Vapaus, December 19, 1929

              p^^i^ I tJQ. 296-^ 1929
. että -saatfEuni afen*
^ A r t h u r i n -L^t
iBsla kerättiin täal'
a olisi aina yhtä
^ sanoinalehdis.^
aähiekat olevan Jais-tääm
. Olisi pai^,
niubkeen eteenpäin
työvainib metsät-ö
Jssä. On useampia
ymparistöUlä. vaan
montakaan miestä
Kettua unioh kort-
.P^en:- on monta
iÖ:u-syitä olisi ko-
Näyttää­pä
chsi kohsntele-itifioissä
ratsuissa-sensä.
kuuluvat ni-etkaä:
vähän ajat-i?
e .W!itä:te Oikein
lettekö te initään.
näytä teidän mei-imän
enempäii ^a-tÄ
nämä vanhem-
Eivät a,siak£een io-epä
sitä tavatajui.
KaiV3rl:;,i;;.
sr
R.
issa' lehCeäiiiuic
ilaiaesta:-Luther
ön saav.uttaniit •
tuloksia mtsieii
ialajieh- Juojana..
lilee yähhaankin
senä tieto, että
ä' '"ilim'epuutai:.
elaä. vertoja eii-
Tik^iSelle. ja
vöstolilton niaar
' suuitempi kilit
Amerikalle
i "VVIadiniirovitv;!
aityi 1857 Rja
ista puutafhar;
'yääh.läpi kim.
isettui Koslovin
ih läänissä) pc-,
isen puutarhan.
6»..virstan pää-
V. 1900 lähelle
ujestissä, missS
iutärhär^sa vie'«
n'imf pööijarlfa
i'JlQ--aösjatih;ia'.
kieitä lälifeisy^i
ii^"-Jn«itskl&'.:
^9p''-käsittävä'n
iriilien hMfel^-
lÄlääiehimoälslJ:.'
aätr6iUaj*e:le-i:
'»"55födit)stbliit6ri/;\
ät«!laätti ainoa ! i
täanlai«iä..:awj'
sateasetti';:tno v
'Ja<i'<: tiedemies;'.
' Venäjän-'-ita^ä s i
!5i5?n,„.,lAioUfVr
i^Jbjeyia." itiÖ^^^^
'.»pettymysten ;
;n hänen on-is2ä
tuloksia
'aitTärkein'
nän kaukais-isissä
maissa
h\ ristisiitos. .
tfeleinine tar.
iodeja, valal-iytarinölllsteii
kasvaja, rae-lillä
ja Kau-iMaliä:"
i-isti.
ViUiiia ka.<t-i
heäiBicasvi-.
i3äiäista v i i -
illariÄ •"Poh-
Iefti"V;mikä
jliiiari min­iä
j a , antatt
iäisiä" viiiji-
••MiilitoK^' •
i :kehittänyt
tä, kylmää
tä mahteli-iilitofi
älu-,
i Mitshuriri'
teytti Pöli.j..
Amygdalb.*;
sen Arnvg-nytti
sitöii
ikä kasvaa
in ainakin
ria satoja
lääkeöpil-
Mitshurin
i 'aprik•oo-
>telän ho-iiyÖs'mai-
'
^^"•k^sVa-
Mitshuiin
ön"- siiuri-lÄitS
fier-liisia
,he-
• el löydy
öijassa ja
kan' kös-öaavutuk-a.
rut-tii.
tään liie-iliaiSet
ja
tääs ei-d;
viihdy
Jiimatran
i, piöni-äö
var-anssa
loi
ölöiliiro-fäliaises-älitttöiät
a i t i ^ -
vm kes-öTjätta-
IMKEENHOITAJAN OSASTO
appäristön
Olemme lähettäneet Port Arthurin
kauppaan^uusia juuri Suomesta saapu­neita,
^kirjoja. Käykääpä valitsemassa
itseUenne hyvaa 3^^^^^^^ lukemista Jos oö-tatte
«joidul^^^^ tuttavillenne, niin os-takaa
sieltä hyvä kirja.
Torstaina, jouIuKuuri 19 p:nä ~ Thur., Dect 19
«TYÖN J O U W SAAPUNUT
arvokasta julkaisua tahtovat, kiirehtikää tekemään tilauksmne sillä
saapunut lähetys on Vaan 300 kpl. Hinta 60 c
M a t suoritettava
iÄar5vit2seIisfi 's i:i=rtSääa aTv°oi"mSia' Stilie»jä? *s?e"u»r»ä avkkirtjla^nep^iTtoua^;d len' iin ettei meidän
i . VapaudeiL uuden talon ja koneiston ylöslaitto' on sitäpaitsi vie-hyt
melkoisesti varoja, mikä edeQlyttä" on, itapausi vie
suuksien ripeätä täyttämistä. "
jirvoisaan suosioon.
. a molemminpuolisten velvolH-buljemme
siis ylläolevan asiakkaidemme
Litkkeenhoitaja.
itertainen. Kymmenen päivää tämän
jälkeen voidaan korjata' ylimmät
tehdet. Siten saatu sato on ensiluok-iftisen
voimakasta. Tämä Mitshu.
Hnin tupal&aiaji on sUnä määrin
hyvätuoksuiista, ettei se vabnistet-taessa
kafpäa mitään niitä lisäk-ieitä,
joita kaikki tupakkatehtaat
ji(enompia lajeja muokatessaan käyt­tävät
j a jotka vahingoittavat tupa-icoitsijöldfen'terveyttä.
Mitshurinhi
tUpalckalajin. viljelys on 10 kertaa
iiiottavämpaa kuin mahorkan v i i -
: ponista Mitshurinin luomista te-oUfeiin
.'tärkoi^ksiin soveltuvista
kasvilajeista mainitsemme ruusupen­saan,
jöste Baadaan kallista ruusu-flijyä.
Bulgariassa Kasanlikin laak-iosso
kasvavaa.kuuluisa ruusulaji, jo-
, ka antaa O.0Q3 prosi ruusuölyjä ei
viihdy kylmässä , ihnanalassamme,
el ede Krimillä. Risteyttämällä
Mainitun Kifianlikin ruusun meillä
menestyväii kieltaisen, persialaisen
jiiusulajin kanssa sekä täten saadun
tiiusulajin intialaisieii "Multiflera"
tiiufiuni kanssa, kehitti Mltshurin
ruusulajin joka kestää kylmän tai-f
emme ja antaa Q.004 pros. korkea­laatuista
ruusuöljs^.
Yhtä huomiotaherättäviä ovat M i t -
shtuinin saavtittikset uusien omena-:
iöumu-, i)äärynäf kirsikka-, vadel-ttft-
y.m,Jajien luojana.,
: MitS ensinnäkin tulee meillä en-ii€
stään löytyviin omenalajelhin fcu-ten
antonövilaiseen, anlsiomeniin
ir.m. ovat ne vähäarvoisia, verrattain
iielposti pllaantuvm ja hubnosatoi-äla
useihin ulkomaalaisiin omenala»
jelHin verrattuina. Mitshurinin luo-ina
uusi •: äntonovilainen omenalaji
oir ensiluokkaisen hienomakuinen ja
^ilyy tuoreena ja - pilaantumattoma-i
i i uuteen satoon astL Mitshurinin
4hlsldmenalajeihln ei talven .kulu-eäsa
muodostu mitään kitkerää ma­kua.
Eräs niistä bn puolta suurempi
tavallista lajia ja voi sitä alkeelli­sesti
pakattuna kuljettaa kuinka pit.
to matkoja hyvänsä liman että se
kölhiinttineenakaan pilaantuu.
Hyvin suosittuna risteyttämislaji-
Mitshurln on käyttänyt satoisaa,
iiakkasia kestävää kiinalaista omena
iJiiuta. Risteyttämällä sen kanssa
iiart^ita ainerikalaisia, ranskalaisia
englantilaisia j a krimlläisä omena-puulajeja
oh Mithuirin syimyttänyt
iiseita uusia ^Imässä ilmastossamme
kasvavia parhaitten ulkomaalaisten
veroisia omena lajejia. Kaikkiaan on
Mltshurin kehittänyt 31 uutta me­nestyvää
omenalajia. Näistä 19 lajia
vetöä vertoja, "parhaille ulkomaitten
omena lajeille.
.Uusien päärynälajlen . luominen
tuotta MitshurihlUe sangen paljon
Vaivaa. Ailcaisemmin meillä löytyvät
Päärynäiajit olivat varhain kypsy­viä
fesäpäärynöitä, jotka viikon pa-rinsäilyvät.
Ja Joiden arvo senvuok.
fil bh vähäinen. Talvipäärynät tuo­tiin.
osalösiKrImUtä,oasksl Ranskas­ta
jäviardnkin jälkimäiset olivat hy­vässä
hUinassa. . _
Ensifflälset Mitshurinin yritykset
olivat, tuloksettomia. Vasta risteyttä­mällä
ulkomaalaisia i^ärynälajeja
ussurilaisten vilUpääryiaälajien kans­sa
sai"" hän luoduksi useita todellisia
talvipäärynälajeja, jotka evat ma-
^^unsa puolesta parhaitten - ulkomaa-iäisten"
jÄänrnöitten veroisia ja säUy-vät
payon kaiuemmin aikaa eivätkä
Vähimmässäkään : määrässä pilaan-aii
keräykseä. aikana saamistaan ko-läHduksista^
^bs kesä ön noiihaaBsen
Ifimmih eivätkä ifiärynät ennätä
T^SPssa puissa, otetaan ne syyskuun
^ussa pois 5fitu%ii^ kovina raakilei­na.
JOiiluktitissa ne ovat kyPslä", her.
kuUisexi näköisiä ja makuisia sekä
Slilyvät tucnreina Ja raikkaina tal­ven
loppninf sen jäjaan kun ulko-
^^aalaiset päärynäiajit pilaantuvat
meiiiä jo hdnUkuuh alkupuolella,
yhtä «uurehmbiäa tulokäa on Mlt-^
^otin-saaoat luumujen, kirsikoiden,
Väd61mieiL ; !vieläi& pihlajanmarjo-ii^
iOcin' Jalästaaiisessa. Knikkiaan on
MitshoHn kehittänyt 13 nötta pää» -
Isnäik^^v^j^tä. nnmt» - mitta luu-mulajia.
kymmenkunnan kirsikka-lajia,
useita pähkinälajeja. samoin
vadelma — y.m. marjalajeja.
Edellä ottamistamme esimerkeistä
lienee lukijaUe käynyt selväksi, että
parhaat tulokset on Mltshurin saa­nut
risteyttämäUä etäisten maiden
kaukaisia sukulaiskasveja keskenään.
Näiden jälkeläiset helposti soveltu­vat
uusiin ilmastollisiin-, maaperä-,
y.m. olosuhteisiin. Jotta jälkeläiskas-velssa
tulisivat vaUitseviksi "van­hempiensa"
hyvät ominaisuudet, oli
siitoskasvien oltava eri-ikäisiä ja eri
määrässä yksUöllisesti kehittyneitä.
Tällä perusteella esim. ussurialainen
villlviiriimarjapensas antoi jälkeläi­selle
vain kykynsä kestää pakkasta,
huonontamatta uuden kasvin hedel­mien
makua. Juurilla on suuri vaL
kutus kasvien ominaisuuksien siir­tymisessä
siemeniin. Vain harvoin
Mithurin käytti risteyttämiseen ok­sastettuja
(ympättyjä) kasveja, häi­den
juuriosa kun tavallisesti siirti
siemeniin huonoja ominaisuuksia
Niissä tapauksissa, jolloin kasvien
ollessa eri lajeja ei tapahtunut he­delmöitymistä
siitepölyn avulla,
Mltshurin käytti "vegetatiivlsta: lä­hentämistä",
S.O. oksastamista, jos.
sa juuriosaan jätetään sen oma leh­distö.
Sekä latva- että juuriosa jou­tuvat
täten vaikuttamaan toinen
toiseensa, niin että siitostolmitus nii­den
välillä ennemmin tai myöhem­min
tulee mahdolliseksi. Täten syn-tylvät
useat Mitshurinen aikaan­saamat
välimuodot, esim. omenan ja
päärynän, päärynän ja kirsikan y.m.
yhdistelmät.
Jos syntynyt uusi kasvilaji oli pe­rinyt
huonoja ominaisuuksia (Mlts­hurin
kykenee päättämään sen kas­vin
ulkomuodosta), käytti hän niiden
poistamiseksi kasvin yhden osan yh-teenkasvältamista
toisen kasvin
kanssa. Siten esim. eräs uusi pää-rynälajl
oli vähäsatoinen ja kypsyi
liian aikaiseen. Sen latvaosaan kas­vatettiin
yhteen päärynälaji, jolla ei
ollut näitä huonoja ominaisuuksia,
seurauksena oli, että edellisen hedel­mät
tulivat jälkimäisen muotoisiksi,
satoisuus lisääntyi ja kypsyminen
tapahtui paljon myöhemmin.
Oksastamista ei Mltshurin koskaan
suorita täysl-lkäisiin puihin. Ifönen
kokemuksensa mukaan siltä on huo­not
seuraukset. Nuoret taimet saavat
kasvaa "omilla juurillaan" suhen
asti, kuiöies alkavat kantaa hedel­miä:
Esim. uudet omenapuunia-jit
oksastetaan hänen taimitarhas­saan
vasta sen jälkeen, kun ne ovat
jonkun kerran hedelmöineet ja täl­löinkin
yksinomaan kilnalaLslin ome­napuihin,
joilla ei ole osoittanut o-levan
huona viakutusta uuteen he­delmälajiin.
Uuden lajin ominaisuuksiin vai­kuttavat
myös keinotekoiset syyt ei­vätkä
ne aina ole yksinomaan "van­hemmilta"
siirtyneet. Erääseen uu­teen
päarynäpuulajiin ruiskutettiin
5 vuoden ajan 14% sokeriliuosta.
Sen hedelmät_tullvat huomattavasti
sokerilAoiseramiksi kuin toisten sa-manlajisten
puitten hedehnät, ja
tuo ominaisuus siirtyi sen siemenien
kautta pysyväisesti uusiin taimiin. .
Uusien lajien taimet Mltshurin
kasvattaa vähän muokatussa, koh­tuullisen
lihavassa maaperässä, jo­ten
taimien kasvua ei keinotekoi­sesti
Jouduteta. Mitään suojeluslait-telta
talvikyhiiää vastaan ei myös
käytetä joten kasvit alunalkaen
kalkin puolin . soveltuvat luontaisiin
Vain hetken sama kuva silmän täyttää
ja ihmiselämä käy ennallaan^
vaikk' usein kyllä pettävästi näyttää
kuin eivät olomuodot muuUuiskaan.
AVm saattaa hetki olla raskas, raafM,
niin toivotonta kilvoitus }a tyo,
ei liikkuvan näy kehityksen vaaka
jos kuinka siihen punnuksia lyö.
Vaan sitten taas kuin sattumalta aivan
kaikk' ahdistuksen siteet laukeaa
ja hetki antaa aikain, töitten vaivan
ja enemmän kuin tohti odottaa.
Näin eikö viskelekin puolin, toisin
vaan onnenoikut purtta kohtalon
ja historia synny sattumoisin '
kuin ulapalla leikki aallokon?
Ei! Pintaa värjyttää voi tuulahdukset
ja kuplat kuohahdella saUumoin,
vaan pohjavirtain vakaat taivallukset,
ne eivät synny eikä sammu nain
Ne luopi kansa itse, kansan tahto,
joukoissa seljentyvät tiedon lait,
toimiiko sitten että kuohuu vahto
tai painaa uoman voimallansa vait.
Hitaasti vaihtuu aika, vakaumukset
ennenkuin luovaan kypsyy toiniehen,
jiiin syvällä ön juuret^ tottumukset
ja siteet harhojen ja vääryyden.
Saa kauan aatteet parhaat ilmaan lyödä
ja innonkädel puurtaa juurellaan,
saa monet tehdä toivotonta tyÖtä,
unhoitus, kärsimykset palkkanaan.
Vaan juuTra-aatos kansaan, itsestänsä
käy virta painamaan ja aukee tie,
se nähtyänsä ehdot elämänsä
he sääntelee ja voittohonsa vie.
On säilyneenä'harha, vääryys, suurin,
työkansan orjuus, päivään selkeään,
niin syöpyneenä tuhansin se juurin
on koko ihmiskunnan elämään.
Se säännelty on laein, nimeen Herrati
ja kahleiUf tyrmin, piinoin, pistimin •—
ja tämän ihmispolven vielä kerran
ne painaa tahtoo käsin verisin.
Vaan myöhään! Kapinoi jo harmaahapset,
haudankin pohjaan totuus kajahtaa
ja äidin maidossa jo sylilapset
vapauden tulen verehensä saa.
On ollut kooinä taas, sen orjat huokaa*
ja ylimystö ylpee orjistaan,
vaan sortui sekin, senkin verimuuri,
jäi historian synkkä muisto vaan.
On ollut Rooma taas, sen orjat huokaa,
sen ylimystö turtuu hekumaan,
on aika tullut, ?— muureja sen luokaa,
se sortuva on nyt jo vuorostaan.
•\Uljasta tietää, että maailmassa
"Roomasta irti" on jo palanen
ja siellä rohkeana toiminnassa
jo kansa vapaa, lutnsa voiltoinen.
Uljasta näfidä, ettei sortuneetkaan
maailman yhdistettyyn voitiialian
ja että muun ei vuoksi taislelleelkaan
kuin rauhansa ja aatteen mahtavan.
On uijast' olla oikeuden puolla
ja miesnä silloin kestää — mitä vaan,
niin, vakaumuksen vuoksi vaikka kuolla,
ei pettää veljtään, ei otettaan.
AKVPÄIVIÖ.
. I -.1
Koko maailman raatajasiskoille ja
veljille!
TAISTELUTARMOA VUODELLE \m
toivptta
CANADAN TYÖLÄISNAISEEN LIITON
SUDBURYN OSASTO
Jo kyllin on sorrettu meitä,
On piinattu, vainottu on.
Siks' käymme me taistelon teitä.
Mi meidät vie voittohon.
; j ' Kokemusta' omaava supmalaineh
(Palvelustyttö, mieluumniih henkilö
. jjjka ospa vähäö<fn englanninkieltä.
I ' •' ' -(298
' • ' ^ " ' " 337 John Street,
Sudbury, Ont.
SIISTIÄ HUONEITA
544 Lagaucbetiere St., Montreal
U/Eloranta
PARTURI SAMASSA TALOSSA
(Tr
A H A A
S U O M E E N
Kurssi Suomen M:i(kaa
joituksemme alussa mainitsimme, le­vittää
muun toimintansa ohella
väestön keskuteen lähes "satatuhatta
uutta hedelmäpuu- ja marjapensas-tainta
vuosittain.
olosuhteisiin. Helppo on talonpojan
kasvattaa Mitshurinin kehittämiä
hedelmäpuita. Ne eivät nim. vaadi
minkäänlaista erikoishoitoa eikä
.puiden satoisuus ja hedelmien laatu
silti muutu ja hupnone.
Mitshurinin perustamassa kokeelli­sessa
taimitartiassa jatketaan edel­leen
uusien hedelmä- ja marjalajien
yjn. luomista j a soveltamista keski­sen
Neuvostoliiton olosuhteisiin- M.m
on usean vuoden aikana koetettu r i i ­siä
saada meillä menestymään-
Monisteluosasto. taaskin. Josta M r -
Havaintonsa j a kokemuksensa Mlt­shurin
on julkaissut noin 300 tieteel­lisessä
kirjoituksessa. Suuren mesta­rin
ja tiedemiehen aatteet ovat siten
levinneet kautta maailman. Tekipä
Canadan hallitus ennen maailman­sotaa
loistavia tarjouksia saadakseen
Mitshurinin siirtymään Canadaan,
jossa hänen luomlaan hedelmäpuu-lajeja
kasvatetaan laajoilla aloilla.
Tsaarivalta el kopeekallakaan tuke­nut
Mitshurlnia hänen varoja nie­levissä
kokeissaan ja Mltshurin sen-vuoksi
oli usein melkein leivätönnä.
Harvat suomalaiset lienevät Mos­kovan
maanviljelysnäyttelyssä ke­sällä
1923 kiinnittäneet huomiota
Mitshurinin UimeelUsten puutarha­tuotteiden
näyttelyyn. Ne salvat siel­lä
koriceimman palkinnon ja sitä
seurasi Kansankomissaarien Neuvos­ton
dekreetti 24 p:ltä marraskuuta
1923, jossa tunnustettiin Mitshuri­nen
perustaman laitoksen työskente­lyllä
olevan "yleisvaltakunnallinen
merkitys". Ja Neuvostovalta luovut­taa
vuosittain useita kymemniätu-hansia
ruplia laitoksen toiminnan e-delleen
jatakmlseksi ja kehittämi­seksi.
HATKAILUAKOTI
Siistejä hiloneita saatavana.
EMIL JOHNSON
76 Edmond Lane
SUDBURY ONTARIO
A. FoonneF Ltd.
11 Elm St Sndbnry, Ont.
KIINTEIMISTÖLAINOJA ,
HENKI-, PALO,, TAPATURMA-,
AUTO- J A A K K U N A L A S I -
VAPUUTUKSIA
Artbnr'Labti* snom. lukeapnUinen
Lähellä C. N . R. asemaa
. Telefooni 532
IPARENT
118 DURHAM STREET.
PHONE 14S4
Sähkö-, putki- ja läm-mitystyötä
Sähköuuneja,' pyykinpesukoneita js
tarpeita.
NOPEA J A HYVÄ PALVELUS-olipa
iso tai pieni työ
SUDBURY ONTARIO
Canadan Dollarista
Lähetyskulut:
40c lähetylcsistä alle $20.00, 60c
lälietyksistä $20.00—?49.99, 80c
lähetyksistä $50.00—$79.99 ja
$1.00 lähetyksistä $80.00—$100.00
sekä 60c jolcaiselta seuraavalta a l ­kavalta
sadalta dpilarilta.
Sahkosanomalahetyksistä ovat lä­hetyskulut
$3.50 lähetykseltä.
Suonien rabaa ostetaan. .Kurssi
$2.45 sadasta Smksta.
Tehlcää lähetykset o.sotteella:.
Box 69, SUDBURY, Ont.
Laivapilettejä. myydään.
Tiedustakaa pilettiasloita
THE ROUND LAEE
S t O ^
TARZW£LL ONTARIO
PaikkaknnDan asukkaille: Tämä
on teidän lähin varastopaikka röo-katavaralle,.
jauhoille ja rehuille,
rauta. y.m. tavaralle. Jos jotain
haluatte j a meillä ei ole sitä va­rastossa,
hankimme sen teille.
Voitte tiednsfcella. Farmituotteita
vaihdetaan tavaraan. Ehtoja an­netaan
tunnetuille kundeille. Ta­vallinen
postipalvehis. :;
Ja& B. TarzireV
Vapaudelle' ottavat rahavälityk-siä
vastaan myöskin:
VAPAUS
PORT ARTHUR BRAIVCH
316 Bay Streetj
Port Arthur, Ontario
AINOA SUOMALAINEN
ja •
SUURENNUSLIIKE
Toronto>sa, Ont., 318 Queen St. W.
Mr V. Terho
Pubelin Ad. 0070
(Mototta
)että vain 1/10 Kanadan suomalai­sista
hallitsee suullisesti j a kirjalli­sesti
englanninkielen? — Oitta syy,
jos niiri on! Niin kovapäistä suo-malalBta
ei olekaan Kanadassa, j o l ­le
emme voisi opettaa kirjeellisesti
laajaa englannin kurssiamme vuot­ta
pikemmin j a esperantoa muuta,
missä kuukausissa. Lähettäkää osot>
teenne j a 10c, niin pidämme huo­len
lopusta. (12-26
Suomen Kieliopisto,
Terijoki, Finland
(12-26)
A. V A L L E Y
OPPINUT SUOMALAINEN
HIEROJA
antaa parantavaa hierontaa sydän-
|ala, vatsa-, selkä- y.m. kivuissa
Toronto Steam Baths
128 Peter St., Toronto, Ont.
Tunnit: Keskiv., torst. 4 ip.—11 i
Perjantaina 1 ip.—11 ip
Lauantaina 1 ip.—2 ap.
Sunnuntaina 9 ap.—4 ip.
Uusi ajanmukainen höyrysauna! Ja muulloin:
avattu yleisön käytettäväksi kolme ay R.VI. „ « „ j «s. p„i. u i . , a^a-a
kertaa viikossa: Tiistaina, Ricbmond St. Puh. EIgm 6893
na ja lauantaina, 1—12 yöllä.
toimitaan suomlaisille
U.MATTSON
391 King St. W.,
Puhelin Waverly 4328
Kello 6—9 ip.
TORONTO ONTARIO
Dmotus
O. VIITANEN
Canadian hotellin Alakerrassa,
4:jiis Ave., Cochrane, Ont. |
v.wf?n2 sulkeutua arv. yleisön
tuimi ""'l*J^>H*^„^-|8"os'09n hyvällä työllä ja kohteliai-
Suomalainen
NaispartUri ja
Kähertäjä
(Tr. 1-211 suudella. Kauneushoitoa myös,
Kaikki ne lienldlöt»!
jotka tiedätte olevanne meille
asunto ja ruokaveQkaa, huomau
tamme yielu, että hyväntahtoisesti
suorittaisitte veikanne heti tahi
tämän vuoden l o p i i y n mennessä.
Marrask, 28 p. 1929. (Tr 261
Olga ja V. Kangas,
1134 Note Dame W.,
Montreal, Que.
ELSA GLADE
im
K E R T T U REUNANEN
279 Queen St. W., Toronto, Ont.
SUURIN J A AJANMUKAISIN
RUOKALA
VI
^ ASIOIMISTO
HttOML 108, Hnn» C l
PaheUa ^189. P.O. Box II
A S U D B U R Y . ONT.
, . LakiulbiU, atI«ysjo|a,i
kaa«aIaUpapcr«ita, «nrtofalatti
JKiiBtetmb^UIaeJa
HMOJi
Hiiiigö Seppälä
Antaa hierontaa Alayon saut
/ joka arkipäivä
9---11 ap. 2^9 ip.
Tuleo IcoUa mjroskla pyydettBeca^
341 Antweii> St. Pabella 1 9»
Sudbiiry, Ont
Pärturiliikk^^
Joka sijaitsee
82 Elm Street East ^
ivastapäätä Regent teatteria
Suosittelee puhdasta ja byvtÖ^^^i
palvelusta; '
Äe Salminen P
Sudbuiy Ontary
PÄLLOHUONE f
Matkailijakoti
CAFE
439 QUEEN ST. WEST
(Spadina j a Queen Sts. kulmassa)
TORONTO, ONT.
Hyvä ruoka ja kahvi. Suomalaiset
leivokset. Tervetuloa I
Suomalainen liike
välittää teille
Puhelin: Trinity0386J,
33 Robinson Street,
ALANKO COAL
Toronto, Ont. •
SUOMALAINEN
KÄHERRYSLIIKE
318 Queen St. W. (toinen kerros)
TORONTO. ONT.
Kaikkea alaan kuuluvaa työtä
suoritetaan kohtuullisilla hinnoilä.
(19-26
Sulkeudun suosioonne
Miss H. Lindross
Puhelin Aä. 0070
961—863 St. Aatoin* St.,
Montraal, Qa«. V-NISULA
ja MATTILA. emT^^-'
t
•ui
•}iQwdy")'
Airiöä i\^hhist^ii I S ^ ^
V I
mm
Sudbury, Ont-^^^^:
^MATKAILUAEiBÄ
l i
i i i '
2 CJhemin Du Pont S f c i ^ K ^
Peter ja Richhtond Sta kulmassa
VAATIKAA
alkuperäiaa Sandvik
(ht^ihiiiiiiP
THE FINNISH BÄKERY -V:>':^
Valmistaa leipää i a leivoksia. Taiioaa yldsSn kSytetUiiltSt^'
Ulkolähetykset toimitaan täsmäUiicati •::;:^^f THE FINNISH BAKERV. 1
Box 229 M. Raitanen, omistaja KirkUaa Lifc^ lÖ^^
mm, '0m
Robert Undforan S A U ^
_ _ _ _ KMIO'^^ SftÄ-'?-.--!,,,-......
11 illalla. — Lauantaina kello 1 päiväUä kelfo 6 sunnuntalaamitii». ^ * ^1 .f - %
Avoinna: Keskiviikkona j a perjantaina kello 1 päivälift t ^ t l t ^ i||ip35#
Box 23. Kirkland Lake, Ont.
IM
mm
VAPAUS MONTREAL BRANCH
: 1196 st. Antoine St.,
Montreal, - Que.
AARO KIVINEN
Kirkland Lake, Ont.
JOHN VUORI
South Por«cupine, Ont.
CHARLES HAAPANEN,
Osuuskauppa, Timmins, Ont.
JOHN WIRTA,
957 Broaview Ave., Toronto, Ont.
DAVID HELIN,
en paikkakunnilla Kes&i-Ontariossa
Terä No. 132x1 3-8x48 on so­pivin
talvikatkasua varten.
Olemme: juuri saaneet mei­dän
Ruotsin tehtaasta suu­ren
lähetyksen näitä sahoja
ollen niissä uiidet leveät pu-ruhampaat
selcä erikoisen
ohut selkä. Näitä 'sahoja on
nyt myytävänä kaikissa joh­tavissa
r a u t a k a u poissa.
Myöskin suosittelemme mei­dän
Ruotsalaisia viiloja sekä
sahatyölcaluja.
SANDVIK CANADIAN
LIMITED
410 St Nieholas St^
Montreal, P. Q.
PALLOHAAU
PARTURI
Lindforsin saunan yläkerrassa. Pal­lot
pyörii, tuklca lyhenee j a parta
siliää. (Tr.
AARO KIVINEN>
Box 23, Kirkland Lake. Önt. ;
iv 0
mm
Suosittelen y l ^ P n käyte^*^ ^^^i väkBL;-:-•Maito- maokaat*;-i»i^i^5p|i
dasta., :.Kbtifn^«jO'pafettttfiBil
The Readers of the
"Vapaus**:
Patronize only those conceripu?
that advertise in the "Vapaus*! and
ehcburage their neighbors td do
likewise. In thia way we sapport
our own concem and also «nable
it to «erve the advertisera for their
money*s worth.
We lunre Imilt onr orgaoLciitoto
throngh co-operation by, yrhieh
means only vte can ,forthet 4eveIop
i i . For that xeaaon, let na-^nöt f<n^
get the 'Vapaus** ^^Tettiseks.''.