Vapaus, July 7, 1925

              ¥
6 \
f ui
iii;:
i i i
»•I
l u -
' l v
V ; :':
.f
.f »
I i
\v
' li'
i ' « ,!
\ f.
\ i
' M :
• ff
Csjmdan roomalaisen tySvlestön ^cenkannattaja, flmes-fcyy
Sadboryssa, Ont, joka tiistai, torstai ja lauantai.
T o i m i t t a j a t :
S. G. NEIL. ARVO VAAEA.
Vapauden konttori ja toimitus: Liberty Bldg Lorne
Et. Puhelin 1038. Postiösote; Box 69, Sudbury, Ont.
Joa ette milNin tahansa saa vastausta ensimaiseen
kirjeeseenne, kirjoittakaa uudelleen liikkeenboxtaja-i
nersoonallisella nin^ellä. , .
J. V. KANf?4ST0. Lukkeenhoitaja.
Leniniläisyys aikamme marxilai­suutta
Sosialideraokraalit sanovat, että kommunistit eivät
ole marxilaisia, icoska ne puhuvat leniniläbyydestä,
asettavat siis leniniläisyyden marxilaisuuden tilalle.
Vieläpä kommunistienkin joukossa joskus ilmenee kä­sityskantoja,
että leniniläisyys olisi jotakin marxilai­suudesta
eroavaa.
Kominternin puheenjohtaja Sinovjev on tästä sei­kasta
maininnut puheessaan äskettäin. Hän on sano­nut
siitä m. m. seuraavaa:
«Leniniä ei voi käsittää ilman Marxia- Lenin oli
Marxin oppilas. Leninismi on aikamme todellista vää­rentämätöntä
marxilaisuutta. Kun Toinen Inlematio
nale oli silponut marxilaisuuden niin ettei sitä enää
voinut tuntea ja alkoi vetää sen viirin lokaan, jäi to­dellinen
marxilaisuus eloon vain leninismissä, ja siksi
puolueitten bolshevisoiminen on suoritettava leninis­min
pohjalla. Tämä on se aate, minkä me teeseissäm­me
ilmaisemme.' Meidän on se vietävä eteenpäin teo
riassa ja käytännössä. ' Kaukana siitä, että me haluai-siirane
luopua Ensimäisen Intemationalen traditsioo
neista. Käsittämätöntä olisi, esimerkiksi, että ranska­laiset
kommunistit eivät tuntisi Guesdea ja tafarguea,
etteivät venäläiset bolshevikit tuntisi Plechanovia muul­ta
kujn opportunistiselia puoleltaan, eivät tuntisi sitä
Plechanovia, joka, kerran oli Leninin opettaja; tai että
saksalaiset kommunistit unohtaisivat ne arvokkaat osat,
joita sosialidemokratia teki varhaisilla päivillään toi-ipillaan.
Me emme luovuta nykyisille sosialidemo­kraateille
'poikkeuslain aikaista WiJhelni Liebknechtiä
ja Bebeliä'.»
Vakaantuuko kapitalismi?
Prof. Varga kirjpttaa kansainvälisen kapitalismin
nykyisestä tilasta seuraavaa:
Tällä hetkellä ei ole teräväin ristiriitojen kärjis­tymisen
aika, joka ilmenisi työväen puolelta välittömä­nä
vollanvaUauspyrkimyksinä. (Kirjotettu ennen Kii­nan
nyt tapahtumassa olevan liikehtimisen alkua. —
Toira-) Porvaristo on erittäin taitavasti pyrkinyt ha­jottamaan
köyhälistön rivejä. On työssä olevain ja
työttömäin erotus. Samoin ammattitaitoisten" ja ko­van
työntekijäin. Keinotekoisesti, on, jtiäiden palkkaero
pyritty suurentamaan. Sitten on maan työväkeä ja
siirtolaisia, joita kohdellaan «alempina». Tämä esiin­tyy
räikeänä Amerikassa ja Ranskassa.
^ Mutta tämä jonkinlainen yhteiskunnallinen «va­kaantuminen
» ei silti merkitsi sitäi että mitään pysy­vämpää
taloudellista vakaantumista olisi saavutettu.
Jonkinlaista valuuttojen «kovettumista» on havaittavis­sa,
samoin on kansainvälinen luotto jonkunverran el­pynyt.
Tämä johtuu siitä, että Englannin ja Ameri
kan porvaristo on auttanut Keski-Europan porvaristoa
uhkaavaa vollankumousto vastaan.
' Mutta ratkaisevaahan on tuotanto. Ja tässä on va­kaantuminen
kaukana. Kolme päämomerittia on otet­tava
huomioon: Länsi-Europan erikoinen kriisi, inaa-talouspula
ja Dawes-suunnitelman vaikutukset- Englan­nissa,
Ranskassa, Belgiassa, Saksassa ja Tshekko-Slova-kiassa
on tuotantokoneisto kasvanut paljoa suurem­maksi
menekkimahdollisuuksia. Nämä mahdollisuudet
ovat vähenneet siirtomaiden teollistamiseni' Venäjän
osittaisen eristymisen, maanviljelijäin ostokyvyitömyy-den
y. m. s. johdosta.
Englannilla on suunnattoimat tuottamismahdolK
suudet, mutta — suunnaton työttömien armeijo. Eikä
sen vähenemisestä ole toivoakaan. Päinvastoin lisään­tyy.
Englannin tila osoittaa muiden teollisuusmaiden
tulevaisuuden. Ranskassakin, jossa ei työttömiä ole
ollut 10 vuoteen, on alkanut esiintyä työttömiiin mie­lenosoituksia.
Saksassa vaikutti proletariaatin tappio
syksyllä 1923 pääoman vakaantumista edistävästi. Mut
ta jos maa saa ulkoa 1%—2 miljardia kultamarkkaa
luot on, kautta, niin ei voi puhua todellisesta vakaantu­misesta.
Ja Itävallassa on työttömyys suurempi kuin
koskaan.
Hieman erilailla käy kehitys Amerikassa, jossa ka­pitalismi
vielä kehittyy ylöspäin. Multa ei sielläkäiin
konjunktuuri kauan kestä. Viime vuonna lopahti se
äkkiä. Niin käy pian nykyisenkin konjunktuurin.
Merkkejä jo näkyy: vehnätonni on laskenut 150 dol­lariin-
Maatalouspulaa ei ole voitettu- N.k. «sakset» (teol­lisuus-
ja maanviljelystuotteiden hintojen ero), kyllä
voitettiin syksyllä 1924. Sitä pitävät porvarit ja sosia­lidemokraatit
vakaantumisen merkkinä. Mutta nume­roilla
voin osoittaa, että maataloustuotteiden' hintain
nousua ei voi pitää kriisin voittamisen merkkinä, vaan
on se ohimenevä, kadosta johtuva ilmiö. Yhdysvallois­sa
on lasku jo 25 pros., s. o. sakset ovat taas edessä.
Viime vuonna noteerattiin vehnä Chicagon pörssissä
112 senttiä. Sakset aukenivat. Nyt noteerataan 131
senttiä, siis sakset taas aukenemassa ja kriisi edessä.
Saamme taas odottaa samaa farmarien maalta pakoa
kuin 1923.
En väitä, että tätä pulaa ei millään voisi voittaa*
1880—90-luvuna voiteltiin maatalouspula ^illä, että
kapitalismin kehittyessä ylöspäin ostokyky ja ostajain
luku kohosivat. Nyt ei pulaa voi siten voittaa. Nyt
on vain yksi keino: tuotannon vähentäminen. Tuot­tajia
sortuu, tuotantoa säännöstellään, kylvöalaa vähen­netään,
katen Amerikassa ön tarkoiticksälla tehty. Mut­ta
se merkitsee, että yhä täytyy vähentää. •
Dawe5-£uannitelinart vaikutukset eivät vielä tunnu
koko maailman taloud&sa, syystä, että Saksa ei vielä
ole maksanut osuuttaan myyntinsä tuotosta, vaan on
saanut maksettavaa eränsä lainaksi Amerikasta ja Eng­lannista.
Voidakseen maksaa vuotuiset suorituksensa
täytyy Saksan päästä hyvin aktiiviseen kauppataseeseen.
Suunnitelman hyväksymisen jälkeen on Saksan tase ol­lut
passiivinen, £e_on tuonut maahan paljoa enemmän
kuin on vienyt. Tämä johtuu siitä, että Saksa on saa­nut
lainansa tavarassa. Kuva muuttuu päinvastaiseksi
silloin, kun Saksan on maksettava viennillään. Nyt
kohotti Saksaan vietävä tavaramäärä tuotantoa muissa
maissa, sitten synnyttää Saksan vienti ankaran pulan
muissa maissa ja kärjistää niiden välistä kilpailua.
Äskettäin tilasi suuri englantilainen toiminimi kuusi
isoa laivaa Saksasta, jossa niiden tekeminen tulee mil­joonia
markkoja halvemmaksi. Amerikan markkinoil­le
tunkeutuu Belgian, Ranskan ja Saksan rautaa hal­vemmilla
hinnoilla. Nämä ovat tulevan .kärjistyneen
kilpailun enteitä.
^ Nähtävästi Saksa ei tule suorittamaan täysiä vuosi-maksujaan
Dawes-suunnitelman mukaan- Saksan ka­pitalistit
voivat aina pelata markan arvon alenemisella
ja -sillä kiristää maksujen alennuksia. Siten Saksa
saattaa aina vähäksi aikaa selvitä kriisistään. Mutta
jokainen ymmärtää, mitä se merkitsee Ranskalle, joka
niin kipeästi tarvitsee Saksan suöritoksia.
Ei voida siis liioitella sitä vakaantumista. Vaikka
ei pula äMciä kärjistyisikään, niin on se alituisena uh­kana
pääomalle ja sen herruudelle.
Ruotsin sosialidemokratian arvos­telua
Koko Ruotsin sosialidemokratian «reaalipolitiikkaa
puolustuskysymyksessä ja viime vaaliliildceessä («aseis
tariisumisen» merkeissä) on paljastunut työväenluokan
suunnattomaksi petkutukseksi, kirjoittaa «Stormkloc-kan
». «PuolustuskysymykseN ratkaisu» ei ole ainoas-taan
suoritettu periaatteellisesti kokonaan porvarillisil­la
linjoilla, vaan ovat myös kustannukset saavuttaneet
porvarillisten puolueiden korkeuden.
Tätä. työväenluokan petosta kutsuvat sosialidemo
kraattiset johtajat sopeutumiseksi parlamenttaarisiin
mahdollisuuksiin.
Lehti huomauttaa, kuinka liberaalinen puolue v.
1914, jolloin se oli suuri ja mahtava puolue, antoi pe­rään
sotakiihkoilijain varusteluvaatimukselle, mikä tai­puminen
merkitsi puolueen hajaantumisen alun. Mut­ta
sos.-dem. puolue on antanut myöten paljon pienem­mästä
painostuksesta. Sillä nyt on toiset ajat. Mutta
sosialidemokraattinen puolue ei ole ainoastaan pettänyt
ohjelmaansa vaan myös kavaltanut työväen tärkeim­mät
luokkaedut.
Työläisillä^ ei ole mitään yhteistä kapitalistisen
Ruotsin etujen kanssa, yhtebkunnan, joka tulleilla ja
veroilla kallistaa työväen- ja talonpoikaisluokan elin­tarpeet;
yhteiskunnan, joka hiestyttää työväenluokan
viimeistä myöten. Muuan työläiskirjeenvaihtaja ku­vasi
taannoin, kuinka hätäaputyöläisillä oli 600 äyrin
ylimäärä (ruoka- y. m. suoritusten jälkeen) kiiukätb
delta. Toinen kuvasi, kuinka erään työläisperheen
Värmlannissa oli elettävä k^visumpilla ja leivällä.
Teollisuustyöläisten elintaso laskee. Raa'at tilanherrat
häätivät maatyöläiset asunnoistaan viimetalvisen työ­taistelun
aikana. Pientalonpojat elävät hädässä ja kur­juudessa.
Samaan aikaan suostuvat sosialidemokraatit 110
miljoonan kruunun ('kaiken kaikkiaan 116 miljoonan)
myöntämiseen tämän nylkijäyhteiskunnan puolustami­seksi.
Se ei ole ainoastaan pilkkaa ja petosta, vaan se
on rikos työn ja kurjuuden kansaa kohtaan. Kansa
tarvitsee työtä ja leipää, mutta sosialidemokraatit an­tavat
sille kuulia ja kiväärejä puolustaakseen herrojaan
orjia vastaan, jotka kapinoivat.
Meillä, Canadan Kommunistipuo­lueeseen
kuuluvilla suomalaisen jär­jestön
osastoilla, on miltei jokaisen
osaston keskuudessa urheiluseura.
Onpa Ontarion maakunnassa pääs­ty
yhteistoiminnassa jo niin pit­källe,
että on Ontarion seurojen
Kapitalismi ja kansan terveys-suhteet
keskuuteen muodostunut keskusjär­jestö,
joka tunnetaan nimellä Ca­nadan
Suomalaisten Työläisten Ur­heiluliitto,
Liittoon kuuluvien seu­rojen
toimintaa kun tarkistelee ur­heilun
edistämisessä niin voipi pi­tää
eri seurojen saavutuksia tyy­dyttävinä.
Mutta ei seurojen, enempää kuin
liittotoimikunnankaan puolelta ole
ainakaan julkisuudessa ilmennyt
että liittotoimikunta olisi erikoisem­min
lähtenyt huolehtimaan, että eri
osastojen, urheiluseurat huolehtisi­vat
seuraansa kuuluvien jäsenien
henkisestä kehittämisestä. Toisin
sanoen siitä, että urheilijat olisi­vat
myös luokkatietoisia. Liitto-toimikunta
voi vapautua tästä, sa­nomalla,
että se ei erikoisemmin
kuulu liittotoimikunnalle, koska yh­tään
henkilöä ei pääse osastojen
urheiluseuroihin, jos eivät ole sen
osaston jäseniä, jonka urheiluseu­rasta
kulloinkin on kysymys.
Allekirjottaneen huomion Minnit-tikin
urheilijoittemme - puoluekan­nan
ja tietoisuuden tarkistamiseen
se seikka, että Sudburyn osaston
Kisa ilmotti lehdessämme kantansa
Beaver Laken Lorne Farmers yh­distyksen
kesäjuhlia valmistavan
komitean selkkauksissa puhujanhan-kinnassa.
Kisa sanoi, etteivät he
hyväksy juhlatoimikunnan menet­telyä.
Mutta siitä huolimatta eivät
kieltäydy juhlille menemästä -osan­ottajiksi
toimeenpantaviin urheilu­kilpailuihin,
koska sanotun yhdis-r
tyksen voimisteluseura on syytön
tuohon juhlatoimikunnan menette-
Ijryn. Tämä yhdistys on yksityinen
yhdistys, eikä ole ymmärrettävä mi­nään
puolueosastona. Mutta ym­märrettävää
on se, että yhdistys
oli muodostanut jäsenistään kesä-juhlakomitean,
kuin myös urheilu­seuran,
joten ne moleminat olivat
edesvastuussa yhdistyksessä tapah­tuvista
asioista yhtä paljon, .^onka
seikan hyvin näkyi käsittävän Sud­buryn
osaston soittokunta, vaikka
sitä ei käsittänyt saman osaston
'^urheiluseura, eikä myöskään mai­nittu
liittotoimikunta. Vaikka liit-totoimikunnan
kotipaikka on Sud­bury
ja. oli siis tapahtumien keh­dossa.
Mutta se ei ole kuitenkaan
sanonut sanaakaan sen johdosta,
että liiton valvonnan' alaisia seuro­ja
kilpaili sanotussa kesäjuhlissa,
vaikka sinne ei kelvannut kommu­nistipuolueeseen
kuuluva puhuja,
muuten kuin ehdoilla, joista ehdois­ta
piiritoimikunta on aikasemmin
antanut selostuksen.
Liittotoimikunta on saanut oikeu­den
muodostaa yhtymän vaan nii­den
seurojen kesken, jotka kuulu­vat
Canadan Kommunistipuoluee­seen
osastojensa kautta, joka on
mainittu liiton säännöissä. Mut­ta
osastojen vaatimuksista ja jär­jestön
t.p. komitean määräyksestä
huolimatta on tämä liittotoimikunta
pitänyt liiton yhteydessä kuusi kuu­kautta
urheiluseuraa, jonka osasto
on ollut erotettuna puolueesta. Ja
niin ollen on se suoranaisesi läh­tenyt
uhmaamaan järjestönsä joh­don
määräyksiä, turvaten .muka
edustajakokoukseen sanoen että sen
jälkeen tuo sanottu urheiluseura
mahdollisesti erotetaan, asia, jonka
kanssa ei tulevalla edustajakokouk­sellamme
ole mitään tekemistä. Toi­mintakertomuksessa
saavat edusta­jat
kuulla puolueen t.p. komitean
päätöksen ja työt, joita se on teh­nyt
ynnä ehdot, jotka se on mää­rännyt
erotetulle osastolle päästäk­seen
puolueeseen takaisin. Jotka
ehdot sanottu osasto on tähän men­nessä
kokonaan jättänyt huomioon
ottamatta. Tästä tietoinen urhei­luliiton
liittotoimikunta tekee, ku­ten
edellä on kerrottu. Ja edel­leen
kommunistiosastojen urheilu­osastojen
liittotoimikuntana, vaikka
selvästi tietää rikkoneensa mitä
röyhkeämmällä tavalla sääntönsä.
Viimeisien tietojen mukaan on
järjestön t.p. komitea määrännyt
Sudburyn osaston urheiluseura Ki­san
muodostamaan väliaikaisen liit-totoimikunnan,
ilmottaen, että t.p.
komitea hajottaa entisen siksi, et­tä
se ei ole asettanut päätöksiä
käytäntöön, joita t.p. komitea ylim­pänä
orgaanina vaatii, ja heidän
omat sääntönsä määräävät.
Kisan kokousreferaatin mukaan
Kisan jäsenet sivuuttavat koko liit-totoimikunnan
muodostamisen sa­nomalla
"asia ei antanut aihetta
mihinkään toimenpiteisiin, paitsi
vastauksen laatimiseen t.p. komi­tealle,
joka jätettiin parin miehen
tehtäväksi". Tässä järjestömme
kommunistisien luokkataisteluop­pien
puolesta taistelevat jäsenet nä­kevät,
miten osa saman järjestön
jäsenistöä eristäytjry ja yltiöpäisesti
alkaa uhmata määräyksiä, jotka ny­kyisen
puoluerakenteen mukaan eh­dottomasti
kuuluu sen orgaanin toi­meenpantavaksi,
jolle puolue ja
järjestökokoukset ovat toimeenpa­nevan
voiman jättäneet, olipa se
sitten tuon tai tämän ryhmän "fi-keerauksen"
mukaaii. virheellinen, ja
ei; heitä tyydyttävä.
Siis selvät ryhmäriidat siirretään
urheiluliittotoimikunnan kautta jär­jestömme
jäsenistön taisteltavaksi.
Edelläoleva paljastaa järjestön jä­senistölle
kaksi seikkaa: JoHo ur-heiluosastojemme
liittotoimikunta ei
ole luokkatietoisista tovereista ko­koonpantu,
tai sitte he ovat vierai­ta
vqimia kommunistisessa liikkees­sä,
jotka eivät huolehdi liikkeemme
eteenpäin menosta ja kokonaisuu­desta,
vaan uhmalla ja ylenkatseella
sivuuttavat heille annetut määrä­ykset.
Samallaiseen-tulokseen tulee
saadessaan tiedon Sudburyn Kisan
menettelystä.
Edelläoleva puhuu selvää kieltä
siitä, että luokkatietoisuutta on te­hostettava
osastojemme urheiluseu­rojen
keskuudessa. Ja siihen teh­tävään
on velvotettava urheilu-osastojemme
yhdysside liittotoimi­kunta
etupäässä. Sen pn alettava
huolehtimaan työIäisurhe!Iij§Lin kas­vattamisesta.
On saatava sellainen
liittotoimikunta, joka käsittää työ-läisurheilun
ja voi sen eristää por­varillisesta
"tähtiä" kasvattavasta
urheilusta, joka käyttää urheilua
kiihottaessa iskusanaa: "terve sielu
asuu vain terveessä ruumiissa," On
muistettava, että härän voimat ei­vät
paljon merkitse, koska sillä ei
ole kyllin järkeä käyttääkseen nii­tä
oikein. Terve sielu ja kehitty­nyt
sielu, ne ovat kaksi eri asiaa.
Työläisurheilijan pitää olla tietoi­nen
luokkansa vaatimuksista ja niis­tä
velvollisuuksista, joita hänellä
on puoluejäsenenä. Toisin sanoen
urheiluosastomme jäsenen pitää ol­la
puolueen' aktiivinen jäsen, ollak­seen
edes alkeellisesti sitä . mitä
puolue urheilijoiltamme vaatiL Mo-nissa
paikoin näyttää olevan käsi­te
vallalla, "että minä olen ja me
olemme tämän osaston urheiluseura
ja meidän velvollisuus on etupääs­sä
tietää mitä on urheilu, miten
sitä ja sitä pyramiidia,. sitä ja sitä
rekkiliikettä, sitä ja sitä painimuo-toa
kehitetään, puolueemme koko­ukset
meille ovat toisarvoisia." —
Tästä on edellä kerrottu sekasotku
sitten seurauksena. Puolueen peri­aatteet
sekä menetteljrtavat tunte­mattomia.
Ja niin iu'heiluseuroissa
jäsenet muodostuvat puolueosaston
^'äsenkortin kantajiksi, sillä että
ovat puolueemme osastojen urheilu­seuroissa.
Jo Luzernin konferenssissa 1921
syyskuulla järjestyneen työväen ur­heiluliittoa
perustettaessa asetet­tiin
tunnussanaksi: "Urheilua on
mitä tulisemmin edistettävä työ-läispoikien
ja tyttöjen keskuudessa
sekä samalla saatava työläisurhei-lulle
joukkourheilun muoto, niin
että se on laajojen työväen jouk­kojen
keskuudessa tunnettu ja et­tä
vanhempikin väki siihen ottaa
osaa, johon päästään järjestämällä
se mielljrttäväksi retkeilyjen, mars­sien
ja vapaaliikkeiden avulla. Sil­loin
kun urheilua kehitetään jat­kuvasti
kilpailu^ varten, on se täh­tien
kasvattamista, josta on kou-raantuntuvia,
todistuksia. , Tähdet
eivät hyödj^ä työväenluokkaa. Kom­munistinen
kansainvälisen eri kon­ferenssien
päätökset velvottavat
puolueosastoja muodostamaan urhei­luseuroja,
ja niissä kasvattamaan
miehiä ja naisia valmiiksi sotilaiksi,
luokkayhteiskunnan hävittäjiksi, jot­ka
ovat itsetietoisia työläisurheili-jbita,
tuntien puolueen menette­lytavat
ja periaatteet ja ovat puo-luetyössä
aktiivisia tekijöitä.; Sekä
sen työn sivussa harrastavat ruu­miillista
kulttuuria, niin että ur­hoollisesti
voimiakin kysyvissä tais­teluissa
voivat kulkea luokkansa
valiojoukkona, silloin kun työväen­luokka
on, pakotettu käyttämään
luokkavoimaansa vastustajansa tu-^
hoamiseksi. r
Edellä sanottua ei ole sanottu
siinä mielessä, että meidän järjes­tön
keskuudesta pitäisi poistaa ur-set_
ottakoot ja chjatkoct tjöIäL-^r
hemjat luokkataistelun i^a^^-
Hyljättäköön kilpailuistaminnr^
kat ja pokaalit. Katettakoon Si
kmtoma vam kunniakirjoja ja t?
de-esfneitä. kuten patsaita, taulat
y.m.s. Ennen kaikkea tulkoo^
köuksemme asettamaan tinkii^Hs:
man velvollisuuden jckaiseUe « n
ralle. että sen. pitää noudattaa tvs!
väen urheiluinteraationalen ja
lueemme menettelytapoja urheilnt
edistämisessä keskuudessamme
Muistaen aina. että vasta komm^
nistisessa työntasavaUassa totentrn
urheihjoidenkin päämäärä, sUIä ka
pitalistisessa yhteiskunnassa on trö!
läisurheilijan mahdoton kehitUä
täysin tarkotustaan vastaa^-aa ter
vettä ruumista. Kansainväliselle
työväenliikkeeUe on ruumillinen
kulttuuri yhtä tärkeä kuin valtioUi
nen ja ^taloudellinen toimintakin.
Ja sen vuoksi on urheUu keskun
dessamme ohjattava terveen luok­kataistelun
kannalla ole\ien työläis^
urheQijoiden käsiin. — j . L.
WEBSTERS CORNERS, B. C.
Kokoutaiioita. Osastomme koko-uksessa
kesäk. 21 p. käsiteltiin sen-raavia
asioita:
Uutena jäsenenä osastoomme hy.
väksyttiin toveri Väinö Mäkelä täy-della
toveriluotolla,
_ Keskusteltiin Canadan Kommn.
nistipuolueen toimeenpanevalta ko-mitealta
saapuneen kirjeen johdos­ta,
koskien koko Suur-Britannian
työväen edustajain yhteisen koko­uksen
pitämistä Lontoossa heinä­kuun
viimeisinä päivinä. Kehoitet-tiin
Canadan Työväenpuoluettakin
lähettämään kaksi edustajaa mai-nittuun
kokoukseen. Yksi edusta­jista
tulee olemaan Canadan Kom-jnnnistipuolueen
jäsen. Toimeen­paneva
komitea vaatii, että avus-taisimme
edustajiefl^ matkakulujen
hankinnassa. Päätimme, että luo-vutamme
$10.00 mainittuun tarko-tukseen.
Luettiin myöskin toinen kirje jo­ka
oli saapunut piirijärjestön sih­teeriltä,
koskien piirimme naisjaos­tojen
neuvottelukokouksen pitämis-'
tä ennen tulevaa piirin edustaja­kokousta.
Keskusteltiin tämän asi­an
johdosta ja päätettiin valita nai-sistamme
kaksi edustajaa, joiden -
tehtäväksi tuli hommata naisten .
neuvottelukokous pidettäväksi Van-couverissa
kesäjuhlien yhteydessä..
Valituiksi tulivat Hilja Toikka ja
Armi Skyth. Toivottavaa olisi että
yritys onnistuisi ja naisten toiminta
sen kautta virkistyisi.
Soon osaston kirjettä oman ta­loudellisen
tilanteemme vuoksi em­me
voineet ottaa huomioon.
Keskusteltiin siitä minkälaisiin
toinienpiteisiin olisi ryhdyttävä,
saadaksemme jäsenistömme suurera-heiluosastot.
Tarkoitus on poistaa niassa määrässä liittymään työalan-keskuudestamme
velttous ja tietä- ga tauloudellisiin järjestöihin, sillä
mättömyys ja herättää tietoisuus I suhteellisesti pieni määrä järjcs-siitä
mitä puolueemme meiltä ^ jo- j tömme jäsenistöstä kuuluu unioihin,
kalseita, ja siis urheilijoiltakin, vaa- vaikka ohjelmamme siihen velvot-
Amerikalaisessa aikakauslehdessä, The Nation kir-jotetaan:
Lapset kuolevat ilmeisesti pääasiassa siksi, ettei­vät
heidän perheensä voi pitää heitä hengissä. Selvää
yhdyssidettä köyhyyden ja lasien kuolevaisuuden välil­lä
on etsitty alkuosasissaan tdiokkailla tutkimuksilla,
jotka ovat käsittäneet 23,000 lapsen ensi vuotta kah­deksassa
amerikalaisessa kaupungissa. Tutkimuksia on
toimittanut Lastentoimiston aloitteesta Robert Morse
Woodbury. Köyhyys merkitsee tavallisesti liian suurta
perhettä— ja kodissa, missä kaksi tai kolme'henkilöä
asuu joka huoneessa, on lasten kuolevaisuus enemmän
kuin kaksi kertaa niin suuri kuin perheessä, jossa jo­kaisella
perheen jäsenellä on oma huoneensa. Köyhyys
merkitsee usein, että äidin on suoriteltava palkkatyötä
raskautensa aikana ja sitten ehkä aikaiseen vierotettava
lapsi ja kiiruhdettava takaisin työhön niin pian kuin
mahdollista. Tällaisessa tapauksessa on pilkkaa, kun
lääkäri määrää: «Älkää olko^ levoton, älkääkä väsyt­täkö
itseänne:»; se mei4utsee tavallisesti vähemmän
huolellista lasten hoitoa sen kriitillisinä ensf^.vuosina.
Tietämättömyys kulkee myös käsi kädessä köyhyyden
kanssa, ja kaikki nämä tekijät huomataan selvästi kuo-levaisuusnumeroissa.
Kuolevaisuus kaikkien kansalli­suuksien
keskuudessa Yhdysvalloissa tekee: juutalais­ten
53 lasta 1000 kohti, Amerikassa syntyneiden vai
koisien 93, italialaisten 103, värillisten kansain 154,
ranskalais-canadalaislen 171, ja portugalilaisten 200
tuhatta kohti, t, s. korkein määrä. Kaikki nämä nu­merot
osoittavat suurin piirtein kunkin eri kansallisuu­den
taloudellisen aseman maassa. Kun lapsen elämän
huoltaminen ensimäisenä vuotenaan maksaa vain kol­mannen
osan siitä mitä sen hautaaminen m^csaisi, voi­daan
pahan juureen päästä vain perinpohjaisella yh­teiskunnan
uudestaan muokkauksella. Jokaisella per­heellä
täytyy olla äimisarvoinen toimeentulonsa, joka
kirjaimellisesti merkitsee perheen heikompain jäsenten
elämää taiy» kuolemaa.
tii. Työläisurheilija voi käydä luok­kataistelua
itsensä ja luokkatove-riensa
hyväksi ainoastaan kommu­nistipuolueen
riveissä.
Siis tulevat piirien jä puolueen
sekä järjestömme edustajakokouk-taa.
Keskustelun tuloksena oli et­tä
velvoitimme""agitatsioonitoimikun-tamme
laatimaan asiasta alustuksen
tulevaa edustajakokousta varten.
Toivomme olisi, efctä mainittu jär-jestämiskysymys
tulisi ensi edusta-
• • —-
Julkasemme tässä "ensimäisen saksalaisen kommunismin teoreetikon"
Wilhelm Weitlingin terävän kirjotuksen rikkaasta ja köyhästä. Weit-ling
eli 1808—71, tutustui nuorena räätälinsällinä ranskalaisiin sosia­listeihin
ja alkoi innokkaasti levittää sosialismin .aatteita, pääasiassa
Sveitsistä käsin. Tämäkin kirjotus on edelleenkin mielenkiintoinen,
vaikka sen julkasemisesta jo onkin kulunut useita • vuosikymmeniä.
Onnellinen on se, joka on tyyty­väinen
olemassaoloonsa. Vaan. tyy­tyväinen
voidaan olla. vain, jos vie­tetään
huoletonta elämää ja oma­taan
ystäviä, ja huolettomasti voi­daan
elää vain, jos tiedetään, että
kukin omistaa sen, minkä tarvitsee.
Ja ystäviä löydetään vain niiden
keskuudesta, jotka elävät samoissa
olosuhteissa, kuin me itse. Siis:
tasa-arvoisuus synnyttää kaikille
tahi tehtaan, jossa te olette työs-kentelemässä,
me annamme, teille
kyHä täsmälleen juuri ^ niin paljon
ettette te kuole nälkään työtä teh-dessänne";
ja te tyydytte siihen,
jotta välttyisitte nälkäännääntymi-seltä.
Mutta kerran koittaa päivä,
jolloin te kysytte heiltä: "Oletteko
te jakaneet vaivannäöt tasan mei­dän
kanssamme; oletteko te tehneet
työtä yhtä paljon, kuin me?" Jos
huoletonta elämää ja ystävyyttä ja he silloin voisivat vastata siihen ky-samalla
myös luo onneja kaikille. Jos symykseenne myönteisesti, niin ja'-
te nyt tahdotte aikaansaada oloti
lan, jonka vallitessa kaikki ovat on­nellisia,
niin on teidän pyrittävä sii­hen,
että jokainen saa niin paljon,
kuin hän tarvitsee, eikä kukaan saa
enemmän, kuin minkä hän tarvitsee.
Jos nyt tapahtuisi perheenne kes­kuudessa,
että joku perheenjäsen
ryöväisi toisen jäsenen osuuden,
niin totta kaiketi suojelisitte te jäl­kimäistä,
sillä ettehän te toki sallisi
sitä, että hän saisi kär^ä puutetta?
Teidän vainionne ja peltonne on oi­keastaan
luonnon runsailla antimil-la
valmiiksi kattama ruokapöytä —
miksi ette te sitten suojele niitä
vääräin ihmisten ahneudelta ja ros­voilulta?
^
Nämä sanovat tosin teille: "Me
olemme ostaneet, vuokranneet tahi
perineet talon, mannun ja konnun
atte te työnne tulokset heidän kans­saan,
vaan jolleivat he voi antaa
myönteistä vastausta, niin käskette
te heidät poistumaan luotanne, sil­lä
joka ei tee työtä, hänen ei syö­mänkään
pidä.
Ani varhaisesta aamusta myöhään
yöhön teette te työtä, hyväsatoinen
vuosi seuraa toinen toistaan, kaik­ki
varastosuojat ovat täpötäynnään
tavaroita, antimia ja tuotteita, jpita
te olette loihtineet esiin maan uu­menista,
ja silti kuitenkin puuttuu
teiltä useimmilta ravinto, vaatteet
ja asunto, eli se, mikä on tarpeen
niihin — silti kuitenkin jakautuu
kaikkein vähimmän maan antimista
juuri teidän osaksenne, jotka hiellä
ja vaivalla hankitte ja ilmoilletuot-te
ne.
jaosta ja tyq^Uä luotujen rikkauksien
väärästä jakelusta. Senkautta juu­ri
syntyy rikkaus ja köyhyys, sillä
köyhimyksiä löytyy vain siellä, mis­sä
on rikkaita, ja näitä taas siellä,
missä köyhimyksiä on.
Rikkaana ja mahtavana olemiseen
kuuluu olennaisesti vääryydenhar-joittaminen!
Siis: yhtä monta kuin
rikasta ja mahtavaa, jotka te las­kette
löytyvän keskuudessanne, löy-tyy
keskuudessanne yhtä monta vää-rp^
denharjoittajaa ja väärämielis­tä.
Vaan vain oikeamieliset ja van­hurskaat
nimenomaan ovat ne, jot­ka
perivät maan.
Ja siinä tapauksessa, että te olet­te
kristittyjä, muistakaa Kristuksen
lausumat sanat, siitä kuinka kertaa
rikkaan oli helppo täyttää kaikki
käskyt, mutta perin työlästä ruve­ta
oikeamielisesti jakamaan rikkaut-taan!
Rikkaana ja väärämielisenä ole­miseen
sisältyy myös lisäksi vallan
tahi niiden keinojen ja välineiden
omaaminen, joiden turvissa voi­daan
nauttia enemmän kuin tarvi­taan,
tarvitsematta laisinkaan teh­dä
työtä sentakia. Niin ollen täy­tyy
kuitenkin toisten raataa^TSk-kaankin
edestä: mitä tämä turhan­päiten
kuluttaa ja tuhl^, sitä il­man
tulee toisten olla! Rikkaan ta­kia
ahertaa miljoonat teikäläiset
tehden hiki päässä joutavanpäiväis­tä
työtä, josta teille ei ole mitään
hyötyä. Mutta nämä miljoonat ih­miset
tahtovat myös Vmata ruokaa
ja vaatteita, ja meidän toisten on
senvuoksi. hankittava ne heille, il­man
cttS^'ae''sen korvaukseksi voi­vat
oiJa:.tÖEB8 miksikään oleelliseksi
tosihySdyks^ työllään.
Taha kaikki johtua väärästä työn- Mutta niin kanan, kuin vielä cn
ihmisiä, on kaikkinainen työ, joka
ei ole tarpeen kaikkien olemassaolon
ja hyvinvoinnin takia, tarpeetonta
työtä. Mitä hyötyä oikeastaan on
enimmästä määrästä ylellisyysesi­neitä,
jotka valmistetaan niin ta­vattomalla
huolella, j a joita he koi-tenkaan
eivät voi hankkia itselleen?
Se suunnattoman suuri työläisjouk­ko,
joka työskentelee moisten ta­varain
valmistuksessa, hyödyttäisi
yhteiskuntaa, sillä heidän avuUaan
voisi helpottua se kaikkein -välttä­mättömin
työ, joka jokaisen on suo­ritettava
elääkseen, sillä tahtovat­han
kaikki luonnollisesti suojella it­seään
pakkaselta ja kosteudelta ja
kaikki tahtovat saada ruokaa ja
vaatteita. ^
Laskekaa nyt myöskin se tavatto­man
suuri palkkaa nauttivien kun­nottomien
heittiöiden lauma ja oe
lukemattomat, jotka ovat näitä pal­velemassa
helpoittaakseen näiden
laiskurien mukavuudet ja hyvinvoin­nin,
samoin kuin myös armeijat, joi­den
tehtävänä on noiden laiskurien
tekemien vääryyksien puolustami­nen
— ja te olette suuresti i h n i _^
levä sitä työkykyisten ihraisten
suunnatonta paljoutta, jotka oWt
ehdoin tahdoin estetyt tekem^^
mitään hyödyllistä työtä ja joiden
van osuuden sus ovat toiset pakoi-tetnt
suorittamaan!
osaUe, hyödyllisestä työstä lanif
Mutta näiden inhimillisten loJ-"
eläjäin harjoittama vääryys ci sa-^
Vapauden
seuraavia urhc
Nyrkkeilyn A
Työväen Urhei
VapaaliikkeitS,
Sanvaliikkeeitä
Tehkää ti
ten lisätä puu
mi n m o r
jakokouksessa tyy
tuksi. Niin että t
lisesti ja poliittis
kävisi käsikädessi
yksinkertaisemmin
asti on tapahtunu
NORTH BRi
Keräyksettä No
Iin hyväksi oli tul
Nipigon
Sioux Lookout ...
Lappi
Fort William, O.
listalla
Yhteensä
Tästä lausumm
jille ja lahjottajil
SCHUMAC
Ei ole näkynyt
suhteista kirjotuk
ma sana.
Työttömiä kulj
voksiin ei pääse 1
Työnhakijoita on
Timminsissä sadot
parilla.
Työn alla on
vesijohtotöitä- I
kehnot menopui
Se "jappaus", joi
ta töitä suoriteta
la kaiken arvoste
lainen vienee vt
sista, •
Svante "Wilso
miehiä tullessaan
miehet matlcalculu
herru "sakkasi"
taa tilalle vanho,
tumiehiä. Ei v(
paa siltä, joka i
malassa. Teille
pirtun osto, vaik
kaan. Työväen r
la yläpuolella täi)
Olemme pahoil
me saaneet kirje
selvää Icäsitystä
— Tolm.
IROQUOIS
pistu yksinomaan vain s'iihen, että
he käyttävät hyväkseen kaikkia tö-dän
ruumiin- ja hengenvoimia^^'
heidän ahneutensa aa.
sa myös estää teidät nanttim^s^
nnn suurta osaa .tämän f ^ ^ ° Z ,
y k s i s t ä , joista he monunntlcai^
Täniä paperlk;
valmis. Ei ole
aikana mitään i
ollut pulietta pa
tamisesta tämän
syystä tai toisei
töistaiselcsi.
Työttömät mie
ja petollisen pon
tajärjestyljsensä
parhaan osan it
jotka vapaaehtoi
tekevät työtä h
Siksi on kallistef
tarpeiden Tiinnat
dän palkkanne :
te aina voitte vai
. ta laatuaan ja si
rin niukalti sitäk
nettaisi saada 1
jos te vain ette
~ mutta tässä t
he itse pakoitetu
tä ja se vasta
sietämätöntä heis
Kun lihaa tail
peitä tuodaan ks
taa niistä '^esiva
sen nimenä sitte
ningas tahi miki
itselleen ja omii
ja sitten tulevat
seineen ja todis
kentetut saamaan
sitten ei mitään
^aralle, niin saat
leivänkannikkaa
kään suodaan te
rästi äärimmlisel
livat nuo loiselä;
sa, vaan nälkää i
tuota heille mitäi
i'astoin.
Kuta köyhempi
saarempi on kau]
^ a i n lukumää
^ e n Ori tehtäv
"2mä koettavat 1
tannaksellaan
tapauksessa' omai
t ^ i i vaan \nain i
^iskunta on jär
jestehnän mukaii