Vapaus, March 13, 1926

              VAPAUS
ntSaSbtayau, OnL, joka tiistai, torstai ja laaaotaL
T o i m i t t a j a t : -
& G. NEIL. H. A . ROUVINEN.
VAPAUS (Liberty)
Tl» only organ of Finnish Workers In Canada. Pnb-lUied
in Sodbury, Ont. every Toesday» Thnrsday and
^ l ^ t e t c r e d at tiie Poat Offiee Department» Ottawa,
M aecond clasa matter. '
nLAUSBINNAT:
Gtoadaan yksi Vk. %4:6o, pnoU vk. 92.26. kolme kk.
^^^'^jysSitoihta ja Suomeen, yksi 16.60, puoli yk.
•^iSSlÄite cf ei toaa lähettämään,
gjitri asjamicsten jpilla on takaukset
ttMOITUSHINNAT VAPAUDESSA:
Naimailmotukset $:.00 kerta, $2.00 kaksi kertaa.
AvioUittoonmenoilmotnkset 60c palstatuuma.
v^^^^^^ m 60e kerta, $1.00 3 kertaa.
Syntymäilmotoksct $1.00 kerta, $2.00 S. kertaa.
Aviöeroilmotnkset $2.00 kerta, $3.00 kaksi kertaa.
' Knoleroanilmotukset $2.00 kerta.' f50c lisämaksu
tiitoslaiiseelta tai mnistovärssyltä.
- ja ösoteilmotnkset 60e kerta, $1.00
kolinekertaa.
Tilapäisilmottajien ja ilmotusakenttnurien on, vaa-flittaeasa,
lähetettävä ilmotnsMnta etukäteen.
Tiistain lehteen aijotut ilmoitukset pitää oUa kont­torissa
lauantaina, torstain lehteen tiistaina ja lauantain
lehteen torstaina kello 8.
General advertisinfi: rates 75c per col. Inch. Mi-nimumcharge
for single insertion 75e. The Vapaus
Is the best advertising medium among the Finnish
Peovle in Canada.
Vapauden konttori ja toimitus: Liberty Bld^ Lome
fit. Puhelin .1038. Pofltiosote; Bo» 6g, Sq^bnry, Ont
Jflis ette milNiri tahansa saa vastausta ensimaiseen
Urjeeseenne, kirjoittakaa uudelleen liikkeenhoitaja.!
pcnoonallisella nim-ellä.
J. V. KANJf^STO. Liikkeenhoitoja.
tamään huolta siitä, elta maan tjotatt^evän yaeston
lad(kataistelun henki Icasvaa, ja kansainvälisoi' työväen
luokan myötätunto j a sosidaarisnus tulee entista,svi:
remmassa ^määrässä rohkaisemaan.^niin hyvin^ Jugosla'
vian proletariaattia Icuin; kaikkia muitaddnv eoitoa
vainoa kärsiviä työtätekeviä kansoja.
'Tulaii vakiintuminen'' Englannissa
PUOLUEEN VIRALLISIA TIEDONANTOJA
Valkoinen terrori työssään
Valkoinen terrori on varmin merkki siitä, että porva*
riston väkivaltamahti on vaarassa- ja että se on myös
tietoinen tästä vaarasta; tällöin on aika demokratian
naamion pudota, lurjottaa muuan skandinavialainen
kommunistileliti; Terrori on nykyisin jatkuvasti käy­tössä
;o}eva ase lähes koko kapitalistisessa niaail|nassa,
muttär fritotenkin Etelä-Europan valtioissa ja kaikissa
podkiuivaltioissa kapitalistisen Europan ja Neuvosto­liiton
välissä Suomesta aina Balkanille asti.
Viimeisin porvarillisen hirmuvallan tieto saapuu
Jugoslaiviasta, joka sekin muodollisesti on vielä cdemo-
Jcrflaftiaen» maa, mutta ei silti suinkaan vähimmän ve-renthimoisöi
kapitalistinen-
^ ' Tammik. 24 p:nä piti maan riippumattoman ammatti­järjestön
-r-r joka on sekä Amsterdamin että Punaisen
intemationalen ulkopuolella — pitaa kongressinsa. Ti­laisuudessa
aiottiin käsitellä ammatillisen liikkeen kan­sallista
J a kansainvälistä eheyttä ja oli kongressiin kut­suttu
mainittujen internationalien ja venäläis-englanti-laisen
eheyskomitean: edustajat. Mutta kongr^sbta ei
tullut mitään. .'Tammikuun 23 p:nä vangittiin kaikki
sen '^johtavat miehet. ' Ottamalla lukuun kommunistit,
joita vangittiin stimalla kertaa, ribti Jugoslavian halli-tiisjäifj^
fyneiltä: työläisiltä noin 350 näiden johtavaa
persibonallisuutta.
/lägoslavianr ammatillisen tilanteen esihistoria alkoi
silla, että ammattijärjestö liittyi 1920 Punaiseen am-mattiyihdistysihtemationaleen,
jolloin iieti pantiin käyn­tiin
mitä raaiipmat vainot. Eri, ammattiliitot Kajotet-liin,
paliisU varasUvat kansaitUtlot ja^l^ ne so­sialidemokraateille
ilmiantopalveluksen palkintona; v i i -
mdcd mainitut perustivat sitten omat liittonsa, jotka
yhtyivät Amsterdamiin- Monivuotisista vainobta huoli-maUa
X)iiv;it Jugoslavian työläiset taas päässeet' niin
pitkälle, että olivat uudelleen luoneet luoUcataistelu-järjestön.
• Kun tämä nyt olisi iskenyt suuren iskun
maan työläisten yhdistämiseksi, piti hallitus pariiaana
murskata koko liikkeen. £.uonno//isestt reformistien ja
naidea lehdistön innostamana, jotka reformistit pitävät
yhtämittaista huolta .siitäi että; hallitus saa tietää riip-pumattomattomajn
liittojen .'«rikollisesta toiminnasta».
Poliisien ja reformistien yhteinen hyökkäys riippumat­tomia
vastaan alkoi jo jonkun verran aikaisemmin.
Ensin sulkivat reformistit kuusi suurinta ammattiyhdis­tystä
Belgradin työpörssistä. Ja päivää ennen edellä-kosket^
ltua kongressia saapuivat poliisit vuorostaan ja
viskasivat vai»kiluoliin 350 johtavaa ammattiyhdistys­miestä.
Samalla kertaa suoritettiin tietysti myös koti-tarkastuksia,
jotta olisi saatu «todistusainehistoa» täl­laisten
sikamaisuuksien perustelemiseksi. \
Jopa Jugoslavian por\'arisIehdetkin puhuvat mitä
kauheimmista kidutusmetodeista «tunnustusten» puris­tamiseksi.
Yksi vangituista, Joschka Jerzb, on täten jo
ehditty piestä kuoliaaksi. On kuvaavaa, että porvaril­linen
lehti «Novosti» takavarikoitiin kirjotuksen joh­dosta,
missä kosketeltiin kidutusta, minkä alaiseksi oli
joutunut eat. kommunistinen kansaneduista ja K- Nova-kovitsh.
N;^istä hallitusta tervehdittiin «demokraattien» ta­holta
labureteilleen noustessaan viime kesänä «demo­kraattisen
aikakauden alkajana». Luokkatietoisen lyö-väenaineksen
edustajat lausuivat jo silloin, etteivät por­varit
voineet hallita demokraattisesti. Porvariston tur­melemat
taloudelliset olosuhteet eivät nimittäin siedä
sellaista. Raakalaismainen riisto edellyttää raakalais­maista
riistettyjen ' hallitsemista. Porvaristo saattaa
pysyttää veri valtaansa vain mitä siivttomimman ja
kaikille nähtävissä olevan väkivallan avulla. Omistuk­sen
äänitorvet puhuvat Jugoslaviassakin palkatuista k i i -
faottajista, mutta sen oma taloudellinen luonnottomuus
on paras kaikista kiihottajista. Maan työttömyys kä­sittää
1/4 miljoonaa ihmistä, ja nälkä' ja tyytymättö­myys
Jyrkentää työläiMt^" . -
: Taantumus on Jugoslaviassa tietysti saavUtanut voi­ton^
midta-se o n ohimenevää laatua, lausuu.lainaa­mamme/
lehti edelleen. Maan kurjistuminen tulee pi-
Kulunut vuosi ei antanut lainkaan parannuksia ja
helpotusta Englannin taloudelliselle elämälle. Jyrkkiä
taloudellisia horjahteluja ei kylläkään viime vuoden
aikana tapahtunut,.mutta tällä seikalla ei kumminkaan
sovi lainkaan lohduttaa itseään. Englannin talouselä
mää edustava sanomalehdistö toteaakin vakavassa ääni'
lajissa, että kulunut vuosi merkitsi Englannin taloudelle
«pulakauden vakiintumista^.
Tuotannon yleissumma viime Vuonna oli pienempi
kuin v. 1924. Jos vuoden 1913 tuotantoa merkitsemme,
100, niin kahdella Englannin kansantalouden tärkeim­mällä
alalla, nim. kivihiili- ja metalliteollisuudessa,
aamme seuraavat numerot: v. 1924 tuotettiin hiiltä
92.7 pros. j a v. 1925 88.2 pros. Raudan ja teräksen
tuotanto oli edellisenä vuonna 86.7 pros., jälkimäisenä
76.2 pros.
Kuluneen •-vuoden viimeisinä kuukausina Englannin
kivihiiliteollisuudessa kyllä huomattiin hieman paran
tumista, mut^a johtui tämä nimenomaan siitä, että hal­litus
lahjotti kaivosherroille suuria rahasummia. Ja
loppujen lopuksi tämä parantuminen jäi hyvin vähäi­seksi
ja tällä hetkellä Englannin kivihiiliteollisuudessa
jatkuu edelleen verrattain vaikea pulakausi.
Samoin laivanrakennusteollisuudessa, joka aina on
Englannille ollut niin oleellinen ja tärkeä, j ^ u u kireä
pulakausi. Uusia tilauksia saadaan sangen vähä. Vii­me
vuonna oli keskimäärin rdcenteil la 800,000 tonnia,
saman luvun ollessa sodan edellisinä vuosina 1,800,000
tonnia» Kutomateollisuudessa ei ole vielä saatu julki­suuteen
numeroita. Kuitenkin ulosvientinumerot osot-tavat
» että tälläkään alalla ei voi, olla puhettakaan mis­tään
tilanteen parantumisesta. Viimeiset Kiinan ta­pahtumat
supistivat huomattavasti Englannin kutoma-tuotteiden
vientiä tu<^on maahan, joka on aina ollut
Englannin kutomateollisuuden paihaita markkinapaUc-koja..
Intian markkinoilla joutuvat englantilaiset kil­pailemaan
huokeampien japanilaisten tuotteiden kans­sa.
Äskettäin* julkastut Intian ttHgnmaafcanppaa kodeg- jrcahaa. ^50.05..
Vat numerot herättivädcin englannissa erikoista hue-miota
ja pelonsekaista hämmästystä sen takia, että ne
osottivat japanilaisia kutomatavaroita kuluneena vUonna
tuodun Intiaan enemmän kuin englantilabia.
Englantilabten taloustieteilijäin laskelmien mukaan
teki kuluneen vuoden tuotanto Englannissa keskimäärin
noiii 80 pros. vuoden 1913 tuotannosta. Sama suhde
luvuissa on huomattavissa ulkomaakaupaiddn alalla-
Sen sijaan, että v. 1924 vienti teki 80 pros. v. 1913
viennbtä, oli se ^iime vuonna alentunut 78 prosenttiin.
fjiglantilaisen pääoman sijottaminen ulkomaille osot-taa
myös englantilaisen kapitalismin syrjäytymistä. V i i ­me
vuoden 11 kuukauden aikana englantilaiset kapita>
listit sijottivat pääomiaan ulkomaille vain 88 miljoo­naa
puntaa, sijotussumman ollessa edellisenä vuonna
1 3 4 i n i l j . puntaa. V
P U O L U E E N , S U O M A L A I S E T O S A S T O T J A T O V E R I T ^
lähettivät '^'The Worker"-l€hden ''leiitysryntäyksen aikana tilauksia, seu­raavasti:
Paikkakunta Lähettäjä Tilauksien
• • • lukum.
Port Arthur, Ont., A . Skarra . . . . . . 11
Ladysmith, B. C., A . Kotila . . . . . . . . 9
I^dysmith, B. C , E. Lind . . . . . . . 3
Trochu, Alta., Ida Autio . 10
Thorhild, Alta,^ Mrs, HUmmer . 10
Toronto, Ont., Mrs. Hautamäki . . . . . . . 1 ,
Toronto, Ont., Oscar Clamaki (?) .. 1
Toronto, Qnt., D. B ö h m / . . . . 1
Toronto, Onfc, P. Mertanen ... 1
Toronto, Ont., A . J . Kivi , 2
Toronto, Ont., E . Nyran ^
Toronto, Ont., V . I^hti . . . . 3,
Toronto, Ont., Suom. puolueosasto , . 5
• TimminB' Ont., W. Aaltonen .. 1
Timmins, Ont., John Virta ..-. 1
Creightoh Mine, N. Luoto .... 4
Nolalu, Ont., P. Katainen 1 -
Nolalu, Ont., J . Mikkola .'. 1
Nolalu, Ont., H . Maa . . . . . . . . . . . . 3
Porcupine, Ont., Sandra Wesa 4
Long Lake, Ont., W. Marttinen 5
Cobalt, Ont., Aino Tuomi . U
Nanaimo, B. C , John Hieta 11
Sointala, B. C , E. Ahola . 9
Sointulai B. C., A . A . Anderson Z
Carbon, Alta., Oscar Hill . . . t 2
Pasw€gin, Sask., E. Mattison 1
Codoux, Sask,, J . Johnson 4
Falun, E. S. Sjögren . . . . . . . . . . . . 1
Terrace, B. C , S. Sjöstrand . . . . . . 1
Frbntier, Sask:, Martin Skpglnnd . . . . 1
Preeceville, Sask., H. Mattison . . . . 1
Sudbury, Ont., S. G. Neil . . . . . . . . 1
Steeledale, Sask., L iVester . . . . . . 5
Shäntiavon, Sask., M . Salo • • • • 3
Dunblane, Sask., W. Perälä . . . . . . 5
Dunblane, ; Sask;, M. West 1
Vancouver, B . C . , Arne Johnson . . . . 1
Macrorie, Sask., Chas. Rapakko 1
Sturgis, Sask., H. Mattison .. 2
Rahaa t l^
lauksista
$12.00
9.00
3,00
10.00
12.00
1.00
' 1.00
2.00
2.00
3.00
1.00
3.00
5.00
2.00
1.00
5.00
1.00
' 1.00
4.00
4,00
5.00
12.00
12.60
12.6.'i
3.00
3.00
2.00
7.00
2.00
2.00
2.00
2.00
2.00
5.00
6.00
8.00
2.00
1.00
2.00
4.00
Osuudeksi
oli asetet.
8
5
3
10
8
4
3
4
6
4
6
6
4
6
3
142 $177.28
Kaikki ylläluetellut tilaukset lähetettiin suoraan "The Worker"-leh-delle
joulukuun 1 p:n, 1925, j a maaliskuun 1 p:n, 1926, välisellä ajalla.
Samalla ajalla saapui Vapauden konttorin väUtyksellä eri paikkakun­nilta
63 tilausta ja niistä rahaa $72.80. Yhte^^nsä 205 tilausta ja niistä
Ykeistoinnnta Venäjän metsätyö-bisten
kanssa
I L M A N NÄITX EI MITÄÄN VOI M A K A S T A A L A N AMMATILLIS-T
A I N T E R N A T I O N A L EA
Ammattitaitoisia metattitFÖläisiä
Vehäjälle
Norjan metallityöläbliitto kääntyi taannoin venäläi-sen
veijesjärjestön puoleen tiedustelemalla, voisivatko
työttömät rauta- ja metallimieliet Norjassa saada työtä
neuvostomaassa. Samalla tiedusteltiin työttömäin mah­dollista
siirtymistä Venäjälle, minkä vuoksi pyydettiin
tietoja venäläbistä palkka- ja asuntosuhteista. Venäjän
metalliteollisuustyöväenliitto on vastannut tehtyihin ky­symyksiin
tuoden esiin m.m. seuraavaa:
Neuvosto-Venäjän metalliteollisuus on yleiseen päte­vän
työvoiman tarpeessa, ja ottaa sen vuoksi vastaan
halukkaita norjalaisia metallimiehiä. Mitä tiili -kysy-
'mykseenvinetallityöläisten lukumäärästä, joita Venäjän
metalliteollisuus voi ottaa vastaan, on ensin saatava
tietoja näiden työläisten ammattitaidosta ja mitä alan
haaraa he edustavat.
Tämä on erittäin tärkeätä, kun Venäjän metalliteol­lisuus
ei kaikilla seuduilla voi täydessä laajiiudessa
hankkia työläisilleen hyviä asuntoja, minkä vuoksi täl­laisille
seuduille tuskin voidaan ottaa ulkomaisia ine-tallimiehiä
suuremmissa määrin.
Neuvosto-Venäjälle saapuvat ^andinovialaiset me-tallimiehet
tulevat nauttimaan samaa, päivä- ja urakka­palkkaa
kuin venäläisetkin, yhtä pätevät metallimiehet.
Heidän oikeuksiaan taas valvoo liitto yhtä täydellisesti
kuin venäläbtenkin metallimiestenu;> Palkan .'suuruus
riippuu siitä, millä seuduin siirtolaiset haluavat työs­kennellä.
Koikeia päteväin metallimiesten ansio vaih­telee
70 ruplan (Urali) ja 130 ruplan (Moskova, Le-ningradi)
välillä; kelpo metallimiehet voivat yksityis­tapauksissa
ansaita jopa 200 ruplaa. ;
Kielentaitamattomuus ei vähennä ^täyspäte\-än me­tallimiehen
palkkaa, mikälijiän kj-kenee ottamaan täy­sin
selkää piirustuksista ja työskentelemään niiden mu-kaan.
Muille tulee, kielentaitamattomuus epäilemättä
tuottamaan haitaa, jotta voisivat täysin käyttää hyväk­seen
pätevyyttään, ja voi tämä tietysti vaikuttaa ansi­oonkin.
4>henkisen metallimiesperheen menot tekevät keski^
määrin 52 ruplaa kuukaudessa, mbtä 30 ruplaa menee
talouteen. .Sen lisäksi tulevat menot vaatteisiin ja jal-kineihin.
Moskovassa ja Leningradbsa on tämä meno|-
erä 20—30 pros. korkeampi* Vuokraa maksetaan asun­non
jpinta-alah mukaan ja prosehttisuhteessa palkkaan.
Vuplcrat vaihtelevat tosin eri seuduilla maata, mutta ei­vät
kuitenkaan nouse 10 prosienttia yli lasketun perus­vuokran.
Ruotsin metsä- j a uittotySläislii-ton
edustajat, Sten j a Henricsson,
venäläisen veljesliiton kongressissa
ovat julkabseet seuraavan mielen­kiintoisen
raporttiyhteenvedon:
Käytännössä sovelluttaaksemme
sääntöjemme uusia ohjelmakohtia,
koskeva skandinaavista ja kansain,
välistä, yhteistoimintaa metsä-, uit­to-,-
.isaha-^ j a paperiteollisuustyövä-eston
kanssa, on, liittoHalfinto ollut
edustettuna Skandinavian puutyö-läiskonferenssissa
Tukholmassa ja
yleisvenäläisessä metsä- ja maatyo-läiskongressissa.
• Kun olemme kä.
sittaneet tehtävämme viimeksi -mai*
nitussa tapauksessa olleen informa-liolaatua,
mielimme me myöhem­min
toimestamme julkaistavien refe­raatin
ja muistiinpanojen johdanto­na
esittää seuraavan yleisvaikutel­man:
PalkkapoUtiikka NeuvOtte-Venajalla
Kuten Venäläiset 'a1nmattijärjestöt\
yleensäkin,' on ' Venäjän metsä- ja
maatyöläisliitto eli -oikeammin eri
liittojen unio myös tehtävältään
toista laatua kuin ruotsalainen, min­kä
tehtävänä on etukädessä .käydä
taloudellista kamppailua tuotantovä­lineiden
j a pääoman omistajia .vas­taan.
Mitä Neuvosto-Venäjään tu­lee,
niin voidaan sanoa, että itse
palkkataso säännöllisiä automaatti­sesti
ottamalla huomioon osin tuo-tantovoiton
j a osin sen uuden ja
suuremman liikekapitaalihtarpeen.
Kun ei ole onnistuttu hankkimaan
tarpeen vaatimaa kapitaalia ulko­mailta,
on turvauduttu kotimaisieen
kapitäalimuodostukseen, . johdpnmu-kaisen
säästöpolitiikan avulla, min-kä
hyväksi kaikki ovat myötävaikut­tamassa.
Työpalkat eivät sen vuoksi
vastaa nykyisin jääväämättömäin
todistusten mukaan voimakkaassa
varttumistilässa olevan tuotannon
tuloksia ja vielä vähemmän maan
suunnattomia luonnonrikkauksia ja
kehitysmahdollisuuksia, 'isillä sääs­täminen
on hädän piakottama, jotta
voitaisiin jouduttaa kehitystä ja
tehdä luonnonrikkaudet tulokselli­siksi.
Tätä palkkapolitiikkaa on
luonnollisesti ankarasti' noudatetta-
TyolÄMilla on puoIeUaaa Taltlovalta
Kun konflikteja ditä huolimatta
sattuu, ei näitä tavallisesti voida
selittää työläisten .vastarinnaksi har-jötettava
palkkapolitiikkaa vastaan,
vaan johtuvat ne työnantajan aihe-uttaiaaista
työsopimus-'ja laklrikkon-muksista.
Ei nimittäin käy unoh-taminen,
että kapitalististnkin aines­ta
on yhä edelleen olemassa Venä­jän
taloudellisessa elämäsi, niin
hyvin ulkomaisten kapitalistien kuin
nepmiehien ja kulakkien, muodossa
TyöläisUlä on tällaisten konfilktien
ilmestyessä ei ainoastaan järjestön­sä,
vaan myös valtiovalta puolel­laan.
Milloin taas konflikti ko^ee
valtiollistutettuä, osuustoiminnallis­ta
taikka jotakin muuta ci-kapitalis-
•tista -työmaata, lienevät venäläiset
ammatilliset järjestöt yhtä joutuisia
kuin ruotsalaiset välitysranomaiset
ryht3rmäan toimiin konfliktin sovit­tamiseksi.
Sen vuoksi suoritetaan
läkkprahastoon suhteellisesti paljon
vähemmän kuin Ruotsissa, nimittäin
vain joitakin prosentteja.
Järjestöjen varsinainen ja pää
asiallinen toiminta on vallan toisella
alalla. Tätä voitaisiin meikäläisten
käsitteiden mukaan' kutsua yhteis-
" kunnallisen yhteishyvän. a l ^ i , se
kun käsittää työttömyys-, sairaus- ja
onnettomuustapausävustuksen, luku­taidottomuuden
;toX>jumisen, • opiske-lutoiminnaji,
'joka ule aina yli­opistoihin
ja korkeakouluihin asti
valittujen stipendiaattien kautta,
j.n.e. Näillä eri aloilIa;on omat toi­mistonsa
ja virkailijansa myös met­sä,
ja maatyöläisunion keskuksessa
ja eri tasavaltain ja kuvernementti-en
liitoissa. Näiden alaisia ovat
pitäjäkomiteat sekä näiden "alkur
solut", kyläkomiteat. Tästä aiheu­tuvat
toiminnan suuremman moni­puolisuuden
aiheuttamat suuremmat
hallintakustannukset ja suurempi
virkailijamäärä kuin ruojbsalabessa.
liitossa.
AmmatUHnen liike uuden yhteislcun-aan
' toteuttamitralloe -
Todisjuksiena siitä, että liittoa p i ­detään
tärkeänä uuden yhteiskunnan
toteuttamisen välineenä maaseudul­la,
näkyy mjn.'siitä, että kansanko,
missariot taikka näiden sijaiset kan­sanvalistuksen,
työn, maanviljelyk­sen,
terveydenhoidon jo yhteiskun­nallisen
huollon komissariaateissa
olivat edustettuina liiton kongres­sissa.
Heidän esityksensä herätti^i
vilkasta mielenkiintoa j a seurasi nii­tä
aina ajatusten vaihto. "
Varsin kiintoinen seikka on, että
teknillisesti kehittynyt työvoima
maanviljelyksen ja metsänhoidon
alalla, kuten agronomit, maanmit­tarit,
maanviljelystarkastajat, met­sänhoitajat
y.ro.s. lukeutuvat liit.
toon, olivat edustettuina kongressis­sa
j a on heillä omat toimistonsa ,sen
johdossa. TällaisiÄuolosuliteissa p i -
täbi luontua esiin hyvän j a luotta-mustaherättävän
yhteistoiminnan
työläisten j a työjohdon väJillS,'"
Lahtarien usko faorjuu
-" - Suomenmaalaiset lahtarilehdet
kirjottelevat vielä tuontuostakin
"heimoasiasta", sen ne tekevät var­sinkin
- pakolaiskysymyksen-- .-yhtey-«
dessä. Erikobesti kunnostautuvat
tällä alalla erikoiset sitä varten pe­rustetut
"pakolablehdet", joita on
useampia. On "Inkeri", Vapaa
Karjala" j.n.e.
Näitä lehtiä toimittavat tietenkin
paatuneimmat lahtarit j a "kansan­nousujen"
järjestäjät. Ja on nii­den
tarkotuksena pitää pakolaisten
keskuudessa edelleenkin yllä sotais­ta
mielialaa: ja mustata oloja rajan
tobella puolen mahdollbimman räi-kein
värein.
On kuitenkin todettava, että usko
lahtarien valtaanpääsyyn Karjalassa
näyttää jo kadonneen itse pääje­huiltakin
j a vähitellen he kirjotta­vat,
että: "valitettavasti usko petti
ja toiveet raukesivat", kuten "Va-r
paa Karjala" vuosikatsauksessaan
tekee. Mutta toisessa paikassa sa­maa
lehteä taas kuitenkin -kehote­taan
lujasti uskomaan, että vielä
kerran aika koittaa.
Päähuomion nämä pikkurakit o-
-vat kiinnittäneet agitatsioniin pako­laisten
palaamisen estämiseksi. Jo­ka
ainoassa numerossaan ne kerto­vat
mitä pöyristyttävämpiä juttuja
muka kotiinpalanneita Kprjalassa
kohdanneesta mielivallasta.
Tällä agitatsionillaan ovat nämä
lehdet kieltämättä tehneet mitä
suurempia karhunpalveluksia vielä
pakolaisuudessa oleville karjalabil-le.
Ovathan ne pelotelleet herkkä­uskoisia
, pakolabia palaamasta ta-
.kaidin. kotikonnuilleen ja .pääsemäs­tä
"nauttimaan niistä oikeuksista,
j o i t a ' neuvostovallan julkaisemat
amnestiat ovat heille suoneet.
Tämän lahtarien agitatsionin tie­ten
ja antaakseen tositapausten vai­kuttaa
mahdollben moniin, jon neu­vostovallan
taholta osotettu erittäin
Ykteistoiminta venSUäisen ja raotta-laisen
liiton välillä
Mitä tuli mahdolliseen yhteistoi­mintaan,
selitettiin meidän ruotsa-labten
taholta eräässä puheinies-istunnossa,
kun vaihdettiin kysymyk­siä
ja" vastauksia, ettei'meillä olliit
mitään valtuuksia tehdä sitovia so>.
pimuksia, vaan että meidän vierai­lumme
tarkotuksena oli ensimäisen
tuttavuuden tekeminen liiton kans­sa,
Asiallisen j a varsin myötätun­toisen
keskustelun jälkeen asiasta
tyydyttiin lopuksi lausumaan toivo­mus
toverillisesta kirjeenvaihtosuh­teesta,
vastauksista tiedusteluihin
j.n.e. Meitä-kehotettiin myös useat
kerrat jatkamaan matkaamme opin-totarkotuksessa
metsäpiireihin. Me
emme kuitenkaan noudattaneet kut­sua,
osin siksi, että aikamme ei sal­linut
sitä, osin siksi, että täten olisi
syntynyt aivan liian paljon' vaivaa
mebtä. Sen sijaan toimme me esiin
ajatuksen eri maiden, Norjan, Suo.
men, Canadan, Tshekkoslovakian
y.m.- maiden metsätyöläbedustäjain
yhteisestä vierailusta, mihin kysy­mykseen
palannemme. -Lienee sel­vää,
ettei ruotsalaisilla .metsä- ja
uittotyöläisillä ole. toivottavana ta­loudellisissa
taisteluissaan mitään
suoranaisempia etuja yhteistyöstä,
mutta toiselta puolen ei voida vä­heksyä
ystävällisten suhteiden mer­kitystä
suuren venäläisen metsätyö-läisluokan
kanssa, mistä ainakin 50,-
000 lukeutuu unioon, eikä ajatusten
ja kjokemusten vaihdon merkitystä
tämän valtaisen union kanssa, johon
kaiken kaikkiaan lukeutuu 780,000
jäsentä. On ilman muuta selvää,
että-; • ;
voimakasta paperi- ja puutyolais-interaationalea
ei Töida saada
. aikaan Ilman . Venäläisiä >. .
Mikäli näissä olosuhteissa — työ­läisten
yhteistoiminnassa teoUisuuk-sittain
— päästäisiin suostuisampaan
asemaan kansainvälisen ammatilli­sen
eheyden kautta ylebeen, ei mei­dän
liittomme tullene empimään
noudattaessaan, samaa taktiikkaa ve-.
näläistä veljesliittoa kohtaan kuin
minkä skandina^alainen puutyöläis-konferenssi
omaksui, nimittäin kes­kinäistä
edustusta j a tätä seuraavaa
ajatustenvaihtoa j a toverillisia suh­teita
ylimalkaan.
Lopuksi olemme velkapäitä lausu­maan
sydämellisen kiitoksemme niin
hyvin IHttohallinhollemme meille
mieskohtaisesti kantoisesti tehtäväs­tä
kuin venäläisille tovereillemme
erinomaisesta isännyydestä ja. haus­kasta
yhdessäolosta. Vähimmän em
suurta kärsivällisyyttä. AnmejöJ'
aikaa on aina jatkettu, niin ^ 1
-se päättyi .vasta tämän XKuods^^-i
kuun j a vielä sen jälkeenkin on o.
tetttt vastaan huomattava
jiakolabia. . Amnestia-aikaa. .jote, rt. ^
dennetty siitäkin huolimatta, eta ^
sen pidentäminen on huomattavasti'^
vaikeuttanut taloudellisen e l i j a -
järjestymistä Karjalassa. 'v
Karjalabia pakolaisia-on Sno^egl '
sa vielä huomattava määrä, ^ 4
joukosta dn tietenkin kulakkiain^
ja aktiiybia lahtareita, joiden pahi^
ei iuonrioUbesti voi tulla kysyayfe
seen, mutta on myös pakolaisi^'
joita amnestia on/ koskenut ja jot.
ka olisivat halunneet palata kotiköiKi
nuilleen, koska he Suomessa öväi
joutuneet elämään suuressa kp^i '
juudessa. Mutta herkkänakoJEäii
ovat he uskoneet lahtarien kanhim-i
maalauksia ja jättäneet oikeutöisa t
käyttämättä.
Vastuu heidän kurjuudestaan ja; i(
harhaanjohtambestaan lankeaa^^b.;^
konaan kansannostajille ja hca^' •
äänitorvilleen "Vapaalle Karjalalle'*'
ynnä koko Suomen lahtarilehdistöli
le.
Paljon on kuitenkin kaikista kth:
tarien ponnbteluista huolimatta ta­kaisin
kotikonnuilleen palantiut Ja*
rauhassa rakentavat he nyt valkei-'
sen vainon hävittämiä kotejaan; ta-sa-
arvobinft kansalabina. Ovä^
nämä palanneet vielä Jähettäneet
viestejä pakolaisuuteen jääneille,'' •
joissa selittävät miten asiat todelli'
suudessa ovat. .
Nämä |)alanneiden pakolaisille 6-
sottamat selostukset ne ovatkin ol­leet
lahtareille kaikkein karvaimpia
paloja. Ja ovat he niiden ^ ^ [ ^ s ^ v
ta runsaimmin ' ' havyttSmjryksiään
syytäneet. Isänmaanpetturin ja ia-valiajan
nimen ovat nämä totun-'
den puhujat saaneet suomalaisilta'
lahtareiKa. Valittaen "Vapaa Kar^
jala"' huudahtaakin: "Usko Karja^
lan tulevaisuuteen alkaa horjua".
Vai jo alkaa horjua. Olisi s^n
kyllä^ pitänyt lahtareiden huöm^
aikabemminkin, että turhia ne ovat'
heidän puuhansa. '
Mutta ei^Karjalatv tulevadsoiis'
silti horju,. vaikka lahtarit siihen
uskonsa kadottavatkin. Ei, Karja^ ;
lan tulevaisuus,* samaten kuin ny-kyisyjrskin,
on varmoissa käsissä.
Se on työtätekevän Karjalan raata­jan
käsissä. Ja~ juuri se seikka j
onkin takeena siitä, että Kaijalalla
on tule/aisuus. • J a tämä tulevai- •
suus ei suinkaan kärsi, vaan päin­vastoin
työtyy siitä, että iah^t •
ovat kadottaneet kaiken tohronsa.
Sanomalehdistö Neu­vostoliitossa
ja Ame­rikassa
me kuitenkaan. kiitä liittomme jä­seniäkään,
inikäli he hyväntaibtoi^
ti ottavat vaivakseen tutustua mei­dän
matkaselvityksiimme, lausutaan
räpörttiyhieenveäossaJ ^ —
"Krasnaja Ploshat".nimisellä klo-hilla
Moskovassa pitämässään; se^
lostuksessa on tov. Trotski esittänyt
muutamia mielenkiintoisia numeroi- r:
ta Neuvostoliiton j a Amerikan sa­nomalehdistöstä.
V
Paperin kulutus, lausui tov. Tretsr.
ki, on yksi parhaimpia todisteita-kunkin
maan kulttuuritason korkeu­desta.
Ennen sotaa vallinneisiin
oloihin, nähden me kulutamme hno-mattavasti
enemmän paperia. Kun
V. 1913 nykyisellä Neuvostoliiton
alueella kulutettiin paperia 61,00()
tonnia (-tonni 61 puutaa), min v.
1925 nousi' paperin kulutus meillä
88,000 tonniiii j a tarkkojen ennak-kolaskujen
mukaan tulemme tänä
vuonna tarvitsemaan paperia 120,-
000 tonnia.
^ Mutta täytjry verrata näitä nume­roita
Amerikan. paperin kulatosniH
meroihin, jotta kävisi selville, miten
paljon me olemme, huolimatta tsaa­rinaikaisiin
tiloihin: nähden tapahtu­neesta
suuresta edistj^ksestämine,
sentään vielä eäxa. Amerikasta jä-lellä.
Kun neuvo^ovallassa v. 1924.
henkilöä kohti keskimäärin kulotet­tiin
paperia € naulaa, niin meni sitä
Pohjois-Amerikan YhdysvaUoiBSS
151 naulaa.
Tässä on otettu laskubsa mukaan
yleensä kaikki paperi. Sanomaleh­tiin
neuvostovallassa v. 1924 käy-tettiin
paperia kaikkiaan 4 ja pooH
milj. puUtaa, mutta Amerikassa s& ,
hen käytettiin 169 milj. puntaa.
Tällä tavoin tuli neuvbsfcovsOlassa jo­kaista
henkilöä kohden keskimäärin
1 ja puoli naiiiaa sanomakhtip^'^
« a ja, Amerikassa 45 naulaa. TSms ,
merkitsee sitä, että amerikslabeB
kulutti sanomalehtipaperia 30
taa eiMsmniän kuin neuvostovallaa
kansalainen. '
ifotta kyliä Von,: että "jokapäi^
ten sanomalelitien painosmääräsi»,
me enune Amerikasta jää jätteen^;
heäcään-näii pdjonV Niinpä me»»