet asunto-osuuskun­t
i i n . Työväen virkailijat omaksuvat työnriistäjien sie­lunelämän
ja siten itsestään muodostuvat nykyisen jär­jestelmän
puolustajiini.
Saahan sitä o l l a osuuskuntaliikettä, asunto-; pank­k
i - , vähittäis- ja tukkukauppa-osuuskuntia — mutta sen
täytyy perustua nykyisen järjestelmän pohjalle. Ehkä
Amerikan Työväenliiton tekävänä ei olekaan taistella
ehkäpä sen tehtävänä on harjottaa työväen panldci-liikettä.
Jos asianlaita on niin hullusti, täytynee Ame­rikan
työväen rakentaa taistelu järjestö taloudelliselle
a l a l l e ..
Ne ovat kaksi eri toiminta-alaa. Toinen on ko-operatiivisen
toiminnan ala, jota rakennetaan nykyisen
järjestelmän puitteissa: .rahasijotusten hankkiminen ja
säilyttäminen. Toinen on selvä taistelu yhteiskunta­koneiston
valtaamiseksi työväenluokan edun palveluk­seen
jä sen järjestelmän hävittämiseksi, jolle rahasijö-tukset
perustuvat.
Saksan sosialidentnokratian suurtyö
I nyt suoritettu
<iSaksan tasavaltaa on usein sanottu vallan­kumouksen
tuotteeksi, vaikka se itse dsiassa on
suojana uhkaavaa 'vallankumousta .'vastaan.»
Nuo sanat ovat Saksan tappiolle joutuneen presi­denttiehdokkaan,
ent. kansleri Marxin viimeisestä vaali­puheesta.
Marx ei ole sosialidemokraatti, mutta hän
o l i tällä kertaa sos.demokraattienkin ehdokkaana, ja
noilla sanoilla hän aivan oikein ilmaisi, mikä Saksan
sos.demokraattien tarkotuksena o l i kaiken aikaa ollut
tällä tasavalta-hökötyksellä. .
Eberlin ja Auerin jutuis|fli tuli selvästi esille, kuirv-ka
uhkaavana vallankumoidcsen «vyÖry» — niinkuin
he itse sitä nimittivät — silloin o l i , kun ammuketeh-taissa
jo miljoona miestä o l i lakossa, rääkätyt sotajou­kot
vielä aseissa, nälkiintynyt väestö raivoissaan, ja
spartakuäjohtajat ahkerassa toiminnassa. Silloin nuo
petturijohtajat astuivat keisarin j a kapitalismin pelas
tajiksi työväen vallankumoukselta, käyttäen kaikkia
kavaluuden j a väkivallan keinoja mitä vielä käytettä'
vissä oli. Vallankiunouksen johtajat salamurhattiin;
toisia teljettiin tuhansittain vankiloihin, vallankumouk'
sellisia työläisjoukkoja ammuttiin tykeillä ja kuula
ruiskuilla. «
Myrsky tyynnytettiin tasavallan perustamisella. Va­kuutettiin
työväelle 8 tunnin päivä, tuotantolaitosten ot­taminen
yhteiskimnalle, jne., joita lupauksia ei aiottu
kaan pitää ja jotka jo ovat aikaa unohdetut. .Sos.dem.
petturijohtaj at pääsivät vallan satulaan. Koko vanha
keisariaikainen virkakoneisto jätettiin melkeinpä cnti
selleen. Junkkerit saivat kaikessa rauhassa elostella'ja
mellastaa, murhata" j a rääkätä työläisiä, kapinoidakin
mokomaa «tasavaltaa» vastaan minkä ilkesivät — heille
ei siitä mitään tullut. Mutta vallankumousta edusta­via
kommunisteja, niitä on koko tämän «keisarillisen
tasavallan» ajan leppymättömästi vainottu j a kaikin
tavoin kidutettu, .siiraikaa Jcun junkkerit vapaasti, ovat
rakentaneet Ja liijittaileet järjestöjään. v
Nyt ön Hindenburg presidenttinä, kohta Wille taas
keisarina, Sosidemokraatit voivat nyt kerskua «viisaal
Ia menettelyllään» ei ainoastaan pelastaneensa keisarin
silloin spartakuspäivinä, vaan vielä auttaneensa hänet
takaisin menetetylle valtaistuimelleen. Sillä se oli
sos.demokraattien ansiota, että nim kävi. Saksassa olisi
vannaan ollut paljoa enemmin Hindenburgia vastaan
kuin hänen puolestaan äänestäviä, jos eivät 60s.dem.
johtajat olisi petturuudellaan suututtaneet joukkojaan
— niinkuin nyt tässä vaalissakin, luopumalla omasta
ehdokkaastaan taantumuksellisen porvarin, Marxib, hy­väksi.
•
Mutta nyt on Hindenburg presidenttinä — ja nyi
joutavat sos.dem. johtomiehet roskatunkiolle. Heitä ei
enää tarvita. Sapelivalta on taas vankasti satulassa.
Ennenkuin Hindenburg suostui rupeamaari ehdokkaak­si,
asetti hän sen ehdon, ettei hänen tarvitse mermä asu­maan
siihen Berliinissä olevaan presidentin palatsiin,
jonka «sosialisti» EBert oli saastuttanut, vaan tahtoo
hän asua jossain Potsdamin keisarillisista palatseista.
Hänen ympärillään oleva junldcerijoukko ei tule suvait
scmaan «sosialisteja» , lähettyvillään, olkoonpa niillä
oUul kuipka suuri ansio tahansa vanhan järjestelmän
palauttamisessa.
Arvatenkin beittäjiyvät nämä sosrdem. herrat tästä
puoleen hirveän punaisiksi, saavuttaakseen takaisin
edes osan menetettyä vaikutusvaltaansa joukkojen kes­kuudessa.
Ja kommunisteja he tietenkin syyttävät H i n -
denburgin voitosta, sillä jostov. Ifhälmannille annetut ää<
net o l i s i annettu Marxille, olisi tämä tullut presidentik
si tuntuvasti suuremmalla enemmistöllä kuin Hinden>
burg nyt tuli.
Mutta mitäpä aihetta olisi kommunisteilla ollut ää­nestää
yksiä työväen piidcureila» enempää kuin toisia-
Icaan.
Tilikertatan»
Canadan E. P, Saomalaisen Jär­jestön
piiri 7 tileistä buhtik. 1 :stä
prstä -1924 maaliskuun 31:se<in
p:vaän 1925,
Tulot:
Piirivero ^ 360.00
Kirjallisuus 176.91
Kesäju?;ilat Vanc. 217.51
Osastojen avustus piirin kas
, saan ,. 111.35
Vapauden tilauskortit . . . . 66.45
Puhujain kolehdit . . . . 42.92
Luentokurssiavustus 26.60
Saksan työl.' avustus 17.20
The Workerin avustus 11.93
Korko rahasta •. 15.44
i $1045.41
Kassa edell. tilivuodelta ...$414.89
Yhteensä $1460.30
Menot:
Puhujat ...§128,36
Luentokurssit ::. 276.60
Kirjallisuus 278JOI5
Vapauden tilauskortit . . . . 66.45
Sihteerin palkka . . . . . 60.00
Piiritoimik. kokous edusta- ' .
jäin kulut 28.20
Saksan työl avustus .. 17.20
The Workerin avustus . . . . 11.00
Kirjoitustarpeet .....
Piirin edustajakokousen huo-nevuokra
'5.00
Tulli ja kirjalähetys . . . . . . 1.33
Sähkösanoma 1.63
Posti- ja rahalähetys 8.50
888.47
Kassa maaliskuulla'' 571.83
Yhteensä $14«0.30
K:tta E. Ihaksiv siht.
Tarkastettuamme edellä olevat ti­lit
huhtikuun 1 p:stä 1924 maalis­kuun
31 pään 1925, Olemme huo­manneet
summat kuittien kanssa yh­täpitäviksi
ja oikein lasketuiksi, jo­ten
ehdotamme tilien hoitajalle täy­dellistä
tilivapautta sanotulta ajal-
Vancouver, B. C, huhtikuun 20
p. .1925.
C, K. P. Vancouverin suom. osas­ton
valitsemat tilintarkastajat.
Esa. Moisio. Henry Roos.
Tapaturmaisen kuoleman uhriksi
joutui Torontossa asuva kansalai­nen
Kalle Rissanen autojen yhteen-ajossa
Hamilton-valtatiellä huhti­kuun
28 päivänä. Rissanen lähti
Torontosta myöhään 27 päivän illal­la
hakemaan erään kansalaisen per-hekalustoa
Hamiltonista, ollen hä­nen
mukanaan tuo fforontoon muut­tava
kansalainen. Heidän Hamilto­nista
palatessaan tiistaiaamuna ajoi
Burlingtonin kohdalla heitä yastaan
iso umpinainen Reoi-moottorivaunu,
joka, Rissasen mukana, olleen kan­salaisen
väitteen mykaan, ajoi sa­maa
puolta kuin hekin, josta oli yh-teenajo
seurauksena. Jonkun tun­nin
kuluttua yhteentörmäyksestä
kuoli Rissanen saamistaan vammois­ta
Hamiltonin sairaalassa. Mukana
ollut toveri pääsi onnettomuudesta
vaan muutamilla naarmuilla. Reo-yauhun
ajaja Karl T. Beatty ja hä­nen
vaimonsa loukkaantuivat myös
pahoin ollen heikossa tilassa sai­raalassa.
Kaksi muuta hänen vau­nussaan'
mukana ollutta •naista louk­kaantuivat-
lievemmin;
^ Tapatarmassa knoUJat Kalle Ris­sanen
ori ollut vasta parisen vuotta
tässä maassa, asuen koko ajan To­rontossa,
ollen ammatiltaan moQtto»
rivaunujen korjaaja, jonkalaisen
korjauspajan hän nykyään omisti
Torontossa. Häneltä jäi vaimo ja
kolmen vuoden vanha lapsi.
Mahtavaa kevätkonsertin toimii
osaston sekakuoro Suomalaisen seu­ran
huoneustoUa toukokuun 9 päi^
vänä lauantai-illalla alkaen kello
kahdeksan. Tilaisuutta varten on
kuoro harj oitellut u§eita arvokkaita
lauluja entisten hyvien- lisäksi, sekä
useammanlaista ohjelmaa tulee tilai­suudessa
esitettäväksi,': joten paikka­kunnan
suomalaiset .laulunystävät,
pitäkää tilaisuus mielessänne^ Lo­puksi
on tietysti: tanssihaluisille ti­laisuus
nauttia tanssin tarjoomasta
huvituksesta.
Arvokkaan toveri-iUatsan järjes­tää
sp keräyskonUtea,'joka hankkii
varoja Suomen puoluelehdelle Työ­väenjärjestöjen
Tiedonantajalle. Ke­räystä
alettaissa velvoitettiin kerä-yskomitea
keräyksen päätyttyä val­mistamaan
kaikille keräykseen-lah­joittaneille
tilaisuuden yhteisei^j, to­ri-
illanvieton pitoon. V Nyt, oiij' ko­mitea
päättänyt kutsua kaikkia nii­tä
naisia ja miehiä, jotka ovat' lis-töille
avustuksensa merkinneet Tie­donantajan
hyväksi, yhteiseen tove­ri-
illanviettoon toukokuun 14 päi*-
v3, torstai-illalla Suomalaisen seu­ran
huoneustoHe. Tilaisuuteen on
-komitea hankkinut arvokkaan, moni-puoliseTi,.
ohjelman, ja lisäkö vapaa
ravintolankayttöoikeus, ioten saapu­kaa
jokainen Tiedonantajaa s^-usta-nut.
Tervetulleita ovat nekin, jot­ka
eivät ole olleet tiiaisaudessa
alistamaan. Pienen sisäänpääsyn
ottamalla antaa komitea heillekin oi­keuden
olla läsnä tässä arvokkaassa
iiIan'vieto££a. Ohjelman jälestä oo
vielä tanssiakin, joten sitäkin kai­paavilla
on mahdollisuus saada osan­sa.
Osuuskaupan {»erastavaa bokouttti
jatkettiin osaston haalOla huhtik.
26 päivänä kello 3 iltapäivällä.
Kokoukseen oli kokoontunut osan­ottajia
tällä Vertaa, ehkä vähän vä­hempi
kuin viime kerralla. Koko­uksen
avasi komitean puolesta' D.
Aho, joka samalla valittiin puheen­johtajaksi.
Kirjuriksi valittiin ' A.
Heikkinen Fort Williamista. Luet­tiin,
kokoukselle toimikunnan val­mistama
työohjelma, joka muutok­sitta
hyväksyttiin toimintaohjeeksi
Ensimäisenä kuultiin toimikunnan
toimintakertomus. Siitä kävi ilmi,
että yli viidenkymmenen oli lupau­tunut
jäseneksi osuusliikkeeseen
Arthurista ja että joukkojen kes­kuudessa
on myötätuntoa osuuskau­pan
perustamiselle. Farmariedusta-jat
selostivat että heillä ei ole j tark­kaa
tilastoa paikkakunniltaan, mut­ta
että myötätunto on niissä kai­kissa
osuuskaupan perustamiselle.
Williamin edustajilta kuultiin sa­manlaisia
lausrihtoja.' Lyhkäsen
keskustelun - jälkeen päätettiin pe­rustaa
osuusliike, joka kuitenkaan
ei ala ennen toimintaan koin saa­daan
määrätty summa $2,500—
§3,000 pääomalainoina ja jäsen­maksuina.
: Seuraavana työohjelmsasa oli
sääntöluonnoksen lukeminen, jonlfa
komitea oli laatinut. Eifsin luet-tin
koko; sääntöluonnos sellaisenaan,
jonka jälkeen Iue,ttiin pykälä pykä­lältä
ja hyväksyttiin aina kohta
kohdalta pienien keskustelujen jäl­keen.
Kaikkein -vilkkaamman kes­kustelun
aiheutti säännöissä oleva
kohta, koskien luotto- tai käteis-,
kauppaa. Osa kokouksessa olijoista
oli sitä mieltä että minkäänlainen
luottoliike ei saisi tulla kysymyk­seenkään;
jota vastoin toiselta/ puo­lelta
selostettiin, että olisi tehtävä
poikkeus rautatielinjoilla asuviin
nähden sillä asukkaat siellä eivät
voi aina lähettää rahaa mukana,
mutta joka kuitenkin olisi varmaan
heiltä saatavissa. Kokoukselle kui­tenkin
selostettiin, että ei moista
erittelyä voida panna käytäntöön,
vaan kaikille tulee olla sama suh­de.
Päätökseksi tullen, että luötr
toa ei anneta muuta kuin sen mi­tä
on sisällä lainoina tai jäsenmak­suina,
jos nimittäin osuuksia bn
useampia kuin viisi.
Innostusta näytti olevan enempi
kuin ensimäisellä kerraUa. Tosin
jotkut vaativat .että suurempien
joukkojen olisi heti myös oltava mu­kana
' kokouksissa, jos kerta aikq^
-vat että' osuuskaupipa periistetaan,
voidakseen heti alussa ilmaistamie­lipiteitään
kauppakysymyksestä. —
Kuitenkin ynjmärrettiin, että kaik­kia
emme voi saada koskaan yhtä
aikaa liikkeelle, vaan että jouk­kojen
on opittava vielä tässäkin
kysymyksessä toimimaan ja meidän
on siinä oltava opettajina. Olisi
nyt'toivottavaa, että Arthurin jou­kot
ottaisivat asian todellisuuden
kannalta ja perustaisivat kertakaik­kiaan
kaupan, mutta myös samalla
kun perustavat, niin - muistavat mi­tä
velvollisuuksia heillä on omaa
liikettään- kohtaan, niin jsilloin tul­laan
vasta onnistumaan tässä yri­tyksessä.
'Seuraavan kokouksen määräsi ko­kous
kutsumaan kokoon <' kun tulee
määrätty' summa pääomaa tietoon,
sekä muutoin järjestettyä kaikki
asiat. Liiallisen kiireen ei sovi an­taa
pilata alkua, eikä liioin leväpe-räisyydenkään.'
MinkfitEIiden toimitaan kahdesta
eri joukossa? Hyvih paljon kuuIee
vieläkin puheita täällä Arthurissa
että miksi täällä on toiminta kah­dessa
joukossa? Miksi ei kaikki
toimi Labor Temppelillä, koska siel­lä
on, suuremmat, ja'paremmat ti­lat
sekä se on aikoinaan rakennet­tu
Arthurin- työläisiä varten, joten
pitäisi olla oikeus ^kaikilla Siellä
myös toimia, mielipiteiden eroayai-shudetkaati
ei saisi tulla kysymyk­seen.
Ottakaamme nyt lähtökoh­daksi'
se seikka, että' ei mielipitei­den
eroavaisuudet olisi saaneet olla
esteenä yhdellä talolla -toimimiseen
koska siellä «Iisi ollut tilaa. Lue-taanpa
sitten osaston 'ja renkaan
välinen: haalin käyttömahdollisuutta
koskeva; kirjevaihto,: hiin se puhuu
priolestaän;-. 4Iroän.'. sep parempia se­lostuksia.
• siitä myoa ilmenee, mik­si
osaston oli päkko: laittaa oma huo-neusto
itselleen.
Osaston lähettämä kirje;
Port Arthur, Ont.,veIök. 11—23.
O. B. U. Kannatusrengas, :
Port Arthur, Ont.
Port Arömrin osasto kokoukses-,
saan päätti kääntyi puoleenne ££kä_
ehdottaa että antaisitte Temppelin
osaston käytettäväksi kahdesti kuu­kaudessa,
toinen maanantai ja nel­jäs
lauantai sekä lauantain edellise­nä
perjantai-iltana käyttää näyttä­möä
harjoituksia varten. Palkkiok­si
feaalin käjrtöstä ehdotamme 1/3
osaa o-vituloista menojen peittämi-fi^
eksL Katsomme kohtunlliseksi e-dellämainitun
summan korvaukseksi
iltamien pidosta, kun otetaan huo­mioon
että välineet oikeuden mu­kaan
kuuluvat osastolle.
Toverillista vastaustanne joko
myönteistä tai kielteistä odotamme
elokuun 22 päivään mennessä,
(Osaston valitseman komitean
•nimet.)
Renkaan vastaus ylläolevaan kir­jeeseen:
Port Arthur, OnL, elok. 20. 23.
S. O. Port Arthur, Ont.
121 Secord St.:—
Elokuun 19 päivän kokouksen
pöytäkirjan ote.
Pykälä 16. Luettiin S. O. kir­jelmä,
jossa pyydettiin haalia 2 ker­taa
kuukaudessa osaston iltamien
pitoa varten. Korvaus oli kyllä
kohtuullinen, vaan haalin käyttö
kohtuuton, sillä ettei rengas miten­kään
voi luovuttaa haalia kahta ker­taa
kuussa. Hetken keskustelun
jälkeen hylkäsi kokous pyynnön sel­laisenaan...
Toveruudella
O. B. Um Port Arthurin suom. kan-natusrenkaan
puolesta
John Ursin, J. KHvesmäki,
puheen joht. kirjuri.
Ylläolevat kopiot puhuvat puolestaan,
joten enempää ön turha niihin lisätä,
eikä olisi ollut' tarpeellista näitä­kään
enään kirjoittaa, mutta että ne
henkilöt, jotka eivät ylläolevia asi­oita
tunne, tulevat tämän kautta
näkemään asiain todellisuuden, ja
samalla miksi ei voida toimia sa­man
katon alla.. — J.
Tählo' luetteloon « ss^Uj ,.|^
IsaMd een vapaan työnarvo, cätä
on suoritettu haalin rakenrafases
sillä -viimeiset työlabjotukcet «a
suoritetta tämän raportin kirjoitta-misen
jälkeen. Vaan jos tässä sg-portissa
ei Umene %aikki lahjotut,
set oikein, voi siitä tehdä haoajas.
tuksen rakennuskomitealle.
Jos vielä olisi sellaisia, jotka ha­luaisivat
antaa rahallista STOstusta
haaUn rakennusrahastoon, niin voi
sen tehdä osoitteella: Seimi Kosie-la
121 Huron St., Sault Ste. Marie,
Ont TäiMn voipi tehdä myös3dn
tavatessa hänet henkilökohtaisesti.
Työavustuksia tullaan ottamaan
vastaan ylm edelleenkin kun vaan
ilmoittaa rakennuskomitealle. Kai-kista
lahjoituksista tullaan tekemään
raportti edelleenkin, Vapaudessa.
Rakennuskomitea tämän kautta
lausuu kaikille kiitoksensa siitä ub-rautuvaisuudesta
mitä ovat «soitta- •
neet uuden talon rakentamisen
eteenpäin viemisessä.
Edelläolevat numerot jo puhuvat
itse -puolestaan, millä innolla jo.
kainen on ottanut osaa alkuvalmis-tuksiin.
Täytyy sanoa, että se on cl-lut
sitä rentoa soolaista meininkiä,
ja se tahtoo sanoa, ;että mitä me
kerran aletaan toimimaan, niin se
myöskin täytetään.
Finnish Organixation of Canada
local No. 5:nnen Rakennuskomitean
puolesta
E. Kuusela.
SauItSte-iarieffiiiiitisiä
l.uetteIo rahalahjoituksista Finnish
Organization of Canada local No.
5:nnen, uuden haalin rakennusrahas­toon:
John Pennanen $14.00
3. A, Heinonen 50.25
Chas Tervo . . . . . . . . . . . . . . 10.00
H. Sula, (Sudbury) . . . . . . 1.00
E. Telkkinen, (P. Arthur) .. 1,00
B. Kanerva, (Sudbury) . . . . 1.00
Ernest Benson . . . . . . . . . . 2.00
H. Hämäläinen ..21.00
Evert Harjii . . . . ' . . . . . . . . 10.00
Vietot Rossi . . / . . . . . . . 25.00
Heikki HUI 10.00
Atte Hytönen . . . . . . . . . . . . 5.00
Liz2i« Hill . . . . . ...... 1.00
Ida Rossi . . . . . 1 . . . . . . . . . . 1.00
Emil Minkkinen ' . . . . . . . . . . 1§.00
Arvo Kataja ^ . . . . . . . . . . . 6 . 00
Kalle Karjalainen . . . . . . . . 15.00
Ruura Hurskainen . . . . . . . . 1.50
Victor HiU . . V . ; . 6.00
Kallei Jussila . . . . . . . . . . . . 10.00
Miina Mäenpää . . . . . . . . 3.00
Erkki Puro .....10.2S
Hjalmar Hurskainen 10:00
Henry Rouvinen . . . . . . . . . . 50.50
Es^r Nikolai Puisto, (Was-hirtgton,
U. S. A. . . , • • 5 . 00
Yhteensä 282.50
Tyolahjoituksia:
Antti Leppänen
Kalle Johansson
Väinö Lintula ..
•Erkki Valkonen
•>liilo Vaanila ..
J. T. Mäki . . ..
Vilho Lintula ..
Aug. Wahl3ten .
Art.-- Toivonen ..
Arvo Sjögren ..
Frans Allen . . ..
Kosti Tuominen
Jaakko 'Nevala .
Emil Minkkinen
^ohn Pyykkö ..
Yrjö Vainio . . ..
Otto Lind . — .
Kalle Pasanen ..
Apg. Mäenpää .
JCalle Ahlberg ..
Kalle Leino . . ..
Victor Katila ..
O. Leppänen. ..
'Kusti Sainib ,
Väinö Saari. . ;.
Aksel ^ Virtanen
Oskar Nikulainen
Richard Valden
Aleks Mäki . . ..
Eino Rutanen ..
Urho Kataja ..
'Emil Lind
Väinö Lehti . - . .
Jaakko Venna
A. Ojanen . . . ..
Aksel Leppänen
Kalle. Karjalainen
Ärt Lehtinen ..
Ed. Tienhaara ;
Hendry -.Kulmala •
Otto Laahanen
Seimi Koskela ^.
Wm. Lehtinen ..
...$33.05
33;30
26.45
28.30
. . . . . . . . . 33.30
9.30
24.20
. . . . . . . . . . 17.50
. . . . . . . . i . 7.00
. . . . . . . . . . 28.20
. . . . . . . . . . . 17.5P
. . . . . 19.10
. . . . . . . . . . . 2 2 - 30
3.60
28.00
5.00
24.00
16J50
14.00
3.50
3.50
ID.SO
14.00
21.00
7.00
29.80
7.00
7.00
7.00
. 5.00
10.00
7.00
7.00
3.50
10.50
21.00
31.60
14.00,
7.00
28.00
21.00
30.32
10.00
Thteensä
Rahalahjoitukset'
$701.62
. 282.50
Ty5^3araIldalijoitaksetyht. $984.12
Eri pailUi^
ROSE GRpVE, ONT.
Toilauksia "kämppäjätkäin" «15-
' \ . mastSy
, Paljon on Canadan Jcorpien kaa-tajia
työttömän ' kevätkauden aika­na
kerääntynyt tämän syrjäisen
metsäseudun^ poveen odottelemaan
aikaa, jolloin voisi edes jdnkunraoi-sen
mahdollisuuden toivossa läliteä
käsivarsiaan kaupalle.
Kun aikaa oli ja kun se näytti
menevän aivan hukkaan, alkoi mun­an
jätkäryhmä, tuumia -jonkunmois­ten
kehitystilaisuuksien järjestämis­tä
ja niin syntyi paikkakunnalle
"Kämppajätkien opintore&gas", jo.
ka heti sai parikymmen-päisen jou­kon
. jakamattoman kan^atuksen^
Ohjelmaksi hyväksyttiin: keskustelu-kysymys
jostain yhteiskunnallisesta
asiasta, runo, puhe, laulua, englan­ninkieli,
seka yhtä ja toista esiin
astuvaa. Rengas on nyt ollut toi­minnassa
parisen kuukautta, ko­koontuen
2 . kertaa .viikossa ja on
se jatkuvasti saanut riittävän kan­natuksen.
Maaliskuun löppupäi-vinä järjes­tettiin
myös niin sanottu "kämppä-jätkäin
iltazna" Rose Groven haa-lille.
ntaman tulot luovutettiin
jjaiÖcakunftan "kommunistiosastol-le".
Ohjelmaa oli varattu paikalli­siin
o&ihin liähden runsaasti ja
monipuolista ja näyttikin yleisö, jo- f
ka olj runsaslukuisena saapunut ti­laisuuteen,
olevan kaikkeen hyvin
tyytyväinen. '
Viime kuun 18 p:nä oli samaselle
haalille samojen henkilöiden toimes­ta
järjestetty taas iltama "Canadan
meUätyoläisten järjestön" hyväksi.
Ohjelmaa oli haalittu mitä parasta
oli voitu saada sen lyhyen ajan si-sälläV
mikä järjestäjillä oli käytet-tävänääiL.
Ohjelma' dli myös saata '
aikalailla tarkoitukseen sopivaksi,
sekä samalla yleisöä tyydyttäväksi.
Taloudellisella puolella onnistuttiin
yli odotusten, ollen puhdas tulo
$1'7.25, joka meikäläisissä oloissa ,
on i hyviä kiitettävä saavutus,
uSamalla kun lausun kiitokset jär­jestäjille
siitä uhrautuvasta tarmos­ta,
millä he ovat toimineet, sekä
paikkakunnan kaikille metsätyöläi-sille,
jotka viitteistä miestä myöten
riensivät tuomaan roponsa yhteisen ,
asian hyväksi ja myös sille osalle
farmariväestöä, joka antoi kanna­tuksensa
metsätyöläi^ten järjestöl­le,
samalla täytyy kysyä niiltä,
paikallisen osaston johtoon kuulu­vilta
henkilöiltä, että mikä oU syy­nä
siihen boikottaufcseen, jota hei­dän
taholtaan mainittuja iltamia ja
samalla koko metsätyöläisten järjes­töä
kohtaan harjoitettiin.
•Osottaako sellainen tietoisuuden
pnötetta,; vai onko yksilökysymyk-
5et astuneet etutUalle?' Ajatelkaa
ainakin kerta vielä kumpana olein-me
voimakkaammat yksilöryhmisss,
tai yhteisessä rintamassa ja katso­kaa
samalla mihin velvoittavat
Kommunistipuolueen säännöt.
Tyött^mäin metsätyöläisten koko
uksessa 12 huhtik. keskusteltaissa
nykirisestä tilanteesta ja sen aiheut­tamista
yhteisistä toimintatavoista
päätettiin "että fejimpjlle lähtö» ta-
»e«^ mikaK mahaolliota pitkittää, et-t^
i ainakaan sinne, kilvan .ricatäB»'-
15 iouduta polkemaan jo "cvnam^
kurjia palkkoja vielSkiB knrjeaffl*" v
sJ", samalla lausuttiin, "ettS jap-parien
eli viUikasien kSmppJ» ^ '
mahdollista vältettäisiin".
Kokouksen .paStSksestä ito«te-taaa
lähimmSlie järjestön keskaK- ,
selle ja samalla tfiäUä ohjeita yh­teistä
toimintaa varten hankkifflfisa
valtttiifiS-henMneii. toimikunta.
Kokouksessa oK myös kysymys-
Kurssi
Dollarisi
LÄHETYSKULUT:
40e lähetyksistä alle $3
50c lähetyksistä $30-;^!
asti, 76c lähetyksisät $i
-499.99 ja $1.00 kai
$100.00 taikka sitä suu
mUta lähetyksatä. Sähkö;
malähetyksille pn kulut $
Torontossa ottaa rahi
tyksiä vastaan S. G. N
967 Broadviev/' Ave.
Sndfauryss? ja ympäris
asuvat voivat käydä Vapa'
konttorissa tiedostamassa
koiskurssia.
LaiTapilettejS myydään.
Tiedustakaa pilettiasioi
VAPAUS
Box 69. Sudbury,
sessä paikallisen osaston p
minen, mutta koekirjoituksen
ten ei katsottu osottavan -sil
van riittävää kannatusta ja ni
tattiin osaston perustus vaTxts
kaksi uutta "delikeitÖä".^
Uusia jäseniä jäijestoon
tautui kokouksessa viisL —
Kän^aji
Tulipalo. Joko viiHio sitt*
tov. John Koivulan asuinral
pohjiaan myöten poroksi. Ti
nee saanut ^ aXkunsa savup
katolle heittäneestä Kpinästä,
hinko «li- arvaamalttDman ti
siitäkin syystä, irän paloi
ruoka- ja vaatetavarat, sekä
rahavaratkin.
Täkäläinen osasto kokouks
päätti lähettää ieräyslistoja
jois-Ontarion osastonie äv^.nk
tä varten vahingon kärsineitt<
vereitten hyväksi. Kuin m;
. paikallisia tovereita lupautui
asunnon rakennustöihin. Use;
ovatkin jo lupauksensa täyti
ja uusi asunto Bn jo hyvällä
alulla. . \
Kesän enteitä. Eräs lähisi
sahayhtiö on alottanut tukkie
ton näillä seuduin. Uittoinieh
ainoastaan pieni niäärä, joten
näkään hommassa "kovin moni
Iäinen saa - veliinsä päälle- vaa
Myrskyinen kokous. Viime
kokouksessa tncrtiin. myöskin
juttu joka oH hiljakkoin Rose
ven uutisisBa. "Korven kaiku'
nä kertoi muutamista täällä ^
sevista epäkohdista. Kukaan ei
tonnt kirjoitusta -roittää • edes
iieeksi tai aiheettomaksi. J
olisivat tahtoneet' •saada jos
"vähän villaista*' jolla saat
painaa, enne;jkuin juttu suur
Eihän korppi "korpin silmää i
puhkaista. Muutamat ; taas . <
kiivaasti sitä ^ mieltä, etiS juttu
pitänyt tuoda ensin «saston 1
ukselle, eikä sellaisia kirjöitellj
nomalehteen, joka leviää yli :
tereen ja melkein j n a ^ l l o n i
Kukaan ei ollut edes surul
siitä, että osastossamme ön "Si
Eia jäseniä ja rötösten tekig
vaan kirjoittaja oli louiannut
Kommunistipuoluetta (kertoes
tositapahtumia ja asioita). -
f Viimein päästiin siihen tulok
erään 'toverin esityksestä <mui
taan mullikin nuolee)v että väli
ja valtuutettiin johtokunta <
maan tyäsi selvä Vapauden t£
tnksesta, minkälainen' nimi. on
konkirjoissa sillä henkflolK, .
kirjoittelee "Korven kaiku"-nim
että saataisiin panna-pulikka to
den puhujan suuhun ja muste
loon. Seuraavassa' kokouksessa
jnttu uudelleen käsitettävänä,
näkin jo uskon ja toivon etukät
;«ttä juttu selviää. En iuiteni
j kannata, että moisissa jutuissa:^
laiset porvarillisia oikeusM
•sia tukisivat.
Tietämättömyys on saarin •vih
;«emme. Samaan osastomme k<
ukseen oli saapunut suuri jou
L W. I. u. of Canadaii: jäseniä
tovereita. Kun kokous alkoi, i
puheenjohtaja huoräautti, ettÄ
jvuisten on poistuttava, tai;koitt
tDiainittuun unioon kuuluvia totve
p«- Ulosahdistettayat toverit ti
bät järjestönsä säännöistä mm
kuin nimen. Seurasi jonk
_ m välikohtaus ja toverit sai
iäädä täflä kertaa kokonslafieai
maan. Vastaisten "vieraitten"
»11a nyt jotkut henMlöt ötta
Jselvän tolmeenp. ^4:<mutcalta,^>
moisina korteilla' vamstett
snkilöitS täytyy peljätä. Koet
'apa toverit seurata kommmiist
•iaatleita ja santoja IsÄ&itti
Jos