Vapaus, April 29, 1929

              Smi2 Maanantaina, huhtik. 29 p;nä—Mon>, April 29 No. iOl 1929
VAPAUS CaaaAtf M< i » « Ww trMmS» K — l a — n » K Ommm
8. a Km.. A . V A A K A (raaklU
t O I M I T T A J A T i
»>, B. A - TI2.-HUNES. B. PEBKOXEX. U. POH/ANSAZ;0.
Bc(UMaa «t ti>« T M C Oiiie* Dcpumest. Octn*. aa aecooJ e l M mtttrr.
TAPAUS CUIietr)
of F I B U A V a r k o s i a Caaada. FaMiiked aaHr at SaBnrt. Ostaiie.
T O A O S H I N N A T :
1 »k. USi. C k k . «2J0. S k k . f l J S ia 1 k k . »1X0. — yhijtnäuOJ» Ja Svoocca aekS BsaaHa
" I »k. «6.00. 6 kk- 3 kk. <2JB0 ja X k k . >1J».
lUIOTUSHIN.tAT VAPAUDESSA: \_ ^
KitienSkuametaUtt KM UTU. KM k a k a i t a m a . — A « o m t t o « i » a a o e n l a o n M i i t o H o i a k a e t SOe
» a b C a e a s B a . — M a « s < a a a t t ( > i W a k * c t SOe k a r t a . J I Ä ) J k a r t a a , — Sratr»äi!aioc«kMt flM kerta.
S k e r t a a . — A a o a t o e r o i l a o C B k m I2JM k a n a . «3J» kak«i k a r t a a . — HUtotilmoUtimt $iM k a r r a.
— K o o I c o A i l a M t B k a e t UM k a r t a . SOe l i a i a a k a a k i h o a l a o a a a J t a t a i «mutoiriiaria. — Hahitaa»t«*c>t >a
• • o t e U a M t a k M t SOe k a r t a , 11J» k o i m a k e r t a a . — r J a p i i a i l m o t U j i e t i i a O a o t B a a j a a t t o o r J a a M», Taadjt-
• M M 8 . Cketattära U a o C B a h i s t a c t o k i t a e s .
LAtee» a!«sttt{aa araonuten piOä oUa fcoottorUaa keUo 4 «p. aa.»«rB»ifl>i<'»«» ««feniteiiä afkipiJTänä.
Vapas4en uomina; H o o i . « « « a>7. Kaeker Boadio*. « Durbaai Sf. Poheli» S3SV.
Vi^aadea fcaouari: LOxny BaUdlac. S7 L O T M St. Pokelia lOJ». PoaUoapU: Box 69. S s d l n r r . OP»
paiaa ia U l o a o : UI>crtr B«JUi»j. 37 Loroa St. PoheKa amW.
Cratni ad»enijin» »mte». 75; per co». Incb. Miniorem ckarfa for »iegia iatettioa. Tie.
l i a * b e « adrattiusg aia<}tqn assaaz cba FisoUh 'copta In Canirfi,
Tb« Vapana
l a a alta «ullais takasta «aa rajCaufta en»la»äi»e«n kirjee»aen»e. kir}ottakaa uodelieeo JUkkeenhviUia»
tm* ilriieUa puaelUi i . V . KANNASTO. |iikkeeotwta|a. .
Keskeyttäkää työ vapunpäivänä!
TämS vapunpäivä on erikoinen merkitykseltään, lausuu kommunisti­puolueen
pää-äänenkannattaja viime numeronsa pääkirjotuksessa. Impe­rialistinen
sodan vaara on yhä ilmeisempi, hyökkäystä Neuvostoliittoa vas­taan
suunnittelevat kaikki taantumukselliset voimat kautta maailman.
Vapunpäivän täyt>y muodostua mahtavaksi työläisten kokoombpäiväksi,
valmentautumbelle kapitalismin ja imperialismin mustain aikeitten tyh-j
äksitekemiseen.
Canadan työväenluokan täytjy konkreettisesti ilmaista solidaarisuu­tensa
maailman työläisien kanssa. Canadan työläbten tulee tarttua vel­jiensä
käteen taistelussa imperialistista sotaa vastaan; heidän tulee liit­tyä
maailman työläisiin puolustettaissa Sosialististen neuvostotasavaltain
liittoa, koko maailman työläisten isänmaata.
Työväen luokkäliikettä täytyy voimistaa ja elävöittää taisteluhengellä.
Kymmenettuhannet Canadan työläisistä ovat järjestämättä. Kapitalistinen
järkiperäifrtyttäminen teollisuudessa merkitsee työtehon ja -nopeuden .kiih­dyttämistä,
enemmän tapaturmia ja kuolemia, palkkainalennuksia ja tyÖt^
tömyyttä. Työläisten täytyy käydä vastustamaan kapitalistisia suunnitel­mia,
tunnuksin: "Järjestymättömät järjestettävä", "taistelu palkkainalen­nuksia
vastaan", "yhteiskunnallinen vakuutus sairaustapauksia ja työttö-myj-
ttä vastaan", "scitseniäntuntinen työpäivä", j.n.e.
.. Kapitalistiluokka tahtoo lyödä, masentaa työväenluokan, sillä sen
täytyy poistaa esteet imperialistisen sodan ja teollisuuden järkiperäistyt-tämisen
tieltä- Hallitukset tulevat kapitalistiluokan avuksi —- sillä ne
ovat kapitalistisia hallituksia — jä niitten yksi voimakeino, poliisivoima
on sotapolulla kommunisteja ja taistelevia työläisiä vastaan. Arvo Vaara,
Caiiadan suomalaisten työläisten sanomalehden toimittaja on juuri tuo­mittu
kuuden kuukauden vankeus- ja tuhannen dollarin sakkorangaistuk­seen.
Kuusi torontolaista työläistä .on teljetty vankilaan kolmeksikym­meneksi
päiväksi. Nämä ovat työväen luokkataistelijoita ja heidän us-kollbuutensa
työläisille, luokalleen on syynä rangaistuksiin. Taistelu-mielisten
työläisten kokoukset huoneissa ja kaduilla kielletään ja hajote­taan
poliisien toimesta. Ulkomaalaissyntyisiä työläisiä pelotellaan. Nä­inä
tiikahuttamistoimenpiteet ovat \-^lmbteIua hyökkäykseen koko työ­väenluokkaa
vastaan sen masentamiseksi. Canada tulee tehdä turvalli-
'seksi kapitalistiluokalle.
Työläbet eivät voi eikä heidän saa luottaa työväen pettäjävirkaiLi-joihin.
He ovat imperialismin asianajajia,'he halukkaasti tekevät rengin-palveluksia
kapitalistiluokalle. He saarnaavat luokkarauhaa", he erotta­vat
kaikki taistelumieliset työläiset ammattiyhdistyksistä, he hajottavat
työläisten järjestöjä. Nämä tyÖväenpettäjät'eivät voi eivätkä halua jär­jestää
työläisiä, mutta järjestämistyo täytyy suorittaa heistä huolimatta.
Työläbet eivät voi taistella imperialismia vastaan näitten imperialismin
asianajajain johdollaj,.;^e tulevat jälleen johtamaan työläiset teurastet­taviksi.
Työläisten täytyy^ yhdistää. voimansa pettäjistä ja näitten työläis­ten,
tielle asettamista estebtä'huolimatta.
Kommunistipuolue, työväenluokan etujoukko kehottaa työläisiä val­mentautumaan
.edessä oleviin suuriin tehtäviin. Muodostukoon vapun­päivästä
suuri joukkojen kokoömispäiv;ä^vtyöväenluokan valmentautumis-päivä.
.•'••/
r eläköön työväenluokan'kansainvälinen solidaarisuus!
Kauan eläköön työ\äenlub^
TyöA jako ncdcelakten ja frot^ibisfen
YbdysvaDoissa
"Samaan aHcaan kun herrat Sntkanen
Ja Boman •trotskilaisuuden" x\imfs^A
•TcaJeva" häalHlla jne. pitävät Yhdys­valtain
Kommunistlpuotueen sen
tolmitsijoltten parjaustalkolta. suori".-
taa noskelalnen Raivaaja heille julki-suustyötä
referaattien ja puhvlen"
kirjottamisen muodossa, sekä siten,
että julkaisee luopio Ozmi Saaren £uo-mentamaa
Trotskin teogta "Todellinen
tilaniie Venäjällä". On erikoisen " l i i -
MOä. jbäSsUäL trotskilaiset yt vfieke-kalaiset
yhteen?
Sen jälkeen kun Raivaajassa on
painettu trotskilaisten maanalaisia
parjaufilehtisiä, sen jälkeen kun R a i ­vaaja
pitää injplen julkisuuden anta­misesta
kaikille trotskilaisten puuhil­le,
fen jälkeen kun Raivaaja on käy­nyt
Trotskin vastavallankumoukselli­sia
teoksia julkaisemaan, ei enää ole
mitään epäilystä olemassa siitä, et­teivätkö
trotskilaiset ja noskelaiset
toimisi yhdessä- Ainoa seikka mikä
heitä enää pitää organlsatoorisesti
on se, että sosde-kuttavaa"
nähdä mitenkä herttaisessa
yhteisrintamassa nämä porvariston
asiaa ajavat sosialldemoloaatit Ja
kommimistisen liikkeen luopiot Jaka­vat
keskenään työn proletaarisen k u - : toisistaan erossa
mousBlkkeen mustaamisessa ja epätoi-; mit eivät vielä tällä hetkellä ole val-voisessa
pyrkimyksessään estää työ-' mllta trotskilaisia ottamaan laitos-
Iäiset radlkallEoIturoasta ja nousemas- tensa kontrolliin suoranaisesti osal­ta
taistelmm sortajiaan — porvaria-, UsiksL Mutta mitään epäilystä ei ole
toa vastaan. Veriveljeys, vallankumo-! olemassa siitä, etteivätkö trotskilai-uksellisen
liikkeen ja vallankumouk-; set ennenunin taikka myöhemmin l l i -
sellisen toiminnan pelko yhdistää hei- ty organlsaatorisestikin sosdemien
dät porvariston nuolemisessa ja ha­lussa
palvella kapitalistista järjestel­mää.
Meidän trotskilalstemme eri­koistehtävänä
on parjata kommunisti­sen
liikkeen metoodeja tällä mante-j
reellä; noskelaiset spesialisoituvat
joukkoon. Vissien vällnäytösten jäl­keen
on kehitys kaikkialla muualla
csottanut taipumusta kulkea tuohon
päämäärään.
Mutta mikä on se aatteellinen poh­ja,
joka heidät toisiinsa yhdistää? -
ktooomdimenu nisptairsjeana milsieiksskae enN etuovlmosltnotlaiimtoes-­1
y k s i n k e r t a l ^ i sosialldemokraattiner.
sa. Kummatkin täyttävät siten liis-torialllsta
tehtäväänsä vastavallanku­mouksen
asioitsljoina työväenluokan
riveissä. Ja että he todella ovat por­variston
asialla, siitä antaa mitä v a -
kuuttavlmman todistuksen se tosiasia,
että porvaristo mitä auliimmin, antaa! kuin
heille sanomalehdistönsä palstoilla j u l ­kisuutta.
Onpa se vielä valmis itse
Mr. Trotskille maksamaan kymmeniä
tuhamia dollareita hänen porvariston
asiaa ajavista artikkeleistaan! Por­vari
on näet luotikatletoinen. Mut^
ta elinehtojensa puolesta taisteleva
työläinen on puolestaan myöskin op­pinut
karttamaan sellaista henkilöä,
jolle porvaristo on valmis tuhlailevas-ti
juudaspehninkejä niaksamaan. Työ­läinen
tietää näet*kokemuksesta, että
sellainen henkilö on hänen luokkan­sa
petturi ja hänen luokkarisa sorta­jan
asiakas.
ajatusmaailtnaa. Sosialidemokraatit e-nempää
kuin trotskilaiset eivät luot
enempää proletariaatin diktatuuriin
kuin työväenluokan luovaan voimaan
ja proletariaatin kumoukseen yleensä.
He eivät joko käsitä, taikka halua
käsittää luokkataistelua sellaisena
se todella on: armoton luok-
Hdemokraattlsten katsomuksiensa^ ja
traditsioittensa puolesta jaksamatta
entisyydestään mitään unohtaa ja jak.
samatta nykyisyydestä mitään oppia.
Periaatteiltaan meidän . suomalaiset
trotskilaisemme eivät edes ole trots­kilaisia
vaan mitä puhdasverisimpiä
opportunisteja, jotka sosialidemokraat­tinen
liike ilman nunkäänlaisia vat­sanväänteitätulee
itseensä sulatta­maan.
Trotskilaisuus on heille vain
oljenkorsi, johon he tarttuivat ytttyk.
sjssään jatkaa taistelua kommunistista
liikettä vastaan ja joka heille k e l -
jan johtolienkilöiden kanssa. Mikään
salaisuus ei mjräskään ole, että he
Raivaajan Johtomiesten kanssa so­pivat
visseistä toimenpiteistä, joitten
kautta kommunistinen toiminta oli
sulatettava yhteen Raivaajan toimin­nan
kalissa- Siihen ohjelmaan kuului
tietenkin kommimististen laitosten
hävittäminen — Raivaajan hyväksi.
Briianmmpo yhdistämiseksi"
NeW York Timesin Lontoon.kirjeert^^ lehdelleen lähet-tamiitesa'kiyie^
Sir Austen
Cbamb^ijpajpii)ii;i^ji^^ tehty sitä varten, että koetettiin tai­vuttaa
Italian-fascistidiktaattori sopimaan kiistansa Ranskan kanssa. Ja
nä)rttaäk!tl>iltä,,etta Mussolini otti neuvot h Tämän sanotaan
•olevan, os^n Britannian uudessa politiikassa ^'Europan yhdistämiseksi".
• ,r;>Kun ;kapitalistit puhuvat Europasta, tarkottavat ne vain Europan
länsiosjSai^koettaen unhottaa; että suurin osa, itäpuoli, on neuvostovallan
aFätmejf.^ jPn^i^^^^^ pn kaksi päämäärää pyrkiessään yhdistämään Eu;
ropaa:'.X-iX^Neuyojs rakentaminen . uutta sotaa värien
ensimäistä työläisten :4asavaHaa-vastaan; (2) voidakse;en paremmin kil­pailla
amerikalaista tsfoudelHsfa'ja poliittista tpnkeutumbta vastaani £u-ropassa.
-.^
Neuvostoliiton nopea teollbtuminen luo yhä suurempia pulmia maa­ilman
imperialismille. Sekä Ranska että Englanti tuntevat, että niiden on
järjestettävä uusi hyökkäys työläisten ja talonpoikain hallitusta vastaan.
Nykyään on brittiläinen Baldmnin ja Chaniberlainin konservatiivinen hal­litus-
hyökkäävämpi. Se näkee Venäjän kysymyksen yhä enemmän tun­keutuvan
etualalle lähenevissä'vaaleissa. Ei kumma, että se on her-mostunut..
' ;^ ; '
Samaan aikaan europalainen kapitalismi, brittiläben. kapitalismin ol­lessa
vällitsevrfna vanhain imperialistiyältain keskiiudessa, pyrkii kehittä­mään.
taloudellista' itsenäisyyttään, riij)pumaltomaksi Yhdj-svalloista. Tä
mä ei ole helppo tehtävä;' Brittiläiset;kieltävät, että sillä olisi mitään
kiistaa Wall-ki3dun dollarin kanssa mannermaalla. Mutta tosiasia on,
että jänkkidollari ja brittiläihen punta iskevät yhteeajokabella mante
reellä,.Vjarsinkin Romaanisessa Amerikassa, Mexicossa, Kiinassa, samoin
kuin Europassakin. Kaikkialla on imperialistisen ristiriidan ruuti tavat­toman
kuivaa, odottaen vain sytjitävää kipinää.
Brittiläisten jTitykset-"Europan yhdistämiiseksi" ovat sotavarusteluja.
Mutta sellaisen yhdistynMien on kuitenkin otettava huomioon Länsi-Euro-pan
voiniidckäat ^könnriuhistipuolueet, kumouksellisten työläisten johtajat,
jotka taas rakentavat toista yhdistymistä. Europan Neuvostoliittoa. Ame-rikalabilla
työläisillä on myöskin suoranainen etunsa tässä viimemaini­tussa
yhdbtymisessä. Sen on pidettävä huoli kohdaltaan, ettei amerika-lainen-
imperialismi pääse sitä sotahyökkä>'ksellään häiritsemään.
TOVERI.
Raivaaja yrittää tuikuttaa johtavas-
.KA artikkelissaan, että ' Stalin olisi
"varastanut Trotskin ohjelman"! M i ­kään
ei ole huvittavampaa typeryyttä
kuta tuoUalnen väite. Sellaisen saat­taa
tehdä vain henkilö, jolta täydel­leen
puuttuu yhteiskunnallisten voi­mien
ja luokkasuhteitten arvioimiskj--
ky, sekä dialektiikan ymmärtämys.
Tosiasia näet on, että Trotski ei
milloinkaan edes ^olsheviklpuolue--;-
seen kuuluessaan ole ollut leninlläi-seUä
linjalla. Hän el milloinkaan ole
jaksanut ymmärtää luokkasuhteitlen
j a luokkataistelun kehitystä marxilai­selta
kannalta. Ennen vu(Ätal917 oli
hän joko täydeUeen menshevlki. taik­ka
edusti jonkinlaista "vasemmlsto"-
menshevlsmlä, joka heUui liolshevis-mln
j a menshevismin vällmalUa. B o l -
sheviklpuolueeseen liityttyään hän
omien sanojensa mukaan teki kaik­kensa
saadakseen omat katsomuksen­sa
voimaan Bolshevikipuolueessa Ja
Letiinin teorian syrjäytetyksi. Ja slk-
5 i l Ä el V . 1917 jälkeen ole ollut a i -
ncatafcaan Neuvostoliiton sisäistä taik­ka
ulkonaista, enempää kuta alnoa-takaati
proletaarisen maailmanvallan­kumouksen
. muutakaan^ kysymystä,
jossa Trotski ei oUsl oUut rlstirU-dassa
leniniläisen teorian kanssa sii­tä,
minkä. tulisi menettelytavan olla
imperialistisen kapitalismin eri asteis­sa
konkreettisessa rappeutumlskaudes-sa.
Brest-Litovskin rauhan solmiamises-sa,
jolloin vallankumouksen elämisen
ehdot vaativat vallankumoukselle hen-gähtämisajan
saamista hinnasta mis­tä
tahansa, vastusti Trotski sitä. K u n
interventsloont oli murrettu ja maan
kaikki tuotannolliset voimat oli saata­va
liikkeelle vallankumouksen nälän­hädältä
ja tuotteitten hälältä pelas­tamiseksi,
asettui Trotski vastusta­maan
NEP politiikkaa ja vaati "sota-konununismin
ruuvien kiristämistä".
Se olisi merkinnyt
klen välinen taistelu, jossa kapitalisti,
luokan täytyy tuhoutua suoritettuaan
yhteiskunnan kehityksessä tehtävänsä
j a muodostuttuaan kehityksen edel­leen
edistymisen jarruksi. Sosialide­mokraatit
samaten kuin trntskilaiset-kln
elävät pikkuporvarillisen kansan­vallan
lumoissa. Joko ne eivät kä­sitä,
taikka eivät halua käsittää sitä,
että luokkayhteiskunnassa ei mitään
sellaista utopiaa ole olemassa kuin
kansanvalta. Luokkayhteiskunnassa voi
olla olemassa ainoastaan joko kansan­valta
riistäjiä varten. joUoin valUtse.*
porvariston diktatuuri, taikka kansan­valta
tuottajaluokkaa varten, jolloin
vallitse, työväenluokan diktatuuri.
Milloin pikkuporvarillisella kansanval­lalla
työväenluokkaa yritetään johtaa
harhaan, tapahtuu se aina j a iSoikke.
uksetta työväenluokan asian pettämi­sen
kustannuksella. Saksan prole­taarien
vallankumouksen inttäminen
1918—1919 on tästä ehkä klassillisin
esimerkki. Se johti kapitalistiluokan
uudelleen valtaan Ja työväenluokan
— ratslbnlsoidun riiston alaisuuteen.
Trotskilaiset eivät myöskään luota
enempää proletariaatin diktatuuriin
kuin keskitettyyn kansanvaltaan, joka
on voimassa kaikkien maitten kom-
, munistipuolueis§?i ja niissä järjestöis.
sä, jotka Konimunistlsta Intemationa-lea
taistelunsa johtajana pitävät. Esit­täessään
tunnuslauseita sellaisia kuin
"ajatuksen Ja puhumisen vapaus" nc
vaativat vähemmistölle oikeutta olla
tottelematta enemmistön päätöksiä.
Ne vaativat vähemmistölle rajottama-tonta
oikeutta taistella työväenluokan
järjestöissä enemmistöä vastaan. Ja
sen jälkeen kun heidän teoriansa ovat
kärsineet periaatteellisen vararikon,
sen jälkeen kun heiltä on kielletty
oikeus kommunistisissa järjestöissä
ajaa pikkuporvarillisia vinkeitään, hih­kuvat
he "terrorista" ja "diktatuuris­ta"
kun heihin nähden sovellutetaan
kunkin kumouksellisen järjestön i t ­sensä
hyväksymiä kiiripykäliä. '
Mitä ovat nämä ainekset. Joitten
"henkeä alkaa ahdistaa" kommunis­tisissa
järjestöissä ja proletariaatin
diktatuurin maassa? Neuvostoliitossa
on Trotskin onnistunut saada taak.
Heidän laskuistaan jäi vain huomioon
ottamatta pari pientä tekijää, nimit­täin
B^ommunistipuolue ja meidän
proletaariset joukkomme. Kun meidän
opportunistimme ryhtyivät käytän-paa
sillaksi sosiaUdemokratiaan siirty- j nössä Raivaajan kanssa tekemiään
essään heidän historiallinen tehtä-• sopimuksia toteuttamaan, kun suta
vänsä on ollut jarruttaa jokaise^ssa! saatiin konkreettiset todisteet, r y h -
käänteessä puolueemme kehitystä to-ityi KommunisUpuolue heitä vastaan
delliseksi Kommunistipuolueeksi. Poik- armottomaan taisteluun ja_ meidän
keuksetta Jokainen heistä taisteli ja Joukkomme valtava enemruito sanou-satjoteerasi
Puolueen uudeUeenjärjes- tui heistä irti ja heittivät heidät yli
telyä. Poikkeuksetta jokainen heistä laidan.
on taisteUut jokaisen kommunistisen. Oli "Taonnollistakin, että Raivaaja
metoodin Kommunistipuolueessa käy- täUöin otti heidät siipiensä suojaan,
täntöön ottamista vastaan. Poikkeuk-; Cöi luonnoimtjkin. että Raivaaja
setta jokainen heistä on intohimo:-; heissä näki pelastuksen enkelm ja
sesti pitänyt kiinni vanhasta federat-, mahdollisuuden jTittää tehokkaammin
siooni-ideologiasta ja sosialldemo-' jarruttaa Joukkomme radikalisoitu-kraattisista
tradltsioista. Itsestään o!i mitä On luonnollistakin, että Raivaa-selvää.
että mitä pitemmälle Puolu- ja riemussaan julistaa herra Sulka-eemme
kehittyi kohden Kommunisti-j sen uhkausta: "oppositio tulee jatfea-puoluetta,
sitä enemmän heidän "hen-' maan taisteluaan Ja ulottamaan sen
keään alkoi ahdistaa" Kommimisti-i yli maan". Mutta yhtä luonnoin^
puolueen sisällä ja sitä mahdotto.jon myöskin, että kommunistinen liAe
mammaksi kävi heidän pitemmältä! tulee heitä vastaan jatkamaan sitä
olemisensa kommunistisen hlkkeen ! taistelua, joka keskeytymättä on ollut
Jäsenyydessä. Pikkuporvarillinen so- käynnissä Kommunistipuolueen penis-slalidemokraattinen
ideologia pakotti ^ tamlsesta lähtien, sekä paljastamaan
heitä yhä suuremmalla haikeudella heidät työläisten edessä porvariston
yapauden paelnstiis-
Mstela
"TEHOKKAIN KEINO ON TUKE-\
RAHALUSESTI TTÖVÄEN PUO-LUSTUSLBrrroA"
Lauantaina tuotiin Vapauden kont­toriin
kp:n asuntoalueryhmä kahdek­sannen
erään Jäsenen toimesta viisi
dol laria kaksikymmentäviisi senttiä
($5.25) rahaa Ja kahdellatoista lahjo-tusmerkinhäJlä
varustettu, seuraavan­sisältöinen
kirje:
"Sudbury. Ont.. 27. 4. 29
"Tehokkain keino ajaa toveri Vaa­ran
vapauttamlsaäaa ja torjua vastai­sia
työväenliikettä ja sen laitoksia
j a toimitsijoita vastaan tähdättyjä
vainoja, on tukea rahallisesti Canadan,
työväen puolustusliittoa. Sen erikcris-tehtäVänä
on ajaa toveri Vaaran ja
tulevien luokkataistelu-uhrien asiaa.
"Siis, työläinen, ken lienetkin, täytä
luokkavelvollisuutesi lahjoittamalla
jonkun summan toveri Vaaran puolus-tusrahastoon.
Jota Canadan työväen
puolustusliitto kokoaa."
Toverillinen kiitos kerääjille ja lahc
jottajille.
tähystelemään kohden Raivaajaa. M i - lakeijoina ja vallankumouksellisina
kään salaisuus el ole, että" heillä jo työväenluokan asian petturema
vuosia sitten oU kohtauksia» Raivaä- — S.K.T.
Yleissihteeri tov. MacDonaldin puhe suomalai­sessa
f raksionikokouksessä
TOEONTOSSA HUHTIK. 29 F.
Tov. J . MacDonald esitti puolueen
toimeenpanevan keskuskomitean ter­vehdyksen.
Hän kiinnitti huomiota
pääasiassa seuraaviin seikkoihin:
Huomautti, että puolueemme kan-salliskonvent^
ioni jquduttiin siirtä­mään,
koska Kominternin tp. komitea
näki, että tulevaan konventsioniim-me
täytyy meidän valmistautua perus­teellisesti.
Meillä on edessämme rat­kaisu
kysymyksiin nähden, joissa o-
Intian nopeasti kehittyvää \^lIankumouksellista liikettä vastaan äsken
kohdistettujen vainojen ja joukkovangitsembtyn johdosta antoi Kommu­nistisen
kansainvälisen toimeenpaneva komitea julistuksen kaikkien mait­ten
työläbille ja sorretuille kansallisuuksille. Julistuksessa osotetaan ne
imperialistisesta sorrosta ja kapitalbtisesta riistosta johtuvat tekij|t, jotka
ovat jälleen kohottamassa. vallankumoukselLbta liikettä, seka kdiotetaan
kaikkien inäitten työtätekeviä tukemaan täti liikettä, koska sen voimistu­minen
samalla merkitsee kansainvälisen imperialbmivastaisen rintaman
lujittumista.'
seen — pikkuporvarilliset Intellektuaa-lit,
tsaarinaikuisten rilstäjäluokkien
Jätteet ja kulakkiainekset — kaikki
ne, joilta sosialistisen yhteiskunnan
rakentamisen edistyminen kiskoo muo­dossa
taikka toisessa riistäjinä edel­leen
elämiSen mahdollisnndet pois!
Voimme käsittää, että kun näUtä a i.
neksUta toisten työllä elämisen mah-ei
enempää eikä dolllsuudet otetaan pois — niin syys-vähemjpää
kuin. — sisällissodan syn- kylläkin "heidän henkeään alkaa
nyttämistä tehdasproletariaatin Jfi t a - ahdistaa"! Mutta samalla kiin nämä
lonpcikaiston välillä Jä vallankumouk-: ainekset kuorossa valittavat Ja siinä
sen tuhoamista. Trotski ei jaksanut saavat sosialidemokraattiselta Ja por-nähdä
eroavaisuutta siinä millä ta- värilliseltä lehdistöltä tukea, älkääm-valla
maan sisäiset . asiat on pakka me unohtako mikä on proletaarisen
Järjestää sotatilanteen aikana, jolloin vallankumouksen lopullinen päämääiä.
se on ulkomaisten vihollisarmeijoitten Se on hävittää luokat!! J a käytän-ympäröimähä
j a temmellyskenttänä Ja nöllisessä elämässä se merkitsee sitä.
mitenkä ne on Järjestettävi» raulian el?ä proletariaatin diktatuurin on
sdkana' — sen jälkeen kun vilioUis- porvaristoa sorrettava siksi kunnes
armeijat on lyöty, proletariaatin dik-' tuo luokka kokonaan häviää. Äl-tatuuri
turvattu ja luokkataistelu pro- käämme hetkeksikään unohtako sitä.
lemme osittaisesti osuneet harhaan Ja
toisella puolen uuden tilanteen aset­tamaan
muutoksien oikein ymmärtä­minen.
Kominternin viime kongressissa
jossa olimme viime kesänä, luotiirt
toiminnah linja, mutta sen ymmärtä­minen
ei ole kaikkialla ollut yksimie­listä,
Tästä johtuukin, että esim. mei.
dän puolueemme puheenjohtaja ei
Jaksanut seurata, mutta vajosi trots-kylaisuuteen.
Ja el ole epäilystäkään,
etteikö puolueessamme ole huomatta­vasti
cikelstovaaraa vieläkJn ilmene­mässä.
Trotskylaisuus iähtee vasem-mlstofraaseista,
mutta kuiteniun ajau­tuu
se oikeistolaisiin johtopäätelmiln
kuten eri maissa on ollut ilmeistä;
täälläkin pohJIstui se meidän tärkeim­pien
poliittisten kysymyksiemme tul­kinnassa
pikkuporvarilliseen käsittee­seen
Canadan asemasta, kuten tov.
Hill on Jo selostanut.
Kuudennessa kongressis.sa Jaettiin
maailman kapitalistisen talouden ke­hitys
kolmeen Jaksoon, Joiden läpi on
työväenliike kulkenut sitten ' maail­mansodan.
Ensimäinen jakso oli kapi­talismin
ankaran kriisin ja työväen,
luokan vallankumouksellisen suoran-toiminnan
ajanjakso, jonka kuluessa
Venäjän proletariaatti vakiinnutti
voittonsa sekä muissa Europan mais­sa
käytiin ankaria proletariaatin tais­teluita,
jotka päättjävät häviöön. T o i .
nen jakso; kapitalismin suhteellisen
ja osittaisen vakiintumisen jakso. S i ­tä
seurasi kolmas Jakso, mikä pääpiir­teissään
on kapitalistisessa tuotannos­sa
sodan edellisen tason ylittämisen a.
Puolueemme konvent^ionissa v. 1925
osoitettiin, että yleisen kapitalistisen
maailman mukana oli Canadan talous
saavuttanut jonkinlaisen vakiintumi­sen
ensi kerran sitten sodan Jälkeisen
kriisin. Kiihkeä 'maatalouskriisi oli
sivuutunut: sulautumlsliike teollisuu­dessa
ja finanssimaailmassa alkoi; A -
merikan taloudellinen tunkeutuminen
oU huomattavasti lisääntynyt j a työt­tömyys
vähentynyt. Viime konventsio-nissamme
(1927) olivat nämä ilmiöt
terävämmin nähtävissä. Kuluneen
vuoden (1928) tuotannon yhteisstmima
ylittää kaikki aikaisemmat vuodet. C a ­nadan
kokonaiskauppa v. 1928 osoitti
267,000,000 lisäystä edelliseen vuoteen siin
verrattuna. Canadan kokonaiskauppa
brittiläisen valtakunnan sisällä koho-slin,
että sos-dem. Uike.oli muodostu­nut
porvarilliseksi liikkeeksL Englan­nissa,
Saksassa, Ranskassa, Suomessa.
y.m. oli selvästi täytynyt jo muuttaa
taktiikkaa. E i voinut tulla kysymyk­seenkään
mikään orgaaninen yhteis­rintama
ja lähentjmiJnen johtavien a i ­nesten
kautta. Tämä siirtää painos-tuk-
f.^a tärkeyden yhteiseen rinta-:
maan alhaalta; kommunistien tulee
pyrkiä eroittamaan sos.-dem. työläi­set
johtajistaan, koska näissä työ­läisissä
on rehellisesti erehtynj-ttä
joukkoakin. Tämä on sovellutettava
kaikessa joukkojärjestöjemme työssä,
ammattijärjestöissä, kulttuurijärjes­töissä,
urheilujärjestöissä y.m.
AmmattiuniolUkkeessä on selvää,
että ammattilaisten järjestön A. P.
L : n johtavan byrokratian avoin y h ­teistoiminta
työnantajain järjestöjen
kanssa, heidän avoin faboteerauksen-sa
yhä laajenevan ammätittomain työ.
Iäisten kaikkia. järjestämisjTityksiä
vastaan; heidän hajoitustyönsä itse­näisen
poliittisen toiminnah — Ca­nadan
työväenpuolueen murskaami­sessa;
kommimistien ja militanttisten
työläisten unioista eroittaminen y.m.
paljastaa tämän byrokratian avoimek­si
ja häikäilemättömäksi porvariston
asianajajaksi työväenliikkeen riveissä.
Toiselta puolen taas uusi yleiscanada-lainen
kongressi, ^rajoittuen vielä
pääasiallisesti ammatittpmiin työläi-
Canadan National rautatiellä.
metsätyöläisiin, Albertan kivihiilen-kaivajiin,
Amalgamated-järjestöön
si tuo^inissa 254,114,000 Jä viennissä i järjestyneisiin kirvesmiehiin, osoittaa
545,453,000, mikä ftsottaa noin 291 m i i - hyvin vähän toiminnan tarmoa Ja l i l -
jconan dollEu-tn vientiä yli tuonnin.
Kauppavaihto Yhdysvaltain kanssa s i .
tä vastoin osotti noip. 333 miljoonan
dofiarin tuontia yli viennin. Kiinaan,
Japaniin ja Europan maihin vienti
oli kasvanut yli kahdensadan viiden­kymmenen
miljoonan. •
AmerUcalaiset sijoitukset ovat jo 3%
an paljon arkailuä järjestymättömien
Järjestämlstehtävään suhtautumises.
sa. Puolueemme täytyy taistella am-mattiunioliikkeen
itsenäistymiseksi
ammattiunipdemokratian puolesta;
taistella eroittamisiä vastaan; taistel­la
"anna mennä"- Ja vanhoista u n i .
o^,sta piOisJäämlstiendenssIä ' vastaan;
biljoonaa, Jotavastoin brittiläiset si-j eristäytymistä vastaan; uusiin unioi-joitukset
vain 2% 'biljoonaa. Nämä hin kohdistettua hyökkäystä' vastaan;
kaikki osoittavat taloudellisten etujen yhteisten neuvostojen puolesta; kan­sallisen
yhtenäisyyden puolesta ; y h ­teisen
rintaman kautta .alhaalta ja
kin suhteessa ja se on alkanut suorit-letariaatin
diktatuurin tukemana vie­tävä
Johdonmukaiseen. päainääräänsä
— sosialistisen yhteiskxmnari" raken­tamisen
kautta. Sen sijaan että Trots­ki
silloisessa tilanteessa, joka jo s i -
nänsäkin oU valkea, olisi oUut apu­na
probleemien ratkaisemisessa, not­kisti
hän polvensa valkeuksien edes­sä
Ja esitti uudelleen teoriansa "so­sialismin
rakentamisen mahdottomuu­desta
yhdesisä maassa", minkä kautta
hän Jo silloin objektiivisesti palveU
että Neuvostoliitosa luokkataistelu
jatkuu. Erotus bn vain sUna .että
työväenluokka on vallassa ja käyttää
sitä valtaansa kapitalistiluokan JätteL
den sortamiseksi päämääränään liävlt-taä
riistöjärjestelmä kokonaan. Äl­käämme
myöskään hetkeksikään
janjakso. Kapitalistiselle Järjestelmälle' tamäan pmla sotavarustelujaan kuu-on
tämä nopean teknillisen, kehityksen i meisesti: Tätä todistaa risteilijäin
ja suurien trustien kasviin aikaa. On i rakentaminen, sotilaallisten myönny-myös.
huomattavissa valtiokapitalismintysrahojen lisääntyminen, ilmalaivas.
suuntaavan kehitystä. Samanaikaises-1 ton kehittäminen sotilaslentokoneiden
-ti on se maailman kapitalismin risti- rakentamisella, sotaväen ylläpitokulu-riitojen
kiihtyvän kehityksen jakso, jen lisääminen, kemiallisen siiven ke-työskennellen
kapitalismin kriisin a i - liittäminen ja suunnitelmallinen hyök-kaisemman
kehitysprosessin luomissa käys varustautumista paljastavan työ­muodoissa
(markkinain supistuminen, • väenaineksen kimppuun ja sitä vas-
Neuvostoliiton olemassaolo, siirtomal-j taan Canadan legionan y.m." kehittä-den
liikehtimiset. Ja imperialismin j minen kiihkoprop^andan yhteydessä
vastakumouksen asiaa.
•
Sen jälkeen on Trotski johdonmK^
kaisesti ja lukemattomissa sri muo­doin
kulkenut linjaansa. Se on joh­tanut
hänet ulkopuolelle Kommunisti­puolueen
ja Kommunistisen Intema-tionalen'
ja suoraa päätä vastavallan­kumouksen
helmaan. Hänen Neuvos­toliitosta
poistumisensa jälkeen ijnpe-rialistlselle
porvaristolle antamansa
palvelukset eivät tässä suhteessa enää
jätä mitään arvaamisen varaan. Olem­me
näistä seikoista Jo aikaisemmin
julkaisseet yksityiskohtaiset selostuk­set,
joten emme niitä uudelleen täs­sä
toista.
unohtako sitä, että vaUan ottaminen
proletariaatin käsiin merkitsee vain
sen ajankohdan alkamista. Jolloin en­tiset
vallassaolleet tulevat uuden val­lan
alle alistetuiksi, entiset sortajat
muuttuvat sorretuiksi.
Mitä trotskilaisiin Neuvostoliiton u l ­kopuolella
tulee, niin poikkeuksetta ne
käsittävät aineksia^ jotka vanhoina so­sialidemokraattisen
treenauksen saa­neina
toimitsijoina eivät ole kyenneet
luomaan sos^ilidemokraattista nah­kaansa,
eivät ole kjrenneet "vallan­kumousta
suorittamaan omissa päis­sään".
Välittämättä siitä, että monet-<
kin niistä ovat kommimistisen liikkeen
luontaisten ristiriitojen kasvaminen)
Tämä kolmas jakso, missä tuotannol­listen
voimien kasvun markkinain su­pistumisen
ristiriita tiilee erikoisen
kärjistyneeksi, kiertämättömästi nos.
tattaa uudestaan imperialististen so­tien
sarjan.
Tämä tuotantotoiminnassa havait­tava
kehitys on ilmeistä esim. säh­köistämisen
alalla,, kemiallisten teolli-suksien
aloilla, raaka-aineiden tuotan,
nossa, keveäin metallien käyttäminen
ja automobiiimikenteen keittyminen
yjn. — Työpajoissa on saatettu käy­täntöön
uusia menetelmiä työn tuotta-vaisuuden
kiihdyttämiseksi, "ramä ta­pahtuu
ratsionallsoimlsen kautta.
Blroonilllsta joukkotyöttömys^ lisää
tämä kaikissa johtavissa maissa. Ny­kyinen
jakso ei ole, kuten sosdem.
kapitalismin aseenkantajat väittävät,
rauliallista siirtymistä kapitalismista
muutosprosessia; nopeaa Canadan k a -
pitalismifi Ja ominaisen finanssipääo-man
intresisien kehitystä,' brittiläisen kansainvälisen ammatillisen liikkeen
pääoman laskua ja amerikalaisen yhtenäis3ryden puolesta; sekä P\maisen
pääoman lisääntymistä, sekä aiheut- taloudellisen intemationalen puolesta,
taen ratkaisevan muutoksen Canadan On tarmokkaasti tuettava Ja raken-porvarlston
yleisessä suhtautumisessa nettava uniolden valistusliittoa eli va-valtakuntaan
kokonaisuudessaan so- semman siiven vähemihlstöllikettä.
dan jälkeen. Tässä yhteydessä tulee järjestymättö-
Johtuen Canadan kapitalismin his- mien Järjestäminen asetettavaksi a i -
toriallisesta kehityksestä brittiläisen van ensitUalle, siUä miltään muulta
ja amerikalaisen kapitalismin välillä,; taholta emme voi toivoa työskentelyä
ei Canada ole kehittänyt asemaansa, tässä suhteessa. Koko toimintamme
vastaavia militaristisia eikä laivasto-j täytyy pohjistua näiden tehtäväin o i -
volmia. Kuitenkin kasvavat vihamieli-; kein .sovittamiselle. Vain siinä määrin
syydet Britannian Ja Amerikan välillä' kuin nämä \tehtävät toteutetaan, saa-ovat
lopettaneet Canadan porvariston j vutetaan työväenjoukkojen voittaml.
heilumisen Ja toimettomuuden lÄssä- j nen ja mobilisoiminen. Nyt olemme
itsenäisesti Jo suorittaneet huomat­tavaa
työtä puutavarateollisuudessE.
neulomateollisuudessa ja Järjestäneet
näillä aloilla järjestöt, jotka tulevat
seisomaan • sekä menemään eteenpäin.
Ryntäys on Juuri nyt autoteollisuudes­sa
käynnissä, joka täytyy tulla koko
puolueemriie yhteiseksi tehtäväksi seu­raavien
kuukausien ajalla. Puolueem­me
ala-arvioisi tehtävänsä.Jos se mi-hoittaisi
nykyisin tärkeän merkityksen
mikä "sotateoUisuuksien" työläisten
järjestämisellä on; autoteollisuuden li­säksi
on tässä yhteydessä metalliteolli.
suus Ja kemialliset teollisuusalat
asetettava ensitilalle, sekä näille a-loille
täjrtyy puolueemme työskentely
järjestymättömien Järjestämisessä eri­koisesti
kohdistua. Puolueen konvent-sionin
valmistelussa on ammattiunio-järjestäytymistä
koskevana julkaistu
pitkät teesit.
Mjröskin on Canadan Työväenpuolu­etta
koskevana kahdet teesit, joihin
olette jo saaneet tutustua piirikon-ventsioneissa
,ja keskustelussa. Cana­dan
Työväenpuolue muodostettiin e n -
simäisessä ajankohdassa sodan jäl­keen.
Työväenluokan . vallankumouk-senisen
liikehtimisen Jakso oli Cana-dassa
vuodesta 1918 vuotsss 1921, j o l ­loin
ammattiuniolilkkeen jäsenmäärä
oli huippukohdassaan Ja- ammatitto-sosialismiin.
Päinvastoin seuraa kapi­talismin-
tuotannollisten kykyjen kehi-matkassa
roikkuneet useita vuosia, e i ­vät
ne dtfe vallfthtnmiftpTrgAll<«ri^^ p u -
humattak£mn kcammmisteista. Ne ovaf
jatkuvastt ja herkeämättä taistelleet
kommunistisen liikkeen •^«ifiliä sosia-t3rstä,
trustiutuminen Ja ratsionallsoi-nusen,
kasvua, kapitalismille vastak­kaisten
voimien kasvu. Rinnan tämän
kasvun kanssa tapahtuu Neuvostolii­ton
kehittyminen sosialistisissa puit­teissa.
Kiinan VBllnJikximons, poliittir
nen kuohunta Intiassa, suuret lak&o-liikkeet.
Ranskassa. Sakpsassa, Puolas­sa
yin-, paljastavat työväenluokan m i -
Utanttisuuden kasvun.
Hyökkäys puoluetta vastaan yleisesti
ja vielä erikoisesti ukrainalaisia vas­taan,
sekä Vaaran Juttu yjn. suoma­laisia
vastaan, johon yhdistyy ämmat-tiunio-
byrokratian hyökkäys käsikä­dessä
porvariston taantumuksellisten
menetelmien kanssa, mikä on yleinen
ilmaus pasifismin naamarilla ratsasta,
van sos.-dem. liikkeen avustukse.sta
sodan varusteluille. Kaikki nämä voi­mat
yhdistyvät "Kansainliitossa", mikä
on pääasiallinen väline imperialistisel­le
pasifismille.
Meidän tehtäväksemme tulee taiste­lu
sotaa vastaan kaikilla rintamilla.
On paljastettava "kotimaisen" halli­tuksen
varustelut; on paljastfettava
sos.-dem. ja ammattiuhiobyrokratian
"realistien" petollisuus; on paljastetta­va,
imperialististen maiden varustau­tumisen
"rajoittamispuheet", saman­aikaisesti
kim hylkäävät Neuvosto­liiton
esV*ämän aseistariisumlssuunni-telman,
yan. Meidän on työskenneltä-vvä
sotilaiden . Ja laivastoväen kes­kuudessa,
köyhälistötalonpoikain kes­kuudessa,
ranskalaisten keskuudessa
jja.e. J a nämä ovat sellaisia tehtäviä,
joi&ln ei meidän puolueellamme ole
riittänyt voimia tähän saakka.
Kominternin kuudennen kongressin
johtopäätökset tilanteen - muutoksiin
nähden myöskin toivat esiin kysymyk­sen
yhteisrintamasta. Selvästi tuli e-maln
suuret joukot monella teollisuu­den
alalla järjestettiin. Canadan Työ­väenpuolueen
muodostivat ammattiu-niojohtajat
työväenjoukkojen painos­tuksesta.
"Naamioidun" soe.-demo-kraattisen
liikkeen ajankohdsssa suo­rittivat
nämä johtajat huuUpalväusta
Canadan Työväenpuolueen avoimeen
hajoittamiseen.
Lukuunottamatta Albertaa,
refoimistellla on konfaralli l^Sväen-puolueen
maakuntajaostossa, Työväen­puolueen
järjestöt ovat nmlssa maa-inmnissa
kokooiqtantuja vain fcffwwm<