Vapaus, December 19, 1927

              No. 169 — 1927 Federated Presam Itsen
nykyiset
Seuraavassa julkisemme Canadan Rautatieläisten Veljesjarjes-tön
presidentin, A. R. Moshenn artikkelin, tarkoituksella että suoi
malaisetkin työläiset ovat tilaisuudessa, saamaan käsityksen siitä mil­laisen
mielipiteen tama tunnettu unionisti omaksuu. Tarpeellista on
hnomautt^, ette Moslier ei ole kommunisti, mutta kylläkin edistys­mielisen
Y l e i s - C a n a d a ^ n Työväenliiton presidentti. _ Tämä a r l
tikkeli sis^taa P^ohdissaan sen puheen, jonka hän piti Torxmtossa,
kommunistien järjestämässä kokouksessa, lokakuun 23 pna.
Maanantaina, jouliik. 19 pmä—Monday, Dee. 19 Member Th* Kederated Preas Xl VU! Voi XI
Kirj. A. R. MOSHER.
j Tafsä artMelissa minun tarkoi-tobeoi
OB kosketella niitä kysymyk*
. 0^ jotka ovati olleet keskustelun
'alaisina joitain aokpja erilaisten uni-öiden
kesKuudessa Canadassa. Sa­malla
haluan,esiintuoda niitä kat-aomuksia,
joiden minä arvelen ole­van
yleisena sen järjestön ktekuu-dessa,
jonka presidentti minä olen.
On yleisesti tunnettua, että Cana­dan
ammatillinen työväenliike on
ollut ja on edelleenkin suurelta osal­taan
American Federation pf Labor-liiton
ohjelmaan nojautuva. Use­aan
vuoteen ei Canadassa ollut toi-
.minnassa muita kuin A F L : n alaisia
Inmoitaj kokoisen jäseninä tai aina­kin
hyVäksyminä- Poikkeuksena
Taan ollen eräät hajanaiset paikallis-nniot.
AFL-liittoa pidettiin työläis­ten
mielestä sellaisena tekijänä, et­tä
sen määräämisvallasta riippui,
diko joku • ammattlunio todellinen
ityoväenjärjestg-vm_eikö. Vielä tä-nSpäivänäkin
esiintyy samanlaista
mielialaa yississä N määrin työläisten
keskuudessa.
Erimielisyydet ohjelman
johdosta
Jonkun maan järjestyneet työläi­set
saattavat olla erittäin suosiolU-sia
ammatillisille järjestöille, mutta
samalla kertaa ovat j j T k ä s t i vastus­tavalla
kannalla työväen poliitti­seen
toimintaan nähden. Tällainen
on yleensä Yhdysvaltain unioiden
ottama kanta. Toisaalta voivat jon­kun
maan työläiset olla myötämieli­siä
teqllisuusunionismille, sekä kan­nattaa
työväen poliittisen puolueen
rakentamista. Kaikkien epäilyksien
ulkopuolella on se tosiasia, että vii­memainittu
aate voittaa alaa Ca­nadassa.
Voi olla mahdollista, että
järjestömuoto, joka on edullinen
yhdessä maassa, oh hyvin vähästä
merkityksestä jossain toisessa maas­sa.
Jos kahden tällaisen maaii jäse­net
kuuluvat samaan unioon, jol­la,
on yksi yleinen ohjelma, voi tuo
unio olla avuksi yhdelle ryhmälle
mutta ei toiselle. "Kansainvälis­ten"
unioiden canadalaisilla jäse-nillä
on hyvin vähän, jos ensinkään
Useilla työläisillä on vieläkin sei- „,ahdollisuutta määrätä union ohjel-lainen
käsitys, että työväen uniolla | ^^^^^ Niin ollen iellainen ohjel-taytyy
olla alkuperänsä Yhdysval- ( - ^ ^ ^ edullinen Yhdys-loissa
ja että se on hyväksytty AF-suojellessaan
ja edistäessään työläis­ten
parhaita pyrkimyksiä. Kunni­oituksen-
osoittaminen sitä unioa
kohtaan, jonka jäsenenä olemme, ei
ole mitään muuta kuin luonnollista
ja hyväks}ttävää. Meidän "halum­me
palvella" yhteistä asiaa joutuu
koetiikselle silloin, kun meidän yk­silölliset
etumme ja union edut jou­tuvat
vastakkain. Erimielisyyksiä ai­na
ilmenee, mutta sellaiset järjes­töt,
jotka vilpittömästi pyrkivät
päämääräänsä, voivat pysyä, pystys­sä-
Esimerkiksi tässä kaupungissa
(Torontossa) ilmenee selvästi ra­kennustyöläisten
keskuudessa yhteis-iyön
tarpeellisuus, liseiden tuon
teollisuuden unioiden keskuudessa.
Mutta kirvesmiesten veljesj&jestön
johtajisto katsoo tarpeelliseksi oman
unionsa eduille, kutsua lakko, tar-kpituksella
hävittää kilpaileva imio.
Tilanne Canadassa
Meillä on siis monenlaisia tyÖ*
väenunioita> Canadassa. Toiset niis­tä
ovat puhtaasti canadalaisia; ja toi­set
ovat Yhdysvaltain unioiden* ala­osastoja.
Meillä on anmiatti-, teolli­suus-
ja luokkaunioita. Eräät niistä
ovat^ koko maata käsittäviä, eräät
rajoittuvat vissiin teollisuuteen tai
tuotantolaitokseen, ja eräät ovat ai­van
paikallisia. Meillä on kaksi
byöväenliittoa (Congress of Labor),
joista toisen muodostavat canadalai-set
uniot ja toisen pääasiallisesti
amerikalaisten unioiden osastot.
Viimeksi, mutta ei suinkaan vä­hästä
merkityksestä, meillä on usei-ta.
työväen poliittisia järjestöjä. K09-
kaan.ei voi:olla syitä-^ilm^en'vissejä
amm
eeseen
K i r j . T. CARLSON
Vaikka työväen ammatillineiTjär'
jestäytyminen ei ole^ mikään uusi
ilmiö, niin kaikesta huolimatta i l ­menee
hyvin ..erilaina, mielipiteitä
sen suhteen työväen omass^ keskuu-
L:n jäsenyyteen. Muussa tapauk­sessa
ei unio ansaitse kannatuksen
saamista. Nimitystä "kansainväli­nen"
käytetään jokaisen union nimen
yhteydessä, joka on liittynyt AFL:n
jäsenyyteen, välittämättä siitä, onko
tuolla järjestöllä jäseniä muissa
kuin yhdessä maassa tai ei. Näyttää
ikäänkuin sille, että. tuollaisen käsi­tyksen
omaavat ihmiset ovat sellai-
,sen uskon valtaamina, että vain
AFL. omaksuu yksinvaltiaan oikeu­det
ymmärtäväisyyteen ja arvonan­toon
näissä asioissa.
Amerikalainen jäsenistö määrääjänä
Huolimatta siitä että vastaväittei­tä
on tehty, pysyy ilmeisenä' tosi­asiana
se, että amerikalaisten imioi-den
canadalaiset osastot ovat sekä
ohjelmaansa että hallintoonsa näh­den
amerikalaisen jäsenistön mää-räys\'
allan alaisia. Tämä tapahtuu
siten, että jokaisen paikallisen jär­jestön
on yleensä hyväksyttävä |oh-tavan
järjestön ohjelma. Ja noiden
"kansainvälisten" unioiden jäsenis­tön
enemmistö on aina Yhdysvaltain
puolella, joka ratkaisevasti määrää
ohjelman hyväksymisestä.
'Pääasia ei kuitenkaan ole siinä,
niissä on se. jä^nistö joka määrää
ohjelmasta ja missä järjestön hal­linto
sijaitsee, olkoonpa se sitten
Canadassa tai Yhdysvalloissa, tai
jossain muussa maassa. Mutta asian
ydin on siinä, onko h)^äksytty oh­jelma
sellainen,'etta se vastaa nii­den
olosuhtdden vaatimuksia ja tar­peita,
missä työläiset elävät, välit­tämättä
missä maassa he ovat. On*
Ico ohjelma sellainen, että sen avulla
Voidaan yhdistää työläiset j a vetää
Järjestön jäsenyyteen kaikki kelvol­liset
ainekset Mutta kun niin " e i
ole, vaan jäsenyyteni fiiuluu aino­astaan
pieni prosentti työläisiä ja
erimielisyyttä ilmenee johtavissa
^kysymyksissä, etsittäessä parhainta
ohjelmaa, niin silloin asia muodos­taa
erittäin tärkeäksi tekijäksi, ka-
^ minä seuraavassa koetan osoit-ba.
*
valtain työläisille, on myöskin oh­jelma
canadalaisilie jäsenille, ol­koonpa
se sitten heille mieluinen
tai ei. Perusteluja meillä on tässä
suhteessa aivan riittävästi. Esimert
kinä voidaan mainita pakollisen
henkivakuutuksen määrääminen
Pannuseppien Veljesjärjestön kon-ventsionissa,
vaikka canadalaiset
edustajat sitä vastustivat 100 pro­senttisesti.
Toinen samanlainen esir
merkki meillä on CNR:n veturin­kuljettajien
ikäluokkaa koskevassa
asiassa. Yhdysvalloista , lähetettiin
tänne veljesjärjestön päävirkailijat
ja he päättivät asian, kuulematta
ensinkään niitä, joita asia varsinai­sesti
koski.
Tällainen asian ratkaiseminen
synnytti äärimmäistä tyytymättö­myyttä
asianomaisten työläisten kes­kuudessa.
Erään ryhmän taholta se
johti oikeusjutun nostamiseen vel­jes
järjestöä vastaan, sekä tuotti
suurta hajaannusta veturinkuljetta­jien
riveissä. Samanlaisia muita esi­merkkejä
voitaisiin mainita. useita.
Verrattain selvänä tosiasiana i l ­menee,
että Yhdysvaltain unioiden
ohjelma ei tyydytä suurta osaa tä-.
män maan työläisiä. Eikä myös­kään
kaikki Yhdysvaltain työläiset
ole tyytyväisiä noiden unioideri oh­jelmaan,
sillä- me havaitserome että
41 miljoonasta teollisuustyöläisestä
vain nelisen miljoonaa kuuluu uni­oiden
jäsenyyteen. Kaikesta huoli­matta,
olipa noiden unioiden ohjel­ma
hyvä tai huono» tosiasiaksi jää,
että canadalainen jäsenistö ei voi
saada niissä muutosta aikaan, l o s
siis Canadan työläiset haluavat sel­laista
työväenliikettä, joka vastaa
heidän pyrkimyksiään ohjelmansa
puolesta, heidän tulee järjestyä eril-
Jisiiiä Yhdysvaltain järjestöistä, tai
sitten tehdä nykyisistä AFL m osas­toista
sellaisia, jotka eivät ole riip­puvaisia
mainitusta keskusjärjestös­tä.
- ,
Smattaeroavaisuiidet
Jokaisen tyoväeminion ohjelmana
.{alisi olla ennenVaikkea yhtenäisyys,
seurauksia, ja nyt meillä, on havait­tavissa
seuraukset tästä moninais­ten
unioiden olemassaolosta. Toi­saalta
ei lienee epäilystä, etteikö jo­kaisen
union jäsenistön huomattava
osa ole vilpittömästi^ siinä uskossa,
että vissit järjestöt'ovat heilTe kaik­kein
parhaat. Lopuksi minä arve­len,
että sellaiset järjestöt, joilla on
suuriirimat ansiot, voivat saavuttaa
kaikki järjestyneet työläiset riveihin­sä.
Mutta samalla' kertaa, onko ble-«
massa mitään todellista syytä, jonka
perusteella työläisten tulisi tarpeet'
tomasti joutua kärsimään? Miksi
emme pyri toverillisessa'kilpailussa
rakentamaan sellaisia järje^öjä, joi­hin
me kohdistamme luottamuksem­me.
Samaan aikaan meidän tulisi
yhdistyä yhteisien komiteaih ja neu­vostojen
välityksellä, voidaksemme
tehokkaammin taistella parempien
palkkojen jä muiden parannuksien
[ puolesta. Hankkia- sellaisia ' refor­meja,
mitä työläiset haluavat ja^ mi­tä
voidaan nykyisissäkin oloissa
saavuttaa. Jos metitä innostaa työ­väenluokan
yhteiset edut, kuten ai­nakin
pitäisi innostaa, niin sen luu­lisi
kannustavan meitä pyrkimään
eteenpäin.
Loiseläjäna oleva johtajisto
Minulle on.selvinnyt sellainen i l ­miö;
että meillä on tässä maassa
joukko yksilöitä, jotka näyttävät
ajattcilevan unioiden päätarkoitukse­na
ole\'an vain sen, ^Uä ne voivat
saada yliotteen työläisestä ja hänen
ammatistaan. Keskittäen mahdolli­simman
suuren vallan unioiden joh­tajien
käsiin ja tukahduttamalla jo­kaisen
itsenäisyyden ilmauksen, mi­tä
saattaa rivijäsenien keskuudessa
ibnetä. Niin ollen ei ole ensin­kään
ihmeteltävissä se, että työläis­ten
keskuudessa ilmenee sellainen
käsitys, että unioiden johtajat, or-ganiseeraajat
ja. edustajat yksilöinä
'inrat enemmän ^tmpuvaisia turvaa­maan
oman' taloudellisen ja yhteis-konnällisen
asemansa, kmn huoleh­timaan
yleensä union jäsenien yfa-
Tyoläiset Canadassa oivat tulleet
suurissa joukoissa ehdottomasti
tymättomiksi AFL:n unioiden kal­taiselle
nniomsmflleL Tnhannet työ­läiset
ovat menettäneet kaiken laot-dessakin;
Tämä vuorostaan johtunee
siitä, että tällä kertaa on vallitseva­na
tilanne, jolloin työväki ei ole
erittäin innostunut, käymään avoi­mia
taisteluita kapiitalisteja vfstaan.
Kun ei ole esiidtymäasiä todellisia
tehtäviä, niin $iIloin ei useinkaai
teoreettsesti jakseta asioita kylliksi
suurella permpohjiaisuudella Karkin
ta. Senpä vuoksi lecs^ketaan mene­mään
ohitse hyviäkin ^tilaisuuksia,
jolloin voitaisiin saavutlaa tuloksia
työväen ai^atillisen l|ikkeeh hy­väksi.
• ; •".
Kommunisteina me aietamme eh­dottomasti
etutilalle pl^äärän ja
siihen johtavien tekijäu kehittämi­sen.
Me pyrimme välttamiään kaik­kia
ristiriitoja aini!|[iatillisenvliikkeen
keskuudessa jä pyrimme niiden
eheyden ja yhten^yyden saavutta­miseen.
Annamma kannatuksemme
kaikille sellaisillej liikkeille, jotka
käyvät todellista luokkataistelua ka
pitalismia vaslaaö; Toisaalta vas­tustamme
sellaista imioiden politiik­kaa,
mitä vanhoilliset byrokraatit
harjoittavat, että liittoutuvat kapita­listien
kanssa työläisiä vastaan.
vSiis yleensä fialuainnie toimia so­vinnossa
'kaiI3aalt^jä'^mitä moni*
naisimpien ryhmien : j a aineksien
kanssa niin kauap, Icun järjestöt jä
niiden jäsenet taistelevat työväen
yhteisten etujen puoipsta.* Mutta he­ti
kun havaitsemme^ sellaista, että
työväen yhteiset edut heitetään tai
uhataan heittää syrjään, ja tilalle
nostaa joidenkin yksilöiden tai kop-lakuntain
edut, niin silloin me ase-tiimme
ankarasti vastustavalle kan­nalle.
tamuksen'^ kahden maan yhteisiin
imioihin, jotka tässä maassa ovat
naamioidut "kansainvälisten" unioi­den
nimellä. Mitä nuo järjestöt ny-yään
tekevät, poistaakseen tuon,'
tyytymättömyyden ja -voittaakseen
jtakaisin sen luottamuksen, minkä ne
ovat menettäneet? Työväen imioita
on yleensä pidetty vapaaehtoisina
järjestöinä, mutta eräät Canadassa
olevat amerikalaisten unioiden edus­tajat
ja virkailijat yrittävät tehdä
kaikkensa, pakoittaakseen työläiset
liittymään jäseniksi vain määrätyn­laisiin
unioi^in. Kykenemättöminä
säilyttämään jäsenmääränsä entisel­lään,
tai hankkimaan lisää jäseniä
unioon onnistuneiden taisteluiden
kautta, unioiden johtajat sensijaan
turvautuvat peloitteluihin, laati­maan
j uonia työvbimanoStajien
kanssa, "kutsumaan" lakkoja, pal­jastaen
nimiä ja käyttäen kaikkia
mahdollisia keinoja koplansa, koos­sa
pitämiseen. . ^ '
Minä pahoittelen että n^nun on
;taytynyt näihin seikkoihin kajota,
mutta tilanne näyttää minusta sel­laiselta,
että vaikeneminen ei enään
voi tulla kysymyksefen. Ne jotka
aikovat etuilla työväoiliikkeen vä­lityksellä,
täytyy joutua paljastuk­sen
alaiseksL
Miksi meillä on canadalaista
tyoväenliikeUä?
On olemassa erittäin selvät pe­rustekijät,
jonka vuoksi meillä ta*
lee olla erillinen työväenliike Ca­nadassa?
Juuri tästä syystä ovat. Icommu-nistit
joutuneet vanhoillisissa uniois-sa
kaUcerasti vihatuiksi. Samalla ta­valla
kui^ meitä vihaa koko porva
rillinen yhteiskunta; Mutta taistele­vat
ja tietoiset työläiset yleensä an­tavat
liikkeellemme kannatuksensa,
vaikka eivät itse 'olekaan kommu­nisteja.
Ja kaikkialla missä näin ta­pahtuu,
ovat työväenjärjestöt kaifc
kein elinvoimaisimpia ja kykeneviä
käymään katkeria--taisteluita riiata
jiä" vastaan- ' -
Vaild^ ilmeiset' tosiasiat ^ osoitta­vat
tällaista,' niin siitä huolimatta
eräänlaisten unionistiien taholta har­joitetaan
mitä likaisinta parjausta^
ja valheiden levittämistä kommunis­tien
pyrkimyksistä. Ja useassa ta­pauksessa
tuollaiset parjaukset saat­tavat
jatkua aivan puoluejäsenten
saapuvilla ollessakin, ilman että nä­mä
ryhtyisivät puolustamaan Koin
L " Sentähden että on olemassa tu­hansia
työläisiä Canadassa, jotka
vät tule liittymään amerikalaisiin
imioihin, ja jotka tulisivat jäämääsi
järjestymättömien tydläistm suu-
(Jaticoa Smnella Jshmlla)
munistipuolueen ja sen jäsenistön
kantaa ammatilliseen liikkieeseen
nähden. Sellainen menettely ei ole
oikein. Jokaisen. puoluej äsenen tu­lee
olla siinä määrin tietoinen puo­lueen
ammatillisen liikkeen poljltii-kasta,
että kykenee torjumaan puo­luetta
vastaan heitetyt, useimmiten
aiheettomat syytökset. Usein liian
paljon kainostellaan puolueen, kan­nan
seilvää ilmaisemista.' Kun esim*
joltain taholta tehdään syytös, että
kommunistit pyrkivät "valtaamaan"
jonkun union tai ovat mahdollisesti
jonkun union "kontrollissa", toimit­sijoina,
puhujina t a i ' huomattavana
osana jäsenistöstä, niin tuollaista
seikkaa jotkut pitävät ikäänkuin r i ­koksena.
Jopa puoluejäsenet selit­televät,
että "ei asia niin ole", ^•ei
me halua kömmuniömia tyrkyttää"
jne
Kun asioita ei tunneta, niin hä­vyttömyyksien
edessä joudutaan
auttamattomasti alakynteen ja kai-kenlabet
räyhääjät ja asiain tahalli­set
vääristelijät pääsevät Voitolle^
Tässä suhteessa kuitenkin pitäisi
saada aikaan sellainen muutos, että
solvaajat joutuvat leimatuiksi häpeä­paaluun.
Usein syytöksien tekijäin
,pma , persobnallbuus saattaa olla
hyvin kyseenalainen. Saattaa olla
eräissä tapauksissa silläkin tavalla,
että solvaajat ovat joskus, h>isissa
oloissa joutuneet tosissaan tekemi­siin;
vallankumouksellisten työläis­ten
kansisa ja koettavat tilaisuuden
tullen kostaa kommunisteille.
Miten sitten Jn tuon "arkaluon­toisen"
johtajakysymyksen laita?
Kelpaakö kommunisti ynion toimii­si
jaksi, puhu jaksi, järjestäjäksi, y.m.
luottohenkilöksi? Vai pitääkö siinä
ehdottomasti olla joku - "puoluee­ton",
joku noskelainen, puolipor;
vari, tai joku "teollisen vapauden
puolesta"' toimiva suunpieksääjä?
Siellä ja niissä järjestöissä, missä
jäsenistöi on edistysmielistä, on use­assa
tapauksessa korainunbtit jökt>
kaikissa tai useammissa luottotehtä-^
vissä. Kun kerran olemme kansain­välisiä,
niin/^ ottakaamme muista
maista todistuksia tälle väitteelle.
Ruotsissa ja. Norjassa, sekä myöskin
Suomessa on iuuri prosentti kom-^
munisteja'ammatillisen liikkeen joh­dossa.'^
Samoin on Imta Saksassa,
Tshekko-SIovakiassa, Ranskassa ja
Englannissa^ puhumattakaan Neu­vostoliitosta,
jossa koko kymmen-miljoonmnen
ammatillinen liike on
täydelleen kommunistien johdon
alaisena.
Koienkään ei siis tarvitse lahtea
X
CANADAN KOMMUNISTIEN TÖlMlNTA-TUNNVKSET
AMMATILLISESSA
LIIKKEESSÄ -
1. Järjestymättömien työläisten järjestänfinen.
2, AmmcUtiunioiden yhdistäminen nykyaikaisiksi
teollisuusunioiks, -
3, ' Cfmadan ammatti- ja -teollisuusliittojen yhdis­täminen
yhden ainoan ammattUiittokeskuksen (Con­gress
o j Labor) alaiseksL • •
4. Canadan ammatti- ja teoUisuusunioiden autq-nomian
(JUsenäisyydeny puolustaminefi,
5t Jokainen unio-osasto yhdistettävä koko Cana-
4aa käsittävään keskusjärjeistöön, sekä paikallisiih kes-kusneuvöstoihin,
6. Taistelu par^pien pallekojen, lyhemmän työ-päivän
ja ieMsuviMn, ka^sdllistuttamisen puolesta.
^7. Taistelu^ luökSiieji välistä yhteistoimintaa (n.s.
sovittelupolUiikkaa) vastaan. :
8. Voimakkaan väkemmistöliikkeeri muodosta­minen
ja sen lehdistön rakentaminen,
9. Kansainvälinen: ammatillisen liikkeen yhdistä­minen,^
, ••> • V ':['••:
10. Kapitalistisen jäi^jestelmm poistaminen; so­sialismin
rakentaminen.
meidän päätarkoituksemme ei ole
johtavien paikkojen valtaaminen,
vaati vallankumouksellisten luokka-käsitteiden
juurruttaminen työväen­järjestöjen
keskuuteen. Sikäli kun
jäseniämme ehdotetaan johtaville
paikoille, ei kommunistin yleensä
saa tehtävä?ftä kieitäytyä, vaikka toi­mensa
ohella saattaa joutua^h^
kin ankaran painostuksen ja va«Mm
älaiseksiv
Canadassa siis aivaif samalla ta­valla
kuin yleensä muuallakin kömr
munistien politiikkaa ammatillisessa
liikkeessä opitaan tuntema^ jonkun
ajan kuluttua kokolailla hyvin. Si­käli
kun puolueemme keskuselimien
ja jäsenistön taholta kyetään teke­mään
selväksi suhteemme ammatil­liseen
liikkeeseen, niin jonkun ajan
kuluttua ei enään kenenkään tarvitse
tukkapystyssä kuimnella sellaisia
i-äyhääjiä, jotka väittävät imionisti-sen
liikkeen, joutuvan perikatoon
sentähden, että kommunistit "pesiy­tyvät
xmioiden keskuuteen". Itseasi­assa
mitään "pesiytymistä" ei ta­pahdu,
vaan unioiden keskuudessa etsi virkapaikkoja tai mitäan^^j^^
olevat jäsenet mielipiteeltään muut- soo^allisia etuja^ Päinvastoin iyi^i
julkaisemme tiivistettynä siitä kym­menen
pääkohtaa tässä lehdessä.
Ryhtykäämme oikein innolla^ kä«
sittelemään edessämmp olevia Canä-v
dan ammatillisen liikkeen tehtäviä. , ,\.
Silloin saamme ^ l l a vakuutettuja,
että siinä laukeaa meille ^ sellainen ^ •; ^
työala, joka ei lamiaannuta,r^ vaan
innostaa riieitätaisteliMta toiseen.
^ly^ft^l&l, palkka- j a työsuhteissamme,
sekä järjestymättömien tyoläutien ' ~ ' ^
jarjestäinisessä on meille ensimmäi­set
alkutehtävät, joihin yojmme jo- . 'r-
Ikäinen käydävkäsiksi. Meidän ei au­ta,
säikähtää eteemme tulevia tyo-taisteluitJa,
vaan päinvastoin niiden
kautta pyrkiä saavuttamaan paran­nuksia
oleviin oloihin, sekä hankki-^
maan lisää työläisiä jäjpjestöihimnaä^
Kaikkialla mbsä puoluejäseniäni-me
on, tulee heidän ponnistaa voi-tuiaän
näiden talpudel^isten taiste­luiden
eteenpäin > viemisessä ja voi­ton
hankkimisessa. Se on parhain;
keino osoittaa vastustajillemme;, m i i -
lä tavalla kommunistit toimivat am- \
matillisessa liikkeessä. •:Mt-:,eaxaMCr:y^^^^
m
punastumaan, tai kainostelemaan si­tä,
jos jonkun jär|/e8ton tai union
toimitsijana «mkommunisiL. Hän
osaa täyttää velvoHisuuteasa yhtä
kunnollisesti tai paremminkin ktun
joku ^puolue^n** henkilö. Mutta
tuvat kommunisteiksi. Ne jäsenet
mitä meillä tällä kertaa puolueessa
on, heistä oa. hyvin huomattu d&a
jo pitkiä aikoja kuulunut unioiden
jäsenyyteen. *
Toisessa' paikkaa lehteämme jul­kaistaan
Canadan rautatieläisten
union presidentin artikkeli. Joka
osoittaa erään tyypin ammatillisien
liikkeen toimitsijoista, jotka eivät
pelkää vuorovaikutusta kommunis­tien
kanssa. Vieläpä hän omaksuu
suurimmalta osalta ne pyrkimykset,
mitä Canadan Kommunistipuoliieel-la
on ohjeilmassaan tämän maan
unionistisen liikkeen kysymyksessä.
Sikäli kun vähemmän tärkeissä ky­symyksissä
olemme erimieltä, niin
niistä emme riitaa nosta. Ajanoloon
tulemme oppimaan töinen toiseltam­me^
ja pääsemme käsittämään, että
silloin kun johtavat periKkysymyk-,
set pn ratkaistu, 'niin pienistä kysy­myksistä
aina voidaan sopia. :
Sellaiset ainekset jotka kaivavat
esiin kärpäisen kokoisia kysymyksiä
ja yrittävät niistä jsynnyttää riita-kapulan
järjestöjen toiminnan tu­hoamiseksi,
ovat Icokemattomia, köy­hälistön
Juokkataisteluim viskattu­ja,
d^sen keskuudessa kasvaneita ja
varttuneita henkilöitä. Nämä sdkat
painettakoon visusti mieleen silloin,
kun pyritään edistämään Canadan
ammatillisen liikkeen kehitystä nii­den
ohjeiden •perusteella, mitä Kom­munistipuolueen
viides komrentsioni
meille viitoittL Päätöslauselma täs­tä
asiasta julkaistiin Vapauden pals-bjilla
viime kesänä, j a taman ohella
väenluokan yhteisetu on meille jo­kaiselle
oleva etutilalla;. Työstänir
me ja tehtävistämme unioiden pal­veluksessa
oleirnme oikeutetut otti- '
maan vain sellaisen korvauksen, mi­kä
oh välttämätön yleiseen toimeen­tuloon.
Mutta se on jokaisen jär­jestön
sisäinen asia, joka'ei työväen , 't
yleisiin kysymyksiin saa vaikuttaa,
Tämän maan ja koko maailman
ammatillisen- liikkeen yhdistäniiseii
kautta me vöimpie parhaiten tais­tella
kapitalismia vastaan. Sten kaut- 7~
ta me yabvistamme työväenluokan \
yhtei^ä voimia kukistamaan koko
kapitalistisen riiston. Tässä suh- r *-.•
tees3a meillä on selvä tie ja selvä ~
päämäärä^ jossa ei ole erehtymisen .
mahdpllisuuttf. Sitä seuraten xae "
tänäpäivänä rakennamme .pohjaa'
Canadan ammatillises;sa liikkeessä, ä
joka kehittyessääp tulee aikanaan •
johtamaan koko maan tuotannollbta .\
koneistoa. •' '•; '•, _
Milloin tämätapahtuu, siihen u >
voimme vastata venäläisen bolshevii- \ "' A
kin ja tunnetun ammattiyhdistysmie-hen
tov. A. Losovskin sanoilla^
;•„-, S
Aikaa emme tiedä, miitta yksi seik­ka
on selvä r mitä voimakkaampi;;
lujemmin yhteeMiittynyt, jouhta-vampi
j a fay^kkäävämpi tyoväenliik-^
keen vallankumouksellinen sivusta
on, mitä objektihds^enmiin ^todelli-suuteen
pemstuvasti) me komntums»
tit andoinune voim2»uht^tyovSaii-luokan
sisalla j a sen ulkopuolella
sitä pikemmin ihnusjryssaavnte*
taan kommunistisen yhteisl^iiuiaB
kehittyneessä muodossa.** ' \
^ , ^ - <'m
-Mm'