1925-05-05-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
e* H ' i 1^ - «V ! rt) !• m*' »M VJ, ff; •m V A P A U S toSalbsjyssa, Ont. iokz tiistsi, torstai ia lauaBtai T o i m i t t a j a t : A. B. MÄKEUL ARVO VAARA. VAPAUS (Liberty) The on!y organ o£ Finnish Workew i o ^ n s d s * - Pub-lished ia Sudbury, Ont., every Tuesday, Thursday and ^^SStered at the Post Office Department, Ottawa, «s second class Kiatter. — General advertising rates 75c per coL fnch. Mi-aimum charge for sins^e insertion 75c. The Vapaus Is the best advertising medium smöng the Finnish People in Canada. Työväenpankit ja pankldliike Kirj. Scou Nearlng. Sitle vuoden 1920, kun työpalkkoja ruveUiin polkemaan alemÄaksi, työpäivää pitentämään j a ' elintasoa huonontamaan, oli Yhdysvaltain työväenliikkeellä valittavana toinen kahdesta — taistella taikka antaa pe riksi. Yhdysvaltain työväenliike on ennemmin antanut p e r i b i kuin ryhtynyt taisteluun. Siitä syystä ei vuoden 1922 jälestä ole Yhdysvalloissa ollut mitään huomattavampaa työtaistelua. Työväenliikkeen johto on valinnut peräänantamisen, ja tuo peräänantaminen tapahtuu rahasijotus- ja pankkitoiminnan muodossa. Gompersin seuraaja Amerikan Työväenliiton (A. F. of L.) presidenttinä, Wm. Green, oli eräässä Harvardin yliopistolla pitämässään puheessa lausunut^ etta työväki oli nyt elänyt taistelukautensa j a o l i nyt siirty-n>- t siihen ajanjaksoon, jossa sen täytyi antautua neuvottelemaan. Hän sanoi työläisten täytyvän myöntää «työnantajien oikeus hallita, johtaa ja isännöidä teollisuudessa sekä saada kohtuullinen tulo liikkeeseen s i - jottamastaan pääomasta», j a että «nykyiset ammatti-uniot vastustavat noita molempia äärimmäisyyksiä: vihamielisiä työnantajia yhtäällä j a vallankumouksellisia työväen ryhmiä toisaalla». Tämän selostuksen mukaan siis on Green asettunut sovintotuomariksi pääoman ja työn välillä- Siitä johdumme sellaiseen päätelmään, että ammattiunionismi semmoisenaan onkin vain yhdessä-työskenlelyä, ja että ne meistä, jotka ovat ammattiunionismilta odottaneet vallankumouksellisia aatteita, ovatkin yrittäneet poimia viikunoita orjantappurapensaista. Mihin tahansa menemmekin Yhdysvalloissa, niin kaikkialla tapaamme vilkasta harrastusta työväen pank-kiliikkeeseeii. Ensim^inen näistä pankeista, Veturimiesten veljeskunnan kansallispankki, avattiin v. 1920 Clevelandissa miljoonan dollarin pääomalla; sen talletukset nousevat nyt y l i 23 % miljoonan. Sillä on liikeomaisuuksia 15 milj- arvosta ja seri lisäksi huomattavasti muita va/QJa. Yhdysvalloissa on nyt' 30 työväen pankkia, jotka kaikki, kahta lukuunottamatta, ovat perustetut vuosina 1923',ja 1924. e emme voi tapella hallitusta vastaani. Teräslakon ja hiilikaivosmiesten estetuomion aikoina,, kun. avopaja-hyöfckäystä alotettiin (1919-1920) Amerikan työväenliikkeellä oli edessään vaikea pulma, j a työväen johtajien oli tehtävä ratkaiseva päätös.^ Toinen tie vei tcollisuustaisteluihin, toinen työväen antautumiseen liikealalle.. «Työväenhalliniiot» katsoivat edullisemmaksi johtaa järjestönsä pankkiliikkeihin kiiin taisteluihin. «Me emme voi tapella hallitii?ta vastaan», huoahti Lewis, kuin helpotuksesta, j a niin hänestä tuli Indianopulin työväenpankin presidentti. V *Pcrustelutt>. Työväen parikkien perustamisen syyt ovat sangen selvät, j a hyvin vanhat. Jos työväen järjestö talleitaa miljoonan dollaria kapitalistiseen pankkiin, niin ee täpösen tahallaan vahvistaa talpudellisten vihollistensa taisteluvoimaa; Mutta jos se perustaa oman pankkin sa, niin se itse määrää tuon miljoonansa käyttämisestä, vieläpä voi antaa lainoja neljä tai viisi kertaa tuon summan arvosta; kun työväki tarpeen tai pulien aika na haluaa lainata rahaa, voi se nlennä omaan pankkiinsa. • . . - - . : , Eivät pysy <tySväen» panjckeina. Mutta pankkiliikkecseen antautuminen sitoo «työ väenpankkimiehen» toisiin sillä alalla »oleviin aineksiin. Ensinnä, enimpäinpankkiliikkeillten,johtokuntiin kuu l u u etupäässä liikemiehiä j a virka-ammattilaisia, (pro fessionaaleja); toiseksi, pai&kivirkailijat eivät ole työ Iäisiä — he ovat pankkialalla, j a heidän täytyy olla siihen anuniattiin perehtyneitä; kolmanneksi, työväen pankin täytyy mukautua kaikkiin pankkimailmassa vallitseviin lakeihin j a sääntöihin. Yhdysvalloissa on 30,- 000 pankkilaitosta, niistä 30 on työväeiipanldceja — jos ne eivät niukaannu, loppuu niiden paiikiliikkeen har-joHaminen lyhyeen.' - Luokkien yhdessS-työskentely. «The Labor Banker», työväen pankkien äänenkannattaja, sisältää maan suurimman työväenpankin presi . dentin Warren Stonen, Daniel Willardin ja New Yorkin National €ity pankin presidentin Chas. E . M i l c h e l l in kirjoluksia, joissa nämä kaikki yksimielisesti selittävät, että työväen pankkiliike totuttaa työväkeä säästäväi syyteen ja yriUeliäisyyteen, Ja siten saattaa työväen » suosiollisemmin suhtautumaan kapitalistiluokkaan. Jos tuo pitää paikkansa, niin työväenpanHci on se taloudellinen pohja, jolla luokkien yhdessä^yöskentely voi kehittyä. ^Työväen» pankkiireista tulee hyviä riistäjiä. \ ' Tuonnottainlcun syntyi kiista John Lewisin ja \^ar-ren Stonen välillä Coal Kiverin kivihiilikaivoksista (jotka Stonen johtama Veturimiesten pankki omistaa ja j o i l l a vallitsevat kurjat työolot), käyttää Stone karkkia vanhoja kapitalistien fraaseja «anunattikiihottajLsta», työläisistä, «jotka asuvat meidän huoneissamme», «meidän velvollisuudestamme suojella osakkeenomistajiem me etuja», jne. Siitä hetkestä, kun mies joutuu rahansijotusHildee-| seen, hänen harrastuksensa kiintyvät osaBseenomista- • j i i n , JdifaotJajiea tunnioUisuut©^ j a muuhun sellal £ee,T — ja sitä työväen pankkiliike tarkottaa: antautumista rahasijotuksiia g«ka käyttämään kaivoksia, tehtaita, kauppoja j a jnuita liJke)Tityk3iä, jotka Yhdysvalloissa pakosta enbamäks,een ovat ei-union liikkeitä- Työväen pankkiliike vie rahasijotukseen, ja rahasijotus on keino, millä toinen mies riistää osan toisen työn tul<:feista. Pönkittävät kapitalismic. Mitä tämä vaikuttaa työväenliikkeen tulevaisuuteen? Amerikan Työväenliiton jäsenluku säännöllisesti vähenee, samalla kun järjestöjen liikeyritykset, vaurastuvat, varsinkin taloudelliseen asemaansa nähden. Sitäpaitsi ovat Yhdysvaltain - järjestyiieet työnriistäjät alkaneet kosiskella järjestynyttä työväkeä hyväntekeväisyydellä, osallisuudella voitosta ja osakkeenomistajiksi päästämisellä. Työväenjärjestöjen virkakunta on selvästi menossa järjestyneideu työnriistäjien leiriin. Ensiksi, näille virkailijoille maksetut korkeat palkat automaattisesti nostavat heidät pois proletariaatin joukosta; toiseksi, työväen pankkiliikkeen vuoksi nämä virkailijat omaksuvat liikemenetelmät ja tekevät eduUisia sijotuk-sia; kolmanneksi, he ovat liittyneet asunto-osuuskunt i i n . Työväen virkailijat omaksuvat työnriistäjien sielunelämän ja siten itsestään muodostuvat nykyisen järjestelmän puolustajiini. Saahan sitä o l l a osuuskuntaliikettä, asunto-; pankk i - , vähittäis- ja tukkukauppa-osuuskuntia — mutta sen täytyy perustua nykyisen järjestelmän pohjalle. Ehkä Amerikan Työväenliiton tekävänä ei olekaan taistella ehkäpä sen tehtävänä on harjottaa työväen panldci-liikettä. Jos asianlaita on niin hullusti, täytynee Amerikan työväen rakentaa taistelu järjestö taloudelliselle a l a l l e .. Ne ovat kaksi eri toiminta-alaa. Toinen on ko-operatiivisen toiminnan ala, jota rakennetaan nykyisen järjestelmän puitteissa: .rahasijotusten hankkiminen ja säilyttäminen. Toinen on selvä taistelu yhteiskuntakoneiston valtaamiseksi työväenluokan edun palvelukseen jä sen järjestelmän hävittämiseksi, jolle rahasijö-tukset perustuvat. Saksan sosialidentnokratian suurtyö I nyt suoritettu <iSaksan tasavaltaa on usein sanottu vallankumouksen tuotteeksi, vaikka se itse dsiassa on suojana uhkaavaa 'vallankumousta .'vastaan.» Nuo sanat ovat Saksan tappiolle joutuneen presidenttiehdokkaan, ent. kansleri Marxin viimeisestä vaalipuheesta. Marx ei ole sosialidemokraatti, mutta hän o l i tällä kertaa sos.demokraattienkin ehdokkaana, ja noilla sanoilla hän aivan oikein ilmaisi, mikä Saksan sos.demokraattien tarkotuksena o l i kaiken aikaa ollut tällä tasavalta-hökötyksellä. . Eberlin ja Auerin jutuis|fli tuli selvästi esille, kuirv-ka uhkaavana vallankumoidcsen «vyÖry» — niinkuin he itse sitä nimittivät — silloin o l i , kun ammuketeh-taissa jo miljoona miestä o l i lakossa, rääkätyt sotajoukot vielä aseissa, nälkiintynyt väestö raivoissaan, ja spartakuäjohtajat ahkerassa toiminnassa. Silloin nuo petturijohtajat astuivat keisarin j a kapitalismin pelas tajiksi työväen vallankumoukselta, käyttäen kaikkia kavaluuden j a väkivallan keinoja mitä vielä käytettä' vissä oli. Vallankiunouksen johtajat salamurhattiin; toisia teljettiin tuhansittain vankiloihin, vallankumouk' sellisia työläisjoukkoja ammuttiin tykeillä ja kuula ruiskuilla. « Myrsky tyynnytettiin tasavallan perustamisella. Vakuutettiin työväelle 8 tunnin päivä, tuotantolaitosten ottaminen yhteiskimnalle, jne., joita lupauksia ei aiottu kaan pitää ja jotka jo ovat aikaa unohdetut. .Sos.dem. petturijohtaj at pääsivät vallan satulaan. Koko vanha keisariaikainen virkakoneisto jätettiin melkeinpä cnti selleen. Junkkerit saivat kaikessa rauhassa elostella'ja mellastaa, murhata" j a rääkätä työläisiä, kapinoidakin mokomaa «tasavaltaa» vastaan minkä ilkesivät — heille ei siitä mitään tullut. Mutta vallankumousta edustavia kommunisteja, niitä on koko tämän «keisarillisen tasavallan» ajan leppymättömästi vainottu j a kaikin tavoin kidutettu, .siiraikaa Jcun junkkerit vapaasti, ovat rakentaneet Ja liijittaileet järjestöjään. v Nyt ön Hindenburg presidenttinä, kohta Wille taas keisarina, Sosidemokraatit voivat nyt kerskua «viisaal Ia menettelyllään» ei ainoastaan pelastaneensa keisarin silloin spartakuspäivinä, vaan vielä auttaneensa hänet takaisin menetetylle valtaistuimelleen. Sillä se oli sos.demokraattien ansiota, että nim kävi. Saksassa olisi vannaan ollut paljoa enemmin Hindenburgia vastaan kuin hänen puolestaan äänestäviä, jos eivät 60s.dem. johtajat olisi petturuudellaan suututtaneet joukkojaan — niinkuin nyt tässä vaalissakin, luopumalla omasta ehdokkaastaan taantumuksellisen porvarin, Marxib, hyväksi. • Mutta nyt on Hindenburg presidenttinä — ja nyi joutavat sos.dem. johtomiehet roskatunkiolle. Heitä ei enää tarvita. Sapelivalta on taas vankasti satulassa. Ennenkuin Hindenburg suostui rupeamaari ehdokkaaksi, asetti hän sen ehdon, ettei hänen tarvitse mermä asumaan siihen Berliinissä olevaan presidentin palatsiin, jonka «sosialisti» EBert oli saastuttanut, vaan tahtoo hän asua jossain Potsdamin keisarillisista palatseista. Hänen ympärillään oleva junldcerijoukko ei tule suvait scmaan «sosialisteja» , lähettyvillään, olkoonpa niillä oUul kuipka suuri ansio tahansa vanhan järjestelmän palauttamisessa. Arvatenkin beittäjiyvät nämä sosrdem. herrat tästä puoleen hirveän punaisiksi, saavuttaakseen takaisin edes osan menetettyä vaikutusvaltaansa joukkojen keskuudessa. Ja kommunisteja he tietenkin syyttävät H i n - denburgin voitosta, sillä jostov. Ifhälmannille annetut ää< net o l i s i annettu Marxille, olisi tämä tullut presidentik si tuntuvasti suuremmalla enemmistöllä kuin Hinden> burg nyt tuli. Mutta mitäpä aihetta olisi kommunisteilla ollut äänestää yksiä työväen piidcureila» enempää kuin toisia- Icaan. Tilikertatan» Canadan E. P, Saomalaisen Järjestön piiri 7 tileistä buhtik. 1 :stä prstä -1924 maaliskuun 31:se<in p:vaän 1925, Tulot: Piirivero ^ 360.00 Kirjallisuus 176.91 Kesäju?;ilat Vanc. 217.51 Osastojen avustus piirin kas , saan ,. 111.35 Vapauden tilauskortit . . . . 66.45 Puhujain kolehdit . . . . 42.92 Luentokurssiavustus 26.60 Saksan työl.' avustus 17.20 The Workerin avustus 11.93 Korko rahasta •. 15.44 i $1045.41 Kassa edell. tilivuodelta ...$414.89 Yhteensä $1460.30 Menot: Puhujat ...§128,36 Luentokurssit ::. 276.60 Kirjallisuus 278JOI5 Vapauden tilauskortit . . . . 66.45 Sihteerin palkka . . . . . 60.00 Piiritoimik. kokous edusta- ' . jäin kulut 28.20 Saksan työl avustus .. 17.20 The Workerin avustus . . . . 11.00 Kirjoitustarpeet ..... Piirin edustajakokousen huo-nevuokra '5.00 Tulli ja kirjalähetys . . . . . . 1.33 Sähkösanoma 1.63 Posti- ja rahalähetys 8.50 888.47 Kassa maaliskuulla'' 571.83 Yhteensä $14«0.30 K:tta E. Ihaksiv siht. Tarkastettuamme edellä olevat tilit huhtikuun 1 p:stä 1924 maaliskuun 31 pään 1925, Olemme huomanneet summat kuittien kanssa yhtäpitäviksi ja oikein lasketuiksi, joten ehdotamme tilien hoitajalle täydellistä tilivapautta sanotulta ajal- Vancouver, B. C, huhtikuun 20 p. .1925. C, K. P. Vancouverin suom. osaston valitsemat tilintarkastajat. Esa. Moisio. Henry Roos. Tapaturmaisen kuoleman uhriksi joutui Torontossa asuva kansalainen Kalle Rissanen autojen yhteen-ajossa Hamilton-valtatiellä huhtikuun 28 päivänä. Rissanen lähti Torontosta myöhään 27 päivän illalla hakemaan erään kansalaisen per-hekalustoa Hamiltonista, ollen hänen mukanaan tuo fforontoon muuttava kansalainen. Heidän Hamiltonista palatessaan tiistaiaamuna ajoi Burlingtonin kohdalla heitä yastaan iso umpinainen Reoi-moottorivaunu, joka, Rissasen mukana, olleen kansalaisen väitteen mykaan, ajoi samaa puolta kuin hekin, josta oli yh-teenajo seurauksena. Jonkun tunnin kuluttua yhteentörmäyksestä kuoli Rissanen saamistaan vammoista Hamiltonin sairaalassa. Mukana ollut toveri pääsi onnettomuudesta vaan muutamilla naarmuilla. Reo-yauhun ajaja Karl T. Beatty ja hänen vaimonsa loukkaantuivat myös pahoin ollen heikossa tilassa sairaalassa. Kaksi muuta hänen vaunussaan' mukana ollutta •naista loukkaantuivat- lievemmin; ^ Tapatarmassa knoUJat Kalle Rissanen ori ollut vasta parisen vuotta tässä maassa, asuen koko ajan Torontossa, ollen ammatiltaan moQtto» rivaunujen korjaaja, jonkalaisen korjauspajan hän nykyään omisti Torontossa. Häneltä jäi vaimo ja kolmen vuoden vanha lapsi. Mahtavaa kevätkonsertin toimii osaston sekakuoro Suomalaisen seuran huoneustoUa toukokuun 9 päi^ vänä lauantai-illalla alkaen kello kahdeksan. Tilaisuutta varten on kuoro harj oitellut u§eita arvokkaita lauluja entisten hyvien- lisäksi, sekä useammanlaista ohjelmaa tulee tilaisuudessa esitettäväksi,': joten paikkakunnan suomalaiset .laulunystävät, pitäkää tilaisuus mielessänne^ Lopuksi on tietysti: tanssihaluisille tilaisuus nauttia tanssin tarjoomasta huvituksesta. Arvokkaan toveri-iUatsan järjestää sp keräyskonUtea,'joka hankkii varoja Suomen puoluelehdelle Työväenjärjestöjen Tiedonantajalle. Keräystä alettaissa velvoitettiin kerä-yskomitea keräyksen päätyttyä valmistamaan kaikille keräykseen-lahjoittaneille tilaisuuden yhteisei^j, tori- illanvieton pitoon. V Nyt, oiij' komitea päättänyt kutsua kaikkia niitä naisia ja miehiä, jotka ovat' lis-töille avustuksensa merkinneet Tiedonantajan hyväksi, yhteiseen toveri- illanviettoon toukokuun 14 päi*- v3, torstai-illalla Suomalaisen seuran huoneustoHe. Tilaisuuteen on -komitea hankkinut arvokkaan, moni-puoliseTi,. ohjelman, ja lisäkö vapaa ravintolankayttöoikeus, ioten saapukaa jokainen Tiedonantajaa s^-usta-nut. Tervetulleita ovat nekin, jotka eivät ole olleet tiiaisaudessa alistamaan. Pienen sisäänpääsyn ottamalla antaa komitea heillekin oikeuden olla läsnä tässä arvokkaassa iiIan'vieto££a. Ohjelman jälestä oo vielä tanssiakin, joten sitäkin kaipaavilla on mahdollisuus saada osansa. Osuuskaupan {»erastavaa bokouttti jatkettiin osaston haalOla huhtik. 26 päivänä kello 3 iltapäivällä. Kokoukseen oli kokoontunut osanottajia tällä Vertaa, ehkä vähän vähempi kuin viime kerralla. Kokouksen avasi komitean puolesta' D. Aho, joka samalla valittiin puheenjohtajaksi. Kirjuriksi valittiin ' A. Heikkinen Fort Williamista. Luettiin, kokoukselle toimikunnan valmistama työohjelma, joka muutoksitta hyväksyttiin toimintaohjeeksi Ensimäisenä kuultiin toimikunnan toimintakertomus. Siitä kävi ilmi, että yli viidenkymmenen oli lupautunut jäseneksi osuusliikkeeseen Arthurista ja että joukkojen keskuudessa on myötätuntoa osuuskaupan perustamiselle. Farmariedusta-jat selostivat että heillä ei ole j tarkkaa tilastoa paikkakunniltaan, mutta että myötätunto on niissä kaikissa osuuskaupan perustamiselle. Williamin edustajilta kuultiin samanlaisia lausrihtoja.' Lyhkäsen keskustelun - jälkeen päätettiin perustaa osuusliike, joka kuitenkaan ei ala ennen toimintaan koin saadaan määrätty summa $2,500— §3,000 pääomalainoina ja jäsenmaksuina. : Seuraavana työohjelmsasa oli sääntöluonnoksen lukeminen, jonlfa komitea oli laatinut. Eifsin luet-tin koko; sääntöluonnos sellaisenaan, jonka jälkeen Iue,ttiin pykälä pykälältä ja hyväksyttiin aina kohta kohdalta pienien keskustelujen jälkeen. Kaikkein -vilkkaamman keskustelun aiheutti säännöissä oleva kohta, koskien luotto- tai käteis-, kauppaa. Osa kokouksessa olijoista oli sitä mieltä että minkäänlainen luottoliike ei saisi tulla kysymykseenkään; jota vastoin toiselta/ puolelta selostettiin, että olisi tehtävä poikkeus rautatielinjoilla asuviin nähden sillä asukkaat siellä eivät voi aina lähettää rahaa mukana, mutta joka kuitenkin olisi varmaan heiltä saatavissa. Kokoukselle kuitenkin selostettiin, että ei moista erittelyä voida panna käytäntöön, vaan kaikille tulee olla sama suhde. Päätökseksi tullen, että luötr toa ei anneta muuta kuin sen mitä on sisällä lainoina tai jäsenmaksuina, jos nimittäin osuuksia bn useampia kuin viisi. Innostusta näytti olevan enempi kuin ensimäisellä kerraUa. Tosin jotkut vaativat .että suurempien joukkojen olisi heti myös oltava mukana ' kokouksissa, jos kerta aikq^ -vat että' osuuskaupipa periistetaan, voidakseen heti alussa ilmaistamielipiteitään kauppakysymyksestä. — Kuitenkin ynjmärrettiin, että kaikkia emme voi saada koskaan yhtä aikaa liikkeelle, vaan että joukkojen on opittava vielä tässäkin kysymyksessä toimimaan ja meidän on siinä oltava opettajina. Olisi nyt'toivottavaa, että Arthurin joukot ottaisivat asian todellisuuden kannalta ja perustaisivat kertakaikkiaan kaupan, mutta myös samalla kun perustavat, niin - muistavat mitä velvollisuuksia heillä on omaa liikettään- kohtaan, niin jsilloin tullaan vasta onnistumaan tässä yrityksessä. 'Seuraavan kokouksen määräsi kokous kutsumaan kokoon <' kun tulee määrätty' summa pääomaa tietoon, sekä muutoin järjestettyä kaikki asiat. Liiallisen kiireen ei sovi antaa pilata alkua, eikä liioin leväpe-räisyydenkään.' MinkfitEIiden toimitaan kahdesta eri joukossa? Hyvih paljon kuuIee vieläkin puheita täällä Arthurissa että miksi täällä on toiminta kahdessa joukossa? Miksi ei kaikki toimi Labor Temppelillä, koska siellä on, suuremmat, ja'paremmat tilat sekä se on aikoinaan rakennettu Arthurin- työläisiä varten, joten pitäisi olla oikeus ^kaikilla Siellä myös toimia, mielipiteiden eroayai-shudetkaati ei saisi tulla kysymykseen. Ottakaamme nyt lähtökohdaksi' se seikka, että' ei mielipiteiden eroavaisuudet olisi saaneet olla esteenä yhdellä talolla -toimimiseen koska siellä «Iisi ollut tilaa. Lue-taanpa sitten osaston 'ja renkaan välinen: haalin käyttömahdollisuutta koskeva; kirjevaihto,: hiin se puhuu priolestaän;-. 4Iroän.'. sep parempia selostuksia. • siitä myoa ilmenee, miksi osaston oli päkko: laittaa oma huo-neusto itselleen. Osaston lähettämä kirje; Port Arthur, Ont.,veIök. 11—23. O. B. U. Kannatusrengas, : Port Arthur, Ont. Port Arömrin osasto kokoukses-, saan päätti kääntyi puoleenne ££kä_ ehdottaa että antaisitte Temppelin osaston käytettäväksi kahdesti kuukaudessa, toinen maanantai ja neljäs lauantai sekä lauantain edellisenä perjantai-iltana käyttää näyttämöä harjoituksia varten. Palkkioksi feaalin käjrtöstä ehdotamme 1/3 osaa o-vituloista menojen peittämi-fi^ eksL Katsomme kohtunlliseksi e-dellämainitun summan korvaukseksi iltamien pidosta, kun otetaan huomioon että välineet oikeuden mukaan kuuluvat osastolle. Toverillista vastaustanne joko myönteistä tai kielteistä odotamme elokuun 22 päivään mennessä, (Osaston valitseman komitean •nimet.) Renkaan vastaus ylläolevaan kirjeeseen: Port Arthur, OnL, elok. 20. 23. S. O. Port Arthur, Ont. 121 Secord St.:— Elokuun 19 päivän kokouksen pöytäkirjan ote. Pykälä 16. Luettiin S. O. kirjelmä, jossa pyydettiin haalia 2 kertaa kuukaudessa osaston iltamien pitoa varten. Korvaus oli kyllä kohtuullinen, vaan haalin käyttö kohtuuton, sillä ettei rengas mitenkään voi luovuttaa haalia kahta kertaa kuussa. Hetken keskustelun jälkeen hylkäsi kokous pyynnön sellaisenaan... Toveruudella O. B. Um Port Arthurin suom. kan-natusrenkaan puolesta John Ursin, J. KHvesmäki, puheen joht. kirjuri. Ylläolevat kopiot puhuvat puolestaan, joten enempää ön turha niihin lisätä, eikä olisi ollut' tarpeellista näitäkään enään kirjoittaa, mutta että ne henkilöt, jotka eivät ylläolevia asioita tunne, tulevat tämän kautta näkemään asiain todellisuuden, ja samalla miksi ei voida toimia saman katon alla.. — J. Tählo' luetteloon « ss^Uj ,.|^ IsaMd een vapaan työnarvo, cätä on suoritettu haalin rakenrafases sillä -viimeiset työlabjotukcet «a suoritetta tämän raportin kirjoitta-misen jälkeen. Vaan jos tässä sg-portissa ei Umene %aikki lahjotut, set oikein, voi siitä tehdä haoajas. tuksen rakennuskomitealle. Jos vielä olisi sellaisia, jotka haluaisivat antaa rahallista STOstusta haaUn rakennusrahastoon, niin voi sen tehdä osoitteella: Seimi Kosie-la 121 Huron St., Sault Ste. Marie, Ont TäiMn voipi tehdä myös3dn tavatessa hänet henkilökohtaisesti. Työavustuksia tullaan ottamaan vastaan ylm edelleenkin kun vaan ilmoittaa rakennuskomitealle. Kai-kista lahjoituksista tullaan tekemään raportti edelleenkin, Vapaudessa. Rakennuskomitea tämän kautta lausuu kaikille kiitoksensa siitä ub-rautuvaisuudesta mitä ovat «soitta- • neet uuden talon rakentamisen eteenpäin viemisessä. Edelläolevat numerot jo puhuvat itse -puolestaan, millä innolla jo. kainen on ottanut osaa alkuvalmis-tuksiin. Täytyy sanoa, että se on cl-lut sitä rentoa soolaista meininkiä, ja se tahtoo sanoa, ;että mitä me kerran aletaan toimimaan, niin se myöskin täytetään. Finnish Organixation of Canada local No. 5:nnen Rakennuskomitean puolesta E. Kuusela. SauItSte-iarieffiiiiitisiä l.uetteIo rahalahjoituksista Finnish Organization of Canada local No. 5:nnen, uuden haalin rakennusrahastoon: John Pennanen $14.00 3. A, Heinonen 50.25 Chas Tervo . . . . . . . . . . . . . . 10.00 H. Sula, (Sudbury) . . . . . . 1.00 E. Telkkinen, (P. Arthur) .. 1,00 B. Kanerva, (Sudbury) . . . . 1.00 Ernest Benson . . . . . . . . . . 2.00 H. Hämäläinen ..21.00 Evert Harjii . . . . ' . . . . . . . . 10.00 Vietot Rossi . . / . . . . . . . 25.00 Heikki HUI 10.00 Atte Hytönen . . . . . . . . . . . . 5.00 Liz2i« Hill . . . . . ...... 1.00 Ida Rossi . . . . . 1 . . . . . . . . . . 1.00 Emil Minkkinen ' . . . . . . . . . . 1§.00 Arvo Kataja ^ . . . . . . . . . . . 6 . 00 Kalle Karjalainen . . . . . . . . 15.00 Ruura Hurskainen . . . . . . . . 1.50 Victor HiU . . V . ; . 6.00 Kallei Jussila . . . . . . . . . . . . 10.00 Miina Mäenpää . . . . . . . . 3.00 Erkki Puro .....10.2S Hjalmar Hurskainen 10:00 Henry Rouvinen . . . . . . . . . . 50.50 Es^r Nikolai Puisto, (Was-hirtgton, U. S. A. . . , • • 5 . 00 Yhteensä 282.50 Tyolahjoituksia: Antti Leppänen Kalle Johansson Väinö Lintula .. •Erkki Valkonen •>liilo Vaanila .. J. T. Mäki . . .. Vilho Lintula .. Aug. Wahl3ten . Art.-- Toivonen .. Arvo Sjögren .. Frans Allen . . .. Kosti Tuominen Jaakko 'Nevala . Emil Minkkinen ^ohn Pyykkö .. Yrjö Vainio . . .. Otto Lind . — . Kalle Pasanen .. Apg. Mäenpää . JCalle Ahlberg .. Kalle Leino . . .. Victor Katila .. O. Leppänen. .. 'Kusti Sainib , Väinö Saari. . ;. Aksel ^ Virtanen Oskar Nikulainen Richard Valden Aleks Mäki . . .. Eino Rutanen .. Urho Kataja .. 'Emil Lind Väinö Lehti . - . . Jaakko Venna A. Ojanen . . . .. Aksel Leppänen Kalle. Karjalainen Ärt Lehtinen .. Ed. Tienhaara ; Hendry -.Kulmala • Otto Laahanen Seimi Koskela ^. Wm. Lehtinen .. ...$33.05 33;30 26.45 28.30 . . . . . . . . . 33.30 9.30 24.20 . . . . . . . . . . 17.50 . . . . . . . . i . 7.00 . . . . . . . . . . 28.20 . . . . . . . . . . . 17.5P . . . . . 19.10 . . . . . . . . . . . 2 2 - 30 3.60 28.00 5.00 24.00 16J50 14.00 3.50 3.50 ID.SO 14.00 21.00 7.00 29.80 7.00 7.00 7.00 . 5.00 10.00 7.00 7.00 3.50 10.50 21.00 31.60 14.00, 7.00 28.00 21.00 30.32 10.00 Thteensä Rahalahjoitukset' $701.62 . 282.50 Ty5^3araIldalijoitaksetyht. $984.12 Eri pailUi^ ROSE GRpVE, ONT. Toilauksia "kämppäjätkäin" «15- ' \ . mastSy , Paljon on Canadan Jcorpien kaa-tajia työttömän ' kevätkauden aikana kerääntynyt tämän syrjäisen metsäseudun^ poveen odottelemaan aikaa, jolloin voisi edes jdnkunraoi-sen mahdollisuuden toivossa läliteä käsivarsiaan kaupalle. Kun aikaa oli ja kun se näytti menevän aivan hukkaan, alkoi munan jätkäryhmä, tuumia -jonkunmoisten kehitystilaisuuksien järjestämistä ja niin syntyi paikkakunnalle "Kämppajätkien opintore&gas", jo. ka heti sai parikymmen-päisen joukon . jakamattoman kan^atuksen^ Ohjelmaksi hyväksyttiin: keskustelu-kysymys jostain yhteiskunnallisesta asiasta, runo, puhe, laulua, englanninkieli, seka yhtä ja toista esiin astuvaa. Rengas on nyt ollut toiminnassa parisen kuukautta, kokoontuen 2 . kertaa .viikossa ja on se jatkuvasti saanut riittävän kannatuksen. Maaliskuun löppupäi-vinä järjestettiin myös niin sanottu "kämppä-jätkäin iltazna" Rose Groven haa-lille. ntaman tulot luovutettiin jjaiÖcakunftan "kommunistiosastol-le". Ohjelmaa oli varattu paikallisiin o&ihin liähden runsaasti ja monipuolista ja näyttikin yleisö, jo- f ka olj runsaslukuisena saapunut tilaisuuteen, olevan kaikkeen hyvin tyytyväinen. ' Viime kuun 18 p:nä oli samaselle haalille samojen henkilöiden toimesta järjestetty taas iltama "Canadan meUätyoläisten järjestön" hyväksi. Ohjelmaa oli haalittu mitä parasta oli voitu saada sen lyhyen ajan si-sälläV mikä järjestäjillä oli käytet-tävänääiL. Ohjelma' dli myös saata ' aikalailla tarkoitukseen sopivaksi, sekä samalla yleisöä tyydyttäväksi. Taloudellisella puolella onnistuttiin yli odotusten, ollen puhdas tulo $1'7.25, joka meikäläisissä oloissa , on i hyviä kiitettävä saavutus, uSamalla kun lausun kiitokset järjestäjille siitä uhrautuvasta tarmosta, millä he ovat toimineet, sekä paikkakunnan kaikille metsätyöläi-sille, jotka viitteistä miestä myöten riensivät tuomaan roponsa yhteisen , asian hyväksi ja myös sille osalle farmariväestöä, joka antoi kannatuksensa metsätyöläi^ten järjestölle, samalla täytyy kysyä niiltä, paikallisen osaston johtoon kuuluvilta henkilöiltä, että mikä oU syynä siihen boikottaufcseen, jota heidän taholtaan mainittuja iltamia ja samalla koko metsätyöläisten järjestöä kohtaan harjoitettiin. •Osottaako sellainen tietoisuuden pnötetta,; vai onko yksilökysymyk- 5et astuneet etutUalle?' Ajatelkaa ainakin kerta vielä kumpana olein-me voimakkaammat yksilöryhmisss, tai yhteisessä rintamassa ja katsokaa samalla mihin velvoittavat Kommunistipuolueen säännöt. Tyött^mäin metsätyöläisten koko uksessa 12 huhtik. keskusteltaissa nykirisestä tilanteesta ja sen aiheuttamista yhteisistä toimintatavoista päätettiin "että fejimpjlle lähtö» ta- »e«^ mikaK mahaolliota pitkittää, et-t^ i ainakaan sinne, kilvan .ricatäB»'- 15 iouduta polkemaan jo "cvnam^ kurjia palkkoja vielSkiB knrjeaffl*" v sJ", samalla lausuttiin, "ettS jap-parien eli viUikasien kSmppJ» ^ ' mahdollista vältettäisiin". Kokouksen .paStSksestä ito«te-taaa lähimmSlie järjestön keskaK- , selle ja samalla tfiäUä ohjeita yhteistä toimintaa varten hankkifflfisa valtttiifiS-henMneii. toimikunta. Kokouksessa oK myös kysymys- Kurssi Dollarisi LÄHETYSKULUT: 40e lähetyksistä alle $3 50c lähetyksistä $30-;^! asti, 76c lähetyksisät $i -499.99 ja $1.00 kai $100.00 taikka sitä suu mUta lähetyksatä. Sähkö; malähetyksille pn kulut $ Torontossa ottaa rahi tyksiä vastaan S. G. N 967 Broadviev/' Ave. Sndfauryss? ja ympäris asuvat voivat käydä Vapa' konttorissa tiedostamassa koiskurssia. LaiTapilettejS myydään. Tiedustakaa pilettiasioi VAPAUS Box 69. Sudbury, sessä paikallisen osaston p minen, mutta koekirjoituksen ten ei katsottu osottavan -sil van riittävää kannatusta ja ni tattiin osaston perustus vaTxts kaksi uutta "delikeitÖä".^ Uusia jäseniä jäijestoon tautui kokouksessa viisL — Kän^aji Tulipalo. Joko viiHio sitt* tov. John Koivulan asuinral pohjiaan myöten poroksi. Ti nee saanut ^ aXkunsa savup katolle heittäneestä Kpinästä, hinko «li- arvaamalttDman ti siitäkin syystä, irän paloi ruoka- ja vaatetavarat, sekä rahavaratkin. Täkäläinen osasto kokouks päätti lähettää ieräyslistoja jois-Ontarion osastonie äv^.nk tä varten vahingon kärsineitt< vereitten hyväksi. Kuin m; . paikallisia tovereita lupautui asunnon rakennustöihin. Use; ovatkin jo lupauksensa täyti ja uusi asunto Bn jo hyvällä alulla. . \ Kesän enteitä. Eräs lähisi sahayhtiö on alottanut tukkie ton näillä seuduin. Uittoinieh ainoastaan pieni niäärä, joten näkään hommassa "kovin moni Iäinen saa - veliinsä päälle- vaa Myrskyinen kokous. Viime kokouksessa tncrtiin. myöskin juttu joka oH hiljakkoin Rose ven uutisisBa. "Korven kaiku' nä kertoi muutamista täällä ^ sevista epäkohdista. Kukaan ei tonnt kirjoitusta -roittää • edes iieeksi tai aiheettomaksi. J olisivat tahtoneet' •saada jos "vähän villaista*' jolla saat painaa, enne;jkuin juttu suur Eihän korppi "korpin silmää i puhkaista. Muutamat ; taas . < kiivaasti sitä ^ mieltä, etiS juttu pitänyt tuoda ensin «saston 1 ukselle, eikä sellaisia kirjöitellj nomalehteen, joka leviää yli : tereen ja melkein j n a ^ l l o n i Kukaan ei ollut edes surul siitä, että osastossamme ön "Si Eia jäseniä ja rötösten tekig vaan kirjoittaja oli louiannut Kommunistipuoluetta (kertoes tositapahtumia ja asioita). - f Viimein päästiin siihen tulok erään 'toverin esityksestä <mui taan mullikin nuolee)v että väli ja valtuutettiin johtokunta < maan tyäsi selvä Vapauden t£ tnksesta, minkälainen' nimi. on konkirjoissa sillä henkflolK, . kirjoittelee "Korven kaiku"-nim että saataisiin panna-pulikka to den puhujan suuhun ja muste loon. Seuraavassa' kokouksessa jnttu uudelleen käsitettävänä, näkin jo uskon ja toivon etukät ;«ttä juttu selviää. En iuiteni j kannata, että moisissa jutuissa:^ laiset porvarillisia oikeusM •sia tukisivat. Tietämättömyys on saarin •vih ;«emme. Samaan osastomme k< ukseen oli saapunut suuri jou L W. I. u. of Canadaii: jäseniä tovereita. Kun kokous alkoi, i puheenjohtaja huoräautti, ettÄ jvuisten on poistuttava, tai;koitt tDiainittuun unioon kuuluvia totve p«- Ulosahdistettayat toverit ti bät järjestönsä säännöistä mm kuin nimen. Seurasi jonk _ m välikohtaus ja toverit sai iäädä täflä kertaa kokonslafieai maan. Vastaisten "vieraitten" »11a nyt jotkut henMlöt ötta Jselvän tolmeenp. ^4:<mutcalta,^> moisina korteilla' vamstett snkilöitS täytyy peljätä. Koet 'apa toverit seurata kommmiist •iaatleita ja santoja IsÄ&itti Jos
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, May 5, 1925 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1925-05-05 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus250505 |
Description
Title | 1925-05-05-02 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
e* H '
i
1^
- «V !
rt) !•
m*' »M
VJ,
ff;
•m
V A P A U S
toSalbsjyssa, Ont. iokz tiistsi, torstai ia lauaBtai
T o i m i t t a j a t :
A. B. MÄKEUL ARVO VAARA.
VAPAUS (Liberty)
The on!y organ o£ Finnish Workew i o ^ n s d s * - Pub-lished
ia Sudbury, Ont., every Tuesday, Thursday and
^^SStered at the Post Office Department, Ottawa,
«s second class Kiatter. —
General advertising rates 75c per coL fnch. Mi-aimum
charge for sins^e insertion 75c. The Vapaus
Is the best advertising medium smöng the Finnish
People in Canada.
Työväenpankit ja pankldliike
Kirj. Scou Nearlng.
Sitle vuoden 1920, kun työpalkkoja ruveUiin polkemaan
alemÄaksi, työpäivää pitentämään j a ' elintasoa
huonontamaan, oli Yhdysvaltain työväenliikkeellä valittavana
toinen kahdesta — taistella taikka antaa pe
riksi. Yhdysvaltain työväenliike on ennemmin antanut
p e r i b i kuin ryhtynyt taisteluun. Siitä syystä ei vuoden
1922 jälestä ole Yhdysvalloissa ollut mitään huomattavampaa
työtaistelua. Työväenliikkeen johto on
valinnut peräänantamisen, ja tuo peräänantaminen tapahtuu
rahasijotus- ja pankkitoiminnan muodossa.
Gompersin seuraaja Amerikan Työväenliiton (A.
F. of L.) presidenttinä, Wm. Green, oli eräässä Harvardin
yliopistolla pitämässään puheessa lausunut^ etta
työväki oli nyt elänyt taistelukautensa j a o l i nyt siirty-n>-
t siihen ajanjaksoon, jossa sen täytyi antautua neuvottelemaan.
Hän sanoi työläisten täytyvän myöntää
«työnantajien oikeus hallita, johtaa ja isännöidä teollisuudessa
sekä saada kohtuullinen tulo liikkeeseen s i -
jottamastaan pääomasta», j a että «nykyiset ammatti-uniot
vastustavat noita molempia äärimmäisyyksiä: vihamielisiä
työnantajia yhtäällä j a vallankumouksellisia
työväen ryhmiä toisaalla».
Tämän selostuksen mukaan siis on Green asettunut
sovintotuomariksi pääoman ja työn välillä- Siitä johdumme
sellaiseen päätelmään, että ammattiunionismi
semmoisenaan onkin vain yhdessä-työskenlelyä, ja että
ne meistä, jotka ovat ammattiunionismilta odottaneet
vallankumouksellisia aatteita, ovatkin yrittäneet
poimia viikunoita orjantappurapensaista.
Mihin tahansa menemmekin Yhdysvalloissa, niin
kaikkialla tapaamme vilkasta harrastusta työväen pank-kiliikkeeseeii.
Ensim^inen näistä pankeista, Veturimiesten
veljeskunnan kansallispankki, avattiin v. 1920 Clevelandissa
miljoonan dollarin pääomalla; sen talletukset
nousevat nyt y l i 23 % miljoonan. Sillä on liikeomaisuuksia
15 milj- arvosta ja seri lisäksi huomattavasti
muita va/QJa. Yhdysvalloissa on nyt' 30 työväen
pankkia, jotka kaikki, kahta lukuunottamatta, ovat perustetut
vuosina 1923',ja 1924.
e emme voi tapella hallitusta vastaani.
Teräslakon ja hiilikaivosmiesten estetuomion aikoina,,
kun. avopaja-hyöfckäystä alotettiin (1919-1920)
Amerikan työväenliikkeellä oli edessään vaikea pulma,
j a työväen johtajien oli tehtävä ratkaiseva päätös.^ Toinen
tie vei tcollisuustaisteluihin, toinen työväen antautumiseen
liikealalle.. «Työväenhalliniiot» katsoivat
edullisemmaksi johtaa järjestönsä pankkiliikkeihin kiiin
taisteluihin. «Me emme voi tapella hallitii?ta vastaan»,
huoahti Lewis, kuin helpotuksesta, j a niin hänestä tuli
Indianopulin työväenpankin presidentti. V
*Pcrustelutt>.
Työväen parikkien perustamisen syyt ovat sangen
selvät, j a hyvin vanhat. Jos työväen järjestö talleitaa
miljoonan dollaria kapitalistiseen pankkiin, niin ee täpösen
tahallaan vahvistaa talpudellisten vihollistensa
taisteluvoimaa; Mutta jos se perustaa oman pankkin
sa, niin se itse määrää tuon miljoonansa käyttämisestä,
vieläpä voi antaa lainoja neljä tai viisi kertaa tuon
summan arvosta; kun työväki tarpeen tai pulien aika
na haluaa lainata rahaa, voi se nlennä omaan pankkiinsa.
• . . - - . : ,
Eivät pysy |
Tags
Comments
Post a Comment for 1925-05-05-02