1929-04-29-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Smi2 Maanantaina, huhtik. 29 p;nä—Mon>, April 29 No. iOl 1929 VAPAUS CaaaAtf M< i » « Ww trMmS» K — l a — n » K Ommm 8. a Km.. A . V A A K A (raaklU t O I M I T T A J A T i »>, B. A - TI2.-HUNES. B. PEBKOXEX. U. POH/ANSAZ;0. Bc(UMaa «t ti>« T M C Oiiie* Dcpumest. Octn*. aa aecooJ e l M mtttrr. TAPAUS CUIietr) of F I B U A V a r k o s i a Caaada. FaMiiked aaHr at SaBnrt. Ostaiie. T O A O S H I N N A T : 1 »k. USi. C k k . «2J0. S k k . f l J S ia 1 k k . »1X0. — yhijtnäuOJ» Ja Svoocca aekS BsaaHa " I »k. «6.00. 6 kk- 3 kk. <2JB0 ja X k k . >1J». lUIOTUSHIN.tAT VAPAUDESSA: \_ ^ KitienSkuametaUtt KM UTU. KM k a k a i t a m a . — A « o m t t o « i » a a o e n l a o n M i i t o H o i a k a e t SOe » a b C a e a s B a . — M a « s < a a a t t ( > i W a k * c t SOe k a r t a . J I Ä ) J k a r t a a , — Sratr»äi!aioc«kMt flM kerta. S k e r t a a . — A a o a t o e r o i l a o C B k m I2JM k a n a . «3J» kak«i k a r t a a . — HUtotilmoUtimt $iM k a r r a. — K o o I c o A i l a M t B k a e t UM k a r t a . SOe l i a i a a k a a k i h o a l a o a a a J t a t a i «mutoiriiaria. — Hahitaa»t«*c>t >a • • o t e U a M t a k M t SOe k a r t a , 11J» k o i m a k e r t a a . — r J a p i i a i l m o t U j i e t i i a O a o t B a a j a a t t o o r J a a M», Taadjt- • M M 8 . Cketattära U a o C B a h i s t a c t o k i t a e s . LAtee» a!«sttt{aa araonuten piOä oUa fcoottorUaa keUo 4 «p. aa.»«rB»ifl>i<'»«» ««feniteiiä afkipiJTänä. Vapas4en uomina; H o o i . « « « a>7. Kaeker Boadio*. « Durbaai Sf. Poheli» S3SV. Vi^aadea fcaouari: LOxny BaUdlac. S7 L O T M St. Pokelia lOJ». PoaUoapU: Box 69. S s d l n r r . OP» paiaa ia U l o a o : UI>crtr B«JUi»j. 37 Loroa St. PoheKa amW. Cratni ad»enijin» »mte». 75; per co». Incb. Miniorem ckarfa for »iegia iatettioa. Tie. l i a * b e « adrattiusg aia<}tqn assaaz cba FisoUh 'copta In Canirfi, Tb« Vapana l a a alta «ullais takasta «aa rajCaufta en»la»äi»e«n kirjee»aen»e. kir}ottakaa uodelieeo JUkkeenhviUia» tm* ilriieUa puaelUi i . V . KANNASTO. |iikkeeotwta|a. . Keskeyttäkää työ vapunpäivänä! TämS vapunpäivä on erikoinen merkitykseltään, lausuu kommunistipuolueen pää-äänenkannattaja viime numeronsa pääkirjotuksessa. Imperialistinen sodan vaara on yhä ilmeisempi, hyökkäystä Neuvostoliittoa vastaan suunnittelevat kaikki taantumukselliset voimat kautta maailman. Vapunpäivän täyt>y muodostua mahtavaksi työläisten kokoombpäiväksi, valmentautumbelle kapitalismin ja imperialismin mustain aikeitten tyh-j äksitekemiseen. Canadan työväenluokan täytjy konkreettisesti ilmaista solidaarisuutensa maailman työläisien kanssa. Canadan työläbten tulee tarttua veljiensä käteen taistelussa imperialistista sotaa vastaan; heidän tulee liittyä maailman työläisiin puolustettaissa Sosialististen neuvostotasavaltain liittoa, koko maailman työläisten isänmaata. Työväen luokkäliikettä täytyy voimistaa ja elävöittää taisteluhengellä. Kymmenettuhannet Canadan työläisistä ovat järjestämättä. Kapitalistinen järkiperäifrtyttäminen teollisuudessa merkitsee työtehon ja -nopeuden .kiihdyttämistä, enemmän tapaturmia ja kuolemia, palkkainalennuksia ja tyÖt^ tömyyttä. Työläisten täytyy käydä vastustamaan kapitalistisia suunnitelmia, tunnuksin: "Järjestymättömät järjestettävä", "taistelu palkkainalennuksia vastaan", "yhteiskunnallinen vakuutus sairaustapauksia ja työttö-myj- ttä vastaan", "scitseniäntuntinen työpäivä", j.n.e. .. Kapitalistiluokka tahtoo lyödä, masentaa työväenluokan, sillä sen täytyy poistaa esteet imperialistisen sodan ja teollisuuden järkiperäistyt-tämisen tieltä- Hallitukset tulevat kapitalistiluokan avuksi —- sillä ne ovat kapitalistisia hallituksia — jä niitten yksi voimakeino, poliisivoima on sotapolulla kommunisteja ja taistelevia työläisiä vastaan. Arvo Vaara, Caiiadan suomalaisten työläisten sanomalehden toimittaja on juuri tuomittu kuuden kuukauden vankeus- ja tuhannen dollarin sakkorangaistukseen. Kuusi torontolaista työläistä .on teljetty vankilaan kolmeksikymmeneksi päiväksi. Nämä ovat työväen luokkataistelijoita ja heidän us-kollbuutensa työläisille, luokalleen on syynä rangaistuksiin. Taistelu-mielisten työläisten kokoukset huoneissa ja kaduilla kielletään ja hajotetaan poliisien toimesta. Ulkomaalaissyntyisiä työläisiä pelotellaan. Näinä tiikahuttamistoimenpiteet ovat \-^lmbteIua hyökkäykseen koko työväenluokkaa vastaan sen masentamiseksi. Canada tulee tehdä turvalli- 'seksi kapitalistiluokalle. Työläbet eivät voi eikä heidän saa luottaa työväen pettäjävirkaiLi-joihin. He ovat imperialismin asianajajia,'he halukkaasti tekevät rengin-palveluksia kapitalistiluokalle. He saarnaavat luokkarauhaa", he erottavat kaikki taistelumieliset työläiset ammattiyhdistyksistä, he hajottavat työläisten järjestöjä. Nämä tyÖväenpettäjät'eivät voi eivätkä halua järjestää työläisiä, mutta järjestämistyo täytyy suorittaa heistä huolimatta. Työläbet eivät voi taistella imperialismia vastaan näitten imperialismin asianajajain johdollaj,.;^e tulevat jälleen johtamaan työläiset teurastettaviksi. Työläisten täytyy^ yhdistää. voimansa pettäjistä ja näitten työläisten, tielle asettamista estebtä'huolimatta. Kommunistipuolue, työväenluokan etujoukko kehottaa työläisiä valmentautumaan .edessä oleviin suuriin tehtäviin. Muodostukoon vapunpäivästä suuri joukkojen kokoömispäiv;ä^vtyöväenluokan valmentautumis-päivä. .•'••/ r eläköön työväenluokan'kansainvälinen solidaarisuus! Kauan eläköön työ\äenlub^ TyöA jako ncdcelakten ja frot^ibisfen YbdysvaDoissa "Samaan aHcaan kun herrat Sntkanen Ja Boman •trotskilaisuuden" x\imfs^A •TcaJeva" häalHlla jne. pitävät Yhdysvaltain Kommunistlpuotueen sen tolmitsijoltten parjaustalkolta. suori".- taa noskelalnen Raivaaja heille julki-suustyötä referaattien ja puhvlen" kirjottamisen muodossa, sekä siten, että julkaisee luopio Ozmi Saaren £uo-mentamaa Trotskin teogta "Todellinen tilaniie Venäjällä". On erikoisen " l i i - MOä. jbäSsUäL trotskilaiset yt vfieke-kalaiset yhteen? Sen jälkeen kun Raivaajassa on painettu trotskilaisten maanalaisia parjaufilehtisiä, sen jälkeen kun R a i vaaja pitää injplen julkisuuden antamisesta kaikille trotskilaisten puuhille, fen jälkeen kun Raivaaja on käynyt Trotskin vastavallankumouksellisia teoksia julkaisemaan, ei enää ole mitään epäilystä olemassa siitä, etteivätkö trotskilaiset ja noskelaiset toimisi yhdessä- Ainoa seikka mikä heitä enää pitää organlsatoorisesti on se, että sosde-kuttavaa" nähdä mitenkä herttaisessa yhteisrintamassa nämä porvariston asiaa ajavat sosialldemoloaatit Ja kommimistisen liikkeen luopiot Jakavat keskenään työn proletaarisen k u - : toisistaan erossa mousBlkkeen mustaamisessa ja epätoi-; mit eivät vielä tällä hetkellä ole val-voisessa pyrkimyksessään estää työ-' mllta trotskilaisia ottamaan laitos- Iäiset radlkallEoIturoasta ja nousemas- tensa kontrolliin suoranaisesti osalta taistelmm sortajiaan — porvaria-, UsiksL Mutta mitään epäilystä ei ole toa vastaan. Veriveljeys, vallankumo-! olemassa siitä, etteivätkö trotskilai-uksellisen liikkeen ja vallankumouk-; set ennenunin taikka myöhemmin l l i - sellisen toiminnan pelko yhdistää hei- ty organlsaatorisestikin sosdemien dät porvariston nuolemisessa ja halussa palvella kapitalistista järjestelmää. Meidän trotskilalstemme erikoistehtävänä on parjata kommunistisen liikkeen metoodeja tällä mante-j reellä; noskelaiset spesialisoituvat joukkoon. Vissien vällnäytösten jälkeen on kehitys kaikkialla muualla csottanut taipumusta kulkea tuohon päämäärään. Mutta mikä on se aatteellinen pohja, joka heidät toisiinsa yhdistää? - ktooomdimenu nisptairsjeana milsieiksskae enN etuovlmosltnotlaiimtoes-1 y k s i n k e r t a l ^ i sosialldemokraattiner. sa. Kummatkin täyttävät siten liis-torialllsta tehtäväänsä vastavallankumouksen asioitsljoina työväenluokan riveissä. Ja että he todella ovat porvariston asialla, siitä antaa mitä v a - kuuttavlmman todistuksen se tosiasia, että porvaristo mitä auliimmin, antaa! kuin heille sanomalehdistönsä palstoilla j u l kisuutta. Onpa se vielä valmis itse Mr. Trotskille maksamaan kymmeniä tuhamia dollareita hänen porvariston asiaa ajavista artikkeleistaan! Porvari on näet luotikatletoinen. Mut^ ta elinehtojensa puolesta taisteleva työläinen on puolestaan myöskin oppinut karttamaan sellaista henkilöä, jolle porvaristo on valmis tuhlailevas-ti juudaspehninkejä niaksamaan. Työläinen tietää näet*kokemuksesta, että sellainen henkilö on hänen luokkansa petturi ja hänen luokkarisa sortajan asiakas. ajatusmaailtnaa. Sosialidemokraatit e-nempää kuin trotskilaiset eivät luot enempää proletariaatin diktatuuriin kuin työväenluokan luovaan voimaan ja proletariaatin kumoukseen yleensä. He eivät joko käsitä, taikka halua käsittää luokkataistelua sellaisena se todella on: armoton luok- Hdemokraattlsten katsomuksiensa^ ja traditsioittensa puolesta jaksamatta entisyydestään mitään unohtaa ja jak. samatta nykyisyydestä mitään oppia. Periaatteiltaan meidän . suomalaiset trotskilaisemme eivät edes ole trotskilaisia vaan mitä puhdasverisimpiä opportunisteja, jotka sosialidemokraattinen liike ilman nunkäänlaisia vatsanväänteitätulee itseensä sulattamaan. Trotskilaisuus on heille vain oljenkorsi, johon he tarttuivat ytttyk. sjssään jatkaa taistelua kommunistista liikettä vastaan ja joka heille k e l - jan johtolienkilöiden kanssa. Mikään salaisuus ei mjräskään ole, että he Raivaajan Johtomiesten kanssa sopivat visseistä toimenpiteistä, joitten kautta kommunistinen toiminta oli sulatettava yhteen Raivaajan toiminnan kalissa- Siihen ohjelmaan kuului tietenkin kommimististen laitosten hävittäminen — Raivaajan hyväksi. Briianmmpo yhdistämiseksi" NeW York Timesin Lontoon.kirjeert^^ lehdelleen lähet-tamiitesa'kiyie^ Sir Austen Cbamb^ijpajpii)ii;i^ji^^ tehty sitä varten, että koetettiin taivuttaa Italian-fascistidiktaattori sopimaan kiistansa Ranskan kanssa. Ja nä)rttaäk!tl>iltä,,etta Mussolini otti neuvot h Tämän sanotaan •olevan, os^n Britannian uudessa politiikassa ^'Europan yhdistämiseksi". • ,r;>Kun ;kapitalistit puhuvat Europasta, tarkottavat ne vain Europan länsiosjSai^koettaen unhottaa; että suurin osa, itäpuoli, on neuvostovallan aFätmejf.^ jPn^i^^^^^ pn kaksi päämäärää pyrkiessään yhdistämään Eu; ropaa:'.X-iX^Neuyojs rakentaminen . uutta sotaa värien ensimäistä työläisten :4asavaHaa-vastaan; (2) voidakse;en paremmin kilpailla amerikalaista tsfoudelHsfa'ja poliittista tpnkeutumbta vastaani £u-ropassa. -.^ Neuvostoliiton nopea teollbtuminen luo yhä suurempia pulmia maailman imperialismille. Sekä Ranska että Englanti tuntevat, että niiden on järjestettävä uusi hyökkäys työläisten ja talonpoikain hallitusta vastaan. Nykyään on brittiläinen Baldmnin ja Chaniberlainin konservatiivinen hallitus- hyökkäävämpi. Se näkee Venäjän kysymyksen yhä enemmän tunkeutuvan etualalle lähenevissä'vaaleissa. Ei kumma, että se on her-mostunut.. ' ;^ ; ' Samaan aikaan europalainen kapitalismi, brittiläben. kapitalismin ollessa vällitsevrfna vanhain imperialistiyältain keskiiudessa, pyrkii kehittämään. taloudellista' itsenäisyyttään, riij)pumaltomaksi Yhdj-svalloista. Tä mä ei ole helppo tehtävä;' Brittiläiset;kieltävät, että sillä olisi mitään kiistaa Wall-ki3dun dollarin kanssa mannermaalla. Mutta tosiasia on, että jänkkidollari ja brittiläihen punta iskevät yhteeajokabella mante reellä,.Vjarsinkin Romaanisessa Amerikassa, Mexicossa, Kiinassa, samoin kuin Europassakin. Kaikkialla on imperialistisen ristiriidan ruuti tavattoman kuivaa, odottaen vain sytjitävää kipinää. Brittiläisten jTitykset-"Europan yhdistämiiseksi" ovat sotavarusteluja. Mutta sellaisen yhdistynMien on kuitenkin otettava huomioon Länsi-Euro-pan voiniidckäat ^könnriuhistipuolueet, kumouksellisten työläisten johtajat, jotka taas rakentavat toista yhdistymistä. Europan Neuvostoliittoa. Ame-rikalabilla työläisillä on myöskin suoranainen etunsa tässä viimemainitussa yhdbtymisessä. Sen on pidettävä huoli kohdaltaan, ettei amerika-lainen- imperialismi pääse sitä sotahyökkä>'ksellään häiritsemään. TOVERI. Raivaaja yrittää tuikuttaa johtavas- .KA artikkelissaan, että ' Stalin olisi "varastanut Trotskin ohjelman"! M i kään ei ole huvittavampaa typeryyttä kuta tuoUalnen väite. Sellaisen saattaa tehdä vain henkilö, jolta täydelleen puuttuu yhteiskunnallisten voimien ja luokkasuhteitten arvioimiskj-- ky, sekä dialektiikan ymmärtämys. Tosiasia näet on, että Trotski ei milloinkaan edes ^olsheviklpuolue--;- seen kuuluessaan ole ollut leninlläi-seUä linjalla. Hän el milloinkaan ole jaksanut ymmärtää luokkasuhteitlen j a luokkataistelun kehitystä marxilaiselta kannalta. Ennen vu(Ätal917 oli hän joko täydeUeen menshevlki. taikka edusti jonkinlaista "vasemmlsto"- menshevlsmlä, joka heUui liolshevis-mln j a menshevismin vällmalUa. B o l - sheviklpuolueeseen liityttyään hän omien sanojensa mukaan teki kaikkensa saadakseen omat katsomuksensa voimaan Bolshevikipuolueessa Ja Letiinin teorian syrjäytetyksi. Ja slk- 5 i l Ä el V . 1917 jälkeen ole ollut a i - ncatafcaan Neuvostoliiton sisäistä taikka ulkonaista, enempää kuta alnoa-takaati proletaarisen maailmanvallankumouksen . muutakaan^ kysymystä, jossa Trotski ei oUsl oUut rlstirU-dassa leniniläisen teorian kanssa siitä, minkä. tulisi menettelytavan olla imperialistisen kapitalismin eri asteissa konkreettisessa rappeutumlskaudes-sa. Brest-Litovskin rauhan solmiamises-sa, jolloin vallankumouksen elämisen ehdot vaativat vallankumoukselle hen-gähtämisajan saamista hinnasta mistä tahansa, vastusti Trotski sitä. K u n interventsloont oli murrettu ja maan kaikki tuotannolliset voimat oli saatava liikkeelle vallankumouksen nälänhädältä ja tuotteitten hälältä pelastamiseksi, asettui Trotski vastustamaan NEP politiikkaa ja vaati "sota-konununismin ruuvien kiristämistä". Se olisi merkinnyt klen välinen taistelu, jossa kapitalisti, luokan täytyy tuhoutua suoritettuaan yhteiskunnan kehityksessä tehtävänsä j a muodostuttuaan kehityksen edelleen edistymisen jarruksi. Sosialidemokraatit samaten kuin trntskilaiset-kln elävät pikkuporvarillisen kansanvallan lumoissa. Joko ne eivät käsitä, taikka eivät halua käsittää sitä, että luokkayhteiskunnassa ei mitään sellaista utopiaa ole olemassa kuin kansanvalta. Luokkayhteiskunnassa voi olla olemassa ainoastaan joko kansanvalta riistäjiä varten. joUoin valUtse.* porvariston diktatuuri, taikka kansanvalta tuottajaluokkaa varten, jolloin vallitse, työväenluokan diktatuuri. Milloin pikkuporvarillisella kansanvallalla työväenluokkaa yritetään johtaa harhaan, tapahtuu se aina j a iSoikke. uksetta työväenluokan asian pettämisen kustannuksella. Saksan proletaarien vallankumouksen inttäminen 1918—1919 on tästä ehkä klassillisin esimerkki. Se johti kapitalistiluokan uudelleen valtaan Ja työväenluokan — ratslbnlsoidun riiston alaisuuteen. Trotskilaiset eivät myöskään luota enempää proletariaatin diktatuuriin kuin keskitettyyn kansanvaltaan, joka on voimassa kaikkien maitten kom- , munistipuolueis§?i ja niissä järjestöis. sä, jotka Konimunistlsta Intemationa-lea taistelunsa johtajana pitävät. Esittäessään tunnuslauseita sellaisia kuin "ajatuksen Ja puhumisen vapaus" nc vaativat vähemmistölle oikeutta olla tottelematta enemmistön päätöksiä. Ne vaativat vähemmistölle rajottama-tonta oikeutta taistella työväenluokan järjestöissä enemmistöä vastaan. Ja sen jälkeen kun heidän teoriansa ovat kärsineet periaatteellisen vararikon, sen jälkeen kun heiltä on kielletty oikeus kommunistisissa järjestöissä ajaa pikkuporvarillisia vinkeitään, hihkuvat he "terrorista" ja "diktatuurista" kun heihin nähden sovellutetaan kunkin kumouksellisen järjestön i t sensä hyväksymiä kiiripykäliä. ' Mitä ovat nämä ainekset. Joitten "henkeä alkaa ahdistaa" kommunistisissa järjestöissä ja proletariaatin diktatuurin maassa? Neuvostoliitossa on Trotskin onnistunut saada taak. Heidän laskuistaan jäi vain huomioon ottamatta pari pientä tekijää, nimittäin B^ommunistipuolue ja meidän proletaariset joukkomme. Kun meidän opportunistimme ryhtyivät käytän-paa sillaksi sosiaUdemokratiaan siirty- j nössä Raivaajan kanssa tekemiään essään heidän historiallinen tehtä-• sopimuksia toteuttamaan, kun suta vänsä on ollut jarruttaa jokaise^ssa! saatiin konkreettiset todisteet, r y h - käänteessä puolueemme kehitystä to-ityi KommunisUpuolue heitä vastaan delliseksi Kommunistipuolueeksi. Poik- armottomaan taisteluun ja_ meidän keuksetta Jokainen heistä taisteli ja Joukkomme valtava enemruito sanou-satjoteerasi Puolueen uudeUeenjärjes- tui heistä irti ja heittivät heidät yli telyä. Poikkeuksetta jokainen heistä laidan. on taisteUut jokaisen kommunistisen. Oli "Taonnollistakin, että Raivaaja metoodin Kommunistipuolueessa käy- täUöin otti heidät siipiensä suojaan, täntöön ottamista vastaan. Poikkeuk-; Cöi luonnoimtjkin. että Raivaaja setta jokainen heistä on intohimo:-; heissä näki pelastuksen enkelm ja sesti pitänyt kiinni vanhasta federat-, mahdollisuuden jTittää tehokkaammin siooni-ideologiasta ja sosialldemo-' jarruttaa Joukkomme radikalisoitu-kraattisista tradltsioista. Itsestään o!i mitä On luonnollistakin, että Raivaa-selvää. että mitä pitemmälle Puolu- ja riemussaan julistaa herra Sulka-eemme kehittyi kohden Kommunisti-j sen uhkausta: "oppositio tulee jatfea-puoluetta, sitä enemmän heidän "hen-' maan taisteluaan Ja ulottamaan sen keään alkoi ahdistaa" Kommimisti-i yli maan". Mutta yhtä luonnoin^ puolueen sisällä ja sitä mahdotto.jon myöskin, että kommunistinen liAe mammaksi kävi heidän pitemmältä! tulee heitä vastaan jatkamaan sitä olemisensa kommunistisen hlkkeen ! taistelua, joka keskeytymättä on ollut Jäsenyydessä. Pikkuporvarillinen so- käynnissä Kommunistipuolueen penis-slalidemokraattinen ideologia pakotti ^ tamlsesta lähtien, sekä paljastamaan heitä yhä suuremmalla haikeudella heidät työläisten edessä porvariston yapauden paelnstiis- Mstela "TEHOKKAIN KEINO ON TUKE-\ RAHALUSESTI TTÖVÄEN PUO-LUSTUSLBrrroA" Lauantaina tuotiin Vapauden konttoriin kp:n asuntoalueryhmä kahdeksannen erään Jäsenen toimesta viisi dol laria kaksikymmentäviisi senttiä ($5.25) rahaa Ja kahdellatoista lahjo-tusmerkinhäJlä varustettu, seuraavansisältöinen kirje: "Sudbury. Ont.. 27. 4. 29 "Tehokkain keino ajaa toveri Vaaran vapauttamlsaäaa ja torjua vastaisia työväenliikettä ja sen laitoksia j a toimitsijoita vastaan tähdättyjä vainoja, on tukea rahallisesti Canadan, työväen puolustusliittoa. Sen erikcris-tehtäVänä on ajaa toveri Vaaran ja tulevien luokkataistelu-uhrien asiaa. "Siis, työläinen, ken lienetkin, täytä luokkavelvollisuutesi lahjoittamalla jonkun summan toveri Vaaran puolus-tusrahastoon. Jota Canadan työväen puolustusliitto kokoaa." Toverillinen kiitos kerääjille ja lahc jottajille. tähystelemään kohden Raivaajaa. M i - lakeijoina ja vallankumouksellisina kään salaisuus el ole, että" heillä jo työväenluokan asian petturema vuosia sitten oU kohtauksia» Raivaä- — S.K.T. Yleissihteeri tov. MacDonaldin puhe suomalaisessa f raksionikokouksessä TOEONTOSSA HUHTIK. 29 F. Tov. J . MacDonald esitti puolueen toimeenpanevan keskuskomitean tervehdyksen. Hän kiinnitti huomiota pääasiassa seuraaviin seikkoihin: Huomautti, että puolueemme kan-salliskonvent^ ioni jquduttiin siirtämään, koska Kominternin tp. komitea näki, että tulevaan konventsioniim-me täytyy meidän valmistautua perusteellisesti. Meillä on edessämme ratkaisu kysymyksiin nähden, joissa o- Intian nopeasti kehittyvää \^lIankumouksellista liikettä vastaan äsken kohdistettujen vainojen ja joukkovangitsembtyn johdosta antoi Kommunistisen kansainvälisen toimeenpaneva komitea julistuksen kaikkien maitten työläbille ja sorretuille kansallisuuksille. Julistuksessa osotetaan ne imperialistisesta sorrosta ja kapitalbtisesta riistosta johtuvat tekij|t, jotka ovat jälleen kohottamassa. vallankumoukselLbta liikettä, seka kdiotetaan kaikkien inäitten työtätekeviä tukemaan täti liikettä, koska sen voimistuminen samalla merkitsee kansainvälisen imperialbmivastaisen rintaman lujittumista.' seen — pikkuporvarilliset Intellektuaa-lit, tsaarinaikuisten rilstäjäluokkien Jätteet ja kulakkiainekset — kaikki ne, joilta sosialistisen yhteiskunnan rakentamisen edistyminen kiskoo muodossa taikka toisessa riistäjinä edelleen elämiSen mahdollisnndet pois! Voimme käsittää, että kun näUtä a i. neksUta toisten työllä elämisen mah-ei enempää eikä dolllsuudet otetaan pois — niin syys-vähemjpää kuin. — sisällissodan syn- kylläkin "heidän henkeään alkaa nyttämistä tehdasproletariaatin Jfi t a - ahdistaa"! Mutta samalla kiin nämä lonpcikaiston välillä Jä vallankumouk-: ainekset kuorossa valittavat Ja siinä sen tuhoamista. Trotski ei jaksanut saavat sosialidemokraattiselta Ja por-nähdä eroavaisuutta siinä millä ta- värilliseltä lehdistöltä tukea, älkääm-valla maan sisäiset . asiat on pakka me unohtako mikä on proletaarisen Järjestää sotatilanteen aikana, jolloin vallankumouksen lopullinen päämääiä. se on ulkomaisten vihollisarmeijoitten Se on hävittää luokat!! J a käytän-ympäröimähä j a temmellyskenttänä Ja nöllisessä elämässä se merkitsee sitä. mitenkä ne on Järjestettävi» raulian el?ä proletariaatin diktatuurin on sdkana' — sen jälkeen kun vilioUis- porvaristoa sorrettava siksi kunnes armeijat on lyöty, proletariaatin dik-' tuo luokka kokonaan häviää. Äl-tatuuri turvattu ja luokkataistelu pro- käämme hetkeksikään unohtako sitä. lemme osittaisesti osuneet harhaan Ja toisella puolen uuden tilanteen asettamaan muutoksien oikein ymmärtäminen. Kominternin viime kongressissa jossa olimme viime kesänä, luotiirt toiminnah linja, mutta sen ymmärtäminen ei ole kaikkialla ollut yksimielistä, Tästä johtuukin, että esim. mei. dän puolueemme puheenjohtaja ei Jaksanut seurata, mutta vajosi trots-kylaisuuteen. Ja el ole epäilystäkään, etteikö puolueessamme ole huomattavasti cikelstovaaraa vieläkJn ilmenemässä. Trotskylaisuus iähtee vasem-mlstofraaseista, mutta kuiteniun ajautuu se oikeistolaisiin johtopäätelmiln kuten eri maissa on ollut ilmeistä; täälläkin pohJIstui se meidän tärkeimpien poliittisten kysymyksiemme tulkinnassa pikkuporvarilliseen käsitteeseen Canadan asemasta, kuten tov. Hill on Jo selostanut. Kuudennessa kongressis.sa Jaettiin maailman kapitalistisen talouden kehitys kolmeen Jaksoon, Joiden läpi on työväenliike kulkenut sitten ' maailmansodan. Ensimäinen jakso oli kapitalismin ankaran kriisin ja työväen, luokan vallankumouksellisen suoran-toiminnan ajanjakso, jonka kuluessa Venäjän proletariaatti vakiinnutti voittonsa sekä muissa Europan maissa käytiin ankaria proletariaatin taisteluita, jotka päättjävät häviöön. T o i . nen jakso; kapitalismin suhteellisen ja osittaisen vakiintumisen jakso. S i tä seurasi kolmas Jakso, mikä pääpiirteissään on kapitalistisessa tuotannossa sodan edellisen tason ylittämisen a. Puolueemme konvent^ionissa v. 1925 osoitettiin, että yleisen kapitalistisen maailman mukana oli Canadan talous saavuttanut jonkinlaisen vakiintumisen ensi kerran sitten sodan Jälkeisen kriisin. Kiihkeä 'maatalouskriisi oli sivuutunut: sulautumlsliike teollisuudessa ja finanssimaailmassa alkoi; A - merikan taloudellinen tunkeutuminen oU huomattavasti lisääntynyt j a työttömyys vähentynyt. Viime konventsio-nissamme (1927) olivat nämä ilmiöt terävämmin nähtävissä. Kuluneen vuoden (1928) tuotannon yhteisstmima ylittää kaikki aikaisemmat vuodet. C a nadan kokonaiskauppa v. 1928 osoitti 267,000,000 lisäystä edelliseen vuoteen siin verrattuna. Canadan kokonaiskauppa brittiläisen valtakunnan sisällä koho-slin, että sos-dem. Uike.oli muodostunut porvarilliseksi liikkeeksL Englannissa, Saksassa, Ranskassa, Suomessa. y.m. oli selvästi täytynyt jo muuttaa taktiikkaa. E i voinut tulla kysymykseenkään mikään orgaaninen yhteisrintama ja lähentjmiJnen johtavien a i nesten kautta. Tämä siirtää painos-tuk- f.^a tärkeyden yhteiseen rinta-: maan alhaalta; kommunistien tulee pyrkiä eroittamaan sos.-dem. työläiset johtajistaan, koska näissä työläisissä on rehellisesti erehtynj-ttä joukkoakin. Tämä on sovellutettava kaikessa joukkojärjestöjemme työssä, ammattijärjestöissä, kulttuurijärjestöissä, urheilujärjestöissä y.m. AmmattiuniolUkkeessä on selvää, että ammattilaisten järjestön A. P. L : n johtavan byrokratian avoin y h teistoiminta työnantajain järjestöjen kanssa, heidän avoin faboteerauksen-sa yhä laajenevan ammätittomain työ. Iäisten kaikkia. järjestämisjTityksiä vastaan; heidän hajoitustyönsä itsenäisen poliittisen toiminnah — Canadan työväenpuolueen murskaamisessa; kommimistien ja militanttisten työläisten unioista eroittaminen y.m. paljastaa tämän byrokratian avoimeksi ja häikäilemättömäksi porvariston asianajajaksi työväenliikkeen riveissä. Toiselta puolen taas uusi yleiscanada-lainen kongressi, ^rajoittuen vielä pääasiallisesti ammatittpmiin työläi- Canadan National rautatiellä. metsätyöläisiin, Albertan kivihiilen-kaivajiin, Amalgamated-järjestöön si tuo^inissa 254,114,000 Jä viennissä i järjestyneisiin kirvesmiehiin, osoittaa 545,453,000, mikä ftsottaa noin 291 m i i - hyvin vähän toiminnan tarmoa Ja l i l - jconan dollEu-tn vientiä yli tuonnin. Kauppavaihto Yhdysvaltain kanssa s i . tä vastoin osotti noip. 333 miljoonan dofiarin tuontia yli viennin. Kiinaan, Japaniin ja Europan maihin vienti oli kasvanut yli kahdensadan viidenkymmenen miljoonan. • AmerUcalaiset sijoitukset ovat jo 3% an paljon arkailuä järjestymättömien Järjestämlstehtävään suhtautumises. sa. Puolueemme täytyy taistella am-mattiunioliikkeen itsenäistymiseksi ammattiunipdemokratian puolesta; taistella eroittamisiä vastaan; taistella "anna mennä"- Ja vanhoista u n i . o^,sta piOisJäämlstiendenssIä ' vastaan; biljoonaa, Jotavastoin brittiläiset si-j eristäytymistä vastaan; uusiin unioi-joitukset vain 2% 'biljoonaa. Nämä hin kohdistettua hyökkäystä' vastaan; kaikki osoittavat taloudellisten etujen yhteisten neuvostojen puolesta; kansallisen yhtenäisyyden puolesta ; y h teisen rintaman kautta .alhaalta ja kin suhteessa ja se on alkanut suorit-letariaatin diktatuurin tukemana vietävä Johdonmukaiseen. päainääräänsä — sosialistisen yhteiskxmnari" rakentamisen kautta. Sen sijaan että Trotski silloisessa tilanteessa, joka jo s i - nänsäkin oU valkea, olisi oUut apuna probleemien ratkaisemisessa, notkisti hän polvensa valkeuksien edessä Ja esitti uudelleen teoriansa "sosialismin rakentamisen mahdottomuudesta yhdesisä maassa", minkä kautta hän Jo silloin objektiivisesti palveU että Neuvostoliitosa luokkataistelu jatkuu. Erotus bn vain sUna .että työväenluokka on vallassa ja käyttää sitä valtaansa kapitalistiluokan JätteL den sortamiseksi päämääränään liävlt-taä riistöjärjestelmä kokonaan. Älkäämme myöskään hetkeksikään janjakso. Kapitalistiselle Järjestelmälle' tamäan pmla sotavarustelujaan kuu-on tämä nopean teknillisen, kehityksen i meisesti: Tätä todistaa risteilijäin ja suurien trustien kasviin aikaa. On i rakentaminen, sotilaallisten myönny-myös. huomattavissa valtiokapitalismintysrahojen lisääntyminen, ilmalaivas. suuntaavan kehitystä. Samanaikaises-1 ton kehittäminen sotilaslentokoneiden -ti on se maailman kapitalismin risti- rakentamisella, sotaväen ylläpitokulu-riitojen kiihtyvän kehityksen jakso, jen lisääminen, kemiallisen siiven ke-työskennellen kapitalismin kriisin a i - liittäminen ja suunnitelmallinen hyök-kaisemman kehitysprosessin luomissa käys varustautumista paljastavan työmuodoissa (markkinain supistuminen, • väenaineksen kimppuun ja sitä vas- Neuvostoliiton olemassaolo, siirtomal-j taan Canadan legionan y.m." kehittä-den liikehtimiset. Ja imperialismin j minen kiihkoprop^andan yhteydessä vastakumouksen asiaa. • Sen jälkeen on Trotski johdonmK^ kaisesti ja lukemattomissa sri muodoin kulkenut linjaansa. Se on johtanut hänet ulkopuolelle Kommunistipuolueen ja Kommunistisen Intema-tionalen' ja suoraa päätä vastavallankumouksen helmaan. Hänen Neuvostoliitosta poistumisensa jälkeen ijnpe-rialistlselle porvaristolle antamansa palvelukset eivät tässä suhteessa enää jätä mitään arvaamisen varaan. Olemme näistä seikoista Jo aikaisemmin julkaisseet yksityiskohtaiset selostukset, joten emme niitä uudelleen tässä toista. unohtako sitä, että vaUan ottaminen proletariaatin käsiin merkitsee vain sen ajankohdan alkamista. Jolloin entiset vallassaolleet tulevat uuden vallan alle alistetuiksi, entiset sortajat muuttuvat sorretuiksi. Mitä trotskilaisiin Neuvostoliiton u l kopuolella tulee, niin poikkeuksetta ne käsittävät aineksia^ jotka vanhoina sosialidemokraattisen treenauksen saaneina toimitsijoina eivät ole kyenneet luomaan sos^ilidemokraattista nahkaansa, eivät ole kjrenneet "vallankumousta suorittamaan omissa päissään". Välittämättä siitä, että monet-< kin niistä ovat kommimistisen liikkeen luontaisten ristiriitojen kasvaminen) Tämä kolmas jakso, missä tuotannollisten voimien kasvun markkinain supistumisen ristiriita tiilee erikoisen kärjistyneeksi, kiertämättömästi nos. tattaa uudestaan imperialististen sotien sarjan. Tämä tuotantotoiminnassa havaittava kehitys on ilmeistä esim. sähköistämisen alalla,, kemiallisten teolli-suksien aloilla, raaka-aineiden tuotan, nossa, keveäin metallien käyttäminen ja automobiiimikenteen keittyminen yjn. — Työpajoissa on saatettu käytäntöön uusia menetelmiä työn tuotta-vaisuuden kiihdyttämiseksi, "ramä tapahtuu ratsionallsoimlsen kautta. Blroonilllsta joukkotyöttömys^ lisää tämä kaikissa johtavissa maissa. Nykyinen jakso ei ole, kuten sosdem. kapitalismin aseenkantajat väittävät, rauliallista siirtymistä kapitalismista muutosprosessia; nopeaa Canadan k a - pitalismifi Ja ominaisen finanssipääo-man intresisien kehitystä,' brittiläisen kansainvälisen ammatillisen liikkeen pääoman laskua ja amerikalaisen yhtenäis3ryden puolesta; sekä P\maisen pääoman lisääntymistä, sekä aiheut- taloudellisen intemationalen puolesta, taen ratkaisevan muutoksen Canadan On tarmokkaasti tuettava Ja raken-porvarlston yleisessä suhtautumisessa nettava uniolden valistusliittoa eli va-valtakuntaan kokonaisuudessaan so- semman siiven vähemihlstöllikettä. dan jälkeen. Tässä yhteydessä tulee järjestymättö- Johtuen Canadan kapitalismin his- mien Järjestäminen asetettavaksi a i - toriallisesta kehityksestä brittiläisen van ensitUalle, siUä miltään muulta ja amerikalaisen kapitalismin välillä,; taholta emme voi toivoa työskentelyä ei Canada ole kehittänyt asemaansa, tässä suhteessa. Koko toimintamme vastaavia militaristisia eikä laivasto-j täytyy pohjistua näiden tehtäväin o i - volmia. Kuitenkin kasvavat vihamieli-; kein .sovittamiselle. Vain siinä määrin syydet Britannian Ja Amerikan välillä' kuin nämä \tehtävät toteutetaan, saa-ovat lopettaneet Canadan porvariston j vutetaan työväenjoukkojen voittaml. heilumisen Ja toimettomuuden lÄssä- j nen ja mobilisoiminen. Nyt olemme itsenäisesti Jo suorittaneet huomattavaa työtä puutavarateollisuudessE. neulomateollisuudessa ja Järjestäneet näillä aloilla järjestöt, jotka tulevat seisomaan • sekä menemään eteenpäin. Ryntäys on Juuri nyt autoteollisuudessa käynnissä, joka täytyy tulla koko puolueemriie yhteiseksi tehtäväksi seuraavien kuukausien ajalla. Puolueemme ala-arvioisi tehtävänsä.Jos se mi-hoittaisi nykyisin tärkeän merkityksen mikä "sotateoUisuuksien" työläisten järjestämisellä on; autoteollisuuden lisäksi on tässä yhteydessä metalliteolli. suus Ja kemialliset teollisuusalat asetettava ensitilalle, sekä näille a-loille täjrtyy puolueemme työskentely järjestymättömien Järjestämisessä erikoisesti kohdistua. Puolueen konvent-sionin valmistelussa on ammattiunio-järjestäytymistä koskevana julkaistu pitkät teesit. Mjröskin on Canadan Työväenpuoluetta koskevana kahdet teesit, joihin olette jo saaneet tutustua piirikon-ventsioneissa ,ja keskustelussa. Canadan Työväenpuolue muodostettiin e n - simäisessä ajankohdassa sodan jälkeen. Työväenluokan . vallankumouk-senisen liikehtimisen Jakso oli Cana-dassa vuodesta 1918 vuotsss 1921, j o l loin ammattiuniolilkkeen jäsenmäärä oli huippukohdassaan Ja- ammatitto-sosialismiin. Päinvastoin seuraa kapitalismin- tuotannollisten kykyjen kehi-matkassa roikkuneet useita vuosia, e i vät ne dtfe vallfthtnmiftpTrgAll<«ri^^ p u - humattak£mn kcammmisteista. Ne ovaf jatkuvastt ja herkeämättä taistelleet kommunistisen liikkeen •^«ifiliä sosia-t3rstä, trustiutuminen Ja ratsionallsoi-nusen, kasvua, kapitalismille vastakkaisten voimien kasvu. Rinnan tämän kasvun kanssa tapahtuu Neuvostoliiton kehittyminen sosialistisissa puitteissa. Kiinan VBllnJikximons, poliittir nen kuohunta Intiassa, suuret lak&o-liikkeet. Ranskassa. Sakpsassa, Puolassa yin-, paljastavat työväenluokan m i - Utanttisuuden kasvun. Hyökkäys puoluetta vastaan yleisesti ja vielä erikoisesti ukrainalaisia vastaan, sekä Vaaran Juttu yjn. suomalaisia vastaan, johon yhdistyy ämmat-tiunio- byrokratian hyökkäys käsikädessä porvariston taantumuksellisten menetelmien kanssa, mikä on yleinen ilmaus pasifismin naamarilla ratsasta, van sos.-dem. liikkeen avustukse.sta sodan varusteluille. Kaikki nämä voimat yhdistyvät "Kansainliitossa", mikä on pääasiallinen väline imperialistiselle pasifismille. Meidän tehtäväksemme tulee taistelu sotaa vastaan kaikilla rintamilla. On paljastettava "kotimaisen" hallituksen varustelut; on paljastfettava sos.-dem. ja ammattiuhiobyrokratian "realistien" petollisuus; on paljastettava, imperialististen maiden varustautumisen "rajoittamispuheet", samanaikaisesti kim hylkäävät Neuvostoliiton esV*ämän aseistariisumlssuunni-telman, yan. Meidän on työskenneltä-vvä sotilaiden . Ja laivastoväen keskuudessa, köyhälistötalonpoikain keskuudessa, ranskalaisten keskuudessa jja.e. J a nämä ovat sellaisia tehtäviä, joi&ln ei meidän puolueellamme ole riittänyt voimia tähän saakka. Kominternin kuudennen kongressin johtopäätökset tilanteen - muutoksiin nähden myöskin toivat esiin kysymyksen yhteisrintamasta. Selvästi tuli e-maln suuret joukot monella teollisuuden alalla järjestettiin. Canadan Työväenpuolueen muodostivat ammattiu-niojohtajat työväenjoukkojen painostuksesta. "Naamioidun" soe.-demo-kraattisen liikkeen ajankohdsssa suorittivat nämä johtajat huuUpalväusta Canadan Työväenpuolueen avoimeen hajoittamiseen. Lukuunottamatta Albertaa, refoimistellla on konfaralli l^Sväen-puolueen maakuntajaostossa, Työväenpuolueen järjestöt ovat nmlssa maa-inmnissa kokooiqtantuja vain fcffwwm<
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, April 29, 1929 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1929-04-29 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus290429 |
Description
Title | 1929-04-29-02 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text | Smi2 Maanantaina, huhtik. 29 p;nä—Mon>, April 29 No. iOl 1929 VAPAUS CaaaAtf M< i » « Ww trMmS» K — l a — n » K Ommm 8. a Km.. A . V A A K A (raaklU t O I M I T T A J A T i »>, B. A - TI2.-HUNES. B. PEBKOXEX. U. POH/ANSAZ;0. Bc(UMaa «t ti>« T M C Oiiie* Dcpumest. Octn*. aa aecooJ e l M mtttrr. TAPAUS CUIietr) of F I B U A V a r k o s i a Caaada. FaMiiked aaHr at SaBnrt. Ostaiie. T O A O S H I N N A T : 1 »k. USi. C k k . «2J0. S k k . f l J S ia 1 k k . »1X0. — yhijtnäuOJ» Ja Svoocca aekS BsaaHa " I »k. «6.00. 6 kk- 3 kk. <2JB0 ja X k k . >1J». lUIOTUSHIN.tAT VAPAUDESSA: \_ ^ KitienSkuametaUtt KM UTU. KM k a k a i t a m a . — A « o m t t o « i » a a o e n l a o n M i i t o H o i a k a e t SOe » a b C a e a s B a . — M a « s < a a a t t ( > i W a k * c t SOe k a r t a . J I Ä ) J k a r t a a , — Sratr»äi!aioc«kMt flM kerta. S k e r t a a . — A a o a t o e r o i l a o C B k m I2JM k a n a . «3J» kak«i k a r t a a . — HUtotilmoUtimt $iM k a r r a. — K o o I c o A i l a M t B k a e t UM k a r t a . SOe l i a i a a k a a k i h o a l a o a a a J t a t a i «mutoiriiaria. — Hahitaa»t«*c>t >a • • o t e U a M t a k M t SOe k a r t a , 11J» k o i m a k e r t a a . — r J a p i i a i l m o t U j i e t i i a O a o t B a a j a a t t o o r J a a M», Taadjt- • M M 8 . Cketattära U a o C B a h i s t a c t o k i t a e s . LAtee» a!«sttt{aa araonuten piOä oUa fcoottorUaa keUo 4 «p. aa.»«rB»ifl>i<'»«» ««feniteiiä afkipiJTänä. Vapas4en uomina; H o o i . « « « a>7. Kaeker Boadio*. « Durbaai Sf. Poheli» S3SV. Vi^aadea fcaouari: LOxny BaUdlac. S7 L O T M St. Pokelia lOJ». PoaUoapU: Box 69. S s d l n r r . OP» paiaa ia U l o a o : UI>crtr B«JUi»j. 37 Loroa St. PoheKa amW. Cratni ad»enijin» »mte». 75; per co». Incb. Miniorem ckarfa for »iegia iatettioa. Tie. l i a * b e « adrattiusg aia<}tqn assaaz cba FisoUh 'copta In Canirfi, Tb« Vapana l a a alta «ullais takasta «aa rajCaufta en»la»äi»e«n kirjee»aen»e. kir}ottakaa uodelieeo JUkkeenhviUia» tm* ilriieUa puaelUi i . V . KANNASTO. |iikkeeotwta|a. . Keskeyttäkää työ vapunpäivänä! TämS vapunpäivä on erikoinen merkitykseltään, lausuu kommunistipuolueen pää-äänenkannattaja viime numeronsa pääkirjotuksessa. Imperialistinen sodan vaara on yhä ilmeisempi, hyökkäystä Neuvostoliittoa vastaan suunnittelevat kaikki taantumukselliset voimat kautta maailman. Vapunpäivän täyt>y muodostua mahtavaksi työläisten kokoombpäiväksi, valmentautumbelle kapitalismin ja imperialismin mustain aikeitten tyh-j äksitekemiseen. Canadan työväenluokan täytjy konkreettisesti ilmaista solidaarisuutensa maailman työläisien kanssa. Canadan työläbten tulee tarttua veljiensä käteen taistelussa imperialistista sotaa vastaan; heidän tulee liittyä maailman työläisiin puolustettaissa Sosialististen neuvostotasavaltain liittoa, koko maailman työläisten isänmaata. Työväen luokkäliikettä täytyy voimistaa ja elävöittää taisteluhengellä. Kymmenettuhannet Canadan työläisistä ovat järjestämättä. Kapitalistinen järkiperäifrtyttäminen teollisuudessa merkitsee työtehon ja -nopeuden .kiihdyttämistä, enemmän tapaturmia ja kuolemia, palkkainalennuksia ja tyÖt^ tömyyttä. Työläisten täytyy käydä vastustamaan kapitalistisia suunnitelmia, tunnuksin: "Järjestymättömät järjestettävä", "taistelu palkkainalennuksia vastaan", "yhteiskunnallinen vakuutus sairaustapauksia ja työttö-myj- ttä vastaan", "scitseniäntuntinen työpäivä", j.n.e. .. Kapitalistiluokka tahtoo lyödä, masentaa työväenluokan, sillä sen täytyy poistaa esteet imperialistisen sodan ja teollisuuden järkiperäistyt-tämisen tieltä- Hallitukset tulevat kapitalistiluokan avuksi —- sillä ne ovat kapitalistisia hallituksia — jä niitten yksi voimakeino, poliisivoima on sotapolulla kommunisteja ja taistelevia työläisiä vastaan. Arvo Vaara, Caiiadan suomalaisten työläisten sanomalehden toimittaja on juuri tuomittu kuuden kuukauden vankeus- ja tuhannen dollarin sakkorangaistukseen. Kuusi torontolaista työläistä .on teljetty vankilaan kolmeksikymmeneksi päiväksi. Nämä ovat työväen luokkataistelijoita ja heidän us-kollbuutensa työläisille, luokalleen on syynä rangaistuksiin. Taistelu-mielisten työläisten kokoukset huoneissa ja kaduilla kielletään ja hajotetaan poliisien toimesta. Ulkomaalaissyntyisiä työläisiä pelotellaan. Näinä tiikahuttamistoimenpiteet ovat \-^lmbteIua hyökkäykseen koko työväenluokkaa vastaan sen masentamiseksi. Canada tulee tehdä turvalli- 'seksi kapitalistiluokalle. Työläbet eivät voi eikä heidän saa luottaa työväen pettäjävirkaiLi-joihin. He ovat imperialismin asianajajia,'he halukkaasti tekevät rengin-palveluksia kapitalistiluokalle. He saarnaavat luokkarauhaa", he erottavat kaikki taistelumieliset työläiset ammattiyhdistyksistä, he hajottavat työläisten järjestöjä. Nämä tyÖväenpettäjät'eivät voi eivätkä halua järjestää työläisiä, mutta järjestämistyo täytyy suorittaa heistä huolimatta. Työläbet eivät voi taistella imperialismia vastaan näitten imperialismin asianajajain johdollaj,.;^e tulevat jälleen johtamaan työläiset teurastettaviksi. Työläisten täytyy^ yhdistää. voimansa pettäjistä ja näitten työläisten, tielle asettamista estebtä'huolimatta. Kommunistipuolue, työväenluokan etujoukko kehottaa työläisiä valmentautumaan .edessä oleviin suuriin tehtäviin. Muodostukoon vapunpäivästä suuri joukkojen kokoömispäiv;ä^vtyöväenluokan valmentautumis-päivä. .•'••/ r eläköön työväenluokan'kansainvälinen solidaarisuus! Kauan eläköön työ\äenlub^ TyöA jako ncdcelakten ja frot^ibisfen YbdysvaDoissa "Samaan aHcaan kun herrat Sntkanen Ja Boman •trotskilaisuuden" x\imfs^A •TcaJeva" häalHlla jne. pitävät Yhdysvaltain Kommunistlpuotueen sen tolmitsijoltten parjaustalkolta. suori".- taa noskelalnen Raivaaja heille julki-suustyötä referaattien ja puhvlen" kirjottamisen muodossa, sekä siten, että julkaisee luopio Ozmi Saaren £uo-mentamaa Trotskin teogta "Todellinen tilaniie Venäjällä". On erikoisen " l i i - MOä. jbäSsUäL trotskilaiset yt vfieke-kalaiset yhteen? Sen jälkeen kun Raivaajassa on painettu trotskilaisten maanalaisia parjaufilehtisiä, sen jälkeen kun R a i vaaja pitää injplen julkisuuden antamisesta kaikille trotskilaisten puuhille, fen jälkeen kun Raivaaja on käynyt Trotskin vastavallankumouksellisia teoksia julkaisemaan, ei enää ole mitään epäilystä olemassa siitä, etteivätkö trotskilaiset ja noskelaiset toimisi yhdessä- Ainoa seikka mikä heitä enää pitää organlsatoorisesti on se, että sosde-kuttavaa" nähdä mitenkä herttaisessa yhteisrintamassa nämä porvariston asiaa ajavat sosialldemoloaatit Ja kommimistisen liikkeen luopiot Jakavat keskenään työn proletaarisen k u - : toisistaan erossa mousBlkkeen mustaamisessa ja epätoi-; mit eivät vielä tällä hetkellä ole val-voisessa pyrkimyksessään estää työ-' mllta trotskilaisia ottamaan laitos- Iäiset radlkallEoIturoasta ja nousemas- tensa kontrolliin suoranaisesti osalta taistelmm sortajiaan — porvaria-, UsiksL Mutta mitään epäilystä ei ole toa vastaan. Veriveljeys, vallankumo-! olemassa siitä, etteivätkö trotskilai-uksellisen liikkeen ja vallankumouk-; set ennenunin taikka myöhemmin l l i - sellisen toiminnan pelko yhdistää hei- ty organlsaatorisestikin sosdemien dät porvariston nuolemisessa ja halussa palvella kapitalistista järjestelmää. Meidän trotskilalstemme erikoistehtävänä on parjata kommunistisen liikkeen metoodeja tällä mante-j reellä; noskelaiset spesialisoituvat joukkoon. Vissien vällnäytösten jälkeen on kehitys kaikkialla muualla csottanut taipumusta kulkea tuohon päämäärään. Mutta mikä on se aatteellinen pohja, joka heidät toisiinsa yhdistää? - ktooomdimenu nisptairsjeana milsieiksskae enN etuovlmosltnotlaiimtoes-1 y k s i n k e r t a l ^ i sosialldemokraattiner. sa. Kummatkin täyttävät siten liis-torialllsta tehtäväänsä vastavallankumouksen asioitsljoina työväenluokan riveissä. Ja että he todella ovat porvariston asialla, siitä antaa mitä v a - kuuttavlmman todistuksen se tosiasia, että porvaristo mitä auliimmin, antaa! kuin heille sanomalehdistönsä palstoilla j u l kisuutta. Onpa se vielä valmis itse Mr. Trotskille maksamaan kymmeniä tuhamia dollareita hänen porvariston asiaa ajavista artikkeleistaan! Porvari on näet luotikatletoinen. Mut^ ta elinehtojensa puolesta taisteleva työläinen on puolestaan myöskin oppinut karttamaan sellaista henkilöä, jolle porvaristo on valmis tuhlailevas-ti juudaspehninkejä niaksamaan. Työläinen tietää näet*kokemuksesta, että sellainen henkilö on hänen luokkansa petturi ja hänen luokkarisa sortajan asiakas. ajatusmaailtnaa. Sosialidemokraatit e-nempää kuin trotskilaiset eivät luot enempää proletariaatin diktatuuriin kuin työväenluokan luovaan voimaan ja proletariaatin kumoukseen yleensä. He eivät joko käsitä, taikka halua käsittää luokkataistelua sellaisena se todella on: armoton luok- Hdemokraattlsten katsomuksiensa^ ja traditsioittensa puolesta jaksamatta entisyydestään mitään unohtaa ja jak. samatta nykyisyydestä mitään oppia. Periaatteiltaan meidän . suomalaiset trotskilaisemme eivät edes ole trotskilaisia vaan mitä puhdasverisimpiä opportunisteja, jotka sosialidemokraattinen liike ilman nunkäänlaisia vatsanväänteitätulee itseensä sulattamaan. Trotskilaisuus on heille vain oljenkorsi, johon he tarttuivat ytttyk. sjssään jatkaa taistelua kommunistista liikettä vastaan ja joka heille k e l - jan johtolienkilöiden kanssa. Mikään salaisuus ei mjräskään ole, että he Raivaajan Johtomiesten kanssa sopivat visseistä toimenpiteistä, joitten kautta kommunistinen toiminta oli sulatettava yhteen Raivaajan toiminnan kalissa- Siihen ohjelmaan kuului tietenkin kommimististen laitosten hävittäminen — Raivaajan hyväksi. Briianmmpo yhdistämiseksi" NeW York Timesin Lontoon.kirjeert^^ lehdelleen lähet-tamiitesa'kiyie^ Sir Austen Cbamb^ijpajpii)ii;i^ji^^ tehty sitä varten, että koetettiin taivuttaa Italian-fascistidiktaattori sopimaan kiistansa Ranskan kanssa. Ja nä)rttaäk!tl>iltä,,etta Mussolini otti neuvot h Tämän sanotaan •olevan, os^n Britannian uudessa politiikassa ^'Europan yhdistämiseksi". • ,r;>Kun ;kapitalistit puhuvat Europasta, tarkottavat ne vain Europan länsiosjSai^koettaen unhottaa; että suurin osa, itäpuoli, on neuvostovallan aFätmejf.^ jPn^i^^^^^ pn kaksi päämäärää pyrkiessään yhdistämään Eu; ropaa:'.X-iX^Neuyojs rakentaminen . uutta sotaa värien ensimäistä työläisten :4asavaHaa-vastaan; (2) voidakse;en paremmin kilpailla amerikalaista tsfoudelHsfa'ja poliittista tpnkeutumbta vastaani £u-ropassa. -.^ Neuvostoliiton nopea teollbtuminen luo yhä suurempia pulmia maailman imperialismille. Sekä Ranska että Englanti tuntevat, että niiden on järjestettävä uusi hyökkäys työläisten ja talonpoikain hallitusta vastaan. Nykyään on brittiläinen Baldmnin ja Chaniberlainin konservatiivinen hallitus- hyökkäävämpi. Se näkee Venäjän kysymyksen yhä enemmän tunkeutuvan etualalle lähenevissä'vaaleissa. Ei kumma, että se on her-mostunut.. ' ;^ ; ' Samaan aikaan europalainen kapitalismi, brittiläben. kapitalismin ollessa vällitsevrfna vanhain imperialistiyältain keskiiudessa, pyrkii kehittämään. taloudellista' itsenäisyyttään, riij)pumaltomaksi Yhdj-svalloista. Tä mä ei ole helppo tehtävä;' Brittiläiset;kieltävät, että sillä olisi mitään kiistaa Wall-ki3dun dollarin kanssa mannermaalla. Mutta tosiasia on, että jänkkidollari ja brittiläihen punta iskevät yhteeajokabella mante reellä,.Vjarsinkin Romaanisessa Amerikassa, Mexicossa, Kiinassa, samoin kuin Europassakin. Kaikkialla on imperialistisen ristiriidan ruuti tavattoman kuivaa, odottaen vain sytjitävää kipinää. Brittiläisten jTitykset-"Europan yhdistämiiseksi" ovat sotavarusteluja. Mutta sellaisen yhdistynMien on kuitenkin otettava huomioon Länsi-Euro-pan voiniidckäat ^könnriuhistipuolueet, kumouksellisten työläisten johtajat, jotka taas rakentavat toista yhdistymistä. Europan Neuvostoliittoa. Ame-rikalabilla työläisillä on myöskin suoranainen etunsa tässä viimemainitussa yhdbtymisessä. Sen on pidettävä huoli kohdaltaan, ettei amerika-lainen- imperialismi pääse sitä sotahyökkä>'ksellään häiritsemään. TOVERI. Raivaaja yrittää tuikuttaa johtavas- .KA artikkelissaan, että ' Stalin olisi "varastanut Trotskin ohjelman"! M i kään ei ole huvittavampaa typeryyttä kuta tuoUalnen väite. Sellaisen saattaa tehdä vain henkilö, jolta täydelleen puuttuu yhteiskunnallisten voimien ja luokkasuhteitten arvioimiskj-- ky, sekä dialektiikan ymmärtämys. Tosiasia näet on, että Trotski ei milloinkaan edes ^olsheviklpuolue--;- seen kuuluessaan ole ollut leninlläi-seUä linjalla. Hän el milloinkaan ole jaksanut ymmärtää luokkasuhteitlen j a luokkataistelun kehitystä marxilaiselta kannalta. Ennen vu(Ätal917 oli hän joko täydeUeen menshevlki. taikka edusti jonkinlaista "vasemmlsto"- menshevlsmlä, joka heUui liolshevis-mln j a menshevismin vällmalUa. B o l - sheviklpuolueeseen liityttyään hän omien sanojensa mukaan teki kaikkensa saadakseen omat katsomuksensa voimaan Bolshevikipuolueessa Ja Letiinin teorian syrjäytetyksi. Ja slk- 5 i l Ä el V . 1917 jälkeen ole ollut a i - ncatafcaan Neuvostoliiton sisäistä taikka ulkonaista, enempää kuta alnoa-takaati proletaarisen maailmanvallankumouksen . muutakaan^ kysymystä, jossa Trotski ei oUsl oUut rlstirU-dassa leniniläisen teorian kanssa siitä, minkä. tulisi menettelytavan olla imperialistisen kapitalismin eri asteissa konkreettisessa rappeutumlskaudes-sa. Brest-Litovskin rauhan solmiamises-sa, jolloin vallankumouksen elämisen ehdot vaativat vallankumoukselle hen-gähtämisajan saamista hinnasta mistä tahansa, vastusti Trotski sitä. K u n interventsloont oli murrettu ja maan kaikki tuotannolliset voimat oli saatava liikkeelle vallankumouksen nälänhädältä ja tuotteitten hälältä pelastamiseksi, asettui Trotski vastustamaan NEP politiikkaa ja vaati "sota-konununismin ruuvien kiristämistä". Se olisi merkinnyt klen välinen taistelu, jossa kapitalisti, luokan täytyy tuhoutua suoritettuaan yhteiskunnan kehityksessä tehtävänsä j a muodostuttuaan kehityksen edelleen edistymisen jarruksi. Sosialidemokraatit samaten kuin trntskilaiset-kln elävät pikkuporvarillisen kansanvallan lumoissa. Joko ne eivät käsitä, taikka eivät halua käsittää sitä, että luokkayhteiskunnassa ei mitään sellaista utopiaa ole olemassa kuin kansanvalta. Luokkayhteiskunnassa voi olla olemassa ainoastaan joko kansanvalta riistäjiä varten. joUoin valUtse.* porvariston diktatuuri, taikka kansanvalta tuottajaluokkaa varten, jolloin vallitse, työväenluokan diktatuuri. Milloin pikkuporvarillisella kansanvallalla työväenluokkaa yritetään johtaa harhaan, tapahtuu se aina j a iSoikke. uksetta työväenluokan asian pettämisen kustannuksella. Saksan proletaarien vallankumouksen inttäminen 1918—1919 on tästä ehkä klassillisin esimerkki. Se johti kapitalistiluokan uudelleen valtaan Ja työväenluokan — ratslbnlsoidun riiston alaisuuteen. Trotskilaiset eivät myöskään luota enempää proletariaatin diktatuuriin kuin keskitettyyn kansanvaltaan, joka on voimassa kaikkien maitten kom- , munistipuolueis§?i ja niissä järjestöis. sä, jotka Konimunistlsta Intemationa-lea taistelunsa johtajana pitävät. Esittäessään tunnuslauseita sellaisia kuin "ajatuksen Ja puhumisen vapaus" nc vaativat vähemmistölle oikeutta olla tottelematta enemmistön päätöksiä. Ne vaativat vähemmistölle rajottama-tonta oikeutta taistella työväenluokan järjestöissä enemmistöä vastaan. Ja sen jälkeen kun heidän teoriansa ovat kärsineet periaatteellisen vararikon, sen jälkeen kun heiltä on kielletty oikeus kommunistisissa järjestöissä ajaa pikkuporvarillisia vinkeitään, hihkuvat he "terrorista" ja "diktatuurista" kun heihin nähden sovellutetaan kunkin kumouksellisen järjestön i t sensä hyväksymiä kiiripykäliä. ' Mitä ovat nämä ainekset. Joitten "henkeä alkaa ahdistaa" kommunistisissa järjestöissä ja proletariaatin diktatuurin maassa? Neuvostoliitossa on Trotskin onnistunut saada taak. Heidän laskuistaan jäi vain huomioon ottamatta pari pientä tekijää, nimittäin B^ommunistipuolue ja meidän proletaariset joukkomme. Kun meidän opportunistimme ryhtyivät käytän-paa sillaksi sosiaUdemokratiaan siirty- j nössä Raivaajan kanssa tekemiään essään heidän historiallinen tehtä-• sopimuksia toteuttamaan, kun suta vänsä on ollut jarruttaa jokaise^ssa! saatiin konkreettiset todisteet, r y h - käänteessä puolueemme kehitystä to-ityi KommunisUpuolue heitä vastaan delliseksi Kommunistipuolueeksi. Poik- armottomaan taisteluun ja_ meidän keuksetta Jokainen heistä taisteli ja Joukkomme valtava enemruito sanou-satjoteerasi Puolueen uudeUeenjärjes- tui heistä irti ja heittivät heidät yli telyä. Poikkeuksetta jokainen heistä laidan. on taisteUut jokaisen kommunistisen. Oli "Taonnollistakin, että Raivaaja metoodin Kommunistipuolueessa käy- täUöin otti heidät siipiensä suojaan, täntöön ottamista vastaan. Poikkeuk-; Cöi luonnoimtjkin. että Raivaaja setta jokainen heistä on intohimo:-; heissä näki pelastuksen enkelm ja sesti pitänyt kiinni vanhasta federat-, mahdollisuuden jTittää tehokkaammin siooni-ideologiasta ja sosialldemo-' jarruttaa Joukkomme radikalisoitu-kraattisista tradltsioista. Itsestään o!i mitä On luonnollistakin, että Raivaa-selvää. että mitä pitemmälle Puolu- ja riemussaan julistaa herra Sulka-eemme kehittyi kohden Kommunisti-j sen uhkausta: "oppositio tulee jatfea-puoluetta, sitä enemmän heidän "hen-' maan taisteluaan Ja ulottamaan sen keään alkoi ahdistaa" Kommimisti-i yli maan". Mutta yhtä luonnoin^ puolueen sisällä ja sitä mahdotto.jon myöskin, että kommunistinen liAe mammaksi kävi heidän pitemmältä! tulee heitä vastaan jatkamaan sitä olemisensa kommunistisen hlkkeen ! taistelua, joka keskeytymättä on ollut Jäsenyydessä. Pikkuporvarillinen so- käynnissä Kommunistipuolueen penis-slalidemokraattinen ideologia pakotti ^ tamlsesta lähtien, sekä paljastamaan heitä yhä suuremmalla haikeudella heidät työläisten edessä porvariston yapauden paelnstiis- Mstela "TEHOKKAIN KEINO ON TUKE-\ RAHALUSESTI TTÖVÄEN PUO-LUSTUSLBrrroA" Lauantaina tuotiin Vapauden konttoriin kp:n asuntoalueryhmä kahdeksannen erään Jäsenen toimesta viisi dol laria kaksikymmentäviisi senttiä ($5.25) rahaa Ja kahdellatoista lahjo-tusmerkinhäJlä varustettu, seuraavansisältöinen kirje: "Sudbury. Ont.. 27. 4. 29 "Tehokkain keino ajaa toveri Vaaran vapauttamlsaäaa ja torjua vastaisia työväenliikettä ja sen laitoksia j a toimitsijoita vastaan tähdättyjä vainoja, on tukea rahallisesti Canadan, työväen puolustusliittoa. Sen erikcris-tehtäVänä on ajaa toveri Vaaran ja tulevien luokkataistelu-uhrien asiaa. "Siis, työläinen, ken lienetkin, täytä luokkavelvollisuutesi lahjoittamalla jonkun summan toveri Vaaran puolus-tusrahastoon. Jota Canadan työväen puolustusliitto kokoaa." Toverillinen kiitos kerääjille ja lahc jottajille. tähystelemään kohden Raivaajaa. M i - lakeijoina ja vallankumouksellisina kään salaisuus el ole, että" heillä jo työväenluokan asian petturema vuosia sitten oU kohtauksia» Raivaä- — S.K.T. Yleissihteeri tov. MacDonaldin puhe suomalaisessa f raksionikokouksessä TOEONTOSSA HUHTIK. 29 F. Tov. J . MacDonald esitti puolueen toimeenpanevan keskuskomitean tervehdyksen. Hän kiinnitti huomiota pääasiassa seuraaviin seikkoihin: Huomautti, että puolueemme kan-salliskonvent^ ioni jquduttiin siirtämään, koska Kominternin tp. komitea näki, että tulevaan konventsioniim-me täytyy meidän valmistautua perusteellisesti. Meillä on edessämme ratkaisu kysymyksiin nähden, joissa o- Intian nopeasti kehittyvää \^lIankumouksellista liikettä vastaan äsken kohdistettujen vainojen ja joukkovangitsembtyn johdosta antoi Kommunistisen kansainvälisen toimeenpaneva komitea julistuksen kaikkien maitten työläbille ja sorretuille kansallisuuksille. Julistuksessa osotetaan ne imperialistisesta sorrosta ja kapitalbtisesta riistosta johtuvat tekij|t, jotka ovat jälleen kohottamassa. vallankumoukselLbta liikettä, seka kdiotetaan kaikkien inäitten työtätekeviä tukemaan täti liikettä, koska sen voimistuminen samalla merkitsee kansainvälisen imperialbmivastaisen rintaman lujittumista.' seen — pikkuporvarilliset Intellektuaa-lit, tsaarinaikuisten rilstäjäluokkien Jätteet ja kulakkiainekset — kaikki ne, joilta sosialistisen yhteiskunnan rakentamisen edistyminen kiskoo muodossa taikka toisessa riistäjinä edelleen elämiSen mahdollisnndet pois! Voimme käsittää, että kun näUtä a i. neksUta toisten työllä elämisen mah-ei enempää eikä dolllsuudet otetaan pois — niin syys-vähemjpää kuin. — sisällissodan syn- kylläkin "heidän henkeään alkaa nyttämistä tehdasproletariaatin Jfi t a - ahdistaa"! Mutta samalla kiin nämä lonpcikaiston välillä Jä vallankumouk-: ainekset kuorossa valittavat Ja siinä sen tuhoamista. Trotski ei jaksanut saavat sosialidemokraattiselta Ja por-nähdä eroavaisuutta siinä millä ta- värilliseltä lehdistöltä tukea, älkääm-valla maan sisäiset . asiat on pakka me unohtako mikä on proletaarisen Järjestää sotatilanteen aikana, jolloin vallankumouksen lopullinen päämääiä. se on ulkomaisten vihollisarmeijoitten Se on hävittää luokat!! J a käytän-ympäröimähä j a temmellyskenttänä Ja nöllisessä elämässä se merkitsee sitä. mitenkä ne on Järjestettävi» raulian el?ä proletariaatin diktatuurin on sdkana' — sen jälkeen kun vilioUis- porvaristoa sorrettava siksi kunnes armeijat on lyöty, proletariaatin dik-' tuo luokka kokonaan häviää. Äl-tatuuri turvattu ja luokkataistelu pro- käämme hetkeksikään unohtako sitä. lemme osittaisesti osuneet harhaan Ja toisella puolen uuden tilanteen asettamaan muutoksien oikein ymmärtäminen. Kominternin viime kongressissa jossa olimme viime kesänä, luotiirt toiminnah linja, mutta sen ymmärtäminen ei ole kaikkialla ollut yksimielistä, Tästä johtuukin, että esim. mei. dän puolueemme puheenjohtaja ei Jaksanut seurata, mutta vajosi trots-kylaisuuteen. Ja el ole epäilystäkään, etteikö puolueessamme ole huomattavasti cikelstovaaraa vieläkJn ilmenemässä. Trotskylaisuus iähtee vasem-mlstofraaseista, mutta kuiteniun ajautuu se oikeistolaisiin johtopäätelmiln kuten eri maissa on ollut ilmeistä; täälläkin pohJIstui se meidän tärkeimpien poliittisten kysymyksiemme tulkinnassa pikkuporvarilliseen käsitteeseen Canadan asemasta, kuten tov. Hill on Jo selostanut. Kuudennessa kongressis.sa Jaettiin maailman kapitalistisen talouden kehitys kolmeen Jaksoon, Joiden läpi on työväenliike kulkenut sitten ' maailmansodan. Ensimäinen jakso oli kapitalismin ankaran kriisin ja työväen, luokan vallankumouksellisen suoran-toiminnan ajanjakso, jonka kuluessa Venäjän proletariaatti vakiinnutti voittonsa sekä muissa Europan maissa käytiin ankaria proletariaatin taisteluita, jotka päättjävät häviöön. T o i . nen jakso; kapitalismin suhteellisen ja osittaisen vakiintumisen jakso. S i tä seurasi kolmas Jakso, mikä pääpiirteissään on kapitalistisessa tuotannossa sodan edellisen tason ylittämisen a. Puolueemme konvent^ionissa v. 1925 osoitettiin, että yleisen kapitalistisen maailman mukana oli Canadan talous saavuttanut jonkinlaisen vakiintumisen ensi kerran sitten sodan Jälkeisen kriisin. Kiihkeä 'maatalouskriisi oli sivuutunut: sulautumlsliike teollisuudessa ja finanssimaailmassa alkoi; A - merikan taloudellinen tunkeutuminen oU huomattavasti lisääntynyt j a työttömyys vähentynyt. Viime konventsio-nissamme (1927) olivat nämä ilmiöt terävämmin nähtävissä. Kuluneen vuoden (1928) tuotannon yhteisstmima ylittää kaikki aikaisemmat vuodet. C a nadan kokonaiskauppa v. 1928 osoitti 267,000,000 lisäystä edelliseen vuoteen siin verrattuna. Canadan kokonaiskauppa brittiläisen valtakunnan sisällä koho-slin, että sos-dem. Uike.oli muodostunut porvarilliseksi liikkeeksL Englannissa, Saksassa, Ranskassa, Suomessa. y.m. oli selvästi täytynyt jo muuttaa taktiikkaa. E i voinut tulla kysymykseenkään mikään orgaaninen yhteisrintama ja lähentjmiJnen johtavien a i nesten kautta. Tämä siirtää painos-tuk- f.^a tärkeyden yhteiseen rinta-: maan alhaalta; kommunistien tulee pyrkiä eroittamaan sos.-dem. työläiset johtajistaan, koska näissä työläisissä on rehellisesti erehtynj-ttä joukkoakin. Tämä on sovellutettava kaikessa joukkojärjestöjemme työssä, ammattijärjestöissä, kulttuurijärjestöissä, urheilujärjestöissä y.m. AmmattiuniolUkkeessä on selvää, että ammattilaisten järjestön A. P. L : n johtavan byrokratian avoin y h teistoiminta työnantajain järjestöjen kanssa, heidän avoin faboteerauksen-sa yhä laajenevan ammätittomain työ. Iäisten kaikkia. järjestämisjTityksiä vastaan; heidän hajoitustyönsä itsenäisen poliittisen toiminnah — Canadan työväenpuolueen murskaamisessa; kommimistien ja militanttisten työläisten unioista eroittaminen y.m. paljastaa tämän byrokratian avoimeksi ja häikäilemättömäksi porvariston asianajajaksi työväenliikkeen riveissä. Toiselta puolen taas uusi yleiscanada-lainen kongressi, ^rajoittuen vielä pääasiallisesti ammatittpmiin työläi- Canadan National rautatiellä. metsätyöläisiin, Albertan kivihiilen-kaivajiin, Amalgamated-järjestöön si tuo^inissa 254,114,000 Jä viennissä i järjestyneisiin kirvesmiehiin, osoittaa 545,453,000, mikä ftsottaa noin 291 m i i - hyvin vähän toiminnan tarmoa Ja l i l - jconan dollEu-tn vientiä yli tuonnin. Kauppavaihto Yhdysvaltain kanssa s i . tä vastoin osotti noip. 333 miljoonan dofiarin tuontia yli viennin. Kiinaan, Japaniin ja Europan maihin vienti oli kasvanut yli kahdensadan viidenkymmenen miljoonan. • AmerUcalaiset sijoitukset ovat jo 3% an paljon arkailuä järjestymättömien Järjestämlstehtävään suhtautumises. sa. Puolueemme täytyy taistella am-mattiunioliikkeen itsenäistymiseksi ammattiunipdemokratian puolesta; taistella eroittamisiä vastaan; taistella "anna mennä"- Ja vanhoista u n i . o^,sta piOisJäämlstiendenssIä ' vastaan; biljoonaa, Jotavastoin brittiläiset si-j eristäytymistä vastaan; uusiin unioi-joitukset vain 2% 'biljoonaa. Nämä hin kohdistettua hyökkäystä' vastaan; kaikki osoittavat taloudellisten etujen yhteisten neuvostojen puolesta; kansallisen yhtenäisyyden puolesta ; y h teisen rintaman kautta .alhaalta ja kin suhteessa ja se on alkanut suorit-letariaatin diktatuurin tukemana vietävä Johdonmukaiseen. päainääräänsä — sosialistisen yhteiskxmnari" rakentamisen kautta. Sen sijaan että Trotski silloisessa tilanteessa, joka jo s i - nänsäkin oU valkea, olisi oUut apuna probleemien ratkaisemisessa, notkisti hän polvensa valkeuksien edessä Ja esitti uudelleen teoriansa "sosialismin rakentamisen mahdottomuudesta yhdesisä maassa", minkä kautta hän Jo silloin objektiivisesti palveU että Neuvostoliitosa luokkataistelu jatkuu. Erotus bn vain sUna .että työväenluokka on vallassa ja käyttää sitä valtaansa kapitalistiluokan JätteL den sortamiseksi päämääränään liävlt-taä riistöjärjestelmä kokonaan. Älkäämme myöskään hetkeksikään janjakso. Kapitalistiselle Järjestelmälle' tamäan pmla sotavarustelujaan kuu-on tämä nopean teknillisen, kehityksen i meisesti: Tätä todistaa risteilijäin ja suurien trustien kasviin aikaa. On i rakentaminen, sotilaallisten myönny-myös. huomattavissa valtiokapitalismintysrahojen lisääntyminen, ilmalaivas. suuntaavan kehitystä. Samanaikaises-1 ton kehittäminen sotilaslentokoneiden -ti on se maailman kapitalismin risti- rakentamisella, sotaväen ylläpitokulu-riitojen kiihtyvän kehityksen jakso, jen lisääminen, kemiallisen siiven ke-työskennellen kapitalismin kriisin a i - liittäminen ja suunnitelmallinen hyök-kaisemman kehitysprosessin luomissa käys varustautumista paljastavan työmuodoissa (markkinain supistuminen, • väenaineksen kimppuun ja sitä vas- Neuvostoliiton olemassaolo, siirtomal-j taan Canadan legionan y.m." kehittä-den liikehtimiset. Ja imperialismin j minen kiihkoprop^andan yhteydessä vastakumouksen asiaa. • Sen jälkeen on Trotski johdonmK^ kaisesti ja lukemattomissa sri muodoin kulkenut linjaansa. Se on johtanut hänet ulkopuolelle Kommunistipuolueen ja Kommunistisen Intema-tionalen' ja suoraa päätä vastavallankumouksen helmaan. Hänen Neuvostoliitosta poistumisensa jälkeen ijnpe-rialistlselle porvaristolle antamansa palvelukset eivät tässä suhteessa enää jätä mitään arvaamisen varaan. Olemme näistä seikoista Jo aikaisemmin julkaisseet yksityiskohtaiset selostukset, joten emme niitä uudelleen tässä toista. unohtako sitä, että vaUan ottaminen proletariaatin käsiin merkitsee vain sen ajankohdan alkamista. Jolloin entiset vallassaolleet tulevat uuden vallan alle alistetuiksi, entiset sortajat muuttuvat sorretuiksi. Mitä trotskilaisiin Neuvostoliiton u l kopuolella tulee, niin poikkeuksetta ne käsittävät aineksia^ jotka vanhoina sosialidemokraattisen treenauksen saaneina toimitsijoina eivät ole kyenneet luomaan sos^ilidemokraattista nahkaansa, eivät ole kjrenneet "vallankumousta suorittamaan omissa päissään". Välittämättä siitä, että monet-< kin niistä ovat kommimistisen liikkeen luontaisten ristiriitojen kasvaminen) Tämä kolmas jakso, missä tuotannollisten voimien kasvun markkinain supistumisen ristiriita tiilee erikoisen kärjistyneeksi, kiertämättömästi nos. tattaa uudestaan imperialististen sotien sarjan. Tämä tuotantotoiminnassa havaittava kehitys on ilmeistä esim. sähköistämisen alalla,, kemiallisten teolli-suksien aloilla, raaka-aineiden tuotan, nossa, keveäin metallien käyttäminen ja automobiiimikenteen keittyminen yjn. — Työpajoissa on saatettu käytäntöön uusia menetelmiä työn tuotta-vaisuuden kiihdyttämiseksi, "ramä tapahtuu ratsionallsoimlsen kautta. Blroonilllsta joukkotyöttömys^ lisää tämä kaikissa johtavissa maissa. Nykyinen jakso ei ole, kuten sosdem. kapitalismin aseenkantajat väittävät, rauliallista siirtymistä kapitalismista muutosprosessia; nopeaa Canadan k a - pitalismifi Ja ominaisen finanssipääo-man intresisien kehitystä,' brittiläisen kansainvälisen ammatillisen liikkeen pääoman laskua ja amerikalaisen yhtenäis3ryden puolesta; sekä P\maisen pääoman lisääntymistä, sekä aiheut- taloudellisen intemationalen puolesta, taen ratkaisevan muutoksen Canadan On tarmokkaasti tuettava Ja raken-porvarlston yleisessä suhtautumisessa nettava uniolden valistusliittoa eli va-valtakuntaan kokonaisuudessaan so- semman siiven vähemihlstöllikettä. dan jälkeen. Tässä yhteydessä tulee järjestymättö- Johtuen Canadan kapitalismin his- mien Järjestäminen asetettavaksi a i - toriallisesta kehityksestä brittiläisen van ensitUalle, siUä miltään muulta ja amerikalaisen kapitalismin välillä,; taholta emme voi toivoa työskentelyä ei Canada ole kehittänyt asemaansa, tässä suhteessa. Koko toimintamme vastaavia militaristisia eikä laivasto-j täytyy pohjistua näiden tehtäväin o i - volmia. Kuitenkin kasvavat vihamieli-; kein .sovittamiselle. Vain siinä määrin syydet Britannian Ja Amerikan välillä' kuin nämä \tehtävät toteutetaan, saa-ovat lopettaneet Canadan porvariston j vutetaan työväenjoukkojen voittaml. heilumisen Ja toimettomuuden lÄssä- j nen ja mobilisoiminen. Nyt olemme itsenäisesti Jo suorittaneet huomattavaa työtä puutavarateollisuudessE. neulomateollisuudessa ja Järjestäneet näillä aloilla järjestöt, jotka tulevat seisomaan • sekä menemään eteenpäin. Ryntäys on Juuri nyt autoteollisuudessa käynnissä, joka täytyy tulla koko puolueemriie yhteiseksi tehtäväksi seuraavien kuukausien ajalla. Puolueemme ala-arvioisi tehtävänsä.Jos se mi-hoittaisi nykyisin tärkeän merkityksen mikä "sotateoUisuuksien" työläisten järjestämisellä on; autoteollisuuden lisäksi on tässä yhteydessä metalliteolli. suus Ja kemialliset teollisuusalat asetettava ensitilalle, sekä näille a-loille täjrtyy puolueemme työskentely järjestymättömien Järjestämisessä erikoisesti kohdistua. Puolueen konvent-sionin valmistelussa on ammattiunio-järjestäytymistä koskevana julkaistu pitkät teesit. Mjröskin on Canadan Työväenpuoluetta koskevana kahdet teesit, joihin olette jo saaneet tutustua piirikon-ventsioneissa ,ja keskustelussa. Canadan Työväenpuolue muodostettiin e n - simäisessä ajankohdassa sodan jälkeen. Työväenluokan . vallankumouk-senisen liikehtimisen Jakso oli Cana-dassa vuodesta 1918 vuotsss 1921, j o l loin ammattiuniolilkkeen jäsenmäärä oli huippukohdassaan Ja- ammatitto-sosialismiin. Päinvastoin seuraa kapitalismin- tuotannollisten kykyjen kehi-matkassa roikkuneet useita vuosia, e i vät ne dtfe vallfthtnmiftpTrgAll<«ri^^ p u - humattak£mn kcammmisteista. Ne ovaf jatkuvastt ja herkeämättä taistelleet kommunistisen liikkeen •^«ifiliä sosia-t3rstä, trustiutuminen Ja ratsionallsoi-nusen, kasvua, kapitalismille vastakkaisten voimien kasvu. Rinnan tämän kasvun kanssa tapahtuu Neuvostoliiton kehittyminen sosialistisissa puitteissa. Kiinan VBllnJikximons, poliittir nen kuohunta Intiassa, suuret lak&o-liikkeet. Ranskassa. Sakpsassa, Puolassa yin-, paljastavat työväenluokan m i - Utanttisuuden kasvun. Hyökkäys puoluetta vastaan yleisesti ja vielä erikoisesti ukrainalaisia vastaan, sekä Vaaran Juttu yjn. suomalaisia vastaan, johon yhdistyy ämmat-tiunio- byrokratian hyökkäys käsikädessä porvariston taantumuksellisten menetelmien kanssa, mikä on yleinen ilmaus pasifismin naamarilla ratsasta, van sos.-dem. liikkeen avustukse.sta sodan varusteluille. Kaikki nämä voimat yhdistyvät "Kansainliitossa", mikä on pääasiallinen väline imperialistiselle pasifismille. Meidän tehtäväksemme tulee taistelu sotaa vastaan kaikilla rintamilla. On paljastettava "kotimaisen" hallituksen varustelut; on paljastfettava sos.-dem. ja ammattiuhiobyrokratian "realistien" petollisuus; on paljastettava, imperialististen maiden varustautumisen "rajoittamispuheet", samanaikaisesti kim hylkäävät Neuvostoliiton esV*ämän aseistariisumlssuunni-telman, yan. Meidän on työskenneltä-vvä sotilaiden . Ja laivastoväen keskuudessa, köyhälistötalonpoikain keskuudessa, ranskalaisten keskuudessa jja.e. J a nämä ovat sellaisia tehtäviä, joi&ln ei meidän puolueellamme ole riittänyt voimia tähän saakka. Kominternin kuudennen kongressin johtopäätökset tilanteen - muutoksiin nähden myöskin toivat esiin kysymyksen yhteisrintamasta. Selvästi tuli e-maln suuret joukot monella teollisuuden alalla järjestettiin. Canadan Työväenpuolueen muodostivat ammattiu-niojohtajat työväenjoukkojen painostuksesta. "Naamioidun" soe.-demo-kraattisen liikkeen ajankohdsssa suorittivat nämä johtajat huuUpalväusta Canadan Työväenpuolueen avoimeen hajoittamiseen. Lukuunottamatta Albertaa, refoimistellla on konfaralli l^Sväen-puolueen maakuntajaostossa, Työväenpuolueen järjestöt ovat nmlssa maa-inmnissa kokooiqtantuja vain fcffwwm< |
Tags
Comments
Post a Comment for 1929-04-29-02