Vapaus, March 14, 1925

              J E S r oZ
-.csssssss
VAPAUS
SJsudbnryMa, Ont, Joka tiista!. torrtal j « UnantaL
ToimSttaJatt
A. B. MÄKELÄ. ABVOVAABA.
VAPAUS (Liberty)
The only organ of FinnliA Workers in Canada. Pab-
Usbed in Sudbury, Ont, every Tuesday, Thuraday and
^*E^Sered at the Port Office Department, Ottawa,
aa second class matter. -
General sdvertiaing rate» 75c per colj^uich, M i -
nimom charge for single insertion 75c. The Vapans
is the best advertising medium among the Finnish
People in Canada.
ILMOITUSHINNAT VAPAUDESSA:
. Naimailmotukset $1.00 kerta, $2.00 kaksi kertaa.
Avioliittoonmenoilmotukset 50c palstetunma.
Nimenmuutösflmotukset 50c kerta, $1.00 3 kertaa.
Syntymäjlmotukset $1.00 kerta, $2.00 3 kertaa.
Avioeroilmotukset $2.00 kerta, $8.00 kaksi kertaa.
Kuolemanilmotukset $2.00 kerta, $50c lisämaksu
iciitoslauseelta tai mulstovärssyltä. , ,
Halotaaritiedot ja osoteilmotukset 50c kerta, $1.00
kolmekertaa.
Tilapäisilmottajien ja ilmotusakenttuurien on, vaa-dittaessa.
lähetettävä ilmotushinta etukäteen. _
TILAUSHINNAT:
Canadaan yksi vk. $4.00, puoli vk. $2.26, kolme kk.
$1.50 ja yksi kk. 75c. , « i
Yhdysvaltoihin ja Suomeen, yksi 'k. $5.50, puoli vk.
18.00 ja kolme kk. $1.75. ; .
Tilauksia, joita el seuraa raha, ei tn.Ha lähettämään,
paitsi BEJamiesten joilla on takaukset
Tiistain lehteen aijotut ilmoitukset pitää olla kont­torissa
lauantaina, torstain lehteen tiistaina ja lauantain
lehteen torstaina kello 3.
Vapauden konttori ja toimitus: Liberty Bldg Lomc
St Puhelin 1038. Postiosote: Box 09, Sudbury, Ont
Jos ette railNin tahansa saa vastausta ensimaiseen
kirjeeseenne, kirjoittakaa uudelleen liikkeenhoitaja.i
persooiiallisella nimellä.
J . V- XANr:\STO, Liikkeenhoitaja^
Hiilenkaivajaliiton rappeutuiiiisesta
18:ssä piirissä
kirjottaa The Worker-Ieh<iessä Kid Burns Drumhelle-rista,
Alta., seuraavaa:
Tilanne Hiilenkaivdjajärjestön 18 piirissä on nope­aan
kärjistymässä kriitilliseicsi. Saadakseen itselleen
osankaan siitä työstä, joka iiykyään tehdään R^ichelissä
ja Femissä, joissa on alennettu palkkataksa voimassa,
-käsittelevät toistenkin CrovrsNest alueen kämpikköjen
miehet aivan vakavasti alennetun palidkatariffin hyväk-
«yiolBltf, . .
Ott feerras^aaa surkeaa nähdä, mitenH.fThe^I^
\jring»-ldidentanunikuun numeronsa lausutut, ,Grow8
Nest aluetta koskevat ennustukset ovat toteutuneet.
Mainitussa lehdessä sanottiin, että .palkanalennuksen
hyväcsyminen ja HiilenkaivaJBJärjestö^ä luöpmninen,
j ^ ä Femissä oli ollut seuraujcsena erheellisestä, pomo­jen
mielipidettä tyydyttämään' pyrkivästä menettelyta­vasta,,
tulee vuprostaan muuttumaan siksi syyksi, joka
|>d(ottaatoistetikämpi)dcöjen seuraamaan heidän otta*
«niaan haiiia-askeleita'. •
•^^^ on i nähtävissämme; miten C. P . R. tilaa kaiken
Jiiilensä Michelistä ja Femistä, ja miehet -toisilla käm-piköilla,
joissa ei nykyään tehdä juuri lainkaan töitä, vä-
Ihin vähin tulevat siihen !Jolhto{^äätöks0en, että parasta lie­nee
meidänkin hyväksyä alennettu palkkataksa, saadak­semme
tilaisuuden tehdä työtä däilläkin kämpiköillä.
Loppujen lopuksi tehtävän työn määrän ei tule vähää­kään
lisääntymään, kuten hiiliparoonit alennusta 8U0-
eitellessaau; selittivät, vaan tulee sitä olemaan sama
määrä, ktiin ennenkin itse kutakin kämpikköä kohden,
ja todennäköisesti saa itsekuki|i kaivosmies suorittaa si­tä
«aman määrän kuin aikaisemminkin. Erotus tulee
olemaan iinoastaau palkan suuruudessa. Entisen $7.50
asemasta tulevat he saamaan ain<^taan $5,20 niiltä har­voilta
päiviltä, jolloin^ he saavat tehdä työtä. Toisena
eroavaisuutena, johon piirin nykyiset virkailijat näyttä-
^vätöleyan taipuvaisia, on se, että Crow8 Nest alue, joka
tähän saakka on ollut järjestötoiminnan peruäkivenä,
tulee jäämään tykkänään ulkopuolelle Hiilenkaivaja-järjestön.
, , ,
Merkkinä siitä, että hiiliparoonit aikovat taivuttaa
kaivosmiehet alistumaan, voidaan pitää luoton lopetta­mista
kaikilta GirovvsN^ kämpikköjen midiiltä. Her
rat laskevat^ että luoton lopettaminen ja ainoastaan
yhden päivän työ viikkoa k ^ d ^ , pinee miesten vat­sat
puhuihaan armotonta, radcaa kieltään palkanalen<
nuksen hyväksymisen puolesta. Kaiken tämän tapah­tuessa
Hiilenkaivajajärjestön toimettomat viikailijat ei­vät
korvaansa huiskauta tilanteen suhteen. Heidän toi-
: inettomuutlaan tukee heidän puolivirallinen propagan
distinsal«stor, joka kiertelee 18 piirissä, selostellen
fatalistista oppiaan ihmiskunnan saamattomuudesta—
vieläpä mennen niinkin pidcälle,' että julistaa piirin
nykyisen kurjan tilanteen olevan väistämättömän, seu­rauksena
vallitsevasta taloudellisesti tilanteesta, koska
on enemmän miehiä, kuin työpaikkoja, j.n.e. — Hiili­paroonit
voivat hyvällä syyllä' luottaa moisiin aposto
leihin. He kyllä muokkaavat miesten mielipiteet toi
vottuun suuntaan, ^a loppu tapahtuu aivan itsestään.
Yhden mitä katalimtnan rikoksen tekivät piirin vir­kailijat
uskotellessaan miehille, että palkanalennuksen
hyväksyttyään tulisivat he saamaan enemmän työtä.
Moben narrinoppi yhdessä turmiollisten, erinäistai,
ainoastaau joitakin piirin osia koskevam sopimusten
kera j,ohtaa väistämättömästi järjestötoiminnan rappeu­tumiseen
koko piirissä; ja kuka tietää mitä vielä tule-'
anan pitää. -
Sensijaan että kaivosmiehet olisivat '"saaneet enem­män
työtä, kuten iieille luvattiin, ovat he itseasiassa
saaneet sitä vähemmän; ja nyttemmin ^ktmmiskeanhii-
Ien keihillä työt käyvät vähemmiksi, huomaamme; pal-kaualennushyöldcäyksen-
nostavan ; päatäSn jo Drumhel-lerissaldnGouger
.firman .kaivoksilla. Gougerilla on
kolme kaivosta: Nenrcaslle, ^A. B. G. sekä Newcastle
Juniojr. KesIdviHdcona vhelm&. U8 ipäivänä totiin Vii­meinen
työvuoro Newcastlessa, joikin '^miehille '"annet­tiin
määräys tuoda tyÖskaIuns%?))öis' kaivoksesta, ^ ^ u -
raavana päivänä tied<itiittitn,<'^M^^-B.' <C.t>myöskin'tul­laan
sulkemaan, elUivät miehet suosia palkanalennuk­seen.
Kaikkialla veisataan samaa vanhaa virttä. Enempi
työtä, jos hyväksytte palkanalennuksen. Mutta kun
alennetut palkat on saatu voimaan kaikilla kämpiköillä,
ja miehet tekevät työtä sitä kovemmin saadakseen riit­tävästi
rahaa elämänsä ylläpitämiseen, on siltä taasen
seurauksena se, että-ennen pitkää tuotanto ylittää ky
synnän, ja hiiliparoonit uudelleen virittävät vanhan vir­tensä:
jos hyväksytte palkanalennuksen, sa^tteenem
män työtä. ' .
Nyt jos koskaan pitäisi piirivirkailijain ryhtyä te­hoisiin
toimenpiteisiin, pakottadcseen maakimtahalli-tuksen
ottamaan haltuunsa kaivokset Juuri nyt kun
maakunnallinen komissioni paraikaa tutkii tilannetta,
ja nyt kun tuhansia kaivosmiehiä. mahdollisesti joutuu
maakunnan huollettavaksi, voisi ponteva kaivosten
kansallistuttamisvaatimus saada aikaan ihmeitä,
Kansallistuttamisvaatimus tulisi varmaaiddn saat­tamaan
kaivosmiesten rivit taistelukuntoon. Se tulisi
myöskin antamaan hiiliparooneille muutakin tehtävää,
kuin asettaa yhden kaivoksen miehet sotajalalle toisen
kaivoksen miehiä vastaan, ja piirivirkailijat meitä kaik­kia
vastaan.
Mutta nykyisen piiripresidentin taholta ei sellainen
tietysti tule kysymykseerikään. Hänen päätehtävänään
on radikaalisten ainesteu karkottaminen järjestöstä ja
hiiliparoonien saappaiden nuoleskeleminen, oikeaan le-wislai8eeh
ja a. f. 1. laiseen malliin. Lewis vastustaa
sellaista iskusanaa, kuin kansallistuttanjinen. Sama­ten
A. F. of L. teki sitä vastustavan päätöksen viimei­sessä
konventsionissaan El Pasossa. Sentähden sitä
täytyy Shermaninkin vastustaa, huolimatta - siitä, että
se on yksi niistä toimenpiteistä, joka voi pelastaa mei­dän
<järjestönune täydelliseltä/tuholta.
Mutta huolimatta siitä, josko piirivirkailijat vastus­tavat
tai ei kaivosten kansallistuttamista, pitäisi jokai­sen
paikallisosaston ottaa se lähimmäksi vaatimuksek-seen.
Kansallistuttamista vaativia päätöksiä tulisi lä
hettää Albertan Työväenliitolle, maaikuntahallitukselle,
Edmontonissa istuntojaan pitävälle hiilikomissionille,
ja kaikkein ensimäiseksi Canadan - ammattikongr^ssille:
Emme kaikki ole vielä yhtiön uniossa. Toimikaam
me energialla ja päättäväisyydellä, silloin kun voimme.
kommunistj»
puolueen kongressi
Ennen Sskenpidettyä neljättä
kansallista kongressiaan on Bans>
kan konunnnfstipuolueeUa ollut kes-tettävänään
vaikea kriisi. Vaata-kohtaisnudet
ovat olleet niin jyr­kät,
että puolueen kahtiajako näyt­ti
mahdottomalta välttää ja sosiali­demokraatit
kertoivatkin yleiseen,
että B K P oli täydessä hajaannus-tilassa.
Eriisi päättyi kuitenSn s i -
^'Murhallako Besco ja Nova Scotian
hallitus aikovat palkanalen­nuksen
toimeenpanna?"
Ylläolevalla repäsevällä otsikolla kirjottaa The
Maritime Labor Herald: ^
«Sadoilta kaivosmiesten, perheillä Cape Bretonissa
ei ole muuta kuin kuiva leivänkannikka millä torjua
nälkäkuolemaa; Besco on lopettanut' kaiken luoton
työttöminä olevilta kaivosmiehiltään, joita on vähin­tään
2,000. Alaston nälkä tuijottaa näiden miesten
silmiin, ja niin maakunta- kuin:J dominion hallitus^ eh­dottomasti
kieltäytyvät ryhtymästä mihinkään toimiin
työn tahi avustuksen hanUdmiseksi heille. Jokainen
kaivosmies tietää, että Besco ja Araostrong ovat, yhdessä
liitossa ja vehkeilevät käsi kädessä pannakseen alenne­tun
palkkataksan voimaan, ja ovat valmiit, ja parast'-
aikaa valmistavat Tnaaperää saavuttaakseen tarkotuksen-sa
verenvuodatuksella^ jos tarvis vaatii. Bescp' katkasi
kaivosmiahiltä luoton siinä toivossa, että nälkiintyneet
miesjjoukot' ryhtyisivätVryöstämään puoteja.. Sitte lähet­tää
xoäakuntahallitus poliisivoimansavja Dominion' hal­litus
sotayäkensä, ja kun nälkäiset ^kaivosmiehet vaati
vat leipää^ tulee veri vuotamaan virtana. Näistä mella­koista
ja fflurhakekkereistä aikovat Besco ja Armstrong
hyötyä alennetun palkkataksan. -
«Jos se ei ole heidän ohjelmansa,' niin mitä sitte
merkitsee tämä nälkä, tämä luoton kielto, tämä työn
kieltäminen, tämä avustuksen lueltäminen) ja ennen
kaildcea, se Armstrongin hallituksen julistfis^ että maa-kuntapoliisi
on valmiina Gape Bretonia varten? A i ­kooko
tämä piaa isltua ääneti ja katsella päältä, kun
nälkäisiä, aseettomia miehiä murhataan, j os nälkiänsä
itkeväin lasten parku on pakottanut heidät ottamaan
leipää?»
Kuinka oikeaan tov. McLachla:^ Ic^de^säänön osan­nut,
käy selville erään porvarillisen uutistoimiston
haastattelusta, mikä sillä on ollut Bescon isäimöitsijän
J. E. McLur^u kanssa. Kun "häneltä kysyttiin mielipi­dettään
lakkotilanteesta, vastasi lian: «Se vain paran­tuu
joka päivä, miiää ovat lakossa».
Tarkemmin tiedusteltaessa, mihin tuo hänen arve­lunsa,
perustui, hän vastasi: '
«Eivät kestä puukkoa.» / ^
«Mitä puuldcoa?» kysyttiin. <«KaiyosalueeIla val­litsevaa
puutettako'^»
«Ei, vaan minä tatkotan sitä, että jos Amerikan
Kaivosmiesliitto ei hanki "Ameille kunnossapito-miehb-töä,
on Nova Scotian hallituksen pakko hankkia se,
taikka aitte toimittaa meille poliisisuojelus. IMuuten
nämä maakunnan omistamat kaivokset täyttyvät 've-dfellS.
»
«Ja jos ne täyttyvät, voidaanko niitä-pumputa tyh-
«Kyllä, mutta se vaatii aikaa ja rahaa.»
«Ylipäätään siis'te ette 'ole pahoillanne nykyiseni ti­lanteen
johdosta?»
«En ole hyvillänikään,» oli vastaus. «Multa huo-lissaiii
en öle.";' Olkoot lakossa kaksi kuukautta täi kuu­si
kuukautta, sillä ei ole väliä. Lopuksi heidän kui­tenkin
täytyy madella luokseniUle:»
Käivo&iniesliiton surkeai^uluisa puheenjohtaja
John L. <I«wis on jo useaan kertaan sähköttänyt läkon-jöhtajille,
että «järjestön tapoihineikuotu'kutsua lak­koon
ktinnossapitomidiistöä kaivosalueilla 'innussa ta­pauksessa
kilin jos sen jäseniä Vaaditaan' työ^örtele-liiäfin
yhdessä lakonrikkurien'kanssa». -Vielä ei "hän
kuitenkaan liene määrännyt kunno^sapitöiniehibtöä' ko-toetmettaxndcsi
takaisin töihin.
ten, että kominternin linjat hyväk­syttiin,
vaikka vähemmistö oli vä­hää
ennen ollut tätä vastaan j a e-dellistä
keskustaa muodpstettaessa
tehty kompromissi Tällöin oM puo­lueen
johto jätetty SnvariniUe ja
BosmeriUe.. Mutta pian osoittautui,
etteivät nämä olleet erin halukkaita
puolueen "bolshevisointiin. Snvari-nin
siirtyessä Trotskm puolelle;
millä hänen katsottiin tehneen vai­kean
kurinpitorikoksen, - kärjistyi
kriisi ja Suyarin eroitettiin puolu­eesta.
Bosmer ja Monatte tekivät-niinikään
itsensä keskuksen mieles­tä
syypääksi raskaaseen kurinpito-rikokseen
nimenomaisesta kiellosta
huolimatta julkaistessaan avoimen
kirjeen puolueen jäsenille", mis­sä
kehoittivat ' jäseniä keskustaa
vaataan. " Tämän jälkeen eroitettiin
heidätkin.
Olisi voinut luulla, tetä kongres­sissa
olisi voinut syntyä suuria rii­taisuuksia,
sillä Suvarin oli joka
tapauksessa olhtt kominternin mies
Frossardia vastaan. Trotski ei l i i ­oin
ollut vaikuttanut vähän , Voiton
saamiseksi Frosctardista. Ja sitten
eroitetaan Suvarin, joka on seis-yt
Trotskin rinnalla. Tämä oli jo
sinänsä vaikea koetinkivi. Ja nyt
eroitettiin juuri vähää ennen kon­gressia
edelleen kolme jäsentä, jot­ka
ovat olleet eturivin miehiä tais­telussa
Oikeistoa vastaan. Eiko
näinmuodoin sopinut odottaa myrk­kyä,
* taikka ainakin jonkinlaista
kuohuntaa Jäsenten keskuudessa?
Puoluettahan kutsuttiin, parisen
vuotta sitten:vielä yhdeksi "sosiali-dcemokraattisista"
kommunistipuolu­eista.
Miten siis oli tällainen raju
vasemmistokäänne johdossa vaikut­t
a v a ? ' . • . - . ^ ^
Kongressin |^$9 valtuutetusta oli
224 ruumiiliisen työn tekijöitä ja
<^soitti se, mikMi ilmoitetaan, yh­teenkuuluvaisuutta
ja- yksimieli­syyttä.
Tämä mieliala purkautui
esille tulisille ranskalaisille luon­teenomaisella
^ rajuudella. • Jokainen
sana, mikä, lansy^iin'oikeistoa vas­taan,
synnytti 'feifosiomyrskyn, kuii
taas ' • sovinnollisemman' mielialan
ehdottamisien oikeistoa kohtaan he­rätti
rajuja protesteja taikka yleis­tä
naurua! Loriot ja Dunois ot­tivat
itselleen epäkiitollisen tehtä­vän
Varovasti vaikuttaa Trotskin
ja oikeiston hyväksi, ja vanha Bap-poport
koetti vieläkin varovaisem­min
synnyttää sovinnollisempaa
mielialaa. Mutta he' eivät voineet
saada aikaan mitään: Sitä vastoin
tpki kongressiin - rajun vaikutuksen,
Icun Treint luki eräitä kohtia Su-varinin
kirjeestä, mitkä kohdat sel­vään
osoittivat, että kominternissä
oli olemassa kansainvälinen oikeis­toryhmä
samalla kun Suvarin a-
Vöimesti selitti, että NeUyosto-Ve-näjän
ja komihtemin tappio olisi
toivottava, koska hän toivoi, että
Trotski siten saisi yliotteen komin­ternissä.
Päätöslauselma trotskis-mia
ja Bosmerin, Monatten ja De-lagarden
eroitfamispäätöksen vah­vistus
hyväksyttiin, v
Neuvostovallan raha­taloudesta
Kuluneen vuoden aikanaMciinni-höonuota.
rahatalouden lujittami­seen
ja, sen uudelleen, rakentami­seen.
Tämä ^ l i välttämätöntä. Jos
mieli siirtyä ratkaisemaan taloudel­lisen
nousun esille; tuomia suuria
kysymyksiä. Oli suoritettava j a luji-^
tettava hfallitusjärjestelmän olemas­saolo,
mutta samalla oli taattava
valtakunnalliselle koneistollemme
luja i)erusta. Tämän -perastsn l o i
rähareförmi.
Kun me ryhdyimme toteutta­maan
rahareformia, sanottiin meil­le,
että se ei t u l e onhistumBun.
Valkokaartilaiset finanssimiehet ^ -
noivat, että voitaisiin puhua raha-,
r e f o m i i n menestymisen mahdolli­suuksista
v a i n siinä tapauksessa, et­tä
neuvos|DhaIlitu8 pääsisi vajauk-settomaan
hudjdttiin j a 'Ottä ^sen "ei
tatvitaeisi laskea liikkeeUc' uutta pa­perirahaa
tuon vajauksen peittämi­s
e k s i . Ja meidän omassakin k e s k u u ­dessamme
oltiin eri 'mieltä sHta^ mi-<
ten voimaperaigeati. on "käjrtävä. xa-i
harefOT^in toteiittauiiaeen. j a ' o s i t ­t
a i n epäiltiin seh - toieutt&mismali-dollisuuksia.
Puoluekeskustelun äi^
kana j o u k k o tovereita esiintyi väit­täen,
että raharefonni on vähim­mässä
t&iÄÖkseissä ennenaikainen
ja sitä on ryhdyttää toteuttamaan
mitä jsuunmntaUft' varovaisuudella.
Tehtiiflpä Taharef'OlWi toteattami»-
hetkellä iältä teolta'>ver»4ttäin voi­makas
y r i ^ tsen kokonaan ävmm
jättämiseksi.
Hutta me päätimme kuitenkin
tarmolla käydä asiaan kiisiksL Ue
siirryimme kultakantaan ja paperi­nahan
liikkeelle lasku lopetettiin
kertakaikkiaan. J a millainen on täl­lä
hetkellä valuuttamme asema? Me
voimme sanoa, että vainuttamme
suhde maailman valuuttaan dolla­riin
on täysin vakava, meidän tsher-vontanune
ei <oIe osoittanut lain­kaan
heilahtelun merkkejä. Täten
olemme me ratkaisseet onnellisesti
tämän tehtävän, me olemme saatta­neet
rahamme j a maailman mark-kinain
knltarahaii, välisen suhteen
pysyvästi vakavakd.
Bahareformin tuomasta hyödystä
me taasen jokainen olemme tulleet
osalliseksL Hinnat ovat vakiintu­neet
ja laskeneet. Kaisan laajojen
kerrosten ostokyky on" kasvanut.
Tämä kaikki on antanut meille mah­dollisuuden
lujittaa ja laajentaa
teollisuuttamme j a kohottaa . työ­palkkoja.'^
Sanalla sanoen rähareför­mi
on luOnut talouselämämme jat­kuvalle
nousulle lujan pohjan.
Punainen ,Karjala.
Port Arthurin uutisia
Keekastelu- j« räittelykokous, jo­ka
pidettiin t.k. 5 p. K. P. s; osas­ton
talolla, muodostui varsin opet­tavaiseksi.
Keskustelukysymyksenä
oli "Onko yksin taloudellinen jär­jestyminen
riittävä työväenluokan
luokkataistelussa". Alustaja lyhyes­ti
mainitsi miten kautta aikojen on
poliittinen ,jä taloudellinen taistelu
kehittynyt käsikädessä, j a miten .ai­na
hallitseva luokka on käyttänyt
tätä poliitillista ja taloudellista val-taahsa
hallitsemaansa luokkaa koh­taan,
tai toisin sanoen työväenluok­kaa,
kqhtaan. Toiselta puolen taas
on - sorrettu luokka käyttänyt: näitä
menetteljrtapoja ' niin politiillista
kuin taloudellistakin taistelua hal­litsevaa
luokkaa vastaan,, kukistaak­seensen
ja astuakseen itse halli­tukseen
tai määräävään asemaan.
Tällaista taistelua^on, jatkunut kau­an
ja taisteluhansikkaat ovat vie­lä
samat täitkin Ipäivänä, sen tais­telun'
muodot eivät ole hävinneet
tai i^uuttuneet ne ovat aivan sa­mat,
mutta niitä on ainoastaan te­rästetty
ja ne tärästjrvät' ja karais­tuvat
itse taistelussa, se luo aina
terävämmän ja terävämmän muo­don
luokkataistelulle silloin kuin se
joutuu kosketukseen todellisuuden
kanssa. J a kuten olemme ^nähneet
jo 'menneisyydestä sekä vertaillem*
me tulevaisuutta menneisyyden
mittapuulla, niin on poliittisen ja
taloudellisen taistelun, ja näitten
järjestöjen kuljettava käsikädessä.
Yksistään taloudellisen järjestäy­tymisen
kannalla olevat väittelijät
perustelivat väitteitään siten, että
riisto tapahtuu vaan työmaalla, niin
ainoastaan meidän myöskin pitää
siellä järjestyä, siellä taistella, ja
siellä tehdä agitatsionia. J a kun
me olemme sataprosentlsesti järjes­tyneet
unioihinune niin meidän ei
tarvitse kuin vallata teollisuuslai-tokset^'
tai tehdä yleislakko niin
meille tulee valta vaan noin luisu­malla,
ilman mitään vouhottelua
murskaamalla valtiollista valtaa mil­lään
pakkokeinoilla, j a .että- valtio
on vaan'''heijastus" tai toisin sano­en
kuvastin; mutta mitään suurem­pia
voimakeinoja ei siUä ole jos. me
vaan järjestymme taloudellisiin jär­jestöihin.
Taaskin toiselta puolen osotettiin,
että porvarillinen politillanen valtior
koneisto on.jotain muutakin e i vaaii
"heijastusta"^ Onko s e "heijastus­ta"
ettatäUäkin kertaa jokaisessa
porvarillisessa maassa on satoja,
jopa tuhansia poliittisia vankeja?
Jokaisessa ' maassa fascistiarmeijat
ovat -valmiina teurastukseen milloin
niitä vaan tarvitaan. Jokaisessa
maassa tämän"heijastayan" valtion
uskolliset sotajoukot ovat aina val­miina
ryostosotiin ja myöskin
oman maan kansan nousua varten
jos tarvitaan. Jokaisessa • maassa
haintuksenv salapoliisit ' ja ohranan
kätyrit nuuskivat joka nurkan. J o ­kaisessa
maassa myönnetään miljoo­nia
ja taas imljoonia sotsi varaste-luihin
xinsia ryöstösotia varten.; Kir­kot
. j a koultUaitokset' -ovat tämän
"heijastavan" valtion tuki j a turva,
joissa tehdään Nossiä kasvatustyötä
täniän "heijastavan?: valtiovallan
turvaamiseksi. Ajatelkaa toki to­verit,
onko tämä "hcnjastusta, vai on­ko
tällä jotain niuutalan ^^oimaa
kuin '"heijastusta"? Kuin otamme
vielä huomioon sen Seikan, että tä­mä
'^Tieijastava" /valtiokoneisto pis-i
tää Jkapulan suuhun varsin voimak-;
k a i l l e k i i ? ^ tySväenjäiijesioine. lain
jossain' täytyy -olla 'voimaa eikä
vaan heijastusta. J a niä^me em-mfe
lyö jo nurin tuott^^/^heijastsvaa'
valtiomahtia jos se ^ ^ n on ''Trcijas-tus"'"
eikä iillä, ole sen enempi -voi­maa?
alutta jos haluamme ^ähän-kitt
isyveniminstjateUa tuota •'Tie^
jastusta" >niin näemme että >SB'ön,
sanöisiriko '"napä*^ 'tdlle ^ :perustuu
No. 8-
. Tässä on vaan yleispiirteisesti
koetettu tuoda lyhyesti ilmi keskus­telun
jnäpiirteet, j a koska ei kes­kustelusta
tullut tehtyä tarkempia
muistiinpanoja, niin ^ d y n näin
lyhkäseen selvitykseen. Mainita koi
tenkin sopii, että yksikätisen eli ai­noastaan
uninistisen toiminnan ja
järjestämisen kannalla olevat väit­telijät
perääntyivät "hyvässä jär­jestyksessä"
siksi ettei heidän .väi­töksensä
kestäneet arvostelua, ja
^ksi läinvalo oli heille arka. Blitä
väittelijöihin talee niin kaikki py­syivät
asiallisessa väitöksessä, jo­ten
ei väitös tullut miksikään ra-kittelnksi
tai "kissanhännän vedok­si".-
Mikäli olen kuullut on tällaisia
väitös tilaisuuksia järjestetty täkä­läiselle
K. P. S. osaston talolle joka
perjantai-illaksi. Toivottavasti nä­mä
tilaisuudet' tulevat muodostu
maan kehittäviksi kun vaan jokai­nen
ottaa innolla osaa asiaan, ja sa­malla
jokainen- saa itselleen sen voi­ton
mitä siinä on tarjolla, ja siinä
onkin sitä paljon, se on koulu joka
hieroo pois harhakäsitteet j a luo
tilalle uutta j a tervettä tietoisuut­ta.
-— Pakolainen. •
koko 'kapitalistin ^olemus ja tämä
•*napa" celi: välfio •on^'!viim€inen i a -
pHalistin woimapatteri Jdhon ^
lyö kaiken vviimeiaen 'turvansa.
Toronton uutisia
KanBainvSIisen naistenpäivän viet­to
Torontossa Labor Temppelissä
sunnuntai-illalla • muodostui suur­juhlaksi.
Osanottajia oli Temppe­lissä
oleva juhlasali ääriään myöten
täynnä. Puheita pidettiin useam­malla
ieri kielellä, sekä lopuksi kes­kusteltiin
ja annettiin tilaisuus saa­puvilla
oleville tehdä kysymyksiä.
Pariisin komyxuunin . kansainväli-tä
muistojuhlaa viettävät yhteisesti
Kommunistipuolueeseen . kuuluvat
Toronton erikieliset osastot Labor
Temppelissä, maaliskuun 18 päivä
keskiviikkoillalla ^kello kahdeksan.
Tilaisuuteen on vapaa sisäänpääsy
kaikOIe, joten suomalaisetkin työ­läiset
saapukaa joukolla. Tilaisuu­dessa
esiintyy hyvät puhujat ja
muodostuu juhla arvokkaaksi muis­tojuhlaksi.
' > V
Notarius Pubiicus, neliosainen hu-vinäyteimäi
esitetään . Suomalaisen
Seuran huoneustolla lauantaina,
maaliskuun 28; päivänä. I^Iäytelmä
on parhaimpia naurupillereitä mi­tä
osastomme näytelmäseura on
koskaan esittänyt,: joten katsomolla
on näytelmän alusta loppuun naura
mistä.: Siis/saapukaamme katso­mon
täydeltä nauramaan, sillä nau­ru
kuuluu tekevän hyvän vaikutuk­sen
eteentulevaan -elettävään: elä­mään.
,
K. Kanto, joka parisen viikkoa
sitten tuli mielenvikaiseksi, sai pai­kan
kaupungin hourujenhoitolassa.
Mutta kaksi' päivää hänen siellä o-lonsa
jälkeen sai hänen vaimonsa
Mrs. Kanto tiedon siirtolaisvirkai-
Iijoilta, että hänen miehensä tul-laai^
karkoittamaanmaasta,'' riip­puen
karkoitus Jääkärin lausunnos­ta.
Jos tauti on |ohime'nevää laa­tua,
niin silloin ei kaikoitusta pan­na
täytäntöön, mutta jos se on py^
syväistä laatua, niin lähetetään hän
Suomeen.
Mrs. kannon tulkin tiedusteltua
sihrtolaisvirkailijoilta, mistä ja. mil­lä
tavalla he ovat ^saaneet Mr.: Kan­non
tilasta näin lyhyen ajan s i ­sällä
siedon, vastasivat he, että To­rontossa
' oleva suomalaisen seura­kunnan
pappi Hiironen on käynyt
heille asiasta ilmoittamassa. Tämä
todistaa ennen tehdyn väitteen^ et­tä
noilla papeilla on vaan tuo pa­pin
toimi sivutoimena, ja kaiken­moiset
ibnoittelemiäet ja ilmiannot
eri virastoille on heidän päätehtä­vänään.
Ajatteleppas pappi tämän murtu­neen
työläisnaisen tiaa. Hän inie-hensä
kanssa on tullut tähän maa­han
toivossa elää vastainen elä­mänsä
täällä. ' Kohtalon kovaosai-suus
kohtasi naisen: toveria näin
ankaralla taudilla, nainen jääden
terveeksi j a työkykyiseksi' edelleen
elääkseen tässä maassa j a antaak­seen
kaiken mahdollisen avun mie­hensä
parantamiseen.' Nyt mahdol­lisesti
tolee, tuo sairas karkmtetta-vaksi
hyvinldn lyhyen ajan sisällä
jä tämä murtunut,' toverinsa me­nettänyt
työläisnainen kuormite­taan
paljon 'suuremmilla Iräzämyk-ifflllä,
äkffl että toverinsa viedään
ppis siitä maasta, johon hän olosuh­teiden
psifcosla'; ainakin toistaseksi
on pakoitettu' jämään. J a tämä
Eri •II
LEVACK. ONT.
^ Hu^nalnes til«i«,„ tarjorto.
Levackm suomalaisten käytettlrto!
si tiistaina 17 p. t t , Bfllon p^'
A. T. H i l l Koettakaamme ^
itsekukin kohdaltaan voittaa «e Z
mahyväinen harhaluulo, että tiedfo'
riittävän paljon, eikä ole tarpS
lista vSivautua niin paljon että Hb.
tisi haaliUe puhujaa kuulemaan,
sillä se käy useankin sielueläS
niin väsyttävän raskaaksi, ettei ö--
tä rnumiriiaan kestä nuokkumatta.
' Me täällä, kuten kaikkialla mnn-allakin,
tiedämme vähän yhtä j *
toista .asiaa, mutta kaikkein vähine,
män tiedämme siitä, josta kaikkein
enimmän pifeisi tietää. Ei <de e.
nää meidän päivinämme ihmisen
kallem asia tulla tuntemaan jnn».
la: Tämän ajan työläisihmisen kai.
lein asia on oppia j a tulla tunte!,
maan kuinka voisi mahdollisimniaa
helposti, vähällä vaivaUa saada
mahdollisimman mukavan hyrin.
voipaisen toimeentulon, elämän.
Tämä saavutetaan vain yksinomaan
jookkotoiminnstlla. Yksilöinä oi-hen
pyrkimys on toivotonta. Ojj
siis tultava tuntemaan niistä mo-nista
joukkoliikkeistä se, joka var­mimmin
ja''nopeampaan vie toivot,
tiiun päämäärään. Kukapa meisti
ei tahtoisi tätä tietä tarkoin tnn-tea.
Kommunistinen liike on tä­hän
asti käytyjen luokkataisteh-kokemusteii
ja opetusten viimeinen
tarkistettu tulos. Sillä on käytän­nössä
osoitettavana saavutuksensa
työväenluokan valta.
Katsokaa siis kaikki muualla o-lonne
toisarvoiseksi silloin kun Le-vackissa
puhuu A. T. Hill.
MääräyWstä A. H.
, •-^ o • •
CREIGHTON MINE, ONT.
KokoQsasioita. Osastomme koko- 1
uksessa t k. 8 päivänä käsiteltiin '
m. m. seuraavista asioista:
Luettiin S. J . keskusviraston ja
puolueen keskusviraston kirjelmä,
koskien keskustoimeenpanevan ko­mitean
kantaa K.-0. piirin ylimää­räisen
neuvottelukokouksen päätSk- '
seen. Puolueen keskusvirasto il- ;
moitti ei voivansa hyväksyä maini­tun
kokouksen päätöstä, jolla pää- .
tettiin p'alanttaa Beaver Laken o-sastoUe
jtuolueen osasto-oikeudet
tkkpisin. Kokous , lausui syvän pa­heksumisensa
K. T.p. päätöksen joh- >
dosta. tässä asiassa sitäkin si^orem- i
maila syyllä, että S. J ^ kekustol-1
meenpanevan ja, puolueen K^Tp.
edustajat hyväksyivät kokouksessa :
tehdyn ponnen. Kokouksen ylei­nen
mielipide oli, että edelleen py­sytään
jyrkästi ennen tehdyssä pää­töksessä
Beaver Laken , osastoon
nähden.
Keskusteltiiij^, vappu juhlan vietos­ta
tulevana -vappuna ' j a päätettiin
viettää se vapunpäivänä kuten vii­me
vuonnakin j a samoissa merkeis­sä
paitsi tällä kertaa tulee muka-namme
juhlimaan ukrainalaiset
Nyt jo pitäisi ruveta jokaisen teke­mään
agitatsionia niin paljon kuin
mahdollista tämän kansainvälisen
xm vaan ilmiannon .seuraus,, joka
anahdöinsesfi kyllä ofiä tullut huo­mioon
otettua myöhemmin itsersur-tokusnrkailipoiden
taholta, mutta e i
kuitenkaan sain luktusesti.
Tämä 'kyseessä, oleva pariaknnta
ei ole ^kunhnmt taalla maassa jär­jestyneiden
työläisten yhtejrteen,
joten' ei sekään kpstolra :SoveItuniit
kommmiisnulle^
'OfmktOB' ^vaonaunen ohjelmako-lc
«u8''on Snmltmtai-iullaina '29 päivä­nä
-maaliskuuta, alkaen kello kah­deksan,
monipnoEsenä «ihjelmaBa,
sekäivapea nsaänioäBy; Saapukaa-'
juhlan onnistumiseksi tarkoitustaan
vastaavaksi. Lopullmen järjestä­minen
jätettiin näytelmäseuran js
agitatsionikomitean järjestettäväksi;
väksL ,
Jäseneksi osastoomme hyväksyt­tiin
täydellä toveriluotoUa Martha
Klinka.
Lehtiasiamiehen toimintaraportti
helmikuulta' luettiin ja hyväksyttiin,-
tehnyt liikettä $36.25.
Long Laken osaston jäsenen Mk' -
ka Johnsonin hyväksi kerätty avus- ,
tus tilitettiin, joka tuotti ?13.25.
ToT. Hjalmar'Länsi on jäUeen pa­rantuneena
palannut kotiinsa, ol­tuaan
kolme viikkoa parannuksilla -
Sudburyh lähellä sijaitsevassa luon­nonparantolassa.
Naisjaoston iltamista en voi oUa
mainitsematta, j a ne ovat tänään
lauantaina. Kello 8.30 Ulalla oie­taan
ohjelman suoritus ja on otS
varattu paljon; on kipsikuni» lau­lua,
' runoja ja näytelmä »Pahassa
pulassa", huvinäytelmä myös ja JO*
mitään, niin ainakin tätä voi sano»
siksi,, vahinko vaan, että se ei ole
kuin yhdessä näytöksessä, Nun
kä vielä on hassumpaa, on se km»
akat.eivät tälläkertaa huolineet po­jista
eikä ukoista mukaansa, vaan
näyttelevät kaikki osat akoi^
Jaa, on siellä sentään tyttöjaK»
mukana. No, minkäs sille mahte»-
Katsellaan pois heidän esityst»»»
sitä eivät ainakaan kielH^ i» "f :
konpa heidän toivovan saavan oj*
keen tuvan täydeltä väkefc Ofijef
man loputtua on tietysti lattian s»-
paskerranlan, oikein JtyafcoHa* v a ­listuksen
pariin.
Btystä j a tätä kaikkea saa 25 « ^ ' :
tinä, mntta ne jotka eivät osta o* .
nakolta tikettiä, saavat ovella nat­saa
35 sehttiäl
VapaailUmat ovat huomenna^;
nnntama näytelmäseuran t»!^*^
Ohjelmaa tulee olemaan paljo» j " ;
hyväi: On amakin kymmenen
numeroa ja näytelmä " J » ! * ^,
toBBa'?: «aöetSätt teistaimseen. ^
Säestä ^ *