Vapaus, December 8, 1926

              VAPAUS
He^stered at the.Post Office Department, Ottawa,
as second claas naatter.
Onko sosialismin voitto mahdollinen
;^dessä maassa^
VallankuraoukseHisille luokkalaislelijoille ja näiden
puolueille ~— kommunistipuolueille — on otsikossa
asetettu kysymys niin tärkeä, että sen käsittelemiselle
lainaamme lehtemme tilaa j a aikaa ci voitane katsoa
turhaan kulutetuksi. Seuraavat kohdat tov. Stalinin
Neuvostoliiton kommunistipuolueen viidennessätoista
neuvottelukokouksessa, «oppositsionJsta ja puolueen
? 'sisäisestä tilanteesta» tekemästä selostuksesta antavat
valaistusta ja Vastauksen ylläesitetylle kysymykselle:
Meillä on edessämme kolme kysymystä: 1) Onlco
sosialismin voitto mahdollinen meidän'maassamme, ot­taen
inibmioon, että meidän maamme oxi tällä hetkellä
'ainoa maa, jossa on voimassa proletariaatin diktatuuri,
• : ctlu proletaarinen vallankumous ei - ole vielä voittanut
'loisissa maissa ja että maailman vallankumouksen tulo
on toistaiseksi Jiidastunut? 2) Jos tämä voitt^o on mah-dollinen,
niin. voiko sitä kutsua täydelliseksi, lopulli'
seksi voitoksi? 3) Jos tätä voittoa ei saa sanoa lopul'
: liseksi, niin mitkä ehdot ovat välltämättömiäi jotta
lama voitto saataisiin lopulliseksi? — Nämä ovat n*
. kolme kysymystä, jodca sulautuvat ylbteen yhdeksi k y
syin34cseksii kysymykseksi siitä, onko sosialismin voitto
^ mahdollinen yhdessä maassa, S.O. meidän maassam^me.
Jtfiten marxilaiset ratkaisivat tämän kysymyksen ai­kaisemmin,
sanomme viime vuosisadan 40-Iiivulla, vuo­sina
50-^-:60, yleensä aikana, jolloin ei vielä ollut ka-
> pitalisminmonopolisuutta^ jolloin kapitalismin kehityk-
' en lakia e i oltu vielä keksitty. eikä voinutkaan olla kek
sitty ja jolloin tämän takia ei tullut vielä isille kysy­mys
sosialismin voitosta yksityiseäsä maassa.
- . M e kaikki marxilaiäet, alkaen Manusta ja Engelsistä^
olimime silloin sitE mieltä, että sosiali9min voitto yh­dessä
erikseen otetussa maassa ei «ole mahdollinen, että
^sosialismin voittoon pa val­lankumouksen
tapahtuminen samanaikaisesti useammis­sa
maissa. , . . \
> J a tämä o l i oikea kanta siihen aikaan. Nyt kapita­lismin
monopoolin j a ' proletaarisen vallankumouksen
uusissa olosuhteissa se kanta e i o l e enää oikea. Uusi
• aikakausi^ imperialismin kehityksen kausi, jolloin ka-
;pjtalismi kehittyy suunnattomasti, jolloin kiertämättä
mät riidat ja sodat imperialistien kesken heikentävät
imperialismin V rintamaa ja tekevät mahdolliseksi sen
: yksityisissä maissa, jolloin Leninin keksimä
epätasaisen kehityksen laki muodostuu yksityisissä
^ maissa tapahtuvan sosialismin
tännon lähtökohdaksi. Näissä olosuhteissa ^vanlia En­gelsin
määritelmä,^ että sosialismi ei v o i voittaa yksityi-sessä
maassa^ tulee Jo vääräksi^ ja on se näissä olosuh­teissa
ehdottomasti vaihdettava toiseen määritelmään,
joka puhuu sosialismin voiton mahdollisuud^ta yksi­tyisessä
inaassä. Leninin opeille Marxin ja EAgelsin
Wppien jatkona on ominaista nimenomaan se,, että Le-
;iunj;hänen oppinsa, eivät kosl^
. mellisiavorjia, ja Leninin suuruus onkin-siinä^ etfä.hän
avoimesti^ ja kunniallisesti, horjumatta asetti kysymyk­sen
uusien' määritelmien välttämättömyydestä ja sosia­lismin
voiton mahdollisuudesta ja yksityisessä maassa.
' L^ninilaisyys' vaiko trotskilaisuus^ ' '
Mitä sitten merkit
aamine?
Se merldtsee-proletariaatin dik^
tumista ja sosialismin rakeiitamista; voittaen tällä ta­voin'xoeidäh'
taloutemme kapitalistiset voimat meidän
vallankumouksemme sisäisten voimien pohjalla, ,
Mitä on sosialismin lopullinen voitto?
Se merkitsee sit^', että ^luodaan täydelliset takeet in-
^ tcrventsioita ja vanhan' järjestelmän takaisinpalautta-mispyrfcimyksiä
vastaan sosialistisen vallankumouksen
• pohjalla väfaiptäinkin^muutainissa-maissa.^^^^^^.
v< J o s 'Sosialismin .voiton mahdollisuus yhdessä' maasss.
merkitsee. mahdoUisuutta ratkaista sisäiset ristiriidat,
yhdelle maalle täysin voitettavissa olevat (tässä on ny:
• 'kysymys tietenkin meidän maastamme); niin 'sosialis*
min lopullisen voiton mahdollisuus j^erkitsee mahdolli­suutta
ratkaista ulkoiset ristiriidat sosialismin maan ja
rkapitalististcn maiden, välillä^ ristiriidat, jotka ovat v o i ­tettavissa
vain useampien maiden proletaarisen vallan­kumouksen
voimin.
Se, joka sotkee yhteen nämä kahta laatua oleVat ris­tiriidat,
on j o k o toivoton hölmö tai parantumaton op­portunisti.
* , '
Tällainen on meidän puolueemme peruslinja.
«Uuden oppositsionin» nykyisten johtajain, tov. Ka-nienevin
ja Sinovjevin - erimielisyydet keskuskomitean
kanssa, saivat avoimen muodon vähää ennen puolueen
XIV konferenssia meidän maamme sosialismin raken
nuslyötä koskevien kysymysten yhteydessä. Minulla on
mieliessä A'ksi keskuskomitean istunto vähää ennen kon­ferenssin
alkua, missä istunnossa Sinovjev ja Kamc-nev
koettivat puolustella omia käsityskantojaan, joilla
ei ole mitään yhteyttä.puolueen .linjan kanssa ja jotka
.ovat perustaltaan yhläläisiä Suhanovin kannan kanssa.
Itse XIV puoluekonferenssissa Sinovjev j a Kamene\'
muodollisesti tunnustivat oikeaksi .puolueen linjan so­sialismin
rakennustyötä koskevassa kysymyksessä. He
> olivat siihen pakotetut näköjään siksi, että heidän kan^
tansa ei saanut lainkaan kannatusta keskuskomitean
jäsenten taholla. Vieläpä tov. Sinovjev puolustikin
mainitun konferensisn asiaa koskevaa tunnettua pää­töslauselmaa
erikoisessa .alustuksessa. Syyskuussa 1925
ilmestynyt Sinovjevin kirja «Leninismi» . muodostaa
täs$u suhteessa «tapauksen», joka luo vedenjakajan sen
Sinovjevin välille,^ joka XIV puoluekonferenssissa puq-lusti
puolueen linjaa ja sen Sinovje\'in välille, joka on
poikennut pois puoluelinjalta ja. leninismistä siirtynyt
Irotskismin aatteelliselle kannalle.
Lainaten li^ohtia kirjasta «Leninismi»' ja osottaen,
«ttä Sinovjev on" sotkeutimut sosialismin voittoa yh­dessä
maassa koskevassa kysymyksessä, tov. Stalin esit­tää
vielä yhden otteen Sinovjevin .puheesta X IV puo­lueen
edustajakokouksessa:
«Katsokaapa esimerkiksi sitä, mitä tov. Jakovlev lau­sui
Kurskin läänin puoluekonferenssissa: 'Voiramefcd
me yhdessä maasas, Jcysyy hän, tultuamme joka suun­nalta
kapitalististen vihollisten ympäröimiksi, voimme^
ko tällaisissa olosuhteissa rakentaa sosialismia yhdessä,
maassa?' Ja hän vastaa: 'Kaiken osotetun peras-^
tcella me olemme oikeutettuja sanomaan, e^ä me'emme
vain rakenna sosialismia, vaan että. me, huolimatta siitä,
että olemme yksin, tulemme suorittamaan tämän ra­kennustyön.'
Onko tämä kysymyksen leniniläinen aset­taminen,
eikö tässä tunnu kansallisen rajoltunebuuden
hajua?» (Sinovjevin loppulausunto puplueen X IV
edustajakokouksessa.) •
Puolueen ja leninismin linjaa puolustanutta tov. Jar
kovlevia siis: syytetään kansallisesta rajottuneisuudesta.
Puolueen linjan puolustaminen siis on kansallista ra-jottuneisuutta.
Tässä juuri piilee se «fokus», jota tov.
Sinovjev on pelannut j a joka' on siinä, että poikkeami­sensa
leninismisitä ja siirtymisensä trotskismiin häi^
koettaa peittää' naurettavalla leniniläisten eyyttelemi
sellä kansalliseen rajottuneisuuteen vikapäiksi. . T ä ­män
takia oppositslonihlokkia koskevissa teeseissä ^sa--
notaankia suora totuus, kun vakuutetaan, että iiusi op-potsioni
on siirtynyt, trotskismin kannalle, sosialismit!
voiton mahdollisuutta meidän maassamme koskevassa
kysymyksessä, eli siis samalla meidän vallankumouk-semVne
luonnetta ja perspektiivejä koskevassa kysy­myksessä.
,
Neuvostoliiton talouden perusteita koskevilla kysy my k-
* I sillä on ratkaiseva merkitys
< Voidaan kysyä;:mitä hyötyä oii näillä yallankumouk-eemme'
perspektiivejä koskevilla' riitakysymyksillä tai
kysymyksillä siitän 'mitä tulee tulevaisuudessa, sillä eik&
olisi:- parasta jättää kaikki riidat syrjään ja käydä kä­siksi
vakavaan työhön. Tällaisella ajatuksella ei mie­lestäni
ole mitään yhteyttä leninismin' kans^. Me em­me
voi kulkea eteenpäin ellemme tiedä, minne kuljem­me;
ellemme tiedä kulkumme, päämäärää. Me emme
voi rakehtaa ilman vakuutusta siitä, että alettuamme
rakentaa sosialistista taloutta, me myös sen voimme ra­kentaa.
. M e .emme voi elää Bernsteinin reseptin, mu-,
kaan: «Liike on kaikki kaikessa; päämäärä ei mer­kitse
mitään.» / Meidän on vallankumouksellisina päin:-
vastoin alotettava kaiken kulkumme eteenpäin, meidän
käytännöllisen työmme palvelemaan proletaarisen ra­kennustyön
luokkapäämääriä. Ilman tätä : ollaan op^
portunismin suossa.
Ilman selviä rakennustyönsä perspektiivejä, Hman
varmaa luottamusta eivät työläisjoukot voi rakentaa .so^
sialismiaj ne eivät voi tietoisesti, johtaa talonpoika&toa.^
Jos meillä ei ole: rakennustyömme sosialistisia perspek-^
tiivejä, niin se jphtaa siihen, että proletariaatin tässä
rakennustyössä tarvittava tahto herpaantuu ja voi j<^h- ^
taa kapitalististen^ ainesten lujittumiseen' nleidän t^lou*'^'
dessambe. j Joka ei anna rajlkaisevan tärkeätä ar\'oa
sosialistisille perspektiiveille meidän rakennustyössäm-
'me^ niin se auttaa meidän taloutemme kapitalistisia ai-:
neksia ja siten tekee antautumiseen tähtäävää työtä.
Ja vihdoin proletariaatin tahdon heikkeneminen pyr­kiessään
kukistamaan täydellisesti taloudessamme ole­vat
il^apitalistiset voimat, jotka' hidastuttavat meidän
rakennustyötämme, voi samalla hidastuttaa kansainvä­lisen'
vallankumouksen kehitystä kaikissa maissa. E i
tule unohtaa, että maailman proletariaatti katsoo mei­dän
taloudelliseen rakennustyöhömme ja meidän me^
nestykseemme tällä rintamalla toivoen, että me selviy­dymme
tästä taistelusta voittajina ja että meidän on­nistuu
ral/entaa sosialismi. Lukuisat länsimaiden työ-.
Iäisten lähetystöt, jotka tutustuvat rakennustyömme' jo­kaiseen
nurkkaukseen, osottavat, että meidän rakennus­rintamalla
käymällämme taistelulla on valtavan suuri
kansainvälinen merkitys siinä mielessä, 'että se vallan-kumouksellistuttaa
kaikkien maiden proletariaattia.
.Qppositsionin poliittiset, perspektiivit
Oppositsioniryhinän poliittiset: perspektiivit käyvät
i l m i ' heidän päävirheestään^ —^ heidän käsityksestään,
meidän vallankumouksemme luonteesta ja perspektii­veissä.
: Kun kansainväline;i vallankumous' viipyy eikä
oppositsionilla ole uskoa meidän omiin voimiimme.,
niin oppositsionin edessä on kaksi perspektiiviä: joko
puolueen ja valtiokoneiston uudelleen syntyminen ja
kommunismin «parasten' ainesten» (oppositsionin). fak-tiilinen
loittoneminen vallasta ja näistä aineksista te-pahtuva
uuden, «puhtaasti» proletaarisen puolueen
muodostuminen, joka on oppösitsionissa ^virallista • «ei-puhtaasti
» proletaarbta puoluetta vastaan. (Ossovskin
perspektiivit.) .'
Yritys esittää oma kärsimättömyytensä todellisuu­tena,
kapitalismin osittaisen vakiintumisen kieltämisenä
ja «yli-inhimilliscnä» «sankarillisten» .hyppäysten te­kona
ja. hyökkäilyinä niin. sisäpolitiikan alalla (yli-teollistuttaminen)
kuin myöskin ulkopolitiikan alalla
(ultravasemmistolaisten fraasit ja huitomiset).
Tässä suhteessa kiinnittävät erikoista huomiota op-positsionilaisten
teoriat talonpoikaiston , menemisestä
meidän ohitsemme ja •edelleen-'^neidän maassamme,
maamme teollistultamiskysymykseslä ja länsimaiden
ammattiliittojen taantumuksellisuudesta.
Oliko Englannin kommunistisen puolueen kanta oi­kea-
lakon aikana? tPeriajitteessa se oli oikea.
««Mutta miksi sen ei onnistunut saada kerralla puo­lelleen
miljoonaisia • Englannin työläisten joukkoja?
Siksi, että se ci ehtinyt lyhyenä aikana saa(|a laajoja
joukkoja vakuutetuksi linjansa' oikeudesta ja tämän
lisäksi, jottn puolue saisi mukaansa laajat joukot, on
tarpeen enemmän tai vähemmän pitltä väliaika^ jonka
aikana puolueen on tehtävä työtä vakuuttaakseen jou­koille^
että sen linja on oikea.' Tämän väliajan yli ei
voida hypätä.
' Tätä joukkojen leniniläisen johdon perussisältöä ei
oppositsioni muista ja siitä on^n löydettävissä syyt sen
poliittisille virheille. ,
«Tke Vorkerni» avasliis- ja levitys-
" T H E WORKERlA" AVUSTAMAAN
' Kapitalistien konfrolK porvarittolelidiston ^Ix, kiristHa meidän kaMei-tamme^
yfaa lujemmalle ja In jemmalle. i
HeikeatälcSa heidän valtaamia! Hävittäkää heidän voimansa. raken­tamalla
meidän omaa valtankamouksellista työväenluokan äänenkannatta­jaa,
"The ^orkeria".
Antakaamme porvarislehdiston jokaiselle valheelle vastaus; olkoon
oma lehdistömme vastamyrkkynä kaikelle porvarislehdiston meita vastaan
levittämällä ^myrkylle! " • ..^
Antakaamme kapitalisteille vastaisku avustamalla "The Workeria"l
Rakentakaamme dollareillamme rannikolta toiselle ulottuva «ilta, jota
myöten vallankumouksellinen työväen luokkasanoma voi kulkea!
Asettakaamme lehtemme taakse, lukekaamme sitä, tilatkaamme sitä,
ja ennen kaildKa pitäkäämme se pystyssä aataipalla sille, nyt lahjotuk­semme!
- ^. •
Port Arthorm ai
TÄSSÄ O N M I N O N L A H J O T U K S E NI
Nimi
Osote
. ^^rTHE WORKERlN" TARJOAMAT PALKINNOT
~TeiIlä on,', nyt .tilaisuus ' saada ilmaiseksi jodkun parhaista ^ kirjoista.
LahettäJ£a viisi tilausta, niin saatte yhden seuraavista' kirjoista:
"The State and Revolutipn", Idrj. Nikolai Lenin
"London'sEssays of Revolt'% kirj. Jack London.
"The Theöry of the Leisttire CIass'% kirj. Veblen.
"Lookins. Backward", kirj. Bellamy.
"News from Nowhere", kirj. WilUam Morris.
"The Jnngle", kirj. Upton Sinclair.
"Yemey'» JnsUce", faVj. Ivan Cankar. »
.\"The A . 9. of Evö^
"The Dcscent of Man", kirj. Charles Darvrin.
" T h e Riddle o f the Universe". kirj. Ernest Heckel' ja Vance Randolph.
"History of Civilization in England"; kirj, Buekle.
"Hutory of European Morals", kirj. W. E . H. Lecky.
- /Vistory- of the ConfUct betvreen Religion and Science",, kirj. John
W., Oraper.
4iThe Wo^ld's Trade: Union Movement^', kirj. A. Losovsky.
Lähettäkää kymmenen 'tilausta, sniin saatte pronssilla päällystetyn
kipsikuvan Niiralai Leninistä. Tämä kipsikuva on todellinen, taideteos ja
niitä voidaan'iäada vain "The V^orherilta". Sen ko^o on kuusitoista tuu­maa
^-läpimitaten..' . V V ' ' . '
Lähettäkää viisitoista tilausta, niin saatte kirjan '*Education in Soviet
Russia", ldrj.< prof. Scott Nearipg.
LäJaettäkiia kaksikymmentä tilausta^, niin saatte kirjan " L e n i n on
Organization'V kirj. Nikolai Lenin.
Lähettäkää kaksikymme^ntäviisi .tilausta^ niin saatte kirjan "Whither
England", kirjr Leon Trotsky;'
V/tLKIfÄ^T RYHMIÄ, KAUPUNKI-, KYLÄ- SEKÄ PIIRI-
,. ,\ JÄRJESTÖJÄ VARTEN
.Kommunistipuolueen tp.,-kk:n. sanomalehdistokomitean toimesta tul­laan
ryhniIUe^^kaupun1d-^'-kvlä- sekä- piirijärjestöille jakamaan useita .kau-riiita
punaisia.i(unnialippuja, joissa on sirpin ja vasaran kuvat. Olisi epä«
käytännöllistä jakaa nämä pelkkien saavutettujen tuloksien-perusteella,
mutt^ .eanomali^hdistokomitea tulee ottamaan huomiodn avustuksen ja ti­lauksien';
keräämiseen eri paikkakunnilla vaikuttavat tekijät, kuten kau­punkien'
ja teöllisunskeskuksien^väkiluvun 7 t m . Kaikkien toverien tulisi täh
dätä tällaisen lipun voittamiseeni sillä se tulee Qlemaan palkintona, minkä
antamisella : arvostetaan heidän toiuMnfaansa avustuksen ja tilauksien ke.
taänusessS lehden joulukuisen ryntäyksen aikana. .
l THE WORKER,
Room 304-A/ Tyrrell BIdg.,
l < 95 King St., E . , Toronto, 2, Ont.
Maakuntavaalit ovat olleet^ j a
menneet. Hyvät miehet ovat . t a a ­sen
. tulleet valituiksi, sillä niitähän
aina valitaan. Arthurista tuli -va­l
i t t u a : konservatiivi Hogarth; ' K e e -
f er, entinen edustaja' j a jnyös kon­servatiivi,
jäi häviölle. Toht. Kaken,
j o k a oli liberaalien ehdokas, tuli
kolmannelle tilalle.
Näissä vaaleissa o l i ainakin A r t ­hurissa
keskeisimpänä asiana 'viina-kysymys.
Suuri joukko suomalai­siakin
oii innostunut tähän kysy­mykseen.
Ympäristön farmarit äänestivät
Hoogarthia melkein yksimielisesti,
sillä' yleisestL he '^ryttivät :entistä
lainlaatijakunnän jäsentä yksilö*
pyyteiden ajamisesta... F a r m a r i t t o i ­voivat
-että.' kun: he - saavat uuden
miehen; lainlaatijakuntaan, n i i n mah­dollisesti
asiat tulevat tasapuolisem­min
käsitellyksi ainakin jonkun a i ­kaa.
Pääasia oli siis saada vanha
itorinsta
Rukki li3rrrää vielä
Quebeci^
. - Canadan suomalaisten keskjmdes-sa
on vallalla' yleinen käsitJys, -että
tässä maassa eletään melko pitkälle
kehittyneessä ]feoltisuäskaudessa.
Pitäähän 'se kyllä osittain pallean­sa.
Mutta vain,' osittain. • Eihän
täällä enää monessakaan'' paikassa
kynnetä ' kyläsepän valmistamalla,
vaan tehdastekoisella auralla. Mis­sään
ei enää käytettäne kyläsepän
hyppysistä lähtenyttä kirvestä. E i
luulisi tässä maassa enää käytettä­vän
kotikutoistakaan r- takintekoai-neena.
Mutta, että niin. on asian­laita,
siitä olemme vakuutettuja. Ja
sen johdosta voidaan arvella, että
niissä, seuduin maata, missä vielä
käytetään kotikutoista selässä, käy­tetään
yhtä ja toista koti- ja käsi­teollisuuden
tuotteista. ^
Sillä kehruupuut tai r u k k i ovat
vielä melko yleisiä Quebecin maa­kunnan
maaseutuasutuksissa. Cana­dan
villanlfasvattajain osuusliikkeen
toimimies W. H. J. Tisdale on ker­tonut
sanomalehdistölle 'Quebecin
maakunnan vuotuisen •villanlejk-kuun
nousevan n o i n ' neljään mil­joonaan
naulaan. Tästä suuresta
määrästä löytää vain noin puoli
miljoonaa naulaa tiensä kapitalisti­sille
markkinoille. Siis vain noin
13 prosenttia. ^ M i h i n v se suuri v i l ­lan
määrä, mikä ei jou'du markki­noille,
katoaa? Loput tästä villa-sadosta,
eli siis noin 87 prosenttm,
kehrätään kotona langoiksi. ' Lan­gat
kudotaan kankaiksi. Ja kylä-räätäli
värkkää siitä mekkoja. On
kyllä totta, että osa : tästä kotiku­toisesta
löytää • tiensä kauppamark-kinoille,
sillä; aina löytää pienen
joukon taantumukse^isia, jbtka
hankaavat nykyisen joukkotuotan-non
kehittymistä vastaan. Näkeepä
sellaisessa , maailmankaupungissa.
k u i n Montrealissakin, toripäivinä
vielä.:kaupatiavan kotitekoisia .kan­kaita.
R u k i t ' siisv edelleenkin hyrräävät
Quebecissa. . Samoin sanotaan, vielä
olevan jossain osin Nova Seotiart
maakuntaa. Mutta ne .^hyrräävät
kuitenkin kuolinvirsiään. Nykyai­kainen
tehdasteollisuus tekee taan­tumuksellisessa
Quebecissa hirmuis­ta
vallotustyötä j a jälkeä. Rukr
kien mukana katoaa Quebecin maa­kunnan
maaseudulta muukin taan--
tnmuksellisuus. - E i t i e t y k i tapahdu;
käden käänteessä, vaan hiljalleen.!
Tehtaita nousee, kuin sienjä - s a ­teella.
Mikä valmistaa - vesivoimas-^
t a sähköä. - Mikä alumiinia, mikä
kenkiä, mikä saippua^ mikä pape­r
i a , ,mikä puusilkkiä, mikä mitäkin.
Nämä erilaatuiset tehtaat tulevat
pitämään huolta Quebecin maaseu­dun
vielä melkein omavaraistalou-dellisen
elämän nykyaikaistuttami-scsta.
Ja se tulee tapahtumaan
melko' nopeassa tahdissa.
Väestö rupeaa siirtymään suu­remmassa
määrin teollisuuden pal-veliikseen..
Kaupungit houkuttele­vat
kirkkaine valoineen j a mahdol-:;
lisine huveineen nuorta väkeä läh­temään
kodeistaan.
Nähden tehdasten etsimä työväes­tön
tyytyväisyys tulee katoamaan.
Ne pitävät siitä itse huolen. Sillä
palkat ovat pienet, työpäivät pit-*
kät, j a raadanta ankaraa. E i riitä
rahaa huvituksiin. Ei edes kun­nolliseen
j a riittävään elantoon.
Kosketus valistuneemman teoIU-suustyöväestön
kanssa rupeaa hor­juttamaan
vanhoja- käsitteitä. U u ­demmat
ajatukset j a virtaukset saa­vat
alun. Siinä on joukossa tie­tysti
paljon kehnoa j a mätää. Joh­taa
tietysti "tapojen turmeltumi­seen",
kuten poivarit rakastavat
sanoa. ' . ..
Nämä tehtaat tuovat mukanaan
edellytykset, rukin katoamiselle.
Syntjväisyys rupeaa laskemaan. Us­konnollisuuden
vankka pohjakin r u ­peaa
vähin erin 'mui^umaah. Vaa­ditaan
viimein parempaa palkkaa Ja
lyhempäu työpäivää. Siitä "versoo
järjestäytyminen j a muuttua ty5
väenliikkeeksi.
Tehdasteollisuus s i t e n ' p o i s t a a ne
olosuhteet,: j o t k a ovat sen houku­telleet
iQuebecin maaknntaan.
Kalle Xoltiainen.'
maräina rikki.
Kuvaa'vinta o l i mitenkä työläiset,
suhtautuivat äänestykseen,..- kun ei
heillä ollut omaa ehdokasta. Muii'
tamat olivat vetäneet äänestyslip»
puun^ ristin /jokaisen ehdokkaan n i
'men päälle; j a s u u r i joukko ei ot­tanut
äänestykseen- lainkaan osaa.
Eräs äänestäjä-oli kr-jottanut toht
Eakenin nimen kohdalle " l i i a n k ui
v a " , Hoogarthin nimen' kohdalle
" l i i a n märkä"v J a • Keeferin nimen
kohdalle " l i i a n kostea", joten y k ­sikään
heistä ^ i ' tyydyttänyt läänes-täjää.
. .'
'Äänien kalasteleminen oli hyvin
järjestetty. Suomalaisen kirkon
kellarikin oli märillä •' käytettävänä
puhetilaisuuksia varten; samoin o l i
.Labor temppeli. Täten oli , nekin
paikat, joita pidetään valistuksen
ahjoina, annettu viinanjumalan pal­velukseen.
. f i ' •
Esimerkiksi kelpaavaa. :.Kämppä'-
komitean toimesta ovato Hulkon
kämpällä, joka sijaitsee . Macki's
Sidingissa, miehet luovuttaneet y h ­den
neljäsosa paperipuukoordin
katkaisumaksun —: siis summan
1.25 dollaria -—Suomen "Työväen­järjestöjen
Tiedonantajan" avustus­rahastoon
j a keittäjä 5.00 dollaria.
Tällä tavalla on saatu kokoon yhr
t^eensä |54.75. Kaunis summa:^yö-väepjärjestöjen
Tiedonantajaa koh­danneen
vahingon lievittämiseksi.
Toisetkin työläiset voisivat seurata
yllämainittujen toverien esime>kkiä.
Kuten tiedämme^ ovat . Suomen
toverit ryhtyneet rakentamaan uuti-ta
: "pesää" Työväenjärjestöjen T i e ­donantajalle.
. T u l en hävittämän t i e -
donahjon tilalle on saatava . u u s i ,
sillä silä niin kipeästi j u u r i nyt k a i ­vataan.
Siksi voidaan yllämainit­tujen
toverien avustusta pitää esi­merkiksi
kelpaavana. Y
Järjestäjä n;o 14 esitetään fort-virilliamilaisten
toimesta osaston t a ­lolla
t.k. 11 päivän illalla. Jokainen
tietenkin saapuu katsomaan tätä
näytelmäuutuutta; • .: . r
Vapauden kirjakauppaan on saa­puneet
jo Työväen taskukalenterit
j a Työmiehen Joulu, Käykääpä har
kemassa kun käytte kaupungilla;
samoin voitte muitakin kirjoja kat­sella.
\
Kuoli .tapaturmaisesti. Elias H a n -
son, Fort WiIIiamista, kuoli sairaa­lassa
loukkaantumisessaan : saamis­taan
vammoista. Hän oli. ollut työs­sä
Fort Williamin -paperikomppa-nian
rakennuksella ja. putosi; sieltä
70 jalan korkeudelta.
Vainajalle-jäi vaimo j a 2 tyttöä,
j o t k a -asuvat Wiliiamin puolella.
Eri jKukkakmmiita
WEBSTER'S CORNERS, B. C.
Haalimme laajentamissuunnitel­masta
on vihdoinkin tullut tosi.
Lisäys käsittää kokonaan ' uuden ja
ajanmukaisen tarjoiluosaston; - E n ­tinen
onkin ollut aivan sopimaton
j a käyttökelvoton- Vaan. onhan sii­nä
täytynyt paremman puutteessa
toimeen tulla. Arvelen että joulun-aikoina
00'meillä 90 ' u u s i tarjoilu­huone
'käytettävänämme.""" -
Äkkinäisen tapaturmaisen kuole­man
uhriksi marrask. 19 p:nä joutui
työläinen. Harry .Sandick A . L . L.'
'Co:n tukkikämpällä. .Työskennel­lessään-
kuormaajana töyttäsi tukki
miestä sillä seurauksella, että' kuo­lema
seurasi heti.
Suuri siirtolaistulva. Suomalaisia­k
i n siirtolaisia tulee tänne B , C:aan
oikein tulvimalla, pääasiassa Van­couveriin,
j o ^ : on ^ tämän maakun­nan
liikenteen keskus.
yässä ei nyt muuten mitään e>i-koista
olisi, mutta kuten tiedämme
ne työnsaantimahdollisuudet, niin
johtuu 'mieleen, .etta millä he alka­vat
täällä elämään. Monella suoma­laisella
on näet' j o siksi .tarkat' ko­kemukset
työnhankinnasta Vancou­verissa,
että se ei ole leikin tekoa,
äeidätt kohtalonsa työnvälitystoimis­toissa,
jon jotenkin eeuraav^niaiifen:
Talkin kanssa tietenldn.on mentävä
työtä '^kyssnnaSji. — Ja kyq^essa
työtä työnvälitystoimiston- iohtoja:
tavallisesti kysyy "oletko sinä ennen
täältä'; ottanut työn?" Jos Vastaat
?.^n o!e''; niin silloin johtaja ilmot-t
a i a : . " E i x ) l e työtä sellairille, jotka
eivät - ennen , ole täältä työtä " otta­neet."
; Jos taasen Vastaa kysymyk­seen,
" o l e n " , n i i n silloin johtaja ha­ke
©', suuren: k i r j a n , oikean työläisten
syntiluetteloHi jossa on aakkosjär­jestyksessä;
merkitty kaikkien niit­ten
työläisten nimet, j o t k a sen kau:-
tä' ovat työn: ottaneet j a vielä tj ö -
mailta lähetetyt 'mainemerkinnät
mukaiia. ' J a 'tässä -viimeisessä t a ­pauksessa,
j o s nimeä e i t u o l t a mu il­tasta
kirjasta^ löydy, sanoo johtaja-
"Sinä valhettelet". J a näin oUen
on taas:työnostajan j a myöjän välit
r i k k i .
_ ! T i e t e n k in s i U o i n k j u n on erikoi­nen
puute; miehistä' on .työtä aina
parlmmin' saatavana. Vaan miesten
puute, o n ;:Varsiii;:harvinaista nykyi­nen
A.jäfjefetelman:; valUtessa..
t y ö t t ö m y y s a i s on nykyisen yh­teiskunnan
yksi pahimpia .^epäkohtia.
J a tämä epäkohta e i ole 'mitenkään
muuten korjatta-vissa k u i n siten, et­tä
•lyhennetään työpäi^vää vaikkapa
esim. ..viiteen tuntiin, niin silloin
olisi vasta k a i k j l l a tilaisuus työn­tekoon.
ainakin niin kauan kuin
koneteollisutiden nopeistuminen
'edellyttäisi t a i : ' pakottaiä järjestä­mään
vieläkin lyhempiä työpäiviä,
Vaan sehän'/on . tulevaisuuden asia.
Nykyisyys olisi ensin korjattava ja
noitten muBtain- k i r j a i n j a merkin-täin
käyttö poistettava,
V a r s i n k i i i -' -riimeksimainittujen
käyttö' on; mitä ovelin työnteettä-jieh
-kekMntö työläisten kuristami-seksi.
..••..: • :••
Työläistoverit kaikkialla, -varsin­k
i n täällä' B. G^sa, niuistakaa aina
noita epäkohtia j a varsinkin silloin
kun Lumber Work€rs' Industrial
Union of Canadan- järjestäjä saa­puu
luoksenne • tarkotuksella saada
teidätkin ' jäseneksi yllämainittuun
\iniobn. Sillä j u u r i nyt on alettu
tiusi rynnistys B. C^nr puutavara-työläisten
järjestämiseksi; samoin
kuin yli'^Canadan- on voimakas jär-jestämis4yö
• käynnissä. Ja onnis-tufaisfemmev
tässä rynnistyksessä
7 iippuU -: kokonaan meistä puutavara-työläisistä,
otammeko me järjestä­jät'-
avomielin • jamyötävaikutuksel­l
a Vastaan emmekä, kiellä heidän esi­tystään
'liittyäksemme edellä mai­nittuun
:unioön omaksi hyödyksem­me.
Se: on varma; että jos me
otamme tämän uniokysymyksen
(täysiarvoisena j a sydämen asiana
ajaaksemme, ; n i i n ei ota pitkää a i ­koa
iöhnenkuin-njeillä; on voim^as
järjestö, jolla voimme edullisesti
taistella elintasoamme polkevien
riistäjäparoonien konnanjuonia ja
kuristustpimenpiteitä vastaan. Työ­suhteet
voimme sftten myös järjes­tää
j a .järjestö/oimallamme pakottaa
riistäjät - myöntämään: lyhemmän
työpäivän ja-poistamaan tuon kiro­tun:
mustan kirjan käytön y.^m. työ­läisten
seulomistarkotukseen keksi­tyt
välineet, sioilla nykyään hei­koimmat,
samoinkuin tietoisempikin
aines työläisistä, seulotaan mustalle
listalle. Annammeko tämän vain
edelleenkin jatkua, ilman ettemme
ryhtyisi tepsiviin toimenpiteisiin!
Pdlatkaamme vielä seikkaa^, jos­ta
alussa jo mainitsin, ^ nim. siirto­laistulvasta.
Noille työnriistäjille
ei tuo '"seulominen muuten oikein
kävisi päinsä, ellei siirtolaisia hou­kuteltaisi
täfme niin paljon , knin
vain suinkin on mal|dollista, j a te­kään
Suomesta .saapuneet työläis-
-toverit ette näin; ollen voi sille mi­tään,
jos; ette ;,-pääs6 töihin niin pian
kuin ehkä: olette toivoneet. Mutta
vaikka ette olisikaan töissä, niin te
voitte 'pumminkin liittyä unioon jä­seneksi.
. J o s teillä- ei ole rahaa
maksaa jäsenmaksuja työttömänä
ollessanne, niin silloin saa kuulua
maksuvapaasti umoon. . Näin me­netellen
te toisten mukana voitte
jotakin jtehdä asemanne parantami­seksi.
' -
ySiisjiitrtykäämme kaikki puuta-va.>
atyöiäiset, Canadan puutavara-työläisten
teollisuusliittoon j a toi­mikaamme'
sen eteen. Silloin mei­dän
on "helppo ajaa vaatimuksemme
voittoon. ; Mitään muuta rmahdolli-suutta
ei ole.
CHASE, B. C.
.Töiden puoleste. on tämä ympäris­tö
valmis; Sahalaitos, joka on käy-njrt
useita vuosia»^ on njt toimet­tomana.
'Merkeistä oäättäen ei se
a l a käymään milloinkaan. Osa lii­kemiehistä,
on j o käärinyt reppunsa
j a se on edessä kaikilla kylän liike-miehillä.
- .
- Suomalaisia tässä kolmessa koulu­piirissä
on ^ o h o n kolmenkymmenen
vaiheille. •• Näistä osastoon kuuluu
aikaansaseuraavat henkilöt, jotka
ylläpitävät .yhteistoiminta^ kaikkien
järjestynöitten f ^työläisten kanssa^
Raportte«vn:d 2 e i , n ä j ^
väu' kunnianloukkauksia, koska
me kirjeessään nskalBi sanoa, etta
paikkakunnan naiset kaikki kuulu­vat
.osastoon.. A s i a on kuitenkin si­ten,
että seijtsejmän heistä kuulun ja
kuusi e i k u i i l u . J a sama määrä mie­hiä
ei kaipaa'mitään seurapiiriä- _
Ihmettelen;initen on sattunutelä-mSntoveriksi
toiällien ' n i i n vähSn