Vapaus, January 20, 1925

              TMmoM, UaanSk.» Pr->TBe&> J m 20fli> ISS
V A P A U S
T o i a f t t s j s t :
A, & MIKEU. ABVO VAARA.
VAPAUS (Ubertjr)
The onlj orgsn «f Finnish Worken lo Canada. Pob-
UAed fai SndbiuT» Oot, evcry Tveaday, Thtmday and
Satorday.
Segiatered at the Post Office Department, 0tt8wa,
M «eeond elass matter. ;
Smoitoflbinta kerran jnlaiatuista ilmoitoksista 49c
palatataamalta. Saurista ilmoituksista aekä Umoituk*
•ista, Joiden tekstiä ei Joka kerta muutete, annetaan
tontnva alennus. Knolonilmoitukset $2.00 kerta ja 60c
lisiä jolcaiselta muistoväntsyltä. Nimenmnuttoilmoitnk-iet
60e kerta, fl.OO kolme kertaa. Avioeroilmoituksei
12.00 kerta, 13.00 kaksi kertaa. Sjmtyiääilmoitakset
f 1.00 kerta. Halntaantieto- Ja osoteilmoitnkset 50e
kerta. Sl.OO kolme kertaa. Tilapäisilmoituksista pitää
raha seurata mukana. •
MptrffalaiikiMMtS . |»arast'aikaa m liifiini auta
luuirettsrima paijausta Sunjataeoia vaataan. Muulca*
laisille «e voi mennä täydesti, motu Idinafaislin foai'
•et Jliorat «svit autisn vadcata. Sunjataeo «a Kiinan
edistymidisten aindcsien koeleltu )chtaJB, etvadca ne
ota oskoalcseen, etta han heitä kavaltain TihoUtsten
kasiin, minlnun jodatt noiden Iditien kynäilijöistä
koettavat oduteHa., Siinä ne Icyliä takaavat arinipaaa
Advertisin; rates 40c per coL ineh. Minimum cbanre
for single insertion 76e. Discount on standing advertise-nent
Tiie Vapa'^ is tlie best advertising medium
among the Finnifh People in Canada.
TILAUSHINNAT: .
Canadaan yksi vk. $4.00, puoli vk. $2.25, kolme kk
11.50 ja yksi kk. 15e.
Yhdysvaltoiliin ja Suomeen, yksi vk. $6.50, puoli vk.
13.00 ja kolme kk. $1.76.
Tilauksia, joita ei seuraa ralia, ei, tulla lähettämään
p^tsi aBiamiesten joilla on takaukset
Vapauden konttori ja toimitus: Liberty Bldg Lome
St Puhelin 1038. Pogtiosote; Box 69, Sudbury, Ont.
TiLttain lehteen aijotut ilmoitukset pitää olla kont­torissa
lauantaina, torstain lehteen tiistaina ja lauantain
lehteen torstaina kello 3.
Joa ette milloin tahansa saa vastausti ensimaiseen
kirjeeseenne, kirjoittakaa uudelleen liikkeenhoitaja i
persoonallisella nimellä.
J. V. KANNASTO, Liikkeenhoitaja.
• • " ' — • ' ' •••
Taittovirheen takia
oli viime n:ossa olleen kirjotuksen tSe aina on käty­rin
&oAfa/o» ensimäinen'kappale turmeltunut kasitta-mattömäkBi.
Sanotun' kappaleen viimeinen laqse piti
; .olla;
Tuomion perusteluissa oikeuden puheenjohtaja häl
käilcmättä sanoo, että Ebert mennessään ammuketeh-taitten
lakkokomitean jäseneksi tkieltämäUä teki ii-
»emä syylliseksi maanpetturuuteen rikosoikeudellisessa
katsjmaossa» ja että hänen hyvä taikotuksensa — lakon
murskaaminen Kaiserin ja kapitalismin eduksi — voi
' tiin ottaa huomiqon ainoastaan «hänen menetteilynsä
poliittisessa tai historiallisessa arvostelussa», mutta
«i poista hänen rikollisuuttaan!
Kiinan nykyisestä tilanteesta
kirjottaa F. P:n Jcirjeenvaihtaja Jokohamasta:
' N y k y i n e n välipää Kiinan sisällissodassa ei ole muu»
ta kuin aselepo, josta' mmäl^eUcenä tahansa sota voi
rlel\ahtaa uuteen paloon. Eri osista Kiinani' iaapuneit»
ten: tietojen -mvllsäan vaatii yleinen mielipide maassBt
että toht. Sunjatseh on tuleva hallituksen päämiehdcsi,
j a on hänen eiiriettävähällitdci^nsa Kantonista Pe^
Jos 8d foliainen hallUmkman saadaan vankalle
pohjalle vakiinnutetuksi, olisi se surmanisku imperia<
iististen suurvaltojen' pyyteille Kiinaan nähden. TiV
tenkin ae kärjistäisi tamm klreitmmäkl kuin kos­kaan,
sillä Sun on monet kerrat j a kiihkeästi 8<;littänyt,'
ettei hän tule ottamaan huomioon nykyisia ulkovaltaixi
kanssa tehtyjä pakkosopunuk8i& Siinä häntä tulee tu»
kemaan ei ainoastaan* koko-Kiina, vaaii koko Aasia —
. j a V niiden selkärankana Neuvosto-Venäjä. Silloin ei
suurvalloille jää muuta tehtäväksi kuin valita toinen
kahdelta: jokQ häntä koipien välissä perääntyä, taik-
'kii vallottaa Aasia.
Kuinka pitkälle suurvaltain asevoimat riittäisivät
Aasian valloltamiseen ja lioiden äarettöi^äui alojen Jat­kuvaan
ttiiehittämiseenj se tässä loppujen lopiibi" on
kaikista j tärkein kysymys; ' Satamakaupunkien valtais;»
miuttt on niille helppo tehtävä, mutta sillä ei edes
Kiina vielä ole likikään vallotettu; Ovathan tätkeim-mät
kiinalaiset satamat itse asiassa jo kauan olleet
suurvaltojen käsissä. Mutta Kiinan vallottaminen olisi
suurvalloille paljoa Vaikeampi yritys kuin oli Napo*
leonille hänen onneton Moskovan retkensä. Kiinalai-
- set varmaan eivät muuta i>^hi halusta^ soisi kuin että
ne semmoiseen • jättiläisyritykseen antautuisivat, sillä
se mainiosti soveltuisi kiinalaisten sotasuunnitelmiin.
Rannikot j a joitakuita jokivarsia voisi vihollinen ot­taa
haltuunsa^ mutta sisämaahan ttmkeutuminen on
tykkänään eri juttu.
Itämaissa vaihtuu' tilanne tätä nykyä salaman no­peudella.
Venäjän vaikutus Kiinassa käy yhä ilntei-se^
imäksi, niin sotilaallisessa kuin poliittisessa katsan'
nofisa. Jotkut arvelevat, että Japani ei tule sitomaan
kohtaloansa Kiinan kohtaloihui, mutta sen kysymyksen
suhteen on kenenkään vaikea ennustaa mitään varmaa,
sillä Japanissakin poliittinen tilanne on nopeasti muut­tumassa.
Jangtse-laakson, viimeaikaiset tapahtumat osottavat,-
mihm suuntaan yleinen mielipide Kiinassa alkaa kään­tymään.
Se on maan tiheimmin asuttu osa, sillä elää-faän
Jangtse-virran alueella kahdeksas-osa koko maa­pallon
väestöstä. Ja juuri tuon väestön keskuudessa
on kumouksellista kiihotustyotä kaikkein tarmokkaim-min
j a kaikista taitavimmasti harjotettu, 'etupäässä
^ngliaista ja Kantonista käsin. Tämä väestö ei enää
ole ollenkaan sillä tuulella, että se sietäisi etuoike­uksien
luovuttamista mudcalaisille.
paikkaan, mita kiinalaisissa oloissa olla voi: jos Sm^
jatsen todella jotitnisi kiinni pienimm&takaan muuka­laisten
aaalistajain suosimisesta, olisi hänen vaäutos-valtansa
momyttä. fifutta sitä voi kiinalaisen saada
uskomaan kenestä iiyvänsä mausta, vaan ei Sunjatse-nista.
Kautta Kiinan nopeasti vyöryvää radikalismin hyo-kylainetta
ei imperialistien keinoilla kyetä pysäyttä
maan. Pääkysymys ei enää ole siitä, syttyyko Kiinassa
taas sota? — vaan siitä, mihin se tulee päättymään?
Tilanne Pekingissä on se tulitildcu, jokai voi helposti
sytyttää kaukaisen idän ruutitynnyrin.
• Kansallisvihan lietsonta
saksalaisten ja ranskalaista välillä on saanut uutta
yllykettä valheellisista — vai todenperäisistakö, emme
tiedä vielä — luvattomien asevarastojen löydöistä, j o i
den nojalla liittoutuneet vallat nyt jatkavat Kölnin vyd-l^
ykkeen valtaustaan sivu määräajan. Englannin por
varilehdet yleensä toitottavat, että ainddn mitä kiitti
Iäisten joukkojen Kölniin jäämiseen tulee, niin saksa­laiset
saavat siitä syyttää itseään. Times-lehti erikoi
sesti sanoo toivovansa, että liittoutuneiden valvonta
komissioonin pöytäkirja ^noista aselöydöistä ja ylimää­räisten
salaisten sotilasjoukkojen olemassaolosta ko
konaisuudessaan julkastaisiin, esillä Saksan kansan
suuret joukot saisivat olla kiitollbia naista paljas­tuksista.
Saksan kansalta preussilainen sotilasklikki
nyt, niinkuin mailmansodan edelläkin, pimittää asiain
todellisen laidan» . . . .
Siunatkoon! — Me kun olemme luulleet, että
mof^ratiOf tuo kansainvälisen kapitaaljn uskollinen pal­velija,
että se —• «kansa» siellä Ebertin tasaval­lassa
ohjaksia pitelee!
Kummallako jalalla tulee Ehertin, Nosien ja hei
dän puoluekaveriensa ny/ seista? Tuleeko heidän taas
ottaa ja pelastaa «oma» porvaristonsa? Vaiko «vi-loUisen
»: porvaristo ja sen Daves-länget?
Vaikea on yhden totisen isosialidemokraatin asema!
Vaikea sentähden, ettei voi yhtäaikaa palvella KAIK-CIA
herroja, niiden kaikkien mieliksi. -
Englannin yaalien jälkiiiistoriaa
Englannin viime vaaleissa porvaristo «pelasi si
caa»: sosialid^iuokraattien kanssa. «Mauri on tehnyt
Knn iSunjatsenilla on Jangtsen ja etelä-Kiinan
väestö takanaan, on han todella vankassa asemassa.
Aina Mntä ovat kantonilaiset jumedoineet, samaten
kum ulkomailla oleskelevat kiinalaiset siirtolaiset, jot­ka
enimmäkseen ovat ndelipiteiltäan vadikaalisia. Ha­u
n sotdkassaansa on suorastaan tulvimalla virrannut
Yfdioja näiltä siirtolaisilta, etupäässä Amerikassa ja
Austraaliassa oleskelevilta.
tehtävänsä. Mauri saa mennä», tofeutettim tavalla,
missä fcemoja jos minkälaisia käytettiui. Kirien muis-ettän^
käytti porvaristo parhaimpana vaalivalttiniaan
väärennettyä «Smovjeffin-kirjettä» ja^^^^^k^
piimttajan van^itsemisjuttpa,
Nyt eräs ulkomaavlraston virkailija on aivan rö)^-
keästi ilmottanut eräälle Vamerikalaiselle sanomalefati-miehelle,
€*tä kirje oli väärennys, mutta se tieki hyvin
tehtävänsä. Hän puolusteli Väärennyksen moraalista
öikeutta^sillä, että sodaidan' aikana väärennettiin vihol-lismaan
papereita; ko^a s e o l i edullista sodankäynnil­le,
ja niin noin 90 prosenttia sotapropaganda
tui valheisiin. Nyt taistelu neuv<c^tohalIitnkseh ja ka-pitali^
isten maiden välillä on samanlaista. Siinä ei
yoidakompromiseerata, koska se on taistelua; kafaäen
erilaisen Järjestelmän välillä. «Me huomasimiiie, et­tä
MacDonaldin hdlitus rikkoi ineidänvälilläinme ol­leen
kirjottaijiattomansopimtfks^^ hyy^yessään lai­nan
Venjyälle, Sitä mp -emme voineet sallia.» *
: Sitte tämä virkamies sditti, etta työväeiid^
pii suuiet mahdollisuudet voittaa, mutta kiih vaaleissa
tuli pääkysymykseksi kommunisti Campbellin ja neu-yöstoliaina-
asiat, niin voiton tapalrtuessa työväenliipUta
ToFerittaren kvilyft-ryntäys
s. s. Osastot Ja Naisjaostot:.
• - • ')•.
Amerikan S. S. ^lehtOiikkeitten
välisten yhteisten sopimusten pe­rusteella
on Toverittaren levitys-kuukausi
tänä vuonna helmikuulla.
Tämän kuukauden ajaksi järjeste­tään
Toverittaren levitysosaston
toimesta erikoinen leritysryntäys.
Kuten tunnettua on Toveritar
ainoa suomenkielinen kommunisti­nen
naisten lehti Amerikan mante­reella,
ja sellaisenaan myöskin Can.
K. S. Jm osastojen ja naisjaosto­jen
virallinen äänenkannattaja ja
tehokkain aseemme suomalaisten
naisten valistus. Ja Järjestämistyös-sä.
Sen avulla voimme me heitä
parhaan tutustuttaa kommnniisti-sen
liikkeemme periaatteisiini Ja
puolueittemme Ja järjestömme me­nettelytapoihin.
Sanomalehti se­lostaa
luokkataistelun merkitystä Ja
Järjestöytymisen tärkeyttä lukijoil­leen
Ja saa heidät käsittämään,. et­tä
heidän luokkavelvollisnuksiinsa
kuuluu itsensä Ja toisten työtäteke­vän
luokan valistaminen Ja järjes:
täminen. Tätä työtä tekee Tove­ritar
tämän mantereen suomalais­ten-
työläisnaisten keskuudessa. Sik­si
tuleekin meidäq alkaa valmistau­tumaan
sen helmikuussa järjestet­tävää
levitysryntäystä varten. Jotta
Jokaisella paikkakunnalla saataisiin
kaikki käytettävissä olevat voimat
ponnistamaan Toverittaren levittä-miseksL
Asia tulee ottaa esille Jokaisen
osaston kokouksessa Ja huolehtia
siitä, että naisjaostot kirjallisuus^
ja sanomaiehtiasiamiehet; erikoiset
Toverittaren asiamiehet Ja -naiset
ja köko-^äse^istö lähtee yhtenä mie­henä^
ja naisena liikkeelle kilpailun
alkaessa. Tulee ioimia, niin että
kaikki entiset saavutukset lehden
levittämisessä saadaan rikottua jo­kaisessa
kylässä, kauppalassa Ja
kaupungissa. _
Toverittaren levitysosaston töi-nie^'^
jhlärstaan 'lehdissä hetimiten
kilpailuilmotus, Josta selviää,j mi­ten
.kilpaiiu on Järjestetty. Val­mistaviin
toimenpiteisiin, tulee ryh­tyä
heö. Jotta ryntäys onnistuu.
Ryntäyshuutpna olkoon: Toveritar
okaiseen työläiskotiin Ja Jokaiselle
työläisnaiselle,:
foveriliisestr
Can. K. S. J:n Keskiisrirasto,
Krtta S- G ; NEIL, siht
}äÄlce]ä selosti suunnitelmiaan leh­den
^toimittamiseen nähden, seka
ehdotti, että lehti liittyisi Federa­ted
Press-untistoimiston Jäseneksi
Ja että lehden avustajille, .makset­taisiin
kohtuullinen palkkio. Esitys
^9
Federated Pres^ liittymisestä by-väJcsyttiin
Ja toimittajalle annettiin
oikeus harkintansa perusteella mak­saa
avustajille palkkiota kizjotuk-rista
Ja suomennoksista. Palkka­vaatimuksensa
ilmotti tov. Mäkelä
olevan $150.00 kuukaudelta. Johon
päätettiin suostua.
Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin
J . W. Ahlqvist ja O. K. Jokela.
Kokous lopetettiin.
Vakuudeksi,
& G. NElii, sihteerL
Olemme tarkastaneet edellä ole­van
pöytäkirjan ja hyväksymme
sen sellaisenaan.
J . W. Ahlqvist. O. K. Jokela.
(Pöytäkirjan tarkastajat)
«
Pöytakiria 'f
tehty Canadan Suomalaisen
Järjestön, laillistettu, toimeen
panevan komitean kokouksesta
tammiL 6. p., 1925.
Saapuvilla olivat kaikki toimeen­panevan
komitean Jäsenet Puheen-
Johtajana toimi J . W. Ahlqvist.
Anomnkaen lupakirjan saamisek-ollsi
: tulkinnut sen voitoksi kapitalismista «Mitäpä
siiloin tehdä? Me ti^inane sangen hyvin, että Kom-xi^
unistinen Internationale tdkee propa^daa : En^lan
nissä Englannin koxnmunislipuolueen kautta. Me tie­dämme
se^ tukevan Irlannin tasavaltaa ja antavan
kahhatusta hinduille^ egyptiläisille ja yleensä siirto-maaväestoille
voimiensa' mukaan, yaikkakin me pro-testeeraamnie
julkisesti tällai^a asiaintilaa vitaan ja
lausumme moraalisen siuuttumukseimne, (niin toiselta
puolen neuvostovallalla on aivan ^sama edessään, kun
me teemme manoveerauksiamme Georgiassa ja 'olem<
nie suhteissa menshevikeihin. Se kuuluu peliin. Meil­lä
ei ollut mitään Sinovjeffin kirjettä, mutta me tee­timme
melkein yhtä hyvän. Se pii niin hyvä; että
MacDonald antoi pettää itsensä, vaikkakin tämä herra
olikin kylliksi aulis anta^cseen* itsensä, pettää.
«MacDonald teld sen icrdidyksen, että hylkäsi
neuvostovaltaa vastaan ja myönsi uskovansa kirjeen
oikeaksi. Tämä ^ oli juuri se mitä me halusimmddn.
Hänen myohäisemmät lausuntonsa, joissa hän aUcoi
epäillä kirjeen alkuperäisyyttä, eivät enää vaikutta­neet,
i Hänen ensimäinen lausuntcmsa oli se mikä asian
ratkaisi. Me peloitimme pienjiikemiehet Suurpää­oman
saimme raivokkaaseen taisteluun. Miljoonat
tyoläispt pelästyivät.,.... Väärennys tdd t^tävänsä.
Nyt kun vaalit ovat ohi, on vähamerkityksellistSi to­distetaanko
kirje väärennykseksi tai alkuper^seksu...»
Näin röyhkeästi virkailija tunnustaa väärennyksen.
Mutta tunnustuksensa jälkeen hän iiuomautti kirjeen­vaihtajille:
«Jos julkaisette sen nutä minä olen sa­nonut
ja minä kiellän sen, niin te siinä silloin karsit­te,
enkä minä.» Kirjeenvaihtaja ei julaSssut sitä, mut­ta
' kertoi kuitenkin joillekin luftavilleen ja «ati ärta
juttu ön levinnyt
l>öytäldrja
K. s. Järjestön toimeenpa­nevan
komitean kokouksesta
tammikuun 3 p., 1925.
Läsnä olivat kaikki teimcenpahe-van
komitean jäsenet, sekä lehderj
vastaava toimittaja tov. A, B. Mä-kem.
Puhetta Johti tov; Alhqvist.
Edttlllsett kokouksen pöytäkirjan
ensimäinen kohta päätettiin oikais­ta
kuuiuyafcsi:"Luettiip, tov. A.
l. Mäkelän myönteinen vastaus uu-distiettiiun
tiedusteluun, josko hän
olisi tilaisuudessa /.ottamaan vas­taan
lehden' yastaavari toimittajan
oimen. Tov. Mäkelä ipäätettiin va­lita
toimeen ja- ibnottaa hänelle sii­tä
sähkösanomaa."
Lttetttin tov. Martin / Hendricksö-nin
raportti matkaitaan Pohjois-On-tariossa,
ja hyväksyttiin.
Piiiri 6:iiniBn piiritoimikunnan ko­kouksen
pöytäkirja luettiin. Ei an­tanut
"aihetta toimenpiteille.
Luettiin Suome^ saapunut kir-jelmä,
jossa ilmotettiin lähettämäm­me
rahamäärä ($637.79) perillisaai
pumisestk, sekä selostettiin boimin-tavaikeuksia
ja kiitettiin avustuk­sesta.
Kirjelmä päätettiin Jnjais-ta
lehdessä. ; •' \ ' ' ' ''
Keräys Karjalain ilmalaivarahas-ton
kartuttamiseksii päätettiin kat­soa
lopetetuksi Ja pyytää osastoja
huolehtimaan mainittuun rahastoon
kertyneiden varojen tilittämise)^
keskusvirastolle.. • *
Puolueen kansaliiskonventsionin
pitämisen ^suhteen päätettiin keskus-toimeenpanevaUe
komitealle esittää,
että se pidetäiSiin Torontossa
msopTiriijely^äyttelyn aikana, - joka
alkaa'elokuun lopulla.
Laettiih piiri 2 ;sen piiritoimikun­nan
kokouksen pöytäkirja ja kirje.
Kirjeessään p j ^ : pliiritoimikunta
lupaa ylimääräisen piirin neuvotte­lukokouksen
pitkmiselie Beayer La­ken
osaston , puolueesta erottamis-asian
käsittelemistä varten, sekä
esitti, että -osastoja _ kehotettaisiin
lähettämään säännöissä määrätyn
ednstajamäärän Ja että -Beaver; La­ken
osaston edustajille myönnetään
puhe-, mutta ei j^erfj^^tai äanioi-si
osastolta oli lähettänyt Lake Ca-teaun,
Sask., suomalainen osasto.
Löpaikirja oli jo lähetetty. Toimen
pide hyväksyttiin Ja osasto lausut­tiin
tervetulleeksi järjestöömme,
Koetauiu» Vapauden liikkeen t i
leistä marraskuulta ja tilintarkasta-
Jaiii lausunto luettiin. , Eivät anta­neet
aihetta keskustelulle.
Luettiin lehtiliikkeitten välistä
kirjtsenvaihtoa, Joka ei antanut ai
hetta toinienpiteille.
Vapauden johtokunnan Joulukuun
22 p. pitämän kokouksen pöytäikirja
luettiin. ' Pöytäkirjan ensimäisestä
pykälästä selvisi, ettei Johtokunta
ollutkaan päättänyt jatkaa liild{e4n
ja K. S. J:n 1 :n .piirin piiritoimi­kunnan
asioilla 'Pohjois-Ontariossa
kiertävän D. Helinin matka/a, kuten
27 p. p i d e ^ "kokouksen pöytäkir­jasta
ilmeni, vaan jättää asia toi­meenpanevan
komitean- järjestettä­väksi,
Pöytäkurjan, pykälä ei oUut
siis päätöksen mukainen' ja siitä
päätettiin niainita pöytäldrjassa>
koska viimeisessä kokouksessa pää­tettiin
vaatia ^johtokuntaa peruut­tamaan
tuon päätökjBensä.
Ariro Vaaralle päätettiin maksaa
$50.000 lisäpalkkaa viiden viikon
ajalta, jonka hän Joutui toimimaan
lehden päätoimittajana;
Lehden: toimittajan A. B. Mäke­län
matkakustannukset Sointulasta
Sudburyyn Ja takaisin päätettiin
maksaa lehtiliikkeen varoista.
Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin
O. K. Jokela ja J . V. Latva.
Kokous loppui. Vakuudeksi
S. G. NEIL,
sihteeri-rahastonhoitaja.
Olemme tarkastaneet' edelläolevan
pöytäkirjan j a ' huomannieet sen ko­kouksen
päätöksien Itanssa yhtäpitä­väksi.
O. K. Jokela. J. V. Latva.
(Pöytäkirjan t^kastajat)
K. S. Osastot ja yksityi­set
toverit
Pyydämme Jäsenistöä tutustu­maan
seuraayaan .Helsingin Työ­väen
Paikallisjärjestöt' kirjeeseen,
JoUa se vastaa kirjeeseemme viime
marraskuun 5 dtä. päivältä, jolla lä­hetimme
sille $637.7.9 Suomen to­vereitten
avustusrahastoon syys­kuulla
pidetyissä protestikpkouksis-sa^
kerättyä rahaa. Kirjeestä sel­viää,
miten kiitollisia toverimme
kotimaassamme — valkoisessa Suo­messa
— ovat meiltä saamansa a-vustuksen
Johdosta. Samalla ilme­nee
siitä, että he ovat käyttäneet
rahan sen taistelun tukemiseksi, jo­hon
maan SOS. työväki Ja pienvil­jelijät
ovat yhteisessä kokoukses­saan
päättäneet ryhtyä ottamalla
osaa tammikuussa ' toimitettaviin
presidentin välitsijämiesvaaleihin.—
Kirje kuuluu: ^
"Helsinki, 12 p. jouluk. 1924.
"Canadan K.. S. Järjestön '
Keskusvirastp,
^ 957 Broadyievr Ave.,
Toronto, Canada.
"Rakkaat toverit:—
Kiitollisina sHtä- avusta, jota te,
canadalaiset toverit, niin auliisti o-lette
antaneet Suomen vaikeissa o-loissa
Ja raskaan vJaltioDisen sor­ron
alla taistdövflle työläisffle,
_ _ _ _ _ _ saamme .nmottaa, että olemme saä-keu^.
Pyyntöön idätettiin suos4s®e^ *She-tua,
ja päätös jättää tammikuun
4 päivä pidettäviä keskustoimeen-panevan
konnteain kpkoiukselle hy­väksymistä
varten. Kokonksen pu­toajaksi
päätettiin «ntt.. t k . 25 päi-vää.
Ja toimeenpanevan jconntean
edustajikä Jcokonkseen vaUtfön J .
W. Ahlqvist ja & G. NeSL '
l»lia«n listaava :toimittaja itf*.
tyksenne 24,962 mk.
" M ^ i t n n summan tulemme käytr
"ämään SOS. työväen osanoton jär-jes^
bniseen tamnukuun 15 ja 16
päivänä, 1925, toimitettariin pr^
B3den6tt vaBtajamiesten vaaleihin.
"Näihin vaaleihin «n sos. työväki
päättänyt yksinuelisesti ottaa osaa
9f pmä nuaraskanta pidetyssä v ko­ko
vaaata. kisttivissä soi. ijSnUa
ia pienriljcljljäiii cdatsJakokoBkies-la.
Emme sninksaa ota vaaleiluo
osaa siinä mieiessS, että voisinnBe
tai tahtoisimme tavaSa tai tdsella
vaikuttaa jonkun porvarin valitse'
ffliseen presidentiksL E i Vaan me
käymme vaaleihin saadaksemme
työtekevänlaokan smret joukot
liikeksnuf^;» pois riitä masen­nuksesta,
joka tänä hetkellä
on ankaran vainon seuraukse­na
levinnyt, ei ykrin politiittisessa,
vaan ammatillisessakin toiminnassa
mukana olevien keekgnteen. Lisäk-ri
on meillä ainoastaan vaalien a i -
kaSrr tilaisuus^ järjestää kokouksia
Ja keskustella työväelle tärkeistä
kysymyksistä, sillä muulloin koko­uksemme
viranomaisten toimesta
estetään, kuten' viimeksi tapahtui
virolaisen toverin Jaan Tompin
mestauksen Johdosta koolle kutsu­tulle
surukokoukselle Helsingin työ­väentalolla.
Kokouksen poliisit ha-joittivat
vastoin pe^tuslain selviä
määrykfiä, ainoastaan sen vuoksi,
että poliisimestari Honkanen suvait-s
i "ajatella", että kokouksen pää­töslauselma
ehkä olisi epämieluinen
Viron pyöveleille. Tämäkin tapaus
osoittaa, kuinka työväen lailla tur­vattu
kokoontumis- Ja lausnntova-paus
täällä "vapaassa" Suomessa
on riippuvainen yksinomaan jon­kun
poliirimestarin "ajatuksista."
"Tätä kaikkialla maassa rehoit-tavaa
mielivaltaa 'vastaan lähtee
SOS. työväki ja pienviljelijät liik­keelle
tammikuussa toimitettavissa
presidentin valitsijamiesvaaleissa.
Yleisiksi vaalitunnuksiksi on hyväk­sytty
"Valtiolliset vangit vapaak­si"
Ja "Työväen Oikeuksien puolesta".
Presidentin ehdokkaasta. Jota valit­tavat
valitsijamiehet tulevat, loS
puun saakka äänestämään, ei vielä
ole lopullista päätöstä tehty, mutta
eniten kannatusta ovat saaneet Am­mattijärjestön
vankilassa oleva pu­heenjohtaja
tov. Matti Väisänen ja
Venäjällä oleva toveri Otto Ville
Kuusinen. Näistä kahdesta tulee
työväen 'presidentinehdokas valittisi-vaksi.
"Vaaliagitatsionin järjestäminen
tehokkaaksi ja tarkotostaan vastaa­vaksi
on kuitenkin tällä hetkellä
melkein ylivoimainen tehtävä, Am^
mattijärjestön kieUettyä Jyrkästi
ammatillisia järj*estöjä poliittista
loiniintaa taloudellisesti tukendasta.
Kun poliisiviranomaiset vielä joh­donmukaisesti
kieltävät ilfcamaluvat
vasemmistolaisilta työväenjärjes­töiltä,
olkootpa ne sitten laadul-t^
ott mitä tahansa, niin tästä kai-testa;
on seurauksena, että toimin­nan
rahoittamisessa on turvaudut­tava
yksinomaan • työläisten vapaa­ehtoisiin
lahjotuksiin. Työläisten
vaikea, taloudellinen' asema, yhä
suureneva työttömyys ja mitättö­män
pienet palkat ovat kuitenkin
voittamattomana esteenä tämänkin
tuloläfiteen tuottavaisuudelte.
) "Siis teidän lahjotuksenne ovat­kin
olleet meille tavattoman suures-tamerkityksestä.
Teidän Jatkuva
myötätuntonne tulee ineitä innos­tamaan
toiminnassamme paremman
tulevaisuuden luomiseksi Suomen
tovia kokeneelle työväenluokalle.
"Saattakaa kaikkien meitä tuke-heiden-^
työläisten tietoon sydämmel-inen
kiitoksemme.
Taisteluterveisin:
H:gin Työväen Paikallisjärjestö.'»
(Allekirjoitukset) i
Lausumme toverilliset kiitokset
niille tovereille ja toverittarille, jot>
ca tavalla tai toisella toimiVat nii­den
kehotuksestaimme Järjestetty-en
protestikokouksien onnistumi-sekri,
joissa edellämainittua rahas­toa
kerättiin.
Kommunistisesti tervehtien,
Can. K S. J ni Toimeenpaneva
Komitea.
Krtta S. G. NEIL, sihteerL
maine «n kasvanat konaeidb <w
potaaterilla! Sen rahoiSa jrnT
detäin sotajonkkoja, sen k a i ^
rin Booriso nhsataaa «odaBJona^
alftarilla! Sesiakiroto on jolaS
sitten lakannat olemasta karfuj
se on «nunttunnt vemihnaoisS
pedoksi, joka Janoaa verta Ja
ravinnokseen bdcatombeja kSyni.
vää i h m i s l i h a a !— ^
Samaan suuntaan on l o U ^
kenut sosialisessa suhteessa,
tiiliset ihanteet silläkin tahoUs vrat'
Jääneet. vain haäveknvflkd, Jotia
eriintyvät enimmäkseen papjtfea
saarnoissa, mutta vähän «läTäaji
elämässä. Kristikunnassa, Jonka o»,
konto opettaa Juottamaan Jano»,
vaista, ruokkimaan isoavaista, Taa.
tettamaan- alastonta Ja hoitamaa^
sairasta, vallitsee todelBsmideaji
paljoa enemmän armottomnns j»
rakkaudettomuus kuin laupeus ja
armo. Siksi ovatkin sosialjset
epäkohdat räikeät Omaisaus ker.
tyy yhä enemmän yksiin käain.
Muutamien miljoona- Ja miljaardj-ruhtinaitten
rinnalla elävät lofc
mattomat kpyhälistön laumat joil-ta
puuttuvat kaikkein väJttämättö-mimmätkin
elämäntarpeet Ylellis.
ten palatsien vieressä elävät toiset
kurjissa hökkeleissä, miehet naiset
ja lapset yhteen suUottuina niin-kuin
eläimet Suurkaupungeissam­me
kristikunnan .keskuksissa, asu­vat
suurin .ylellisyys ja järjetön
nautinnonhimo vieretysten äärim­mäisen
hädän ja puutteen kanssa.
Kaikkialla näemme kä^rsimysten las­ten,
Lasarusten, makaavan avutto­mina,
täynnä sairautta, rikkaitten
palatsien porttiholveissa. Näin ol­len
ei ole ^ihme, .että köyhälistön
mielet ovatkin äärimmilleen kätke-roitunect
rikasta omistajaluokkas
vastaan. Siksi aikamme 'on sosiali-sen
taistelun aika enemmän kuin
koskaan ^nnen. / Sovittamaton ris^
tiriita rikkaiden ja köyhien välillä
on jakanut koko kristikunnan kah­deksi
vihollisleiriksi, joiden välinen
viha on niin voimakas, että kaikki
muut tunteet, kansalliset, isänmaal­liset.
Jopa uskonnoflisetikin, ovat
sein. tieltä saaneet Väistyä! " Epäile­mättä
täytyy niiden väärinkäytös­ten
olla verisiä, jotka ovat, kyen­neet
istuttamaan näin sammumat-tonian
vihan mitä laajimpiin kan-^
sankerroksiinv "
Ylläoleva on pastori Viljo Möm­mön
teoksesta "Uskonnollisia ajan-kysymyksiä".
Teosta loppuunmyy-tiin
kuusi painosta lähes 30 tubatr
ta kappaletta, mikä osoittaa, että
siinä esiintjrvät kysymykset ovat'
mielenkiintoisia. ' Sitä, vastaan kir­joitti
yksi fariseuksetta!^ kirjan, jos­sa
persoonallisilla sÖIvaukalla ja
teolojgisella saivart^ulla yritettiin
tukkia kerettiläisen suu.
Mutta totuudella on ee merkilli­nen
ominaisuus, että se kaikesta
vastustuksesta huolimatta hiipii ih­mismieliin.
Toisissa se alkaa itää
Ja pujehat: kukkaan, toisissa sen
kasvu väkivalloin tukahutetaan.
KRISTILLINEN
MAAILMA
("UskonnollUia ajankyaymyksiä")
, - / " 1.
Huomattava ilmiö kristillisen rta-
Iman siveellisessä tilassa on mili­tarismi,
joka nykyaikana on kehit-tynsrt
huippuunsa, enemmän kuin
minään muuna aikakautena maail­massa.
Ei tule ajatella,, että tänä
olisi aikamme efftoincn 'pahe. Joka
olisi kehittynyt suhteellisesti suu­remmassa
määrässä kuin muut epä­kohdat
Militarismi kuvastaa aino­astaan
yleistä siveellistä ^— tai pa-remmn
epäsiveellistä — kehitystä;
niten' se, on kaikki muukin pa-heellisuus
edistynjrt Militarismi,
, oka raudanraskaana taakkana pai­naa
, yhteiskuntia, kuluttaen ja hä­vittäen
kansojen tuoreimmat elin­voimat,
se todistaa, se huutaa al­eamme
uskontoa, k i r l ^ a ja paime­nia'.-
vastaan! Julistetaan rauhan
evankeliumia, opetetaan, että k r i ^
tinusko saattaa ihmiset. veljinä ra-castamasn
toisiansa, ja nyt juuri
kristikunta. Joka kaksituhatta vuot­ta
on tähäii saamaan uskonut on
oikea sodanvaltakunta sanan täy­dessä
merkityksessä! Sen >ustoria
on kertomus sodista ja tappeluista,
nrarhista Ja kapinoista; sen suur­miehet
'ovat mieldcamieliiä, Joitteni
PUHTAAN PALVELUSTODIS-TUKSEN
antaa Berliinin Pörssilehti (Böraen-eitung)
EbertinV kunnianloukkaus-jutun
Johdosta sos..demokraatisills
petturi-johtajillei ^ Näin kirjottaa
rahasäkkien äänenkannattaja:
"Niiden, Jotka .kirjottavat sosia­lidemokratian
suhtautumisesta sota-af
an kansallisiin-kysjnnyksiin ja si­tä
tuomitsevat, pitäisi toki tuntea
tuo. suhta^htuminen. Siitä ei ole
epäilystä, etteikö eräällä snunnal- .
la" piankin, ryhdytty vehkeiluihin,
jotka olivat silkkaa Ja selvää maan­petosta:
joukkojen kiihottamiseen
^totona Ja rintamalla. Noöiin veh-ceilyihin
kuului myös lakkojen
toimeenpano. Mahdotonta on tässä
yrittää tyhjentävästi selostaa, niitä
; caikkea ammattiyhdistyksien ja sos.
dem. puolueen johtajien taholta
tehtiin Ja aikaansaatiin näiden
maankavailuksellisten ^ vehkeilyjen
torjumiseksi. Paljon se oli, eikä
sitä voi täyteen määräänsä arvioi­da,
ellSi ole ollut mukana näissä
elämyksissä, Varsinainen sisäinen
rintanmtuöd silloin suoraan haUd
S^san sosialismin. Maanpetturuu­den
puoleUa olivat kaikki ne ainek­set,
jotka taistelun varrella järjes­tyy
tyivät s^iartatos-iyhmäksi ja
riippumattomaksi Bprialistäpuolueek-si.
IsäjmaalliskahSiinis
asettuivat niinsanotitt enemmistö- '
sosialistit Sillä puole myös •
nykyinen valtfikunnan presidentti
Ebert, .eikä him siellä ^jllut ainoas­taan
näön vui^isi, vaan yhtenä kaik­kein
tacmokkaimpana niistä, jotka
asettautuivat järjestyneen maanpet­turuuden
yhä kasvavaa mahtia vas­taan.
» , *
Kaiserin Ja Jtapitalfsmin murhaa-
Jakätyrille ei voi antaa parempaa
"ulosseteliä".
V Mutta työläiset joiden sankaril­linen
porvarien isänmaan pettumn»
teki vihdoinkin lopun Enropan hnr-jinnnasta
verijuhlasf^ ne tulevat
tuommoisten päästötodistuksien ja
Magdehurgin oikeusjntnn paljM-tuksien
jälestä yhä paremmin kä­sittämään,'
€tta*tofevalIs ierrall» V
on lakaisn tehtävÄ pemsteelliseiB-mi
», säästämättä- enemmän porvsr»
Kita koin helSs