Vapaus, February 9, 1929

              i l
i
I
Iiii
« . f t p • Ml:::::-:
8 i y i i2 Laiiantaina, hehnik. 9 pmä — Saturday, Feb. 9 No. 34 ^1929
VAPAUS
T O I M I T T A J A T :
V A A S A . B. A . T E N H t / N E N . . B. PEHJDOXESu M . PÖHJAXSALO.
B c t i i t e r e d >I tbe Post Office D e p u t a e o t , Ouaara, u «ccosJ e l o * JBXUCT.
V A P A U S (LiberlT»
T!ie o»ly o r i « n of FlnnUh XFotker» i n C«ri>t» P u b V c ^ ^»ilr « t S o a L u r r , •Oot«Tio,
I L M O T U S H L N X A T V A P A C O E S S A:
KiijeT«ait<i:iiDo<ok««t 11-00 I f r t » , $2X0 t » k . i t e r l M . — Airio]>itseofi m - n n e i l U onnenloirolulMet -Oc
pmlfUttiama. — NuaeBniooiloilm6tnk»<-i SOe k£tt>. SI J M 3 k « S i * . — S j T i t y r o i i l r o o i u l u e t « I J » fcrtu.
«Z.0O 3 k e r t u . — AsuntoeroilnioUikKt %2M UtUu tiXO k » i « k « i * . . — K i i t o . i l m o i u ^ « J » k r m .
— K n o I e f M n i l i i i o t o k i e t $2X0 k e m . SOe l i i i o a l u a k i i i « d « » K K f e « t i i jfJtä. — TUlol««ati«Iot 1«
OMteUmolakiet 50c k « U . $1X0 kolme kerta*: _ ' TiJ»pii«I«oe*j>en ja i U n o t u i a s e " " ' " ' » " » o ".
Ketkä ovat syyllisiä HoUingerin teollisuusjoukkomurhaan
lilietettäTi ilmotutbiDta etukäteea.
1 rft. »•JO. 6 kk. $240. 3 kk. 81.75 i a 1 kk. $1X0. — •*Ti*T«'«i">i5':o 6aoa>eeo « i i . mooaUe
•BuMaaOle: I Tk. $ 6 X 0 , 6 kk. $ 3 J 0 . 3 kk. $2X0 ja I kk.
Le]>trrn « o t u t i l = o t » k « t pitää o J U k o n u o r i * . k r H . 4 i p . itoe«y«-»p-|i»5B e d e l l i t e i a .<kip£iT.pä.
V.|«H«ieo l o i m s t n . : • Hoonet!..» 207, Mackry B o i H i ^ e . * IHrrba» S t . T a b r f i n tZ&V.
V . p . n < ! « k o n t t o r i : L i b e n r B a i l d : n c 37 I x « e S». P r f u r r - WS8. T o ^ I o ^ n e ^ S k a M , «udbury.-Ont.
Vapandeo paino j a latomo: L i b e r t f B a i l d i n c 37 Lom S l.
Ontarion kaivostyöläisten mustana
perjantaina — perjantaina helmikuun
IT) päivänä 1928 — surmattiin Hollin-ger
Consolidated Gold Mines-yhtiön
liaivannossa kaHf><aan 39 kullankaiva­jaa
törkefissä. »teollisuus-joukkomur­hassa,
kun kaivannossa syttyneen tu­lipalon
johdosta muodostunut häkä­kaasu
niitti uhreikseen viattomia työ-
Ceneral a d r e r t i a i n j n i e » 73e. col. incb. Minimum rbarge for »inele iMertion 7 i c .
U »he t e » adiertiiing medium amons the FinoiiJ» P«o;»le i n Canada. .
T b e Vapana
J o . ette miUoin t a h a n u u a Ta. U u . l a ea.ima.Kren k:rje«e«t,ne, k i r j o t u k a a uodelleen liikkeenhoitajan
^ O T o o D a l l i a e lU nimellä: J . V . K A N N A 5 T O . liikkeenboiiaja. —
Missä ovat kommunismin juuret Cänaiassa?
Torontolainen porvarilehti "Star",
kosketeHessaan torontolaisia kom­munisteja
vastaan kohdistettua vai­noa
ja puhe- y.m. vapauksien ra-joUamista
lausui toimiluspalstoil-laan
äskeisessä numerossaan m.m.
vallalla Canadassa- Vuosi t a k^
rin tapahtui yksi kaameimpia imtr-henäytelmiä,
mikä on työväiaduok-kaa
teollisella tantereella iskeajvL
HoUingerin kaivannossa surmaantoi
39 kaivosmiestä, uhrina riistovoitto-jen
alttarilla. Tällaisista tapahtu­mista
ei porvarilehdcl paljoa puhu-
Kommunistien niin tehdessä, koetta-seuraavaa:
"Mitä on näillä kommunisteilla
sanottavaa, joka hetkeksikään tarvit- ., , „ . , , . i , -
sisi häiritä yhdenkään canadalaisen vat nämä hallitsevan luokan tuk.-
mielenmalttia? Voidaan jossain pylväät eristää työväestön huomion
määrin loukkaantua va5ti'kään maa- näistä seikoista.
hao tulJeen yltiöpäisyydestä, tämän
tuomitessa sen maan laitoksia, jon-
Ica vieraanvaraisuuden hän ottaa
i'asiaan, jonka kiel»ä hän ci osaa
puhua JÄ Jonka historiaa ja laitok-sia
haa tuutec vähän tai ei ollen­kaan.
Mutta eikö meidän poliisilai­toksemme
hyökkäämällä hcitä-vas-taan
mielipiteittensä tähden — jot­ka
todellisuudessa merkitsevät hy­vin
vähän kenellekään — yksin-omaoo
vakouis heitä uskossaan, et­tä
he ovat »naassa, jota hallitsee so­tilaat
ja poliisit, ja että he ovat tär­keitä
henkilöitä, jotka voisivat ai­heuttaa
vallankumouksen, ellei hei­tä
tukahdutetjlaisi väkivalloin? Kui­tenkin
eikö ole tolta, että he voisi-
Enfä paljon puhuttu vieraanva­raisuus,
josta siirtolaiset saavat
nauttia Canadassa? Mitä se on?
Mille laitoksille ovat työläiset kii­tollisuuden
velassa? Ei ainakaan
niille, jotka ovat osallisina työläis
ten riistännässä, teollisuusmurhissa
ja vapaan ajatuksen vainoamisessa
Canadalainen vieraanvaraisuus, jo­ka
on porvarilehdislön lempiliver-rys,
näyttää supistuvan siihen, että
työläinen, olipa canadalainen tai
ulkomaalainen, saa elämänsä uhra­ta
polkuhinnoilla suur riistäjien uh­rialttarille.
Ylistetyt canadalaiset
yhteiskunnalliset laitokset, jotka pe­rustuvat
''brittiläisille traditsioneil-le",
näyttävät tukevan työläisten
riistäntää, supistamal la heidän toi­mintavapautensa,
että se ci asetet-vat
puhua vuosikaupallat tulematta
muuksi, kuin Toronton kansajouk-kojen
naurunaiheeksi, jos poliisi ei | taisi nykyisen rahamiesluokan hy-sekaintumiselloon
antaisi heille jul­kisuutta
ja moninkertaistuttaisi hei­dän
tärkeyttään?"
Näin sanoo Toronto Star. En-
^ siksikin tämä porvarillinen äänen-
^|I:annattaja^yrkii saavuttamaian inää-rätyn
päämäärän, istuttamalla cana-dalaisten
työläisten mieliin käsitteen,
että kommunismi Canadassa on ul­komainen
tuote. Uskotellaan, että
canadalaiset olosuhicet eivät muka
luo pohjaa kommunistien kehitly-tniselle,
vielä vähemmin antaisivat
pohjaa näiden ''ulkoinailla tuotet­tujen
kiihollajien" lausunnoille.
Käsi'elläksemme tämän kohdaii
cn3in, on tarpeellista ajatella" mitä
koaimunislit koettavat osottaa työ-vinvoinnin
jatkumista kyseenalaisek­si.
Juuri 82 "vieraanvaraisuus", jota
täällä tarjotaan, ja ne laitokset, joi­ta
tulisi-kunnioittaa, toisin sanoen,
vallitseva riistojärjestelmä ovat ne
tekijät, joihin perustuu kommunis­min
leviäminen tässä maassa. Kom­munistinen
liike tulee elämään kai­kista
vainotoimenpiteistä huolimat­ta,
sillä sen elinvoima on löydet­tävissä
"rikkaan Canadan" työväes­tön
sorretussa asemassa. Niin kauan
kuin tämä tilanne on vallalla, hol-lingercineen,
lisäänty\'ine tap.atur-mincen,
hirviLtävine hieSLytyksineen
ja alati pienevine palkkoineen, ori
työväestö, niin canadalaiset kuin
aaiEiä. •
Miksi voimme tapausta nimittää
"törkeäksi teolllsua?-joukkomurhaksi"?
Siksi, että helposti syttyvien tulenar­kojen
puu- ja paperirikkeiden ja jät­teiden
kaivannossa sillä tavalla säilyt­täminen
ja kerääminen, kuin Hollin-gerissa
oli käytännössä, oli lainvastais­ta"
siksi, että mainittujen rikkeiden
-Oikea kaatopaikka on kaivannon
päällä. HblUngerissa ei rikkeitä ilmei­sestikään
kuljetettu maanpinnalle
siksi, että tnotant^kiistanitfifcset olisivat
cenkautta lisääntyneet ia puhtaat
Tidtot -ralientyneet. Hollinger-kaivan-
•noEsa on aina kiinnitetty suurta huo­miota
tuotantokustannuksien laskemi­seen.
KmMö ylemmät j a alemmatkin
työnjohtajat olivat kuulleet puhutta­van
kaivannan tuotantokustannuksien
laskemisesta ja puhuivat siitä taas
vuorostaan työläisille.
Muodon vuoksi asetettiin kaivosoi­keuden
tuomari Godson "kuninkaal­lisella
määräyksellä" toimittamaan
tutkimusta onnettomuuden johdosta.
Vaikkapa "el korppi korpin silmää
puhkase", niin oli Godson vasta tou­kokuun
loppuun mennessä julkaistussa
selostuksessaan pakotettu toteamaan,
että yhteyden pante yhtiön elimis­tössä
aiheutti kontrollijärjestelmän
hajanaisnnden". mistä oli seurauksena
että "rikkeitä oli saatu lähes vuoden
ajan kaataa onkaloon 55—A, Ilman
että niihin olisi «ekotettu huomattava
määrä hylkyklveä."'Ylempien herrojen
vastuunalalstmdesta sanoo
Kysymys mstuunalaisuuieda 39 kullankaivaian surmaamiseen
on minettu Villasella
tmnrt hununlyönU Inm «S tiednstdlai
tai tietänyt miten ja mDun moiset t a -
leioTst aineet paxöim. Johtajan aptt-syylllslnä
tapahtuneeseen teollisuus-joukkomurhaan,
niin kaikesta huoli­matta
ei Ontarion maakuntahallituk-nalCsesa
ottaamt sdtoa", miten rik-keit
» kädteltSn ja minne sijoitettiin,
sanoo Godson.
. . " T U (ireneral) superintendentin ja
kalvoaftuperlntenaenthi velvollisnntena
oli aenfäl^den pitää itsensä tietoisena
Jos (riklteet) tulivat määrätyllä ta­valla
poistetnkä oikein ja tnrvallisestL
lämän vdvtrilisDateBsa he löivät lai­min."
Nämä kaksi supsrintiendenttiä
mainitsee tuomari syylfiseksi muihin­kin
laiminltydnttiUin.
.. "Yiisnperintendentti, kaivossOperin-iainen
taotti velttontta, Iton ei persoo- sen eikä muidenkaan viranomaisten
toimesta ole tehty tähän mennessä e-des
yritystäkään kenenkään syyttee­seen
asettamiseksL Asian lähin tutki­minen
ja toimenpiteisiin ryhtyminen
kuulunee Ontarion kalvosministerille
Charles McCrealle. Mutta vaikka hän
sai tuomari Godsonin selostuksen kä­siinsä
jo viime toukokuun lopulla ja
vaikka onnettomuudesta on jo kulunut
vuoden aika. niin mihinkään toimen­piteisiin
ei ole ryhdytty, vaan tuntuu
kuin koko asla jäisi unholaan — pai­nettaisiin
Villasella.
tendehtti, tnotantosnperintendentti, ja
hänen alaisensa kaljetnstyönjohtaja,
i6ka, oli nröhemmin knljettdcsen sn-perintendenttinä,
knljetuspomot <bos-ses)
ja yhtiön tnrvallismistaTkastaja
tiesivät fai olisi heidän pitänyt tietää,
että räjäli^ysaineiden käsitte^fanonei-den
rikkeet eivät tulleet perosteelli-sesU
sekotetnkid tai peitetyksi ^teki-vellä,
hiekaUa tai soralla", sanoo tuo­mari
Godson edelleen tutkimusselos­tuksessaan.
Laiminlyönnit ja välinpitämättö­myys
työläisten turvallisuudesta eivät
rajottuneet yksinomaan kaivantoyh-tiön
virkailijoihin ja pomoihin, vaan
mainitsee Godson hallituksen virano­maisesta
seuraavasti: "Porcupinen
kaivantoalueen kaivosten tarkastaja
tiedusteli miten räjähidlysaineiden kä­sittelyhuoneen
rikkeet poistetaan ja
TUOTANNON TEHOSTAMISESTA
JA SEN OSUUDESTA ONNETTO­MUUTEEN
Tuomari Godson on kirjoittanut e-rittäin
kaunokirjallisen tekeleen tut­kimustensa
selostuksena. Siinä yrite-
Samanlaatulsta menettelyä on kuiten-
Icin kerrottu tapahtuneen muissakin
kaivannoissa — mahdollisesti ja to-siis
liity
hittoon?
Canadan kaivostyöläisten
YHTIÖN KONEISTO OW HTVÄSSA
RASVASSA TUOTANNON JLIgi^A-MISEKSI,.
MUTTA EI TUR-VAIXISUUTTA
VAETEN
Selostuksessaan tuomari Godson
sanoo, että "yhteyden puute yhtiön
dennäköisesti Hollingerissakin. Työ- elimistössä aihentti kontndliMTJestel-lälsiUe
on painanut mieleen, e t t ä | „ ^ hajanaisuuden." Mutta mikäli
"hnomanttrieminen" johtaa ennemmin
tai myöli^umin työstä erottamiseen.
Kun työläiset ovat järjestymättömiä
niin eivät monetkaan uskalla"huomau
telia", sillä useimmissa kaivannoissa
ovat työnjohtajat siinä määrin tuo­tannon
lisäämisen j a työtehon kiris­tämisen
kiihkossa, että eivät salli työ­läisen
käyttää riittävästi aikaa edes
oman työpalkkansa turvalliseksi saat­tamiseen,
puhumattakaan sitten ylei­semmästä
turvallisuudesta. On sUs
turhaa asian sekottamista, että yrite­tään
sotkea työläisetkin vastuunalai-tään
selittää mahdollisimman useassa
yhteydessä, että kun tulipalot ovat
tuntemattomia niin ei kukaan "joh­tajasta
lapiomieheen saakka" ajatel­lut
tulipalon mahdollisuutta raaanal-la.
Tuoriiari selittää edelleen, tärko-tuksella
saattaa työläisetkin vastuuna­laisiksi
tähän suurmurhaan, että "mie­het,
jotka sijoittivat rikkeitä (onka­loon)
tai näkivät, sen tapahtuvan
muistutuksitta", olivat, "turvallisessa
mielentilassa, sillä he luottivat ylä­puolellaan
olevien kokeneiden kaivos-vh-
kailijoldcn arvoslelukyiyyn". 'Kaik­kun
tuli silloisen HoUingerin torvalli- ki tummennukset tämän kirjoittajan.)
suiistaiicastajan kantta vakuutetuksi, i Edelleen p37iitään kaivosheirojen vas-tuomari:
J että ne lähetetään keskus-jäteankon i tuunalaisuutta lieventämään ja työläls-
'Johtaja (general manager) Ja Johta- j kautta, niin oli hän tyydytetty Ja tie- ten lisäämään seuraavalla lausunnol-jan
apulainen eivät saata erottaa i t - dusteln "päättyi". Todettuaan tämän la: "Kaivostyöläiset, jotka panivat s i -
seksi kaivosten yleisestä turvallisuu­desta.
Kaivosten ja kaivostyöläisten tur­vallisuuskysymys
on erottamattomassa
yhteydessä tuotannon lisäämisen ja
työtehon kiristämisen kanssa, joita
kumpaakaan vastakohtaa ei voida on­nellisesti
yhdistää. Eipä tuomari
Godspnkaan ole onnistunut täydelli­sesti
välttämään mainintaa tästä asi­asta,
vaan sanoo: "Minä olen esittä­nyt
syyt tällaisen mielentilan (turval­lisuuden)
valUtsemiseen ja jos esittä­mäni
otaksumat ovat paiUiansa pitä-tulee
kysymykseen "yhteys yhtiön e-limistössä"
> tuotannon lisäämiseen ja
tuotantokustannusten halventamiseen
nähden, niin siinä ei ole oliot 'Yhtey­den
pontetta,^ vaan on "elimistö" toi­minut
kaikkine "yhteyksineen" kuten
hyvästi rasvattu koneisto konsanaan.
Ja £enräoksena siitä on ollut alhai­semmat
taotantc^nstannu^t. kuin
muissa knltabaivannoissa ja osakkai­den
omistajat ovat saaneet sen-joh­dosta
snnrla voitto-osinkoja. Mutta
kun tulee kysymys työläisten turvat-
Usundesta^ m i i ^ huolellinen valvo­minen
vähentäisi tuotantoa j a voitto­ja,
niin silloin Ilmenee heti "yhteyden
puutetta". K u n on kysymys voittojen
lisäämisestä niin on "yhtiön elimis­tön
yhteys" ilmeisen hyvä. filitä su­rullisen
huvittavia ja lapsellisia vas­takohtia!
Tällä "yhteys"-kysymyksel-lä
lienee ollut se vaikutus, että her­rat
eivät ole joutuneet vastuuseen 3&
työläisen teollisuus-joukkomurhasta,
mikä tapahtui vuosi takaperin.
Työläistoverit! Luodessamme tämän
lyhyen katsauksen 39 työläistoverimme
seänsä oman Järjestelynsä vastouna-laisoudesta;
' Ja minun mielestäni ei
Johtajan Ja Johtajan apulaisen vas-tttunalaisnns
ole rajoitetta laajuuteen
eikä aikaan nähden kun se ko&kee
heidän alaisinaan olevien työmiesten
tai muiden turvallisnntta tai snojde-mista."
Edelleen on Godson todennut,
että räjähdysaineiden käsittelypai­koista
kerääntjrnyt roska on erittäin
helposti syttyvää ja että se muodostaa
"ilmeisen tulenvaaran" kun sitä vuosi
kaupalla kaadetaan sellaisenaan tyh­jään
Icalvosonkaloon (stope.)
yhtiön, ja liallituksen tarkastajaln tä (rikkeitä) sinne (onkaloon 55 — A)
välisen yhteistoiminnan, sanoo tuo- olivat äijpkkäitä ja kokeneita Icaivos-mari
Godson selostuksessaan, että k a i - miehiä. Jotka saattoivat havaita vaa-vostarkastaja
ei saa' tyytyä siihen, m|- ,' ran ja heidän velvollisuutensa työto-tä
hän^e kerrotaan ta! minkä hän vereitaan kohtaan oli ilmottaa vaa-kunlee,
vaan tulee hänen todella tie­tää
tosiasiat omien havaintojensa
ikautta.
Vaikka Godson on selostuksessaan
csottanut lukuisat kaivosherrat syyl­lisiksi
laiminlyönteihin, joiden kautta
muodostui edellytykset tulipalolle, m i ­kä
surmasi 39 kaivostyöläistä, joten
mainittuja kalvosherroja voidaan p i -
rasta ylemmUleen".
Tämän kirjoittaja on yksi "älykäs
ja kokenut" kaivostyöläinen, joka i l -
motti vaarasta "ylemmälleen" sillä
seurauksella, että sai työvuoron pää­tyttyä
käteensä lipun missä ilmotet-tiin,
että siinä nimitetty mies on eron­nut
(quit) työstä. Selvyyden vuoksi on
todettava, että tämä ei tapahtunut
Yhtiön "Johtajan tahirfta on tapah- tää joko enemmän tai vähemmän' Hollingerissa, vaan Sudburyh alueella
surmaantumisen vuosipäivänä tuomari
viä, niin voidaan laiminlyönnin sanoa Godsonin tutkimuksen selostukseen
olleen tummemmaksi tulleen tilanteen voimme sen perusteeUa tehdä omien
väheksymisen; unohtunut seikka kes- tutkimustemme ja havaintojemme pe­ritetyssä
pyr'iimyksessä tuotannon l i - rusteella seuraavat Johtopäätökset-saamiseen,
mihin johtokunnan jäse-1 i . HoUingerin musta perjantai oli
net ryhmänä liikemiehiä oikeutetusti'seurauksena järjestehnällisestä pyrki-pyrkivat
jos kaivos sen sallii, j a mi- myksestä tuotannon lisäämiseen, min-ta
osakkeiden omistajilla on oikeus o-, kä rinnalla kysymys työläisten turval-dottaa
— voittojen lisäämiseksi. | iisuudesta on toisarvoinen.
Tuomari sanoo edeUeen: "Todis-1 2, Turvallisuuden valvomiseksi eivät
tukset eivät osctta. enkä ole havain- työläiset kykene tuloksellisesti toimi­nut,
että todettu vaara olisi huoletto- maafa yksilöinä, vaan ainoastaan jär-masti
sivuutettu tuotannon lisäämi- jestyneenä joukkona. Sama pitää
sen takia". Mutta tosiasiana pysyy, paikkansa kaikkinaiseen työväenluo-etta
tuotannon lisääminen oU niin vai-1 kan toimintaan nähden
lannnt johdon mielen. Johtajasta a-limpaan
pomoon saakka, että mitään
vaania ei kyetty havaitsemaan. Ja kun
työläiset olivat järjestymättömiä, niin
eivät he kyenneet yksilöllisesti "huo­mauttamaan"
turvallisuudesta, sillä
yksilöitä ei ollut puolustamassa jär­jestynyttä
joukkoa. Mikä osottaa että
kysymys Järjestäytymisestä on kiinte-ä
s ^ yhteydessä työläisten t u n ^ l l i -
snnskysymyksen kanssa. Miksi emme
3. Tämän vuoksi on meidän kaivos­työläisten
liityttävä jäseneksi Canadan
Kaivostyöläisten liittoon ja perustetta­va
sen osastoja sinne, missä niitä ei
vielä ole. • ^ >L'^.4•..
4. Kaatuneiden toveriemme inuistoa
kunnioitamme parhaiten järjestymäUä
• taisteluun kapitalistista riistOjärjes-tehnää
vastaan, poistaaksemme tämän
järjestehnän. minkä uhreina toverim­me
sortuivat. — Kalle Terä. .
läisjoukoilla. He pyrkivät osoita- ulkonidalaiselkin, pakoteltu avaa­maan
järjcstyniällömillc työljiisillc maan silmänsä itsepijolustukscksecn.
loiitilantcel sellaisina, kuin i\2 O\LI M. P .
Kilvoittelu riistosdttista politiikassa
Näinu päivinä oval eri maakun- voimayhtiöille kouluraliastojen kus-ticn
lainlaa.ijakunnat ja liittoval
lion parlamentti taasen alkaneet
jauhamaan asioitaan. Se cn' isään-iiöllinen
ilmiö Canadan kaltaisissa
''kansanvaltaisissa" maisia, joissa
tahdotaan pitää kansaa siinä käsi­tyksessä,
eitä maan hallitseniinen ta­pahtuu
perittyjen "Iraditsionicn"
mukaisen parlamentaarisen edusta­jiston
kaulia "kansan yleiseksi par­haaksi".
Politiikka kuitenkin käytännössä
cn kaikkea muuta, kuin yleisen hyö­dyn
ajamista. Oltakaamme muuta­mia
esimerkkejä: Kun Quebecin
maakunnan lainlaatijakurita kokoon­tui,
teki oppositsioni (konservatii­vit)
siellä hyökkäyksiä hallitusta}
vastaan, syyttäen sitä siitä, että se
oli keinotellut rikkaille korporat-sioneille
verohuojennuksia. Suuret
vesivoimayhtymät.. eivät ole tyyty­neet
ainoastaan siihen, että ovat
scanset riistonvälineikseen Quebe­cin
maakunnan suunnattomat vesi-voimarikkaudet,
vaan vaatineet li­säksi
verohuojennuksia. Ja saanect-tannuksella
Toinen esimerkki: Kun Ontarion
maakunnan parlamentti kokoontui,
hyökkäsi oppositsioni (liberaalit)
hallitusta vastaan, syyttäen sitä
maakunnallisen vcsivoimamonopolin
käyltämiseslä isojen yhtymien eduk­si
pienempien kuluttajien s^kä maa­seutuväestön
kustannuksella. Sa­moin
tehtiin syytöksiä, että hallitus
pelasi vissien suosikkifirmojen eduk­si
maakunnan metsäpolitiikassa.
Liittoparlamentissa taasen tulee
vuorostaan esille Beauharnois-yhtiön
takana olevan kapitalistiklikin han­ke
St. Lavvrence-joen vesivoimamo-nopolin
saavuttamiseksi. Tiedäm­me
niinikään, että St. Lawrenc3-
joeh suuri kanavoimissuimnitelma
on antanut loistavia esimerkkejä vis­sien
rahamiedcoplien pyrkimyksistä
keinotella miljooneja suurten kan­santaloudellisten
yritysten välityk­sellä.
Huomattakoon, että ci ole mitään
eroa eri porvaripuolueiden välillä.
Milloin konser\atiiyinen sakki on
Naisosastoille Pohjois-Onfarion piirissä
JÄRJERT2UIÄÄN PROTESTIKOKOUKSIA
l;in niitä — tietenkin toisien veron- vallalla jossakin maakunnassa, pal-maksajain
ja suuren yleisön kus- jastuu sen politiikka samanlaiseksi
lannuksella. Montrealin "Star^-lehti ^"»n liberaalipuolueen. Sama kil-huomaultaa
tämän johdosta, että
vaikutusvaltaiset miehet ja suosios­sa
oIe^^:it lakimiehet kä\-\ät viikko-viikolla
ministereiden pulleilla "rui­naamassa"
erikoisetuja, ja sanoo,
Piirin sihteeristö velvoittaa pohj.-
Ontarlon naisosastoja ryhtymään kii­reellisiin
toimenpiteisiin vastalauseko-kousten
järjestämiseksi Vapauden
lehtilUkettä ja Canadan kommunistis­ta
puoluetta vastaan kohdistettujen
vainotolmenpltelden johdosta.
Kuten tiedämme, asettuu Canadan
suomalaisten valtava enemmistö Va­pauden
vainoa vastaan, ja vaatii v i ­reille
pannun oikeudenkäynnin pe­ruuttamista.
Naisosastojen taholta on
myös kiireellisesti järjestettävä pro-testitilaisuuksla.
jotka ovat osöituksa-na
siitä, että laajat työläisjoukot tuo­mitsevat
ankarasti tällaiset papiston
taholta aloitetut vainotoimenpiteet.
Osoittakaamme, että vaadimme tov.
A. Vaaran vapauttamista maanpetos-syytöksestä
ja täydellistä puhe- ja
painovapautta kaikille työväen sano­malehdille
ja järjestöille Canadassa.
Meille työlälsäideille kuuluu myös tie­dottaa
paheksumisemme Sudbury
Starin roskaisten kirjoitusten Johdos­ta.
Sillä ovathan sellaiset klrjotukset
aivan kaikkea inhimillisyyttä vailla,
joita mainittu lehti on julkaissut suo­malaisten
perhesuhteista. Käsitämme,
että tuoll£dsten klrjotusten tarkotuk-seim
on ollut vahingoittaa suomalaisen
työväestön ja farmarien äänenkan­nattajaa.
Vapautta, siksi että leh­ti
on edistänyt työläisten järjestämistä
ja luokkatietoisuuteen kohottamista.
Sudbury Star'in hyökkäysfcbrjotuk-set
ovat siksi järjettömiä ja valheelli­sia,
että meillä on syytä puuttua a-siaan.
Me voimme vastapainoksi
noille kirjotuksllle aivan avoimesti
näyttää toteen, että suomalaiset isät
Kulloinkin oppositsionissa oleva
ryhmä kiukkuisesti arvostelee "liha­patojen
ääressä" olevaa sakkia vain
saadakseen yksinkertaiset äänestäjät
uskomaan, että kunhan annetaan op-positsionin
päästä valtaan, korjau­tuu
tilanne. Tulos oppositsionin
vaalivoitosta vain on se, että toinen
ovat huolehtineet perheistään yhtä
hyvin, kuin mihin mulliinkin kansal­lisuuksiin
kuuluvat, jopa paremmin-niin
on koetettava määrätä aika he­ti
niiden loputtua, jonka farmialu­een
naiset voivat parhaiden tehdä.
Siis katsomme, että kaivosalueen nai­set
voivat tyytyä heidän päätök­seensä
konventsioniajasta ja paikas­ta.
Kokous tämän päättämiseksi olisi
heti pidettävä, jossa ph myös järjes­tettävä
konventsioniyarojen hankki­minen
ja ruvettava laatimaan alus­tuksia.
Koska tämä konventsioni tulee o-lemaan
ensimmäinen laatuaan A l -
kln. koskapa he tavallisesti Jputuyat
hankkimaan toimeentulonsa raskaim­mista
ja vaarallisimmista työpaikoista,
mitä Canadassa löytsry. Katsokaapa
vam suomalaisten koteja, niin täytj-y
hertassa, olisi toivottavaa, että edus­tus
tulisi mahdollisimman runsas ja
alustukset laadittava silmällä pitäen
sitä, että niiden perusteella voidaan
konventsionissa määritellä alueem-mustimmankin
parjaajan tunnustaa: me tuleva toiminta,
että ainoastaan koyaUa ahkeruudella I Siis toverittaret, innolla toimeksi
ja kunnollisuudella voidaan, nykyisten ja antakaa mahdollisimman pian tie-
PoH Arthurin osuuskaupan yuQS^^
(International Co-Op. Trading €o., Ltd.)
Olcsuhteideri vallitessa .saada koti jä
elämänmahdollisuudet niinkin puut«
teettömiksi, kuin he suomalaisten perv
heissä nykyään ovat. Myöskin kodin
puhtaus ja. lasten huolellinen hoito
todistaa parhaiten, että
puolella sellaisten nimitysten
mitä tuo taantumuksellinen lehti su­vaitsee
heistä käyttää.
Vuosien varrella olemme myös tuU
leet näkemään, miten suomalaisten
lapset ovat olleet kouluissa kyvyk-kälmplä
ja ktmnollisimpla oppilaita.
Jos" katselemme vaikka minkä koulun
kuukausiraporttia, niin aina on suo­malaisten
lasten nimiä ensimälsten
joukossa. Mitä taas siistiin pukemiseen
ja puhtauteen tulee, niin eipä yksi­kään
tunnollinen ihminen ainakaan
voi moittia, sillä lasten huolto ja kas­vatus
on suomalaisten , vanhempien
sydämen asiana.
Siis keholtamme kaikkia naisosasto­ja
protestikpkouksla järjestäessään,
ottamaan huomioon tämänkin puolen
asiassa ja liittämään vaatimukseensa,
että suomalaisia halventavat klrjotuk­set
ovat peruutettavat saman lehden
taholta, joka niitä on julkalssutkhi. '
Toveruudella
Pohj. Ontarion piirin Naissihteeristö.
tää päätöksenne tässä esille tuo-duista
seikoista.
Että konventsioniin voitaisiin laa^
tia edes ylimalkainen toimintakerto., . "... • . , , , „ . ,
-,mus Albcrtassa toimineista nai^lii^^^tnZ,,^^^^^^^
ä äidit ovat ylä-1 toista. Toivomme, että lähetätte a-'! y^^l^^^^rjam tarkastajien lausun-lunitysten.
kuin luesihteeriUe maaliskuun loppuun .-1°"'^^ "»"^aan saapuvilla oli 64
Port Arthurin osuuskaupan vuosi­kokous
pidettiin S.j. osaston haalil-la
tammikuun 3 päivä. Kokouksen
avasi liikkeen johtokunnan puheen­johtaja
toveri D. Aho. Kun sit­ten
oli »valittu kokoukselle puheen­johtaja,
kirjuri, puheenvuorojen
merkitsijä, äänten laskijat, valtakir­jain
tarkastajat, pöytäkirjan tarkas­tajat
y.m. tarpeelliset virkailijat voi
kokous aloittaa varsinaliSen tehtä­vänsä.
Hyväksyttiin johtokunnan laati-
Blairmoren naisliitto kokoukses­saan
tammik. 24 p. 1929, päätti,
että päivän tärkein kysymys on jär-sakki
pääsee etuilemaan valtioval- J'?^^^ ^^"^e" konventsio-
Työläisnaisten liiton
Albertan ja Saskat-chewanin
osastoille
lalla, toisen muuttuessa kieltään l i -! nin, määrätä aika, koska se pide­tään
ja missä.
etelä-Al-mennessä
niin seikkaperäisen ra­portin
kun suinkin, mutta ainakin
välttämättä seuraavista kysymyksis­tä:
Koska naisliitto on perustettu?
Kuinka monella jäsenellä? Mikä on
nykyinen jäsenmäärä? Kuinka täs­mällinen
kokouksiin osanotto?
Kun olemme saaneet kaikilta nais­liitoilta
vastauksen jotka aikovat
ottaa osaa konventsioniin, niin sit­ten
tiedotamme lähemmin konvent-sionin
työohjelmasta, ajasta, paikas­ta
y.m.
Jos Saskatchewanlssa toimivia
naisliittoja ei ole kyllin monta kat­soakseen
voivansa muodostaa omaa
aluetta, niin toivomme, että liittyi­sitte:
Albertan aluepiiriin. Voisit­te
olla ainakin kirjeellisesti yhtey­dessä
jos ette katso voivanne lähet­tää
edustajaa.
Toveruudella
Albertan alueen naisliittojen
sihteeristö.
Kirjevaihto osotettava aluesihtee­rille
osoitteella:
Anna Apponen,
Blairmore, Alta.,' Box 2.^.
puvilla . . _
osakkeen omistajaa ja, sen lisäksi
olivat valtakirjalla edustettuna Fort
Williamin haaraliike kaksi edusta­jaa,
S. j . Port Arthurin osasto yh­dellä
edustajalla j a Tarmo osuus-ruokala
yhdellä edustajalla.
Näiden alkuvalmistelujen jälkeen
kuultiin liikkeen Port Arthurin kau-pan
tilikertomus, josta ilmeni että
liike oh edisfornyt tyydyttävästi, ol­len
liikevaihto lisääntynyt huomat­tavasti
viime vuoteen verraten. —
[Koska tilikertomus tullaan julkaise­maan
erikseen kokonaisuudessaan
niin en katso tarpeelliseksi liittää
tähän numeroita asian valaisemi­seksi.
Liikkeen palveluskunnan arvoste­lussa
ei tuotu esiin mitään josta oli­si
edes voinut kenelläkään muistu-, . -
*^sta. antaa; Oltiin yleensä tyyty- ' lunastettava se ensin j a vasta lop-t
- . - j . . . , , , ' pusummasta annetaan tavaraa ja
loppu jakamaton voitto siirretään
tuon liikkeen tuottaman voiton kans­sa.
Johtokunnan ehdotus oli, että
osa — 2 pros. — liikevaihdosta ja­ettaisiin
voitto-osinkoina kuluttajil­le
heidän liikevaihtonsa perusteella.
Tämä synnytti kokouksessa huomat­tavaa
vastustusta. Koska työväen
osuustoimintaliikkeen pyrkimyksenä
ei ole voitto-osinkojen jakaminen.
Joten tältä pohjalta katsottuna tuo­kin
osa voitosta olisi käytettävä jo­ko
liikkeen laajentamiseen tai mui­den
para.nnusten ja uudistusten ai­kaansaamiseksi.
Tätä kysymyksen
periaatteellista puolta ei kukaan vas
tustanutkaan. Mutta samalla kui­tenkin
osoitettiin, että :ronkun mää­rätyn
metodin — olkoonpa se kuin­ka
hyvä tahansa — kaavamainen to­teuttaminen
tilanteeseen katsomat­ta
ei aina ole edullista. Ja että
Arthurissa nyt on tilanne jolloin
liikkeen edun kannalta katsoen oli­si
edullisinta myöntää tuo 2 pros.
kuluttajille voitto-osinkoina. Pää­tökseksi
tulikin että hyväksytään
johtokunnan tekemä ehdotus koko­naisuudessaan,
edellyttäen seuraa-vaa:
5 prosenttia voitosta osuus­toiminnalliseen
kasvatustyöhön, 20
prosenttia vararahastoon, 2 prosent-'
tia liikevaihdosta voitto-osinkoina
kuluttajille tavarassa heidän liike­vaihtonsa
perusteella, edellyttäen
kuitenkin, että jos hänellä ei ennes­tään
ole osaketta, niin on hänen
JÄTTILÄISMÄINEN POIKA
Racine, Wis. Täällä sijaitseva
Racine Kenkätehdas oh äskettäin
. valmistanut no. 25 kengät kymme-
. ^ . povaksi arvostelijaksi. Voisimme j Kuten ehkä tiedätte, ei etelä-.A.l- nen vuoden ikäiselle koulupojalle,
voittelu riistoeduisia, kaikenlaisista; Canadan porvaripuolueiden politii-, hertassa ole muita suomenkielisiä Joka asuu Altonissa, Miss. Hänen
erikoispyyteislä, jatkuu suljettujen^kan kuvata sattuvalla suomalaisella naisliittoja kuin Blairmoren ja hiu- nimensä on Robert Wadlov, jonka'
ovien takana, riippumatta siitä, mi-'kansanomaisella nimityksellä: "Elä- l ' . " " Pohjoisemmassa Canmoren nais- Pituus on jo 6 jalkaa ja 10 tuu-kä
n i i o l im r.» I.L I • • . » 1 rj... .. Intto. Ottaen huomioon ,että far-j maa ja pamo 250 paunaa. Vnsi
Ka^ puolue on _ ohjaksissa. Lobby- vat kum siat vatukossa . Tama on miseudun naiset muodostivat suu- neliöjalkaa nahkaa tarvittiin ken-ing
, kuten sita kutsutaan kielisellä ollut mahdollista sen vuoksi, että ren enemmistön ja siksi täytyvät ol-,kien valmistamiseen. Lääkärit o-c.
tlä se valmius, jolla näihui rukouk-j "'"^<^^*ä, ei ole mikään outo ilmiö Canadan työväenluokka ei ole ollut ia eniten edustetut, ölisi mielestäm-' vat lausuneet, että jos poika yhä
tiiiv myönnytään, osoittaa näiden |^^"adalaiselle
varkutusvaltaa. Quebecin maakun-1 ^"^^n
nassa oli myönnetty erikoiseluja 1 ^'^^^ kuuluu itse järjestelmään, taan. — B. T.
väisiä heidän palvelukseensa.
Johtokunnan toimintakertomusta . , ^ ,.,.„
kyUä seurasi verrattain laaja kes-i
kustelu, joka muuten onkin terveel­listä;.:
Mutta mitään sellaista ei tä­mänkään
yhteydessä tuotu esille,
että ölisi voitu heille "tukkapöllyä"
antaa, tai edes kunnoUu^ta rippi-saamaakaan
pitää. Jota muuten o-soittaa
sekin, että kun tuli johto­kunnan
valinnan aika fiiin valittiin
entiset jäsenet uudelleen paria poik­keusta
lukuunottamatta.
Fort Williamin haaraliikkeen t i l i ­kertomus
osoitti, että liike sielläkin
on kuluneen vuoden aikana huomat­tavasti
edistynyt. Liikkeen yleis­kustannukset
ollen suhteellisesti
Nyt oltiin työjärjestyksessä -tultu
siihen^^kohtaan joka oli varattu pre­sidentin
j a johtokunnan valinnalle.
Ja siinä kävi kuten jo ennemmin
on mainittu, siten että johtokunnan
henkilöllisessä kokoonpanossa ei ta­pahtunut
mitään huomattavampaa
muutosta. Valittiin myöskin erikoi­nen
viisi jäsentä käsittävä agitatsio-nikomitea,
jonka jäsenillä on kai­kissa
agitatsionityötä koskevissa ky­symyksissä
samat valtuudet kuin
johtokunnan jäsenilläkin. — Tähän
asti on agitatsionityöstä huolehtinut
johtokunta yksin. Tilintarkastuk-pidet-täväksi
ennen kylvöki^xeiden alkua, pn lähes 9 jalan pituinen.
s ojaksi .s ^"J?'^''"^^-^" a i - ; taan valtion lupakrrjaUa toimivat liSSeen P^-"«^™än tilintarkastajat tarkastamaan liik-sn^
llllit^^T^^^ ^'""^ keen tilit. Johtokunnalle my^nnet-isommSniflv
k-uin tiin erinäisiä valtuuksia liikkeen
S L ^ f • ^ ^ ' ^ ^ " " ' ^ « t . kaluston hankintaan y.m. nähden.
uukksseesssai ?s^ynnnVyt^tiw k'y''s^y'm^y's^ °s"i itä että nJ*u>tit.a siltä on aikaisemmin puuttu-mitä
sitä nyt sitten oikein tehdään I Keskusteltiin vielä joistakin vä-
N o . ^
KnrssiSiiöi
; (Canadan
LÄH£T\
4ÖC lähetyksistä s
betyksistä $20.0(
betyksistä $50.00
lähetyksistä $80
25c jokaiselta se
sadalta dollarilta.
Sahkosanomala]
hetyskulot $3.50
Suomen' rahaa
12.45 sadasta Si
Tehkää lähotyl
V A P
Box 69. SUl
LA1V.\FILETT
TIEDUSTAKAA
Tilanne Si
väenurhi
"TYÖVÄEN UEHE
MITTAJAN AN*
Eräässä viimeksi
,iärj. "Tiedonantaj
lostetaan haastatte
Urheilulehden" tc
kar .Lamminen ö.
antajaöe", koskier
Lrssä.
Ensimaiseen i
mennyt vuosi oli
hille j a TUL:Ue?
— Se pohja, —
nen,.—: joka viim
tokökoiiksessa Inot
ja rUtaa lUttoomm
tukset olivat viime
lekin leimaa anta­mat
ovat tuppButu
TULni asioihin ja
lut se. että T U L :i
seistä näitä molem]
vaan on selvästi ki
sijolden xiveihin, 1
mlbllist» itse työlä
iäisurhelhrväelle, T
liiton johto vastuBil
takiadBja, joihin E
liittomme osallisti;
syistä se katkaisi
venäBSsten "Eäh^
TiUe l i ä t « Hiton jö
"taa parasta aktiivi
TäUsässt seHtat vyn
tiivelröa. vounal
Johtoa •
Täten syntynyt
-naisten rintama
jäljet " r U L : n elämJ
Aktiivimiehet ovat
kaneet tajuamaan,
sen TUL:n volmal
nen vaatii heidän
tään poliittisella
johtoa vastaan. E i i
kö TULin toiminta
ti kärsinyt. Aktiivit
asettumasta liiton
vaksi" ja onpa suuri
selvästi vieroksuma:
toimeenpanemia kl
edesottamisia. Liito:
minkäänlaista aukt<
keskuudessa. Liiton ,
ottama rangaistus­ta
on yäan pa,henti
— Kulta on 53^3^
Eortoiseen tilaan T U
— Ei Uene muuta
pide siltä, että syypi
laan on T U L : n joh
ka ovat harjoittanee
keinpä provosoivaa
jäsenistöä vastaan. ]
tSjen vaatimukiset c
merkinneet mitään,
rikkonut TUL:n sj
politiikka oh niin va
määräämällä tavalla
nestys Spartakiaadll
hylätyksi kyhnästi. 1
kan yhteydessä riko
vaUa liiton sääntöjä,
yariurheiluim päin 01
rikkureiden iltamista
Kun liiton jäsenistö
kaarti tällaisissa oi
puolilslustaistäimn TC
se täysin janmäzret^
— No entä mthifälfl
rojen työskentely ma
— Se on ollut vilk
pelastuksemme ollul
kautta maan suuria,
voimaisia seuroja, jotl
limatta ov:atcjS>y^>VJ^'^
vilkasta ikflöE»-^
että itse tyffläisurhei
vuonna oli kyllä aika
ja ripeätä.
hemmän tärkeistä k
niin oli kello pyöräht
teen aamulla- Mutt
tiskin suorittanut te]
voitiin hajaantua kuk
nalleen. Itsestään, s
tällä välin pistäydytti
lä eihän kukaan ,ei a
lainen pärjää kokouk
kää aikaa ilman kah''