Vapaus, January 29, 1948

              iiiMmiaini
itavenikeHa
>-ew yorlt^ Vastatessaan Y h d yt
^iiui3; valtJodepartaMntia seasatio-sijeen
n i t s i e a a s i a i t i r j a i j e i o j e n j u l.
estisfeen u k ä l a i n e n DaiJy W o r
Vj):-odepartinentti t a r v i t s i k i p e ä s ti
*r^i:e:ta erotakseen R o o s e v e l i i n JaJ-i-
Po'j54ainin . r a u b a n r o p i m u k s i s ta
^uvö='.olJiion kanssa.- •
Truman h a l l i t u s t a r v i t s i uuden k i r -,
c,;:u-otöikkojen' s e n s a i i o n ajaakseen
paha=Ti. l ä v i s t e t y n M a r s h a l l in
LjunrJteLTian, jorsa olevat -avustus-'
I r i t e l o i ä t m u r s k a t t i i n B e r n a r d B a -
Lichiri j a J o h n Poster D u l l e s i n a v o i ­della
sotakiihotuksella. , ;
Tosiasia on. e t t ä T r u m a n - M a r s h a li
tunr-i*elnian .sotakohde o n n o s t a t : a -
J: j a i l i u v a s t i kasvavaa huolestunei-uutta
t ä s s ä maassa. H e n r y Wallacen
nuhan ohjelmaan perustuva kolmas
olue on saanut sellaisen kannatuk-en
mikä peloittaa sodanlietsojia. H e
Brvitsevat j o t a k i n r a u h a n l i i k e t t ä pe-biiellak-
seen-.. ,.•
Vu£"ien 1939-41 n a t s i e n memoran-lumin
julkaiseminen Neuvostoliiton
Lksan v ä l i s i s t ä suhteista on t ä t en
frumanin h a l l i t u k s e n horjuva teko-
U sen uudelle sotaan p y r k i v ä l l e o h -
blmalle.
1 jo5 T r u m a n l n h a l l i t u k s e l l a ei. ole
[litään- l i i u u t a k u i n k o i n s y ö m i ä nat-.
ten yksityisarkistojen asiakirjoja
[illä oikeutetaan rauhansopimusten
on kielto N e u v o s t o l i i t o n kanssa, n i i n.
Hoin se o n p a l j a s t a n u t i t s e n s ä : en-itä
e n e m m ä n kansakuntien edes.sä
looseveltih rauhansopimasten p e i t ä -
si ja uuden maallmaa-rodan lietso-
POIMITTUA
TOBV^FAHOLiUSIA OV
AOTAKIV TOBOXTOSSA
"Pafaolaiaen rienaa vielä-kiirfeissään
Torontossa, mutta H a m i l t o n i n , suh­teen
o l e n e p ä t i e t o i n e n " ; sanoi entinen
sotapappi J . F . H o l l i d a y . . . _ Uutis-t
i e to H a m i l t o n i s t a , lammik; 26 p n ä .
V.%ML%V VIHT.IHOCSLN
T I L A L L A O V MAMMONA
Lontoo, EncUntt. — E i i g l a n h ih
K i r k o n komussioni on p ä ä t t ä n y t , e t tä
kirfcon kustantama p ä i v ä l e h t i ei päl-i
velisi "sen p a r e m m i n jumalaa kuin
mammonaakaan" . . . . — A P n l i u t i s -
tieto, tammik. . 2 6 - p n ä.
EI XHTÄ.*N PANKKIIRL\
EIK.* T E H T A I L I J , \A
. . . K ä s i t e l l e s s ä ä n Euroopan pakoi
laisten, . s i i r t o l a i s u u t t a mi-. ' M i t c h e l l
f l i i t t o h a l l i t u k s e n t y ö m i n i s t e r i ) sanoi,
etta. h e i d ä n joukossaan ori '5,500 m e t -
s a t y ö l ä i s t a , 3.000 k o t i t a l o u s t y ö l ä i s t ä,
3,234 s e k a t y ö l ä i s t ä , 1,000 rakennus­t
y ö l ä i s t ä , 2,050 m a a l a i s r a k e n n u s t y ö -
l ä i s t ä , 2,000 m a a t a l o u s t y ö l ä i s t ä , 2,457
m e t a l l i n k a i v a j a a . 2 0 0 - t e k s t i i l i t y ö l ä i s tä
j a 100 j a l k m e t y ö l ä i s t ä . . . — C P : n
uutistieto, tammik. 27 p n ä .
SA.VOMALEHTIVAPALTTA
Y h d y s v a l t a i n miehitysalueella S a k :
sassa, 193 t y ö n a n t a j i e n yhdistyksen
Svufliikkeiifeii fcansallislinfiieii
auttaisi paljon kansan asemaa
DoIlariJuoton asemesta olisi syytä
tavoitella lykkäystä itse sotakorvaus­suorituksiin,
sanoo kansanedustaja Pessi
Helsinki, r - Suomen valtion tulo Ja menoanlon k a k s i p ä i v ä i n en
yle>ftk<>siai«telu c d u s k . u n n a » a muodostui oikeiston henkisen köyhyyden
todistukseksi lausui täkäläinen Työkansan Sanomat Ummikuun 18
p : n ä ja s e l i t t ä ä : "llaUituksen esitys on perustetltaan samanlainen
kuin aikaisemminkin kymmenien vuosien kuluessa: Suurin osa raition
tuloista, t ä l l ä kertaa i*, laskeUan hankitUvaksi verotuksella. Oikeis­ton
ollessa e n e m m i s t ö n ä eduskunnassa ja hallitessa Uloudelllsia avain,
asemia ei sen kummempaan ole p ä ä s t y . MutU mitä tekevät oikeiston
kansanedustajat? He s y y t t ä v ä t vaikeuksista konununisteja ja kansan-demokraatteja:
toisinsanoen .«y.vttävät siitä, ettei näillä ole ollut riit-täväsU
valtaa asettaakseen oman talouspolitiikkansa tilalle . .
. . Y l l ä r a a i n i t t in tilanteen korjaamiseksi kansanedustaja, puoluesih-
. teeri Ville Pe.ssi esitti eduskunnassa viehtiteoUisunden suuryhtiöiden
vaKion haltuun ottamista, perustaen e s i t y s t ä ä n ja selostaen maan
t a l o u s e l ä m ä n tarpeita mm, seuraavasti:
. . . M a a l l a m m e on olemassa m a h ­dollisuudet
h e i k e n t ä ä uhkaavasti l ä ­h
e s t y v ä n . k a p i t a l i i t i s e n " talouspulan
t u h o i s i a seurauksia. T ä m ä tie ei ole
k u i t e n k a a n s u u r p ä ä o m a n ?.jama k a n -
-^an kurjistamisen t i e , > a a n m ä ä r ä t t y ­j
e n rakenteellisten muutosten teko
k a p i t a l i s t i s e e n t u o t a n t o j a r j e - s t e l m ä ä n.
Suunnitel.malli.^ta . .talou-spolitilkan
noudattamista varten on- v a l t i o n o-suutta
tuotannollise.s.sa toiminnassa
" I Ajatelkaamme näiden. . oletetusti
In^satiömäisten, asiakirjojen logiik-
L. Ne todistavat, v i e l ä p ä n i i d e n 10:.
t ä osalta m i k ä l i ne ovat v i r a l l i s ia
aakirjoja eikä y k s i t y i s i ä n a t s i a r k i s -
3ja, a i v a n toista m i t ä k i r k u v a t otsi-
)t sanovat n i i d e n todistavan. Ne, to­istavat
S t a l i n i n k ä s k e n e e n H i t l e r in
iennä h e l v e t t i i n v i e l ä p ä s e n k i n j ä l ­leen
k u n H i t l e r y r i t t i lahjoa Neii-jstoliiton
lupaamalla alueellisia
myönnytyksiä.
Tämä t a p a h t u i sen j ä l k e e n k u n läni-
Svallät antoivat T s h e k k o s l o v a k i a n ja
[oko Euroopan H i t l e r i l l e l a h j a k s i s i i -
e t t ä h ä n h y ö k k ä s i - Neuvostollit-
Miehet jotka y r i t t ä v ä t nyt .saada
ludelle " K b m i n t e r n v a s t a i s e l l e " sodan-jetsonnalleen:
tekosyyn .ovat ..juuri
liitä samoja m i e h i ä jotka innok-aasti
k a n n a t t i v a t S a k s a n fasismia ja
Ien j a p a n i l a i s t a l i i t t o l a i s t a "kommu-
(istivastaisena etulinnakkeena".. N ä -
miehet ovat: Herbert Hoover,
lohn Poster Dulles. j a s e n a a t t o r i V a n -
lenberg.
.Vyt n ä m ä - miehet, T r u m a n i n h a l l i -
u l « e n ' k a u t t a , vetoavat A m e r i k a n vär;
istöön seuraavasti: " K a t s o k a a , ei edes.
bitler voinut o l l a rauhassa Neuvos-loliiton
kanssa. M i t e n me voimmp
jlla?" T ä s s ä logiikassa he omaksuva.t
pitlerin k a t s a n t o k a n n a n omakseen. .
Jos H i t l e r ei t u l l u t toimeen S t a l i n in
anssa. se j o h t u i . s i i t ä , ettei S t a l in
oskaan horjunut h e l l i t t ä m ä t t ö m ä s sä
liiiamieli.syydestään Saksan, fasismia;
Johtaan. T ä m ä olt t o t t a v i e l ä Saksan
. Neuvostoliiton h y ö k k ä ä m ä t t ö m y y s -;
pimuksen a i k a n a k i n , m i k ä o l i S t a l i -
|iin oikea, j a viisas vastaus Mynche-petokselle,
m i n k ä . B r i t a n n i a j a ,
anska a l l e k i r j o i t t i v a t . Voimakkaat'
yt m e i d ä n valtiodepartmentissam-tukivat
- M y n c h e n i n sopimusta j a
loin miltei k a i k k i n e sanomaleh-;
Pe>, jotka ovat uudelleen h e n k i i n he-edustaenpaaasia.
ssa n i i t ä t e o l l i s u u s - [ . l i s ä t t ä v ä . Suuria koko maan talou-p
i i r e j a joi.ka auttoivat natsien r a h o i t -
tami.sta ja saivat s i n ä voittoja, on
.sallittu, j ä r j e s t y ä -uudelleen j a n i i tä
on k a i k i n k e i n o i n s i i n ä rohkaistu.
Jokaiselle näille t y ö n a n t a j a y h d i s -
tykselle. on annettu oikeus j u l k a i s ta
yhta s a n o m a l e h t e ä tai julkaisua.
: Saman alueen unionisuselle l i i k k e e l.
le on a n n e t t u lupa v a i n - y h d e n sano­malehden
julkaisemiseen . ; . — B a r ­n
a r d R u b i n . . ; '
PANKKIIRIT OVAT
JO HALLITUSMIEHLl
R i v i j ä s e n - m i l j o n e e r i pitaa varmaan
itseaan tavallisena k e r j ä l ä i s e n ä k un
h ä n • ajattelee presidentti T r u m a n in
kabinetin . joiden.kin j ä s e n t e n huvi­a
l u k s i a , ampumaratoja, m e t s ä s t y s h u -
v i l o i t a j a p a n k k i l i i k k e i t ä . H ä n apri­koi,,
e t t ä mita j u m a l a i n r i k k a u k s i a re-publikaanipuolucen
presidentti- ottai.".
H a r r i m a n i n , Forrestalln j a Lovettin.
kolmen kansamvali-sen p a n k k i i r i n t i ­l
a l l e , jotka i s ä n n ö i v ä t T r u m a n i n k a ­binetissa
. . .— A r t Shields, The
AVorker.
KOOLIN.SA ON HEILLAKIX
. M e i d ä n maa.ssamme ei ole sosiali­demokraattista
joukkopuoluetta. M u t ­ta
m e i l l ä on p a l j o n taantumuksellisia
.sosialidemokraatteja -ja i m p e r i a l i s t i en
t y ö v ä e n luutnantteja, jotka saarnaa­vat
so.siaalista e d i s t y s t ä mutta^ k ä y ­t
ä n n ö s s ä harjoittavat a n t a u t u m i s t a j a
luokkasovnnoa . . . P u n a k a u h u n liet­sonnan
j a m u i d e n menetelmien avulla
he y r i t t ä v ä t hajoittaa t y ö v ä e n l i i k k e en
r i v i t . . . — Eugene Dennis,, L e n i n in
muistojuhlassa, New Yorkissa.
teen- r a t k a i s e v a s t i v a i k u t t a v i a -tuotan-
.to- j a l i i k e l a i t o k s i a on saatava v a l t i on
h a l t u u n .
. T ä l l ö i n tulevat ensi k ä d e s s ä kysy­mykseen-
vientileoUisimden suuryhty-m
ä t . . N ä m ä ovat koko olemassaolonsa
a j a n saalistaneet valtavia voittoja
t y ö l ä i s t e n ja:tal-onpoikien.kiLstannuk-sella.
Suomen k a n s a n valtaosalla, e i
v a r m a a n k a a n ole m i t a a n .sita--vas­taan,
etta sellaiset vientiteollisuuden,
y h t y m ä t k u i n K y m i Oy, A h l s t r öm Oy,
Ro.senlew Oy, S e r l a c h i u s Oy, Y h t y ­neet
Paperitehtaat Oy, K a u k a a n T e h ­das
Oy j a N o k i a O y o t e t a a n valtion
h a l t u u n .
N ä i d e n yhtymien voittoka.ssat o-vat
alipalkatut työläiset ja kon­nuiltaan
ajetut talonpojat koon-,
nect. Niiden yhteinen, julkisuu­teen
saatettu nettovoitto vuonna
1946 oli 468,8 miJj. mk ja niiden
— Thomas Edison keksi e n s i m m ä i -
.sen fonografin V. 1877...
kuolettavan tarkasti: sen. miksi T r u ­m
a n i n :valtiodepartmentti k i e l t ä y t yy
nyt tekemä.?ta; rauhaa, Neuvostoliiton
kan.ssa. Meidän hallituksemme : on
omaksunut . Neuvostoliittoa kohtaan
saman kannan mikä oh Saksan-Jar
p a n i n akselilla sitä kohtaan.
fValtiodepartmentin- sodanlietsojat
haluai-sivat . A m e r i k a n unhoittavan
R o o s e v e l t - S t a l i n yhteistoiminnan ai-,
kakauden.: He. haluaisivat m e i d ä n un^
Ivoitta v a n , e t t ä P u n a i n e n a r m e i j a me­netti
20-kertaa e n e m m ä n miesvoi-
^ a t f ä n e e t l i a t s i e n propagandan, e t t ä maansa 'Stalmgradissa ja muualla
k u i n muut l i t t o l a i s e i y h t e e n s ä . H e
y r i t t ä v ä t h ä v i t t ä ä - m u i s t^
-Neuvostoliiton y s t ä v y y d e s t ä s i m ä - m i e -,
[ostoliiton k i e l t ä y t y n e e n kaupoistajlessa. e t t ä voisivat palauttaa ..Mynhe-ptalin
on " v i h o l l i n e n ".
.Ne tosiasiat m i t k ä t o d i s t a v a t ' Neu-:
fi.tlenn kanssa, todistavat myöS' s en
ui:si: o h - e i t t ä m ä t ö n t ä , e t t ä Neuvos-j
a Y h d y s v a l l a t muodostivat
fuuren sotaliifcoh y h t e i s t ä v i h o l l i s t a an
[rastaan.
^'e tosiasiat todistavat miksi Röo-svelt
voi J a l t a s s a muodostaa .perus-;
pn. p u . k ä a i k a l s e l l e rauhan a i k a k a u -
^^.'^s.Amerikan j a N e u v o s t o l i i t o n v ä -
f«en ystävyyden penisteella,
:Namä.. .Tosiseikat . t o d i s t a v a t •• myös
' n i n '•komintemvastaisen". vihan; ja
sodan aikakauden.
N ä t s i l ä h t e i - s i i n perustuva hallituk--
sen 'tekosyy antaa nopean vastaiskun
s i l l ä se.todlstaa J ä l l e e n , . e t t e i ole m i ­t
ä ä n syytä miksi ei saada tomieksl
A m e r i k a n - N e u v o s t o l i i t o n rauhansopi­musta
.ja. m i k s i Washingtonin m i l i t a ­r
i s t i - p a n k k i i r i e n k l i k k i kylmäverise-sti
tekee - • rauhansopimuksen;, mahdotto­maksi.
Mukaansatempaava kuvaiLs J A C K LONDO.NIN, suuren -kirjailij
ja etsijän, elämästä
MERIMIES
HEVOSEN
SELÄSSÄ
on kuuluisan amerikkalaisen elämäkertakirjaiUjan IR^I-^G
STONEN kuvaus J A C K LONDONIN-elämastä, joka on yha seik-kailnrikas
ja t ä y n n ä j ä n n i t y s t ä kuin h ä n e n omat jänmttavnnunat
. seikkailuromaaninsa. Lukija seuraa herpaantumattomalla mielen­kiinnolla
kuvausta J A C K LONDONIN elämysrikkaista nuoruusvuo­sista,
jolloin h ä n h e i t t ä y t v y selkkailusU toiseen ja jolloin k»rjainja-,
kutsumus h ä n e l l e v ä h i t e l l e n selviää, s e k ä kuvausta h ä n e n kamppai­lustaan
taloudelisten vaikeuksien läpi tullakseen kirjailijaksi, kunnes
hänen vihdoin onnistuu murtaa kustanUjia ja »'^akauslehtia >m-
Päröivä "noidankehä" ja h ä n e s t ä tulee >hdellä iskulla Amerikan
•"KipUng". _ Tekijä antaa samalla monipuolisen ja elävän kuvan
Londonin tuotannosta, joka kauttaaltaan kuvastaa h ä n e n ynjfs-kuanallisista
k y s y m y k s i s t ä jo aikaisin omaksumaansa sosialistista
näkemystä.
"MERIMIES HEVOSEN SELÄSSÄ" on viehättävä elämäkerta­romaani.
TiUtkaa joko suoraan kirjakaupastamme tai paikkakun-
^nne asiamiehen kautta.
340 sivua Hinia $2.25
Vapaus Publishing Company Limited
BOX 69 SUDBURY. ONT.
yhteinen kirjanpidonmukainen o
mai.suus oli 11.895,5 milj. markkaa.
V i i m e i s t e n kahden vuoden aikana
on • v i e n t i t e o l l i s u u s saanut ulkomaan
v i e n n i s t ä ä n suuna . y l i m ä ä r ä i s i ä voit­toja,
joita- eij e s i i n n y l a i n k a a n y h t y ­mien
t i l i n p ä ä t ö k s i s s ä . : T a r k o i t a n y l i - ,
m ä ä r ä i s i l l ä vo.toilla niita voittoja;
j o t k a ö n -saatu y l i k o t i m a i s t e n . h i n ­tojen.
Näiden: vientitexjllisuuden voit-;
tojen on edustaja H u h t a . la.skenut
nou.sevan n. 9 m i l j a r d i i n markkaan,
N i i n h y v i n ovat v i e n t i k a p i t a l i s i i t asi­ansa
.hoitaneet, e t tä
' y k s i s t ä ä n Neuvostoliiton, ja Suo-
: men kesken virroe vuoden lopulla
tehdyn kauppasopimuksen .puit-;
tei-ssa he saavat y l i m ä ä r ä i s t ä voit-,
toa toista miljardia markkaa,
. V i e n t i m m e Neuvostoliittoon o l i v i i - ,
hie Vuoden kolmannella. neljannekT:
•sellä IT^c koko. v i e n n i s t ä m m e . T ä s tä
voi h i e m a n a r v i o i d a kokonaisvoittojen
m ä ä r ä ä .
Ulkomaankauppamme, ansaitseekin
huomiota. E i v a i n e d e l l ä mainitse­mieni
s u u r p ä ä o m a n suurten y l i m ä ä -;
r ä l s t e n voittojen takia, vaan m y ö s k i n;
s i l t a .syystä, e t t ä .-linä e-suntyy selviä-m
e r k k e j ä e n t i s e s t ä .20-. j a .SO-lutiin
k a u p p a p o l i i t t i s e s t a ; - s u u n t a u k s e s t a .
Kauppamme Neuvo.stoliiton kanssa ori
•suhteessa m u i h i n m a i h i n . p i e n e n t y n yt
j a t k u v a s t i vuodesta 1945 l a h t i e n . K o i - ,
men e n s i m m ä i s e n n e l j ä n n e k s e n tuon­t
i Neuvostoliitosta: v. 1946 oli n;.;24%
kok-onalstuonnistamme. Viime, vuq-den
vastaava l u k u on n . 13%. Vapaa
vieritimme Neuvostoliittoon oU v. 1945
kolmen -nefljänneksen aikana .n.. 26%
k o k o n a i s v i e n n i s t ä m m e , mutta viime
vuoden vahtaava l u k u oli 'Vain 17%.
T ä m ä ei ole i h m e t e l t ä v ä ä , kun ulko-m
a a h k a u t p a m m e ' - s u .u n t a u ksesta
p ä ä t t ä v ä t edelleenkin samat.. v i e n t i ­teollisuuden
m y y n t i y h t y m ä t . . jotka
m ä ä r ä s i v ä t .suunnan ennen sotiakin.
Ja kuitenkin Ne u V O s toliiton
kanssa tehdyt kauppasopimukset
. ovat olleet maallemme e r i t t ä i n e-diillisia
ja pela.stanect kansamme
jo useampaan otteeseen n ä l ä n h ä ­dästä.
N i i n kauan: k u i n ulkomaanfeaup-paamrne.
h o i t a v a t edelleen -yksityiset
k a p i t a l i s t i t ja- h e i d ä n msThtiyht:/-
i n ä n s ä , ei s i t ä hoideta koko . k a n s a ­k
u n n a n etujen mukai.se.sti: , . V a l t i on
v a l v o n t a a tehostamalla v o i t a i s i i n u l ­komaankaupan
o i k e a l l a , - j ä r j e s t e l y l lä
h e l p o t t a a ' Vähävaraisen kansano.san
e l ä m ä ä ja; a u t t a a . t u k e m a a n n i i t ä aio-:
j ä . jo"tka ovat nyt .syrjäytcty.ssä. ase-,
.-nassa.
P a r a s r a t k a i s u o l i s i u l k o m a a n k a i i -
p a n ottamisen v a k i o n ^haltuun, josta
olen tehnyt eduskunnalle esityksen,
s a m o i n k u i n m ä ä r ä t t y j e n s u u r t u o t a n -
t o l a i t o s t e n k i n kansallistamisesta.
K a n s a l l i s t a m i s e n v.astuslajat ovat
e s i t t ä n e e t usein v ä i t t e e n , ettei k a n s a l ­l
i s t a m i n e n olisi taloudellisesti kan--
n a t t a v a a . H e peloittelevat, e t t ä verot
muka nousisivat j a v a l t i o n kassa kui-^
vuisi kokonaan. E r i t y i s e s t i edustaja
Ok.sala on y r i t t ä n y t t ä ä l l ä eduskun­n
a s s a k i n o i k e i n n u m e r o i l l a todistella,
ettei kansallistaminen kannattaisi.
N ä i n ei k u i t e n k a a n ole: a s i a n l a i t a .:
Kukin kansallistettu yritys voi
itse maksaa korvauksesta johtu­neen
kuoletulcscn ja korot.
On huomattava, ettei y h t i ö i t t e n v i r a li
l i s i i n v o i t t o i h i n ole l a i n k a a n laskettu
v i e n t i t e o l l i s u u d e n y l i m ä ä r ä i s i ä voit­toja
eikä. n i i t ä summia, j o i d e n .salaa­miseen
suurteollisuuden h a r j o i t t a j i l la
on olema.ssa laajat mahdolli.suudet.
Y r i t y . s t e n k a n n a t t a vaisuus, v a i k k a ne
itse maksavatkin k a n s a l l l s t a m i s k u s -
tannukset. on i l m e i n e n . Lisäksi ori
otettava huomioon se s u u r i t u o t a n ­n
o n nousu, j o k a s i a d a a n a i k a a n s u u n ­n
i t e l m a l l i s u u d e n - t o t e u t t a m i s e l l a s e kä
Yritysten t y ö l ä i s t e n : s e k ä teknillisen
h e n k i l ö k u n n a n ! suuremmalla t y ö t a r -
molla, h e i d ä n voidessaan t y ö s k e n n e l ­l
ä o.maksi j a koko y h t e i s k u n n a n h y ­v
ä k s i .
Y h t e n ä p ä ä v ä i t t e e n ä k a n s a l l i s t a ­m
i s t a v a s t a a n on esitetty, e t t ä t y ö l ä i ­set
m e n e t t ä i s i v ä t vapautensa, jos
k a n s a l l i s t a m i n e n s u o r i t e t t a i s i i n . H u o ­l
e s t u m i n e n o n v a i n p e r ä t i l ä p i n ä k yf
v ä ä . .sillä- • •
juuri ne piirit, jotka nyt ovat niin
suruissaan työläisten oikeudesta
saada vapaasti muuttaa työpaik­kaa,
olivat 20- ja 30-luvuilla laati­massa
ns. mustialistoja, joilla teh­taiden
ovet poliittisesti e p ä m i e l u i ­silta
t y ö l ä i s i l t ä suljettiin.
E d u s k u n n a l l e j ä t t ä m ä n i kansallis­t
a m i s l a k i e h d o t u k s e n 10. § n johdosta
ovat p o r v a r i l l i s e t j a olkeistososiali-demokraattiset
p i i r i t : nostaneet suu­r
e n melun; Ne v ä i t t ä v ä t ; e t t ä p y k är
I ä n a v u l l a a i o t a a n t e h d ä t y h j ä k s i t y ö ­l
ä i s t e n lakko-oikeus.; , E i k u k a a n t ä s ­s
ä maassa-Voi sanoa.. e t t e J v ä t k ö _ k o m -
m u n i s t i t olisi aina taistelleet t y ö l ä i s ­t
e n l a k k o - o i k e u d e n puolesta; • M e t u ­lemme
n i i n t e k e m ä ä n v a s t a k i n . M a i ­n
i t u n . l a k i e . s i t y k s en 10. § e i ole t a r k o i ­t
e t tu t y ö l ä i s t e n lakko-oikeuden r a -
• j o i t t a m l s e k s i . -
Mainittu pykälä on tarpeen kan­sallistettujen
laitosten toiminnan
jarruttajien. ja t u h o t y ö n t e k i j ä in
k u r i s s a p i t ä m i s e k s i .
N i i n ovat t y ö l ä i s j o u k o t k i n ' a s i a n k ä ­s
i t t ä n e e t e i k ä n i i t ä m a i n i t t u määray.s
l a i n k a a n huolestuta. T u n t u u k i n s i l ­t
ä , e t t ä t ä h ä n k a n s a l l i s t a m i s e n vas­t
u s t a j a i n meluun sopii mainiosti suor.
malainen-Sananla-sku: Se k o i r a ä r ä h ­t
ä ä ; j o h o n k a l i k k a koskee.
P i t ä i s i n aivan r . v ä i t t a m ä t t ö m i l na
r y h t y ä jo t ä s s ä vaiheessa t o i m e n p i ­t
e i s i i n tuotantomme kontrolloimisek­si
nimenomaan m i k ä l i se koskee tuo­t
a n n o n voittoja. Tuotanto- j a l i i k e ­l
a i t o k s i l l a o n k a i k k i mahdollisuudet
s a l a t a osa: tuloistaan.^ N y k y i n e n : ve­rotuksen
y h t e y d e s s ä t a p a h t u v a kon­t
r o l l i ei ole l ä h e s k ä ä n tehoka-S; OI i s i
fSaatava a i k a a n j o n k i n l a i n e n valtion
k o n t r o l l i e l i n , jolla; olisi t a r v l t t a v al
4f k o n i l r . i i t e r i o n kauppapohitvisen o«a5-<
: t o a i i l l o j i e n p ä ä l l i k ö n , . v a r a i u o a u i ri
M a r t t i V i r k k u s e n e s i t e l m ä ; j o n k a h äp
p j t i .^menkan m a t k a l t a a n p a l a t t u a an
Supmen L:ikem:ei;yhd:styksen kuu-k
a u ä i k o k o u k s e s s a vnme vuoden hel­mikuussa.
Tassä esitelmässäii^n tuo-m
a r i . V i r k k u n e n Kauppalehden m u ­k
a a n kertoa mm.:
"•Viiiisa neuvotteluissa, joita Suo.
. men puolesta Export-Import Ban­kin
kanssa käytiin, annettiin aivan
selvästi ymmärtää, etui sosialisoin­tia
tarkoittavat toimenpiteet Suo­messa
voisivat iopetta.i oikeuden
- jatkui-asii käyttää •myöiinetläviiä
luottoa: Myöskin kaikki yksityis­pankit,
joiden kanssa Jiioloista krs.
kasteltiin, korostivat, et.a on erit­t
ä in t ä r k e ä t ä m y ä s k i n u l k o m a a i a i -
sen luotonsaannin kunnalta, etta
y k s i i y i s y r i t t e i i ä l s y y t e c a pohjautu­kaa
taloudellinen jarjtrstclmä edel­leen
tulLsi jatkumaan Suomessa.
Kaikki kokeilut tassu suhteessa
olisivat omiaan vaikeuttamaan
luoton myöntämisiä."
T a t a k a i on k e n e n k ä ä n mahdoton­t
a tulkita-muuksi k u i n p e r i n . h a i k a i l e ­mat
tomuksi yritykseksi m a a r ä t . i mei­d
ä n .sisäisten asiaimme järjcstelystix.
Emme voi hyväksyä sellaista
luottopolitiikkaa, joka perusteetto­masti
ja k ä y t t ä m ä t t ä hyväkseen,
AvioliiHD ja
varallisuus
f o r t Ardinr. — AvjoliJttokys\Tiiyk-i
e s t a p n k i r j o i t e t t u p a l j o n j a t e h ty a r ­vailuja:
;. sjjtakm,- etta m i n k ä l a i n en
a v i o l i i t t o tulee, o l e m a a n tulcvaisuudes.
sa
A v i o l i i t t o o n e n n i k o m a ollut h y v in
f n l a i n e n . ; Mutta Sila mukaa kuin
i h m i s k u n n a n tietoisuus on knsvaniit,
ovat kirkollisenkin taantumuksen
kahleet perheeset-nkm n ä h d e n l i ö l t y -
noei. IhmLset vaativat oikeutta itse
m ä a n i e l l a a v i o l m i o s a a d o k s i ä k i n . K e -
h i t y s u vastustavien voimien l a h o lu
on h.vokätty scsialLstista l i i k e t t ä vas­t
a a n ta m a n johdosta keinoista valit­tamatta.
Sosialistien o.suu.s on siinsi
v am .se. e t t ä se p y r k i i voittamaan i h -
mi.skunnalle vapauden n i i n pt'rh<?e.s.sä
k u i n valtias.sakin. Mutta sc on kt-hi-tyk-
sen .tulos, e t t ä on olema.ssa .sasia-l
i s m i a . j o t a taantumuksen taholta a i ­na
vastustettu ja vastustetaan vdeU
leenkin.
On k u i t e n k i n ilahduttavaa n ä h d ä,
e t t a nainen, joka nykyisen a v i ö l i i t t o -
jarjo.stelman aikana kiirsii paljon
e i i e m n i a n k u i n mies, o n k y o n n y i sau­m
a a n jo j o n k i n v e r r a n vapauksia i t s o l -
TiJrijtahia. lanimik. 29 p. — ThursÖay, Jan. 29
edes harkitsematta, niitä keinoja. "än on .saanut ovet auki oppi­joilla
kansamme voi.«ii'vaikeuksis- l-^iwksiin j a o n kyennyt l y h y e s s ä ajas.
taan :omin voimin selviytyä, vaa^
rantaa ma,imme xiippumatlomuu-den
ja itsemääräämisoikeuden.
Maamme vapauden m y y m i s e l l ä , .sen
itsem.T;iräämisoikoudcn rajoiltnmlsci-l
a saatetaan kyllä pelastaa muuta­man
kymmenen kapitahstiperhcen
yksinoikeu.s suurtuotan,tolaito.s.ten o-mistuk.
seen ehkä .muutamaksi • vuo-deksii
mutta kansakuntam'ine.. ra.si-t
u k s i a .se e i poista, p i d e n t ä ä vain n i i ­den
ke.stämi.sen aikaa va.slaava.sti. Nyt:
kuluvana v u o ' i n a .suunnitellaan otct-tavak.":.!
vuolui.sia sotakorvausmaksu-jamme
j a aikaisemmin, otlamiemme
velkojen korkojen nvenoja .vastaavia
luottoja n . 100 milj.- d o l l a r i a j a suun­n
i l l e e n va.staavai summat vuo.sittaini
n i i n kauan k u i n .sotakorvaus-suontuk.^:
s i a k e . u ä ä . Jos n a i n t e h d ä ä n , ; m c r k i t -
see .se m i l t e i .samanlaisten rasitusten
j a t k u m i s t a vuosiliausia sotakorvausr;
.suorituksiemme: i x t a t t y m i s e n j ä l k e e n ­k
i n .
Eikö olisi paljonkin järkevämpää
pyrkiä jarjesUimään elämämme
niin, e t t ä saisimme pidennyksiä ja
lykkäyksiä itse sotakorvaussuorir
tuksiimme. En uskoisi .sellaisen
• olevan mahdoton ta, koska sellaista
' on t.ipahtunut maamme kohdalla
.likaisemminkin. Se olisi maal­lemme
tietysti paljon edullisempaa
kuin e p ä i l y t t ä v i i n ulkoisiin lainoi­hin
turvautuminen.
Täs.sä vain: muutamia näköaloja
l u o t t o p o l i t i i k k a m m e oikeasta ja.kan,--
sammo etujen ' m u k a i s e n hoitanii.sen
mahdollisuuk-sistai :
• E n v o i olin koskettelematta-lyhyesti
myös kotimaisen - . l u o t i o p o l i t i i k an
.suuntaa. N o u d a t t a m a l l a oikeata luot­t
o p o l i t i i k k a a voidaan.;edistaa tuotan­non
noasua,. c s i a a inflaiuiOta ja ..siten
huomattava.sti ' a u t t a a ,. taloudellista
v a k a u t u m i s t a. Mutta- l u o t t o p o l i t i i k an
a v u l l a voidaan myo.skin. tuhpia huo­mat
tava : j o u k k o kansanlaloudcUlse.sli
t e r v e i t ä p i k k u y r i t t ä j i ä , n i i n k u i n ta-;
pahtui vuosina 1930--1933.
T ä l l ä h e t k e l l ä y h ä j a t k u v a inflaatio
a i h e u t t a a entista .suurempia yaikeukr
. sia • l u o t t o k y s y m y k s e n ja:rjestely.ssa„ ja
s i k ä l i k u i n r a h a n arvo a l k a a . v a k a a n ­tua,
n ä m ä vaikeudet tulevat kasva­maan.
,
Ellei Suomen Pankki noudata
sellaista luottopolitiikkaa, joka pa­kottaisi
varakkaat s u u r y h t i ö t huo­lehtimaan
omien' pääqmiensa. l i ­s
ä ä m i s e s t ä m a h d o 1 lisuuksiensa
mukaisesti, tulee pienyrittäjien
luotonsaanti varsin huomattavasti
vaiketitumaan vielä nykyisestään­kin.
Jo nyt luottovaikeudet asctr
tavat p i e n y r i t t ä j i l l e usein voitta-
^ mattomia vaikeuksia,
On olema.ss3 e r ä i t ä m e r k k e j ä siita.
e t t a m e i l l ä p y r i t t ä i s i i n sellaiseen luot­t
o p o l i t i i k k a a n , jonka paamaarana .tu­l
i s i olemaan luoton .saannin vaikcu*-
: i a m i n 6 n vararikkojen: u h a l l a k i n . K un
täll-iLsta -uositellaan e r a a n ä keinona
tvo-vOiman puutteen p'-jir,tamis'2kst, o-sa
osoittamaan, e t t ä hun voi suorittaa
k a i k k i a n i i i d t e h t ä v i ä mitä mieskin.
M u t t a k u i t e n k i n naisten c s u u s o n v i e ­lä
pieni kapitalistisessa mai.s.sa Meillä
esimerkiksi: taalla Canada.ssa suvai­taan
naisppetlajia kouIuis.sa., mutta
kun he m e n e v ä t n a i m i s i i n , n i i n ä i t i y ­den
takia heidut pakotetaan luopu­maan
toimistaan. Sn,s sen j i l l k e en
k u i n n a i n e n .saa e n e n i n i ä n k ä y t ä n n ö l -
li-sta kokemiLSta a i i i n a , pakotetaan
hänet luopumaan - t e h t ä v i i s t ä , - johon
hun on vuo.sien työn uhrannut. .Mikä:
menetys tamh onka.in yhteiskunnalle.
Ihmi.sen.ika on yleen.sä l i y v i n lyhyt j a
» n a k i n viela k a h l e h d i t a a n tuollai.silla
säädöksillä, n i i n m i t e n yleensä voi­daan;
puhtia onrK-llise-sta avioliitosta
.silloin kuin ihminen ei . v o i ' o m a l la
t y ö l l ä ä n luoda itselleen-parempaa toi­meentuloa.
..
T y ö l ä i s n a i s e n - a v i o l i i t t o k a p U a l l s t i -
.se.ssa. yhtelskunna.s.sa ei ole henkj-b
r j u u t t a parempi j a ,sik.si a v i o l i i t t o -
s a a d o k s i ä ei e n ä ä v o i d a , p i t ä ä tuhat­vuotisten
.säädösten maar.aysvallan a -
lai.sina. Mutta avioerot eivät. myö.s-k
ä a n ratkai.se t ä l a pulma.-i, vaan t ä y ­tyy
tulla yhtei.skunnallinen muutos,
jossa t y ö h y ö d y t t ä ä kalkkia.
Onko. t ä l l a i n e n muutos mahdollineii
valtuudet tuotanto- j a - l i i k e l a i t o s t e n soittaa iie selvästi c r ä i d o n p n n e n p y r -
tutkimlseen; Samoin olisi t€ho.slet-tava
j a p a r a n n e t t a v a tuotantoneuvo.s-tojen
työtä.- L a k i , j o n k a p u i t t e i s s a ne
t o i m i v a t t ä l l ä h e t k e l l ä , r a j o i t t a a n i i ­den
mahdollisuuksia j u u r i tuotannon
k o n t r o l l i t a r k o i t u k s e s s a n i i n , e t t ä k ä y ­t
ä n n ö l l i s e s t i katsoen ne e i v ä t voi k o n^
t r o l l o i d a asianomaista laitosta..
Lakia olisi t ä s s ä suhteessa muu­tettava
siten; e t t ä tuotantoneuvos-tot
voisi\'at. muodostua e d e l l ä m a i ­nittua
valtion k o n t r o l l i e l i n t ä aut­tavaksi
elimeksi.
AMERIKKA MÄÄRÄILEE SUOMESSA
T o i n e n , taloutemme tulevaisuuden
k a n n a l t a ensiarvoisen t ä r k e ä kysy­mys,
on -ulkomaLsen J u o t t o j x i l i t n k k a m r
me ohjaaminen : oike'aan uomaan;
T e o l l i s u u d e n -tuontannon k o h o t t a m i ­seksi,
- p ä ä a . s i a s . s a : : e n l a i s t € n raaka- a i ­neiden
h a n k i n t a a varten, on v ä l i r a u ­h
a n teon Jälkeen otettu ulko.maisia
luottoa k a i k k i a a n y l i 200 mitJoonaa
d o l l a r i a Suurin osa .siitä on tullut
vientiteollisuutemme hri' ä k £ i . Niin
t ä r k e ä t ä - k u i n . u l k o l a i s t e n luottojen
ottaminen: kohtuulIises.sa. m ä ä r ä s sä
o n k i n ; ei loppujen lopuksi ole t e r \ ' e t tä
talouden hoitoa l i i a n suuressa m ä ä r in
nojata t a l o u s e l ä m ä m m e vakauttamis-ta
ulfcolaisiin l u o i t o i h i n.
k i v a n .sellaiseen luottopolitiikkaan,
j o k a asettaa päa.Tiaarak:if;en; k a i i s a n -
- t a l o u d e l l i s e s t i terveiden: Rienyrit-ajien
luoio.n.saahiUn •vaikeuttamiseen eika
s u i n k a a n vain keinottelijoiden luo­t
o n s a a n n i n e s t ä m i s e e n . Tällainen
l u o t t o p o l i t i i k k a Ci.suinkaanedi-sta t a -
i o u d e l l i s t a väkautumi.Ma , e i k a , enn.en
k a i k k e a tuotannon nousua. Se tuJi-.!
v a i k u t t a m a a n tuotantoa supLstavas-ti.-
Sen nouriatia.mr.en -ieurauk-ena
tulL^-.i olemaan yksiiyi-synf-ajien pe­rusjoukon,
var.smaisten p i e n y r i t t ä j i e n,
a -ie.man e p ä v a k a i s u u s ; O-sa: h e i s t ä , me.
y l i t y k s e t , , j o i d e n varoi.sta huomatta­v
a n o.sanmuodastavat Vieraili vara ti;
ovat k ä y t t ä n e e t k i r j a n p i d o l l i s i a asakc-!
p ä ä o m a n korotuksia o.sakkaittcn.sa
:voitto-osuuden li.saami.seksi. Näin '
suuromistajat ovat. voineet k ä y t t ää
vieraita varoja omien himkilökoh-taisten
tulojensa li.säämi.scksi ja r i ­k
a s t u a — v i e l ä p ä sotakorvaustuot-teita
valmistamallakin niin pai-jon,
että kykenevät nielemään ei
vain pienyrityksiä, vaari* sellaisen
.suuryrityksenkin kuin Arabia Oy. '
; Tama; JO puhuu .selvuä k i e l t i l / y k . s i -
-tyisten suurpankkien kansallistaini-.
.sen :puolesta.': • V :
.Mutta . m y ö s k i n Suomen P a n k i n l u i -'
det luotonanto-ohjeet o.soittavai .sen
p y r k i v ä n . noudattamaan - luoLtopoh-
. t i l k k a a ; : joka el ole omiaan odista-maan
tuotannon kohoamista. Osake-voittojen
rajoittaminen .siten kuui
Suomen Pankin ohjeet e d e l l y t t ä v ät
ei csta . s u u r y h t i ö i t ä jakamasta koh­tuuttomia
voitto-osinkoja, sen j o h -
do.sta, e t t a huomattava o.sa eniten a n ­siottomaan
,voittojen nousuun v a i k u t ­t
a v i s t a kirjanpidollisista': o.sakep;i:io-man
korotuksi.sta t e h t i i n jo v; .194G;
T u o t a n n o n nousun ja: siis. taloudcllir!
.sen vakauttamisen k a n n a l t a v a a r a l l i ­s
i n t a on k u i t e n k i n . se., etiu. ohjeissa•
k c h o i l e l a a n . . uusia o.sakesijoituk.sia
tehneet .asettamaan e r ä i s s ä tapaUk-
.si.s.sa huonompaan a.semaan : k u i n e n ­tiset
osakkeen omistajat. E i voida o l -
,:la eri m i e l t ä - . s n t a , e t t ä t ä l l a i n e n muo.
dostuu uusia o.sakesijoituksia i j a r r u t -
tavaksi j a Iisaa porssikeinottelumaIVT
d o i l i s u u k s i a : v a n h o i l l a osakkeilla.
Tuntuukin sillä; että .Suomen
Pankin uu.silla luotonanto-ohjeilla
ei ole p y r i t t y k ä ä n niin paljon osin­kojen-
rajoittamiseen kuin . uusien
f>8akesijoituksien e s t ä m i s e e n ja sen
kautta tuotannon nousun jarruttu-miseen.:
:'
N ä y t t ä ä .sjliä, etta hallituksen, jo'i
se aikoo t<'jtcultaa.vakauttamisen tuo.:
t a n t o a kohottamalla, on s y y t ä vakav
va-sti; k i i n n i t t ä ä huomiota rnyöskm
.Suomen P a n k i n l u o t t o p o l i t i i k a n suun-taam:.<;
cen a.siaan k u u l u v i l l e rait^Mllc;
. ..Maamme valtiotalous j a koko maan
l a l o u o e l ä m a on vaikeuksissa; - Nana
vaikeuksia ci ole j ä r k e v ä l l ä : tavalla
p y r i t t y poistamaan. Monet merkit.
jOLSta edellä- volen eraita m a i n i n n u t.
Virallinen selostus
Suomessa vangituista
virolaisista ~"
IlelKinkL—. {S-S> Rauhansopimuk­s
e n 9. a r t i k k a l a n b-kohdan mukaan
S u o m i - o n velvoUinen luovuttamaan
ne l i i t t o u t u n e i d e n ja hittoutuneiden
v a l t o j e n kans.ilaise:. j o i t a .syytetään
s i l t a ; etta h e ovat nkkbneet maansa
l . i k e j a : s y y l l l s t y n i a J l a maanpetokseen
t a i y h t e j . s t y o h ö n v i h o l l i s e n kanssa so­d
a n aikana. Marra.skuun 23 p : n a 1947
c.sitettiin Neuvostoliiton l a h o l t a suul-
]ise.sti, etta eraat p i d ä t e t t y i n ä olevat
N e u v o s t o l i i t o n .kan.sa]ai.-;et mainitun
.saannoksen nojalla luovutettaishn
Neuvostoliitolle, ja kuluvan tammi-:
k u u n 5 pna, j ä l e t y s . s ä nootis.sa Neu-v
o s t o l i i i o n lahcly.stö. on kirjallisesti
uudistanut vaatimukset.
Sivmalla on l ä h e t y s t ö antanut- luet­telon
luovutettaviksi l a a d i t u i s t a Neur
vo.stoliUon kan.-^alalsvsta. Näistä on
loimitctui.s.su tutkimuksussa 14 todet­tu,
sodan aikana palvelleen Saksan
t a i Suomen armeijas-sa sekä yhden
m u u l l a tavoin olleen yhtci.styö.s.sä v i ­h
o l l i s e n kan.-vsa; Ky.»;ymyksc.ssa olevat'
15 lienkiloa ovat nain ollen s y y l l i s ­tyneet
maansa lakien rikkomiseen
rauhansopimukijen 9 a r t i k l a s s a tar­k
o i t e t u i n tavoinv
K u n Ncuvostohiton vaatimus s i s ä l ­t
ä ä . s i t ä p a i t s i ilmoituksen sula, e t tä
h e i l u . s y y t e t ä ä n m a i n i l a s t a teo.sta, t a ­s
a v a l l a n presidentti on y h i a p i t i i v a s tl
oikeuskanslerin laiLsuniion kan.s.sa
valtioncuvosto.ssa tammikuun 17 p n ä
tapahtunee.ssa esittelyssä kal.son.ut
rauhansopimuksen 9. a r t i k l a n h.-koh-d
a n velvoit,tnvan Suomen valtioval­l
a n h y v ä k s y m ä ä n Neuvostoliiton te­k
e m i i n luovutusV.ialimukscn .sikäli
k u i n .sc ko.skee If) N e u v o s t o l i i t o n kan-
.salaisi.a j a p ä ä t t ä n y t .suo.stua h e i d än
-luovuttamiseen Nouvastoliitolle. Nais­t
a h e n k i l ö i s t ä jotka k a i k k i ovat p i ­d
ä t e t t y i n ä , 13 on virolaista; Välirau­h
a n 10. a r t i k l a n mukaan oli Suomi
v e l v o l l i n e n v i i p y m ä t t ä luovuttamaan
l i i t t o u t u n e i d e n 'Neuvostoliiton) ylimr
m ä l l c .sotila.sjohdollc k a i k k r ; f i e n h a l -
lus.sa t ä l l ö i n neuvostorja Uittolalsvan-
Rit. Luo\'uttaminen alkoi lokakuun
p u o l i v ä l i s s ä 1944 j a p ä ä t t y i varsinalr
sesti saman vuoden marraskuu.s.sa,
j o l l o i n o l i l u o v u t e t t u l ä h e s 44,000 v a n.
k ia
L u o v u t u k s i n on t i i m a n k i n j ä l k e en
j a t k u n u t s i t ä mukaa kuin on tavat­tu
s o t a v a n k i l e i r e i l t ä t a i ; l u o v u t u s k u l -
j e t u k s i s l a k a r a n n e i t a h e n k i l ö i t ä , jot­ka
v ä l i r a u h a n voimaan tullcs.sa eivät
olleet p i d ä t e t t y i n ä . :
Vuoden 1945 a l u s ta rauhansopimuk­sen
voimaantuloon mennes.sa o n t ä ­ten
luovutetLu yli 500 l i e n k i l ö ä . . H a n ­k
i t u n l a i n o p i l l i s e n .seivilyk.scn m u ­k
a a n on S u o m i edelleenkin velvolli­nen
p i i l a u t t a m a a n mailssa vielä ole­va
i soiavangit. T ä m i l n • j o h d o s t a : v 1 -
Suomalass*venalaiiien \ >
tekokuitutehdas
perustetaan ^l
ilelsinki. (i»-S) — TamtDlkuun •
19 piia palasivat Moskavasta lakit' I
; r i . J. O, S ö d e r h j e l m , l ä h . neuvos Ot«o ^
V a r t i o v a a r a j a d i p l . Ins. Esko BraaC-t
He ovat olleet neuvottelemassa Neu- *
vastohiton v i r a n o m a i s t e n kanssa suo-n
i a l a i s - n e u v o s t o l i l t t o l a l s e n tekokuitu*
tehtaaTi pcrustamLsesta. Neuvottelun
t u l o k s i s t a olemme saaneet t i e t ä ä seu­raa
v a . i:
NeuvoUelulssa pää.stiin t ä y d e l l i s i f en
y h t e i s y m m ä r r y k s e e n j a .sopimus alle-k
i r j o i t e t a a n l ä h i p ä i v i n ä . Neuvotteluis­sa
p ä ä t e t t i i n perustaa Vi.skoo.sa O y -
n u n h i e n yhtio. Joka tulee rakenta­maan
Suomeen tekokuitutehtaan, '
Molemmat valtiot sijoittavat yrityk-.
.seen 200-mllj. mk k u m p i k i n , mlnka
hsjiksi ne m y ö n t ä v ä t y h t i ö l l e r a k e n -
nusluottoa yht^^ensä 250 m i l j . m k . Teh­t
a a n sijoituspaikkaa ei v l c l d ole lo- •
p u l l l s e s t i m u ä r n t t y , vaan y h t i ö n Joh­tokunta,
johon tulee k u u l u m a a n y h tä
monta ja.sonta k u m m a l t a k i n puolel-.
ta. tulee tekemiuln s i i U l p ä ä t ö k s e n en­si
maaliskuun p u o l i v ä l i i n m e n n e s s ä . :
Parhaat kuulantyöntäjät
\ew: York. The Amateur- A t h l e -
l e t i mukaan .saavuttivat .seuraavat U
u r h e i l i j a a viime vuoden parhaat t u -
lokiset K u u l a n t y ö n n ö s s ä:
.'•>4.lOM—Lipp, V e n ä j ä.
52. 3—Nils,son, Ruot.si.
52. 2 — K a l i n a , T.shekko.slovakia.
5 L 3—Goijanov, Venäjä.
51. 2 Lehtiin. Suomi.
51. 2-~Hu.se»)y, I r l a n t i.
50. 3-:-Knotek, T.shekköslovakia.
i)0. 2- --Petter.sson, Ruotsi.
49. 6 — B ä r l u n d . Suomi.
49. 5—Arvidcson. Ruotsi.-
49. 4-—Anderson, Suomi.
k a j i i l a l l s t i s e n jiirje.stclmiin vallitessa?
Välilottav.a.sll ei, : s l l l a .sen vallitessa
yk^silövapaus rii.stau heikommilta
m a l i d o l l l s u u d c t . T o i n e n syntyy m l l j o -
iieorliiii j a toinen k e r j ä l ä i s e n ä : ja kun
k(?hityksen: eteen vielä asetetaan .sul-,
kuja. ettei i h m i n e n voi e n ä ä omalla
t y o l l ä i m k i l ä n i t s e ä ä n h y ö d y t t ä ä , n i in
m i t ä . s i l l o i n voidaan iiuhua onnelliscs-
(a » violiit^osta. Se cst.aa m o n e t henki -
löt p v s y t t e l e m i i ä n . a v i o l i i t o n ulkopuo­lella
ja liai-joittatnaaii .salaisia puliel--
ta. joita meillä on n a h t i t v a n ä niin
paljon.
K u n siis puhumme tulrvaisuuden
avioliitosta; täytyy on.sin tapahtua
yhteiKkunnallinen muutos, synty ii sel-l-
iinen yhteiskunta, jo.ssa k a l k i l l a on
rnahdollisuus tyolion j a : toimeentu­loon.
Silloin av)oliilo.sKa civäi enää
ole : laloucielHset tekijät ratkaisevina,
vaan - i h m i s t e n .valiilji vallitseva' rak­kaus,:
loi.su.-n.sii ktinMioitUK Ja VeJvolU-
.snudcntunne, jotka ovat paljon luj-em-p
i a KJtcila k u i n mita kirkko j a rnsto-j
«iij«'.st<'lma kykenee kosk.ian m a ä i i t -
telemaan — T S.
Parhaat kickkomiehct
New York. -Täkäläisen Amateur
A t h l e t c n mukaan Kaavultlvat seuraa­vat,
u r h e i l i j a t viime vuoden: parhaat
tulokset kiekonheitos.sa: •
172 10—Lsajev, V e n ä j ä.
171. O—Con.solinl, Italia.
170. 4—T o s i , I t a l i a.
1G4. 5—Z e r a l , Jugoslavia.
163.n-^CobiJan, Jugo.slavin.
162. 2 — L i p p , V e n ä j ä.
161.11%—Ramstad. Norja.
160.10—Wesllln, R u o t s i , ,
160. G'.i—lluutonieml. Suomi.
160. 4—NiQVist, Ruotsi. ,
159. 0--Frann.son, R u o U l.
ranomaiiiet ovat v i i m e kuukausien a l -
k.Tnä p i d j i t t ä n e c t 15 h e n k i l ö ä , Jotka
l ä h i p ä i v i n ä tullaan palauttamaan
Neuvostoliittoon. Myo.skin n ä m ä hen­k
i l ö t o n m a i n i t t u Neuvo.stolilton noo-.
ti.s.sa.
KUOLLUT
T ä t e n haluamme I l m o i l l a » että. .v
Jaakko Peltomaa
kuoli syntymäpäivänään. 20 päivä
tammikuuta 76 vuoden ikitlsenii
va tsassa oleva n kasvi n johdosta,
joka: vaivasi häntä jOMiosikym-nieniä.
Peltomaa oli horjumaton työ­v
ä e n a a t t e e n niie.s, vaikka e i : h än
aktiivisesti ottanut osaa, j ä r j e s t ö ­toimintaan.
.
Saatoimme h ä n e t hautaan tam­mikuun
p:nä Mattawan hau­tausmaalle.
: I . ä h e m p i ä sukulaixia
ei hänellä ollut täällä Canadaiiss*
Lf.lMiti rauhoaaai Jnakko rakas!
Päivd/yösi Oli }i(i(illynyl: .
TOVERIT.
K I ITOS
Emme voi T e n ä k i i t t a a niin s y d ä m e l l i s e s t i kuin piUii.sl, sen j o h ­dosta,
kun .tuJitte merta: y l l ä t t ä m ä ä n omaan k o l i i m m e ^muuttae.Sr
•;;umrne marraskuun . l « p : n ä - I 9 4 7 , tuoden .syömi.set Ja Juomiset t u l ­lessanne.
• K i i t o s s a t ; i k a u n l i . s t a l a h j a . s t a . j o n k ; i t ^ j i t t e t u l l c i s a n n c ; Sillä i i ä - .
kee, vaikka IUUHI :vanhak.sikin; KIIUJIS homman a l k u u n p a n i j o i l le
mr.s. r..;ikei)e j a mr.s. Hapolle sekä suun klito.smr.s. K a r j a l a l l e :hy-va.
sla k e r m a r l a.
Vi'jl;i k e r r a n kiito-. T e i l l e k a i k i l l e.
MR. JA MRS. ANTTI HAKA
{J2'J EVE.N' A V E N E W W E S T M I N S T E R , B . C . r "1
taloutemme, kannalta: t e r v e e m p ää
p y r k i ä t a l o t i s e l ä m ä m m e vakautta^
: , mlseen ja. elinehtojemme paran ta - '
t . m i s e e n i i n o t a n n o n kohottamisen
: kautta vientiteollisuudessamme ja
s i t ä kantta:'pyByä omin voimin j a ­loillamme
muillakin tuotannon a-loilla.
V e l a l l i n e n o n a i n a e n e m m ä n t a i v ä ­h
e m m ä n . i r i i p p u v a i n e n ; velkojastaan
j s s i t ä suuremmassa m ä ä r i n , m i tä
suurempi velka b n .
h e t l ä i s i v a r a r i k o i s s a toimeentulomah- i7nttaavat, . s i ! h e n , , . e t < - : a .suurpääoman
doUisuutertsa - it.senäi.sinä ' y r i t t ä j i n ä , { orni.stajien . t a h o l t a omien ahnuiiten
Jo.s~ vakäutu.T.inen- .saavutetaan vain .1-etupyyvftit-ten vuoksi on n i i t a iLsäity;
t u o t a n t o a supistamalla ja k a n a a n i a - Va^^tainen taloudellinen t i l j n n c , ka.n-loudellLsesti
t e r v e i t ä p i e n y r i t t ä j i ä tu-: san k a n n a l t a katsoen,, muodo.stuu vai-h
o a m a l l a , m e r k i f ^ c t ä l l a i n e n "va-1 keaksi ellei s u u r p ä ä o m a n valtaa
k ä u t t a m i n e n " ; . vain • .suuromi.^tajien
v o i t t o j e n ka-svoia j a k a n s a n j o enne^-
t ä ä n k i n alhaisen e l i n : a ' o n ia.sku3, \
On .sanottava, e t t ä Suomen P a n k k i \
ei eräistä y r i t y k s i s t ä huoii.matta ole j
pystynyt johtamaan luolt^jpolitiik-.
Icaa r.:t«n. e t t ä olisi tukenut h a l l i - ,
t u k s e n : pjTkimyksiä. taloudellisen .va - t
J a s i i n ä .saatetaan m ä ä r ä t y s s ä v a i - |kautuml<H;nedi3täml^seksI.Tahä
heessa. v a a r a n a l a i s e k s i l u o t o n o t t a j a - huomattavalta osaltaan vaikuttanut
maan oikeus m ä ä r ä t ä itse omista asi- se, että yk-sitylspankeilla on .sangen
oistaan.:. Että;: e p ä i l y : o n luotonanta-'.
s i i h e n v i i t t a a mm. Kan-sallis-Osake- \ j i n a j a t a l l e t u s t e n k e r ä ä j i n ä . .Ja .siksi
Olisi itsellemme edullisempaa, ja ^ nykyisen apulaisjohtajan, u l - J on ollut/nahdolllsta. e t t ä e r ä ä t s u U r -
rnaa.'^sammc rajoiteta.
" ;; Ke vaatii ennen kaikkea .suurten
t y ö l ä t s - t a l o n p o i k a i s j u u k k o j e n vaip-
. p a u t t a ; : y h t e i s t ä pohja» ja suun­nitelmaa
talouspoliittisten kysy­mysten
hoidossa ja ratkaisuissa.
.Sen ohjelman ohjenuorana pitäisi
: olla kansan hyvinvoinnin kohotta­minen,
valtion talouden paranta­minen
ja valtion: liiketoiminnan
; ' l i s ä ä m i n e n ; Se on mahdollista
: : vain kansanvallan toteottami.Hen
kautta taloudellisissa suunnite!-
mis^:^ja ratkaisuissa.: I
T A M A . N kautt,u tahdomme k i i t t ä ä k a i k k i a n i i t ä T h o r h i l d ln
fiukulaisiafnrt^jvercita- ja-naapureita., j o t k a , t u l i t t e m e i t ä y i - -
l a t t ä e n hyva.sti .sanomaan j a l l ä c s s ä m m e A l b e r t a n , tuoden
tulles.sannevi(Sla .syömiset j a juomijjet . s e k ä . s i e v ä n r a h a l a h ­j
a n . : Samalla m y ö s k i n k i i t ä m m e V a n c o u v e r i n , j a Port K e l l -
BJn t<jvere 1 ta, j o t k a saavuute: meitd y 11 a t t a m ä ä n m u u t t a i s - :
. s a m m e . t ä n n e ' ' M a n s i k k a m ä e n Torppaan", tuoden . t u l l e s r .
Bunrie ne .syömiset ja juomiset .stka .sievät j a k ä y t ä n n ö l l i s e t
l a h j a t . '
ttt
T e i t ä k a i k k i a a i n a muistaen.
LILLIAN JA J. W. PASANEN
/J52 . S C O T T R D . NEW W E S T M I N S T E R , B . C .
;::??-i:'
:?i^>-
r^^S:-
'wmm.
- ' r t ' .
StS??gCi:T.-
•
1 1 »