Vapaus, October 14, 1930

              Sivu 4 Tiistaina, lokak. 14 pmä — Tues., Oct. 14
Taistelurintamalta
Viimepäivien aikana olen joka
postissa saanut kirjeitä puolustus­liiton
päämajasta, joissa pyydetään
avustamaan tovereita, jotka ym­päri
maata tai ympäri maailmaa
ovat olleet porvarillisen "oikeuden"
edessä vastaamassa "rikoksestaan"
järjestää työläisiä taisteluun, esi­merkiksi
ll.-sta Calgaryn toveria,
joita kuulusteltiin sj-ysk. 30 p
"Calgary Herald" vakuuttaa, et­tei
näillä miehillä ole "mitään
syytä järjestää työttömiä" paraa-teihin,
siKä hallitus tulee laillista
tietä tekemään parhaansa työttö­mien
avustamiseksi. Sama lehti on
joka päivä tiennyt viime viikkojen
aikana sanoa suurilla numeroilla
miten paljon lohkaistaan työttö­mille.
Mutta työläiset, jotka nyi
jo kärsivät mitä suurinta hätää,
vaikka ei ole vielä talvi, tietävät:
että suurin osa näistä luvatuista
dollareista, joita muka tullaan
käyttämään hätäaputöihin, menee
'•komiteoiden" ja työnteettäjien
taskuihin.
Työläiset, muistattehan miten
paljon viime talvena luvattiin al­kaa
töitä, rauhottaakseen liikehti­viä
työläisiä, jotka lupaukset jäivät
täyttämättä ja niin tulee nytkin
käymään.
Meidän ei suinkaan saa säikäh-tää
yhä uudestaan ja uudestaan
järjestää työttömiä vaatimaan oi­keuksiansa
sen sijaan että tyytyi­sivät
armopaloihin. Yhä uusia to
vereita tullaan vangitsemaan, yhä
suurempaa ja suurempaa uhrautu­vaisuutta
tullaan kysymään meiltä
rahallisesti puolustusrahastoon,
mutta muuta tietä ei ole, ei ole
valitsemisen varaa. Ehto on: tais­tella
tahi nääntyä nälkään.
Kaivosseuduilla ei ole asema sen
parempi kuin suurkaupungeissa­kaan.
Päivän parin työ viikossa
ei riitä mihinkään. Liikemiehet
käyvät yhä ärtyisimmiksi. Kenellä
on valo- j a vesilaskut jälessä, uha­taan
katkaista valo. Talvi tekee
tuloaan. Vaatteiden ostoon tarvit­sisivat
työläiset rahansa, jos sitä
olisi.
Tykkänään korvalle lyö porva­rien
huuto kasvatuskysymyikseen
nähden. Vain vanhemmat tietävät
ne raskaat uhraukset, joita saa
kokea ostaessa kirjoja, jotka pi­detään
elävän hopean hinnassa.
Jt»k»puolelta riisto pistää niin
huomattavasti, että luulisi jo so­keankin
näkevän tämän järjestel­män
ikuristussysteemineen. Mutta
suurin osa työläisiä kulkee vielä
pappienkin talutusnuorassa, tai
porvarien .lehtiagitatsionin lumois-
BR. "Kyllä tästä selvitetään", on
motto.
Calgaryssa ovat maiset kuulema
keksineet keinon tilanteen parane­miseen.
He kutsuvat itseään "Wo-ja
ostetaan vain oman maan kaup­piailta
(canadalaissyntyisiltä). He
vetoavat kaupungin majuriin työt­tömien
avustamisessa y.m. M u t ta
mehän muistamme mitä Calgaryn
majuri aikaisemmin vastasi tuo­hon
kysymykseen, k u n .=,e esitc-tmn
taistelevien työläisten t a h o l t a . Se
nostaisi veroja j a se ei sovi.
Meidän kaupungin m a j u r i on s i ­tä
mieltä, että -'huono a i k a on jos­sain
muualla, mutta ei B l a i r m o r e s -
sä" — kun sillä ja sillä on auto
tai mökkipahanen. A j a t e l l a , voiko H
mökin tai autopahasen syödä huo- nst
nona aikana. Asunto on t a i p e e n,
samoin auto, j o l l a joutopäivinä
voi kulkea edes kalaveden lähelle,
samalla saadakseen edes pisaran
kultaista vapautta. Työläiset, ky­sykää
itseltänne, k e n e l l e ovat m i i -
Joonat automobiilit v a l m i s t e t t u , e l ­lei
t e i l l e ? — J o u t i l a i l l e , lair:kotte-lijoilleko?
Näinä päivinä ei enää
voi puhua, että k u k a a n auton omis­tajaksi
pääsekään, ellei aikaisem­min
jo ole itseään sitonut hou­kuteltuun
kuukausikauppaan.
Elämä on aivan täynnä häkkejä
työläisille, houkutellaan n i i h i n ja
jos joutuu häkkiin, n i i n s i l l o i n on
tyhmyri. Kiinalaisen vertaus ame-rika!
aisesta on paikallaan, että
"heidän sivistyksensä on eriskum-j
mallista". Samoin intiaanin kun
sanoi, että "valkoinen mies on
merkillinen, kun rakentaa r a u t a ­tien
ja sitte kävelee sitä myöten".
Tuhannet työläiset mittaavat C
P. R:n rataakin. Sopii m u i s t a a si­tä
tehdessään, että vaikka joudut-tekin
työläiset kävelemään t a i va-rastamaan
kyytiä, niin ei C. P. R.
ole tehnyt tappiota. Verratkaa
sen voittoja viime elokuulta, niin
näette, että ei sanottu komppanif
tunne' huonoa aikaa ollenkaan.
Vaikka taloudellinen lamaannus on
olemassa, viettävät herrat kissan
päiviä. ^
Neuvosto-Venäjä, siinä se on pu.-
ma edessä, kun toisena päivänä
herrain äänitorvet kuuluttaa Ve­näjän
menevän eteenpäin niin suu­rella
vauhdilla, että uhkaa täyttää
maailman markkinat tavaroillaan,
toisena päivänä ei siellä ole päästy
yhtään eteenpäin j.n.e. Mutta on
vielä työläisiä, jotka vaahto suussa
huutovat: "Me emme halua Ve­näjää
tänne", "Ulos ulkomaalai­set",
"Canadalaiset ensin jä muut
sitte vasta", loppumattomiin. Sy­vällä
on porvarien kylvämä rotu­viha.
Sitä suurempi työ meillä on
edessä saada työläiset näkemään
oman etunsa kansallisuuksista huo­limatta.
Meillä ei ole varaa pe­rääntyä,
eikä meillä ole myöskään
mitään menettämistä, vaikka as-tumme
taisteluun.
Me kokoamme voimamme omien
taistelevien järjestöjemme taakse
naisina ja miehinä, vastaanotta-
NAISTEN OSASTO
Kaikille Albertan
alueen TNL
osastoille
men's Labor League", sekoittaak- maan ensi talven taisteluita: työt-seen
nimellä työläiset. (Naisliitot
huomatkaa tämä. Tästä on kyselty,
josko on olemassa tämän nimistä
liittoa. Työläisillä ei ole tämän
liiton kanssa mitään tekemistä, sen
näkee kuin seuraa heidän (kokouk­sensa
päätöksiä Calgaryssa.) Muun
muassa he ehdottavat, että kulu­tettaisiin
vain oman maan tavaraa
H . T. A l b e r t a n alueen naissihtee-o
pyytää huomauttaa kaikille
n a i s l i i t o i l l e , heille lähetettyjen ra­p
o r t t i kaavakkeiden .suhteen, että ne
ovat tarkoitettu koko vuoden käyt­töä
varten eikä vain viimeisen 5
k u u n toimintaa varten, joten vas­t
a t k a a ky.s\-myk.siin. jotka sopivat
vuoden ajan toimintaan nähden.
Esiiii?rkikäi alilelehden suhteen, se
k u i n ei ole vielä jälkeen konvent-
.sionin ilmestynytkään, on luonnol­l
i s t a ettei siitä tähän raporttiin
t u l e mitään. Katsoen viime vuoti­seen
tilanteeseen lehden suhteen
ei ole k i i r e h d i t t y kesäajan takia si­tä
täältä, koska sillä on talvella
parempi mahdollisuus pysyä pystys­sä.
Nyt se tulee aivan pian ulos
i i y r k k i p a i n o s t a j a alkaa taivalta­m
a a n ympäri piiriä. Laiminlyönti
' v o i d a a n k o r j a t a nyt talvella lehden
a h k e r a l l a avustuksella. Ensi 3 kuun
r a p o r t i s s a on kai siitäkin jo jo­t
a i n .
S i t t e keväällä K. V. Työläisnaisten
päivästä jne. Kysymyksen No.
suhteen. E l l e i olla selvillä siinä ky­s
y t t y i h i n asioihin nähden, niin se
v e l v o i t t a a kutsumaan kokouksia
koolle, jossa tehdään jäsenistölle
selväksi asiat.
No. 16 "seuraako jäsenistö yleistä
työväen liikettä sanomalehdistä ja
levittääkö liittomme työväen lehtiä".
Olemme tarkoittaneet tällä kiinnos­taa
jäsenistön mieliä tähän varsin
tärkeään kysymykseen. Että liitot
ottaisivat asiakseen valvoa jäsenten­sä
kehitystasoa siinä suhteessa. E l ­leivät
jäsenet kaikki taloudellisista
syistä voi tilata lehteä, niin voi
naisliitto harkita keinoja millä saa­daan
jäsenille lehtiä tulemaan- K o ­kouksissa
selviää puhevuörojen käy­töissä
jäsenistön mielipiteiden i l ­maisuina
josko he seuraavat tärkei­tä
päivän tapahtumia. Meillä on tie­tystikin
joka osastossa Albertassa
kuten muuallakin heikkoutta tässä
suhteessa, mutta se ei tarkoita et­temmekö
me pääse eteenpäin askel
askeleelta jos vain otamme ja jrri-tämme,
emmekä alarviol aina i l -
'seämme ja toisiamme. Toivottomuus
ei sovi luokkataisteluohjelmaan.
Toisaalla on taas Albertan nalslii-tot
menneet viime kuukausien ai­kana
eteenpäin koko lailla, katsoen
siihen että 2 uutta liittoa on muo­dostanut
(Joskin Sylvan Lakella ja­kautunut
asunto olojen suhteen),
tornien Jf ^^misessä lakoi^^^^^ 4^ .^l^i^it^t oa on yhtynjrt ja T . Y . L . 2 en-sekä
puolustamaan Kostonuhriksi j ^^^^^..^^^^^
joutuneita tovereita. Naisliitot kä­sittävät
myös tämän. Useat l"tpt
ovat jo yhtyneet Työväen Yhtenäi-syysliittoon
sekä Työväen Puolus--
tusliittoon, ei vain nimen vuoksi,
mutta toiminnan merkeissä.
Mary North.
Köyhän maanviljelijän elämä sa
on kummallista — työtön hän ei
ole koskaan, mutta rahaton ja vält­tämättömiä
elämäntarpeita vailla
aina. Vaikka raataa pitkiä päiviä
koko perheensä kanssa vuodesta
vuoteen, menee hänen elämän­sä
aina vaan lähemmä peri­katoa,
itsekään sitä huomaamatta.
Joltakin vuosia sitte täytyi ottaa
vähän lainaa, ajatellen maksaa sen
heti ensi syksjmä, mutta tulikin
huono sato, ei pystynyt maksamaan,
koetti saada 'edes koron maksettua.
Seuraavana kevännä on taas saa­tava
siemenet laihaan. Näin li­sääntyy
velka.
"Puulia" tai renkaita, on perus­tettu
. vaikka mistä lajista, maan
muokkaajia on yhtynyt niihin toi­vossa
saada paremman hinnan tuot-tsilleen.
Onko se pelastanut? E i,
tuhat kertaa ei. Mutta vaikka näin
onkin asiat, niin sittenkin he luule­vat
että ovat itse Isäntiä. Eräskin
emäntä huomautti veloista puhut­taessa,'
että maanviljelijä on oma
herransa, johon isäntä sanoi, että
ei se ainakaan syksyisin siltä näy­tä
— jos et aijo viedä viljaasi
komppanian säilytyslaitokseen, niin
pakon ne panee eikä ne kysy mi-muutenkln
näyttää elämä mukiin-menevältä.
Mutta itse he voivat
sanoa, kuten sanoi eräs dakotalai-nen
farmari 25 v. sitten. Vieraat
kun kiitteli talon hyvinvointia, niin
ukko tuumi: "Kait se vielä vieraan
silmään siltä näyttää, mutta hou­suihin
tuulee." Omituinen sana,
mutta rehellinen tunnustus köy­hän
ja velkaisen maanviljelijän elä­mästä.
— Repekka.
Syysj-•a ••jna e• s ttaalvmi•ta•o•a•inm intaa
Nyt kun taas on ohi ulkoilmajuh­lien
aika, »iin eiköhän olisi aika
alkaa varustautumaan talvitoimin­taa
varten, sillä onhan taas edes­sämme
monia kuukautta kestävä
kylmä aika. Ajatellessa talven tu­loa,
tulee mieleen, että kuinkahan
kurja talvi siitä tuleekaan. Kun
nyt jo, kesällä, on ollut tuhansia
työläisiä ilman' työtä, liiin kuinki
suureksi tämä joukko kasvaakaan
talven tullen, jolloin tavalliset ae-sonkityöt
loppuvat. Hallitus suun­nittelee
hätäaputöitä, vaan ne ei­vät
tule työttömyyttä suurestikaan
lieventämään, sillä onhan armopa-t.
usliittoon.
Tarkempi selostus tulee 3 kuun"
raportissa, kun naisliitot ennättää
kaikki raporteerata sihteeristölle.
Huomautus yleisen C.T.N.L. kon-ventsionin
pitämisen suhteen. Äl­kää
missään tapauksessa ala-arvio-ka
osanottoamme siihen, ja mieli­piteemme
siihen nähden ei ole tois­arvoinen
asia.
• Sihteeristön puolesta,
Mary North.
uemista. Olen esittänyt näitä esiin-tymisvaikeuksia
siksi että huomai­simme
jokainen kuinka tärkeätä on
esiintymisen harjoittelu. Usein itse­opiskelussa
joutuu ajattelemaan et­tä
enhän tässä edisty. Vaan vaik­ka
hitaaltakin näyttää e4istymisem-me,
niin se on parempi kuin toi-metonna
oleminen. Siis, toverit, em­me
saa väsyä asioiden edessä jot­ka
ovat meille itsellemme hyödyK-Isi
— ei siinä tarkoituksessa, etfä
ajaisimme vain omia yksilöetujam-me,
vaan kannustakoon meitä kai­kissa
pyrkimyksissämme työväenluo­kan
etu, että voisimme vapautua tä­män
porvarillisen järjestelmän kah­leista
niin nais- kuin miestoverit­kin.
Se lause, että nainen vaietkoon
seurakunnassa, ei pidä enää paik­kaansa.
Se on vaan ollut naisen
halveksumista ja samalla edusta­nut
sitä puolta asiassa että nainen
on saatu syrjäytymään pois toimin­nasta,
ettei hänen ajatuksensa ja
vaatimuksensa ihmisenä saisi tulla
kuuluville. Naisen pois pysyminen
työväen toiminnasta on yksi por­varillisen
järjestelmän vaikutus Ja
m se istunut meihin naisiin, toi­siin
varsinkin, koko lujasti.
Viimeinen maailman sota on o-pettanut
jTnmärtämään naisenkin
/oiman luokkalilkkeen hyödyksi ja
vieläpä välttämättömäksi porvaril-
.isen järjestelmän kukistamiseksi ja
vallan valtaamiseksi työväen luo-kalle
sillä nainen äitinä on par­haiten
' tunteva sen puristuksen
minkä alaisena on työväenluokka
vuosituhannet kärsinyt ja taistel­lut
joidenkin harvojen hyvinvoin­nin
hankkimiseksi, itse kärsien puu­tetta
ja lisäksi vielä porvariston vai­non,
Joka kiihtymistään kiihtyy Jär­jestyneitä
työläisiä kohtaan.
Hakatkaa pois!
Ihme ja kumma sitä vauhtia,
millä Kaisa tulla tupsahti sisään
ja 'kirkui: 'Hakatkaa pois, hakat­kaa
pois!"
— No, tyttö, ketä tässä nyt on
hakattava?-kysäsin.
— Se onkin järjestään hakatta­va
kaikki, mikä pahentaa, virkkoi
hän. Älkää nyt hermostuko vaik­ka
puhun hieman. Kävin näet kir­kossa
— ajatelkaa, kirkossa. Ensi
kertaa "kaanaan maassa" ollessani!
Enkös vain hyötynyt tuolta reis­sulta,
. sillä itse pastori pöytänsä
takana " h o k i : "Hakatkaa pois!"
Hän sanoi: "Jos silmäsi sinut pa­hentaa
(miten muuten se voi pa­hentaa,
kuin näyttämällä tämän
kapitalistisen järjestelmän nurin-kurisuuden,
toisilla on kaikkea, toi­silla
ei muuta kuin vilu ja nälkä
ja vaivainen selkä), niin hakkaa
se pois
Toverit, elämme sellaista aikaa,
että emme tiedä mikä päivä on
se jona määrätään miehemme ja
poikamme sotaan, riistäjäluokan e-tuja
puoltamaan ja taistelemaan
työläisiä vastaan Ja samalla Neu­vostoliittoa
vastaan. Seuratessam­me
maailman tilannetta näemme
yhä selvemmin millä kiihkolla val­mistetaan
uutta maailman sotaa.
Joi-lr^/aimstukset ovat nyt monta
kertaa suuremmat kuin oli 1914.
Uusia keksintöjä on yhä keksitty,
miten vaan parhaiten voisi saada
vuotamaan työläisten veren isän­maan
uhrialttarille tilaisuuden tul.
tua. Eheiannin' ja YhdjfeValtäfn
Imperialisteilla on kiire saada omat
sisäiset ristiriidat sovituksi ja yh­dessä
yhdistyneinä voimina hyö­kätä
Neuvostoliittoa vastaan. Suo­mikin,
lukuunotettuna, on valmis
hyökkäämään Neuvostoliittoa vas-taan.
Suomen porvaristo kelpaa esi­merkiksi
raakuudestaan ja kidutus-tavoissaan
työläisiä kohtaan vaan
sotaan se ei yksistään koskaan k.v-
' kene, vaan yhdistyneenä' koko
maailman porvariston kanssa Suo­menkin
porvaristo ky!-:-snee osal­taan
taistelemaan Neuvostollltti)a
vastaan. Työläisten verenvuodatus
ja rääkkäys onkin porvaristolle. hu-r
vljuomaa, sitä osoittaa ne raakuu­det
mitä työläisiä kohtaan harjoi­tetaan
nykyään Suomessa.
Siis, toverit, otamme kyllä neu­von
varteen, vaan hieman järke-vämmässä
lajissa. Turha kai on
mainita joka jäsenen pois hakkaa-misyllytyksiä,
sillä emmehän me
rasvanahkaiset työläiset vihaa omaa
ruumistamme muualla kuin sau­nassa,
jossa hyvässä löylyssä hauk­kaaminen
onkin suloista kuritusta.
Miltei voi sanoa: jota hän rakas­taa,
sitä hän kurittaa.
Onhan meillä paljonkin hakatta­vaa.
Ensiksi tuo lavertelija itse
ja kaikki hänen loisensa loiseläjät.
— Kylläpä pappi vain luki oman
tuomionsa!
Taaskin kun tulevaisuudessa vie-tämme
valistustilaisuuksia ja tie­tysti
pollarit ovat niitä pahenta­massa,
mitäs siinä — hakataan
pois! ' .
Halkataan vain yhteisvoimin tä-*
mä koko riistojärjestelmä. Tur­huuttahan
olisi noita pikku jäseniä
ruveta kolhimaan.' Iskeä vain suo­raan
tuohon löyhkäävän kapitalis-mikäärmeen
päähän — sehän se
on ensin nujerrettava.
Olkaapas nyt valmiit toimimaan,
koska käskykin on tullut oikein
siunattujen seimen sisältä, ei min­kään
"katu^iihottajan suusta".
Siis: "Hakatkaa pois, hakatkaa
p o i s ! " — Piikatyttö.
"Ovatko avioerot
lat aina armopaloja ja työläisten
ten tulet toimeen; el niitä liikuta 1 pitäisi se myöskin muistaa. Me em-jos
sim perheelläsi on nälkä tai ' me tarvitse mitään armosta, vaan
kylmä, ne ryöstävät lain suojassa
työsitulokset. Meillä pitäisi olla mu­ka
olemaan sellainen laki, ettei
farmarilta saa viedä niin tarkkaan
ettei sille jää leipäalnelta vuodeksi
ja ensi kylvöä varten siementä,
mutta nämä lakipykälät ei tule ky­symykseenkään
kun pankki tai muut
saamamiehet panee lakimiehen ym­pärille
kun jyvät on oljista saatu
erilleen. Hän vaan kysyy tryskin
käyttäjältä, että montako bushella
tuli viljaa. Saatuaan tiedon, merk­kaa
sen kirjaansa ja sitten sakon
uhalla kieltää omistajan niitä käyt­tämästä,
ellei ole rahaa suorittaa
saamamiehiä. Tällä tavalla sovel­lutetaan
lakia köyhiin maanviljeli-j3ihin.
Monta katkeraa yksityistä seikkaa
olisi tälläkin alalla asiantuntijoilla
kerrottavana. Mutta eihän yksilöis­tä
ole kysymys, vaan kalkista köy­histä
maanviljelijöistä. Monessa
jpaikassa sitä ei vieras tai kaupun-
- kiiaihen ainäkaaa heti huomaa, kun
on tavalliset maalaisasunnot ja
me työläiset olemme ne oikeutetut
saamaan ja niiden oikeuksiemme
puolesta meidän pitää taistella. Työ-läistoverittaret,
tämä taistelu mei­dän
tule muistaa ja siihen kehit­tää
itseämme. Yksi näätä kehittä­miskeinoja
on yhteistoiminta. Mei­dän
tulee ensin oppia ymmärtä­mään,
että on kaksi luokkaa, riis­täjä
ja riistettävä ja että yksilönä
emme mitään saa aikaan, vaan jouk­koina.
Näitä asioita opimme ym­märtämään
parhaiten yhteisissä ko-koukslssamme
ja valistustilaisuuk­sissamme
joissa kehittyneemmät to­verit
niitä meille"selostavat. — Muu­tamat
toverittaret ovat minulle sa­noneet:
" E i minulla ole innostusta
sellaisean, ja olen niin väsj-nyt, cn
minä jaksa niissä kokouksissa ja i l ­tamissa
käydä." Mutta muistaakos
toverittaret, että ei valtaluokkakaan
väsähdä, vaan se toimii yhä ripe­ämmin.
Päiväpäivältä , tunnemme
yhä kiristyvän kapitalismin otteen
t5'öläisten kuristamiseksi ja yksi hy­vä
näyte siitä on nykyinen työt-
Esitelmä opintokerhon
kokouksessa
Työläisnaiset! Yhtyessämme täl­laisiin
opintokerhoihin, uskon että
nigissä jokaisessa on herännyt ha­l
i i kehittää itseämme luokkatietol-s
i k s i naiseksi, sillä ei opiskeleminen
ole mitään helppoa, ja jos ei ole
h a l u a , niin ei viitsi pitkältä opis.
kelloa. Opintielle lähteneellä •henki­löllä
täytyy olla varma tiedon ha­lu
ja vakaumus tiedon tarpeesta.
Uskon, että tämän perusteella me
olemme toimineet säännöllisesti, niin
kesällä kuin talvellakin, ja kun l u -
3mme hyviä kirjoja edelleenkin, niin
toimintamme edistyy ja tulee yhä
enemmän tarkoitustaan vastaavak­si.
Ja yksi hyvä puoli on se, että
kmt opettelemme esiintymään täl­l
a i s i s s a pienissä joukoissa ja har­joittelemme
edelleenkin esiintymi­sessä,
n i i n vaikealta kuin se en-
^in tuntuukin, niin uskallamme e-liintyä
joskus isommissakin ryhmis-sä.
Me emme saa väheksyä, vaikka
joskus kokonaan epäonnistuisimme-k
i u esityksissämme. Edelleen ou
vaan harjoiteltava ja koetettava pa­r
a n t a a niitä heikkouksia, mitä meis-
•ä itse kussakin ilmenee.
A r k u u s on yksi ilmeinen heikkous
meissä useammassa naistoverissa
varsinkin jos joudumme toimimaan
yhdessä miestovereiden kanssa. U-sea
meistä naisten kokouksissa lau­suu
jo melko vapaasti ajatuksensa
asioista, vaan kun tulee toinen ti-taisuLis,
joukkokokoukset y.m.s., niin
t u n t u u kovin vaikealta saada tulki­tuksi
ajatustaan ainakaan sellai­sena
k u i n sen on ajatellut. Usein se-k
a n n t u u kokonaan siitä ajatuksesta
j o n k a cn valmiiksi ajatellut ja se
j o h t a a katkenneisiin lauseisiin ja
esittäjä huomaa häiritsevää kuume-
Työläisnaiset, mitä ajattelette -.1-
lanteesta missä elämme? Voimmeko
kylmästi sivuuttaa kaiken toveriem-me
kärsiessä fascistien ja ohranoi­den
käsissä. — Ei meidän on tuet­tava
järjestyneitä työläisiä kaik­kialla.
Meidän on vastustettava uut­ta
Sotaa, Ja Jos sota syttyy, on
meidän jokaisen tehtävä, kaikki mi­tä
voimme sodan muuttamiseksi
luokkasodaksi ja meidän naisten ei
ole vaiettava. Äitiyden ja ihmisyy­den
nimessä on meidän vaaditava
ihmisoikeutta itsellemme ja lapsil­lemme
Joille olemme elämän anta­neet.
Siksi meille on tärkeätä it­seopiskelu,
että voimme kasvattaa
lapsemme ja johtaa ne työväen­luokan
riveihin — vai onko kär-slmyksemme
ja rakkautemme niin
pieni lapsiamme kohtaan että ein-me
väUtä minkä luokan hsrväksi
heidän verensä vuotaa. Jos näin
ajattelemme, niin miksi sitten jat­kamme
äitiyden raskaita kärsimyk­siä.
Vaan Jos olemme tietoisia että
lapsemme uhraa elämänsä köyhä­listön
hyväksi, vaikkapa sotarinta-f
nalla, niin elämämme Ja kärslmyk-
:einme ei ole mennyt hukkaan, vaan
•yömme kantaa hedehnän koko
maailman työläisten hyväksi, ja jos
-neillä on rakkaus luokkaamme koh­taan,
niin uhraamme työmme ja,
jos vaaditaan, itsemmekin työveän
/allankumouksen hyödyksi.
Näitä monia seikkoja silmällä p i ­täen
emme saa väheksyä itsemme
kehittämistä, vaikka se el niin hafp-pa-
asekelln menekään eteenpähi.
Opettelemme esiintymään, rohkeina
ja varmoina siitä, että asia minkä
eteen toimimme on sen arvoinen,
3ttä kannattaa uhraantua ja opiskel­la
siltä varalta, että jos toiset jou­koistamme
viedään Joko vankilaan
tai murhataan, täytämme heidän
paikkansa, kykenevinä, rohkiäna ja
varmoina siitä, että kerran työvä­enluokka
voittaa. Kapitalismi on
tuomittu häviämään. Riehukoon
maailman porvaristo nyt työläisten
veressä, aika tulee Jona porvaristo
toniyys. ^Siis toverittaret, tulkaa hukkuu omaan vereensä,
n m s a s l u k u i s i n a mukaan, SJTS- ja I
t a l v i t o i m i n t a a m n i e virkistämään.
Jos väsymme, levähdämme hiukan.
Ensinnäkin otsikkoklrjoltuksesta
saa sellaisen käsityksen että: —
Avioerot ovat ehdontahtolsla.
K. S. käsittelee tätä kysymystä
tavalla, jota voi sanoa lörpöttelyksi.
Hän käy asiaan kiinni jonkinlaisel­la
"sairaanhoito"-tavalla (lieneekin
sairaanhoitaja?). Että kun kaulaan
tulee "paha paise," niin ei sitä saa
raakana ruveta puoskaroimaan,
vaan on haudottava "pellavasiemen
hauteella" — Ja: paise puhkeaa
"itestään" — jättämättä arpeakaan.
Myömiettäköön! Mutta . mitä avio-lilttokysymyksiin
tulee, niin en us­ko
"hauteisiin" enempää kuin "hie­romisiinkaan"
näin vakavassa asi­assa.
Avioliitot useinkin syntyvät
- ' ^ ~ —•-
rakkauden perusteella jota kumpi­kin
sukupuoli tuntee toistaan koh­taan
— ainakin työläisten kesken.
Kumpikin ihailee sydämensä valit­tua
hellin tuntein. Ja lopuksi seu­raa
oman kodin perustaminen .—
vaikka kuinka pieni. — Se on r a ­kas
ja pyhä kummankin mielestä.
Keskinäinen rakkaus vallitsee tuo.>-
sa kodissa — niin kauan kuin koh­taa
myrskysää, joka tuon onnelh-sen
elonpurren ajaa matalikolle Ja
—murskaa. Siinä, tulee taistelu elä­mästä
ja kuolemasta. Rakkaus "säi­kähtää"
niin, että lentää tiehensä,
jättäen nuo kaksi — ehkäpä useam­mankin
perheen jäsenen myrskyn
käsiin. — Selitettäköön nyt tämä
pulma. Vatsa on ihmisellä elämi­sen
keskus, jos sinne saadaan kyl­liksi
polttoainetta, &3 on, ruokaa,
niin elämä on onnellista. Vaan Jos
ruoka loppuu loppuu myöskin on­nellisuus.
Eikä tätä voi aiheuttaa
juorukellot enempää kuin muutkaan
puoskarit, vaan on syyt syvemmäl­lä.
Avioeroja, jotka syntyvät jon-kim
"makeissedän" eli tädin väli­tyksellä,
el voida ottaa vaka^fralta
kannalta. Mutta sellaiset avioliitot,
jotka olisivat onnellisia, jos olisi
leipää ja vaatetta, vaan jotka sär­kyvät,
ovat kapitalistisen yhteis­kunnan
syy. Tulee työttömyys. Jo­ka
on se pohjimmainen paha kodin
särk3miiselle. Lapset värjöttävät v i ­luissaan
Ja välissään. Vaimo huokaa
ja itkee, nähdessäänlastensa kur­juuden.
Isä tulee kotiin työnhausta
5?llaisilla terveisillä että: työtä ei
saa ostamallakaan! — Lapse:
itkevät leipää. Vaimo turvottimein
silmin tuijottaa mieheensä. Mies
on tullut ärtyiseksi, sillä nälkä ta­koo
lakkaamatta suolistossa. Syntyy
riitaa pienestäkin asiasta. Ja sel­laisista
saa alkunsa myös erot y.m.
Ja tämä on niitä väärän järjestel­män
kukkasia.
Porvarillinen katsantokanta ehdot­taa
— hissunkissun parannettavaksi
aviosuhteet. Asioiden täytyy pysyä
neljän seinän sisällä, ettei naapuri
vaan huomaisi mitään vinoa. Ja
tuollaiselle parannustavalle voi so­veltua
vaikka pellavasiemen haude.
Nykyinen työttömyys, joka ulot­tuu
kaikkialle, synnyttää kaiken­laisia
rikoksia. Kanssaihmiseltä voi­daan
ottaa henki, jos tiedetään joku
dollari olevan taskussa. Ja tuo te­kijä
ei ole pohjaltansa paha. Mut­ta
nälkä tekee hänestä vilUn raa­kalaisen.
Tunne-elämälle hän saat­taa
nauraa ivallisesti. Avioliiton
pyhyys on kyin kaukaista unennä­köä
jonka on joskus nähnyt. Siis:
— Nälkäisen mielestä ei ole mikään
elämässä niin rakasta kuhi leipä. —
— — Saadaksemme leipää, on sen
saamisen ehtona taistelu.' On ku­kistettava
vanha ja väärä järjes­telmä
Ja luotava tilalle uusi, joka
takaa työn ja toimeentulon niin per­heille
kuin yksinäisille. Silloin, us­kokaa
pois, paranee myös aviollit-tosuhteet.
Erot tulevat olemaan
harvinaisempia. Rikokset tulevat
suuresti vähenemään, kun on kyl­liksi
leipää ja lämmintä. Kukaan
ei saa riistää toisen työtä. Ja jo­kainen
on työvelvollinen elämänsä
ylläpitämiseksi. Tähän on koko
työtätekevän luokan pyrittävä yh­teisin
voimin. — Moukka.
Ko. 242
Nuorisokurssikysymyksestä kes-j dis^ar,-
kusteltiin myöskin ja lopputulos j^n ilT^ ^ttä .
oh, että jätetään sihteeristön k e - ! Ja on v^.T''^^' '''''^^
hitettäväksi edustajakokouksen e h - i Cai •''''"""^ ^^i^^aaa
doilla ja ajatuksella saada koko nai=ten"vl • ' " ^ ^ a l a i o^
maata käsittävä niinkuin puolue. <en vu ' ~~
koulu, joka valmistaisi nuorison ajatuk ^'^'^"^^
parhaimmista voimista puhuja- j a i l a a i e n n '^'^•-ojen
toimitsijahenkilöitä; jokainen osas-Ua ja ' ''^-^^en^tö-to
toimisi varojen kartuttamiseksi j p r o t - . . - - . ' - - " ' " " ' r i »
näitä kurssia varten. ij i^^^enll.e.' ^".i"e^n"^ .';^nadan
, l e h t i k k i
me edullisemmaksi, että sihteer^s-'
tö laatii
sihteeristön
Palvelijajärjestön . j^toiminta
Imperialistisen sodan vastusta-' f X I f ^^^^^ tuo
minen, josta oli alustus. Katsoim-i na.!-',,,''"""^i''^,^'"''-
hl
ii suunnitelman laajennetun. teeri i ''^^'^'^e,
istön ,j£o.kousta -varten. t-g.., /^'^-mtyy J<jyf.^_^^,
X «.veUjajärjestön . ;to.iminta on • ver;t•^"l^''!l''*'' '
tällä paikkakunnalla ollut h e i k k o a , t n l l " , ^ * " ^«mLctojtj
ssiillllää ppaallvveelluussttyyööllääiisseett iittssee eeiivv-äirt'' 1o d. oit r a v^.ai^ftraTti sta. Jä?^
vielä käsitä järjestäytymisen tär- i t e " ' >^--
keyttä. He eivät vielä näe ssitSä •: t ^ ^ " f - •
pakkoa jonka tulevat olot tuo mu-j n - i t - n ^^^'""''^
kanaan, taloudellinen puristus, j o - i vt-,'„ osasto V
ka panee ymmärtämää- n hJicflin;!;!^:--^"^"^^ ^<^hnee:
asemansa. Joten velvotamme k a k - j
soiskaupungin naisosastoja pitä-aai;
päätu^tä.
. Työjärjestyksessä se
Pioneerikirjasto pidettiin hyvänä,! v m n ^ ' ? - 'i
sillä se yhä kiertää luettavana j a 7'"'-' niin S-on
siihen lisätty uusia kirjoja. H u o ­mautettiin
että sihteeristö leimaa
kaikki siihen kuuluvat kirjat.
Osuustoiniintakysymys. — Luet-
Selostus CTNL piiri 6:nnen edustaja-kokoiiksesta
Kerhotar. lOrkland Lake.
sitten taas jatkamme' matkaamme
eteenpäin, vaan kokonaan pysähtyä
ja välinpitämättömyyteen emme saa
jäädä. — O. A.
Muistakaa
keinolla millä tahansa uudistaa
lehtenne tilaus.
Port Arthurin alueen työläis-naisliiton
osastojen edustajakokous
pidettiin Port Arthurissa s y y s k u r/
18 p:nä 1930.
P i i r in sihteeri Olga Alanen avasi
kokouksen kello 10 ap. sekä esitti
kokoukselle työohjelman, joka hy­väksyttiin.
Valittiin kokoukselle
seuraavat virkailijat: puheenjohta­jaksi
Sanni Tiivis, pöytäkirjuriksi
Emmi Airola, valtakirjain tarkasta­jiksi
Meri Kangas ja A. Takoja,
pöytäkirjan tarkastajiksi Mimmi
Kari jä Anni Takoja. Ponsivalio-kuntaan
Sanna Kannasto, Salmi ja
A. Takoja, sanomalehtireportterik-si
Anni Manner Vapaudelle j a A i li
flautamäki Workerille".
Edustettuna olivat seuraavat
osastot: Alppila: Sofia Siren ja
Sanni Tiivis; Intola: Emmi Airola
ja G. Polvinen; Fort Frances ja
F i n l a n d : Amalia Kivari; Tarmola:
Fiina Luhtala; Kivikoski: Sandra
Hoxell ja K. Pitkänen; Isojoki:
T i ' i a Malin ja Hanna Mäki; Iso-joKi
solu 12: Urho Leino; Wolf
Siding: Olga Niemi; Nolalu: Hilma
Alanen; Miller: Meri Kangas ja
L y y l i Saari; Port Arthur: G
Böhm, I. Koukkula, Olga Alanen.
A. Takoja, Aili Hautamäki jv
Anni Manner; P. A.-n solu 10:
Mimmi Kari jä P. A : n S. Järjestö:
Emil Vilen; Fort William osuust.
dept.: Korholin, ukrainalainen vei-jesed.
Rubanexga. Sitten oli k.-
puolueen ja naisosaston jäseniä,
joille myönnettiin läsnäolo- ja pu­heoikeus
kokouksessa: Sanna Kan­nasto,
Sanni Salmijärvi, Martha
Koski, Fanny Salmi sekä loppu­puolella
kokousta tuli vielä joita­kin
osastomme jäseniä seuraamaan
kokouksessa käsiteltäviä asioita.
Hyväksyttiin luettavaksi edelli­sen
edustajakokouksen pöytäkirja
Fekä laajennetun «sihteeristön pöy­täkirjat,
jotka lyhyen keskustelun
jälkeen hyväksyttiin.
Sitten luettiin piirin viime vuo­den
toimintakertomus, j o k a toteaa
että osastot ovat viime vuoden ai-kana
huolehtineet raporttien lähet­tämisestä
paremmin kuin edellise­nä
vuotena. Toimintakertomuksen
perijsteella on toiminnassa 13 nais­osastoa
ja jäseniä 145 tässä pii­rissä.
Sihteerin tiliraportti hyväksyttiin
tilintarkastajain lausunnon perus­teella.
Koska jotkut edustajat i l ­moittivat,
että osastoista on läihe-etty
suoraan kansalliselle federa­tionin
komitealle rahalähetyksiä
niinkuin neuvostolähetystön hyväksi
y.m. tarkotuksiin, jotka ei ilmene
sihteerin tiliraportissa, siksi an­nettiin
huomautus kaikille osas.
töille tästä lähtien, että" on sihtee­rin
kautta tehtävä kaikki raha-lähetykset.
'
Puolen tunnin päivällisloman jäl­keen
suoritettiin nimien huuto ja
seuraavana kuultiin sihteerin toi­mintakertomus,
joka hyväksyttiin.
Järjestämistyö, josta oli kirjalli­nen
alustus, jonka jälkeen keskus­telussa
tehtiin päätös, että toi­meenpannaan
koko piiriä käsittävä
jäsenryntäys. Jokainen osasfec
omalla paikkakunnallaan järjestää
jäsenryntäystilaisuuksia vapaa-oh-jelmailtamien
muodossa sekä eri­tyinen
komitea, joka parhaansa mu­kaan
koettaa värvätä uusia jäseni^.
Eyntäysajan määrätköön jokaiiiöf
osasto paikkakunnan tilanteen ' i ^;
edun mukaan.
Tämän järjestämistyön yhteydes­sä
syntyi keskustelu saada puhuja-oppikerhot
kehittämään naispuhu-jia.
Jätettiin asia ponsivaliokun-nalle,
laatia tarkempi päätösponsi.
Pioneerityö, joka on yksi tär­kein
toiminta-alaamme kuuluva ky­symys
(ainakin minä puolestani
ajattelen, että mitä on hyötyä mei­dän
toiminnalla, jos emme kasvata
lapsistamme työväen luokkahengen
omaavia jälkeläisiä). Naisliitto on
velvollinen tukemaan j a valvomaan
pioneerityötä puolueen j a nuoriso­liiton
sääntöjen mukaisesti. VeU
votettiin sihteeristö tekemään par­haansa
tämän.kysymyksen sekä pio-neeriopettajakurssien
toteuttami­seksi
tässä piirissä. Naisosastot l u ­pautuu
auttamaan vtiintinsa mu­kaan.
tiin kirjallinen tunnus, jonka tov.
Korholin esitti meidän harkitta­vaksi
ja vastattavaksi osuustoimin­taan
nähden. Tämä kokous, käsi­teltyään
osuustoimintakysymystä,
käsitti yksimielisesti, että osuus­toiminta
on käsitettävä työläisten
taistelujen puolustavana liikkeenä.
Osuustoiminta on työläisten järjes­tämänä
kaupallista liikettä ensiksi,
mutta sen tulee eroittamattomasti
olla tiivis liittolainen varsinaisille
työväenluokan taistelujarjestöille,
kuten avustaa tinkimättömällä myö­tätunnollaan
ja aineellisesti unio­nistista
liikettä, yleistä kansainvä­listä
puolustusliittoa sekä myöskin
olla lojaalinen vasemmistopoliitti-sille
taisteluille.
na^io luivautui .ottamaa
toinie:! vastaan laajest
^(•iTiston kokouksen jäi-
0!f;a Aianen on vielä lo
P :ään saakka. Valiitiin
con Kcuraavat jäse'iet- F
horK Fort Wi]liamista! B-ki
Isoltajoelta, Aili J
Anni Takoja, Anni 31-
Ptniramäki ja Elli SUT
A r t h u r i s t a .
Kiisiteltiin useita b
niinkuin aluenumero,
jäsenverot y.m. asioita,
liye.sti, sillä aika alkoi
lyhyeksi, joten jätettiin
i-istön huoleksi.
Työttömyys on tällä k
tavin kysymys, joten E!
voineet sivuuttaa noin v
tiin alustus, joka samaF
toomus, että avustaa ja
neliä työttömien hyväksi,
ottaa o.-aa työttömäin Me tahdomme vakuuttaa, että. i , , •. , ..
Canadan työläisnaisten liitto tulee j p"'^'^"''-^"" f " ' " ' j ' '^
antamaan^kaikeri kannatuksensa ja o ^ e C t n . i ^ ^ J d^
jtan_y gaöil„ tllelae t,s hiosni.nlj,•lia1a luh ..ts .m ueenn ete.a u1lp1lnue n neosmas umtuaes l,t.l oje. a• m si,k•um a .u.i ts nai. --- 1•- 1, Kr«-oi o ulilliua, prio•al ^it 3n1k k,s iae ns.tetiu,ä- r,a .a . t.:a. mme, etta osuus.t o•u n•m nan t•u 1le e .leimassa. . Luettiin alustu
pyrkia käytännöllisesti toteutta-maan
nnta teorioita 2otka ^ i r , ^ ^. ^^^^.^^^ ^.^^^
ovat työväenluokan etujen " i " ^ ^ ' - j i-jj^i-u .|;e'i
sia ja sen kautta osoittamaan etUi sekä sihteeris
osuustoiminta on vähäväkisten
maanviljelijöiden sekä teollisuus-työläisten
talousrintaman ensimäi.
nen yhdistäjä.
Lyhyesti sanottuna: me tunnus­tamme
Kolmannen kansainvälisen
sekä sen 'Canadan ,puolueep osuus- teitä vastaan puhe-ja
voa asiaa ja jos on
saada kouluhallitukseen
j o k a toimii työväenluoka
mukaan.
Vielii lopuksi päätini"
protestin Suomen fascis"
den puolesta.
A i k a oli kulunut Jo k
teen, joten olimme pakoi
pettämään kokouksemme,
luonut uutta intoa yhä
min liittoutua työväenino
toimintaohjelman ja muistutamme
edelleen, että osuustoimintajärjes-töjen
on osallistuttava taisteluun
sodanvaaraa vastaan, sekä liitettävä
itsensä järjestöinä taisteluun suur­ta
työttömyyskysymystä vastaan,
kuin myöskin on huolehdittava, et- j telujärjestöihin. Naisten^
tei osuustoimintarintamalla pääse I on jonkun verran herat"
pesiytymään ^etturimainen sosiali-! miota, sillä ensi kerran
fascismi, sillä siinä piilee osuus-j veljesedustajia, jopa mi
toimintaliikkeiden johtaminen por- medän edustajakokoak
Variston etujen palvelijoiksi. Lopetimme kokouksen
Yksimielisesti hyväksyttiin tämä ! luokan hymnillä, laulam
tunnus sekä keskustelumme päätyt-' s:.invälisen,
tyä velvotettiin sihteeristöä k o h -' Anni
Selostus CTNL piiri 9:nnen toiminnasta
elo- ja syyskuun ajalta
. Chase Riverin osasto ottanut joista -'aksi ohjelniakoko
lomaa heinä- ja elokuulla, joten , kokouksissa käsitelty seka
syyskuun toiminnasta on vaan tul-1 t a että yhteiskunnallista
lut seuraava raportti: | koskevia asioita. Ohj
Alussa näyttää innostus olevan : sissa koetettu pun^--J
hyvä. . Ensimaiseen kokoukseen | j a kcMiomus-esityksn.a-saapui
jiaikki vanhat jäsenet ja u u - ; "uistclun kautta kehittää^
sia yhtyi kaksi. Kokoukset pide-1 kyämme. Lasten ma
tään joka toinen keskiviikkoilta! kesiikämppiiyksen hyus
ja aletaan englanninkielen o p e t u k - , noella ohjelmalla, m
sella. Lopuksi luetaan K o m m u - ; k i lapsille. >^ ja=eM
nistista-Manifestia . Kaikki j ä s e - ' laan valmistavat kasit»
net ottaneet ofeaa ryhmä 2:n neu. j myydiiän rahastomme
vottelukokoukseen. Toimittu oh- s(k-:i. Uusia jasenia 5-
j e l m a - j a näytelmä-iltamat syys- ni.'. Toiminta mennyt^
toiminnan alkajaisiksi, osaston r a - i s c o n tapaan, koska ke"
haston kartuttamiseksi. / lei . i i c t t u.
Ladysmithin naisliiton raportti
kolmen kuun ajalta: .^et
SrJrr.on Armin naismK»
.idetty säännollis
Kokoukset pidetty säännöllisesti, , kuuss;:. ^j^t
ainoastaan keskustelukysymyksiä : Järjc^-'n P"^""'^'' -
ei ole ollut keskikesän aikana. Ko-1 sekä jili. •"-etry oonp^^
koUksiin osanotto kohtalainen. J o i - , rit. J ^ ' ' ' ' ""^^.^^^ettu
toimimaan
kusteltu t u l e v a n kesän t o i m i n n a s t a , piiä^i-^iv-j jäseniä
että voitaisiinko l a i t t a a p a i k a l l i n e n alla. Lusia
leiri Kuitenkaan ei voida tehdä toivossa. i^i^tio
varmaa päätöstä ennenkuin näh-' Sointulan - ^-..^^^j^
dään asioiden ikehittymisestä k u i n - neljä k<'K"UMa
ka ne menee,
tetty "Toverittai-<
pois sulkemisen j u i i u » = i . c i„;meaa.
omaiseen, paikkaan, r ^Myöskin on : P a ! - * : ! " " " " ^ ' ^ " . u t pi^-
n Kuin. n e i j . . - . ..jjin on
le. Protesti on lähe- k " » " ' ' ' f ^ ^ o t t o . ^
.erittaren" Canadasta t a l a i . c n h y ^ i o .
lisen johdosta asian- olojen .^•''^'imeaa K'
osaa. Myöskin .ryhmä toisen neu- "?f^"..,^;f'*'^^^^^aSen ^
vottelukokoukseen. Nuorison ^a- tilaisuiu.^--^ p^^igo
listusiltama pantu toimeen. Myös- tn n },vTäkrL .
kin lokakuulla toimitaan iltama ^«";^""'^^\^.;3, "lähetetty
jossa esitetään näytelmä "Kyläsat-, S<.-o. - - _ ^^.jjr,
raappi Jäsenryntä3'kseen ote-: prote.^ti harjoJf
taan osaa, jokainen jäsen organi-, r j ; . ^ c . i • . ..j^^^^jtaisi
seeraamaan uusia jäseniä. Tilanne ryos.ojen j a ^^^^.^^
kärjistyy, joten jokaisen naisen t u - d o s t a . JO'^.^^.;^^^. ^
Iisi käydä valvomaan yhteisiä asioi-; l u o K ^ a a ^ jvöttömäin,5*
ta. Sihteeri velvoitettiin järjestä-1 m y o . °,~^^j.j.-n,a]la oh..
neuvotteli*?-,
Pioae^;
kallisesti. La"^»^ .
mään Cob Treen naiset koolle, toon.
koska heidän on vaikeampi tulla
Ladysmithin kokouksiin. Albertan
lakkolaisille luovutettu §2.00f ja
koottu vaatteita. Lasten sunnun­taikoulun
järjestämiseen otetaan
osaa j a englanninkieltä ryhdytään
opettelemaan jos saadaan opettaja.
VancoiiTer'in raportti 3 knnlta:
Kokouksia on pidetty kuusi.
a
maisen
couTeri.=sa.