Vapaus, August 16, 1921

              iänt-nlcaniisttaja, ilmestyy Sudbu-s^
m, Ont, joka tiiftai, torftsi ja
H. PURO, J. W. SLUP,
¥s&taava tDimiitsja. Toimitossibteen
•'• .VAPAUS' \
(Liberty)
Tfae only organ of Finnish Work'
m in Canada. Publiahed in Snd-feäiy.
Ont., every Tuesday, Tbursday
smi Saturday.
Advertising rates 60c per «oi.
iBcb. Minimum cha^ge for ein^ie
ineertlon 75e. Dlscoont on etanding
edvertisement The Vapana is the
Jtest advertising mediani among the
Hnnish People tn Canada.
- Ilmotnshinta 50c .palstatoumalta.
Alin hinta kertailmotolceesita 75c.
—Euolemanilmotukset $2.00 (mnis-tovärsyistä
80c Iraltakin l i a ä k a ) . - -
Kihlaus- ja aviol. ilmoL alin hinta
$2.00, nimenfiuutosilm. (muuten
Iroin avioHittoilffiotusten yhteydessä
g2.00 kerta. — Avioeroilm. $2M
kerta (2 kertaa $3.00 Syn^rmä-ilm.
$2.00 kerta. — Halutaan tieto­ja
osoteilmotukset $1.00 kerta <3
brtaa $2.00) — Kaikista ilmotnk-eiäa,
joista ei ok eopimusto, tule»,
rahan seurata mukana.
TILAUSHINNAT:,
Canadaan yksi vk. $4.00, puoli
vk. $2.26, kolme kk. $1.60 ja yksi
6fc 75c.
Yhdysvaltoihin,ja Suomeen, yksi
vk. $5.50, pfioli vk. $8.00 ja kolme
&k. $1.75.
Tilauksia, joita ei seuraa raha, ei
tulla lähettämään, paitäi asiamiesten
joilla on takaukset '"
televat proletariaatin vallan puolesta,
vaan on pyrittävä järjestäroään kaik^
ki työläiset, ja johdettava heidän tins
teluaan luokkstietolsten työläisten
Johdon alaisena näissä tehdaskoroite-oissa,
kehittäen heidän taisteluaan y-hä
selvemmin taisteluksi tuotantoko-neiston
hankkimiseksi itse työläisten
käsiin, jonka pyrkimj-ksen suuret työ
läisjoukot sangen helposti oppTvat ym
mSrtämään ja omaksumaan. ^ -
Tebdaskomiteoita ei kuitenkaan
voida asettaa työväen unioltten tilal­le,
se on, työväen unioita ei ^Uti. voi>
da eikä saa hävittää. Työväen am­matti-
ja teollisuusuniot ovat nyt muo
dostumassa proletariaatin keskitetyik
si taistelujärjestoiksi —T tai ainakin
niiden täytyy siksi tulla vaikka­kaan
ne eivät voikaan käsittää min
äuuria työläisjoukkoja kuin mitä teh
daskomiteoihin voidaan koota gUloin
kuin niiden: vaikutuspiiriin otetaan
kaikki vississä .teollisuudessa ja kai­kissa
teollisuuksissa 'työskentelevät
työläiset, kuuluivatpa ne' unioihin .tai
ei.
On nimittäin pidettävä mielessä ja
käsitettävä, että tehtävien jakaminen
Vapauden konttori ja toimittu on
liberty Building, Lome St, Puhe­lin
1088.
Postiosote: Box 69, Sudbury, Ont
Jos ette milloin tahansa saa .vas­tausta
ensimaiseen kirjeeseenne,' kir-jottakaa
uudelleen liikkeenhoitajan
persoonallisella nimellä..
3. V. KANNASTO, lilkkeenhoitajo.
Begistered at the Post Office De­partment^
Ottawa» as eecond class
giatter. , *
e. Tehdaikomiteat ja
unlot
•Sen taloudellisen kaaoksen keskel­l
ä Imihin imperialistinon mailröansQtft
ii kapit&lifitinen tuotannon anarkia
on yhteiskuntaelämän syS^syt» pyrki­vät
työväen joukot kaikissa maissa
luomaan järjestöjä, jotka kykenisivät
taisteluun tilanteen huojentamiscksi,
valmistumalla hankkimaan tuotannon
kontrollin työläisten käsiin,' tehdas-komiteain
kautta. Tämä pyrkimys
'tehdaskomiteäin perustamiseen 'saa
alkunsa monistakin syistä ja vaTIcutti-mistä,
nimittäin taisteluhalusta' am-mattiunioitten
.vastavallankumouksel­lista
virkavaltaisuutta vastaan/hävit­tyjä
lakkoja seuranneista pettymyk­sistä,
kuin myöskin halusta >' luoda
kaikkia työläisiä käsittäviä voimape­räisiä
järjestöjä, jne.; mutta loppukä­dessä
tehdaskomiteoitten perustami­nen
johtaa taisteluun tuotannon kont
Tollista, joka viimemainittu • onkin
tehdaskomiteäin historiallinen tehtä­vä'.
Näitä tehdaskomiteoita ei ole vii­sasta
muodostaa yksinomaa^ sellaisis
ta työläisistä; jotka jo ymmärtävät
prpletaarisen luokkataistelun ja tais-tehdaakomiteain,
ammatti- ja; teolli
snusiinioitten kesken, on seuraus työ­väen
vallankumouksellisen liikkeen
historiallisesta kehityksestä sen suh­teessa
yhteiskunnalliseen - vallanku­mousliikkeeseen.'
Ammatti? ja teolli­suusuniot
nimittäip järjestävät työläi
siä yleismaallisessa mittakaavassa
taisteluun palkkojen korottamiseksi,
työpäivien lyhentämiseksi ja yleensä
parempien tySsuhteitteri saavuttami­seksi.
TehdaskH^miteat taas järjestä­vät
työläisiä, valistaakseen ja valmis­taakseen
niitä ottamaan teollisuuk­sien
johdon käsiinsä taloudellisen krii
sin vallitessa, ja niin ollen niiden tu­lee
käsittää kaikki työläiset — järjes
tyneet ja järjestymättömätkaikis­sa
teollisuuksissa;: tämä tehdaskomi-tea-
liike voi kuitenkin vain asteettain
ea^da yleismaallisen luonteen. Ja ai
noaetaan vasta porvarillisen valtion
kukistttttua voivat tehdas&omiteat tul
la vallankoniduksellisentuneitten teol
lisuusunioitt^ yksilöiksi, jotka yhdes
sä työväen ^(kallisten neuvottelujen
kanssa ja yieis«n työväen neuvosto^
hallituksen elimien kaiissamuodosta-vfit
koneiston mikä tulee johUimtim
ja ylliipitömpn maan toolliuuvelä.
mää, ' « i<
Luokkatietoisten työläisten tehtävä
Dä, pn nostaa työväen unioita ja teh^
daskomiteoita omaksumaan päättä­vän
taisteluhengen j a kasvattaa nii­den
jäsenistö tietoisiksi taistelijoiksi
työväenvallan puolesta. Näiden työ­läisten
velvollisuus on auttaa tehdas-komiteoita
ja unioita kaikissa niiden
taisteluissa työväen etujen puolesta
ja pyrkiä muodostamaan niistä poh­ja
proletariaatin voimakkaalle keskir
tetyllle: puolueelle, joka käsittää kaik
ki työväenluokan taistelurnuqdot ja
yhdistää koko proletariaatin vallan­kumoukselliset
pyrkimykset, johta­en
sitä kokonaisena luokkana samaa
päämäärää — työväenluokan vpit-toa
kohti. Tehdaskomiteoista ja työ­väen
unioista on kehitettävä vallan­kumouksellisen
liikkeen todellisia voi
mavipusimia, jotka ovat valmiit rat­kaisevalla
hetkellä suorittamaan osan
sa proletariaatin valtaannousutaiste-lussa,
ja jotka ovat kypsiä tehtävään-sä
proletaarisen vallanScumouksen jäi
keen, nimittäin toimimaan orgaanei­na
yhteiskuntatalouden jiudestaanra-kentamistyöFEä
— tuotannon jsrjes-tämisessä
ko.njmanistjEelle pohjalle.
Luökkatjetoisen työväen aineksen tävänä
aktiivisen vaikstoksen alaisena työ-väen
uniot voivat muodostua todelli-;
siksi teolJisuusunioiksi ja tehdaskomi­teäin
kannattamina — jotka muodos­tuvat
unioittejj tehdasorgaaneiksi —
tulevat perehtymään työväen joukot
tehtäviinsä sosialistigen talouden tuo
tannossa; ne tulevat kasvattamaan ke
bittyneimmistä työläisistä tehtaitten
ja teollisuuksien johtajia, teknillisiä
spesialisteja, ja yhdessä proletaari­sen
valtioi^ edustajien kanssa luo­maan
suunnitelmat, sosialistiselle ta­louspolitiikalle
ja sen käytännössä to­teuttamiselle.
Näitä pääkohtia ja päämääriä sil­mällä
pitäen kun luokkatietoiset työ­läiset
työskentelevät jo tänä päivänä
unioissa ja perustettsrvissa tehdas-komiteoissa,
voidaan tehdä suurta pai
velusta' työväenluokan yliteiskunnalli
eelle valtaannousulle, valmistaa tuo­tantokoneiston
työläisten haltuun
valtaamista ja kasvattaa heitä kyke­neviksi
uuden yhteiskunnan talous­elämän
johtoon. ,
Kaikissa kapitalistisissa maissa pyr
Scivät työnantajat saamaan, . aikaan
työnantajain ja työläisten -. yhteisiä
tehdaskomiteoita, tämä sama pyrkii
mys on ilmennyt Canadassakin. Mir
den kapitalistien yhteisten komiteain
liikken tilalle on työläisten ryhdytta
vä perustamaan omia itsenäisiä teh-claskomtteoitaan.
Oikeudenkäyttö Unka­rin
työväenvallan
aikana
Unkarin työväestö joutui ottamaan
vallan maalisk.. 21 p. 1019, siten että
porvarillinen häljitus oli valmis luo­vuttamaan
ohjat sosialidemokraateil­le,
mutta nämä eivät 'voineet ottaa
valtaa ilman kommunisteja. Viime­mainitut
taas suostuivat valtaan vain
proletaarisen diktatuurin' muodossa^
ja kun muutakaan neuvoa ei ollut,
sosialidemokratit siihen.
tnbynaakikji>. Hällitusncsvoston
määräyksen mukaan oli näitten teh-käsitellä
sellaisia rikoks!»,
joita cHle erityise3:i osotettiin. Nii­den
ei JoJIut määrä käsitellä tavallisia
rikoksia. , .
Näitä varten ei alussa ollut mitään
tuomioistuimia. Eikä tarvittukaan.
Tiukka väkijuomien kielto ja luja
järjestyksenpito näet alensivat rikolli,
suuden väbimmilleen. Kapitalistises­ta
luotto- ja liikejärjestyksestä joh­tuneet
rikokset jäivät myös poif. ,
Mutta tietenkään eivät rikollisuu­den
juuret- nun hevillä häviä. Ovat­han
jäleHä ihmiset, Jöpä luokatkin.
Niinpä ilmeni varsin pian omistavam-massa
talonpoikaistossa fylyä itsek­kyyttä,
ne kun olivat valmiit jättä­mään
kaupungit nälkään. NopeastY
järjestetyt suurtuotannolliset yhteis-^
viljelykset eivät niin nopeasti voineet
tyydjrttää koko tarvetta. Paljon'oli
myös irtainta kansaa: demobilisoituja
sotilaita, pakolaisia ym., Jotka jöuk-koutuivat
kaupunkeihin. Niiden kes­kuudessa
tapahtui-yhtäj ja toista.
Vangitsemisia suoriteittim ja tarvit­tiin
tpomio-istuimla; - TTUn joutui­vat
vallanknmoustribnnaalit käsittele­mään
kaikenlaisia' asioita., Hallitus
vahvistikin «tämän säännöksi, rajot-taieri
''kuitenkin tribunaalien lukua.
Niin tuli-niistä yleisjäjtuomioistnlmia.
Heinäkuun 'lopuDa oikcuskomSssati-aatli
kylläkin sai Valmiiksi 'Ehdotuk­sen
oikeuslaitoksen uudistukseksi,
mutta sitä ei enää käsitellä; •
Budapestin tribunaalissa oli kau­pungin
keskusneuvoston asettama
presidentti ja jäseniä, jotka se nimit-ti
alueneuvostojen ehdokaslistain pe­rusteella*
Tuomiot langetti senaatti,
johon kuului puhemies ja kaksi lauta-miestäl
Vakioisiksi ja puhemiehiksi
nimitettiin taitavimmat; lautamiehiä
kutsuttiin tarpeen mukaan. Syyttäjät
ja sihteerit nimitti oikeuskomissari.
Puolustus oli järjestetty siten, et­tä
valtion puolesta oli saatavilla oi­keuden
puheenjohtajan nimittämiä
puolustajia (mukana juristeja) v Syy?
tetty sai myös ottaa mielefsensä yksi
tyispuolustajan. Tutkintorajaa' ei tie
tenkään ollut ja koko joukko taita­via
sekä oikeudentuntoisia maallikoi
.rat eyyttäjäkomlsjsrit ensin lakimie-
^ben opsr.ukseila tutustua oikeuden i s
käyttöön. Myös Järjestettiin kur> s
§&mmmMmmmwmmmmunmmmmmmmi
suostuiVa)!; . . -
Puolueet lyötiin yhteen jajärjestet- ta esiintyi. Puhemies, syyttäjät, sih­tiin
neuvostovalta .'yhtyminen o-'' " '-—'-•-«-—'"«-^ ^ —
sottautui ktfitenkin Ikeinotekoiseksi,
mikä haitUsi JcovliI yallankäyttöä.
Kumpikin puoli veti omalle taholleen
ja vastakumousta'^ vastassa oli" hajal­linen
kumousvalta.^ Lopuksi sosiali-,
deraokratit ottivat ^«pelastakseenj» a-seman
palaamalla kapital. mutta
kolmen päivän pääata työnsi heidät
pois rumanialainen valtaus ja sitä
seurannut"*«valkoinen? valta, jopka
nyt koko mailma tuntee terroristisen
upseeriklikin läpinäkyväksi esiripuk­si.
, '
Työväenvallan ajalta jäi eräitä ko-kerhuksia,
joita mukana olleet kerto­vat
kirjasissa. Eräs sellainen on
Franz Rakosin «Kumouksellinen oi­keudenkäyttö
» (Revolutionäre Ge-richtsbarkeit).
Sen perusteella on
seuraava esitys laadittu.
Oji luonnollista, että kun työväen
valta tuli proletaarisen diktatuurin^
muodossa^ lakkasi porvarillinen oike­uslaitos
toimimasta. Kuten muutkin
valtiolaitokset Ja jo ennenkuin
neuvostohallitus ennätti antaa ohjei­ta,
asettivat työväen, sotilaitten ja
talonpoikain jieuvostot tuomiolaitok-sia,
joita nimitettiin «vallankumous-föfistt
JB^kansliihenkjivt olivat vaki
naisella palkalla; tuomarit jä puolus­tajat
saivat päivärahan, jokakuten
palkat yleensä - vastasi työmiehen
tuloja.
VallankumeUfiiribunaall jakaantui
kahteen ryhmään, joista toinen kä­sitteli
valtiolliäiaj toinen kriminaali-rikoksia.
Poliittisiksi rikoksiksi kat­sottiin
kapina ja sen valmistelu; kii^
hotus neiivostotasavallan asetusten
rikkomiseen; sen toimitsijain virka-tointen
estäminen; virkatoimen var­jolla
tehty oikeudeton takavarikoi­minen
sekä varkaus, rosvous ja petosj
yhteisen omaisuuden turmeleminen
ja tuotannon avoin (tai • peitetty eh­käiseminen;
.tarvikekorttien väärin­käyttö
ja; elintarpeiden jaon; häirit­seminen
; hintakeinottelu- sekä virka­vallan
väärinkäyttö ja lahjusten ot­to.
Lisäksi ne asiat, jotka Vallanku­mouksellinen
Hallitusneuvosto, Neu­vostojen
Maakokous tai Federatiivi-neri
Keskus-toimeenpaneva Komitea
tribunaaleille osottivat
Kuten säip^u ei oikeusviroissa
vaadittu tutkinto-ehtoja. Mutta se
ei merkinnyt sitä etteikö olisi pidetty
opetusta • tarpeellisenav Niinpä sai-
^seja, joissa opetettiin tuomioistuiij-konejston,
rangaistusten, oikeudc-n-kyntimenetelmän
perusteita y.m, Bu­dapestin
Marx-yliopistoon suunnitel­tiin
jo proletaarista oifceustiedekun-taa.
Mainittava on myös, että Neuvos­to-
Unkarissa oli tälläkin alalla toteu­tettu
naisten täysi tasa-arvo. Euni
saasti olikin heitä tribunaalien -toi­missa,
syytajinä • puolusajina ja
senaatin presidentteinäkin. Monissa,
varsjnkin erikoisesti naisia koskevissa
asioissa osottivat he suusta .tahdik*
kuutta ja ymmärtämystä.
Tietenkään ei vielä ennätetty kehit
tää täydellistä rikosoikeudellista sys­teemiä.
Rikoslain säätäminen olisi
ollut liian aikainenkin, sillä käytän­nössähän
uutta luodaan. Vanha riko?
laki oli kyllä lakannut olemasta voi­massa,
mutta tietenkin oli uudenkin
oikeuden turvattava yhteiskunnan
jäseniä monilta siinä käsitellyiltä yh
teiskuntavastaisilta ilmiöiltä. Toiset
«rikokset» taas itsestään lakkasivat
olemasta rikoksia: Kuten majesteet-itirikokset,
tullirikokset, pörssiä kosr
kevät ym. Eräistä teoista ei uuden
oikeudentunnon perusteella rangais­tu.
Sellaisia on esim; aviorikos, läh­dettäminen
ym. Sen sijaan! Johtui ku
mousitlasta juttuja, joita vanha la­kikirja
ei tuntenut Sellaisia olivat
kieltolakirikokset; valheellisten ^'a pai
niikki-huhujen levittäminen; toinen
luvaton jättäminen; se ettei ilmoitta­nut
yli 2,000 kruunun meneviä kal­leuksia;
rahan vastaanotosta kieltäy­tyminen;
punararmeijan yärväyk^en
ja kutsunnan vasttistaminsn; ulko­laisille
myönnetyn turvan loukkaa­minen
y|ni- Tietenkin esiintyi usein
syjrtöspefusteena tottelemalitomuus
kumouselimien määräyksiä vastaan,
Tässä kohdin esiintyi väliin pikku-maistakin
virka-intoa eri komissari­aattien
toimitsijain puolelta, mutta
sellainen väheni sittemmin.
Asiain käsittelyn ja tuomioiden pe
rustana. oli tuomarien oikeudentun-r
toj'a tarve arvio. Kuvaavana kerrot­takoon
tapaus, jolloin eräs tyoväen-iiikkeefsä
tunnettu toimitsija oli kut
suttu todistajaksi. Tällöin tuli ilmi,
että hän—joka oli neuvostovirkailija
— oli elintavassaan loukannut pro­letaarista,
oikeiideniuntoft. Se että,
hän tässä jutussa oli Vain todistajana,
ei estänyt tuomareita o.ttamasta hä­nenkin
asiaansa esille; Hänet tuomit­tiin
pois toimesta ja menettämään
valtiolliset oikeutensa.
Viettelyjä aviolupauksella esiintyi
myos. Tuomari kehotti tällöin asian
omaisia solmiamaan avioliiton. Jos
viettelijä ei suostunut tai oli jo nai­misissa,
.tuomittiin hänet suoritta­maan
korvaus tai vankeuteen.
Käytännön kautta hahmottui myös
jo soveliaita asiain käsittelytapoja.
Jopa siitä valmistui asetusehdotus­kin.
Pidätyksen voi määrätä syytt.,
Budpestin Pun. Vrtion valtiollinen
valtuutettu, maalla piirikomissari ja
kansankomiss.1 ja • sisäkomissariaatin
poliittinen osasto. KuuJustelun suo­ritti
Punainen vartio ja valtiollisissa
asioissa sisäkomissariaatin poliittinen
osasto. Sitten meni asia syyttäjäko-missariaattiin
,joka oikeuden presi­dentin
suostumuksella voi keskeyttää
jutun.. Asianhaaraia vaatiessa jäi
pidätetty: vankilaan. Senaatin presi-
Caiadas
LÄHETYSKULUT OVAT SEURAAVAT:
Yhdysvaltain rahaa ostetaan.
Päivän parhain kiirssL
' Siidbiiry,OiiLfi
E Torontossa ottaa rahalähetyksiä vastaan tov. A. T Hill 177 T>» tl
S fair Avenue. • • . '•^"«He.s
Siniiuiiiiiiiiiiinniiiiiriiiiiiiiiiinniiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiii,,,^
I YHDYSVALTAM RAHAA OSTETAAN 1
I VäHtämme rahaa ympäri maaihnan I
5 Olemme juuri saaneet jäljestettyä a.siat niin'että voiijime välifes 5
s rahaa Europan, Aasian, Afrikan, Australian ja EteirlmSfö =
S maihin. Tasta asiast_a voitte Imottaa vieraskielisille
s Kurssimme on ama päivän korkein. • ^™«ii.e. s
E VAPAUS. =
äiiiiiiiMiiniiiiiiiiiiiiiiiiiiriiiiuiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiniuiiiiiiM
Meillä on pienempi ^rasto myytävänä Wm. Riston kirjoittamaa =
romaania, Kaivannosta Hautaan. Kirja, joka käsittää lähes Mmt z:
sataa sivua, on muutamissa suhteissa hyvinkin mlelenkiintoinen"ia
ylensa se, on jännittävällä tavalla kirjotettu. Kirjan hinta laajana =•
koosta huolimatta on ainoastaan $1.00. Tilatkaa osoitella: E;
I • •'•ff'ä^^??vs;rt--: VAPAUS," I
I Box 69, •••'^•ifeite,^. Sudbury, Ont. §•
»iiMiiiiiiiiiiniiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiniiiimiiiiiiiiiiiiniiiiitiiiiiiiiftiiiijiiiiiiiiiiiiii
dentille ja syyttäjälle myönnettiin jo
ku aika juttuun perehtymiseen. Ju­tun
käsittelyä johti presidentti,- tuo­marit,
syyttäjä ja puolustajat saivat
esittää' kysymyksiä. Puolustajan ja
syyttäjän loppupuheitten jälkeen ve­täytyi
senaatti käsittelemään juttua
ja antoi lyhyesti perustellen tuomion.
Tärkeä seikka , oli rikosjutuissa
psykiatrinen tutkimus. Sitä varten
oli erityinen laitos lääkäreineen.
Senaatti oli asiain käsittelyssä täy
sin vapaa. Nopeasti juttuja käsitel-täessä
saattaa tapahtua virheitä. Mut
ta ne voidaan myös mutkattomasti oi
kaista. Niinpä tuomittiin eräs kauppi
as kuritushuoneeseen,'» Syjrtetyn puo­lustusta
vaikeutti se.että hänen asuin
alueensa joutui rumanialaisten val­taan.
Mutta kun muutaman päivän
päästä tuli pakolaisten kauita uusia
todisteita,' oikaisi tuomioistuin viipy-^
mättä tuomion ja vapautti miehen.
Ennenkuin ylioikeuden asettaraisti
voi puhemiehtstö, syyttäjäkomissari. •
aatti ja oikeuskomissariaatti määrätä
uuden käsittelyn. Tribunaali-sa oli
myös erityinen armahdusjcnaatti.
Yhtenäisyyden aikaansaamiseL=i.
keskitettiin vankitsemisasiain y!m
ratkaisu valtiollisissa asioissa sisäasi­ain
ja muissa oikeusasiain komissa-riatille.
Tätä kuitenkin kommunisti­en
tholta ankarasti arvostellaan. Väi^
tetään siitä johtuneen rhutkikkaotta.
byrokratiaa sekä kumpusaikana tar-peellisein
nopean käsittelyn ehkäisjL
Kirjan tekijä kiiltää tuomareiksi,
kutsuttujen tuotannollisuutta. Buda­pestin
vllankumoiistribunaali ennätti, •
käsitellä 4,300 jutusta n. 4,000, Syyt-täjät
ja tuomarit tunsivat vastuuna-lisuutensa
työtä tekevän kansan edes^
sä, ja kun heillä kansan lapsina, sen
elämä oli tuttua, osasivat he suteir-tua
sattuneisiin ristiriitoihin ymmär-y
Ä J ^ (Jatl^oa ^'^oon 76)
jciRjE RUUMISKASOILTA; . « w r
Sakasälti, ^
Kohtalo on tehnyt minusta pilaa. Seh aijaan
«itä se olisi lähettänyt kohdalleni armeliaan gra.:
natlntei asianmukaiseen kohtaan sattuneen kivää-
Tinkuulan — ja siitä, etten niitä Tampereen piiri­tyksen
aikana karttanut, siitä saat olla vakuutettu
— sen sijaan pakotti kohtalo minut ei ainoastaan
kärsimään kaupungin menetyksen tuottaman kat-keruuden
vaan myös kokemaan kaikki sitä seuran­neet
kauhut.
Ihmettelen, etten ole tullut hulluksi. Mutta eh-dinhän
vielä— vieressäni juuri joku nälkään nään­tynyt,
tuntematon toveri tekee lähtöä tästä mallmas
ta, ja leirimme seinustalla pamahti paraikaa yhteis­laukaus:
lahtarit siellä murhaavat aseettomia työläi­siä;
ehdinhän vielä, sanon, silla kaikki tämä jatkuu.
Ollaan ehkä vasta alussa. Mutta siksi toiseksi pt
kukaan tiedä, koska tulee hänen vuoronsa. Tänään
tai huomenna voi tulla minun, ja niinpä siten pelas-tunen
tulemasta mielipuoleksi.
Sitä ennen mielin kuitenkin kertoa sinulle siitä
kauheasta. Niin, tokko tiedätkään, ettei Hilma-kaan
enää ole elävien kirjoissa? •
Vaikka eihän nyt pitäisi nostoa melua yksilöistä:
kaikki työläisethän varsinkin tällä haavaa ovat kär-simyssisaria
ja -veljiäj uhritovereita. Ja kuitenkin
no, ymmärrät kun kerron. \
Tietenkin jo olet kuullut että lahtarit heti kun
saivat kaupungin haltuunsa, alkoivat näyttää mitö
laatua «kulttuurin esitaistelijoita» o l i v ^ Tappoi­vat
ensi alaksi umpimähkään kaduilla ja portti­käytävissä
joukottain työläisiä: ampuivat, iskivät
- pyssynperfllä, raateljvat pistimillä, riistivät ihmis­henkiä
silmittömän vihan valassa yhtäkkiä, mutta
mlfös hiljakseen kiduttaen^ harkitsemalla kuoliaak­si
rääkäten. Ensi murhapuskastaan päästyään ko­kosivat
meidät torille; ^ Meitä oli siinä kaikkiaan
8—9 tuhatta epätoivon s ja kauhun menehdy ttämää
k-urjaa olentoa avoimelli^ torilla, missä saimme seis­tä
toista vuorokautta sySjölCttäriuomatta, kuularuis
vknjen saartamina ja lahtareiden herjaamina ja uh­kaamina.
Jos horjahditkaan väsymyksestä paikal­tasi,
QIU vaarassa Joutua ammutuksi.
SItttn ajettiin meidät kuin teuraskarja — to­siaankin
teura^skarja! — rautatiemakasiiniin,: sul­lottiin
tuohon metallilevyistä tehtyyn rakennukseen
kuin mikä muu tavara hyvänsä. Siellä oli niin ah­dasta,
ettei voinut ajatellakaan nukkumista, ja ah­taudesta
huolimatta niin kylmä, että hampaat ka­lisivat
suussa. Ja lahtarit kävivät vieraisilla. Eivät
tuoneet mukanaan mitään ulkomaan konsuleja kat-somaan,
viihdyimmekö'hyviuiah-ei! Tulivat hake­maan
^öläismaalitauluj^ makasiinin seinustalle:
ensin kaikki <ry8sät> — perkele, koskahan noiden­kin
satojen uhrit^uraiden puolesta kostetaan! —
sitten meikäläisiä. Mutta tulivat myös besorgaa-maan..
Vaikeata oli hillitä raivoaan, kun näki, kuin­ka
valkoiset sotilaat: herraapelkäävät körttiläiset,
.koulupojat, ylioppilaat ja' muut paremmat ihmiset
puhdistelivat taskujamme, veivät viimeiset penno­set,
taskukellot, sieppasivat saappaat jaloista, vei-vätpä
jopa kokonaisen vaatekerran päältä, jos kellä
sattui olemaan ,uusi tai ehjä. >
Ja sitten tämä nälkä, ja sitten nämä syöpäläi­set!
Mutta tästä kaikesta en oikeastaan aikonut pu­hua,
vaan siitä kapheasta.
Joukko vankeja vietiin hautaamaan «kaatunei­ta
» tovereitamme. Minäkin jouduin mukaan. Näl*
kä ja onnettomuus oli ;tpsin tehnyt meidät niin hel­akoiksi,
että tuskin pysyimme pystyssä. Mutta re­volveri
ja pistin — ne ovat aika ankaria työnteet-täjiä.
Olin J9 useita tunteja häärinyt valtaisan «hau­dan^
pohjalla ottaen vastaan ylhäältä ojennettuja
alastomiksi ryöstettyjä ruumiita. Haudanreunalle
saapui hevoskuorma kuorman jälkeen, missä ne ku-'
mottiin kuin lantakuormat A3i, noita silvotuista,
ruhjotuista^ ryöstetyistä ihmisruumiista keräänty­neitä
röykköitä! Kammon tuottama hermopuistatus,
voimainponnistuksista johtunut väsymys ja nälkä
olivat.lyyhistyttää läjään. Mutta uhkaava pistin
ja vartiosotilaan kiroukset — ne pakottivat ponnis­telemaan
edelleen.
Kätteni kautta oli jo vyörynyt kymmeniä «rys­siä
», punakaartilaisia, miehiä ja naisia, kun taas
ojennettiin minulle puolialaston naisen ruumis, jon-.
ka pään lahtarien dum-dumkuula oli lähes muodotto
maksi ruhjonut. Konemaisesti olin jälleen suorit­taa
«järjestelytyöni» -r- kekseliäät valkoiset olivat
antaneet määräyksen, että - «ryssäin huorat» • oli
haudassa asetettava^nälden kanssa määrättyyn asen
toon ~ kun sattumalta tulin luoneeksi väsyneen
katseeni uhriraukan runneltuihin kasvoihin,
Ja mitä näinkään! Käsivarsillani lepäsi oma si­sareni,
kuolleena, kylmänä, valkopetojen eläimelli­sesti
raatelemana, vielä kuollessaankin' häväistynä;
Mielenliikutus vei hetkiseksi voimani. Horjahdin
haudan seinustalle poloista ruumiita rintaani VaSten
puristaen ikäänkuin sen alastomuutta verhotakseni.
Ennätin seistä siinä suunniltaair typertyneenä kor­keintaan
jonkun sekunnin. MUttatuitä mietteitä
ennättikään herätä aivoissani! Viha raakalaisia
kohtaan vavisutti joka hermosäiettäni, ja sisimpääni
tulvahti ääretön, ennentuntematon, koskaan sammu­maton
viha, jonka toivon joihtavan minut tästä val­koisesta
helvetistä elävänä voidakseni kostaa, kos­taa,
kostaa! Mutta en tuntenut yksin vihaa, vaan
myös hellyyttä. Kuinka sanomattoman mielelläni
olisin toivonut, että hän, ruhjottu sisko-parkani,
* olisi tuntenut; millä hellyydestä vapisevalla kädel­läni
suorin hänen'veren ja lian tahraamia suortu-vlaan,
millä veljellisellä vakavuudella koetin/kää­riä
h|jL(^t vaatteidensa riekaleisiin, Jo1^eivat,^K
kosudet haudan partaalla olisi voineet tyydyttää
luonnotonta riettautaaa • hänen alastomuude^aaft.
Mutta pyövelin piilun ftlk ^ ^ l i y l ^ n t e i ] ^^
Lopeta jo halatleminenjiiaiim hoilotti-lahtari
haudanpartaalla; tyssät voivat panna pahakseen!
Tiedät, äi^ rakfls^ etten (koskaan ole ollut ha­lukas
ensimäi^äna1{k&amilbn^v%aw ätatta-jiränsil-loln
siellä raatokuopassa joku olisi sanonut, että
lahtarl^;yleei^:poYväril>li%lninen, niin olisi
voinut pitää sanojaa täysijärkisenä. !&iäekin syntyi
silloin päässäni oma uusi ajatukseni heistä. Ja se
on kannustava askeleitani ja määräävä tekoni^.jos
oikukas kohtalo joskus sallisi minun j^iäästä vapaa­seen
elämääij^
, Sisko-raukka! .
'Taikka oikeastaan: uljas sisko!
Sain nimittäin myöhemmin kuulla, kuinka kaik-
. i i oli käynyt:
Kuten Mari, täytti myös Hilma, joka hänkin
()li perääntyväin joukkojen mukana ajautunut o-malta
suunnaltaan kaupunkiin, viimeiseen asti vel­vollisuutensa.
Sanon, että sellaiset tytyö ovat kun­niaksi
'luokallemme! Palavista taloista, granaattien
lennättämien sorakasojen alta,\ kaikkialta etsivät ja
hoivasivat he toisten Ensi-Avun tyttöjen kanssa
haavoissaan viruvia punakaartilaisia.
Tapasin heidät monesti- luotltuiskussa —- ja
•muualla ei ollut aikaa kohdatakaan. '
No, niin. Kaupunki''oli lähes antautunut V i i -
mesiä k|tuja juuri puhdistettiin^ Miehiä meni kuin
heinää. Keskellä muuatta katua kaatuu yksi monis­t
a Kaatuu, yrittäen turhaan nousta jaloilleen.
Taistelun temmellyksestä välittämättä rientää pai­kalle
punaisenristin tyttö. Kumartuu haavoittuneen
puoleen. Katu «puhdistuu». Veren päihdyttämät
lahtarit ryntäävät paikalle. ^' V
— Kädet ylös huudetaan. ,
Mutta punainen tyttö on kuin toisella planee­talla.
Hoivaa vain haavoittunutta, kohottaa tämän
päätä.. Se retkahtaa tahdottomana t^ton rinnalle.
Kuolema on lopettanut, poloisen kärsimykset Tyttö
vain iMtelee poloisen' päätä ja tuijottaa kuin unes­sa
kuolevan silmiin iHänkuin katseellaan tuudit^
taen tämän ikuiseen raxihaan,ikuiseen lepooni
—Kädet ylösT ulvovat valkoiset
Hitaan Msiä ei nouse. Notfiee sen sijaan surun
sctttaina Impi, -Mutta nousee suorana ja ylväänä
luoden pelkäämättömän, ^uhkaavan katseen "valkoi­siin.
^4itta käsiään «iicohota. .
-•—Amplikaa! näyttää^luja If^atse lausuvan;
. Xdiöttfsta noudatetaan. Sivistyksen • esltaisteli-jaln
dum^iumkatila -kaataa sankarittaren. Murska­tuin
Ipäin vaipuu hän iljaliteiselle ladulle kylmene­vän
urhon viereen,
i,Siinä 6läconi,"jatoveririi — Kallen tarina. '
-Mutta älä -itke^ äiti. En minäkään it^e. Kyyne­leet
ovat buöho ja-lohduttajia ;:iiiiden sumuun peit-
•tyvät sUpumme syyt
^En -itke, 'vaikka minulla olisi siihen syytä 'vil-
.'jemraältikin.
-Mari nimittäin on kadonnut jäljettömiin. , Ku­kaan
ei ole häntä "nähnyt elävänä, mutta ei myös­kään
kuolleena.
Häpeä sanoa^ mutta epätieto hänen kohtalostaan
kalvaa minua enemmän kuin ympärilläni-liikkuva
kuolema^ kuin-kaikki kauhut Vielä teilaiuslavalla-kln
on ihminen näköjään oma itsensä hyveineen ja
helkkouksinen. Annettakoon minulle se anteek-si.
Mutta yötä ja päivää jyskyttää aivoissani: mis­sä
hän?
Hirveätä. ;
Ja kuitenkin on ympärilläin niin ääretön mää­rä
kauheutta.
Korvissani korahtaa. Äskeinen vierustoverini.
heitti henkensä. ^ - i _ —
> Lähetä pian tietoja kotoa.
Poikasi
•• . ' Hannei
Jälkikirjoitus:
En saanutkaan kirjettäni kulkemaan. Sen si­jaan
ennätin saada sinun Jobin-postisi. Kärsimyi-sen
malja täytyy.
Siis myös isäkin. Aavistelin sellaista, vaikka ea
uskaltanutkaan pohtia ajatusta loppuun saakka.
Isäkin siis! Tuo kelpo, ajatuskannalleen nsiol-linen
proletaari.
Mitä auttoikaan nj^ häntä pariamenttaarism!-
tensai ja «rauhallinen kehityksensä».
• Seinää vasten!
Ei suojele vaalilippu lahtarien kuulalta. Se cL-,
SJ hänen pitänyt ymmärtää. Mutta ei. Vanhat If
gettömat lauseparret olivat juurtuneet liian syräö
hänen mieleensä. Ja niin sai hän hengellään ni»^
saa kauniin, 'mutta' hedelmättömän P^"^^*!^
Valkopedot saivat himoamansa viattoman veritiuK!-
'«Rauhallinen kehitys» vyöryi yli työlälsruanum-
SuKjllista, surullista, surullista!
menanat siellä, äiti, sairaana ja avuttomi^
ja yksinäisenä. Näen sinun surun ja koettelem
ten uurtamat piirteesL Näen sinut onettomana P
i^aveiden ympäröimänä offikivan vuoteellasi, jo»»»
ääressäni kukaan valvo. . LJ,.
Enkä kuitenkaan voi auttaa.sinua. KumM i
i l H a enää feiis kannustaisi elämään? Kosto-
Siina -amba mikä eEhyttää onnetonta > ,
poikass-
Historian hengetär on: palaava Tampereet
nekentälle. -Runotar on jo mhoitellut R Ö O - < ^^
toveri, Ragner Jändel,. on.ikuistuttanut prö^^Jf
turin ja tämän vaimon, jotka «astuivat lew ^
malleille, jossa heidät ammuttiin, -^^^^^
dessä kohti kiväärinputkia^ — melkein bV^^i
odottaen kuulia».
Aaln helisi hänen kanteleensai .
(Jatketaaaj ,