Vapaus, August 22, 1927

              I i
•
4?tTm'fm enoBsalaisen työräestöa ainoa äänenkansattaia,
Dmettyy Sudbnryasa, Oat., maanantaina, ke*kiviikkoaa s
5» ixerjantaina.
S. G. NEIL.
Maanantaina, elok. 22 p;nä—Monday, Ang. 22 No. 97—1927
V A P A U S 1 Korkeammat palkat ja viisipäiväinen työviikko }
t
T o i m i t t a j a t :
T. S. C A P X S O X.
Jos järjeätymättömien työläisten järjesläraistehtävä;
otetaan vakavalta kannalta, niin «itten on koko am-1
raalliliiltoliikkeen kertakaikkiaan otettava paljoa hyök- =
R. P E H K P y E X . tää^ämpi kanta paikkoja ja työsuhteita koskevissa ky-j
SeomeB vällankiiiBeoksellises tyeväeo-
Bcgistered at the Post Office Department, Ottawa,! sj-myksissä j a alettava tarmokas taistelu työläisten etu-i
M seeonjl cla^s matter, ' {{en puolesta, j o i h i n ne liiU>-väL .\ykj-iset tuotanto-j
V A P A U S (Liberty) | menetelmät j a s u u r i i n laitoksiin keskitet>t koneistot, I
The only orRan of F i n n i s h Worker8 in Canada. Pab-j vhdisteUvinä äärimäisiin rvntävksiin mahdollisimman
ilsfaed in Sudbury, Ont.. every Monday, Wednesday
Rod Friday. • '
työväenliikettä ei enää kukaan yk­silö
voi johtaa minne haluaa. V i r ­heitä
saatattiinee tehdä, j a niitä a i ­na
tehdään, mutta silloin kun ne
havaitaan, tulee ne mahdollisimman
pian pyrkiä korjaamaan. Siksi Suo-aikana
on v o i tu kehittää STTinaatto-masti
uutta taisteluvoimaa, jat^
olisi varmaankaan siinä määrin hzs.
vanut, jos puolue olisi saaajt rac-hassa'
toimia.
3Iutta tämä on ollut mahd-.liista
men työväki vahingosta viisastunee- vain siten, että Suomen työväellä
na ei enää laota lahtariporvariston on samaan aikaan ollut r.iLi:7~^s+ts_
III
TILAUSHLVNAT:
Caradaan yksi vk. $4.00, puoli vk- $2.25, kolme kk.
f 1.60 ja ykbi kk- 75c
y«dysvaItoihin ja Suomeen, yksi vk. I5.B0, puoli vk.
f « r . j ja kolme kk. S1.75. ,
ILMOTUSHIN^AT VAPAUDESSA:
Neimailmotakset $1.00 kerta. $2.00 kaksi kertaa.
ATicliittoonmeno iimotuksei 50c palstatuuma.
Nimenmuutosilmotukset 50c kerta, $1.00 3 kertaa.
Syntymäilmotok^ct fl.OO kerta, $2.00 3 kertaa.
Avioeroilmotukset $2.00 kertaa, $3.00 kaksi kertaa.
KiitosUmotukset $*.00 kerta.
Euolemanilraotakset $2.00 kerta, $50e lisämaksu
kUtosIaoseelta tai mnisiovärsyltä.
Halotaantiedot ja osoteilrootokset 50e kerta, $1.00
kolme kertaa.
Tilapäisilmottajien Ja ilmotusakenttourien on, vaa-tittaeasa.
lähetettävä llmotusfainta etukäteen.
Tilaokeia. joita ei seuraa raha, ei tulla lähettämään,
paitsi asiafniesten, joilla on takaukset. •
suuren
neet ty
kuin neljänäkymmenellä kym­menen
vuoden aikana, samalla kun se on eräissä teolli­suuksissa
kaksinkertaistunuL Täten Canadan teolli­suus
on jatkuvasti laajentunut, tuotanto ja voitot ovat
-tehokkuuden- saavuttamiseksi, ovat kohotta-ä,- t ^ ^ ^ f i l f " Työväenpuolue ko^j-j ^^^ji'^^^ ^yö,,
, , , , . tl käytäntöön sovelluttaa mm sei-: .
röläisen tuotantokykyä keskimäärin enemmällä väpurteistä j tehoisaa mandlais-! "l"^*"
leljälläkvmmenellä prosentilla viimeisten kvm- leniniläistä luokkataisteluoppia, kuin
^^^^ asian
purteistä J a
s u i n k i n mahdollista. Tämän ohella!
k u i t e n k i n ilmeni vissejä aineksia,j oj
vasemmiston keskuudessakin, jotka
pjrrkivät vetämään puoluetta oppor-
General advertising rates 75c per col. inch. Mi-otxncmi
charge fur sin^e insertion 75c. The Vapaus
la the best sdLvertising medium amongr the Finnish
People in Canada.
JCaanaotain lehteen aiottujen flmotosten pitää olla
konttorissa lauantaina, keskiviikon lehteen tiistaina ja
perjantain lehteen torstaina kello 12 päivällä.
. ... ^ , ^ T. - L i toon? Ensinnä tapacta vaikutti t a -
mielnn. etta m.m. «duskuntaryhmah; ^ ^ ^ ^ . ^ ^ j j ^ lamaannuksella, jopa
keskuudessa oH selviteltävänä ai-1 suhteissa äärimmäisellä t o i -
komaan huomiota herättänyt Va - • ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ j ^ Huomattavampaa
kama^juttu. Edustaja Valkama oli j ^^^^^jjjjj^^^^^ mainittujen joukko-v
a l i t tu Oulun laamn eteläisestä r ^ ^ ^ ^ ^ ^ . ^ . ^ ^ .^^^^^^^^ ^. ^^^^^^^^
Vapauden konttori: Liberty Building, 35 Lome Street.
Puhelin 1038.
_ PoHtlosote: Box 69, Sndbqry, Ontario, Canada.
Vapauden toimitus: Liberty Building, 33 Lome Street.
Puhelin 536W.
<los ette milloin tahansa saa vastausta ensiknätseen
kujeeseenne, kirjottakaa uudelleen liikkeenhoitajan per-
•oooaUlMlla nimellä.
J . V. KANNASTO, mkkeenhoitaja.
Canadan ammattijärjestön
edustajakokous
Gacadan ammattijärjestön tanaan Edmontonissa, Al­bertissa,
alkavan vuotuisen edustajakokouksen edessä
olevista probIeen»eista kirjottaa Canadan kommunisti*
puolueen ammatillinen järjestäjä tov. Tim Buck, että
se kokoontuu ensi kerran sitten vuoden 1920 jonkun
aikaa kestäneen teollisen loajentungiiskauden ollessa sen
lakana ja kaikkien merkkien viitatessa tämän jatkumi­seen
vähintäin vuodei? eteenjtäin. Se tosiasiat että
työssäolevien työläisten lukumäärän hiljainen .nousu
ja huomattava lisäys luotomiossa ei ole tähän mennes­sä
hyödyttänyt muita kuin työnantajia (jotka ovat tu­lemassa
melkein hysteerisiksi "hyyinvoinnin'* palaami­sen
johdosta) ja että ammattiliittoliike kokonaisuudes­saan
ei ole^vielä käyttänyt hyväkseen tätä suhteellisen
suotuisaa tilannetta, on haaste Canadan ammattijärjes­tölle-
ja eritoten sen Edmontonin , edustajakokoukselle.
Näin on asian laita; huolimatta siitä paljon käyte­tystä
verukkeesta, että ammattijärjestö on vain "lain-laadinnollinen
sunkappale*^ Htiolimatta siitä *kuinka
taitovosä vältetään työläisten tobteluihln osallistumista
ja niiden suoranaista johtamista, niin tänään on' Ca­nadan
työläisten edessä -H^ynutienkunta jpolttavaa kysy-mystä,
joista ^^lainlaadinnallisen suukappaleenkin"
täytyy ^lausua julki mielipiteensä.
Canadan teollisuuden palveluksessa olevien järjesty­mättömien
työläisteo, joita on settsctnänkyinmehtä pro­senttia,
järjcstäroiskysymyksessä, taistelussa viisipäiväi­sestä
työviikosta, joka on nyt tullut tarpeelliseksi, tais­telussa
lokkovartiointioikeudeti saamiseksi, taistelussa
osuuden voittamiseksi työläisille suunnattomasta lisäyk­sestä
rikkauksien tuotossa ja taistelussa kansallisen
ja kansainvälisen ammatillisen yhtenäisyyden' saavut­tamiseksi
olisi Canadan ammattijärjestön välttämättä
tarjottava Canadan työläisille varmaa johtoa.
Järjestymättömien järjestäminen
Yksi Canadan ammattiliittoliikkeen peruskysymyksis­tä
on kysymys viidensadantuhanneh. järjestymättömän
teoilisuustyöläiscn vetämisestä ammatdyhdistysliikkee-seen.
Kymmenen tai viidentoista viimeisen vuoden ai­kana
on Canadan teollisuudessa ollut käyimissä ^pro­sessi,
joka uhkaa hyvin pian-sysätä olemassa olevan
ammattiliittoliikkeen pois - tcollisuuselämän ja -taistelu­jen
pääväylältä. Ön noussut suuria teollisuuksia, ku­ten
esimerkiksi automobiiliteollisuus, joka on nyt vii­denneksi
suurin maan teollisuuksista, sähkölaiteteoUi-suus,
kumiteollisuus yjn.^ joitten työläiset ovat aivan
kokonaan järjestämättä. Näissä sekä kutoma-, puuta­vara,-
teräs- ja rautateollisuuksissa ja metallinkaivan-jian
ja lihanpakkauksen aloilla työskentelee yli neljän-
-neämilJoonan työläisen ja tuskin millään näistä aloista
on merkkiäkään järjestyneisjrydestä. V
Toinen puoli järjestymättömien työläisten järjestä-miskysymykscssä
on kasvava tarve entistä tarmokkaam­mista
ponnistuksista työläisnaisten järjestämiseksi.
Noin puolimiljoonaa naista on palkkatyössä Canadassa
ja satatuhatta näistä, on suoranaisesti teollisuuden pal­veluksessa.
Kourallinen tästä sadastatuhannesta on jär­jestynyt
vaatetus- ja kenkäteollisuuksien sekä kirjain-sidonnan
aloilla, mutta; naistyöläisten suuret Joukot
näissä teollisuuksissa sekä kutomateolUsuudessa — jos­sa
yksistään työskentelee lähes viisikjinmöitätuhatta
' naistyöläistä — - ovat järjestämättä ja täydellisesti
työnantajien armoilla, jotka käyttävät heitä armotto­masti
taistelussaan miestyöläisten : palkkojen alentami­seksi
• ja työsuhteitten huonontamiseksi.
Tämä on vakava asiaintila ja se:tulee pahenemaan,
ellei järjeslämistyötä ryhdytä tarmokkaasti tekemään
työläisnaisten 1 keskuudessa. Varman johdon antami­nen
kaildlle järjestöille järjestämistyötä koskevissa ky­symyksissä,
erikoisesti painostaen työtätekevien naisten
vaalipiiristä verrattain vähäisellä
henkilöllisellä tuntemuksella. Hän
o l i saanut luottoa etupäässä sen
vuoksi, että oli leuhkinut olleensa
h y v i n k i n huomattu tekijä Ameri­kan
suomalaisessa sosialistisessa
liikkeessä j a kykeni jossain määrin
puhumaan. Päästyään eduskuntaan,
hän alkoi muiruilemaan puoluetta
j a oman ryhmänsä toimintaa vas­taan.
Siitä syystä hän joutui k u -
rinpidollisesti eroitetuksi pois ryh­mästä
keväällä v. 1923.
Tuo menettely osottautui täysin
harkituksi puolueen johdon ja e-duskuntaryhmän
taholta. Kun V a l ­kama
sitten saman vuoden syksyllä
j o u t u i k i i n n i , muiden edustajien o-hella,
osottautui hän ohranakuulus-telnissa
täydelliseksi raukaksi. S a - ' ^ ^ ' puolue kasvoi
manlaisena hän esiintyi myös van- haomattavasti, sekä vaikutukseensa
kilassa j a k i r o i l i vankilaan joutu- että voimiinsa nähden.,
mistaan puolueen syyksi. Lupasi Mutta olosuhteisiin katsoen. Suo-lähteä
heti Amerikaan takaisin, k u n men työväenliike on siksi laajaa ja
vaan pääsee linnasta vapaaksi. O l ­koon
tämä vaan yhtenä konkreettise-
Ibäänlyneet j a sen sijaan, että työläiset olisivat hyöty- tunismin rämeikköön. Palautettakoon \
neet, ovat he joutuneet kärsimään suuremmasta epä-'
varmuudesta kuin aikabemmin.
Tilastollinen tosiasia on se, ,että teollisuustyöläinen
Canadassa työskentelee keskimäärin vähemmän kuin
viisi päivää viikossa. Eräissä teollisuuksissa eivät työ­läiset
työskentele edes keskimäärin neljää päivää viik­koa
kohti kautta vuoden, mutta palkat silti perustuvat
oletettuun kuusipäiväiseen työviikkoon.
Tämä asiaintila tietenkin on ominainen kapitalis­mille
ja sen lopullinen ratkaisu lepää vain kapitalisti­sen
järjestelmän poistamisessa. Mutta jos ammatti-liittoliike
kerran johtaa työläbiä taistelussa vähäisem
pienkin parannuksien saavuttamiseksi, niin kaikkein
alkeellisin mahdollinen vaatimus on vaatimus neljä-kymmentuntisesta,
vibipäiväisestä työviikosta. Ja kos­ka
tämän vaatimuksen yhteydessä täytyy esittää myös
vaatimukset palkoista, synnyttää tämä taistelu lyhem-mästä
työviikosta kokonaisen sarjan taisteluja, jotka
nykyään saisivat työväenluokan toimintaan ja vetäisi­vät
kymmeniätuhansia järjestjrmättömiä työläisiä am-mattiliittoliikkeeseen.
t . ' .t . "
Ammatillinen järjestäytyminen edellyttää lakko'
I vartiointia
Tällainen läpikatsaus tuo heti esille kysymyksen lak-kovartiointioikeudesta.
Viime vuonna oli tä^ä keskei­sin
kysymys ammattijärjestön edustajakokouksessa ja
mitään ei ole sen jälkeen saatu aikaan lakkovartiointi-kiellon
vakavuuden vähentämiseksi tai tähän mennessä
kä}'tettyjä paljoa päättäväisempiin toiinenpiiteihin ryh­tymisen
tarpeen poistamiseksi.
^'LainlaadinnaHisen suukappaleen" esityksistä ja ve-toomuksbta
huolimatta on Canadan hallitus itsepintai­sesti
kieltäytynyt muuttamaista rikoslain 501 pykälää,
niin että lakkovartiointi tulisi lailliseksi. Ei ole Hiot­telua
sanoa, että tämä merkitsee uhkahaastetta koko
ammatti liittoliikkeelle. Ilman lokkovartiointia eivät
lakot todellbuudessa voi tulla kysymykseen suurem­missä
teollisuuskeskuksissa ja ilman lakkotoimintaa on
z^mattiliittoliike Canadassa aivan, voimaton. Lakko
on oleellinen osa ammattiliittotoiminnästa, totta pu­htien,
meidän ainoa kunnollinen aseemme. Ja lopuksi
taistelu lakkovartiöintioikeudesta on taistelua ammatti­liittoliikkeen
puolesta, j ^
Mutta kuinka on ammattijärjestön toimeenpaneva ko­mitea
käjTiyt tätä taistelua? Vetoamalla työläisiin,
kehottaen heitä olemaan rikkomatta lakia ja Kingin
hallitukseen lain muuttaitaiseksi. Ammattijärjestön vii­me
vuonna Montrealissa pidetyssä edustajakokouksessa
esitetty muutosesitys, missä painostettiin päivän mää­räämistä
maanlaajuisen vastalauseen panemiselle, am­mattiliittojen
toimesta kautta maan järjestettäviksi esi­tettyjen
joukkokokouksien muodossa, tuomittiin "val­lattomuudeksi",
"bolshevistisen juhlan" . suunnittelemi­seksi.
On perin vähä epäilystä siitä, etteikö koko ky­symys
tule täiJä vuonna enemmän tai vähemmän syr­jäytettyä
merkityksettömillä huomautuksilla, . ellei
edustajakokouksen edustajiston suuren osan taholta tiu­kasti
vaadita toimenpiteitä ja siinä tapauksessa tieten­kin
yritetään raj ottaa kaikki toimenpiteet pelkkiin ve­toomuksiin
v^Kingille "lainlaadinnallben suukappaleen"
taholta.
Mutta tuo ei riitä. Tieti)isuus tilanteen vakavuudes­ta
on levinnyt laajalle ja.ammattijärjestön täytyy ker­takaikkiaan
antaa työläisille selvää johtoa. Koko am­mattiliittoliikkeen
elämä riippuu lakosta ja lakkovar-tioinnista
ja nämä täytyy säilyttää millä hinnalla ta­hansa.
Ammattijärjestön tämänvuotisen edustajako­kouksen
täytyy antaa taisteluhaaste taantumukselle ja
innostava sanoma työväenluokalle, kehottamalla järjes­tyneitä
työläisiä estetuomioista välittämättä ylläpitä;^
mään lakkovartiointia ja näyttämään kapitalistiluokal
le, että ammattiliittoliike ei tule antautumaan.
! v a l t i on entistä kurjempaan valoon. |
Tässä voimme sivuuttaa tuon koko
5'.-äen , huomiota kiin-oikeudenkäynnin
j a kat­soa
vain asian yleispoliittista vaiku­tusta.
Minkä vaikutuksen STPrn hajoit­taminen
nyt teki ensinnäkin vasem­mistolaiseen
työväkeen j a puoluetta
i kannattaneeseen pientalonpolkais-
7=iättö.
i demokratiaan siinä määrin, etta inäaä johtajana illegaalinen nuolu.
' uutta julkista puoluetta ^ryhdyttäi- joka ei ole jättänyt k>-cttil2än£ä'
ainakaan toisteisella perusta­j
a tämä on varsin merkille panta­v
a seikka. Ei ole läheskään saman
tekevää, millaisia menetyksiä jou­dumme
kärsimään. Silloin kun työ­väki
on useampaan kertaan peräk­käin
saanut raskaita iskuja, tulee
vallankumouksellisen liikkeen joh­don
tarkasti laskea, millaisiin ot­t
e i s i in kussakin tilanteessa ryhdy­tään,
ettei omat voimat herpaannu,
j o s k in taistelu j o l l a i n hetkellä me­netetään.
Salaisesti toimiva Suomen Kom­munistipuolue
oli kuitenkin tilai­suudessa
..oimimaan silloinkin, kun,
k a l k k i j u l k i n e n toiminta oli v a l l a n ­kumouksellisilta
aineksilta kielletty.
Oikeastaan tämä oli j u u r i sitä a i -
maan.
Toisaalta on tehty väitöksiä, etta
jos olisi puolue, niin silloin olisi
k a i k k i h j ^ i n . Matta tuo väite on
v a r s in ontuva. Vaikka porvariston
antama isku puolueen hajoittaml-sessa
oli ankara, niin o l i . siitä toi­saalta
jotain hyvääkin. Se o l i kak­siteräinen
miekka. Vaikka se toi­saalta
lamaannutti toiminnan pit­käksi
aikaa, pakoitti se samalla työ­väen
j a pienviljelijäin laajat joukot
omaperäiseen toimintaan, kun c l
ollut puolueen päämajaa, josta kaik­k
i tiedot voitiin välittää. Työväki
on joutunut jo epäkeskitetyn po­l
i i t t i s en koneistonsa kautta käymään
kolme valtiollista j a kolme kunnal­l
i s t a vaalitaistelua, sekä k a l k k i muut
kamppanjat - tämän ohella. Tänä
?'-:o:ue,
vakan alle. Vaikka se lahtarit=r'o-rin
vuoksi el voi julkTsest: toin^ia
nun kuitenkin sen vaikutus tuätnj.
Se e i ole mikään terrorijärjestö, ka-'
t en porvaristo väittää. Se on sa­m
o i l l a periaatteilla toimiva auolV
k u i n kaikki muutkin Kominierni"
alaiset puolueet j a siksi öicä lahtarit
erikoisesti vihaavat.
Ensimälset valtiolliset vaalit jou-d
u t t i i n käymään ilman puoluetta,
V. 1924, joDoin työväen poliittiset
toimitsijat olivat vankilassa. Täicä
rynnistys tapahtui siis joukkojen
yhteistyöskentelyn Isautta. Edasta-j
i a saatiin valittua eduskuntaan 18,
äänimäärän ollessa 91,664. Siis
36,517 ääntä vähemmän kuin y.
1922. Näistä edustajista 16 pysyi
ryhmälle uskollisena, mutta kahdes-t
a t u l i luopio. , (Jätk.)
Kommunistipuolue
MITEN OPISKELUTYÖTÄ ON TEHTÄVÄ
monipuolista, että sillä tulee olla
mitä moninaisimpia toimivia järjes-na
todistuksena siitä, että ei vielä j töjä. Sentähden jouduttiin härklt-pelkkä
Amerikassa käynti j a j o n k i n - seraaan,' missä muodossa vasemmisto
lainen puhetaito tee henkilöä sitke­äksi
luokkatalstelijaksl. Henkilön
pitää todella jättää sosialidemo.
kraattinen matjkalaukkunsa pois ja
eläytyä bolshevistisen vallankumous­l
i i k k e en sisällä, alistuen työhön . j a
k u r i i n .
Toisaalta oli puolueen keskuu­dessa,
jopa vississä määrin sen joh­dossakin
vv. 1922—23, liiallista
luottamusta lahtarivaltion aina kes­tävään
demokratiaan. Tämä siitäkin
huolimatta, vaikka aivan äskettäin
oli viety koko puolueen johto van­k
i l a an j a 'yleensä työläisten vangit­semiset
olivat päiväjärjestyksessä.
Tilanteen kriitillisyyden aliarviointi
on tietysti hyvin Inhimillistä sellai­sessa
tuoksinassa, k u i n Suomen sil­loiset
tapahtumat olivat. Siksi el
todella voitu riittävästi arvioida sitä
tulee toimintaansa vastaisuudessa
jatkamaan. Vanhat tottumukset
vetivät luonnollisesti siihen, että
j u l k i n e n puolue tulee, uudestaan pe­rustaa.
Varsinkin sosialistisen työ­väen
oikeistolainen siipi painosti
verrattain raskaasti siihen suuntaan,
vuosina 1924—25. Mutta vasen
s i l p i harkitsi asiaa siten, että jos
uusi puolue perustetaan, niin olisi
v a in ajan kysymys, milloin porvarisi
to uudestaan saattaisi raivostua ja
taas lyödä puolueemme maantasalle.
Tästä kysymyksestä keskusteltiin
lukuisissa, sekä paikallisiissa, että ko­ko
maata käsittävissä vaali järjestö­j
en kokouksissa. Työväki alkoi hel­posti
tajuamaan tilanteen vaatimuk­set,
eikä halunut puolueen perusta­mista.
Mutta etenkin ammatillisten
järjesEojen toimitsijain piirissä oli
mahdollisuutta, ettäi puolue voidaan; puolueen kaipuu aivan kiihkeä. H e i l -
ykteriäzsyydestä käytävän taistelun merkitys
Kaikki edellämainitut toimenpiteet ovat välttämät­tömiä
itse ammattiliittoliikkeen elämän säilyttämiseksi.
Näihin tietenkin liittyy, ja lopullisesti vielä suurem­masta
merkityksestä olevana, ammattiliittoliikkeen yh­tenäisyyden
tarve Canadassa, samaten kuin kansainväli­sessä
mittakaavassa.
Kansallisen yhtenäisyyden tarve on tänään yksi Ca­nadan
ammattiliittoliikkeen kaikkein tärkeimmistä tar­peista.
Meillä on täällä neljä ryhmää ammattiliittoja.
hajoittaa. Sen hallussa o l l e i t a omai­suuksia,
kuten esim. O. Y . Työn o-sakepapereita
ei oltu järjestetty
turvalliseen paikkaan j a sen vuoksi
ne vangitsemisien j a kotitarkastuk-sien
yhteydessä -joutuivat ohranoi­den
saaliiksi. Osakkeet arvoltaan
185,000 mk, joutuivat oikeusjutun
pkätyttyä valtion viranomaisten toi­mesta
myytäväksi. Eräitä multakin
varovaisuustoimenpiteitä olisi tietys­t
i voitu ottaa tuoinioon. s
iltyi
le antoi tuulta siipiin ehtinen Suo­men,
työväenliikkeen tunnettu joh­taja,
Valpas, joka v- 1924 kesällä
pääsi vankilasta. Eräät vasemmisto­laiset
ammatillisen liikkeen miehet
luulivat Valpasta vallankumoukselli­seksi,
jota hän ei ainakaan vanki­lasta
tullessaan enää ollut. Jo se
seikka, että hän lähti vapaaehtoi­sesti
tulemaan Neuvosto-Venäjältä
julkisesti lahtari-Suomeen,: siinä hy­vässä
uskossa, että lahtarit eivät
V i h d o i n oli tilanne kehittynyt j muka pane häntä linnaan, osoitti
sellaiseksi, että monarkististen a i - ! k a i k k e a muuta vaan ei kumousmie-nesten
pakoituksesta sisäminis;terihen kykyä arvioida tilannetta,
joutui antamaan määräyksen ohra-! Mutta kauan eivät työläiset Valp-nalle,
vangita koko puolueen j o h t a - p a a n perässä kulkeneet. Kun hän
v in aines, noin 400 työläistä, t a k a - ' y r i t t i eräitä kertoja Helsingin työ-varikolda
asiakirjat j a omabuus,' väenkokouksissa taistella törkeästi
sulkea kirjapainot jne. Tähän t o i - j vasemmistolaista liikettä . vastaan,
menpiteeseen silloin ohranapäällik- sai hän k u u l l a känsäkouralsilta työ­kö,
KlementtI, ryhtyi elok, 3 pv. yäenliikkeen veteraaneilta karvalta
1923, siinä mielessä, että hän v o i ! sanoja. Harmaahapsiset työläisto-oikeudelle
hankkia riittävästi todis-1 v e r i t sanoivat, että me kuljimme
tuksia julkisen j a salaisen puolu-j sinun (Valppaan) perässä parikym-een
yhteistoiminnasta. Mutta niin i mentä vuotta, mutta liyt me emme
hartaasti kun n o i t a todistuksia olisi i enää tule kulkemaan,
kaivattukin, ei niitä kuitenkaan! Ja n i i n tapahtui, että jonkun ajan
löytynyt. Tämä johti 'ohrana K l e - k u l u t t u a Valpas salaa luikerteli jä-mentin
itsemurhaan j a sisäministe­rin
eroon. Porvarbto. o l i äärimäisen
paniikin vallassa, sjrytellen toinen
toistaan, tuollaisesta! valtiollisesta
skandadlista, joka saattoi lahtari-seneksi
sos.-d€m. puolueeseen, jon­k
a johtoa hän vielä vankilasta t u l -
tuaankin oli arvostellut kelpaamat­tomaksi.
Tämä pesänselvitys Valp­paan
kanssa osoitti, että Suomen päin näyttävät kokolailla kevyHtä-
Viime kirjotuk&sssamme osoitim­me,
kuinka edullinen nykyinen puo­lueemme
solumuoto on itseopbkelun
harjoittamiseen pienissä ' ryhmissä
n i i d en keskuudessa. Lähtekäämme
siis tässä hiukan selvittelemään,
kuinka tuota opiskelutyötä on teh­tävä,
tullakseen se mahdollisimman
paljon tulokslai tuottavaksi opiske­l
i j o i l l e Itselleen ja yleensä koko
luokkataisteluliikkeelle.
Jos siis ajattelemme, että solu,
johon kuuluu korkeintaan vibitois-t
a jäsentä, aloittaa keskuudessaan
ryhmäopiskelun jäseniensä kehittä­miseksi,
on s i l l o in kaikkein ensikp
tutkittava millä kehitysasteella e-nemmlstö
jäsenistä solussa on. Jos
solun jäsenistön muodostaa j o jota­k
u i n k i n korkepJla tietoasteella ole­vat
henkilöt, on luonnollista, että
s i l l o in käydään opiskelua laajemmas­sa
mittakaavassa. Mutta jos jä-senenemmistö
on v a i l l a välttämättö­miä
pohjatietoja, ovat vain vaisto­maisia
luokkatietoisuudestaan, sil­l
o i n on opiskelun käytävä alussa o-piskelun
pohjan luomiseen. Koska
luulemme, että > jäsenistömme on e-nimmäkseen
tähän viimeksi mainit­tuun
ryhmään kuuluvia, otamme sen
puolen asiasta käsiteliäväksl.
K u n siis alamme solussamme kä­sitellä
opiskelukysymystä ja mah­dollisuuksia
siihen, «otamme ensi-mäiseksi
etsiäksemme* solun jäseni­en
keskuudesta henkilön, joka on
tietomäärän suhteen korkeammalla
toisia. Kaikki eivät nim. tietomää­räänsä
nähden ole samalla tasolla.
Tästä henkilöstä me teemme opiske­l
u n ohjaajan. Tämän ohjaajan teh­täviin
kuuluu kutsua ryhmä kokoon,
hankkia opiskeluvälineitä, kirjoja,
vihkoja y.m. tarpeistoa j a ohjata
ryhmän kokouksia niin että ne
mahdoUisiminan vähällä ajan haas­kauksella
muodostuvat hedelmälli­siksi
työskentelylle. Hänen on p i ­dettävä-
huolta, ettei kokoukset saa
muodostua pitkäveteisiksi j a ikä­v
i k s i jaaritteluikdl, sillä sellaiset
ajan pitkään alkavat väsyttää opis­k
e l i j o i ta j a näinollen siitä ryhmän
toiminta kärsii, lakaten vihdoin ko­konaan.
On siis pidettävä huolta
siitä, että kokoukset muodostuvat
opettaviksi j a samalla rattoisiksi.
Tämä saadaan, syntymään siten, et­t
e i aina, yhtäjaksoisesti päntätä
päähän tuntikaupalla jotakin ras­kasta
yhteiskunnallista kysymystä,
vaan otetaan välipaloiksi keskuste-lunalaiseksl
jotakin kevyempääkin.
E i sen " k e v y e n " silti tarvitse olla
j o t a in asiatonta j a keyyttä sanan
varsinaisessa merkityksessä, sillä
löytyy kysymyksiä, jotka päältä-
Suurbritannian ammattijärjestössä. Mutta huolimatta
siitä, mitkä nämä erimielisyydet olisivat, voitaisiin ne
selvitellä yhteisessä keskuksessa tuhoamatta koko liiket­tä
taistelussa toinen toisensa hävittämbeksi, ja vihdoin
epäilemättä voitaisiin saavuttaa täydellinen yhtenäisyys.
Mille perustuu tällaisen ohjelman vastustaminen?
Ensin näyttää vaikealta löytää syytä millekään vastus­tukselle.
Nyt on 275,000 työläistä järjestynyt neljään
vastaan, vaikka nämä ovat mitä tärkeämmästä merki-tylcsestä
olevia kysymyksiä- Kansainvälinen ammatil­linen
yhtenäistyttäminen, ammattiliittolähetystön lähet­täminen
Neuvostoliittoon, lähemmät suhteet ensimä^
sen työläisten tasavallan kanssa ja Kiinan vallanku­mouksen
päättävä tukeminen ovat kaikki tärkeitä tä­män
hetken- ja peruskysymyksiä. Tuskin voidaan odot­taa,
että niille tullaan antamaan sitä huomiota, minkä
ne ansaitsevat; kaikkein uskottavinta on, että ne tullaan
kokonaan sivuuttamaan.
Kokouksessa tullaan epäilemättä tekemään myrkyl-
Ibiä hyökkäyksiä Alberton kaivosinfthiä, V uutta kan-k
i n , mutta j o i l l e sentään on oiemas.
sa hyvinkin asiallinen pohja. Täl­l
a i s i a kysymyksiä on m. m. nuoriso-kysymys,
heidän suhtautumisensa
nykyisen ajan yhteiskunnallisiin il­miöihin,
n i i n k u i n esimerkiksi tanssi-väkijuoma-
j a miksei myöskin muo-tikysymyksiln.
Väkijuomakysymys
on itsestään tämän rappeutuvan por­v
a r i l l i s en järjestelmän yksi räikeim­mistä
ilmenemismuodoista, mutta il­menee
sitä myöskin osaksi niin tans­s
i - kuin muotikysymyksissäkin. Niis­säkin
on huomattavissa eräänlaista
henkistä humaltumismaniaa.
Nämä kysymykset ovat laadultaan
keveitä, mutta asiallisesta pohjal­t
a a n tärkeitä nuorison kasvatuksen
kannalta.
On siis tärkeää, silloin ken opis-kelutyöhön
käydään, ohjata se jo
alussa sellaiselle • pohjalle, ettei se
vajoa yksipuolis^uuden suohon ja
sitä tietä vähitellen heikkene ko­konaan
pois. Kun siis opiskeiua a-letaan,
on lähdettävä luomaan pe-rustuksiia
pohjasta alkaen. Ensin
on tutustuttava yhteiskunnan raken­teeseen,
taloudelliseen ja maantie­teelliseen
asemaan j a sitä tietä alet­tava
etsiä syitä yhteiskur.nallisten
kysymyksien ratkaisulle. On tut­k
i t t a v a taloustiedettä ja työväen­l
i i k k e e n Ilmenemismuotoja eri aika-
Icausina; niiden kehitystä rinnan ta­loudellisen
kehityksen kanssa ja niis­tä
loppujen lopuksi tehtävä yhteen­vetoja
tulevien taistelujen varalta.
K u n opiskelua tällä tavoin käy.
dään askel askeleelta ylöspäin, hn>
maa opiskelija vähitellen muuttuvan­sa
vaistomaisesta taistelijasta tie­toiseksi
luokkataistelijaksi ja osaksi
siitä orjuutetusta massasta, jota por­varisto
nykypäivinä vielä verisesti
sortaa, m u t t a ' j o k a kerran nousee-uuden
päivän koittoon. Opiskeliji
tuntee olevansa taistelija, jonla
luokkavelvollisuuksiin kuulua lo}'
daltaan toimia : tämän verisen riif-tqjärjestelmän
kukistamiseesi ja
työväehvallan tilalle luomiseksi. _
Muistakaa siis, että tieioinen ja
v a l i s t u n u t , työläinen ei kfskaan un­h
o i t a Iuokkavelvollisuutt.«in, mutta
tiedoton -tfoi sen tehdi. — ^-"^
TYÖVÄPURH
j^elostns
toisilleen \-ihamieliseen ryhmään ja tulevaisuudessa
Amerikan työväenliiton alaiset, itsenäbet "kansainvä-1 häämöttää -— tosin melko hökosti --- ihanne: yksi
liset" liitot, kansalliset ja katoliset liitot. Järjetöntä I kaikki-käsittävä kansallinen' ammattiliittokeskus. Ja
on minkään näbtä ryhmistä odottaa voivansa hävittää — jos työväenluokan menestys on se, mikä jotakin
toiset kolme; ainoa mahdollinen stsuraus lällabistajnieridlsee--- keskinäisesti tuhoavaa sodankäy-ntiä t keskusta (s.o. Yleiscanadalaista työväenliittoa)
yrityksistä voi olla koko työväenliikkeen heikentyminen pyrkiä välttämään ja käyttää aina ammattiliittoliik- ja "punaisia" vastaan, mutta Canadan työväenliikkeen
ja työväenluokan vaikeuksien lisääntyminen. Ainoa! keen jokaista voimaiihiukkasta. -
johdonmukainen politiikka, politiikka, jonka hyväksyy j Ainoa mahdollinen perusta järjestöjen ehdottoman
jokainen, joka asettaa työväenluokan (ja sen edim) etu-1 tasa-ärvoisuuden pohjalla toteutettavan yhtenäistyttä- u»/ etu-I
tilalle, on näitten eri ryhmien asteittainen yhdisömi-j mispolitiikan vastustamille- on hallintahalu; sellai­nen
yhteen keskukseen. .
Tämä voitaisiin toteuttaa ilman yhdenkään paikallis-yhdbtyksen
hävittämistä.^. Suvaitsevabuutta tultaisiin
tietysti tar%-itsemaan ja tbiminta-alueita koskevat en­nen
käsitys ammattiliittoliikkeestä, j o k a asettaa h a l l i n ­nan
j a ystävällisiet suht«i työnantajien kanssa ensi-maiselle
j a työväeiiluokaja v p i i o i a n v i i m e i s e U e t i l a l la
Tässä ei ole m a i n i t t u liittoutumiskysymyksestä eikä
järjestämisen tarpeellisuutta, on aivan välttämätöntä.^mielisyydet jäisivät olemaan, kuten ne ovat tänään j väsymättömän taistelun tarpeesta luokkayhteistoinuntaa luokan voittoon.
peruskysymyksien vakava harkinla tulee vasta sitten,
kun järjestyTieet työläiset ottavat nämä kysymykset
esille paikallisyhdistyksissä ja panevat niistä yhden
toisen jälkeen kannattamaan hajanaisten järjestöjemme
liittoutumista, hajanaisen ammattiliittoliikkeemme yh-dbtämistä
ja Mooie-Draper-vallan mateW Inokka-yhlebtoimintapoliäikan
hylkäämistä ja vaihtamista
hyökkäävään taistelupolitiikkaan, mikä tähtää työväen-
C r e i g h t o i v.- j a u.-aeura Yrityk­sen
järjestämistä C. S..T. U-brtoa
lO-otteikmestaruuskilpaJkista. KiJ;
p a i l u t / s u o r i t e t t u n 13 ja U
elok./i927 Creighton urheilukentäl­lä.
/Osanottajia alk-uMlpailv^ssa en-siriälsenä
päivänä kaikkiaan 14,
j o i s ta loppuun suoritti lO-*ttelnn
Sunnuntaina ainoastaan 8. vasa.
ennätyksiä saavutettiin viisi, mm.
korkeushypyssä, kuulassa,
aitajuoksussa (korkeUla aidota)'
1,500 m m j a 5,000 mm j u o k s u^
Yleböä lauantai-atana ^
seuraamassa vähänpuöleisesti, « j^
nuntaina - kohtalaisen palion. *
lempinä päivinä valUtsi ^^J^'-
rien sää. 10-ottelun voitti B ^ ^ .
Sudburyh Kisasta y l i v c n n^
n u o ^ n L K o l a r i n J ^ ^ ^ ^ ^
s a itsepintaisesti toisena.
Yrityksestä j a Goos k o l m a n t e ^^
neljäntenä. Naisten 3-otteIuB
ensikertoja kflpaileva^ .4un^ ^
K i s a s t a . Tobena L. Venhola ^
^ j a kolmantena E l n a Joen^?^^^
t y k s e ^ 5,000 m. voittaja ^
L e v a c K n Kisatovereista ^-"Z^
den ennätyksen, varanUsr:,.^^
25.4 lÄmnilla- I ^ ^ ^ ^ ^ - J J^
ptiaalfllonjieenn näättäjäisiksi oU -i-^'^. ^
ty tans
teltiin "Onnellinen aviomies
ty tanssit,ja s n n n u n t a i j t ^ ^