Vapaus, April 29, 1929

              Nb. 101 —^1929
A H A A
SUOMEEN
M i Suomen Harkkaa
20
Canadan Dollarista
Lähetyskulut:
40c l ä h e t y k s i s t ä alle $20.00, 60c lä­h
e t y k s i s t ä $20.00—$49.99, 80c lä-h
e t y k s i s t ä $50.00—$79.99 ja $L0O
l ä h e t y k s i s t ä $80.00—$100.00 sekä
25c jokaiselta seuraavalta alkavalta
sadalta dollarilta.
SUtkotanomalahetyksista ovat lä­hetyskulut
$3.50 lähetykseltä.
Suomea rahaa ostetaan.
$2.45 sadasta Stnksta.
T e h k ä ä l ä h e t y k s e t osotteella:
Maanantaina^ hnhtik. 29 p;nä—Mon., Ai>ril;29
MUISTETTAVA JUHLATILAISUUS
Toukokuun. 5 päirä. sunnuntai-illak-si,
on järjestetty sivokas kevätjuhla
osaston huoneustoUa. Tilaisuudessa
on arvokas monlpuounen ohjelma,
suurinunalta osalta latilua, soittoa ja
lausuntoa, ollen tilaisuudessa %-ieraan-paikkakuntalaisiakin
ohjelman esit­täjiä,
jonka ohjelman kokonaisuudes­saan
näette ilmoituksesta lähemmin.
Saapukaa joukolla juhlimaan ensi­mäistä
kevätjuiilaa suomalaisten työ­läisten
kesken. Tulkaa itse ja tuokaa
toverinnekin, siten muodostuu tilai-r
suus joukkojuhlaksi. Juhla alkaa kel­lo
7.30 illalla.
PIONEERUjtRJESTÖN
Toronton työläisten valistaniiseen rält-t
ä m ä t ö n väline.
Haalin lämpöiseksi laittaminen.
P ä ä t e t t i i n kirjoittaa aluekomitealle
kirje, jossa selostetaan tarve haalin
asustamisesta sOsS, pyydetään, että
aluekomitea vetoaisi . k a i k k i i n alueen
osastoihin että sairfmme vuotaatto-man
huoneen käytön iltamien pitoa
VAPAUS,
Box 69, SUDBURY. Ont.
Lcdvapilettejä myydään.
Tiedustakaa pilettiasioita.
Vapaudelle ottavat rahavälityksiä
vastaan myöskin:
VAPAUS
PORT ARTHUR BRANCH
316 Bay Street,
Port Arthur, Ontario
VAPAUS MONTREAL BRASai
» 1196 St. Antoine St.,
Montreal, Que.
A. r. HILL,
957 Broadvievr Ave., Toronto, Ont.
/. OKSANEN,
K i r k l a n d Lake, Ont.
JOHN VUORI,
South Porcupine', Ont.
CHARLES HAAPANEN,
Osuuskauppa, Timmins, Ont.
DAVID HELIN,
e r i paikkakunnilla Pohj.-Ontariossa
suomalaisen osaston käveljrretki. Sun-nuntai-
iltapäivällä tavaUlseen koulu­aikaan,
kello kaksi lähtee koululapset
Kurssi ^äveljTetkeUe. Vanhemmat joiden lap­set
ovat koulussa, huolehtikaa,, e t tä
lapset ajoissa saapuvat paikalle, pääs.
täkseeh jokainen mukaan.
nistisen puolueen yksiköistä j a puolu­eemme
vaikutuTcsen alaisista ammatti-unio-
lokaaleista. Beformistit "kyllä (e-ritoten
idässä Simpsunin johdolla) y-r
i t t ä v ä t järjestää taantumuksellisista
unioista puoluetta Independent Labor
Partsni alaisena.
Puolueemme tehtävä tässä ajankoh-
.dsssa, missä läheisenä perspektiivinä
on kypsyväin luokkataistelujen ja ka­pitalismin
luontaisten risthiitojen
kärjistymfnen, lähönevä imperialisti­nen
sota, -varustelut "hyökkäykseen
työläisten isänmaata — Neuvostoliit­t
o a— vastaan, yhä avohaisempi sos.-
dem. luokkayhteistoimiinta, on prole.
taaristen -poiniien johtaniinen poliitti­sessa
ja taloudellisissa taisteluissa
suoranaisesti puolueen jolidolla.
C£inadaläihen puolueemme on pieni,
eikä se ole jtrartanut s i t e i t ä ä n syväl­le
joukkoihin, huomattava osa sen j ä ­senistöä
on passiivista, j ä s e n i s t ö maa­seutualueilla,
nlkpmäma syntyneitä
työläisiä j.n.e., sekä edessä sulkeutu­neisuuden
j a eristäytyneisyyden; vaara.
TUmän voittamiseksi on välttämätön­t
ä puolueemme toiminnan^ iuuntaaJBii-nen
tehtaisiin, niissä työläiset osotta-vat
huomattavaa vastarintaa ka­pitalistiselle
puristukselle; on toi-nunnallistutettava
jäsenistömme; ko­hotettava
Jäsenästönnne aatteellista
tasoa kansallisen tqimitsijakoulun ja
piirlkurssien avulla, seTcä paremmal­la
ja laajemmalla kaikkien poliittisten
probleemien keskustelulla kansallisessa
j a kansainvälisessä m i t a ^ , . Komin­ternin
ohjelmaan, teeseihin j a päätök­s
i i n nähden; annettava jmurempaa
huomiota ja tukea Kommunistiselle
nucHisoliltolle j a nuorille pioneereille;
suurempi huomio naisten departemeh-
Un ja naisten keskuudiessa työskente­lyn
tukemiselle, erikoisesti tehtaissa
. työskentelevien naistyöläisten järjestä­miselle.
Tässä yhteydessä on praölueen
lehtlemme tukeminen erittäin tärke­ä
s t ä merkityksestä, nvorker" on pi­d
e t t ä v ä yhteisenä py/dmyksiemme
tulkkina.
Suomalaisten keskuudessa työsken-telyssä
on teille esitettävissä teeseisr
s ä viitoitettu pblUttisen komitean l i n ­j
a . Tot. Hill on t ä h ä n k i n seikkaan jo
viitannut ja tulee h ä n selostamaan
puoluieen johdon kantaa. On kuitenkin
l ä r t ^ ä ä muistaa, että joukkojärjestö-
Jenune kehittämisessä tulee pyrkiä
tarmokkaasti suhtautumaan taistelus­s
a valkopropagandaa ja porvarillisia
järjestl&ytymisyrityksiä vastaan, ve­t
ä e n joukkojärjestöt mukaan puolueen
taisteluihin j a ryntäyksiin., T ä m ä pi.
i ä ä lÄikkansa puolueen fraksionin
työssä Suomalaisessa Järjestössä, o-suusliikkeissä,
urheiluliikkeissä j.n.e.
PoHittlnen komitea - toivoo, e t t ä kai­kissa
edessäime olevissa kysymyksissä,
koten Vapauden muutt<^r^iTnyksessä
y j n . ratkaisisitte puolueen yleisen e-dun
kannalta, sekä ennenkaikkea on
t e i d ä n kaikkien yhteinen rcsnistieJun-ne
v ä l t t ä m ä t ö n t ä puoluren suomalai­sen
jäsenistön toimlnnallistuttamises-sa
aktiiviseen osanottoon puolueen
r y n t ä y k s e n j a taistelujen yhteydessä..
Englannin kielen opiskelu yjn. aut­t
a a valmistautumisessa tähän. Hman
kommunistista toiminnallisuutta ei
j ä s e n i s t ö voi alkeellisestikaan suorit­t
a a kärjistyvän tilanteen asettamia
t e h t ä v i ä . — Keskus.
Canadan Työväenpuolueelle ja työr
TA.4LSEN L I K A A SUOMAIAISTEN
S I L M I L LE
Toronton Telegram huhtikuun 26
päivän numerossaan kertoi miten hä^
vyttömällä tavalla Timminsissä on
kohdeltu "Union Jackia". Sen on mu­ka
suomalaiset pioneerikoululaiset re­pineet
maahan j a polttaneet, hlrt'eästi
sj-ytellen ^.uomalaisien kommunisti-suutta
j a siitä johtuvaa vihaa. Lauan.
taina huhtikuun 27 päivä ilmestynyt
Daily Star julkaisi Timminsin poliisi­mestarin
kirjeen, jossa h ä n kumoaa
perättömänä koko jutun ja samalla il­maisee
oman mielipiteensä, sanomalla
suomalaiset Timminsissä olevan par­hainta,
mallikelpoisinta väestöä. Siis
tälläkertaa löi ulkomaalaisjärjestön
provokaattori pahasti kirT,'eensä k i ­veen.
"POHJALAISIA" TOISINTAESITYS
Lauantai-illalla, toukokuun 4 päivä,
esitetään toisen kerran Järvihioman
"Pohjalaisia". Näytelmä tarjoaa, pa­lasen
sitä elettyä Suomen kansan elä­mää
nähtäväksi, missä yksinkertainen
kansa jokapäiväisessä elämässään rie­huu
viinan villitsemän ja virkavallan
korpilakien, kuritustoimenpiteiden a-laisena.
Ensi-Uta esityksensä puolesta
onnistui hjrvin, joien ne jotlca eivät
olleet läsnä ensiesitytec^». saapuvat
t o i s i n t a ä n seuraamaan tätä pidettyä
kotimaista näytelmää, josta ainakin
on oppimista sen verran, e t t ä voimme
sovelluttaa itseemme sanonnan: " i -
säimme tavat pois meistä jääköön".
Näytelmässä 'Töhjalaisia'" esitetty e-lämä,
ei ole sellaista elämää jota pi­täisi
jatkaa. "Multa näytelmä on hyvä
n ä h d ä siksi, e t t ä siinä elävästi kuvas­tuu
miten tietämättömyys On kansan
suiurin vihollinen, ja samalla näemme
vallesmannin kruunun tittelin varjos.
sa esiintyvän ikäänkuin tämänpäiväi­nen
ohrana, jolta on voimakkaana k i i -
hoittimiena rehellisyyttä ja oikeuden­tuntoa
käsittävälle väestölle, johta­massa
sen terroristisiin tekoihin. L i ­isaksi
. n ä y t e l m ä n tDists?a kohdissa
on voimakas "kansanomainen yksinker­tainen
elämä nostamassa hllpe3rttä
j a iloa, joten t ä l t ä Tcannalta ottaen,
voidaan toisinnassakin Icatsomo täyt­t
ä ä . Ensiesityksen loppuessa tarjot.
t i i n kukkia Maijulle, 5on"ka osan esit­t
ä j ä oU toveritar Anrn "Setälä. •— J .
varten. Me tuomme hyvän ohjelman,
emme ilmaiseksi pyjniä, emme listoilla
kerää, vaan pyydämme tovereiden a-vustusta
kuten sankarit, jotka taiste­lee
kalleunpansa puolesta kuoleman­kin
uhalla.
PUOLUSTUSLIITON I L T A M AT
Ensimäiset North Branchin haalilla
pidetääfa puolustusliiton hyväksL A l ­kaa
ei voitu tarkalleen m ä ä r ä t ä , kos­ka
pitää ottaa huomioon ilmat ja
tiet. Toukokuu kai tuo sellaisen mah­dollisuuden,
että tarkenee ja pääsee
kulkemaan.
katsottua,' tuU huomattua, e t t ä kaksi
poKisia ' t a l u t a kolmea miestä kau-
NUORISOKURSSIRAHASTON
T A M A T
I L -
Huhtikuun 13 p. pidetyt iltamat nuo.
risokurssirahastoon onnistuivat kiitet­t
ä v ä n hyvin. Vaikka oli täydeUinen
kelirikko, n i i n siitä huolimatta työ-läistoverit
oli kokoontunut Tarmolan
punkimmd' "virkistyspaikkaa'' kohden,
j a e t t ä ' n u o miehet ottivat epävarmo­j
a askeleita sen takia , k im olivat
nauttineet liiaksi nmankaljaa. Pitkät
ruskeat saappaat todistivat omasta
kansallisuudesta, (häpeä todellai^
sanoa). J a kun kauniina päivänä ja
keskikaupunkia tuo loukko kulki, niin
ei ole ihme, e t t ä uteliaita katsojia
juoksi joka puolelta, seuraten niin
kauan kim miehet , p ä ä s i ' yarmaan
talteen. —
tömällä sodalla. S* v o i t u viikossa. Uu-j piiritystila, hajoitettUn työläisten j ä r -
Eikö olisi, pojat parempi tehdä lop­pu
tuollaisista "kävelyretklstä"? Miksi
rikastutatte kovalla työllänne koi-ratorpparia
l a poliisilaitoksia'. Pa­rempi
olisi sekin jos ostaisitte hy\-ää
kirjallisuutta ja kuluttaisitte vapaa-' semUla hyvin pitkä. Asemapäälliköt
aikanne sitä lukemalla. SUtä jäisi äi- ansaitsivat kaikkiaan 800 <S> 1,000 es-nakin
vähän jotain hj'ödyllistä muls-lkudoa kuukaudessa ja ratatyöläiset
t i i n . K u n s i t ä \ ' a s t o in viinasta j ä ä vaan vain 350 eskudoa. Vaihdemiesten anisio
sl kosto, xmsia: ilhrejä.
Sitten tuli ^ y h ä uusia näytteitä, mi­ten
täysivaltaiset valkoiset toimivat
"maansa ja kan.san.sa hyväksi". He
koettivat rikastuttaa kansan j a valtion
kustannuksella yksityiskapitallsteja.
Sellaisten yhtiölle vuokrattiin valtion
kaksi rataverkkoa. Toisessa oli 511 km.
r a u t a t e i t ä , toisessa 869 km. Sanoma­lehdistö
estettiin ankaralla sahsuurilla
arvostelemasta sitä peliä. Sen puolus­tajille
annettiin salaisesti avustusra­hoja.
Luovutettujen rautateiden henkilö-tunnasta
ei puhuttu mitään luovu­tuskirjoissa.
Se jouttd uusille herroil­le
kuin myyty karja.
Tsröaika tuU olemaan varsinkin a-jestöt.
suljettiin niiden huoneustot ja
johtajiksi ajatellut vangittiin. Sel]ai>
s i l l a keinoilla saatiin tuholaisten tais­telut
murretiUiksi tiseilla seuduUla.
Ammattijärjestö koetti ehkäistä kai­kin
tavpin verilöylyjä, joissa työläiset
olisivat hävinneet, ja se pelasti kai
monta henkeä.
Edellä on vain eräitä esimerkkejä
sivistyneiden raakalaisten synneistä.
Seualset taistelutavat ovat heille malu
dolllsia ja osaksi menestyksellisiä a l ­keellisissa
olosuhteissa. Palkkatyöläis­ten
määrän lisääntyessä ja' Stnulen
työ-. Ulkenne- ja kauppakeskuksien
muodostuessa lisääntyy myös työläis­ten
joukkovoima ja se. panee rajoja
sivistyneiden raakalaisten julmuuksille
j a työläisten rääkkäämiseUe.
Sivu 3
SAKSALAISET JXBJESTXVXT UU­DEN
KOLLEKTnVISEN TA*
LOUDEN
pää kiusallisen kipeäksi oli 400—580 eskudoa ja veturimiesten
T ä ä l l ä sattui se harvinainen tapaus e n i n t ä ä n 1,100 kuukaudelta. Sairaus-pitkästä"
aikaa, että kaupunkimme, apua annetuin sentään toimessa ole-poliisit
tekivät puhdistusta eräässä valle j a hänen perheensä jäsenille,
hotellissa, joka oh alkanut liikkeen | Rautatieläisten tulot olivat eUntar-joku
kuukausi sitten. Olivat löjtäneet peiden kohonneisiin hintoihin verraten
s i d t ä jonkim verran juomatonta A-ii- n i i n pienet, e t t ä he eivät voineet elää
naa ja kaljaa. Poismennessään veiv^ i kunnollisesti. Sitä osoittivat esim.
mukanaan putkaan 2 tyttöä, erääa' heidän asuntonsa. Ajatelkaapa: rau-u
V» ....,1-. suomalaisen miehen ja toisen hotellin tatieläisiä asui perheineen myös huo-ä
^ « n ^ S i ^ S JjJSiä -J.^' syytetUin laittoman ^nouden takia hyljätyissä rautatievau- ror^^^yvätj^ta^^SS^SS^^^^^^ pitämisestä. Täkäläisessä oi-;nuissa. Isoimman yhUön täytyi sit-le
työläisme ja ennenkaikkea niille,
jotka hyvän asian takia hyvin uh-raantuivat.
ME ODOTAMME T A R M O L A I S IA
Tarmolan toverit tekee vierailu-matkan
North Branchiin. Aikaa el ole
vielä määrätty, mutta me odotamme
heitä. Vierailumatkat virkistää, antaa i ta näytä pistävän nokkaansa. Tle-vaihtelua
niille toimitsijoille, joiden j t y s t i el tiämä pidätetyt hotellinisän-p
i t ä ä aina olla tulessa. On toimin-j n ä t tietäneet palkltakunnan tapoja,
nassa jotain uutta, kun saadaan vie-i j a näin sitte opetettiin maan tavoille.
keudessa vapautettiin pidätetyt tytöt temmin t e e t ä t t ä ä valtion avuUa eri.
varotuksella, e t t ä luopuvat ammatis- koinen rautatieläisten asuntokylä,
taan. Suomalainen mies sai juopunals.! jonka huoneistossa on vesijohdot, vie-sakon.
Hotellin Isäntä .tuomittiin koi-• märijohdot ja sähkövalokin, mutta
meksi kuukaudeksi valtion työfarmille moisia asuntoja tuli vain muutamal-j
a toinen Isäntä (jota ei pidätetty) le sadalle.
sai sakkoa $250.00 Ja kulut. Isoimman yhtiön palvelukseen en­onhan
tääUä paljonkin sellaisia pa- nen tulleilla oli työehtosopimus, mikä
heiden pesiä, vaan joihin ei virkakun- voitiin uudistaa joka töinen .vuosi.
N i i n kutsutulla Nikolain arolla 13
saksalaista uudlsasutuskylää on yhty«
nyt Ja muodostanut suuren koIlektU-visen
talouden. 6,000 hehtaaria maata
oh yhtelskunnalllstutettu, samoin 19
traktoria, kaikki karja yjn. kalusta
260 saksalaisen talouden ohella koi.
lektliviseen talouteen on yhtynyt 20
armeenialaista ja 40 mustalaista yk­sityistaloutta.
Kollektiivinen talous t u ­lee
kylvämään 3,000 hehtaarin jicsin.
omaan laatusiemenillä. Suurin vaike­us
kollektiivisella taloudella on ve*
den puute. M h l n joki on 6 kllomet.
rln r^ässä eikä kaivoa öle laisinkaan.
Tii uutisia
" H A U D A N K A I V A J A T "
e s i t e t ä ä n näyttäitiöltämme ensi lau­antaina,
toukok. 4 ' p . Näytelmä on
Aug. Mankisen' kirjoitrtama, yksi
parhaimpia tositapahtamSn perustu­va
kuvaus. Näytelmässä e s i t e t ä än
raudankaivajain — tyjöläisten — elä­mää
juuri sellaisena kuin se on,
monine vastuksineen j a vaaroineen.
J a yhä suurempaa mielenkiintoa saa
t ä m ä näytelmä jos muistamme t ä ä l ­lä
Timminsissä helmik. kymmenen­nen
päivän tapahtumia kaikkine
kauhuineen.
J a siitä huolimatta, vaikka näy­telmässä
kuvataan työläisten joka­p
ä i v ä i s t ä e l ä m ä ä , ei se siltä ole yksi­toikkoinen
eikä väsyttävä.
Toivonime siis, e t t ä jokainen joka
kynnelle kykenee, tulee seuraamaan
t ä t ä mielenkiintoista näytelmää,
katsokaa lähemmin huomisessa leh­dessä
olevasta ilmotuksesta.
raita ja p ä ä s t ä ä n vierailulle.
N A I S T E N TOIMINNOISTA
Ryhmäneuvottelukokoukseen välit-'
t i i n e d u s t a j a t . s e k ä alustuksien tekijät.
Seuraava naisten kokous on Fiiua
Luhtalan asunnolla 23 p. toukokuuta.
PIONEERIEN TYÖ KESÄNAJAKSI
Pioneerien piirijuhlien ohjelma ei­t
e t ä ä n harjoittelun alaiseksi heti kuii
tiet kuivaa. Ohjelman harjoituksien
yhteydessä opetetaan lapsille luokka-asioiden
tuntemusta/
KIERTÄVÄ
Vapauden kiertävä asiamies, tov.
Asmund vierailee kylässämme. Se on­kin
hyvä, e t t ä tulee vieraita asiamie­hiä,
smä joskus Ihmiset kehittyy niin
alas, että ei joululehteäkään ostaisi
— ÄUä.
MUISTA MAISTA
Reformistit sopineet
rikkurivärväyksestä
Englannissa
Lontoo, — Muidenkin maiden työ­läisille
«n. jo tunnettua, että tämän
maan amsterdamilaiset ovat jo pitkän
alkaa pitäneet johtavana periaattee­naan
"teollisuusrauhan" aikaansaamls.
t a ja ylläpitämistä kapitalististen riis­t
ä j i en kanssa. Tästä oli seurauksena,
e t t ä kalvostyöläiJsten työaikaa pideri-jos
se on paikallisen osaston toimesta! nettiin 7;stä 8:aan- tuntiin päivässä,
Valtion rautateiden mukana sen pal­velukseen
siirtyneille el annettu mi­t
ä ä n sopimusta. Heitä voidaan erottaa
milloin tahansa. Uudet herrat ovatkin
käyttänet t ä t ä keinoa ahkerasti. Erot­tamisia
aiheuttaa osaksi työmäärän
vaihtelu, osaksi työtehon kiristys ja
osaksi on se keino, jolla kurjilla eh­doilla
palveluksessa olevia pidetään
alituisen pelon vallassa ja piakotetaan
mahdollisimman nöyriksi ja mihin
'tahansa alistuvaisiksi.
Työttömäksi joutuminen on näette
Portugalissa seurauksiltaan hyvin jul­ma.
Eivät kumiat, ei valtio anna avus­tusta.
Työttömiä kiertelee joka taholla. He
näkevät nälkää, kärsivät ja kerjälle-yät.
Kukaan ei tiedä, kuinka paljon hei­t
ä sortuu. .
(Leikatkaa tämä irti ja s ä i l y t t ä k ä ä tilauksianne varten.)
Vapauden Montrealin Kauppa
Ainoa suomalainen Columbia levyjen ja konei­den
kauppa Canadassa tarjoaa teille mainion
tilaisuuden ostaa levynne ja koneenne
meiltä
Erittäin tuosittelemtne Columbian "Portable" maUitia $22.50—$35.00—
$40.00 i» $50.00 koneita.
75c levyjä
myytävänä, puhumattakaan lehtäti-lauksiEta.
S. K—to.
South Porcupine, Ont
Täällä oli naisten edustajakokous
viime maaliskuun 2S—^24 päivinä. K o ­kousta
täytyi pitää kahtena päivänä,
kun alustuksia öll paljon. Seuraamas­sa
oli jonkun verran yleisöä. Suurilu­kuiseksi
ei s i t ä joukkoa voi sanoa, jot­ka
oli sinne tiedonhaluisina kokoontu­neet,
Tcun ottaa huomioon miten pal­jon
t ä ä l l ä on suomalaisia. Ensi syk­synä
pidetään naisten edustajakoko­us
Timminsissä.: Toivottavasti silloin
mennään '-'sinne suurempOuktdsina.
Voin puolestatii vakuuttaa, e t t ä sei-,
laiset kokoukset on opettavia, j a op­piahan
me tarvitsenune. Siksi .el pi­täisi
antaa mennä slyu n i i n opettavain
tilaisuuteien. jos ei v ä l t t ä m ä t ö n .este
pakolta olemaan ppls. Mielipahalla
täytyy meidän vielä suurelta osalta
tunnustaa, e t t ä olemme vain nimelli­sesti
jäseniä työväenjärjestöissä. Vaan
jokainen kun tulee tajuamaan sen, et­t
ä ilman tietoa olehune voimattomia
toimimaan hyödyllisesti työväenjärjes­töjen
hyväksi, jonka jäseniä olemme,
n i i n tiedonhalu kasvaa ja pian löy­dämme
itsemme tietopuolisestl kas­vattavista
tilaisuuksista:
Siinä kokouksessa tuli päätökseen
paljon hyyin hyödyllisiä alustuksia,
joista t e k ä ä n tarkemmin selvää tuon­nempana.
Toivottavaa olisi, e t t ä voi­taisiin
niitä toteuttaa. Paljon on tie­tysti
. vastuksia toimintamme edessä;
nykyisen järjestelmän tukipylväät tu­levat
kyllä pitämään huolen siltä, et^
tel l i i a n lujaa voida mennä eteenpäin.
Vaan silti- ei lannistuta. Jos el ensi
kerralla onnistuta — y r i t e t ä ä n uudes­taan.
.
Naisjaoston viime työkokouksessa
p ä ä t e t t i i n pitää Iltamat ensi touko­kuussa
nuorisokurssien rahaston kar-tuttamiseksL
Kurssit alkaa ensi hei­näkuussa.
Tolsetlun litaniat laitetaan
hommaksi, luultavasti j ö kesäkuussa
minkä johdosta työläisiä on voitu a.-
j a a nälkätalpaleelle yhteensä n. 300,-
000. "Teollisuusrauhan" säilyttämisen
Kun sivistyndllä raa­kalaisilla
on täysi
valta
Gclumbiasta, Brasiliasta ja useista
„ „ muista Etelä- ja Keski-Amcrikan
nimessä allekhrjoitU Amsterdamin i n - maista on s«(^atu tuon tuostakin uuti-ternationalin
ent. puheenjohtaja ja sia alkuasukasten kapinoista. Monissa
r a u t a t l e t y ö l ä i s t e n johtaja J. H. Tho- selostuksfcsa on heitä kuvattu oikeiksi
mas viime hetoäkpussa rautatlekapita-
Ustlen kanssa sopimuksen, jolla työ­l
ä i s t en palkkoja alennettiin 3 mli).
3004
3005
3006
3007
3008
3009
3012
Ihmlshirviölksl ja ilmoitettu väärin
heidän tolmeenpanemlensa merakoi-den
syyt. Anastajien lehdet eivät ole
punnalla. Nyt ori täällä Itse työläl-. katsoneet viisaaksi selostaa, i i t t ä cri
silieklh paljastunut t ä h ä n a s t i s i a häpe- niaiden anastajat ovat nilssii maissa
älllsempl salainen "rauhansopimus'^, --^
jonka toiselta puolen ovat tanmilk. 16
p : n ä allekirjoittaneet sokeriteollisuus-yhtjmiä
Tate & Lyle C : n L t d : i n joh­tajat
ja .toiselta kuljetus- ja seli^atyö-väenmtqni,-
-: koneenkäyttäjienlllton.
i ä m m i t t S j i e n U i t o n , kohetyölälsten l U -
ton ja sähkötyöläisten liiton amster­damilaiset
Johtajat. Sopimuksen nel-j
ä s kohta m ä ä r ä ä : "LUtto s e l i t t ä ä , että
Jos jonkun ryhmän Jotkut tai kalkki
j ä s e n e t lopettavat t y ö n ^ tai kieltäy­tyvät
työhön palaamasta Uiton siihen
k e h o i t e t t u ä tai annettua määräykseh.
tulee liitto tekemään kaikkensa, jotta
keinotelleet Ja rosvonneet arvokkaita
luonnon aarteita s i s ä l t ä v i ä p ä tuotta­via
alueita haltuunsa ja pakottaneet
alkuasukkaita usein raa^olUa tavoilla
töihinsä. Nämä ovat joutuneet spo-jeluksettomina
aniastajlen ja näiden
raakojen a p ä r i e n mielivallan alaisiksi.
Työehdot oh Järjestetty olpsuhtelslln
katsoen epäinhimillisen ankariksi. A l ­kuasukkaita
näännytetään, sairastu­tetaan
Ja kidutetaan kuollaikr^i. Heitä
syöstään niin äärimmäisen epätoivoi­s
i in tilanteisiin, että monet heistä
saattavat; pitää kuolemaa pelastaja-na.
Sellaiset syyt saavat tajuamaan.
työnseisauksen estämiseksi s a a d a a n ' " » ^ t^^^en he antautuvat yhä ja
poistuneiden tilalle uusia työntekijöitä I kapinoihin, jolssa heitä odottaa
ios tvönantalat fiitä vsuiMvat" TÄmä kuolema j a hävlö. Juuri sellaisia ka-plnoltsijplta
kuvaavat anastajien sano-jos
työnantajat sitä vaativat." Tämä
merkitsee suoranaista sitoumusta rik­kurivärväyksestä,
eikä t ä ä l l ä vielä ai­kaisemmin
ole menty näin pitkälle.
Y k s i n -Mustankin perjantain" häpeä
kalpenee t ä m ä n rinnllla. Työläiset o-vatkln
tapahtuneen johdosta katke­roituneita
ja alkavat yhä suuremmin
Joukoin kääntää felkänsä amsterda­milaisille.
Vasemmistolaiset' taas, eli
n.s. "vähemmistöliike" saa entistään
suurempaa kannatusta, sillä heidän
talsteluasenteensa herättää yleistä
luottamusta työläisten keskuudessa.
Valkoinen diktatuuri
Portugalissa
Hirvittävä knrjaas. RaotaUeläisiä asu^
massa hyljätyissä vanhulssa
" Portugali on taloudellisesti taka­pajulla
oleva maa. Väestöllä on sen
Suomen punaorvoille kodin perusta- mukaan taipumusta muodostaa lukui-väenluokan
itsenäisen poliittisen tol-l
o i n n s n ajalle. Anunattiunitdiikkeen
t a a n t o e ^ ja kuivuessa ammattitai-
'^tSSTSsSS" kommunistien työntämiseksi p « ^ uni- S S Ä ^ S S ^ n . SSjoiste. Jälkeen reformistit .ajautumat
North Branch, Ont.
SUOMALAISEN JÄRJESTÖN K O K O ­USASIOITA
Keskusteltiin Traronton osaston uu­den
talon rakennusrahastoon lainan
antamisesta. Asia käsiteltiin tärkeänä,
mutta kun osastolla el ole rahaa l a i ­nata,
n i i n p ä ä t e t t i i n palauttaa kultti­kirja
takaisin sillä toivomuksella, e t tä
Toronton valveutunut työläisjoukko
alkaa talon rakenntxksen, sillä se oh
tiimiojohtajain j a sos.-dem. j a työnan­tajain
avoimen luokkayhtelstotaunnan
aikana: kapitalismin "kunnostami­sessa"
porvaristolle antamansa avus­tuksen
j a kommunistien unioista erolt-tamisen
j a epäonnistuneen «yntäyksep
mistä varten.
• Kaikenlaisia huvitilaisuuksia on tu­lossa/
vaan en t ä l l ä k e r t a a muista, k i r ­joitan
sitte k»m .satun muistamaan.
Vaikeaan lavantautUn sairastui t ä ä l ­l
ä toveri Nikolai Kautialnen. ollut
j o yli kolme viikkoa hyvin heikossa
tilassa täkäläisessä sairaalassa. Kuulo-jeni
mukaan on nyt jo hiukan pa-i^
empL
Työpaikoista voi mainita, että hy­vin
hitaasti öii käynyt sinne pääsy.
Paljon on "röslääjiä". T ä m ä n vör ottaa
huomioon ne jotka ovat h e i s s ä tulla
t ä n n e ^öxietsjntä^n. muilta paikka-s
i a poliittisia ryhmityksiä. V. 1926 e-duskunnassa
oli monarkisteja, kansal­lismielisiä,
kristillisiä, demokraattita-sa
valtalaisia, vasemmistotasavaltalal-malehtlherrat
hirviöiksi ja raakalai­siksi.
Jotka ovat vaarana muka her­rojen
sivistykselle!
' .BritUlälset riistäjät ovat rääkkäyt-täneet
kauan katihlstuttavllla tavoilla
Amatsonin alueen kumlmetslen i n d i . -
aaneja. Pohjois-Braslliassa oli äsket­t
ä in kapina. Joka tukahutettiin veri­virtoihin.
Patagonlassa j a Chilen sal-pietarlkaivokslssa
tappoi sotaväki sa­toja
turvattomia työläisiä.
Columbian maatyöläisten keskuudes-isa
vihne vuoden loppupuolella sattu­neet
tapaukset ovat menettelyä hy--
vln kuvaavia. Työläiset vaativat sai­raus-
Ja tapaturmavakuutusta laajen-rettayaksl
niin, e t t ä se olisi koskenut
myös sesonkityöläisiä. He kääntyivät
ensin asianomaisen ministerin nuoleen.
Lalckoön yhtyi ehkä 12,000, ehkä 32,-
000, varmaa lukumäärää ei ole saatu.
T y ö n a n t a j a t vaativat "tarmokkaita
toimia". Tuli levotomuuksla. Koneki­väärit
paukkulllvat. Vuoti työläisten
Ja sotilaiden verta. Lakko hukutettiin
sUlä. Työläiset pantiin sotiJasvalvon-nan'
alaisina työhön!
fla, radikaalisia tasavaltalaisia j a so­Argentlnan
maakimnassa. Jolla on
sialisteja. Edustajat kiistelivät kovasti. < pyhä nln:ii Santa Fe, ovat maatyö-
Sanasodan lisäksi käytettiin tekoja.'Iäisten olot olleet vihellälsemmät kuin
Lyötiin rikki pöytiä. HukutettUn pu­heita
jarruttavalla laulunmörlnäUä.
Eduskunnan arvo pilattiin. Sanoma­lehdet
pistelivät sitä. Myös' työläisiä
kunnilta. On sattuman varassa jos saa
käsivartensa kaupaksi Oh sekin
kummallista, e t t ä työtäkin täytyy käy­d
ä pyytämässä j a toivoa, e t t ä kumpa
s i t ä nyt vaan saisi, niin raskasta ja
kuluttavaa kun se onkin.
Hyvin hiljaista täällä on. Jos joskus
sattuu olemaan Jotain eriskummalli-sempaa.
Vetää se huomion puoleensa, kuulla koetti osa £iitä kukistaa väl-
Tässä eräänä päivänä oli tilaisuus koisen diktatutuin työläisten avulla.
oli sotaväen lisänä hajoittamassa sitä.
Aseman herroiksi pääsivät sitten
valkoiset. T u l i heidän fascistlnen dik­tatuurinsa.
Ammattiyhdistyksiäkin ha-jcitettiin.
Niiden isoja ja pieniä joh­tajia
sullottiin vankiloihin Ja kar-koitettUn
afrikalaislin shrtomaihin.
Uudet herrat sortivat kuin mitkäkin
tyrannit. Näyttivät miten hallit£evat;
ktm heillä on täysi valta.
Raa'oilla sortotoimillaan suututti­vat
he myös sotaväkeä. V . 1827 hehnL
ulkopuolella oleva osaa mielikuvitella,
paikat ovat kurjat. Palkkoja makse­taan
vielä lipuilla, j o i l l a saa t y ö n a n t a ­j
i en kauppapuodeista tavaraa — ko­rotetuilla
hinnoilla. Asunnoista voi
tuskin puhua: paalujen varaan on
kiinnitetty Jotakin kangasta, koko­naiset
työläisperheet ovat pakotettuja
"asumaan" sen alia myös vaihtelevilla
syysilmoilla. Tai tehdään jostakin
vanhasta öljysäiliöstä mökki.
Annappa jos vaatii hirvelden ejÄ-kohtien
poistamista! SUtä esimerkki.
Työläiset lähettivät lähetystön "köy­hien
isän", presidentti Irigöyenin luo,
vaikka h ä n e l l ä oU Patagonlan työläis­ten
murtianttajan maine. Työnanta-
3046F Vappu Laulu. Orjan Kevät. Adolf Hovi
3103F Inarin Jorvi. Milloin Raukka Onnen Saan? .\dolf Hovi, tenori.
3032F Rivakka Polkka. Maailman Matti. Leo Kauppi.
3040F Kuuliaiset Kottilassa. Helmi j a Kalle. Leo Kauppi
3049 Laulu On Iloni j a Työni. Heitä Huolet Pois. Leo Kaupin laujama
3052F Salkolan Syntymäkemut. Kallaves. Leo Kauppi.
3058 Juhannus Tanssit Paksulassa. Kulkijaksi Luotu. Leo KauppL
3060F Herra Petteri. Rcrikjussi Palajaa Sodasta.. Leo KaUppi.
3067 Meren Aallot Valssi. Oi T y t t ö Tule. Leo Kaupin laulama.
3069F Sjöman Anderson l':nen j a 2 :nen osa. Leo Kauppi.
3079F Talkoo Polkka. Honolulu. Leo Kauppi.
3083 Aika Poika. Laivan Kannella. Leo Kauppi. .
3101F Mun Eukkoni On Maalla. Ma Odotan Suo. Leo Kauppi, baritoohi.
3066F Tuomien valkoiset tertut. " V i l j a " Ilosesta leskestö.
3098 Oi Bajadeeri (operetista Bajadeeri). Oikeaan ja Vasempaan. Sai­ma
Laurila-Newland.
3042 Aikoja Entisiä. Heilini Soitteli. V. Lehto.
3063F Paimen Poika. Antti Tanssitti Mua. Iida Lovart.
3024F Juomalaulu. Merimies Rakkautta. Janne Muhonen.
3 0 0 I F Äiti Äiti Älä Soimaa Mua. Kevät Laulu. Saimi Mustonen.
3000F Isontalon A n t t i j a R a n n a n j ä r v i . Se Öölannin Sota. O. Pyykkönen.
3002F Aamu Laulu. Lapsuuden Koti., O. Pyykkönen. '
3003 Älä itke t y t t ö n i pieni. Vapaa Venäjä. Pyykkönen.
Laivapoikain Laulu. Yksi Haamu Seisoi Marianan Ovella. O.
Pyykkönen.
Korjbt Pojat j a T y t ö t . Kosken Laskijan Morsiamet. O. P y y k k ö n e n.
Kesäillalla. Tuomet Ne Valkeina K d k k i i . Otto Pyykkönen.
Matalasta torpasta. Anssin Jukka ja H ä r m ä n H ä ä t . O. PyyklcBnen.
Syystunnelma Kuula. Yks Lauantai-ilta. O. Pyykkönen.
Lemminkäisen L a i i l u . Pojat Kun R a i t i l l a I^aulelee.- O. Pyykkönen.
N ä y t e l m ä s t ä Pohjolaisia. Tuuli se taivutti koivun larvan. O.
Pyykkönen.
3026P V i a p o r i n Valssi. Vangin Laulu. O. Pyykkönen.
3039F Sorakumpujcn Vainajille. Tehtaassa. Aino Saari.
3044F Mustalais Ruhtinatar No. 3 Inga Pieni. Aino Saari.
3071 Venäläinen Kehtolaulu (Russian L u l l a b y ) . Babettc. Aino Saari.
3075 Soita Mustalainen, Soita! Kuutamoyo. Aino Saari, soprano.
3013F Iloinen Meripoika. Kulkurin Masurkka. Hannes Saaren laulama.
3036 Meripojan Heilat. Chrysantemum. Hannes Saari.
3059 Ei Kyytimies K i i r e t t ä Oo, Valkotuomet. :Hannes .Saari.-
3062 Saukkosen Avioero. Oi Mistä Saataisiin. Hannes Soairen laulama.
3066F Kehtolaulu. Meripojan Tervehdys. Hannes Saari.
3072F Musta Ratau. Sinikellot. Hannes Saari.
3076 Pois Sormet! V i i v i n Jenkka. Hannes Saari, tenori.
3078 Vanha Madrid. Lähtö. Hannes Saaren laulama.
3080F Proletaarit Nouskaa. Korven Raatajille. JIanncs Saari. ; ;
3082 Juomarin laulu. Lontoon Jenny. H. S a a r i .l
3086 Volgan Lotjamiesten Laulu. Punavangin Laulu. Hannes SaarL
3088 Uskoton j a PetöUineh J u l i a . Laivan Kannella. Hanhea fioarL^ ^^^^ ^^^^v^^
3095 Moskovan MarsBl. Suru ValssL Stcin-Ostman prk^st^H.
3099F Aamuinen K b L ^ - H a v a i j i n Y d , valssi. Steih-Ostman o r k ^ i e r^
3093 Taika yö. Mustalaisen kaipaus. A. Ronka. '
3084 Kansainvälinen. Vapaa Venäjä. Brooklynin S. S. Clubin soittama.
3094 Venäläinen Surumarssi. Sonja Valssi. B. S. S.^Clubin orkesteri
3045F Tiskarin Polkka. Askon Kolmirivinen. Hiski Salomaa.
3073F Vanhanpiian Polkka. Laulu Taiteilijoista. Hiski Salomaa.
3081 Emännät Piknekissä. Savon P i i a n Amerikkaan tulo. Hiski Salo*
•maan laulama.
H a l l i n Janne. Ostron T y t t ö . Martti Slmilil.
H ä r m ä n Pojat. Marjalunnen Jussi. Martti Similä. i
Meripojan H y v ä s t i j ä t t ö . Meripojan koti. • '
JOB Kaikki Suomen J ä r v e t . Sepän. Sälli. Martti Similä, barltooni.
3016F ,Se rakkaus. Soitin pillillä. V. Sola, tenori.
3022 Sain Paljon Luojalta Armahain Heilallein Minä laulelen. V . Sola
3100F Hyvästi. Sinä Sanoit. Martti Similä, baritooni.
7006X L a u l u Tulipunaisesta Kukasta. Lintuselle, E l l i Thcslöffin laulama,
3055 Pekkalan Veljet j a Kovapää. Maitojuna ja Romaani, K i r s t i Suonio.
3019F-Pohjolan Häät. Oulun Susiteetissä. Jean Theslöl^in laulama.
3028 Mustalaispn Surulaulu. Vanha Mustalainen. Jean Theslöff.
3029F I l l a l l a Kävelin. Heikki Hautala. Jean Theslöff in läuj/ima.
4067E Suomal. Ratsuväen Marssi. Markkinapoika," Jean Theslöf, harit.
4068E Rekilaulu. Voi Äiti Parka j a Raukka. Jean Theslöf, baritooni.
3085 Alaska Foxtrot. Katinka Foxtrot. Akseli Vuorisalon laulama.
3087 Kaipaava. Vanha Sanna. H i l j a Vilonen, soprano.
3091 Minun enkelini. Sireenien kukkiessa. Otto Laurinen, baritooni.
3096 Kylpy Matka, Ilta Pienessä Kaupungissa Matti Jurvan laulama.
3093 Taikayö Valssi, Muistojen Valssi, L a i i r i Herranen, hanurisoolo.
3023P V i h u r i Polkka. Kaiho Valssi. Harmonikka,
3053F Keskiyön Valssi. Muistojen Vals.si. Lauri Herranen, hanurisoolo.
3070 Muistojen Valssi. Klarinetti Polkka, Harmonikka soolo.
3051 Katkenneet Kielet V a k s i . Laurin Sotiisi Harmonikka «oolo,
3033 Yli Aaltojen Tonavan Aallot, valssi — Jahrlin hanurisoitto. '
3057 Barrikaadeille. Sorretun Elämä. Harmonikka soolo."
3011 Kulkurin Masurkka. Vapaa Venäjä. L. Franzen. — Ilanuriduetto
3010 Onnen t y t t ö . Kevät, W. Larsen, hanuri,
3018F T y t t ö j e n Vienti, Lyytin Polkka. Harmonikka. ,,,
3030 .Syystunnelma Valssi. Hämärä Polkka. ,Harmonikka ja viulu.
3031F Helmi .Schotisc», Viimeinen Valssi. Harmonikka ja viulu.
3015F Kerenski. Kaipuu Valssi. Harmonikka ja viulu.
3020 Pohjolais Polkka. Taikayö. Harmonikka ja kump.
3021F Heilani Kanssa, polkka. Yksin, valssi. Willie Larsen, hanuri ja
k l a r i n e t t i.
3027F Rakkauden Kaiho Valssi. Suomen Polkka.. Harmonikka ja viulu,
Larsen ja Tolonen.
E v e l i i n a n Polkka. Unennäkijä Valssi Wily Larsen harmonikka.
Hollolan Polkka, Hämärä Sottiisi. V. Turpeinen j a J . Rosendahl.
K u l k u r i n Serenadi. Vanhanmaan .Sotiisi. Viola Turpeisen j a T.
Rosendahlin soittama.
Vanhat Toverit. Lundby, Jahrlin orkesteri.
Elokuun kuutamoyo. Saarijärven polkka, Jahrlin orkesteri.
3089F P ä i v ä n Paiste, Syysaamuna Masurkka. Jahrlin orkesteri.
3104F Merenneito sotisL Honolulu kuutamo valssi. Stein. Östman « l ic
^3105 Suruhan Se Sorti Nuoren Pojan, Valtion Varsalla. A . Hovi.
P i k k u Liisa. Yhteinen Susanamme. Leo^Kaupin laulama,
Punkaharju Valssi. Lappeenrannan Räkuiina. polkka.' Hanurisoolo.
Nichavo. Tieni Kulkee Mandaljaan. Jean Theslofin laulama.
P r i k i Efrosiina, II j a II osa. Hannes Saaren laulama mieskvartetin
avustama. '
Muistoja Synnyn Laaksosta. Muistoja Pohjolasta, Harmonikkasoolo
Varastossanune on myöskin ruotsalaisia, italialaisia ja englantilaisia
levyjä. L ä h e t t ä k ä ä tilauksenne meille.
3038>
3041'
3043
3054
3035
3074
3077
3102
3092
3106
3107
3108
3109
3108
n ä h d ä jdeni Joukkue, Eastellmäyksellä
n ä y t t i siltä, e t t ä poliisit cpetHaa poi­kasia
kävelemään, vaan paremmin
jat nosUyat tebollaah hfiläkän j a k ä y t -
Työläiset r a k e n ä v a t Isatusulkuja en-Itivät ^ p u n a a n sanomalehtlmiehlään.
s i n Portossa ja sitten Lissabonissa.'Työläisten "eiiojelijoiksi" lähetettiin
Valkoinen diktatuuri vastasi 5ääU2aät«|eotajouklK>ja Ifldckoa^ julistettiin
VAPAUS MONTREAL miiCH
1196 St Antoine St Montrealy Qae*