Vapaus, December 17, 1930

              Keskiviikkona, jouluk, 17 p:nä — Wed., Dee. 17 No.
bujjiiM. Out., kaiHtn», {XiUt tunoBaUi. j( tujitittiiaJi jubUpciTUiä.
oi Fioaiib Voiken ia Cvudm. PobUiIied «Uilr «t Sadbarr, OnUrto.
^ . ^ VAPAUS (Liberty)
Po« Otfle«^Dep«nmect. Otu«<, u lecvDd eU» CURCT.
v - - ^ * * ? ^ . * ^ » « t i » i BK » u i , 7Sc per eol. incb. IfiBimom cbvft for tiDcU ia»ertioa, 75e. The
' i i i ! r ^ *»» **** «JtertMag atleainui «mooc ibe FmniA people m CUud».
.; ^f*"****»*»» fcaattori, fcuj«fanpp« {« paJno omuu U J M M Elo StreetilU.
H i l o i s t a riippuinallomia lyöväenjvät vikisten tietoisen fascistipörva-o
l i - 1 riston mukana, mutta menevät
k u m m i n k i n . Ja elleivät he meni­si,
niin fascistiporvarislo näv-ttäi-
_ t : KaMtori 1038. — Toimiiaf S36W. — Kiija«npp» 2387W.
r i p j t Ptflcp Oob »ark, advertitemraU. etc.) 1038 — Editor S36W. — Boolutot» 2»7W.
OtOc». Bookrtore sad Prinsrfjop: V.p.ai BuilJioe. Elm Slreet-
41HjiMia to >« M^rmcd: V.p.us. P.O. Box 69, Suubury. Oot.
listoja. Sitäkään ei porvaristo
^i sallinut, ellei se olisi ollut va­kuuteltu
siilä, ellei niillä saadi'
ainoatakaan edustajaa valituksi
Porvariston ja noskelaisjohtajien
vaali-ilveilyä täydensi se, kun kom-inunisleillakin
oli mukamas omat
vaalilistansa, jolta voi ulkomaille
, ja omille tietämättömille -joukoil,
leen puhua "vaalivapaudesta" ja
. -kansanvallasta", jotka olivat vii-
V^^l^^t^. J*'"?*» -«*» wt««rt« «ti.lni5i.eeti Urjeeteenne, kirJotukM aoiltllcc» liikkeen» mC lokakuUH alusSa SUOriletuiSS»
tXifoeiuJliielU nimelU. J. V. AblqTirt. liikkeepboit»}». .Suomen vaaleissa käytännössä tun-
|lcniättomiä asioita.
1 Porvariston voilonkirkunan taka-
:na näkyy kuitenkin varsin selvästi
: svvä pessimismi. Porvaristonkaan
lehdistö ci voi salata sitä tosiasiaa
' J u i U i i n viikkoja sitten lähelli tain ahtaissa puitteissa kulkenut että sen talous menee suurin^aske-
C . S. J : n tp. komitea osastoille eri-i
n Qikeistomara-kysymyksen käsit­telystä
osastotoimiman elvyttäjänä
>i huutia. Lasketaan liikkeelle
huhu jonkun epäilevän porvarin
murhaamissuunnitelmasta t. m. s.
(kuten esim. K a l l i o n murhasuun
nil^Ipia viime k ^ ä n ä ).
taakseni jotakin alusvaatteita täytyi
minun kieltäytyä muutamista päi­vällisistä.
Täten jouduin minä l o p u l'
ta elämään paljaalla leivällä ja
margariinilla. Uudesta puvusta ei
uskaltanut ajatellakaan.
Mutta k u n kului 26 viikkoa, niin
loppui tällainenkin elänaä. Minulle
ei enää annettu mitään avustusta,
mutta en saanut mitään työtäkään.
Minun täytyi mermä köyhäinhuolto-virastoon.
Pitkien tutkimusten jäl-koisen
kiertokirjeen siitä, miten
tärkeätä on, että järjestön johdon
v i i m p kesänä hyväksymä päätös
l a u s e l m a taistelusta oikeistovaaraa
V48^an joutuu asiallisen ja perin­pohjaisen
käsittelyn alaiseksi jo­kaisessa
osastossa. Kiertokirjees
9ä erikoisesti huomautettiin siitä
e l t ^ osastojen tulee, kysymystä kä­siteltyään,
hyvjäcsyä asiasta vastaa­v
a n l a i n e n p a i k a l l i s i a oloja ja pai
k a l l i s e n osaston toimintaa koskeva
p ä ä ^ s l a u s e l m a ja lähettää se toi
mctinpanevalle komitealle. Lu­kuunottamatta
Toronton osaslor
päätöslauselmaa ei tp. komitea tä­ähän
olennossa ole vielä saanut tie­t
o j a yhdeltäkään osastolta tämän
kysymyksen käsittelystä. Vapau­den
ipaikalliskirjeistä kyllä näkyy,
ctta j o i s s a k i n muissakin osastois­sa*
kuten ^ i m . Port Arthurissa
on asiaa käsitelty ja että toisissa
taas iiankkiudutaan siihen, mutta
useimmista osastoista ei tämän ky­symyksen
suhteen ole mitään kuu­l
u n u t Tällainen asiaintila on
omiaan osoittamaan, että se ar-vostelu^
niinkä C S J : n johdon hy­väksymä
päätöslauselma antaa
osastotoimintamme puutteista ja
heikkouksista, pitää paikHansa, ja
eitä toverien on ponnisteltava en^
tislä enemmän näiden puutteiden
j a heikkouksien korjaamiseksi.
H u o l i m a t t a porvarilehtien va­kuutteluista,
joiden mukaan kapi­talistinen
pulakausi on Canadassa
j o päättymässä ja sen tilalle astu­massa
iakayuosina vallinnut kapi­talistinen
"kukoistusaika", puhu
. vat kaikki merkit siitä, että pula
ei suinkaan ole päättymässä, vaan
että se päinvastoin syvenee n o p e i i ^ ' ^ aa
a ^ l ^ i n . Määrärahat, joita Cana-
\vdan hallitus on luovuttanut muka
lyptlömyyden lieventämiseksi, ei­vät
ole vähiihmässäkään määrin
v o i n e t pysyttää työttömyyden ala­ti
laajenevaa kasvua. Yliä suu­remmat
pikkuporvaristonkin piirit
joutuvat välittömästi kärsimään
k a p i t a l i s m i n kriisistä. Niidenkin
keskuudessa herää tyytymättömyyt­tä
oleviin oloihin. "Huono aika",
j o l l a i s t a kapitalistinen Canada ei
o l e ennen nähnyt, kolkuttelee uh­kaavana
oville.
T u o l l a i s e n kehityksen luonnolli­sena
seurauksena on — kuten kom­munistiselta
taholta on usein viit-telty
— luokkataistelun kärjisty­minen,
valtavien luokkienvälistcn
yhbe^törmäyksien läheneminen ja
puhkeaminen. Niihin valmistumi
ncn asettaa työväen taisteleville
järjestöille entistä suurempia ja
vastuunaiaisempia tehtäviä työ­väenluokan
kaikkien voimien ko­koamiseksi
ja järjestämiseksi; työ­väen
puolustus* ja hyökkäystaiste-l
u i d e n menestyksellä suorittami­seksi.
TäUaioien tilanne vie Canadan
Suomalaisen Järjestönkin kokonai­suudessaan
ja sen jokaisen jäsenen
erikseen paljon kiinteänmiin kiiin
ennen luokkataistelurintaniaan.'
jGanadan Suomalainen Järjestö on
suomalaisten työläisten luokka-henkinen
kulttuuri- ja sivistysjär­jestö.'.
O n selvää, ettei se verrat-sivistys-
j a valistustyö, jota jär-. Iin alaspäin rappeutuu^ I vat tulleet hyljätyksi. (Jos sc
jcslömme aikaisemmin on suorilta-; suudcn p u l a laajenee j a terävöityy,» . ^. , . ,
Sosialifascistit saavat fascistien Jisen sain mitättömän summan. Nyt
l u v a l l a näytellä vastusluspuolueen ° " "^^^^^ kieltäytyä ei ai-osaa,
jotta heillä olisi suuremmat
mahdollisuudet rauhoittaa työvä
keä. Mutta fascistiporvarislo ko­koomuspuolueen
johdolla johtaa
myös sosdem. johtajia pysymään
vissesisä rajoissa. Kommunistila-kien
käsittelyssä noskein ryhmä sai
äänestää vastaan, kun ei siinä ollut
sitä vaaraa, että sanotut lait olisi-.
nul, rnää vastaa nykyisiä oloja.! maataloudessa vallitsee kireä pula
Tämä lyö on vapaulcllava vuo-1 lyöltöinyys on Suomen oloissa en
sien kuluessa siihen kasvaneesta i nen kuulumaton, ulkomaisen luo-sosialidemokraallisesta
painolastis-j lon saanti kiristyy siitä huoli­ta
ja työnnettävä uusille, avaram-»: matta, että lainoista maksetacp
mille laduille. Valistustyö o n ' s u u r i a korkoja. Suurin osa'työ
muuteltava päivän luokkataistelu- väkeä on työllöniyyden, lyöpalk
tarpeita vastaavaksi, saateltava sci-.kojen alhaisuuden ja lisääntynei-lai-
seksi, että sen vaikutuspiiriin j dcn verojen ahdistamana suures-joutuneet
järjestömme jäsenet'sa hädässä, samoin köyhä talonpoi-muutluval
kunnollisiksi, tietoisiksi; kaislo, jota ahdistaa ennen muu-luokkalaislelijoiksi
Canadan työ-1 ta suuret verot ja velat sekä mcl
väestön vallankumouksellisella rin-! sätöiden supistumisen aiheuttama
lamalla. [työttömyys. Mitä enemmän nämä
Tähän tählää järjestön johdon J tekijät vaikuttaval, sitä enemmän
I
1
lyväksymä päätöslauselma "taislc- j porvaristolla on syylä pelätä työ-lusta
oikeistovaaraa vastaan". Ja väestön ja köyhän lalonpoikaiston
se on tällä hetkellä se tärkein oh­je,
jonka esittämiä ajatuksia kä
vallankumouksellislumista. Por­variston
tietoisin fascisliaines;
siiteicmällä jä toteuttamalla osas/ suurporvaristo, suurtilain omista:
lomnie ja jäsenemme löytävät lu-jjat ja niiden agentit ajavat joh
jan pohjan uudelle, tehoslelulle I donmukaisesti fascislista ohjel
loiiuinnallecn. Siksipä onkin lä-: maansa, mikä merkitsee lyötäte-raän
ohjeen käsittely niin tavatto-1 kcvän väestön painamista sellai
man tärkeätä. sen diktatuurin alaiseksi, ettei se
Osaslojemme jäsenien kMulee ankarammankaan taloudellisen pu-uscin
valitlavan sitä, elleivät hc risluksen ahdistamana voisi l i i:
ymmärrä mitä se oikeistovaara oi­keastaan
on. Oikeistovaara on vir-kehtiä.
Sitä merkitsevät nyt hy­väksytyt
kunnallislakien huonon-taus
ja pyrkimys, joka himmenläi' nukset, sotatilalaki, tekeillä oleva
"lyömaalcrrorilaki" jne.
Osa porvaristoa (n.k. "edistys­mielisiä"
ja ruotsalaisia) vaikeroi
j a kiemurtelee fascistien laitto­muuksien
takia. Heitä pelottaa
luokkataislelukäsittcitä, edenläa
meitä luokkalaislelusla, vie antau­tumiseen
luokkavihollisen hyök­käysten
edessä, jopa kollinaan
luokkataistelun kieltämiseenkin,
sosialidemokratiaan, jonka mielestään liian nopea meno fas-cistiseen
diktatuuriin. He niene-
SIIS
johtajat ovat yhteisrintamassa por­variston
kanssa työväenluokkaa
vastaan. Tällaisten ilmiöiden
esiintymisiä osaslotoiminnassam-me
ei ole vaikea löytää, jos käy­tämme
ohjeenamme päätöslausel-
"taistelusta oikeistovaaraa
vaara olisi ollut, olisi joku tai joi­takin
sosdem. edustajia jäänyt
pois eduskunnan istunnosta, kuten
viime joulukuussa yhdistyslain
huononnusten aikana). Nyt nos-kejohtajat
työväen edessä vanhurs­kaasti
lyövät rintoihinsa kerskuen,
vastustaneensa mainittuja lakeja
Tälläkin tavalla he voivat työväen
eräitä osia pettää, vaikka tosiasia
on, että he ovat aikoja sitten an­taneet
fascistiporvaristolle lupauk­sen
kannattaa lapuan liikettä
"kommunisniin hävittämisessä".
Näiden lakien hyväksyminen
osoittaa, että fascistinen nntama
Suomessa, ainakin työväen riistä­mistä
koskevassa kysymyksessä on
eheä aina äärimrnäisistä fascisti:
aineksista sosdem. johtajiin asti.
Ainoastaan työväen lujan, alhaal-tapain
luotavan yhteisrintaman
kautta on mahdollista saada ai­kaan
taisleUi fascislista diktatuu­r
i a ja kapitalismia vastaan. Muu­ta
keinoa ei ole. Nykyisin on työ­väen
puolella näennäisen hiljaista.
Kuitenkin saamme porvarien ja
noskelaislcp lehdistäkin lukea joka
päivä työväen etujoukkojen tais­teluista.
Nekin niukat tiedot osoit­tavat,
ettei taistelu ole lakannut.
On vain ajan kysymys, m i l l o i n se
voimistuu ja kasvaa .valtavaksi
joukkoliikkeeksi, joka lopuks'
murskaa fascislispn järjestielpiän
j a kapitalismin vallan.
noastaan F>äivällisistä, vaan vieläpä
osittain leivästäkin. Ja olen ilänyt
ikahdella mallaskahvikupilla, jot­ka
kortteeri-isäntäni antaa minulle.
Tjötä ei ole. Mitä pitää nyt tehdä?
Mennäkö kerjäämään? T a i . . (Sak­salainen
työläinen Bernhard Sch-ultz.).
" E l s a K., työtön, hyppäsi eilen ka­navaan.
Hänen ruumiinsa oimistut-t
i in vetämään ylös ja haudata."
"Työläinen E r i k P., joka erotettiin
perjantaina työstä tehtaan sulkemi­sen
takia, h i r t t i i t s e n i talon u l ­l
a k o l l a . " (Jokapäiväisiä uutisia Ber­l
i i n i n lehdissä.)
Mikä. työntää sadottain Saksan
työläisiä itsemm-hiin? Työttömyj^s,
puute, nälän luinen koura. Youngin
suunnitelman mukaan pitää kaksi
sukupolvea 59 \'uoden aikana maksaa
120 iniljaardia markkaa. Youngin
suunnitelma on orjuuttava Saksan '
kansan vuoteen 1988 asti.
Edelläolevat lausunnot puhuva:
meille korutonta mutta vakavaa kiel­tä
työväenluokan asenaasta eri
maissa. Järjestyminen kaiisainväli-seen
kommunistiseen liikkeeseen r a ­kentaa
soUdarisuuden, jonka kaut­ta
voidaan yhteistintataassa esiin­tyä
imperialistisia rosvoja vastaan.
Neuvostoliitto on maailman proleta­r
i a a t i n isänmaa, luokkataistelujen
esimerkki, jota meidän on tuettava
ja pidettävä esimerkkinämme.
Onko uskonto yksityisen asia
niaaiiqia työläisten kavaamana
selvyyttä jäsentemme keskuuteen,
osotlaraaan miten vastaa osaslo­jemme
toiminta nykyisiä oloja
luokkataistclurintamalla ja anta­maan
herätteitä toiminnan paran­tamiseen
ja tehostamiseen. »
Päätöslauselmien tarkoituksena
on kiinteästi, paperilla, ensiksikin
näyttää missli kohdin toiminta on
ollut heikkoa ja virheellistä ja toi­seksi
merkitä ne tehtävät, joiden
suorittamiseen on käytävä käsiksi
Kapitalistinen järjestelmä on maa­ilman
mitassa joutunut taloudelli-vaslaan".
Näiden kysymysten j^een ja- poliittiseen umpikujaan.
. . 1 .j 1 • I Luokkavastakohdat ovat tulleet jyr-kollektuvmen.
osastojen kaikkien j ^ ^ ^ ^ ^^^^y^^j^ Pääoma hyökkää
jäsenten yhteisin v o i m i n suoritta-1 f r i i s i n kouristuksissa orjiaan, työ-ma
käsittely on omiaan luomaan väenlupkkaa vastaan villillä raivolla
työväenluokan petturien, spsialifas-cistien
avustamana. Mutta työväen­luokassa
nousee yhä korkeammalle
tasolle poliittinen tietoisuus, yhä sel­vemmin
se näkee perussyyn kurjaan
.elämäänsä. Taloudellisissa puoliistu.s-taisteluissa
herää sen poliittinen tie­toisuus
j a se järjestää j a tiivistää r i ­vejään
kommunististen puolueiden
johdolla ratkais:evaan taisteluun ko­ko
kapitalistista järjestelmää vas­taan,
valmistautuu maailman v a l ­lankumoukseen,
vallan valtaamiseen
ja proletariaatin diktatuurin jull.';-
taimse.en.
Esitämme muutamia itse työläistcr,
ja jotka ovat velvoituksena j a tien , . , .^^ , ,. • ,^ , . i
. -n ikirjoittamia kirjoituksia, jotka luon-vutlana
osastojen rivijäsenille. \nghUvat sitä jokapäiväistä taistelua,
jota kapitalistisessa maailmassa käy­dään
työn ja pääoman välillä.
multa varsinkin johtokunnille.
Edessä olevina viikkoina valitse­vat
osastot uudet virkailijansa.
On tärkeää, eitä juuri ennen vaa­leja
lai niiden yhteydessä käy­dään
myös laajempi poliitliseila
a l a l l a liikkuva keskustelu osaston
toiminnasta oikeistovaarakysymyk-sen
pohjalla. Sellainen keskustelu
vastaavine päätöslauselmineen
muodostuu hyväksi evästykseksi
valitlavillo virkailijoille ja on
myös takeena siitä, että virkaili­joiksi
tulee niinitcltyä kaikkein so­pi
viminul lovcrt. Pitäköön s.iis
jokainen osasto huolla siilä» että
tp. komitean kiertokirje, jossa pai:
nostetaan oikcistovaarakysymyk-sen
käsittelyn tärkeittä, tulee ensi
tilassa toteutetuksi osaston laholta.
Kommunistilait Suomessa
Umpikujassa
"Minä olen vahva nuori tyttö,
joka olen valmis kaikkeen työhön,
suostun tekemään työtä pienemmäs­täkin
palkasta kuin muut, sillä m i ­nun
täytyy syödä. Minä tarjoa työn­antajille
palvelustani, he tarkaste­levat
minua päästä jalkoihin, k i i ­reestä
kantapäähän, kyselevät ja
tutkivat, tiedustelevat entiseltä isän­nältäni,
olenko minä todella sellai­nen
kuin sanon olevani.
He kyselevät, minkälainen on ter-:.
veyteni ollut viimeisen vuoden ajan.
olinko ottanut lomaa sairauden tai
heikkenemme. • Tehtailijoille ei ole
edullista pitää ruumUUisesU heikko­ja
henkUöitä. Kos^a kapitalistisessa
tehtaassa loppuun kuluneet 40—50
vuotiaat työläiset kykenevät tuottä-jjjaan
vähempaieLn, n i in tehtailijat o-vat
alicaneiet nyt nuorentaa työkun­nan
kokoonpanoa.
K u n työläinen heitettUn aikaisem­min
kadulle sen jälkeen, kun hän
todellisesti uupui raskaasta työstä,
n i i n nyt asetetaan yksinkertaisesti
vissi ikärarja. jonka täytettyään työ
lainen yksinkertaisesti erotetaan
työkykyisyydestään riippumatta.
jEJäntä e i tietenkään oteta missään
työhön. Tämä "ikänormi yhä ale­nee
ja on nyt 40 vuotta." (Työläis­nainen
Jenny Bormaim.)
Amerikassa on kaupunkeja, joissa
ei ainoastaan työläinen, vaan vielä-
I^ä palveluskurjtalainenkaan, joka
on yli SO-vuotias, ei voi 90-ssä ta­pauksessa
IQOrsta töytää työtä".
Ilman työtä ja leipää
"Englannissa o n nykyään y l i kaksi
miljoonaa työtöntä.
MaoIXonaldln hallituksen aikana
on työttömien luku lisääntynyt yli
puolella miljoonalla. Monet työttö­mät
käKivät nälfeä sen takia, että
työväen hallitus on riistänyt san­gen
monilta työttömUtäi avustuksen
siUä verukkeella, että he "eivät ole
k y l l i n tunnollisesti etsineet työtä."
Tällä tavalla poistettiin työpörssistä
muutamia satoja tuhansia työttömiä.
Nyt on yksin työttömiä h i i l e n k a i -
vajia yli 300,000 j a heidän lukumää­ränsä
kasvaa joka päivä, ^ ^ h t i k u u s -
sa tullaan uuden lain perusteella
pyyhkimään avustusta saavien lu-
Otsikossa olevaan kysymykseen tu­lee
rahallisesti vastata suoraan, ettr,
sitä se ei ole eikä tulekaan olemaan.
Mutta joku työväenliikkeessäkin mu­kana
ollut rupeaa selittämään, etti
kyllä se On ykJltyinen asia jos hän
uskoo ja käypi kirkossa, ei siihen
kenelläkään ole mitään sanomista,
se on, hänen omantuntonsa kutsu­mus
j a l o n h a n tästä kysymyksestä jo
^-aikyaamentä vuotta sitten puhujat
meille näin selvittäneet että ei saa
loukata kenenkään sisäisiäv tunteita.
M u t t a eihän ole tarvis kenenkään
sisäisiä tunteita s i l t i loukata, vaik­ka
selitämmekin, mitenkä asiat to­dellisuudessa
ovat. M a r x sanoi, että
uskonto o n ooppiumia kansalle, j a se
on sitä siksi, kun uskonnon tarkoi­tuksellinen
sisältö tähtää siihen, et­tä
kansa pysyisi tietämättömänä y h ­teiskunnallisista
asioista.
Jos nyt katselemme työväenluo­kan
näkövinkkelistä, joka on, että
työläisten pitäisi käsittää yhteiskun­nalliset
asiat, sanalla sanoen käsit­tää
sen aseman, missä me tänäpäi-vänä
elämme, siis koko kapitalisti­sen
riistojärjestelmän tunteminen
olisi väittärnätöin, ennenkuin olem­me
kykenevät taistelemaan sitä vas­taan.
Mutta kun uskonto pimittää
työläisten järjen, sanomalla, että
jos et ole kärsivällinen n i i n kuoltu-:
asi joudut helvetin tuliseen järveen.
Uskonto j a uskonnot ovat orjanoppia
sen nöyränä piimistä varten. Se
kieltää kapinoimasta Isäntäänsä vas­tan
ja kapinöimiseksi omistava
luokka selittää kaiken sen, jos työ­läinen
vaatii lisää palkkaa työstään,
selittämällä, että ei voi sillä palkal­la
iminkä hän saa tulla toimeen! "^I-säntä
el tietysti noin vain luovu e-duistaan
j a .jos työpaikassa on use-ampia
työläisiä, toiset seisovat yaati-muksensa
takana tietäen olevansa
oikeassa. Mutta joukossa on uskon­non
kalileissa olevia työläisiä, nim
heidän orjan oppinsa tulee näky­v
i i n j a he rupeavat selittämään, et­tä
se on synti kapinoida, häntä r u ­peaa
helvetin kauhu pelottamaan,
että jos hän yhtyy noihin toisiin,
menettää hän taivasosuutensa j a tie­tämättömyys
usein voittaa ja menes
lakonrikkuriksi, siis hänen uskonto-käsitteensä
ovat saaneet hänestä,
luokkansa petturin. Nyt ei tässä t i ­lanteessa
ole samantekevä minkä­laiset
käsitteet ovat työläisillä us-kpniiosta.
ne ovat astuneet joukko­liikkeen
eteenpäin pyrkimyksen tiel­le
j a jos annettaisiin työläisten oi-keuskäsitteitä
tässä tapauksessa vas­taava
tuomio, n i i n se olisi se, että
ei yksilöllä ole" minkäänlaista oike­utta
omata käsitettä joka sotii sen
oman luokan etuja vastaan. Marx
j a Engels vetivät johtopäätöksen
uskonnon suhteen, osottaen mihin
on työläisten pyrittävä löytääkseen
luokkansa. "Ihminen menettää us­konnossa
oman luonteensa, riistää
miehuudelta itsensä. K u n sitten us­konto
menettää historiallisen kelil-tyksen
kautta valtansa ihmisjärkeen
nähden, tulee ihminen huomaamaan
heikkoutensa ja avuttomuutensa.
Tällöin hänellä ei ole muuta pelas­tusta
-— jos h&n haluaa jälleen saa-yut'taa
miehuutensa — kuin jäittää
kaikki uskonnolhset aatteet j a pala­ta
vilpittömästi — ei "jumalan"
itsensä luo".
Työväenluokan vapaustaistelu vaa'
tii että, sen oman luokan jäsenet
myös vapautuvat sellaisten oppien
lumoista, jotka turvaavat yksityis­omistuksen
pyhää olemassaoloa. Vas­ta
vapautunut' ihininen löytää it­sensä
ja myös luokkansa. — b —ä.
^^Työlmsurheilijain
Joulu^* ilmestynjnt
Yllämainittu julkaisu on ilmesty­nyt
jo viime viikon puolivälissä ja
lähetetty tilaajille! Julkaisu sisältää
yli kolmekymmentä kirjoitusta ja
saman verran kuvia.
N i i l l e , jotka haluavat vielä jul­kaisua
sa,ada, voimme ilmoittaa, että
painosta oh jäleUä vielä satakunta
kappaletta, joten täytämme tilauk­sia
vielä sikäli kuin niitä saapuu.
T i l a t k a a siis heti tämän luettuanne,
että ette jää ilman. Jul|i:aisu maksaa
v a i n 25 senttiä postivapaasti. Tilata
voi joko Vapauden kirjakaupan o-soitteella,
t a i k k a Uuno Konnilta, o-soite:
467 Ontario St., Sudbury, Ont.
muim syyn takia- Minä nyökytän ettelosta vielä IGO.OpO työtöntä."
päätäni myöntävästi tai kieltävästi,
vastaan hymyillen ja mielistellen.
(Kaivostyöläinen Fleberi.)
Englannissa on työttömyyden no-jotta
voisin saada ainakin kaksi päi- / pea kasvu suurinuuaksi osaksi tulos-vällistä
j a yokortteerin muutamaksi - ta kapitalistisesta tuotannon ratsip-viikoksi.
. nalisoinnista. Neuvostoliitossa rat-
. Häikäilcmätlöniäsli Suomen fas-cisUporvaristo
toteuttaa fascislis­ta
diktätuiiriohjclmaausa. Dikla-t
u u r i v a a l c i l i a valittu edusktmla ei
chtinyi olla koolla puolta kuu­kauttakaan
kun s t ' >o hyväksyi n.k.
k«pitnunistil«iit, joiden kautta lyö
väeltä on riisletlu v. 1919 hyväk­sytyn
hallitusmuodon sekä voiinas-fca
olleiden vaUiopäiväjärjcsIykiten
j a vuaiilaiii ' mukaisfl oikr;-Ict.
Tycivätdlä on riistelty kaikki oikeu-da
il!5e«äi«;en julkiseen loimin-t
a a n : - yhdistymis-, kokoontumis-,
lausunto- ja painovapaus, lakko­ko
jkeus. J a vieläpä paikasta toiseen
n c i ^ U o - o i k e u s k in
Minä etsin isäntää, joka ostaisi
tjHini hänelle edullisella hinnalla.
Minä en tingi. Olen yalmis-J:aikkeen
. . . . Mutta "te ette ole' minulle tar-jjeeJlinen,
meillä tulee uusi menojen
sjpnalisoidaan teollisuutta maailmas­sa
ennenkuulumattomalla vauhdilla.
M u t t a tämä ratsionalisointi ei ole l i ­sännyt
työttömyyttä, vaan likvidoi­nut
sen kokonaan. K a i k i l l e on tun-
.Suofucn porvarislun h^lidrl kir­kuvat
nyt yhtenä kuorona suuresta
voitosta jonka hc saavuUiyat mu­ka
näiden lakien hv-väksymiscn
kautta. Asiallisesti ei työväellä
ole noita h a l l i t u s m u o d o n takaamia
oikeuksia ollut läliänkään asti
P o r v a r i s t o on laeistaan piinaamat­ta
pitänyt yllä mielivaltaa ttyö-f
vaenjärjcslöjcn hajoiluksel y. m. I j
M u l t a v a r s i n k i n ennen v i i n i r vaa;!
l e j a oli työväen it^M.äinen l a i l l i -
' . r . . . tjpskentelemmp 11 tuntaa. Naiset
ncn U.iininla fascistiscn porvaris- ansaitsevat viikossa noin 6 dollaria
tosi ja miehet noin 10. Tämä 60-tunti-sesta
työviikosta. Tällaista summaa
ei helpolla ansaita. Täytyy olla l u ja
, . tenseys, mutta me päinvastoin huo-varien
ja sos. denaokraatlien vaali non» nruan ja asnnto-olojen takia
supistus". — vastaavat työnantajat | nettua. että Neuvostoliitossa on puu-rauhallisesti.
^ "
Minä katselen heidän kylläisiä
pyöreitä kasvojaan, puristan käteni
n y r k k i i n , heidän vihan täyttämän
katseen heihin ja poistun. (Ameri-kalainen
työläisnainen Anna Clark.)
Tällaisia A n n a Clrac'keja on k a ­pitalismin
orjamarkkinoilla kymme­niä
miljoonia.
"Ikänormi"
"Kchruutehtaassamnic Elisabetto-te
työkäsistä.
" K u i n k a millä elän?"
--• Oikein huonosti. Olen 34-vuo-tias
poikamies. K u n minut erotettiin
työn puutteen takia, n i i n sain n a u ­rettavan
mitättömän avustuksen.
Beaver Lakeila jo hiih­detty
kilpaa —
Hyviä tuloksia
Viime sunnuntaina hiihdettiin jo
Beaver Lakella Jehun sarjahiihto-j
en ensimäiset matkat. Pojat osot-tautulvat
olevan jo näin alkutalvesta
hyvässä vireessä, vaikka harjoitella
ei ole juuri vielä voinut lumen vä­hyyden
tähden. Nyt hiihdettiin puo­l
en peninkulman matka ensi mais-teeksl.
Pakkasta pii toistakymmentä
astetta celsiusta, navakan tuulen
haitatessa hiukan. K e l i oli muuten
hyvä, joskin hieman haitallisesti vai­kutti
tuloksiin se, että r a t a o l i kier­rettävä
viiteen kilometriin kolmasti
ympäri.
Tulokset.
5 km. miehet
1. V. Salmienn, 17.31; 2. N . Piis­panen,
17,40; 3. A. Laamanen, 17.56;
4. L. K o l a r i , 18.18; 5. E. Tikkanen.
18.19; 6. L. Laine, 18.20; 7. T . ' T o r v i.
18.27; 8. A. Reinikainen (ikämies)
18.37; 9. E. Niskanen, 20.06; 10. H j.
i Laamanen. 20^6; l i . o. Niemi, 21.47;
12. T. Rauhala, 24.20.
Alle 18 T. nuoret
1. Paul Tapper, 19.13; 2. Urho
23 hiihtäjää, joka todistaa vaan s i ­tä
että hiihtourheilu elää seuras­samme
nousukautta. Nyt oli jo mu­kana
monta sellaista poikaa jotka
tulevaisuudessa antavat itsestään
k u u l l a , ja voivat milloin vaan käy­dä
tasavertaiseen kilpailuun kenen
kanssa tahansa. Jatkuvaa innostus­ta
vaan pojat j a tunnollista treena­usta,
n i i n tulevaisuus loistaa -sdes-sänne
kaimiina.
Yhtenä surun mttruna pysyy edel­leen
naistemme huono hiihtoon o-sänotto!
Nytkään ei nähty yhtään
naisimmeistä ladulla. Onpa todel­l
a k i n kummallista j a oikeastaan l u ­v
a l l a sanoen häpeäksi hiihtomaineel-lemme,
ettei tällaisesta hiihtokyläs-tä,
jossa miehiä j a nuoria on ladul­l
a joukkona, nähdä mukana yhtään
naista.
•Pitääköhän tässä oikein tosissaan
ruveta uskomaan että naistemme en­t
i n e n kuulu hiihto o n painunut van­hojen
m u i ^ j e n joukkoon. Näyttä­kää
naiset mihin -pystytte.
Ensi sunnuntaina alkaen samaan
aikaan eli klo 2 päivällä, hiihdetään
sarjahiihtojen toinen matka eli
Toronton uutisia
ILTAMA VAALITAISTELU?!
HYVÄKSI ENSI PERJAN-TAINA
DON-HAALILLA
Käynnissä olevan Kommunisti,
sen Puolueen kunnallisvaalikamp-pailun
rahastamiseksi pidetään en­si
perjantaina, t.k. 19 p:nä repä-sevä
vaali-iltaraa Don-haalilla. Tä­mä
tilaisuus pidetään mielessä ja
saavutaan suurilukuisena jouAko-na
Don-haalille. Joka mies kuin
sotamies!
S. J . osaston kokous on ensi sun­nuntaina
t.k. 21 p. 436 Spadina ave.
EsiUe tulee monta tärkeää asiaa, jo­ten
olisi mahdollisimman monen jä­senen
oltava saapuvilla. Kokous a l ­kaa
klo ? päivällä, siis jää hyvin a i ­kaa
mennä i l l a l l a puurojuhliin. Olisi
myöskin hyvä, jos kaiklti ottaisivat
mukaan jäsenkirjansa, siitä syystä,
että siellä on hyvä tilaisuus mak­saa
kaikki rästissä olevat jäsenmak­sut,
jotka nyt vuoden lopussa olisi
hyvä maksaa, sillä osastomme on
rahan tarpeessa.
Alakaupuhgin haalihomma alkaa
vihdoinkin olla ratkaisupisteessään,
ja näyttää kuin lopultakin päästäi-
.siin tuosta jiitusta. joka jo n i i n pit­kän
ajan on ollut murheellisena
painolastina täkäläisessä yhteistoi­minnassa.
Kuten viime kokouksessa
jo ilmeni on katseltu taloa no. iÖ4
Spadina ave., j a jätettiin asia johto­kunnan
j a puuhassa olleen komitean
kehitettäväksi. Paikkaa, on käyty
katselemassa ja huomattu että se on
koko lähellä oikeaa, kuin. myöskin
vuokraehdot ovat verrattain edulli­set
joka suhteessa.
K u t e n tunnettua, on talossa koko
paljon sisustustyötä, ennenkuin se
on asuttavassa kunnossa j a tarvitaan
myöskin koko joukon kalusteoa sen
kalustamiseksi, j a siksi onkin pää­tetty
kääntyä tovereiden puoleen
toverilainojen hankinnassa. Osaston
rahavarat ovat sijoitetut sellaisiin
yhteisiin laitoksiin, joista niitä ei voi
vahinkoa tekemättä vaatia iJois j u un
nyt, vaikkakin hiukan myöhemAihi
tullaan niittäkin tahoilta saamaan
rahaa. Siis kuten sanottu, tällä ker­taa
ei ole muualta saatavissa rahaa
k i l i n jäsenistöltä. Niitä " tovereita
jotka ovat ennemmin merkinneet
lainoja rakennusrahastoon pyyde­tään,
että he suorittaisivat osan tai
kokonaan merkitsemänsä summan,
ja sellaiset jotka eivät ole vielä mer­kinneet
lainkaan voisivat tehdä sen
nyt, kun mainittu haali-homma on
vain pienen rahasumman varassa.
Osasto menee takuuseen kokonai­suudessaan
lainaamistaan rahoista,
ja maksaa 6% koron kaikista l a i ­noista.
Kuten ymmärrätte tullaan
lainasummasta antamaan tavallinen
velkakirja määrätyllä ulossanomis-ajalla.
Joka vähänkään tuntee osas­tomme
taloudellista tilaa tietää i l ­man
sanomattakin, että osastomme
on vakavaraisella pohjalla. Ilman
kehumatta voidaan sanoa, että on­han
meillä kiinteää omaisuuttakin
sekä maalla että kaupungissa. Ja
k a i k i n puolin talqudellinen asema
on varma, joten ' rahat voidaan an­t
a a täydellä luottamuksella. Siis jo-kamen,
jolla on rahaa sijoittaa, i l ­moittakoon
siitä osaston rahaston­hoitaja
Toukoniemelie,' tai rahoja
kerrääyille tovereilie. niin piap on
alakaujjungilla yhteinen keskus, jo­ka
tyydyttää kaikkien tarpeen, ja on
kaiken lisäksi itsensä kannattavalla
pohjalla, — E.
kymmenen kilmetriä, ja nuoret täl­lä
kertaa lyhkäsempää matkaa. E i ­köhän
siihen mennessä jo tule vitiä
sen verran' että saamme isomman
hiihtoradan.
Lujaan harjoitteluun pojat, ja
ensi sunnuntaina yhtä suurena jouk­kona
k i l i n viime sunnuntainakin.
Tekonimus.
MoBtrealt
Jäsenryntäysiiltan
{ahkerasti toimessa
mistamisessa t i .
Ohjelmaa avustav
nat. Työttömäin
ma toimikuntakin
muutaman numero
tea on luvannut 1
set toimikunnat r
säänpääsy tulee ok
paa. Siis kaikki r
vielä jäsenenä pai]
sastossa, voivat jätt
kortin silloin sisäll
ainoa suomalaister
to Montrealissa jc
työläisten asiaa. S,
uoa osasto Montrez
nut ja tahtonut 1
kysymyksen eteen
nut työttömiä. Jä
on ainoa suomalais
nen osasto joka c
Mäkseen suurien
henkisen tason ko!
kien työläisten veh
S. J . osastoon. Tu
m i i n 21 p. kello 8
Työttömäin toti
pidetään entiseen
suurempaa joukkol
lenosotusta ei ole
vaikka kylläkin olL
asioita. Esitys ulki
siä vastaan kaupuj
kaupungin toimeen
alle on yksi' niitä
valtuusto on telm;
missään kaupungti
ei saa pitää ulkc
olkootpa nämä työ
koitsijoilla tai suon
laisia töitä. Vaiti
väittelyssä on käyr
la .se ulkomaalais
vallitsee. Myöskin
myksiä, mihin voi
25 tuhantinen ulkc
jaa, mitä tullaan
perheilleen, sillä k;
leet tänne siirtola
ruste.=!]la, mitä ulk
tan Canadan hy
kut olivat vastan
kööfc työhön C.P.R
takaisin vanhaan i
millä, sitä puolta
vaksi. Työttömäir
myöskin tällaisten
kitseipinen kokouks
valla osottaa solid:
teisymmärrystä ulki
sa, jotka nyt jo
ren osan Montn
joukosta.
Suomalaiset työtl
kin pitäneet kokot
muodostuneet enen
siksi; nyt vielä vj
komitea, joka tule<
le valmistamaan c
luonoksen. Englanr
päättäneet alkaa o]
sa kokouksissaan,
muodossa ei halut
kuluttaa. Myöskin
komitea päättänyt
matilaisuuden valr
tullaan pitämään
joten tästä tilaisui
dottaa yhtä suurii
laisuuksista, mitä n
. iut-j
Punatähti ja t
julkaisut ovat saai
paan. Koettakaapa
kia ne itsellenne, ;
Iäisten TaskukalenI
on satavana.
Naamiotanssit. -
huvitoimikunta jär
vän illaksi. Ajatelh
aiheita tähän tila
t&stä hauskin tilai
vielä on ollut, — .
Asiamieh<
rit, huolehti
ne levitykse
ton toimesta eslelly.
asiaa ei muuta se, että porvaristo
s a l l i vaaleissa esiintyä eräitä por
21.13.
Alle 21 vuotiaat
koska työssä ollessani ansaitsin kes- Luopa, 20.13; 3. Vilho Turpeinen,
kimäärin sangen vähän — 40 reichs-markkaa
viikossa (reichsmarkka on
20 c.). Minun täytji kolme kertaa!
viikossa käydä työpörssissä merkitse- j
mässä. Minun täytyi joka ker»a
kulkea Jalkasin työpörssiin 3 kilo-inetriä
j a kuukaudessa kulkea 72 k i ­lometriä.
Neijäsä viikossa menivät
kenkäni rikki, ^enkieni puolipoh-j
l s t a t u l i minun maksaa viisi mark-
.kaa ja sen takia i n l n i i n tuli kiel­täytyä
muutamista jÄivällisbtä. Os-
Joitain päiviä sitten julkaisimme lehdessämme Maxim
Gorkin kirjoituksen "Jos vihollinen ei antaudu — niin se
hävitetään". Alla julkaisemme Maxim Gorkin toisen kirjoituk.
»en "Työläisille ja talonpojille". Tämän kirjoituksen sisällän
lähetti Moskovan ammattiliittojen radioa&ema englanninkieli­senä
maailman työläisille äskeisen vastavallankumouksellisten
oikeusjutun aikana. Ja juuri tämän rat^iotiedpnannon per;us-teella
esitti Englannin "työväenhallitus" vastalauseen neu­vostohallitukselle.
Tulkoon siis meidänkin lehtemme ja heidän
kauttaan Canadan työläisten lap.jojen piirien tietoon syy, miksi
'työväenhallitus" protesteerasi.
L
1. N. Myllynen 19.32; 2. J . V i i ­n
i k k a . 20.13; 3. N. Kautiainen, 22.17.
JPttjat aiie 14 T. 1 km.
1. Taisto K o l a r i , 4.19; 2. T . Tam­minen,
437; 3. Urpo Koski, 5.11; 4.
P. Sillanpää, 5.13.
K a i k k i a a n otti kilpailuun osaa
Moskovassa tuomitsee Neuvosto­l
i i t o n työläisten j a talonpoikien kor­k
e i n oikeus henkilöitä, jotka ovat
järjestäneet vastavallankumoukselli­sen
salaliiton työläisten j a talonpoi­k
a i n valtaa vast^aan.
K a i k k i e n maiden, mutta varsinkin
teidän. Englannin j a Ranskan työ­läisten
tulee ymmärtää tämän sala­l
i i t on ajatus ja sen merkitys teille
senvuoksi, että kerran tekin joudut­te
tekemisiin samallaisten roisto­j
en ja petturien kanssa, joita nyky­ään
tuomitaan Mojovassa. Nämä
hnkilöt, jotka ovat teknillisiä spe­sialisteja,
oppineita ja Venäjältä
poisajettujen kapitalistien apurcita,
ovat tunnustaneet tehneensä usei­t
a rnitä iljettävimpiä rikoksia työ-iäisiä
vastaan. Käyttäen hyväk-:
«een tietojaan ja .^neuvo&tohalhtuk-sen
heille osottamaa luottamusta,
ovat nämä tuhotyöntekijät kaikin
keinoin vahmgoittäneet työläisten
v ^ t i o n rakennustyötä, sosialistisen
j yhteiskunnan rakentamista.
. He vaikeuttivat Neuvostoliiton te­ollisuuden
kehitystä. • TurmeUvat
kaiken, mikä oli turmeltavissa. Tuh­lasivat
rikollisesti työtätekevän kan­san
varoja j a voimia. Pyrkivät kai­k
i n keinoin vahingoittamaan maan
kansantalouden nousua j a kehitystä.
He loivat maassa keinotekoisen nä-iänhädän.
Koko heidän rikoIlise.T
ja häpeämättöniän toimintansa tar­koituksena
oli tehdä turhaksi neu­vostovallan
työ Neuvostoliiton talou­den
kohottamiseksi, saada Neuvos­toliitossa
aikaan kaaos, herättää
kansain joukoissa, varsinkin talon-poikaiston
k e s k u u d ^ a , tyytymät-törajTttä
neuvostovaltaa vastaan.
Tämän he tekivät niiden venäläis­ten
kapitalistien johdolla, jotka ovat
paenneet pois Venäjältä ja löytä­neet
asuinpaikan Euiopassa — en­nen
kaikkea Parisissa — ja jotka
tahtovat palauttaa oman valtansa
Neuvostoliiton työväenluokan j a ta-lonpoikaiston
vallai
On selvää, etteivi
taihjat ja pankkir
Iata takaisin Venä,
nyrkein ja tyhjin 1
K a i k k i e n kapiiai
maailmassa on san
tehtävänään on ra
työläisten työtä. S<
noUista, että Ver
ovat löytäneet Rar
nin kapitalistien k
matonta kannatust
koitusperilleen. So
and, Churchill, B
pääoman palveluks
kailijat tukivat täy
venäläisten rosvoje
dessä niiden tuhot
sa, joita Moskovass
san korkein oikeus
neet suunnitelman
tekemiseksi Neuvos
tei-ventionisodan
Hävittäjät tekivät
työtään helpoitta
1930—31 ajalla su(
hyökkäysten toimei
Summitelmana oi
vostovalta sotaan
manian talonpoikia
taan, jolloin Ranst
työläisten, j a talonj
nyt muka puolust
joita jo ennestään
juuttaa suurien
vojärjestöjen pääot
Sota on kapital
He tekevät kaiippä
tyvät suufssti työlj
heitä pelota uudei
vaikka he tietävät
vallinneen sodan k
ten leiäää sen rim
on. Ei kapitalistej
vielä tuhon omaksi
työläistä ja talonj