Vapaus, March 24, 1925

              SbmZ
VAPAUS
^HodboxyM*, OnL, Jok» titoUI, ton*«l > l«i»atri.
T o i n f t t » i « t :
A . B . K l K E L i . AE¥0 VAABA.
VAPAUS (liberty)
H M only o ^ o of PlnoUb Woricen io Canada. Pob^
Hibed in Sodbary, Ont, «»ery Tneaday, Tbtirsday and
'"'^SrtCTed at the Port Offiea Department, Ottawa,
BM seeond clas» matter. " '
General advertiring ratea 78e per «LJneh. Mfr
simam churge for single fnaertlon 76e. Tbe Vapaoi
fa the best advertising mediom amoog the Pinnisb
Peoole in Canada.
ILMOITUSHINNAT VAPAUDESSA:
Nalmailmotnkset |1;00 kerta, .|2.00 kaksi kertaa.
Avioliittoonmenoilmotokset 60e palstatnnma.
Nimcniauuto«flniotak»et 50e kerta, f1.00 8 kertaa.
Syntymailmotnkset 11.00 kerte, $2.00 3 kertaa.
AvioeroUmotukset |2.00 kerta, $3.00 katai kertaa.
Knolemanilmotukset |2.00 kerta, |50e hsSmaksii
jdit«slaasee]ta tai muistovärssylti. , ^
' Halotaantiedot Ja osoteilmotukset 50e kerta, f 1.00
kolmekertaa.
Tilapilrilmottajien Ja ilmotosakenttaorien on, vaa-dittaeasa.
lähetettävä ilmotnshinta etukäteen.
TILAUSHINNAT:
Canadaan yksi vk. 14.00, pooli vk. $2.26, kolme kk.
flJIO Ja yksi kk. 76e.
yhdysvaltoihin Ja Suomeen, yksi -k. $5.60, pooli vk.
13.00 Ja kolme kk. 11.75. , -
TUaulcsia. Joita ei seoraa raha, et tb.Ta tähettämäin.
paitsi noinmifSten Joilla on takaukset
^iintain lehteen aijototilmoftokset pitää olla kont^
torissa lauantaina, torstain lehteen tiistaina Ja lauantain
lehteen torstaina kello 8. ^ •
Nova Scdtian kaivosmiesten'
palkkariita
Vapaudelle kirj. / . B. MclachUtiu
SHte vuoden 1920 tama on neljäs Noya Scotian kai
vosteollifluudessa syntynyt palkkataistelu, jonka takia
kaikki tämän maakunnan kivihiilikaivokset ovat täy
delleen pysähdyksissä.' Joka vuosi British Empire
Steel Corporation (Beaco) on yrittänyt alentaa kaivos­miesten
palkkoja, ja joka vuosi tänUi yritys on johta'
nut avoimeen taisteluun.
' Nova Scotian kaivoksissa on Ja on aina ollut alha!<
«empi palkkataksa jkuin missään muissa kivihiilikaivok­sissa
Pdtjois-Amer&assa. Esiiherkiksi, sellaisesta tyos*
•.-••^(ä, josta Nova Scotiassa malaetaan 13.50, maksetaan
Albertabsa vielä nytkin, viime vuonna tehdyn f 1.17
alennuksen jällestä — 15.50.
: V|ime joulukuulla Besco yhtiö, jolle 95 prosenttia
Noiva Scotian kivihiilenkaivajista työskentelee, ilmotti
midiille tuleVansa alentamaan palldcoja 20 prosentilla.
Uaeampia neuvotteluja pidettiin. kaivosmif»ten union
; virkailtjaih ja yhtiön edustajain kesken; niistä oli tu­loksena,
ettayhtio' tarjosi 10 prosentin alennusta. / Sii-
; faen kaikki neuvottelut katkesivat Yhtiöllä on omat
kauppapuoUnaa, ja noin 40 prosenttia kaivoemieiintä
; tdkee oatdcaeoM niistä^ eikä heillä <öle luottoa miiisea
: IcMjMUNUu Neavottielujen päättymisen jälkeen yhtiö
m;^o» !op<^ iaiken luotonantion kaupoissaan pttkäl
IiMin työttömyyskauden jälestä Eshpetkiiai kaivoksi!
-lä li:oi88a 2, 4,ja 6 ovat miehet saaneet olla tyossa ai-i/
oa«taaji 18 päivää aitte viime vuoden marraakuun 15
päivän. KaiUci muut kaivokset ovat toista vuotta työs­kennelleet
vähemmän kuin kolme päivää viikosaa. Nä-
. mä työmiehet olivat mitä suurimmassa puutteessa, sil­loin
kiln luotto löJNJteitiin.' N:o 2, 4 ja 6 kaivoksilla
.on työskennellyt likimain 2,500 miestä; monessaf^tapa-jVlcsessä
heidän lapsensa kävivät käytetyistä jauhosäeis-ta
«ihdyisei Vaatteissa ja nukkuivat tyhjistä 6ementl;isä-keistä
valmistetuilla vuoteilla.
Tatmnöisessa asemansa olivat tuhannet kaivosmiehet,
. kim tnaalis^ 12,000 miestä laldcasi työe-
: tS» /^eden mdkanaan pumppumiehet, lämmittäjät ja
^: Tiedämme kyllä tätä
kaivosmiesten menettelyä moititun niiden taholta. Jotka
; eivät tunne eivätkä voi käsittää, kuinka hirveään kur­juuteen
; nämä työläiset tosiaan ovat vjoutuneet Heillä
ei ollut mitään muuta mahdollisuutta valittavana kuin
islcea kaikella voimallaan, e. o. vastata sadan prosentut
V lakolla. Nyt on soppakeittiöt avattu jokaisessa kaiv/»-
. kyläpsä Cape Bretonin saarella. Näistä keittiöistä ovat
r tuhannet lapset saaneet ensimäisen kelpo ateriansa yh<
:: teen vuoteen. Brittiläjs-Canadalainen osuuskauppa ra
,, hastaa kolme näistä so|)pakeittiöistä, joissa annetaan
yksi'kunnollinen ateria joka: päivä tuhannelle lapselle.
V On muodostettu kaupungin ke^uskomitea, joka vas
taaäottaa ulkoapäin tulevia vaate- ja ruokatavara-avus
j taksia ja Jakaa ne enimmän tarvitseville. Ulkopuolista
apua tarvitaan surkeasti, voidaksemme saada niin mo­nen
ihmisen hengen pelastetuksi. Sydney Minea nimi
sessä, 4^000 asukasta käsittävässä, kylässä on innuensa
rtivennut raivoamaan; 300 taudintapausta on joj ilmo-tettu.
British Empire Steel Corporation - muodostettiin v.
1919 seuraavista yhtiöistä: Dominion Steel Corpora
tion, Nova Scotia Steel and Coal Company, Dominion
Coal rdbmpany, Acadia Coal Company, Halifax Ship-yards,
Cumberland Coal and Railvray Company, East­ern
Car Company ja Pender Lumber Company. Su^
ranaisend tuloksena tästä yhtymästä on ollut, että k ^ i
terästdhdasta ja puolitusinaa kivihiilikaivoksia on sul
jettu. Niissä työ^enteln'ät miehet 'ovat didistun^
Vtidckimaan jäleiläoleviin työpaiidcoihin taikka joutuneet
lähtemään maasta. Halifaxin laivarakentimot ovat ol­leet
ihan jouten enemmän kuin vuoden; jälellä olleet
terästditaat suljettim viime vuoden elokuussa, ja 3,500
miestä jäi joutilaina mittaamaan katuja.
Mutta luhoenudut eivät suostu tiSSntymain nälkään
taMtaakaeea voittoosinkoja joutilaana sosovalle ^nta-romulle
ja hallituksen sluoaamalle 'osdc&veddje. He
ovat nyt olleet lakossa kaksi viiidcoa, dka ai2kään muu
kuin nälkä voi hotä ajaa takaisin työhön.''Jos heidän
täytyy nälän edessä perääntyä, tulee taisteluun Tyhdyt-tavaksi
uudestaan ensimäisen tilaisnoiieD ilmaantuessa.
Ursia
Vanhat ansiot elvat auta '
- Valpas työväen looiiariataman vastuslajina.
Tohtori N. R. af Ursinilla on Suomea tydväenlUk-keessä*
erikoinen asema. Hän on ollut midcana joten­kin
alusta asti. Ja erityinen ansionsa on, eita. hän jo
V. 1896 tahtoi työväenyhdistysten toisessa edustajako-kotdLsessa
ottaa esille |tysymykaea itsedäisen 'työväen­puolueen
perustamisesta, jodca AäoUAsen ^Ukkeerk
silloinoi porvarillinen johto hautasi puhemiehistöön.
V. 1899 perustettiin Turun kdcodkaessa puolue, jon­ka
ensiniäisdcsi piiheenjohtajdcsi tuli toht Ursin. Hän
erpsi kuitenkin pian puoluehallinnosta sisäisten riitai
suidcsien vuoksL Sen jälkeen otti vszsin vähän osaa
yleiseen puolue-elämään. Puolusti revisionistista kan-'
taa erinäisissä m.ni.' eduskunnan piduasieskysymykses-sä.
Oli yhden otteen valtiopäivillä. Työväenliikkeen
nuorempi polvi tuntee hänet eri julkaisuissa olleista
kirjotuksista, joissa on ollut kdco jouldco mieletduin
toista ja opettavaakin ainehistoa, mutta silmiinpistävä
on ollut marxilaisen luokkidusityksen puute.
V. 1918 siirtyi hän lahtariei) vainojen tieltä Neu­vosto-
Venäjälle, Jossa otti osaa uuden koidun raken
tamistyöhön Leningradin suomalaisen Jcoulun johtajana.
Teki myös ahkerasti tutkimustöitä; Osotti ymmärtä­vänsä
proletariaatin vallankumouksellista liikettä siinä
määrin, että allddrjotti «Kommunbtben Vaalilipun»
Tanjan 'johdosta Suomen lahtarit imkasi
Na 38
V Loentoknrssien järjestäminen.
Jiijeatianne viimeinen edustaja^
kokona jStti toimeenpanevan komi*
tean Itadlekri hientokumien Järjes­tämisen
fuäläam snorimiriin kes-kokaiin
cnd talven aikana. Ja by-
^Ucsyi imden järjestämiseksi
nitelmaii. Jata toimeenpaneva komi­tea
on knrsseja Ja pnhnjain mat­koja
Järjestäessään, nosdattannt si­käli
koin se on oDot "Mahdollista.
Seoraavasta matkaohjtlraasta
selviää, mSloin Ja kmnka monta
päivää laennottsijat tolfvat kolla^
kin paikkakunnalla olemaan:
P«rtAi1 iii^:i.^.
Paikkakmita.
SaoK S ^ Marie ......
Alf. HaotamäkL
Haalisk.'22—Hahtik. 1 p..
Icasivat tuomita
vanhuksen vankilaan, kun hän maanpakolaisuudesta
siirty^ Suomeen. Peläten kansainvälistä skandaalia an
toivat sen kuitenkin jäädä ehdolliseen tuomioon. Tä­män
perusteella olisi Suomen vallaidcumoidcsellinen
köyhälistö kunnioittanut toht Ursinin työväenliiUceen
LUtaniavanhUkseno, jollei hän itse olisi tätä turmellut
Iän on inhottavassa «Suomen Sosialidemokraatissa»
tflaissut kirjotuksia, Joiddn kautta on ratkaisevasti kat
caissut välinsä Suomen .luokkatietoisen työväen kanssa.
On aivan käsittämätöntä, kuinka vallanl^^ouksel
tsenkin työväenliikkeen Iffadet j a julka^ut saattavat
ulaista hänen kirjottdcsiaan senkin jälkeen, kun hän
on eshn. kehottanut lahtaripresidentti Stählbergia vielä
asettumaan didokkaäksi ja kirjottanut ka&en mailman
«valtiomiehistä» täysin virheellisiä^ nuuskoviisaäksia,
m«m. ptdiunut ylistävässä sävyssä -MacDonaldin, Bran
tingin ym. tapaisista työväen pettureista ja ilennyt ve­tää
Marxin ja Leninin nimet moisten'seuraan.'
Tietoista työväkeä eivät tietenkään moiset typeryy­det
ole voineet johtaa harhaan, mutta vähemmän tie»
;oi&len aivoissa ovat noskelaiset «vanhan veteraanin»
nimellä voineet saada pientävsdcaantumista aikaan
Prolebtriaatin luokkataistelulle ptt N. R. af Uisin kuoi
ui mies.
toinen Suomen ^äcaisemmassa työväenliikkeessä an
sioitunut Imies, Jonka suhteen 'luoäEataisteltdcannalla
>ysyä tditovan Ityöväen on syytä pitää varansa, on
Valpas. Ennen vuotta 1905 oli hän Suomen työyäen-
Kun tämä suuri yhtymä* perustettiin, niin halUtuk-
;aen - hyväksymässä asetuksessa määriteltiin ne perus-iteet^
inillä siihen sulautuvain eri yhtiöiden osaldceet oli
vaäidettava Bescon osakkeihin. l^ssä vaihdossa saaliin
:B6sG0n osakkeihin «sijotetul^» veUa 19 ja 1/2 mii
jbcNOan. .dollarin arvosta. ' TKle vedelle ja noille tyhji-;
na «nsoville teollisuus- ja lootantolaitclcsille yriOiuL
'Beaco tienata voitto-osinkoja, ja ainoa lähde, nustä
iikkeen poliittisista johtajista luokketietoisii^^ kaikkien
>örvarillisuuteenpäii^horjujain armoton vihollinen.
^ik8isos.dem.^ puolue kunnioittikin häntä puheenjohta-an
paikalla uudessa, Helsinkiin muutetussa' puolue-oimikuimassa.
Vielä seiddn jälkeen hän «Tyomiehes
sa» ja eduskunnassa ym. kävi monta taistelua Iiiokka-cannalta
luopumisia ja luopujia vastaan.
Mutta vi\Ilankumoukseen suhtautumisessa osotti Vai
las jo 1905-^ «varovaisuutta», joka^ ennusti tulevaa
uopuruutta^ Viaporin kapinan päivinä kesällä 1906
vastusti hän puoluetoimikunnassa sitä pientä myönny
tystä vallankumoukseliiselle työväelle, joka sisältyi
Helsingissä julistetun suurlakon hyväksymiseen. - V
1917 ei Valpas löytänyt varmaa luokkalinjaa ja py­sytteli
marraskuun suurlakkoon nähden sivussa; kan­salaissodassa
oli hän puolueeton, puuhaten niin uto­pistista
asiaa kuin sovintoa ase Jcädessä taistelevain
luokkien kesken. Kesällä 1918 toimitti häh Pietarm
«Vapautta» menshevistis^sli. Perustettuun kommunis­tipuolueeseen
ei hän liittynyt mutta - - se tunnustetta­koon
-—ei hän tietääksemme ole alentunut häpäise­mään
Venäjän proletaarista yallaokumoustk suoraan,
vaikkakin liittymällä nykyiseen Suomen sos.dem., puo-luee^
n onkin osaltaan vastuussa Sasun ja Ortodoksin
ym. ruokottomuuksista. !
V. 1919 palasi hän Suomeen — luottaen siihen, el
tä niin asiallisesti kuin muodoUisJuriidisesti oli vapaa
kaikesta kapinallisuudesta. Lahtarit paUdtsiviA hänen
hyväuskoisuutensa tuomitsemalla hänä elinkauddcsi
vankilaan, nojautuen hänen nykyisten puoluetovereit-tensa,
Ryömän ja kumpp. parjauksiin.- Amneslian
kautta lyheni; tuomio 8 vuoddcsi, joista Valpas istui
puolet. Pääsi vapaabi — Ja liittp niihin, jc^ka 1918
valkoisen terrorin ti^rvin olivat julkeasti ryöstäneet
hänen «Työmiehensa» Helsingin työväeltä.
Täyttä selvyyttä kannastaan ei Valpas libne uita-nut,
multa jo se tosiasia, että hän on liittynyt sosiali
demokraatteihin, antanut nimensä niiden lehden avus^
tajdbi, riittää leimaamaan hänet prol^ariaatin luolaa-taistelun
luopioksi. Toht Ursin ei voi montakaan työ-läisitii
johtaa harhaan, nntla Valppaan vaidu maine
ja marttyyrius saattavat sen tehdä.
Yrjo Miäelin — Jota Valp» ennen. Ja syyllä —
olr arvostellut porvarillisuuteen taipumisesta, ja jodca
marxilaisuuden tuntemus oli koko Joukon heBcompi
kum Valppaan, as^ui vankilasi' päästyään miehck-käästi
taistelevan työväen rive&in s d a lätatui Inokka-
Jtaistdun rintamalla. Valpas tahraa luokkatatsitelijan
malnwnäa T^ityaälla l W i e r i n , llyoman ja Vaino Vuot-lijoen
pnoloeeseen, jodca lian jö pari vuosikynimenä
, . . sitten l«m»i liuonoättl sÄifiinste^^
iroitto-osiiAoja voidaan kisk oval kivihiiiäoSvcdsMiul^ «odailisön lämi «piasa im tain l & i ä ivaa.
Nipigon
Port Arthur ...
Fort William ..
Port Arthur
Fort WaiiaiB
Port Arthur
FoA Wmiam .
Nolalo *
Hnhtik.
Huhtik.
....Bobtik.
...Huhtik.
....Huhtik.
A. T. Hin.
JCaalisk. 22-^.
Hnhtik. 1 p.
... Huhtik. 4—6 p.
4 p.
5 p.
8—7 p.
8-^9 p.
10 p.
Wolf Sidin? ,
Port Arthur
North Braneh
Fort William
Port Arthor .
Fort William
Port Arthur .
Tarmola
Intoia
lAPPi >.
Kivikoski
Kaministikwia
Millar
Conmee
.huhtik. 11—12 p.
.Huhtik. 13 p.
...Huhtik. 15 p.
...Huhtik. 16 p.
...Huhäk. 17—18 p.
....Huhtik. 19—20 p.
...Huhtik. 21—22 p.
Hnhtik. 23—24 p.
ia«*aa«a«««^•••«»••• •»«•«••••••a«aa*«a*Ba«a«aaa*
Huhtik. 6—7 p-
Huhtik. 8—9 p.
Hnhtik. 10 p.
Huhtik. 11 p.
Hnhtik. -12 p.
Huhtik. 13—14 p.
Huhtik. 16 p.;
Hnhtik. lÖ p.
Hahtik- 17-^18 p.
Huhtik. 19—20 p.
Huhtik. 21—22 p.
Huhtik. 23—24 p.
Huhtik.' 25—26 p.
Huhtik. 27—28 p.
Huhtik. 29—30 p.
£Io KBJasnm ole hyvä Ja lähetä
osotteed Vapauden Kiriakaoppaan
J»ort Artfaoriin 316 Bay S t Sinul­la
on.' sellä makso-osoitaa.
N a i s t e a p i i T i a v i e t t o M , jota jnli-littiin
osaston -talolla Art^iorin ja
Intolan naisjaostojen toimesta, sun-nnntainrf
t k . 15 päivänä.oli väkeä
keräännyt haali ihan täpösen täy­teen,
-että piti <osan ovelta palaut­taa
faVa^r' kosica ei voiia saada
enempää enään haaliin mahtumaan,
joka oli kyllä paha, matta jota ei
voida auttaa haalimme pienaaden
takia. Istuimia on haalissamme ad-noastaan
alan kolmatta sataa sii­hen
lasten penkit luettuna, ja sei­somaan
voidaan asettaa vain .rajoi­tettu
määrä.
Ohjelma oli mitä parhain j a myös
tHaisauteen sopiva. Signe Aarnion
alkosoiton jokeen esitettiin paha-maan
Mrs, Kinnar Intolan naisjaos­ton
jäsen, joka lyhykäisessä puhees­saan
selosti työläisnaisen asemaa
iiykyaikana, selä samalla huomaat-iJi
mitä se on ollit ennen. Lopuksi
tarorttaen,. että naisten on nyt jo
aika noasia nfiestoverlensa kanssat
Lneotoaiae«t
Niillä paikkakunnilla, joilla pide­tään
varsinaiset kurssit, talevat l u ­ennoitsijat
luennoimaan seuraavis­ta
aineista:
L Talousoppi
IL Historian materialismi
1. Alkuhistoria.
2. Perheen ja työvälineiden ke­hitys.
.
8. Ajattelun, puhe-Ja .kirjotus-taldon
kehitys. .
4. (Maatalouden kehitys. ^
6. Tuotantolaitoksien kehitys.
6.^ Yhdyskuntien ja valtiolaitok-sen
kehitys.
7. Luokkataistelujen j a vallanka-mouksien'historia.
/
l U . Kansainvälisen vallankumbuk:-
sellisen työväenliikkeen historia.
1. Sosialismin;, synty.
2. Ensimäinen Kansainvälinen.
3. Toinen KansainväliUen. .
4. Pariisin 'Kommuuni ja Venär
jfin vallanknmbuB.
5. Ksthden ja puolen Kansainvft-
Unen;
6. Kolmas Kansainvälinen,
a) 'Taktiikka ja strategia.
• h) i Kommunistinen Nuoriso-
Kansainvälinen ja lasten
^ liike.
e) Kommunistinen naisliike.
d) Punainen Urheilu-Kansain­välinen.
e) Punainen Taloudell. Kan-
. sainvälinen. :
f) Talonpoikain Kansainväli-nen.
.
Kansainvälinen tilapne.
käytän-
IV.
y. Kommunistipuolaeen
nöUinen toiminta.
Lihdekirjat
Lähdekirjoina voidaan käyttää
seuraavia: Kolmannen Kansainväli­sen
ja Punaisen Taloudellisen Kan­sainvälisen
Teesit ja Säännöt, Val­tio
ja Vallanknmons, Ranskan Kan­salaissota,
Kommunistinen Manifes­ti,
Työmiehen Talousoppia, Perheen,
Tksityisomaisauden ja Valtion A l ­kuperä,
Kristinuskon Alkuperä,
Bogdanoffin Taloustiede, Sosialis­min
Historia/Yleinen Historia y.m.
Edellä lueteltuja kii^Joja voidaan
hankkia Vapauden lehtiliikkeeltä. ;
< Edustajakokouksen velvotuksen
mukaan osastojen tulee järjestää
alkajais- ja päättlijäisjuhlat kurs­sien
rahastamiseksi niillä paikka­kunnilla,
joilla pidetään varsinaiset
kurssit Siellä missä luennoitsijat
viipyvät vain yhden päiväi^u tai e-nemmän,
tulee kerätä kolehti, tai
muuten kartuttaa järjestön agität-sionirahastoa.
.
Toimeenpaneva komitea kehottaa
jokaista osastoa ryhtymään tarmok­kaisiin
toimenpiteisiin luento- ja'
puhetilaisuuksien! Järjestämiseksi.
Älkäämme jättäkö tekemättä mi­tään,
joka vaikuttaa edullisesti nii­den
onnistumiseeni
Kommunistisesti tervehtien
K. S. J :n Toimeenpaneva Komitea
K:tta S. G. NEIL,
sihteeri.
taistelemaan itsellensä ja koko työ­väenluokalle
parempia olosuhteita
sekä toimimaan uuden yhteiskan-nan
luomistyössä. Paheen jälkeen
seurasi runoja, laulaja, kaksi kap­paletta
ja pari kuvaelmaa. Kumpi­kin
kuvaelma oli mitä kauneimmin.
soviteltuja esityksiä, jotka vetivät
mukaansa yleisön. Iltamat koko-naisaudessaan
loivat kaaniin kavan
naisten toiminnasta ja etenkin näin
yhdistettynä herättää se lisää tove-riilisautta
keskuuteen. Kiitos vain
Intolan tovereille vaivoistanne kuin
talitte meitä kaupunkilaisia terveh­timään
Kyyällä' ohjelmallanne, sillä
suurin osa illan ohjelmasta oli In­tolan
naisjaoston esittämää. -
TaaNt-iltemitta, jotka pidettiin
n^aanantainä t k . 16 päivänä Hilma
Mäkisalon hyyäksi, oli puhdastulo
184.26, joka toimitettiin henkilölle
avustukseksi , hänen sairaudelleen.
Hilma Mäkisalo on hiljan tullut
Suomesta ja nyt sairastunut täällä
keuhkotautiin, joten on aikomus
saada hän Suomeen takaisin.
' . Lnentokunsit^ joista Jo
mainittiin ja ilmoitettiin alkavaksi
11 päivänä huhtik., onkin järjestön
toimeenpanevan komitean kehotuk­sesta
muutettu 4 päivänä huhtikuu­ta
alkaviksi. Järjestön tiedonan­noissa
käy ilmi, * missä järjestykses­sä
luennot talevat kaupungrissa , ja
samoin ympäristön osastoissa ta­pahtumaani
: joten: jokaisen on heti
leikattava lehdestä laentojärjestelyn
pois ja kiinnitettävä sellaiselle; pai­kalle
että sen aina näkee ja muistaa
sen jälkeen käydä kursseilla. Luen-^
not tulee olemaan iltapäivällä ja
illalla, sinä tavalla voidakseen pa­remmin
tiivistää kaikki aineet; Jo­kaisen
tulee nyt vain alkaa valmis­tamaan
, itseään, että voi alkaa seu­raamaan
kursseja, sillä osanottoa ön
koetettava^ saada mahdollisimman
suureksi, dlloin kurssit, saadaan vas­taamaan
tarkoitustaan.
fkava Iraolemaatapant sattui Wil­liam
Dohertyllä 12 Stokes S t Äiti
oli jättany^ lapsen muutamaksi
ajaksi yksin lastenvaunuun olles­saan
ulkonai talousaskerei^ Lapsi
ykrinoHen oK jollakin tavaU»
dottannt itsen» pcäs vaaan^
den- knitenVh vaattdstaaa
maan nlkoi^ilella, jalat ko^S
jo vähän lattiaan, missä a s e o B^
oli hän lnio?ot ' KnolemTolJ*?
hentjput v^tteiden kiris^he,T
' f ™ J**^ JO
vähän mainitän,. on nyt niin Birfte
että ,jokamen v<rf älkaa itseiärfe.
tä varten valmistamaan että eJoS
knn sitä näytellään ei ok aätS^
esteitä sillä, iSksä. hyvä oa kaMaj!
vaikka onkin vakavan laatuinen j !
mitäs muuta ne isäin pahat w
sitten voisiyat oHaj knin vakavia.
Jokunen ^ muistaa tulla aDoi»
haaline, nimittäin 28 päivänä titä
kuuta.
Osa«toB perheiUajBuu tallaan ö-tämään
2 9 päivä t L , jokaisen oeas.
ton jäsenen pitäisi ainoin talla ha».
JiUe eikä'soinkaan jäämän pois, ai.
lä perheiltamat ovat suoresta mer­kityksestä
osaston toiminnassa. Pe.
heilfanrissa seurustelussa tnlennne*
paremmin tutustumaan toisiimme ja
samaUa se tuo yhteisymmänTBti
keskuateemme.: 'RIaisund»i5sa ttjle«
myös olemaan liyvä vaihteleva oh.
jelma.
Ketkiutelakolcoiilaet, joita pijj.
tään osaston taloUa joka perjantai,
ilta, bn jokaisen otettava huomioon,
nyt kun tulee kaupunkiin ja kun
muutoinkin on hyi^ä aikaa, aflj
näissä kokouksissa keskustellaan ai-na.
tärkeimmistä nykypäivän tapah-tumista
j a ovat ne vapaat kaikille.
Niissä on jokaisella tilaisuus lansna
mieKpiiteensä kysymyksessä olevaan
asiaan. Jokainen siis ottamaan o^aa
näihin kokouksiin perjantai-iltajjn
kello 8. —- J .
S. oMstoa maaliakuua 16 päivSn
kokouksen tärkeimpiä keskustein,
ja ja päätöksiä:
Urho Kataja valittiin Vapauden
ilmoitusasiamieheksi, E. Minkkinen
järjestysvaliokuntaan. Elin Kuuse­la
havitoimikuntaan.
: Uusia jäseniä hyväksyttiin Kosti
Tuominen, Niilo Joutsi, Arvo Vile­nius
ja Lauri ^Jokinen, joille myön-ennen
.''nettiin 'täysi toiverUuotto. Matti
Lampi hyväksyttiin väliaikaisella to-yeriluotoUo.
< -
Oskar Somppi ja Aino Hytönen
hyväksyttiin ilman keskusteluja,
koska ovat tunnettuja osaston jä-seniUe
entisestään.
Ida Aallon hyväksi listat olivat
tuottaneet $49.10. Varat päätet­tiin
lähettää tp. - komiteaUe, jeika
toimittaa ne- asianomaiselle henki-löUe
sairaalaan/ Bruce Minen ö-saston
keräjrslista oli tuottanut $16.
75.
K-Ö. piiritoimikunnalta tullut se­lostus
.neuvottelukokouksen pidosta
Beaver Laken osaston suhteen hy­väksyttiin.
Seuraaville tovereille oU Suomes­ta
tullut todistukset, että ovat re-heUisiä
työläistovereita: Edward
Tuominen, Tampere, Viktor Katila,
Rauma, Väinö Laaksonen Ulvila,
Lempi ja Väinö Hämäläinen Poris­ta,
Arvo Mäki Kiikoinen, Heikki ja
Ella Ström Porista; ja C. E. Sainio
Helsingistä.
Bolshevisoiminen
kongressista. - iSommnnistipuohieet
ovat luonholföina^ luotuna. Nyt he
on \Vo1tIievi«oitava. Viides kongres-.
si antoi taon tunnuksen. Toim p.
ktn laajennetun istunnon'' on se
k o a k r e t i M i t a v a , annettava siBe liha
Ja:/veri^';,:;'-'\ ^
Bolshevisoiminen! Se tunnus pe-
Ioti;aa'nyt "fpei^öna" koko mailman
porvaristoa, "kumnjittelee" Ehiro-passa.
valmistelee
nyi opäilemattä. Toisen Internat-sionaalenV
.laikeijpineen, : poikkeusla­keja
\hoMei^ituvia paolueita vas­taan.
Mailman i tahtoo
julistaa ''pyhän sodan" l^lsbevisoi-niista
-i^tötaan^:.sentapaisen• kuin
Ehisnnäisen Internatsionaalen aika­na;
yaSckatiet^ paljpa raaeni-män.
'^•'•-tX
Myöhään, hyvät herrat ,VaOcka
onnistuttt^nl aja^ iitaan alle
yhden bn:toisen ;kompaolueen, hiei-kentäinään;
jotain vangilla, hiin se!
ei sainkaan Vpy^yta 1^
ta,: vieläpä joissain^ t^^
joudatt^Bi|c£h. 'Ettekö nyt vielä kär
s^, e ^ muatiumine puolneiDem-'
mi ön , janri^^ kulkea van­kilain,
pontl^asiUdaeh, maanalaisen
kauden^ kautta •; tollakseen; lopullises­ti
holsberistisikä? vai-m:
geh<lcautta kulkei^^ sehän
se juhxi on. ^holsheinaoinnsprosesan
(>tedBnen;<Ba^
tTinihen^l^d^^
ajasta^; taantrumdcselB-s0s^
t$öv3eni^^
v a O i ^ i k i ^ ladkllr*
tficni. Porvarislo ^tekee • voitavan­sa
esottäaikseeh ' mitä • laajimpain
kansasjookkojen edesfi ranhalEsBn
Kofaoas vjuhe ^i&aa ^cmm^tiea saUdttesonden, aosaSdemo-
Kominternin puolueiden bolsheyi-sormisesta
oli tov. G. Sinovjev kiri
ottanut hebnikt pidettyä 'laajennet!
ua Toim. p.,|kai istuntoa varten
kirjotuksen jossa lausun:
Viidennestä kongressista' on kulu­nut
puoli vuotta, mutta päiväjärjes­tykseen
on kertynyt monta ratkai­sua-
vaativaa kysymystä. Tärkeim­mät
niistä: ammattijirj^stöjen kan­sainvälinen
yhtyminen; ^'demokraat-tis-
pasifistisen" ajan nopean ylei­seksi
; taantumnksekri vaihtamisen
ohtopäätökset; V«näjän Kommunis­tipuolaeen
puoluekeskustelu jne. Ja
tärkeinnä — Kominternin puolueit­ten
"hokhevisoiminen.
Kominternin \aUcuaikana, imperia­listisen
sodan päättyessä ja alkuvoi­maisen
vallankmnons^öhun koho­tessa"
useissa maissa, me kaikki —:
silloinkin itseUemme selvittäen, mi­kä
on puolaeen merkitys vallanka-mouksessa
—' jpidimme - pikaista
voittoa kapltalisnusta mahdollisena,
vaikkakin koiqpaiohieita ei' oltu
vielä ennätetty muodostaa tärkeim­missä
maissa. Se oli Konuntemin
myrsky. J a kaKkokautta". Viha
sotaa vastaan, joka oli vaUannat
työväen ^syvät rivit, samaUa kun ta-oudellinen
tila oli % epätoivoinen,
työnti liikettä eteenpäin seDMseDa
voimaiUa, että^'nfiytti[ kuin ;talvia
meri yn äy^tt^nail^ sammuttaen 1^^^
pitaEsmin liedet:'
Toinen kaud otr 1921—24. Kävi
selväksi, ei& volfta iä tule nnn hel^
posti j a että väO£3taaäa on raiken-nettava
kompixohielta. .Talaa teh­tävä
^ytetffihkin sau^emmalla tai
inenemmillä »menestyksellä ^ Kol-manneh
ja iSideunen kongicsaen
väBDS. ^ X ' ' ^ "
kraattien "vasemman" siiven rau- kommunistien sitkeää työtä niissä.
hanunelmain utopisuuden, ja. työn­tää
siten näitä joukkoja bolshevis­miin.
HiM hatussa se luo Komin­ternin
nuorten puolueiden bolshevi-soimisen
edellytyksiä. Meidän on
vam pidettävä huolt^ siitä, että im­perialismin
läksyt opitaan./
2i Oikea ote talonpoikiin näh-denU
Koko mailman maalaisväestSs-sä
on kolme keryostaj jotka ne
voimme ja jotka meidän täytyy
voittaa työväen liittolaieiksi. (Maa­työläiset,
puolproletaarit eli palsta-tildUset.
ja pien:talonpojat, jotka
Mitä sitten on se bolsHevisoimi-' eivät l^ytä/vierasta' palldcatyötä.)
nen? '—Ensin joku sana siitä, mitä
se ei ole. Se^ei missään tapaukses-
Sitten ön talohpoikaiskerros (kesK-talonpojat).
Jotka on ainakin saata-^
sa ole pikkuisten 'Vhtaiden" bolft-'va puolueettomiksi (kts. tov. Leti-hevikkien
"valittujen" järjestöjen
luomishommaa. Bolshevikki oa ea-nen
luuldEca joukoissa toimiva,. Uhv
kolaisnoden vastastaja.
Bolshevisoiminen ei o)|e tusinatou-hua.
Bolshevikki oh tosi marxflai-n^
n.' Marxin ja L e n i ^ opetusten
vakaumukseUinen lannattaja. Pyr­kiessään
ansioitumaan mitä laajim-pain
kansanjoukkojen johtajaksi ha­luaa
bolshevikki samalla pysyä mar-
Srilaisen tieteen tasalla, proletaari­sen
'^Uankumouksen algebran läpi-tnnkeinana.
Bolshevisoiminen ei ole Venäjän
bolshevishiin mekaanisu siirtämistä
maiden maiden oloihin. Bolshevi­kin
täytyy ennen kaikkea selvittää
itseUeeh koidovettinea tilanne. Ei
•ovefi«t* Vbundn jm LeaiiuB oppoja
"ylimanaua", vaaa olevana* paÖou.
«• ja ajassa, ii«i!sn yhtelakaniialli.
sissa, talonddlisissa ja valtidlisissa
oloissa.
nin päätösehdotus toiselle kongres­sille,
bolahevisoimisen tärkeimpiä
asiakirjoja). .
. S. Kansallisuus- ja siirtomaaky-symysten'
oikea ratkaisu. TämÄ
yhtyy mitä läheisimmin edelliseen,
sillä siirtomaiden ja puolsiirtomai-den
väestön - valtava' enemmistö oa
tadonpoyda.
- 4. Bolshevistinen, 8. o. järMcy-mätön
voitontahto ja kaikkien tak-tiUisten
yksityiskohtain alistaminen
tämän peruspäämäärän alaiseksi.
SUtä johtuu; *Tcömpromissien" salli­minen,
niinkuin Lenin "Lastentau­dissa"
opetti,
NSmä kysymykset on kuitenkin
kussakin maassa ratkaistava on*-
peräisesti. Ei ole bolshevikki se*
joka rajottuu pettkään kaavalliseen
sen toistamiseen, mitä on kuuDnt
Venäjän bobhcvismin historiasta.
Bolshevikki on vain se, joka käsrt-
, että bolsheviisoimisen a ja «
Kominternin puotaeiden bolshevi-'on teitoaoveirattaa leninismiä knn-\
soiminen on bolshevikkipuolueenj" ^ ' —'—•"ini'
kolmen Venäjän vaUankumouksen
(ja' muiden parhaiden osastojen)
kokemusten ' hyväkd käyttändstä
kunkin maan oloissa: Yleisiä kai-
Idne paolueBle ovat eaon. seoraa vai
tehtävät:
1. ' Konxnranistisen . -etujoukon oi­kea
sohtantuminen ~ pnoloeettonneh
työläisten joukkoon. Eoropassa se
merkitsee ennen kaikkea «aaoa
kin maan ^Iconkreettisiin erikoisoloi-h
i h . < - ...
' Nyt on «e vaara, että eraism
bdlshevismin orgamsataiooi-peria»-
teiaiin laoQa^ s&ältyvän* koko bols­hevismin.
Puolueitten rakentanrine»
työpaikkajärjestöjen pohjalle on
epäilemätta nuorten, puolueittenBnff
päätditaviä. : Vanhaan sos.dflBO-kxaattiseen^
tepaab (ei tuotannolh-dne,
TaanafoeelBdne jäijestöilfe)
rakentnvnt i ^ ^ i e e f eivät voi 0»