Vapaus, August 15, 1929

              Siro 2
VAPAUS
Torstaina, elok. 15 p;iia — inii., A i i g . xo
S. c. »m» A . VAAB> A. PIIVIO.
T O A O S H I l C U T t ^ ^ , ,
S «k. «tJO, tf kk. t^SO; S kk. » J S I . » « f ^ - ' " " " ' ^ ^
I »k. »jBa. < kk. i3J». S kk. c « I» 1 >*- n-ao-
Kansainvälisen kauppakamarin kokous
- Heinäkuulla oli kansainvälisellä kauppa^ariUa edust^j^ko^
Amsterdamissa Hollannissa. Edustajia oli l.l^O maailman e,ama.s^
^ u L s s a harkittiin keinoja kapitalismin lujittamiseksi Tajeunpa^
kyslyksenä sanotaan olleen valtion taikka kuntien ,a yksityisten hike- SiS^L Amerikalaiselta taholta esiteUiin, miten "loistavaksi ja yhteis-kumian
kaikille jäsenille omielliseksi" (!) taloudellinen ^^2Lt^li.
dostunut Yhdysvalloissa sen kautta, että se kokonaan on rakentunut yk-s^
isyHtteliäisyyden ja toiminnan varaan. Yksimielisesti l^^^-}^^)'
^ ^ t i painosteSin kongressissa sitä seikkaa, että yksityinen liiketomimta
on todistanut voivansa paremmin kuin yleinen mukautua nykyajan t^r-keiden
tarpeiden kasvavaan monipuolbuuteen ja edeltäpäin nahda tule­vaisuuden
tarpeet: kokemuksillaan ja tutkimuksillaan se aikaansaa yha
uusia teknillisiä parannuksia. Vähentämällä tuotantokustannuksia se
laajentaa kuluttajapiirin ostokykyä. Käyttämällä suurimman <^an saa-vutetusta
voitosta yritysten kehittämiseen ja uusien tuotantovälineiden
'aiLansaamiseen se luo uutta rikkautta. Yksityisyrittehäisyys kantaa «e
riskit, jotka yleinen jättää veronmaksajien kannettaviksi. Yksityisyntte-liäisyys
on näin ollen julkisten raha-asioiden tärkeänä tukena.
Tältä näkökannalla sitten laadittiin ja hyväksyttiin kokouksessa pää­töslauselma,
jolla tarkoitetaan tappaa kaikki pyrkimykset muuttaa^ kapi­talistinen
omaisuus yhteiskunnalliseksi omaisuudeksi, mikä luonnollisesti­kaan
ei ole mahdollinen muuten kuin yhteiskunnallisen vallankumouk­sen
kautta. . ,
On merkillepantavaa, että kokous kokonaan jaUi mainitsematta mi­tenkä
yleinen omistus Neuvostoliitossa, proletariaatin diktatuurin alai­sena
on osoittautunut kaikkea yksityisomistusta tehoisammaksi. Mutta
jos tämä kokous olisi siihen kiinnittänyt huomiotaan, silloinhan se ei
olisikaan öllut Kansainvälisen kauppakamarin kokous, jota se nyt sanan
täydessä merkityksessä oli, asettuen kaikessa suhteessa tukemaiah liiitä
«uunnitelmia, joita kansainvälisillä imperialisUsilla rosvoilla on maail­man
proletariaatin' riistämiseksi.
Canadan kommanistipaoltteeh kUuiennen
KUUPENNEN EDUSTMMMOU0£N .. MERmn ^
Taistelu kahdelta rihtan^
Canadan kommunistipuolueen Iciiudeiineii edustajakokoulMen„ tärkey­den
ja merkttyksen yknraärtämiseksi on mitä tärkeintä, että ^kuudenteen
edustajakokoukseen johtaneet tapahtumat eritellään, selvitellään ja ym­märretään.
Heti kommunistisen kahsmTiväliMn .kuudennen kongressin
jälkeen canadalaisessa kommiinistipuolueessa a i t o i ratkaiseva taistelu
trotskilaisuutta vastaan, joka iei ole mUUta kuin öpportuiiismin pettetty
muoto Maurice Speclbr, puolueen ~p^-ääÄeh1caJähättJaj^^^^ '«illomen toi­mittaja,
saavutti kehityksensä huippukohdan oikeUto-^^^
pumuksien esitaistelijana «anäddaisessa s kommuiiistip hylkää:
n^llä Marxin J a l«nimi||, pe^^
trö>skilirisaudert~ opin;v5^<«nmun^i8CT ktfiisairtväliseiir kutides; kdnpessi,
^riteltyaän tilanteen komm
opportunismia vastaan Jäytyy käydä kahdflta rinta^jaalla:. opportimismia
vastaan sen peitetyssä-möodossa, trotskilaisuutena, ja avoimina oikeisto­laisina
täipiimiiksia. ' Cäiiadala^sen kommunislipuolueen edessä oleva
tehtävä, kuten poliittisen komitean lausunto trotskilaisuudesta ja Mau­rice
Spectorinerotlamiseslaosotti/ oli käydä tarmokasta taistelua Spec-toria
ja hänen ppjplortunistisia phjelmaansa vastaan, samaan aikaaQ ke­hittäen
taistelua avoimia oikeisto-opportuiiistisia , Uipumuksia vastaan
jotkii esiintyivät Canadan kommunistipuolueessa.; T^^
U vastaan valmehli maaperää tarinokkaanimalle taistelulle avoimia op­portunistisia
taipiittiuksia vastaan.
Oikeistolaisten UiipumuhsUn ilmaisut^^ ^^^^^^
Edustajakokousta edeltänyt keskustelu, joka oli laajin puoluekysy-myksistä
käyty keskustelu puolueessaj toi etualalle kysymyksen oikeisto­laisista
virheistä ja taipumuksista puolueessa. Oikeistolaiset taipumuk­set
puolueessa ilmaisivat itsensä seuraavissa muodoissa: 1) Yrityksfet
väheksyä oikealta uhkaavaa vaaraa esittämällä 'Vasemmistoa-vaaran pää-vaarana.
2) Yritykset puolueen vanhan ohjelman puolustamiseksi ja
uudelleen rakentamiseksi Canadan työväenpuolueen suhteen, kykenemättä
ymmärtämään "yhtenäisyys alhaalta"-ohjelman perusmerkitystä. 3) Ca-nadalaisten
työläisten jyrkentymisen aUarvioiminen. 4) Puolueen pää­tehtäväin
riittämätön korostaminen sotavastaisessa taistelussa. 5) Yri­tykset
peitellä puolueen haUtaantumiseeh joukkojarjestöissä johtaneita
virheitä. 6) Sovitteleva suhtaantuminen avoimen oikeistolaisella kan­nalla
oleviin tovereihin. 7) Puolueen järjestöllisessä rakenteessa ilme­nevien
sosialidemokraattisten jälteiden vaaran aliarvioiminen, 8) , Tai­pumukset
laillisuuteen p^oluetyön suorittamisessa ja poliittisen sisällön
puuttuminen lyöväenpuolustus-työssä.
Kaikki nämä taipumukset ilmaisivat itsensä edustajakokousta edel­täneessä
keskustelussa, joka keskustelu osotti kehitystä puolueen poliitti
sessa elämässä ja toi esiin voimat torjumaan häitä vääriä taipumuksia,
joista Kommunistisen kansainvälisen kuudes kongressi oli varottanut.
Kominternin kirje Canadan kommunistipuolueelle
Kommunistisen kansainvälisen kirje Canadan kommunistipuolueelle
saapui vähää ennen puolueen edustajakokousta ja selvästi hahmotteli
pääkysymyksissä pohjan oikealle linjalle canadalaisessa kommunistipuo­lueessa.
Tämä kärjisti taistelua oikean linjan puolesta, tuomalla kes­kusteluissa
Kominternin kirjeestä toimeenpanevassa keskuskomiteassa
esiin mielipide-eroavaisuuksia kirjeen arvioimisessa ja pidättymisiä kir­jeen
käsittelemissä pääkysyrnyksigsä. Oikeistolaiset taipumukset ilmai­sivat
itsensä keskustelussa Kominternin kirjeestä sen tärkeyden vähek­symisen
muodossa ja yrityksinä heikentää kirjeen sisältöä ja olemusta
himmentämällä pääasioita, kuvaamalla sitä ''epämääräiseksi" ja ''seka­vaksi".
Kommunistisen kansainvälisen kirje, joka julkaistaan edustaja­kokouksen
selostuksessa, oli perusta, jolla toimeenpaneva keskuskomitea
tuli yksimielisyyteen puolueen ohjelmasta ja kuiidennen edustajakokouk^
sen linjasta. .
Kuudes edustajakokous hyväksyi Kommunistisen kansainvälisen kir­jeen
ja toimeenpanevan; keskuskomitean lausunnon sen johdosta, puolueen
poliittiseksi peruslinjaksi. Kuudes edustajakokous näin ollen merkitsi
huippukohtaa opportunismia yasiaah canadalaisessa puolueessa käytä­vän
taistelun ensimälisessä vaiheessa. Se vahvisti linjan taistelussa trots­kilaisuutta
eli peitettyä opportunismia vastaan ja Kommunistisen kan­sainvälisen
kirjeen hyväksymä yritykset j^ublueen po­liittisen
linjan ohjaamiseksi opportunistisille poluille, vastoin Kommu
nistisen kansainvälisen linjaa. Tässä Canadan kommunistipuolueen kuu­dennen
edustajakokouksen todellinen merkitys.
IncoD riisMot silta kiertueilta Jotka Soomestaldn as­ti
t^n^p^ tulevat ja annetaan beidän
International Hlckel Companyn
ilnco) Juuri tämän vuoden ensimäisen
puoliskon tilitertomas osottaa, että
yhtlSn — tai oikeammin monopooli-^'
trustin — riistovcdtot ovat lisään^neet
Edellisen vuoden vastaavaan ailcaan
verrattuna yli sadalla prosentilla, sil­lä
kun viime vuoden engimäisen vuo­sipuoliskon
puhtaat voitot varauksien,
kuoletuksien Ja poistojen tehtyä olivat penniä&ään lisää palkkaa, vaikka o-
5^^21.43 dollaria, niin nousivat tä-den
alkiiituoliskon voitto-osingot mm-sevat
6,S73;420333 dbllaxfin, vastaten
siis 4,632/M1.33 dollarin eU noin 240
prosentih Hsäystä.
Kun vertaamme näitä kapitalistien
"ansioita", mitkä orat lisääntjmeet 240
prosentilla vuoden kuhieni, työläis­ten
nälkäpalkkoihin, niin paammft ha­vaita,
että työläiset ^ ä t ole saaneet
män vuoden voitot samanlaatuisten Ja
paljoa suurempien varausten, kucde-tusten
Ja poistojen Jälkeen 11,238,176X)7 kc hengettöminä tai päkdn silvotiuna
vat työllään tuottaneet nuo voittcHnil-juonat.
JE>äinTastoin ovat he saaneet
antaa monta toverieosa ruumista, Jo-dollariln.
vastaten siis noin 120 pro­sentin
lisäystä.
Kun. tämän nikkeli-kuparitrustin
toiminnasta odotetaan noin vuoden
kuluttua. Jolloin Incon rikkaimman
kaivannon — Frpodin — lasketaan tu*
levän tuotantokuntoon, paljon suu­rempia,
kerrassaan satumaisia voitto­ja,,
niin on voitto-osinkokuponkeja
näiden rilstovoittojen lunnaiksi Sillä
määrätön suurempien voittojen halu
on saattanut kapitalistit kiristämään
iyöIäisteiT tuotantokykyä palkkio-
('bonus"*) Järjestelmän; kaikenlaatuis­ten
työn kiihdyttämismenetelmien;
työläisten turvallisuuden laiminlyön­nin;
Ja lakien Julkean rikkomisen
kautta. Niiden Johdonmukaisenär seu­rauksena
on ollut entistään runsaampi
lelkkaileviUe kapitalisteille tämän hei- työläisten surmaantuminen Ja sil^p ou-dän
raskaan työnsä Johdosta maksetttrhtJjjnjjjen terveyden inenettämi-huomattavasti
suurempia voltto-osln-koja
kuin aikaisemmin. Kun viime-viioden
alkupuoliskon aikana kapita- Näin ollen on työläisten järjestäy-llstit
niittivät Incosta voittoina yhteen- dyttävä henkensä, turvallisuutensa Ja
6ä 1,940,762 dollaria, niin tämän vuo-»terveytensä suojelemiseksi sekä tais-teHakseeä
lyhemmän työpäivän ja pa­rempien
paikkojen puolesta päivä päi­vältä
yhä kiristyvää 'riistoa vastaan,
liittykää siis Sudburyssa toimivaan
kaivostyöläisten järjestöön.' mikä jär­jestää
metallien kaivamisessa Ja sulat-tamifiARsa.
eli koko tecnisuuden alalla
^öskenteleviä työläidä taistelemaap
1. Seitsemän tunnin työpäivän puo­lesta;
2. Työläisten oman turvallisuustar­kastuksen
toteuttamiseksi;
3. Palkkio ("bonus") järjestelmän
poistamiseksi; Ja
4. tSJSO ja $7.00 alimpien päivä-palkkojeii
saayuttamlseksL Alempi palk
tattf^^a ona siellä valkoisessa Suo­messa,
siellä sen vÄ paremmin huo­mata.
-Sen sijaan tehtäköön työtä tääl-j
Jä ^rnari taiteen eteen, niin saamme
nauttia oman tyränme tuloksia. Ken
vai sanoa mitä maata oli viimeinen
operetti kiertue. Joka täällä kävi Suo­mesta?
— —Suranöta nykyään^ tulee
taiteilijoita toinen toisensa perään. Ja
kalkki tulevat työväentaiteilijoideh n i ­mellä,
tietäessään että työläiset ne o-vat
niitä Jotka heidät täällä leivässä
pitää. Sillä ios ne tulisivat muissa n i ­missä,
nifp se rahallinen tulo j a kan­natus
taitaisi jäädä hyvin Vähiin. He
tietävät sen ja siksi ratsastavat työ­väen
Tiimpssä. Sen tekee kuplettimaa-karit,
kuten muutkin taiturit.
Ei meidän sovi auttaa ja rahastaa
ka ^aiemman ammattttaitoisIUe, kuten
apulaisille, "mokkereille" y m J .
Näitä vaatimuksia ei ole mahdollista
toteuttaa käytännössä, elleivät työ­läiset
ole Järjestyneitä, mutta Järjes­tyneinä
se on meille mahdollista. Siis
kaikki metaUien kaivamisessa Ja su-lattamisesa
tavalla tai toisella työs­kentelevät
työläiset Jäseneksi järjes­töön!
Taistelemaan edelläesitetyn m i -
nimiohjelman puolesta. Ellette muu­ten
pääse kosketuksiin järjestön kans­sa,
niin kirjoittakaa osotteella: K a i ­vostyöläisten
union sihteeri, Bos 754,
Sudbury. Ont. — "Union mies".
mitään semmoista taidetta Joka el o-le
puhtaasti proletaarista. Meidän
velvollisuus on hävittää, lyödä sir­paleiksi
kaikki porvarillinen moska.
Jepetti.
äm juonia unut
Pari vuotta sitten herätti suurta
huomiota kuuluisaksi tullut venäläis­ten
tahervonetslruplien suur-väären-nysjuttu.
Todettiin, että oU vääreri-retty
neuvostoseteleltä oikein laajan­sa
mittakaavassa, 12 arkullista, yli
1.000 kiloa,.jotta sen liikkeellelaske­misen
kautta olisi voitu horjuttaa neu-vostot^
outta. Jo silloin p^jastul, et­tä
väärennyspuuhan kanssa olivat te-keinlsissä
"Georgian kansallinen halli­tus".
Jossa ovat yhteistcdmlnnassa
'ertlät' kapitalistiset piirit Ja'sosiali­demokraatit.
Joista Oegetshkori kierteli
Suomessakin sikäläisten sosialidemo­kraattien
vieraana, ja "Georgian ya-.
pauttamtskomltea". "rässä Jutussa muo­dostui
sosialldemokraattieii ja imperiar
listien yhteisrintama täydelllseksL Ju­tulle
antaa lisävaloa Ja tekee sen
oikeastaan uudeUeen - lÄlväJärjestys-kysymykseksi
eräs huomattava päl-
Jasttis, josta Suomen työväenlehtleQ
Berliinin kirjeenvaihtaja kertoo se^i-raavaa:
•,•. > -'; •
Kesäkuun 12 päivänä Julkaisi sakr
(alainen porvariUinen sanomalehti
'Vossische Zeitung" georgialaiseii vas-tavallankumou^
ellisen Karamiidzen
hämmästyttävän paljastuksen isher-rvonetsivääreimysjutbsta.
lahden e-dustaJaUe
ott^Cariimur^ fcertbiiiit si^
raavaav,/ - •• -'^-^^
"Georgän - vapausajatus oli mahdol­linen
vain siinä tapauksessa, että
saimme siihen välttäml[{tömät ra­hat.
Pian kävi ilmi, että eräs kan­sainvälinen
ryhmä, joka Venäjän val­lankumouksessa
oli menettänsrt öljy-alueensa
Elaukaaslassa. selitti olevan­sa
valmis luovuttamaan tarvittavat
rahat. Sen johtajien kanssa i d e t ­tiin
vuoden 1925 lopulla Pariisissa IJQ
Rue ra\intolassa neuvottelu. He eh­dottivat,
että ottaisimme yhteyden
erinäisten saksalaisten oikeistoradikaa-
Uerf — maiidttiin Ludendortfinkin n i ­meä
— katissa. Tätä seurasi ehdotus,
että olisi saatava myöskin englan­tilainen
< pääoma ja englantflaisia po­liittisia
piirejä suunnitelmamme taak­se.
MeiUe luvattiljt^ästata sUtä, että
Englanti tukisi suunnitelmiamme.
"Seiuraavan vuoden alussa tuli te-oliiisuusmlehiä
sähkösanomapys^östä-ni
Berliiniin. Pidettiin neuvottelu, jos­sa
irahdittiih kysymystä, missä mää­rin
Geargla ja Kaukaasia olivat kyp-^
siä bolshevistista. Järjestelmää vastaan
tähdättjyn kapinaan.
"Tuskin paria viikkoa tämän neu­vottelun
jälkeen sain Lontoosta ke­hoituksen
saapua itse sinne, koska
vastuunalaiset englantilaiset piirit ha­lusivat
tutustua suuncUtelmiemme mo­raalisiin
Ja aineellisiin perusteihin.
Minua kehoitettiin tuoinaan mukanani
Joltakin sellaisia henkilöitä. Jotka voi­sivat,
tarkistaa vapautustoiminnan
teknillisen puolen. VaUtsImme tällai­seksi
keiiraaJi Max Hof&naniiln.
"Kirjoitin kirjeen kenraaU Ho«-
mannllle ja Jo seuraavana päivänä
minut, kutsuttiin hänen asuntoonsa
ja noin Hjpäiyää myöhemmin pidet­tiin
siellä eräs neuvottelu. Johon o-sallistui
valtiopäiväinkin Jäseniä. Ken*
raaili Hoffmann piti pitkän puheen
suhteitaan Vefaäjään.
'Sen Jälkeen, kun kenraali Hoff
mann oU-^ ahtanut minulle lupauksen
cUa käytettllvissämme. Järjestin niin,
että inaalläntussa 1926 pidettiin Haa­gissa
konferenssi. Johon osallistuivat
fielcä gear^aledsen että engiantdlaisen
ryhmän edustajat. T^hän neuvotte-,
luun saapui ihyöskin Efoffmann icauk^-.
asialaisen edustajan fipfridttn • Kfdf
seurassa, kun -taas* englatitäaisten. puor
lelta olivat säapuvHlft Sir'Häuy Der
terding, bfinm et^g^ms^n^ 5ihtf^ri"i»ff
Ja kaksi muuta Royal^: Dutch'in' jCeng-lantilais-
hollantilalnea öljythisti^ —
Toim.) Johtav&a' Jäsentä.' • Detering oli
englantilaisen'valtuuskunnan^ puhemie­henä.
' .
i: *^3rt. esitti-kenraali' Hoffmann ,suw-oZUl^
imansa-^ Jaskalkki,£^ blleei;
uskoivat tekn^liset < valmistelut Tliänen
käsiinsä.' Deterding arveli,, että eng­lantilainen
valtuuskunta:tarvitsisi pari
kuukautta ajatteluaikaa. Jo neljän
viikon kuluttua .saivat. Berliinissä ole­vat
georgialalset tiedon, että kaikki
on Järjestynyt, m i i ^ parhaiten Ja uusi
neuvottelu pidetäitn , Lontoossa. Kun
sen määräajaksi oli. asjetettu toukbk.
5 p: 1926. täytyi neuvottelu Englan­nin
yleislakon vuoksi lykätä kesäkuu­hun.
• ' "•'
Tämän konferenssin yhteydessä tun­nusteltiin
Pariisissa elävää kenraali
Wrangeliakin, Jonka kanssa Hoffmann
otti yhteyden kreivi WoronzovIn kaut­ta.-'
"Hoffmann hylkäsi Wrangeiin sota­suunnitelman,
että t u k i i o h d ^ i otet­taisiin
Krimin niemimaa. 'Kmraall
Hoffmann oU sitä mieltä, että Jos
ajateltiin tuloksiin Johtavaa sotilaal­lista
iskua, oli lähtökohdaksi otettava
PietarL - ^ ' .
" k u n Wrangelin myötävaikutuksesta
oli luovuttu, matkusti k e i u ^ l l Hoff­mann
Kedian ja neljän saksalaisen
eanssa Lontooseen. Hnffm?am neu­votteli
siellä Johtavien englantilaisten
politiikkojen, tain. Locker Lampsoniii
kanssa, ja sai msröntymyksen, että
Eliglanti Kansainliitossa, toimii Geor­gian
itsenäisyyden tunnustamisen puo­lesta.
Edelleen pidettiin uusi neu­vottelu
Deterdingin kanssa, joka asetti
kolme vaatimusta:
"1; Hoffmahnin suunnitelman tek­nillisen
puolen sotilaallinen tarkoitus.
"2: Finanssikysymykseh sellainen
ratkaiseminen, ettei enää enempää
myönnettäisi Georgian vapauttamisek­si,
koska Baktm öljyryhmä bolshevikl-vallan
kymmenenä vuotena menetti
"Neuvottelu Standard Oilin presi­dentin
kanssa Amerikassa, Jotta yh­teinen
esilntymiiten . kävisi mahdolli-
Vieläkiif musiikista
Barjoitin joku aika sitten pieneu
palan musiikista, tarkoituksella että
sitä jatkettaisiin asiaa harrastavieu
taholta, että se kehittäisi työläismu-siikkerelssa
innostusta asiaan. En kui­tenkaan
ole vielä huomannut nätään
jatkoa kirjoitukseeni, joten Jatkan
itse.
Jos ottaisimme käsiteltäväksi vasta--
alkavan opetuksen. Tavallisesti tässä
tehdään se virhe, eftä haetaan opet­tajaa
joka on ludvin. Silloin el oteta
sitä huomioon, miten se pystyy opet­tamaan.
Esimerkiksi viulun opetus, se
vaatii ehdottomasti henkilön Joka tun­tee
viulun muutenkin, el vain nimeltä.
Mutta sitä ei oteta lukuun silloin krm
on vasta-alkajan opetus kysymyksessä
seksL
"Täinän neuvotteluzi Jälkeen mat­kusti
Oeterdiilg: heti Amerikaan neu-votellakseeh
itse Standard Ofl'in kans­sa.
Ihmeeksi emme Deterding mat­kustuksen
jälkeen kuulleet paljoakaan
Lontoosta. Ilmeisesti oli tapahtunut
Joku käänne, joka, kuten Hoffmann
pii {ulvistimut. iihkasi hänen suunni-telintabstu;
"Hoffmann oli antanut kirjallisen
laiisunnpn. Jonka mukaan '.Georgian
vapaujttaminen. ei riittänyt, vaan että
ratkaiseva iskti,Moskovaa vastaan oli
Välttämätön. Tämä lausunto oli; 11^
meisesti saanut kylmän vastaanoton
Lontoossa, koska siellä oltiin tietoisia
tällaisen sotilaallisen toimenpiteen
tarkoituk&ettotnuudesta. ' ^
•TTusi köiiferenssi päätettiih pitääi
heinäkuun 14 pnä 1926 Qusby'ssa Ja
osallistuivat siihen Deterdingin edus­taja
Ja Hoffmannin. luottamusmies,
entinen saks^ainen upseeri. Joka se­litti
itsensä georgialaiseksi.
"Ratkaistavanani oli vaihtoehto: jo-^
ko taistelutta luopua vuosien taistelu­jen
hedehnistä, tai valita epäilyttävä
keino. • Otan päälleni täyden vas­tuun
tshervonetsiväärennysten suun­nittelusta,
v{Ukkä en voikaan tun­nustautua
tämän ajatuksen Isäksi.
Tämä ajatus oli Jo kauan sitten sa­laisesti
kypsynyt kaikissa bolshevis-tivastaisissa
piireissä, vieläiÄ erinäi­sissä
venäläisten emikräottien puolue-suunnissakin.
Useat yritykset tämän
suunnitelman toteuttamiseksi ovat a i ­na
jääneet tuloksettomiksi"
Näin on kertonut georgialainen vas-tävallankumoukselliEen
ja siten anta­nut
kiistämättömän todistuksen kapi-taliistien
katalista suunnitelmista. Jois­sa
sosialidemokraatitkin ovat osalli­sina.
Ja kuitenkin" on tämä nyt paljastu­nut
vehkeily vain osa siinä kansain­välisessä
imperialistien vehkeilyverkosi-sa.
Jota on punottu maailmanlaajuises­sa
mitassa j a Jonka takana on soti­laallinen
hyökkäys Neuvostoliittoa, vas­taan.
Nykyinen juttu Kiinassa on sa­man
vehkeilyn erottamaton osa.
' Tov.
Sittehtoinen virhe on se. että ostetaan
huonommasta idästä Ja halvimmat
viulut, joissa ei ole yhtään puhdasta
ääntä. Joka Jo alussa pilaa' oppilaan
korvan. Viulu on herkin Ja arin ins­trumentti
opetella mitä tunnetaan.
Siinä voi pieninkin sormen siirto teh­dä
'Virheen, - pieninkin jousen jrä&rln-fcäyttö
voi-saada aikaan pahan vaiku­tuksen.
Siksi pitäisi viulun opetukses­sa
saada opetus ehdottomasti tietoi­selta
Ja kykenevältä opettajalta. K u i ­tenkin
meikäläisten piireis^ on nämät
opettajat sellaisia suuremmalta ostd-ta,
että he eivät pysty puhtaiasti scdt-tamiaän
kappaletta Joka on H duurissa
Pohjoisen piirin puolue-elimille
on aikaisemmin tiedotettu, että Kom­munistipuolueen
tämän piirin konvent-siooni
on elok. 25 p. Olisi muuten pai­kallaan
vielä huomauttaa, että piirin
eri hyhmissä ja yksityisissä osastoissa
käsitettäiisiin kuinka tärkeä on olla Jo­kainen
ryhmä edustettuna, sillä tässä
konventsionissa tullaan järjestämään
kuudennen konventsionin määräysten
mukaisesti tämän piirin tulevjä toimin­ta,
ja tulee se kysymään kaikki voi­mat,
sillä tämän piirin entinen ra­kenne
vaatii niin suittia muutoksia
ennenkuin voimme seurata aikaamme
ja olla sen tasolla.
Puoluetoiminta näs^ttää olevan .si­vuasia
suurelle osalle Jäsenistöämme
Siihen kai vaikuttaa tämä lämmin ke­sä,
sen taakse ne ainakin vetäjrtyvät.
Vaikka olisi kuinka kylmä, niin on
pieni ryhmä joka tuntee itsellään
olevan velvollisuuksia puolueelle puo­luejäsenenä.
Sen on taas tullut huo­maamaan
n i i n täydellisestL Vaan me-neppä
huomauttamaan, niin ollaan
yhtä hyviä "veteraaneja" kuin kuka
puoli asiassa olisi ensimäinen tehtävä,
saada kuri Silloin nle voimme uskoa,
kun valitsemnije,toverin johonkin teh­tävään,
että . 1 : ^ ainalHn yrittää voi­tavansa,
se on;^tten toinen asia miten
hän siinä oiqiistuu. Mutta nyksrään
on h3rvin epäviarmaa Josko valittu y-rittääkaän.
; v
On meissä Jokaisessa tapoja Jotka
eivät sovi enää käytännössä; puolue­jäsenen
kanssa yhdessä käJrtäntöön,
toinen tai toinen tulee hieroa irtL Mei­dän
tulee tutkia ja kehittää itseäm­me
siihen rnHärmän, että tunnemme e-des
oman itsemme. Näitä asioita la­taisi
n3rt ilman kylmetessä ruveta m-kein
järkiperäisesti käsittelemään yk-sitTisesti
ja Joukkoina. Muuten meis­tä
ei synny mitään. —- J..W;
MAA K17LKEN17T HETEOBIS.ATEEN
tahansa. On yksilöitä, jotka määrätty­nä
luottotehtävään, valittuna edusta­maan
toisia jäseniä tärkeissä tilai­suuksissa,
ovat täyttämättä uskottua
tehtävää. Tämä lietsoo esiin sen tosi
seikan, että ei ole puoluekuria. Kuriton
armeija on kuin lammaslauma, länfö "pyhän • Lorenan ky^iien''-nimellä:
Cambridge. Massa, elok. 12. — E n ­nen
aamun koittoa tänään kulki maa­pallo
Percusintähäryhmään kuulu­vista
pyrstötähdistä singonneen me­teoriparven
l&pL Tuhazmet lentävät
meteorit Joutuivat maan korkeimimn
ilmakerroksiin, prndoten maata koht!
siimnattomalla vauhdilla. Useimmat
niistä räjähtivät miljobniksi kaiQia-leiksi
kuumuuden johd(^ta j a hajo­sivat
tuhkaksi* ennen -kun pääsivät
maanpinnalle saakka; Sama ilmiö on
toistunut vuosittfdn ja, tunnetaan »
Suomen taiteilija-kiertueista
tai As duurissa tai niitä vastaavissa
n^oUäissa. En kirjoita tätä sillä, että
moittisin ketään tai himmentääkseni
kehenkään kykslä. Kirjoitan tämän
sillä, että voitte käsittää miten tär-,
keä tekijä on viulim soiton opettaja-^
na henkilö Joka on tietoiiieu kaikista
sitä alaa koskevista selkoista. Joskaan
el aina halvih. Oppitunnit, vaikka ne
maksavat ksrvykkään Jotitajan^ luona
eneminän. kantavat ksrmmenkertalsen
hedelmäti Muutaman vuoden opette-liemJseh
Jälkeen voivat oppilaat soittaa
koko vaikeata musiikkia ja sellaisista
oppilaista kokoonpantu orkesteri voi
saada ihmeitä aikaan. SUloin voidaan
nauttia musiikista Jos orkesteri on ko­koon
pantu oikealla tavalla. Orkes­terissa
tarvitaan ensiksi 2 ensiviulua, 1
eli 2 toista viulua, alttoviulu, sello Ja
pkno. Tällä joukolla voi Jo tulkita
musiikkia siinä mitassa mitä meikäläi­sissä
piireissä vaaditaan. Joskaan so
ei ole vielä täydellistä, mutta se on
puhdas sointuista, kun siihen eisekolr
teta tar^ttomasti kovaäänisiä ins­trumenttia,
kuten kornettia ja mui­ta
semmoisia. Jos näille orkest^ihen-kilöille
on vielä voitu antaa opetusta
musiikin tuntemisessa, että joka soit­taja
käsittää mitä kappale kuvaa, m i ­tä
se sisältää, niin voinpa vakuuttaa,
että se kylvää yleisön mieleen sea
verran miisiUdn henkeä, että se vä-liitellen
rupeaa kaipaamaan sitä Ja
jättää "haitarit" rauhaan. Mutta
nykyään on vielä asia toisin. "Haita­rit"
valloittaa yleisön mielen ja soit-totilaisuudet.
Niitä kulkee konsertti­matkoilla
naisia ja miehiä "haitari"
selässä, niittävät kunniaa ja mainetta
Kauhavan polkilla" ja ^'Hämärä shot-tisUIa".
päästäessään korvia särkeviä
ääniä saavat yleisön .suosion, sillä ar­vostelijat
ovat tässäkin tapauksessa
j musiikkia timtemattömia. Jos joku
j viulun soittaja soittaa jonkim kappa­leen,
ja sen loppu on "pianissimossa"
niin silloin saa uskoa että yleisö ei
OIKAISU
Timminain v - ja u.-seura Don
kilpailukutsu oli erheellinen siten
että miesten 10,000 m:n juoksu oli
merkitty 1,000. in m juoksuksi ja
naisten 5-otteIn 4-otteIuksi, joka
täten oikaistaan j a pyydetään seu­rojen
ottavan tämän huomioon.
V . - ja u.-seura Ilon puolesta-
O. Rönkö, siht.
KOSTIAISEN SAKKI KUNNGSTAU-TCNUT
Erottelee TULrsta akfilviarheaojoita.
T U L : n lUttotoimikimta on vJc 22
prnä pitämäs^än kokouksessa päättä­nyt
erottaa hitosta seuraavat vk. is
p:nä Suomi—Venäjä jalkapallo-iotte.
luun osaaottaneet pelaajat ja toimit­sijat:
V. Leskinen, V. Lehto, K . Lehto,
H Präktig. S. Pesonen. G. Therman
ja Ä Hägblom Helsingin Jyrystä, V
Forsten. B, Veckström, T. Speeti jä
E. Tuomi Helsingin Innosta, sekä V.
Mörsky. Helsingin Ttrfveesta.
Ylläoleva, TUL:n l i i t t o t o i m i k u n n an
tekemä päätös osoittaa selvästi, miten
liittomme nykyinen J<Ato h a r r a s t aa
kansainvälisten kilpailusuhteiden jär­jestelyä
kalkkien maitten työläisurhei-liJoiden
j a Jieldän t n r h e l l u j ä r j e s t ö j e B.
sä kanssa, ^oku aika sitten kerroimme
B e r l i i n i n . - r 8 U u r k i s o i h i n osallistuneiden
rankaisRidset Ja tällä kerralla täy­dymme
sanoa, että liiton- Johtoklikki
on pollittisita syistä -eroittanut liiton
parhaat jalkapalloilijat On valitetta­vaa,
että' Uittomme Johtoon on U i -
vehnyt henkilöitä,- Jotka tärkeissäkin
i^öläisurhellua koskevlssa-kysymyksis-sä
ovat asettaneet sosdem puolueen
edut Ja tarkoitusperät todellisten työ-läisurheiluperiaatteiden
^ edeUe, ja si­ten
menettelyllään mitä suuremmassa
määra.'Ba ..vahingoittaxieet ^.kansaln^^
iisiä kilpailusuhteitamme.
Miten kauan tämän maan iTöläis-urhelluväki
sallii moista ^urheilupoli-tlikkaa
Jatkettavan Ja minkälaisiin tu­loksiin
liiton Johtoklikki Jäsentensä
liitosta erolttamisessa t(Äyoo pääsevän­sä,
sen tulevaisuus tulee näyttämään.
iRauhaa Ja s o p u a ^ ei.kuitenkaan tuo
liittommo jäsenistöön, kirjoittaa TyO.
SUOlliStA
FORSSASSA JXIXEEN MILJOONA.
PALO.
V.k. 29 päivää vasteh yöllä sattui
Forssan kauppalan: keskuksessa, lä­hellä
edellisen suurpalon paikkaa, jäl­leen
tulipalo, joka vakavasti uhkasi
koko kauppalan keskusta.
Palossa tuhoutui useita asuin- ja
liikehuoneita sekä tavaraa Ja kalustoa
yhteensä puolentoista miljoonan mar-^
kan arvosta. Tätäkin paloa epäillään
luurhapoltoksi.
TALOLLINEN VEKSEUNVAAREN-TÄJÄNÄ
SARKOLASSA
Luin Eteenpäin lehdestä tk. 10 päi­vän
numerosta "Tähj^täjäh" kirjotu.-!-
sen Annie Mörkistä. Sille, mitä Annie
on haastellut Suomen" porvareille ja
niiden kätyreille tämän maan työläi­sistä,
ei mahda mitään, mutta minun
mielestäni pitäisi ruveta sitä^ "silakka-siltaa"
edes nyt jo katkomaan. Nyt on
ollut niin. että kun Annien kaltaisia
taiteilijoita tänne Suomesta Umaantuu.
niin meikäläiset näyttämöt ovat ensi-mäiseksi
avoinna ja meikäläisten sa­nomalehtien
palstoilla nutä ensin puf­fataan.
En usko. että sellaiset esityk­set
Itse asiassa voi kohottaa paljoa­kaan
meikäläisten näyttämötaidetta.
Meillä on täällä omassa keskuudes­samme
monta naista, joista voisi tul­la,
jos kehitettäisiin, Annien kaltai­sia
taiteiUJoita Ja jotka ovat meikä­läisten
riveissä ja toimivat meikäläis­ten
katsantokannan mukaan.. E l sen-tähden
tarvitse luovuttaa työväenta­loja
niiden käytettävikd, jotka Suo­mesta
tulee, että se kehittää. Se on
ma^otonta että yhden eli kahden e-sityksen
perästä voi mitään oppia
Näyttämötaide^^vaatii pitkäaikaista ko­kemusta
ja harjoitusta. Niaiä on a i -
ole mukana, ainakaan jos se on tunne-herkkä
kappale kokonaan, mutta jos
"haitarilla" reväistään joku Fox trot
tai joku muu sellainen, missä ei ole
musiikkia nimeksikään, niin kyllä
kuunnellaan. Siksi onkin hänuritaitei-lijoita
niih paljon, kun se ala on Vi»in
V.k. 20 prnä yrittivät talollinen
Matti > Riikonen Sakkolasta ja Nestor
Kuoppa myydä Kansallis-Osakepankin
Kiviniemen konttoriin 2,000 mk. vää­rennettyä
vekseliä. Pankissa huomat­tiin
petos ja miehet aimettiin poliisin
haltuun. Kuulustelussa on käynyt sel­ville
että väärennyksen oli suoritta­nut
Riikonen ja että hän ön jo en­nenkin
yrittänyt samaan pankkiin
kaupata väärennettyjä vekseleitä, jou­tumatta
kuitenkaan käimi ja saamatta
rahoja.
Riikonen on n. 45 vuotias ja on hän­tä
jo ennen syytetty varkaudesta. Nes­tor
Kuoppa Metsäpirtistä, on n. 30
vuotias j a sokea.
KORTTIPELISSÄ RIITA JA MIES-BIURHA
roastaan ajatus saada rahaa. Eivät ne
tee vieraflumatkoja sillä mielellä että
se tehittäisi työväenluokan taidetta.
Yhdyn "IShystejääii- siinä, että sul­jetaan
ovat työväentaloissa semmoi-kaukana
todellisesta musiikkitalteesta
ja siihen pian kehittyy. Kuuluisa
marssien kuningas Sousa on lausunut
että: "Tulee aika, jolloin ihmiset a-jattelevat
musiikkia enempi • aivoillan­sa,
kuin säärillänsä". Jäminä yhdyn
häneen. Olisi suotavaa, että orkesteria
perustettaessa siihen saataisiin sello,
joskaan ei aina :voi saada kaikkia e-dellämainitsemianl
instrumenttia, mut­ta
sello antaa pohjan musiikille. Ja
väioa että silloin saa "hanuritaitei-lijat"
mennä Chicagoon opintomatkoil­le
(kuten A. Lindevan mainitsi Työ-miehessä)
ja pysyä siellä.
Olen tämän kirjoittanut siinä mie­lessä,
että kohottaa työväenluokan
musiikkia ylöspäin, enkä painaakseni
VJj. 21 p:nä oli HUtolan Kilpolan-kylän
läheiseen metsään kortinpe­luussa
öUeiden talollisenpoikien Matti
Tannisen ja JNikolai Onisimoffin vä­lillä
syntynyt riita. Tällöin tuU paikal­le
Itotti Tannisen mielipuoH veU Ant­ti
j a I ^ Onishnofflä puukolla sydä­meen,
niin että O." kaatui kuolleena
maahan. "
Verityöntekijä on aikaisemmin ollut
syytettynä, mutta on syyntakeettoma-nn
vapautettu. Tästä huolimatta on
häneii sallittu liikkua vapaasti
NianSMIESKO ON LAKINA
, INARISSA
sitä alas. Henkflöt, jotka osaarät soit­taa,
tai luiilevat osaavansa, itsdaitäi-kin
kautta huomaavat oman taitonsa
ja kykynsä ja antavat silloin arvon
miehelle, joka voi viululla tulkita oi-kem
ulos edes Ukko Noan. SiHä mu­siikki
ei ole halon hakkuuta. — Jep«>ttl
TIIiTKAÄVAPÄlISr
Jo ennen kahfalaissotaa ovat Inarin
työläiset olleet oman työväentalon r a ­kennuspuuhissa
Ja hankkineet sitä
varten sekä tontto että rakennusainei­ta.
Mutta keskeytynyt. työ on vasta
hiljattain saatu ^ uudelleen käyntiin.
Puuhan etunenäsi, on ollut PuuteoHi-suustyöväen
liiton Ivalon osasto. Ta-lo_
oli jo vahnistumassa, kun yhtäk­kiä
Ihaarin piirin nänjismies on anta­nut
rakennuskienon vedota» v :n 1883
aikuisiin asetuksiin. Vaikka talo jo
oli sellaisessa kunnossa, että siinä
voitaisiin pitää iltamiA, on nimismies
kieltänyt nekin. työväen
vaalivoitto : hermostuttanee.' '