1930-09-03-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
I*'-' f A A TT 5^ OaUa (MMltiiea tjMaOn dsM tl—fct—m5«. QMMTT » » * - .•••.•^v •: " :.; VAPAUS (L«>«rty> .^fSja»wiit at di^ ?ot Offuf Djfti^xatu OtU'*. u utoai cUm astut. ««Mral a d r o t i t t o * retM. 7Se p « eoi. iach. Mioima» eharg. r» «iacU tMartioa. T h . «abaitaa, fcooturl, lirMksapt« Ja ptiso omacaa u I o « a Ela SueatilU. ponariiston luokkaetuja ja on niin ollen valu"n;.'ollista työläisten luokkaeduille. Vasta sitten kun fyysil- Ji;^<.'.s:i parliaa>.«a kunnoisa oleva työläi.-aine;r, työläisurheilijal, osal- Ji.ituvat aktiivisesti työväenluokan ja työnleettäjäluokan välisiin taisteluihin, muodostavat punaisia suo-jf- lu.sjoukkuejta turvaamaan työ- ~ ' XLMOlUSiriNNAT VAPAUDESSA» ' l - I k l z - n i - i r i f - ^ f n r o i m i n l n n f n S T l t i t l s en r«la»atona.otab.t ^joo kctu. t2.w U k . i k e m a . - A»ioii;ttooa aMaaailia aaa«atpiTataiwt i^'"1^ n jarjt.^.loioiminiaa lascisusen • C MleatBana. — SlataotiuutoiliaatuUtt Mc iau, IIJOO S kertaa. — S r a t j a a f l m o t a k i a f »1.6a 1 norvari-ton väkivaltahvökkävksiä «M. ttM » kertaa. A»UB«o«ron«MBk»^ »2.<W kert», f3M fadui k a m a . —KlitoaifaiotBkM ; ' -i ' i L M tatta. — KaaieanuuJiBolBkaet t 2 Ä » kirrta. 50 Ii»:ixD«k«> kiitö»Uo»e«lU tai autävrvärtrica. — ( V<'li-taan. alkaa tvolai.^Urhejlu O l e - "«latiaa ( i a l o t ia ouXeilmolDkaei « k kpii*. UM kolxa* kttu*. — T i l a j M i U i l o a t U i i a a {a Umots*'i , / i . . i i T yi,a:u,fu*, «iheieiiä.i n»...u.i;nu e t o u . e e a . maan, korkealla luokkata.«olla. Ja AartcaaMi Vtpaaa, Box 69, Sadbair, Oat. i aConteori 1038. --- ToUBif»» 536W. — KirJJMnpp^^ »Osfiiea 0<* »B«k, adre««««ne»!», «»«.> 1038-liditor 526V.-r«oak«ar* «87W. ;a«aat(uu**s r - - ^ ^-^ mAUSIirNNAT: L f/.?fct%^* ;l» » - TMTfTsItatkla. Ja » a r» J . V . Abl<|ri»(. • Offiea, Bookstna aad Priaufaopt Vaptpi fltifldii>«. E l n SUMt. " i i l ' i a a i l ' U bä VdiJytMod; Vjpaoi, P.O. Box 69, Sodbory. Oat. faa «ifa niltlöin uliania ata T M U O I U en<imiii(e<a klrJeeiMBaa, klrjaiuicaä aadallaaa USkknm-panMoalliMlla nloclUt I. V . Akkirist, JiJkk«enl>o!uja. i tähän ta.'ioon on Canadankin työ- I läisurhcilijain pyrittävä mahdolli- ! simman nop(;a.'^sa tahdissa. ' Sikäli kiin Canadan työläisten I i)rhci!uliiH;ffn riveissä ilmenee I Liizernin Urheiluinternationalen ajamaa n.s. "puoli^ttomuushen- Mansfieldin, yuorityoläisten , ,.I^k-keä" joka ilmenee, vejjeilynä (as- kutomotyöläisten lakko."J^b^jTS-cijflisten porvarisuiimii^am kanssa ^a^oissa jne.). Kansainvälisen ja suorana solana Neuvostoliiton P/»'etariaatin taktelakokemukspt ; ...... u . i . - : V • konjrressm jälkeen paljastivat tyolaisurheihjpita vastaaq, on ,5,52, että ainoa voima, joka tais-moista ^ puolueellomyushenkeä' telee ei ainoastaan yleisten luok-ryhdyttävä johdonmukaisesti ja kaetujen, vaan myöskin työläisten päättäväisesti vastustamaan. Työ- jokapäiväisien tarpeiden puolesta, läisurheilijain siimat on avattava — on kommunistiset puolueet js näkemään, että työläisurheilijal ei- vallankumoukselliset ammattiliitot vät voi olla puolueettomia. Vain' Profinternin IV kongressi |aati 1 " •• L . • • I uuden taktiikan nouspn rajalla, hyvässä yhteistoiminnassa .kpmmu^.y^ olemme työväenliikkeen nistisen puolueen, valfankuiöouk^ vallankumoukseliiseh nousun kes^ sellisten ammaUiliittojen ja työ kellä kapitalfstisissa maissa ja vai- Iäisten toisten vallankumonks^llis-Jankumouksellisten taistelujen ten joukkoliikkeitten kanssa saal-' suunnattoman intensiivisyyden valtaa Canadan Työläisten Urheilulii-: teessä siirtomaissa. sien vuoksi merkitsee^^semien luo-vuttarojst? ilman taisttjlna. Täme on mei^heyistinen ^enne, jolla e? pidä 0U9 t i l ^ Profinternin riveissä- Kongre^in työssä, tullaan käyt-iäpjään Viljon aikaa kysymykseen ammattiliikkeen tehtävistä siirtoja' puolsiirtomaissa', erikoisesti Kiinassa, Intiassa, Indo-Kiinässa, Etelä- Amerikassa ym. Kysymys voimiemme järjestämisestä näissä maissa vallankumouksen laajenemisen yHteydessa Kiinassa ja Intiassa ja vallankumouksellisen taisteliip kärjistymisen yhteydessä indo-Kiinassa ja koko mUstalla mantereella saa nykyään erikoisen suuren merkityksen. Meidän . on ratkaistava useita probleemeja tosia muodostua järjestö, josta on! Profinternin IV kongressi heit- joista tärkeimpiä' ovat seuraavat: Työväen hyötyä työväenluokalle. Poliisiterrori ja työttömyys Työläisten puhe ja kokoontii-misya]> aus Sudburyssa, maailman nikkelituotannon kcskuk-f^cssa, on piirtynyt muinaismuistojen joukkoon, kuten mönes.sa inuu.ssakjn ^pollisuiiskcskuksessa Canadassa. J^ulkea poliisiterrori vallit.scc. Tästä saatiin tämän viikon alussa taasen yksi niin .selvän selvä todiste, fttS tokkapa löytyy yhtään ainoata niin kovakalloista työläistä, jo ka vielä väittäisi hanaunvallaimu den Vallitsevan nikkelikylässii. Sunnuniai-iltqna .vanf^ittiin toverit Sims, Slcjnberg, Bilinsky ja Vaara ^ekä nostettiin licitu vastaan syy lös "laittoman kohouhscn" j)itänii-eeslä' sen takia, että yrittivät Gray Jj^ Station katujen kulmassa puhua rauhalli-sesti ja ketään häirlt-geniättä rauhalliselle työläisjoukolle. Syytös on raskaanlainen ja Saatetaan siitä tuomita aina kah-dehkymiheiien vuoden vartkcusran- , gaisiuksepn. Maananlai-iltana oli samaan polkkaan järjosletly ulko-ilmakokous. Puhujina esiintyivät, Vaaraa rukuunotlamatta, kaikki yl-iSihal^ iitut toverit ja puhuivat samoista asioisla, joista olivat aikoneet puhiia edellisenä iltana. Ja kjifep;^ maAnantai-illan kokous oli latUiiien, ketään ei vangiHu. Maa-iiantai- illan kokous oli laillinen sen takia, että Sudbiiryn poliisi-li^ dullikkö cl t nähnyt hyväksi antaa lyvaifi 'mpanantai-ilVän kokouksen pitutni^ellc. On ilmeistä, etlä työ-lijisten ulkoilniakokoiuksen laitto-iiYuqs tai {qilljsuus Sudburyssa ei riipu vufiuukuän siitä mita puhu- |al psanoyat tahi aikovat sanoa ko- Icoufefessa, Vaan yksinomaan polii-sipuäUikun mielivaltaisuudesta. Tämän nuelivaltaisuuden harjot-tamincn ei suinkaan riipu poliisi-piiutlikön huonoista tahi hyvistä ominaisuuksista. Ei suinkaan. Poliisipäällikkö on vain yhtenä — tosin erittäin tärkeänä — kapitalis; tisen valtion sortokomennon rattaana. Hän tanssii sen soiton tahdissa, jota maan imperialistiset ti laa.son vuorostaan johtuu kuo- Kuka niaksaä sodan kustähntikset? Työväenluokalle merkitsee sola linkamppailuaan • potevan kapila- veri.siä taistelukenttiä. Kapitalisti-hVmiri kaikkien ristiriitain kärjis-tyini. sfstä, Työttömyys käy päivä päivältä luokalle merkitsee se suurempia voitto-osinkoja. Vaikkakin viimeinen maailmanleurastus loppui pahemmaksi kaikissa Canadan leol-'n^>'" kaksitoista vuotta sitten, niin lisuuskcskuksissa. Sudhury-ssakin on noin tuhannen työtöntä työläistä, vailla kaikkia toimeentulon mahdollisuuksia, polii.siputkain likaiset permannot yökorttcereinaan. Samaten on toisessa Canadan kaupungeissa. Ja tuhansia työläisiä Cana<lan rahamifhet yhä niittävät viimeisen sodan seurauksena voittoja. Sodan kuluessa Canada lähetti sota-alueelle suunnattomia määriä nikkeliä, kuparia, terästä, pommeja, patruunan koteloja, sytytys- ja räjähdysaineita, sekä so- : t i taloudellisten taistelujen itsenäi- ammattiliittojen todellinen luokka sen johdon tunnuslauseen ilman luonne, päättävä taistelu porvaris-reformistisia ammattiliittoja ja nii- ton yrityksiä, vastaan ammattiliik-tä vastaan. Nämä kaksi ja puol' keen valtaamiseksi, tarkasti määri-vuotta olivat vakavana koetuksena, teliä ammattiliittojen paikka pro- I vallankumouksellisille ammattilii- letariaatin ja talpnpoikaiston valloille ja vallankumoukselliselle am-' lankumtKuksellisZ-demokraattisendik- , , . , . .. mattiliitto-opposjtsionille. Minkä- tatuutin systeemissä (neuvostopii-puolel sotavelkam koroista täytyy ' farmarien maksaa. Toisen puolen y kongressiin? suorittaa hiellään ja raadaiinal- ^ ..w^;ro ei vielä ole (useissa Afrikan siir- Profinternilla ja sen sektsioilia > . ^ i j n- • i - i . .... .. . v ^ . (tomaissa), taloudellisen ja pohit-on epäilemättä upeita saavutuksia vaikutuksensa laajentamisen ja taloudellisten taistelujen johtamisen mielessä, mutta nämä saavutukset eivät likimainkaan vastaa liikkeen ganisatsioniprobleemiin. On vaka-i vasti tarkistettava sefctsioidemme organisatoorinen rakenne ja otettava selville, miten vallankumouksellisen ammatillisen liikkeen alim-. mat koneistot toimivat. Oikea or-ifov T? A a ' 'Z'»*! ganisatoorinen käytäntö on edelly-| . * ^ öinit|[j tyksenä oikean politiikan elämässä J^^iatkalle Pfl toteuttamiseksi, dnin ' Kansainvälisen proletariaatin "lariq suunnaton mielenkiinto Neuvosto- ——~, liiton 5-vuotissunnnitelmaan, Neu- Kokouksia rid^f - vostoliiton ammattUiittojen .elä- Kirkland llS^J^ mään j a toimintaan sai meidät PiacssaT^SSS:' asettamaan erikoisen selostuksen n«w^i!??^Ji ammattiliittojen osuudesta SSSR :n! sosialistisessa rakennustyössä. Porvaristo etsii ulospääsyä kriisistä jouduttamalla koko valtiokoneiston fascistisoitumista. Fascis- Timmiiu. OnL '"^ A. E. Smith, Ca lustusliiton yleissihl^ mään Piihujamatkan'"WZ^. laisella balanssilla me menemme rit Kiinassa), uusien järjestöjen laan palkkatyöläiset. Ne jotka suorittivat varsinaisen työn luot-laessaan solatarpeila viimeisien maailman sodan yhteydessä -— työläiset ja farmarit — maksavat ny» acllaa tavarajunien päällä maan lUaallisessa ymmärryksessä ilmai-yhdeslä laidasta toiseen, etsien työ- lun kehittäminen merkitsi ;narkki-tä ja tienestimahdollisuuksia, joita noila canadalaiselle kuuselle, ei kuitenkaan mistään löydy. Tai- jy^äiden valmistamiseen pankkii-vcn tullen täytyy työltömäin ko- rit antoivat hallitukselle lainoja; koontua teollisuuskeskuksiin ,sillä hallitus antoi tehtailijoille kont# kylmät ilmat tekevät paikasta toi- rahteja; tehtailijat panivat työläi-valtaherrat soittavat. Jn tämä tah- taan. seen siirtymisen mahdottomaksi. Poliisiterrorin kiristämisen kautta tahtovat Canadan imperialistiset teoUisuusporhot ja heidän käskyläisinään toimivat poliisi' päälliköt asettaa kapulan työltömäin suuhun, ehkäistä heidät ilmaisemasta hätäänsä ja puutettaan .sekä keinoja niitten poistamiseksi. Canadan porvaristo — sosialifas-cistislen ammattiliittojen avulla — valmentautuu fascistisin keinoin vaimentamaan työttömäin ja työssä olevain työläisten äänen aivan samaten kuin on tapahtunut Suomessa ja muissa fascistisissa Euro-pan maissa. Millä tavalla vastaa Canadan työväenluokka' työttömyyden ja yleisen kapitalistisen rappeutumisen esille loihtimaan poliisiterro-riin? Se vastaa siihen samalla kuin työväenluokka toisissa maissa on vastannut ja parhaillaan vas-l. ia samanlaiseen kysymykseen — vallankumouksellisella toiminnalla^ 'järjestäytymisellä, liillymällä työttömäin järjestöön, vallankumouksellisiin ammattiliiUoihint kommunistiseen puolueeseen, ja vaatimalla täyltä toimeentuloa teollisuus-porhoilta ja heidän hallituksel-set työhön kaivoksiin, metsiin ja tehtaisiin; ja farmarit varasivat sotateollisuuksien työläisille ruokaa. Kun sota oli ohi; kaikki nämä sotatarpeet oli räjäylelly atomeiksi; työläiset olivat ilman työtä; farmarit tyhjin käsin ja velassa; tehtailijat ja'rahamiehet olivat koonneet hyvät voitto-osingot ja .saivat takaisiii kaikki pääomansa, sekä lisiiksi hallituksen lainan kor: ko, j oka ' kohosi yhtä korkealle kuin alkuperäinen lainakin. Ne jotka suorittivat kaiken työn olivat tyhjin käsin. Niillä, jotka eivät tehneet mitään, oli enemmän kiiin' alkaessa. Näiden hallituksen velkojen korkojen maksamiseksi pankkiireille silloisista työnleennin oikeuksistaan. Palkkatyöläisillä ei ole mitään muuta raatamisen tuloksena kuin känsäiset kädet, köyristyneet selät, ja verot, sekä tuhansilla työttömyys ja nälkään nääntyminen. Farmarit voivat omaksi osakseen laskea verot, köyristyneet selät, känsäiset kädet jä kiiniiitys- Ipinal, sekä mailtaan poistumisen. Tehtailijat ja rahamiehet ovat tilaisuudessa osoittamaan kouraan-tuntuvan rikkauksien lisääntymisen, sekä voivat he käskeä meitä pyytämään että kapitalismi lopet taisi sodat. Vieläkö olemme sokeita? "Aseislariisumis"-konferenssit ovat todellisuudessa merkinneet lisään-tyvää varustelua, yhä suurenip'aai} ja hävittävänipään sotaan- Miksi? Eihän muuten voi ollakaan. Imperialismi on kapitalismia monopolistisessa asteessaan — rahapää-oman valtakautena. Johtavat imperialistiset yallat ov^it hakeneet ja jakaneet jokaisen kolkan maapallolla yaikutusalueiks^en» raaka-ainelähteikseen ja markkina-alueik-sejen. Nyt ovat kilpajuoksussa--.yJi-valtiudesta, sillä kaj^italislisen kehityksen kiertämätön laki on yhä vaatimuksia ja sitä uutta tilannetta, joka mulidostui sen johdosta; että visseissä historiallisissa olosuhteissa muodostuneet ammatti: liitot ovat toisella puolen biarri-kaadeja. Vallankumouksellinen liike menetti näinä vuosina useita vakavia asemia. Joissakin maissa on jäsenmäärä vähentynyt (Ranska, Tshekko-Slovakia, Englanti), toisissa maissa ajettiin vallankumoukselliset ammattiliitot maanalle (Jugoslavia, Rumania). Useissa tapauksissa Profinternin kannattajat ^anltt-anaat riitfSvää näättä-mi ainoana ulospääsynä kriisistä, rion kaivoskylissä sTCsfa^*^ fascismi, jota sosialidemokraatit i sellä viikolla! Canadan^Sl kaikella toiminnallaan valmistavat! ^^^usliitcn paikalliset pelastajana, fascismi, joka on ve- c.-^a.^^tot ja liittoa tänyt vaikutuksen alle huomatta- !""^f/^ ^-^öväenjärjestöjea' via sosialidemokraattisia kaaterei- valmistelevat tj» t . (I.a,;a, Puola, « , o„ se Jcemo, jolla työväenliikkeen i tulevasta tvöväenpMuSL». je^ murskaamisen kautta pyritään pe-i-sstä ja -selostaniaan COMS muodostaminen sinne, missä niitä lastamaan kapitalistinen maailma viien Puolustusliiton työtä^J perikadosta. siä ja tulevia tehtäviä. Porvarillinen demokratia on teh-' Katsoen .siihen tosiasiasj, ] tisen taistelun yhdistäminen ja nyt vararikon ja fascismi vielä si- ^yö^oi-iianostajain poiiiä. kymmenien miIj'oonieh maatalaus-' täkin enemmän. Jälelle jää ulos- "^"^'^^ta haistelevia työläisiä ty•ö läisten .järjestäminen siirto- ja pääsy - 7 - Neuvostoliiton proleta-'^''isvaa kautta maan. Canadaa puplsiirtomaissa. Kongressi kiinnittää erikoista huomiota maailman vallankumouksellisen ammatillisen liikkeen or-tulee ; kulkemaan Profinternin V.taistelua, on tuiki t a ^ ; , kongressin työ. A. LOSOVSKI. hallitus järjesti verotuksen. .Yksi - kiihtyvä paäomain keskittyminen. kolmasosa kaikista liittohallituksen veroista menee solavelkain korkojen maksuun, joka juoksee loppumattomasti. Noin 48 prosenttia Canadan väestöstä on maatalqu-des.-^ a. Tämä merkitsee, että n6in Tämä selillää sotavarustelut.' Taistelu solaa vastaan on siis eroitta-maton osa taistelusta kapitalismia vastaan, koska sota on kiinteä osa kapitalistisesta tuolahto järjestelmästä. KESKUS. Profinternii! ndj|uimes0i KänsahiväUset ttrheilnkisät Puhtaasti urheilullisella kannalla katsoen osoltiVal Sudhurys.sa yijnie sunnuntaina ja maanantaina pidetyt kansainväliset urheilukil-piiilui, elia urheilullinen järjes-ti( ityn[iinen on saanut verraten laajan joukkömuodön ja että se on kehitplty melko korkealle tasolle. Yhdyävaitalaisista kilpailijoista oli kiitettävän suiiri määrä niiorta, alle 20-vuoliasta ainesta. Tästä seikasta saattaa vetää sen johtopäätöksen, että Yhdysvalloissa ön Työ- . vuen Urlieiluiiitiq mobilisoimisjär-jestönu', vär\'äyslaitokscna, jonkp avulla nouseva polvi vedetään yleisen työväenliikkeen vaikutuspiiriin, edistynyt suuremmassa mittakaavassa kuin mitä on asianlaita useissa canadalaisissa työläisten ur-lieiluseuroissa. Vaikka nämä kisat olivatkin ki'insainvälisct kisat, niin kilpaili joino ei ollut ainoatakaan toveria, joka ci ynimäriähyl suomea. Tästä oinUuisMailnViöstä saatetaan vetää omat johtopäätöksensä.' Näillä kansainvälisillä kilpailuilla olisi luonnollisesti ollut viriä paljoa suurempi merkitys, jos niihin olisi osallistunut useampia niistä eri Icansallisuuksisla, joista Canadan ja Ylidysvaltain työväenluokka muQ-dosEuu. Itsenäinen urheilullinen jai'jeslaylymincn kaikkien muitten pqitsi suomea puhuvain l}-öläislen keskutidessa niin Yhdysvalloissa kultk Canadassaktn on vasta lapsen kengissä, alkuasteella, ja se Efikka sielvittua sen» niiksi kansainvälisissä urheilukilpailuissa esiintyi vain .suomea puhuvia kilpailijoita. Tästä suomea puhuvain työ luisten etualalle astumisesta urheilullisessa jarjestäyty(nisessä on •lerkillepanfava ainakin yksi seikka. He ovat tässä suhteessa luopuneet siirlolaisalamittaisuudes taan, jota niin usein ilmenee työväenliikkeen toisilla aloilla. Eivät ole jääneet odottamaan, että kunhan "kielinen" aines tässä lähtee alkuun, niin kyllä mekin sitten Punaisen Ammatillisen Kansainvälisen viidennen kongressin aattona kirjotti PAKrn sihteeri Losoys-ki moskovalaisissa lehdissä seuraavaa: Profinternin V kongressi avataan mitä syvimmän maailman taloudellisen kriisin vallitessa. Katsaus maailman taloudelliseen tilanteeseen kaikessa lyhykäisyy-de. 5;siiän antaa enemmän kuin ame-rikalaisten, englantilaisten tai saksalaisten oppineiden ja sosialidemokraattisten teoreetikkojen mo-ninidoksiset tutkimukset uusimmista muutoksista kapitalistisessa järjestelmässä, jili-jestyneestä kapitalismista, kukoistuksesta jne. "Järjestynyt" kapitalismi on ny-damin keskuksen tulee olla, Amsterdamissako, joka "on symbooli, jöllä taistelimtne Moskovaa vas-, taar^ ja vSitimme" (Jouhaux) tai Berlinissä, joka ei myöskään ole huono symbooli jos muistamme Herman Mulleriny Zörgiebelin, Se-veringin y.m. Tämä tärkein kysymys ratkaistiin saksalatisten voitoksi —- Amsterdamin Internationale muutetaan Berliniin, huolimatta siitä, että Luscherin ja Briandin kutsusta Leon Jouhaux, antoi erohakemuksen. Me emme tule kongressissa rii-telemäiin Profinternin olinpaikasta. Kernaasti muuttaisimme sen Berlinijn, Lontooseen, Shanghaihirf, Bombayn tai Pariisiin. Emme tii-kyään siinä määrin järjestymätön le riitelemään, sillä emme olie käymme käsiksi työläisten urheilu- että tämän tunnustavat jopa s^n. amsterdamilaisia, meillä ei ole liikkeeseen. He otat lähteneet vii-tottamaan tietä ja, kuten sanottu saavuttaneet melkoisen hyviä tuloksia puhta.asti urheilullisessa mielessä puhuen. Työläi-sten urheiluliike, samaten kuin kaikki toiset työläisten jouk koliikkeet, on aina altis luisumaan pois proletaariselta ladultaan ja kaikkein kuumimmat puolustajatkin. "Supistakaa tuotantoa, supistakaa kylvöjä, teurastakaa miljoonittain karjaa", — mutta pitäkää hinnat entisellä tasolla. Mutta tukkuhinnat putoavat ja vaikka voittajia jai voitettuja maailman sodassa, meidän riveissämme ei ole kapitalismin agentteja ja tämän vuoksi emme unohda työttömiä, työpalkkaa, yhteiskunnallista vakuutusta, taloudellisia lakkoja jne. X ; —. sterukssit it poidnäntitsätmuväaätnk in vävhiietltää isthoiinstnaait- 1Juuri nämä kysjrmykset- tulevat entisellä tasolla, niin tilanne siitä huolimatta tulee päivä päivältä yhä mattaan «joutuu porvarien välikappaleeksi lavalla tai toisella. Semmoisten kä\-tännölliston toimenpiteitten toteuttaminen kuin palkintojen hankkiminen y.m. vaativat urheiluseuratn toimitsijoilla selvää poliittista harkintakykyä ja larkka-näköisyvttä., Muutamain urheilu-keskuudessa on havaittavissa vahvoja taipumuksia pitää työläisten urheiluliikettä aivan itsenäisenä, työväenliikkeen loisista toiminta-haaroista tykkänään riippumallo-mana liikkeenä. Tämmöinen eris-läylyneisyydon kannattaminen tahi sietäminen on perin vaarallista, eikä palveFe kenenkään, muun kuin asemaan, jossa se tieten tahi t i e t ä - ! K " ' ^ ' ^n muodos-tunut sanan täydessä merkityksessä maailman" kriisiksi. Edessämme on kaikessa ihanuu dessaan järjestymätön kapitalismi^ kapitalististen ristiriitojen kukoistus, teollisuussota, siirtomaaval-lankumoukset ja virkavallan jnrityk-sct asettaa koko kriisin paino työtätekevien hartioille. } Profinternin ' kongressi avataan seuram^ja mittcn eräitten jäsenlrrt! kuluttua siitä, kun Tukholmassa päättyi Amsterdamin. In-ternatsionalen kongressi. Reformistiset pässinpäät sivuuttivat maailman kriisin. He eivät havainneet 20 niilj. työtöntä kapitalistisissa, mai.^a. Kaikki tärkeimmät kysymykset ratkaistiin Tukholmassa yhdessä päivässä, neljä päivää kulutettiin kysymykseen siitä, missä Amster-huomion keskiöksi kongressissa. Viimeiset kaksi ja puoli, vuotta erikoisen kirkkaasti osoittivat, että reformistiset ammattiliitot ovat muodostuneet avonaisiksi lakonrik-kuriagenteiksi, että ne ovat laatineet monimutkaisen lakkojen murs-kaamisjärjestelmän, järjestelmän' jota ne toteuttavat yhdessä polii' sin ja ohranan kanssa. Liikkeen murskaamismetodeihin kuuluvat' kulissien takaiset neuvottelut, lop-pumattomt äänestykset lakon, puo-eivät osoittaneet riittävää päättä väisyybtä lakkojen johtamisessa, ei-, vät .osoittautuneet riittävän lujiksi johtamaan laTikotaisteluja loppuun saakka ,porvarillista valtiota, teol-lisuudenharjoittajia ja reformistisia ammattiliittoja vastaan. Tämä on saanut aikaan suuria, hpikkouk-sia taloudellisten taistelujen vai; menpuksen ja järjestämisen alalla- Poliittisia jä organisatoorisia heikkouksia on ilmennyt ei ainoastaan aleinmissa, vaan myöskin järjestömme ylemmissä elimissä, poliittista vaikutusta ei ole organisatoorisesti riittävästi lujitettu. Järjestömme useasti laiminlöivät lakon, useasti ilmeni luonnonvoimaisuutta, eivätkä aikoinaan mobilisoineet kaikkia loimia hyökkäävän vihollisen torjumiseksi. • Useiden asemien menetykseen joissakin maissa on tietysti etupäässä syynä taantumuksellisten voimien keskitetty hyökkäys vallankumouksellista työväenliikettä vastaan. Mutta me emme aijo syyttää kaikkea objektiivisten syiden niskoille . Tässä subjektiivinen tekijä — meidän järjestömme —- kantaa suurta vastuuta j ^ tästä tullaan puhumaan avoimesti Profinternin kongressit eivät kokoonnu päraätipuheita j'a kuiissien takaisia salajuonia varten, kuten on tapana Amsterdamin kingn^es-seissa, ja tämän vuoksi me äsetam riie kaikessa , laajuudessaan kysymyksen tabudellisen taistelun metodeista ja muodoista kriisin olosuhteissa. Amsterdamilaisilla on oma teoriansa: — Nousun aikana he ovat lakkoja vastaan, sillä ei saa sivuuttaa edullista tilaisuutta uusien asemien valtaamiseksi kansainvälisillä markkinoilla, kriisien aikana he ovat lakkoja vastaan senyuoksi.. että ne eivät ole silloin malidolli-ercbaHii kaivÖsJakkolaisten avustaminen Elokuun 28 pnä lähetti Kansain-, Vegreville, Alta, ULFTArn os. välisen ,Työväen Ayun länsi-Cana- keräys $4.45 dari aluökomltea; tilityksen siihen Sudbury, Ont ULPTArn os. päivään meiuiessä kertyneistä avus. I ^ lahjoitus . . . . . . . . . . . . . . . . 36.95 tuksiste . MpiTpaUn kaivbslakkolalsil- Calgary, Alta. G. Shelnen lahj. 1.00 le,,-jotka, kuten tunnettua, ovat oi- Timmins, Ont DLFTAin os. leet lakossa jo yli yksitoista viikkoa. ^ keräys ..... 8.00 Allaoleva taulukko avustuksista Rosedale, Alta. ULPTA:n os. lahjoitus 5.00 Vancouver, B. C , C. Bovie lahj. 1.00 osoittaa., että työväenjärjestöissä ei ole kiinnitet|;y läheskään ta,rp^ellLsta huomlpta nä|'4en elinehdoistaan tais. televien työläisten avustamiseksi, joten siinä suhteessa olisi ainakin suomalaisten työväenjärjestöjen tehtävä pikainen korjaus asiaan nähden. Nämä tilitykset koskevat vain niitä eriä, jotka ovat lä'hetetty suoraan ^ länsi-eanadan aluekomitealle; niistä taan'"olevir tyljlälsiä*. avustuksista, mitkä pn lähetetty To^ Työläisiä ympäri Canadan kehoi-teta^ n lähettänjään avustusta lakkolaisille. Kaikkien luokkatietoisten työläisten on avustettava näitä katkerassa taistelussa kaivosparooneja ja keltaisia uiliobyrotaraatteja vas. rohtossa olevan Kansainvälisen Työväen Avun Canadan osaston pääma. jan kautta, ei .vielä ole saapunut ra. porttia lehdille. Lähettäkää avustukset osoitteella: työläisten puolustusrintamaa i , telaan kokoomalla työläketj^ maan ja tukemaan Canadan 1 väen Puolustusliittoa. Katukokouksia ja .sia järjestetään tov. SmithSi raavasti: South Porcupine - ta laisten työläisten talolla syy£i kello 8 illalla; Timmins - C •kokous .syysk. 3 pina, kello e lL ja kokous kummallakin työiiäa^ talolla syysk. 4 p:nä kello 8 f sonville — ukrainalaisten tj«Li la syysk. 5 p:nä, kello 8 land Lake — katukokous p:nä, kello 6.30 ja kokous lakin työläisten talolla syysk 1 kello 3 ill.; Rouyn — ukraini^ työl. talolla .syj's. 8 p:nä, keil^ Tov. Smithin lisäksi tuleralj kalliset toverit puhumaan pn suomen ja ukrainan kielillä jai myksille ja keskusteluille tilaisuus, jotta kokoukset muö^ vat mielenkiintoisiksi ja op siksi kaikille työläisille. Useissa j Workers International Belief West- koissa esitettänee lopuksi mi ern Area Committee, N. E., Calgary, Alta. 41G-lst ave ohjelmaa. — Kaapo. Kansainvälisen fasismin toimin-• raamia renkejä 5—JO pros. Tämän na^a" on havaittavissa kolme pää- oliella on merkittävä, että teoHi-iauuntaa: . ensinnäkin -r- taistelu suustyöläisiä, jotka syystä, tai toi-köinmunismia vastaan maan 5isäl. sesta ovat liittyneet fäscistijärjGstöi. lä; ts. kansalaissodan valmistaml- hin on mitättömän vähän, kaikki-nen' työväenliikettä vastaan, toi- aan 1—3 pros. Näniä jaiimerot puhuvat kyllin vakuuttavaa kieltä sii- -i-.-f-t f..r. sia. Valitettavasti Profinternin riveissä kuuluu ääniä, että lakkolii-ke ei ole mahdollinen kriisien aikana. Todisteeksi mielipiteilleen he nojautuvat lakkojen määrän supistamiseen v. 1929 Saksassa ja toisissa maissa v. 1928 verraten mutta,- ensiksi, ei koko v. 1929 ollut kriisiä Saksassa, toiseksi, SaK-sassa. Englannissa ja Yhdysvallois^- sa juuri nyt v:n 1930 toisella puoliskolla alkavat taloudelliset taistelut kärjistyä. Taloudellinen kriisi muodostaa - lisävaikeuksia (työttömyyden pelko jne.)j mutta työläiset menevät taisteluun e: pelkkien kuvitelmien vuoksi, vaan sentähdeh, että heitä puristaa nälän silmukka ja he eivät voi olla esiintymättä. Itse lakolla kriisin aikana on epäilemättä omat erikoisuutensa, sillä on huomattavasti kätköraiiapi luonne,- työläiset törmääväin yhteen ei ainoästaa:n teol-lisnudeniia^ i??^^^^ " 7?!?^ valtion ja sosialifascistisen koneiston karissa, työläisten liakko saa alunpitäen poluttisen luonteen, sfl-seksl —- systemaattinen neuvosto^ vastainen proiiagapda. .agitatsioiii ja sodan lietsoipinen Neuvostoliittoa vastaan ja 3:neksi—- väestön kas. vattamitten isänpiaaliisessa hepges-sä, sen fyysillinen jä sotilaallinen kasvatus imperialistista yaltloiden välistä sotaa sUmälläpitäen. Näin tä, mitä pyat lupkkasisällöltään fas-cistiset sptpasjärjestöt, Puolisptilaallisiin järjestöihin on ennenkaikkea laskettava kaikenlaiset lasten ja nuorison järjestöt. Näihin kuuluvat boy^cout-järjestöt, joita bn kaikissa porvarillisissa siis. vaikka fasclstöärjestpt kantaU maissa 8—14" v. ikäisille lapsille, siy^t.mltö ritaeä hyyänsä ja työs-' Suurimmissa, imperialistimaissa kuu-kennelkööt ne • mirikä Upun alla hyvänsä, aina ja kaikkialla on niiden perustehtävänä valiriistautuml^ nen sotaan. luu näihin järjestöihin: Englannissa — 600 tuh-, Amerikassa — 700 tuh. ja Italiassa — 800 tuh. Sbta-aikanai, kutpn 1918—20 boy-scoutteja käytettiin porvairillisessa , Joskus on lärvin vaikea erottaa, j ajmbijassa apuvoimana, kotitarkas-mistä a^aä sotUasvalmennus ja mi- ^-uii^i^aV Vaiighivartijoiria, vahteina, liiri päättyy, sanokaamme, voimis- lähetteinä, jne. Tähän kategoriaan telu- tai mrheiluharjoitukset: Kuitenkin voldairi fasclstijärjestöt jakaa peruspiirteissään ,4 päärylr-mään: i) puhtaasti sptilasjärjestöfc, ii puolisotilaalliset järjestöt, 3) ur- KeiiUjärjpstöt ja 4) isänmaalliset, uskonnolliset, tieteelliset ja hyväntekeväisyysjärjestöt. Fascismin puhtaasti sotilaalliset järjestöt iriuödöstävat porvariston aseellisen tukivoiman. Mitä suurempi pn porvariston aseellisten järjestöjen lukumäärä. Saksassa on verrattain pienen 100,000 henkeä käsittävän palkka-armeijan rinnsilla noin 500,000 fas-cistla. Italiansa 5Öb tuh, faspistla armeijan oRessa 250,qÖt> , henkeä. Englannissa 320 tuh. fäscistia, vakituinen armeija — 1*6 tuhatta. Puolassa 1,500,000 fasci^tia, vakituinen, armfeija — 300,000, Suoinessä 145,Q00' fascistia, armeija — 28,000. Virossa 32 tuh. fascistia, armeija — 13,000. Latviassa 48^000 fascistia, armeija — 18,000 jne. Näin siU: me näemme, että fascistikaartit or vat porvarillisissa maissa keskimäärin 3r-4 kertaa suurempia kuin työläisistä ja talonpojista kokoon-pannut vakituiset armeijat, vieläpä kuuluvat myöskin ne fascistien järjestöt, jotka ovat varttuneempaa nuorisoa varten, kuten italialaiset "avaingärdistien" osastot, englantilaiset kadettien osastot koulunuorisolle, erilaiset nuorison yhdistykset Puolassa, jne. Alvän erilais.en. f aseisti järjestön ryhmän, muodostavat erilaiset urheilu, ja voimjsteluseurat. Näihin järjestöihin on pääsy vapaa laajoille | j^en-otulla tavalla kansanjöukoiUe. Mutta niiden toi- j pj,j,d;s(ivat antoa Tnlivst mintaa johtavat f aseistit ja johde-' taian niitä urheiluharjoitusten mi- Moittreal s. J. osaston syysjnlM viettämään osaston k p:nä. Mitä kaikkea^^oi on ohjelmakomitea)» ka se laukaisee vasta my Kuitenkin urheilupuolesta, m. mpittaa. Myöskin voi taatat,^ henkinen ohjelma tulee plems kaista ty.vdyttävää. Muisti _ si sunnuntaina saapua osastoilj tälle. S. J. csaston kuukansikob» «1 päivän illalla kello 8, jokainen osaston jäsen saajnij hän tilaisuuteen. Kokouksesar palion tärkeitä kysymyksiä! vaatii jokaisen jäsenen Iäsnld»a Teki itKcmnrhan. SuomalaiDa.| leksi Kesti hyppäsi talosta.l56J Antoine kadulla alas neljän^ ff roksen ikkunasta yöllä mU välillä, seurauksella, että Jänr li heti pään murskaantumisair Kesti on syntynyt Ylivieskas^? kylässä ja oli 35 vuoden Vaimo ja perhe Suom^^^ tässä maassa 4 vuotta.^ tomaan tekoon voi pitää työ tfl ja sen lisäksi sairastunustBi kulocsiin. Häntä oU juuri saada sairaalaan, ja oUsikml saada paikan seuraavana nnitt lonetti ennen löifana ^ Saksassa, Puolassa ja Sdomessä viisikin kertaa suuremmat. lesta ja vastaan, aktivistien eroit- lä i)orvaristo pyrkii saamaan edul-f a m i n o n nmtitnfUlUfnistn ia >ioi/).'in. jjsia asemia maailman. markkinoilla alentamalla työläisten elintaso*, tämän vuoksi se taistelee jo-taminen ammattiliitoista ja heidän vangitsemisensa, lakko vahtien ja lakkolaisten pieksemiset fascistien ja sosialifascistien taholta, pakol- kjaisesta kopeekasta, kasrttaeh sii-linen sovittelu, johtajien salamur- n5 kaikkia sen käytettävissä olevia välineitä (poliiseja, sosiaUde-mokraatteja, kirkkoa jne.), murs-katäicseen lakkoliikkeen ja tcrrori-soidakseen työläisiä. Yritykset Ideltäjrtyä taloudellisista taisteluista näiden Usävaikenk-hat jä jouljkoammunnat. Nojautuen koko porvarilliseen valtioko-neisto. on ja takapajuisiin työläisiin onnistuvat .spsialifaseistit lakkoliikkeen murskaamisessa (villateolli-suustyöläisten lakko Englannissa.. Minkälaisia järjestöjä ovat tärkeimmät fascistiliitot ja miten ne ori järjestetty? Niillä on kaikilla soöla^/ärjestö-jen. rlylstörakenne, joka ei juuri mitenfcä|ii eroa anrieljäsca. Italian fascistiiuen mllilsilaiitos. Suomen suo-jeluökurita ym., kajkkl ne on jaettu pienempiin ja suurempiin tais. telityksikköiiun upseereineen ja ko-mehtajm »E!Et Nes vänifstetaan Ja aseistetaan yhtä hjjjriii kuin vaki-tuisetkih armeijat Koko eroitus ori siinä, että f aseisti järjestöt ovat vapaaehtoinen larmeija- Jos tärkas-tellaäh fascastien sotäliittojfen yh-teiskunnaHists koköont^bai. niin saammte likipi^en seuraavanlaisen kuvan Neuvostoliitosta iMiteeri ole-vis^ kaipiteTistisiissa räjariiälssa: ^upun^lin pm^aristoä 50^—60 p^os.. maaseuduri — kanpiingin ja maa- ^udim pikkuporvaristoa' 25—30 pros., työläisiä ja Isäntiensä niar-litarispinnin tietä. Erikoinen huomio kiinnitetään ampumaklubeihin, joiden päämericitys on se, että porvaristo niiden kautta yrittää saada fascistikaarteihinsa luotettavia rivisotilaita. Viime aikoina; on poik-keuksellineri hiuoriiio kiinnitetty myöskin erilaisiin anto- ja ilmailu-kliiiaeihiri, joiden kautta porvaristo haluaa valmistaa f ^clsti joukoille luotettavia sotilaslentokoneiden ohjaajia ja tankkien sekä panssariautojen kuljettajia. Sotaan valmistautuvien fascisti-järjestöjen viimeiseen kategoriaan kuuluvat m i t ä erilaisimmat isänmaalliset, uskonnolliset, vieläpä monet tieteellisefc klubit ja seurat. Näin suuri fascistien vaikutusvalta kaikissa maan yhteiskunnallisissa järjestöissä antaa niille mahdollisuuden täydeilisesti alistaa alaisiksensa v^iltipyalfa. ItaUiissa, Puolassa, UnkMisssi, Rumaniassa on jo vallassa f ascistädflttäattbri. Samaa tietä menee Suonii, jossa suojeluskun-talais- faseistit jp nyt tuntevat it-, sori.cta tänne autolla, malböj •mccn ja jättivät autonsa Lagauchetiere kaduHe. at siirtola isködin eteen yoJa^ varkaat olivatkin mennectj taneet auton vieneet nx-dan dollarin ar^o^ta inan varkaat olivat " ^ " ^ ^ ' ikkunan kautta, ni^om^ vä poliL^i on alkanut ottaa varkaudest:-.. "Lapuanlukon" kerta "lukko" alkoi feo»»^ tämään. niin se on nyt ta^J rauhantuoman , talossa elokuun 29 Helsberein toimiessa n i j ^^ uksen virkaUijana. värkkäiltiin sääntöjä niitä "Lukolle'. että jos joku tcjä. oli suun tuöonus^ tV kaupungin polii^Jjjf^ Icn ui:<o-, ja sisapu^ • vard Helsbergin a^T; maila ilmenikin, e t» >:en takia ettei "rähiäta-. ja miteaj^ kiitellyt häntä_ su^^ • Edvani sensä täydellisiksi maan isänniksL j J ^ ^ H . ' ^ " . " ^j^ään^J Fascistien astmnlneri valtaan taas tyosta f i ' ^ j^- aJiags merkitseb airiä sotavarustelujen li- tsn kes.<uua-s.a. säii^y^tä, ent^tT TOlmaperäi^m. j tco Pää v a l Ä a u t u r i i i s t a ^ s o t o ^ ^ ^ i S S S a n jUeksi ^ hän ••lukkoon-;. V ^ ^ i j . «suuria t i i l o-^4S&^»* toimessa ^mikm ? ? ^ * ^ : .| kuin r a u h a n t n ^ . ^l LIMA, Peni, elok. 31. — Epävival-llset tiedonannot kertovat, että Augusto B. Leguia,'l*eruh entinen pre-| ja sidentti olisi sairastunut Ahnirante GrauHay i i i s t ä l i ä r i e t bn siirretty ei- jpuneena^ ^^^^^ p. Ien San Lorenzo saarella olevaan | sifa on taa.= - ^ _^jä • - • !. • vankilaan; CJallt» Harbbirissa, odot- set voiva. saada ^ Samom on ^^^^Tf^ tamaan oikeuskUUIustelUa jä ran-painettuja op^^ gaistnstaaÖL diktaatfOTöiallitUksensa aikana tekemistään "virheistä". öss» lausl täköi Etee toriii seur; ta, p taiss puoli TI] Af ilanadan D Lähetyski lähetyksistä "11 ityksistä $20.00 7t«istä IföO.O lähetyksistä $ 5Uc ^'okaiselta !a!t^.sadalta i^olh ' etTktet $500.G Imoiimaita ci kötanomalähet; ^skalut $3.50 läl lomen rahaa 01 ssila-fta Smkst iai lähetyksef VAPA [Box 69. SUDB Laivapilettejä Tiedustakaa, pii Port AI böläisnaisten liito 1 osasto toimeen iltaman 6 haaiaia. Iplemaan kaikenla puhe, run |ftank Mäkilä ilj Da kulpleteil tei hauska yksii fcale "Lammas k |tulee myös elema .iyvällä soitolla tästä kaikestE oa kaupunki] lähtea vielä Ile iltamiin ja J myös tulema Kivikosken Bta kerääntyne luovuttamaan Tervetulo jakauppaaii- Kirje Que nalla sanalla , - sta metsämic ttääHä Quebecin 1*3 heitä loi käv jmafleja kämpuie ^*aan anneta t utamia päiviä £ »tipkUIa miehiä ^ yhteensä 24 mi( [gTClivät perimir ""oitti Japparit sä kaikille joi ' 'Ffäntyä takai .öeltä .=aisi tyc "ikuin mar.ssia . —M^- ja kun c Hnatkaa vielä k niin mikä kuin maksaa ^kyydistä ette ^Diin vaivalloistj ^ saakka. kämpälle E . nratta siellä ' Pymjyän. Sano-r «»in hnonoa. Jc saas sieltä ja u .Kyl^ silläki , "^iperukalla L^in narratulk QuebecLsssa ? aetsä-mieh • •»3 saann. et
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, September 3, 1930 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1930-09-03 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus300903 |
Description
Title | 1930-09-03-02 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
I*'-'
f A A TT 5^ OaUa (MMltiiea tjMaOn dsM tl—fct—m5«. QMMTT » » * -
.•••.•^v •: " :.; VAPAUS (L«>«rty>
.^fSja»wiit at di^ ?ot Offuf Djfti^xatu OtU'*. u utoai cUm astut.
««Mral a d r o t i t t o * retM. 7Se p « eoi. iach. Mioima» eharg. r» «iacU tMartioa. T h .
«abaitaa, fcooturl, lirMksapt« Ja ptiso omacaa u I o « a Ela SueatilU.
ponariiston luokkaetuja ja on niin
ollen valu"n;.'ollista työläisten luokkaeduille.
Vasta sitten kun fyysil-
Ji;^<.'.s:i parliaa>.«a kunnoisa oleva
työläi.-aine;r, työläisurheilijal, osal-
Ji.ituvat aktiivisesti työväenluokan
ja työnleettäjäluokan välisiin taisteluihin,
muodostavat punaisia suo-jf-
lu.sjoukkuejta turvaamaan työ-
~ ' XLMOlUSiriNNAT VAPAUDESSA» ' l - I k l z - n i - i r i f - ^ f n r o i m i n l n n f n S T l t i t l s en
r«la»atona.otab.t ^joo kctu. t2.w U k . i k e m a . - A»ioii;ttooa aMaaailia aaa«atpiTataiwt i^'"1^ n jarjt.^.loioiminiaa lascisusen
• C MleatBana. — SlataotiuutoiliaatuUtt Mc iau, IIJOO S kertaa. — S r a t j a a f l m o t a k i a f »1.6a 1 norvari-ton väkivaltahvökkävksiä
«M. ttM » kertaa. A»UB«o«ron«MBk»^ »2. |
Tags
Comments
Post a Comment for 1930-09-03-02