Vapaus, February 27, 1930

              ^ 193Ö Torstaina, helmik, ^.p:nä — Thur., Feb. 27
vartioita. hiin pistäytyy jllvat vielä muutamia kertoja peilon- l i kuori. Valkea, paljastunut pinta
I- • Diönup «Hilloin hän-''plentar€ella, missä kaita polku johti kuultaa heikosti.
P .'ur.- halveksin häntä, [metsän lehvikkojen lomitse kotivasu j — Lapselle leioää — Lapsen oii-
'""V,.^-äT seiiomapaikkoja, ran rinteille. Mutta sitten peläten |nälkä
sikii hiljaisina
Paleltaa,
^kactan häntä.
n-däntU paleltaa.
[."• !:erran jäähtyy kokonaan
ulji-u rinta, s i l l o i n jää tyh-
V/jl-ka porraskäytävässä.
tXjiätn kuinka h a r m a a t olen-
[•^mirai-in h a i l e i n kantavat
T n i a a n hiljaLseen lepoon. M i -
l -n kuinka pudonneet keltai-tlif,:
lucrrj^t kudokset haudal-
_ ':»Iir.a näen monen niistä
^r. ruii^^i^i3i, joita säälin ja
.•Tn tepastelevin askelin kul-
•,"*4isömapaikoilta, he pysäh-nyväilemään
hautakumpuani,
iinä näen myös, kuinka saa-
|tJO rauri poika, jota rakas-
[han saapuu a u r i n g o i s i l t a n i i -
kalmiston kylmään soppeen.
liikee kaipauksen kyyneleen
J!eni, fiHä hänkin rakasti mi-mutta
meidän eroitti sei-jj^
at. — Hän oli ^iian arka
fmaan syrjäpolkujen pimennos-
Biian heikko k u l k e m a a n seiso-
^ikliojen raska.sta latua,
pnä p.v^yin uskollisena paikal-o!
in liian vahva, koska jak-syhjäyttää
rakkauden, nais-
.siiurimman kysymyksen.
nen
kyyneleitä. Niistä johti pimainen \ nälkä, vastasi nainen,
silca tuonne ääi-ettömyyksiin. tuonne j Hänen silnaissään on tuli kuin h i i -
metsän yläpuolella ruskottaville pu­naisille
lakeuksille. Sieltä ne saivat
puvassa hiilloksessa, jossa jo kuona
peittää vielä kytevät svdet
"Viralliseen tuntemattomuuteen", sii­hen,
ettei paikalliijea valta. muBtia-niit
kohteliasta menettelyään Ne^a-vostoUiton
uuden kauppalaivan saa­puessa,
laivan, jolle oli annettu k u n .
nicitettui partisaanin nimi. sisältyy
oikeastaan Japanin tämänpäiväisen
poUtiikan symbooli, tunnustus siltä,
ettei se halua uudistaa interventioo-nin
aikuisia katkeria muistoja.
loja. Näui ou laita muualla?Jin. Sik­sipä
.-:atuijikin näkemään. mite:i
ryhmä ranskalaisia merimiehiä pv-
^ h t y i c i ^ n tällaisen talon eteen
neuvottelemaan, onko se temppeli
vai ilotalo. Tarkastus selvitti, että
se oli temppelL Merimiehet naures­kellen
näitten rakennusten yhden­näköisyyttä
lähtivät edelleen.
NaLsiaknuppaavien miesten run­saudessa
voi liavaita piirteitä eri­aste
sisältönsä. Niitten silmien syvä. vU-; -:. olkaa hiljaa — iapsen on riäl.
pitön siUTi sointui edessään olevaan
kuvaan, sillä punainen oli niitten su­rukin.
Painuvj päiväkehrä ummisti
kultaiset ripsensä.
kä. Katsokaa — minun lapseni!
Satilaitten mieltä kiertää. Tuntuu
niin kamalalta. Tekisi mieli paeta,
mutta hcÄän ovat toki sotilaita. Jiau-
Ja verkalleen siirtyi pima pienistä i dalla makaavan nuorukaisen suu on
ikkunoista kuin hitaasti liikkuva im.'ahdettu täyteen petäjänkuorta ja
va. 1 sahajauhoja. Hänen silmänsä tuijot-
SUlcin a s ^ i tuvasta emäntä. Hänen S*^^^^* sammimeina lakeen. Lattialla
laiha vartalonsa suoristautui. Kas. , laudan vieressä höpisee äiti vain:
vot kohosivat ja imapeen painuvat ; — Pankaa lapselle jotain suuhun
kultaiset ripset sattuivat niihin. Kä- — lapsen on näJkä. '
tensä levittäen hänen huulensa kuis. I Selkä edellä _ painuivat valkoiset
kivat hiljaa: Isotilaat toisensa jälkeen ulos ovesta.
- Sinulle, painuva päivä, sanon 1. ~ . - Perkele! Kaikennäköisiä
.suruni — lapseni on kuollut. Minä „^^\.. , -
siirsin hänet niin tuvassa, että sinä i ^"""^^n lupaamansa valkomen l e i -
viimeisen kerran suutelisit häntä.
Lapseni on kuollut!
Umpeen painuvat kultaripset. Lai­ha
vartalo lyyhistyi kokoon ja nyyh­kytys
vain puistatti hartioita. Yö p l - I
menL Mutta yhä seisoi emäntä por­tailla.
Hän itki. Eikä nähnyt yötä,
sillä yö on pimeä.
Yhtäkkiä heräsivät kyläläiset ka-liliVuudesta
seisomapaikkoihin, malaan nauruun, joka kuului pime-lu-
oi-ta l u n t a putoilee hiljaa, ältä kylän kadulta. Se tuli kniin hau.
littäii valkeaan vaippaansa lop- /^^sta. Se viilsi kuin veitsi j a ytimis-
Utoman harmaan jonon, mut- tunsi jokainen epämiellyttä-fi
peitä .'-;e .sydänten tuskaa,
on parempi ummistaa silmän­pä
näytteli tässä majassa traagillista
osaansa.
— Minun lap.seni — hänenhän on
nälkä!
— U h — perkele!
Pohjoisessa
Japanissa
Kappale nykyaikaistuvaa Itää
Niitä, joma ei ole tietoj-a J a p a - ^ ^ ^ ^ t a
nin viimeaikaisesta kehityksestä. ^^^"^ " nykymmkaan 'tehdä
katsoa kohti sitä k u m p u a , j o n -
[iJ? kerran hautaantuvat huo-
Ija tuska;, sydänten hiljai.set
tt ja unet.
suru
o. JOHANSSON
rvSrsivät viencsLi nuo iltatuulen
et henkäykset.
kauniina levittäytyi taivaan-fn
iitapuna.
lurmikcn nukka notkui mot-öyrästi,
painoi päänsä yölepoon
liahtaen jätti jäähyväiset kau-kesäpäivälle.
Tuhansien niit-bukossa
l i i k a h t i vielä viimeinen.
Dtoi enää ainoan elonmerkin.
ja lepät lepäsivät. Haavan-l
vain vislä värähtelivät ilta-
TcLsinaan näyttivät ne
f-lb. mi)tta taas vaihtuivat
avihanniksi. Shkat raksutte.
vän tunteen.
— Ha—ha—haaa!
Miehetkään eivät askaltaneet men..
nä ulos ottamaan selvää, kuka se
siellä niin kamalasti häiritsee toisten
yöunta. Yhä nauru jatkui ja tuvissa
vedettin tiukemmalle peitteitä, jotta
el korviin kantautuisi hahatus.
Mutta pimeätä tletS, astuu höpöt­täen
ja nauraen nainen, hameen hel­mat
nostettuina vyön alle. Tolsinaan
hän levittää vielä käsiään, mutta s iL
loin hän nauraa niin hirmuisella ää­nellä,
ettei sitä saata kuumiella.
Varjoinen metsä on kuin sanaton
arvoitus. Se kohottaa latvojaan pi­meyteen,
jättäen pienen hämypiirron
taivasta vasten, jos katsoo oikein
tarkkaan.
Kylä nukkuu. Mutta hahattava
huuto metsän laidassa heiättää luon­non.
Se on kuin huuhkajan huhun-taa.
Nainen kaivaa povefstaan suuren
veitsen. -
— Huomiseksi leipää lapselle, kuu-
Seigei Lazo, jonka nimi oli an­nettu
laivallemme, oli tunnettu par-tisaaniliikkcen
organisoija kaukai­sessa
idässä ja japlnUalsteu valloit­tajien
jo yhteen aikaan tumiusta-man
merenrannikon vallankumous,
neuvoston puheejohtaja. Välittäjät
vangitsivat sittemmin Sergei Lazon
petoksen avulla hänen ollessaan
matkalla Japanin . pääesikuntaan
neuvottelemaan. Vankeudestaan J a .
panista Sergei Lazo el enää palan,
nut. Myöhemmin levisi huhu, että
hänet on poltettu oman sotalaivan,
sa uunissa.
Neuvostoliiton kauppalaivastoon
lukeutuvan laivan, jolla on tuon
kuuluisan partisaanin nimi, ottivat
japanilaiset vastaan nyt Hakodaten
satamaan tavallisella kohteliaisuu.
della.
Tiedetäänkö täällä, Hakodatessa,
fcuka ölf Settfer-LaÄÖ^'-' -^-^s^^^-'!
- VäriaääiilBir" v^täliöi^bn-^^ÄjyÖiite!'-'
kohtaa Hakoratessa mitä suurin
pettymys. "Idän henkeä" on opittu
käsittämään. vanhan, kivettyneen
kirjallisen kaavan mukaan. Todelli­suudessa
kuitenkin nykyaikainen
Japani on tyypUUnen kapitalistinen
ja imperialistinen maa. J a kapitalls.
tinen järjestelmä on mitä parhain
maailman "yhtäläistyttäjä".
On aivan ilmeistä, että kapitalis-min
mylly, jonka kivien väUin J a ­panikin
on joutunut, ehdottomasti
jauhaa miltei olemattomiin ( ja on
jo jauhanut) aasialaisen ominta-sei.
suuden ja vajihan feodaalisen J a ­panin
rajoittuneisuuden piirteet.
Hakodate 170-tuhanslne asukkai­neen
on tyypillinen pohJols-Japanln
satamakaupunki. Se sijaitsee kum-muilla
suuren, tuliperäisen vuoren­huipun
juurella.
Tultuaan -kaupunkiin tuntee aa­sialaisen
eksotiikan ihailijd petty-vänsä
yleensäkin sen ulkonäköön
j nähden ja erikoisesti sen arkkiteh-
{tuurin europalaistunelsuuden vtfoksi.
Suuri joukko matalla kivitaloja,
'suurimmaksi osaksi europalaista tai
puolieuropalaista tyyliä^ raitiovau­nuja,
piiljon automobiileja, valtavp,
määrä polkupyöriä niihin liittyvine
pikkurattaineen ja vaunuineen, säh­kövalojen
yltäkylläisyyttä, — .sen
rakoinen on Hakodaten pääkatu,
j o t a vain harvoin näkyy riksh.a,
ihtnishevonen.
Kauempana keskulisesta ovat val­litsevina
pienet puutalot. Niitten
julkisivuilla on erikoisia japanilai­sia
kauppapuoteja, jotka ovat ohi­kulkijan
vapaasti tarkasteltavissa,
usein Ilman ovia. Sisempänä on
kaksinkertaisin niinimatoin koristet­tu
käytävä japanilaisiin asuinhuo­neisiin,
joitten edessä muutamia pa­reja
välttämättömiä japanilaisia
tohveleita odottaa isäntäväen saapu­mista:
asuinhuoneisiin ei .saa astua
niissä jalkineissa, joissa on kadul­la
kulkenut. Mutta siitä huolhnatta
olisi iurhaa, hakea japanilaista tyy-me
lua tyhjästä". Niinpä pidetäänkh
monia nykyaikaisen kapitalistisei
Japanin merkkihenkilöitä, jotka o
vat kohonneet ilokortteleitlen pitä
nlisellä. sangen kunniallisina. Sei
vimmiu pistävät aasialaiset piirtee'
esille kaupa.ssa. Siellä. mis.sä ei työ
voima ole n i i n halpa kuin Aasias
sa, ei olisi mahdollinen sellainen
kauppapuctien, ravintoloitten ja ka­pakoitten
paljous, ^ n s i katsauk­sella
näyttää, että vähintäin yhdek-sänkymmsnesosaa
Hakodaten talois-ta
käyttää ulkosuojiaan kauppara­kennuksina.
Kauppapuodit ovat au­ki
aamunkoitosta myöhään yöhön
oikeastaan koko yönkin, koska niis­sä
vain harvoissa on lainkaan ovin
tai luukkuja. Palkatuilla palvelijoil
la — ja niitä oif; suuri joukko jo
kaisessa, kauppapuodissa — ei ole
lainkaan määriteltyä työpäivää
Kauppapuoteja on niin runsaasti
että niistä suurin osa on ta;valli.sesti
aivan tyhjänä.
Kalkkein enimmän japanilaista o.
maperäisyyttä on .säilynyt vaateuk-sessa.
Oikeastaan voi sanoa, että
kadulla liikkuessa ainoastaan ih.
miset estävät unohtamasta, että olet
Japanissa. Suurm osa miehistä käy
balaateissa — tummissa kimonois­sa,
joitten päälle vain toisinaan
puetaan hltonin tapainen vaatekap­pale.
Miesten vaatetuksessa on kaik­kein
ilimcellisintä japaiiilaisen ja
europalaisen ylidlstelmä, ha k u r
käyttävät varisnaisia japanilaisia
jalkineita — puu-gettoja — ja eu-ropalalsia
olkihattuja, "giita".
Pienikokoiset japanilaiset naiset
ovat päähän saakka puetut värilli­siin
japanilaisiin kimonoiliin har­tioille
heitettävine "obineen". Obi<
muistuttavat taitettuja perhosten
silpiä, turmellen meidän silmissäm.
me japanilaisen naisen muodot.
Pääasiallisesti koko väestö, joka
käyttää japanilaista vaatepartta,
käy BOttois.sa, puushandaalelssa.
joissa alla on kaitsi poikittaista lau-danpalasta.
Näitten puukenkien ka.
ilä näitten pilcku talojen huoneitten Hna on muuttunut vallitsevaksi ja-iiläustuksBstar-
Koko- - Hakodatessa,
i«ä&ll tiedän*' ön väin kolme alku -
neh vaikka.itM'-j6feu"^iäikaH^^^ japanilaiseen tyyliin ra-.^
luu hän "pakisevan. Lapsen on nälkä. i^iiien''.'-Vift£aäiJä' 'MiiSol^mctBAeni?' j ^ i f c e t t u a taloa.M Yksi niistä, on-yi^it
Täytyy leipoa. . neenä venäjänkieltä imiirtaeti! 'eträTUtisevan syntolssllälsen ulkokunnan
Pimeä.ssä lähtee petäjästä työlääs- virallisesti ei Lazoa tunneta. Tähän' temppeli, kaksi muuta — tyttöta-
I L M O I T US
[Jättäkää vanhan turkis-kinne
sisälle, uutta os-
^essanne. iVIyönnämme niis-runsaan
korvauksen.
: Me olemme ainoa.t tehtain
Bat Canadassa, jotka an­ovat
kirjoitetun bondin 2
Boden takauksesta kaikista
prkiksistamme. v
TEHTAITTEN i I; 55 >• ;a; i: •• i; j,» >: ;i K '».'i /i iä;,
Myöskin kaunis valikoima ketun nahkoja
T
V U O R I T
takeissamine " ovat hyvästä
lajista silkistä, kauniisti ko-ruommeltuja
ja reunustettu
sopivilla väreillä. Nämä
myöskin kantavat meidän
tavallisen takauksen.
irslaia, perjantaina, lananlaina, klnnlL 11,28 js
Olemme tehneet erikoisen sopimuksen Alaska Fur Co. kanssa (joka oh yksi suu-ipia
ja vanhempia turkisliikkeitä Canadassa), että he tuovat kauppaamme A I N O A S -
LAN K O L M E K S I P Ä I V Ä K S I edustavan turkisvaraston vuoden 1930 näytetakeille.
Tämä firma oh ylcsi luotettavimpia turkif liikkeitä Canadas.sa—- he käsittelevät ainoastaan
parhainta lajia turkiksia j a täydellisesti takaavat jokaisen myymänsä takin. Liikkeessänjme tulee
olemaan ekspertti turkuri (tehtaan oma edustaja) joka mielihyvällä antaa mitä tahansa tietoja kuo-
' seista, turkisten arvosta sekä lajista.
Koettakaa päästä yhteyteen tämän tehtaan edustajan k«nssa Sndburyua.
Erinomainen tilaisuus saada erikoisen hyvää lajia vaatetavaraa,
hinnoilla, joita Sudburyssa ei ole koskaan ennen nähty.
Turkistakin oSto on huomattavasti tärkeä tapahtuma. Ei ole sen parempaa aikaa kuin helmi­kuu
valikoimiseen, etenkin kun on näin mainio valikoima, arvokasta sekä hyvää lajia tavaraa,
joista voi valikoida. ' Tässä on muutama erikokuutemme
Hudson Seal Takkeja
(Hylkeen nahka)
Hyvää lajia turkista, viimeisimmän
kuosin jälkeen valmistettuja, kauniisti
vuorattu, nahat ollen tasaisesti sovitettu.
Tehtaasta suoraan ostajalle hinta
$225,00
Persian Latnb Takkeja
(persialaista lammasnahkaa)
Takki on koristettu Alaska Sable nahal­la,
kaulukse.«.ta sekä hihan suista. Kau­niisti
valmistettu. Takki joka taataan.
Tehtaasta suoraan ostajalle hinta $152.50
French Beaver Takkeja
_ (Majavan nahka)
Useita eri thälli.sia. Takki josta
jokainen pitää. Joka takki mai­niosti
valmistettu. Erikoinen teh­taan
puhdistusmyvntihinta.
. §87150
French Seal Takkeja
(Hylkeen nahka)
Koristeltu, kauniisti vuorattu, todelli­nen
arvo ostajalle. Tehtaasta suoraa os­tajalle
hinta $95.00
Carakul Takkeja
Platinumin värisiä. Koristettu oravan
nahalla. Joko Shawl tai muunlaisen kau­luksen
kan.ssa. Hieno takki joko naisille
tai tyttösille. Tehtaasta suoraan ostajalla
hinta
$110.00
Northern Muskrat Takkeja
(Vesirotan nahka)
Malleissa jotka miellyttävät muo­dikkaita
pukijoita. Mainio arvo
' kenelle tahansa. Tehtaasta suo­raan
ostajalle hinta
$112.S0 jaylös
paiiilaisten , kaupunkien.,...,l«>4ullla^.
kattmielu Hakodatessa yleensäkin
on omalaatuisensa. Siihen' yhtyy eu-rc^
Ipisia ääniä, raitövaunujen jy-rihiiiiH
hiljaa suristen pitkin asfalttia
pyyhältävien autojen torvien töräh.
dyksiä. Mutta vallitsevana on j a ­panilaisten
gettojen kalina, japani.
lälsttoSr pelimeä • sorakielinen puhe-lu,
juoksevien rikshien (joskin enää
harvinaisten) huohottava hengity.s
ja korvia särkevä kallstimen helinä,
joilla sanomalehtien levittäjät ja
katukaupusteUjat vetävät yleisön
huomiota puoleensa.
Japahiiaisilla kaduilla on ylen
paljon ilmoituskilpiä ja mambstiuk.
sia. Kummalliset japanilaiset hiero­glyfit
tunkeutuvat käsittämättömänä
laavana europalaisen aivoihin. El
juuri saata ymmärtää, miten sii­hen
aikaan, jolloin uusi kirjaunisto
ei ollut vielä löytänyt tietään hie­roglyfejä,
japanilaiset saavuttivat
miltei yleisen luku- ja kirjoitustai.
don. Nykyaikaisen Japanin korkeata
kulttuuritasoa ei voida kieltää. Ha
kodatessa ilmestyy kahdeksan sano­malehteä,
siellä on viitisentoista elo­kuvateatteria
ja vain hiukan vähem.
män puhenäyttämöltä.
Rinnan kaiken tämän kanssa o-vat
Japanissa aasialaisen omaperäl-syyden
sijalla alkaneet esiintyä yhä
selvemmin yhdeltä puolen imperia­listiset
pyrkimykset ja toiselta puo-
Ien yhteiskunnallisten vastakohtien
kärjistyminen, jollaista ei Japanin
historian vanhemmalla aikakaudella
ollut havaittavissa. Hakodate, mis­sä
kalastajain "kumijäit" niitot) ke­hittävät
toimeliaisuutta, ei tee täs.sä
;;uhteessa suinkaan poikkeusta.
V. Kantorovitsh.
l ä ä ° A | * ^ i , ^ ^ i ? ' ^ ^ " " * * * ' kaUatte tarkastamaan läta turldsvarar toa, olkoon aikomuksenne ostaa tai e i . — Sopivia ehtoja voidaan
A l a s k a Fur Companyn edustajan kanssa, jos n i in halutaan.
^Jorthern Housefurnishings Co.
Huonekaluja sekä vaatetavaraa
EDAR ST. r - r Lähellä Durham St. — Puhelin 2503 — SUDBURY, ONTARIO
Merien salaisuudet
Elämme valtavien tapahtumien a i ­kakautta.
Jokainen päivä tuo suu­ria
yllätyksiä tulle.ssaan. Valtakun­tien
hallitusmuodot muuttuvat, hal­litukset
vaihtuvat nopeassa tempos­sa,
miljoonakonkunssit ovat päivä-järje.
styk,se.ssä, pör.s.sit "työ.skentele-vät"
korkeapaineessa, kavallukset
seuraavat toinen toisiaan, työttömi.
en armeija lisääntyy geometri.ses.sä
sarja-ssa, poliittiset oikeusjutut kan­sojen
pohjakerroksia vastaan toi­mivat
kapitalistisen maailman va­raventtiileinä....
Käy ankara hirmumyr.sky. Poliit­tinen
meri myllertää uhkaavampana
kuin koskaan ennen. Vaahtopäät
peittävät karikkoja.
Nyt vaaditaan väylän tuntemusta,
j kompassin käytön perinpohjaista
! taitoa.
Onko meissä miestä purtemme oh-jaamLseen?
Tyyniä rantojako haem­me
myrskyn taukoa odottaen, vai
uskallammeko kuohujen keskelle,
luotammeko väylän tuntemukKcem-me,
kompassimme käytön taitoon?
Ei nyt enään voi olla kysymys .sii- j
tä. Sellainen aika on jo sivuutettu.
Meidän täytyy kyetä purttamme oh­jaamaan.
Tyyniä rantoja ei ole. E m .
me ole tilalsuude.ssa odottamaan
myrskyn heikentymistä. Purtemme
cn jo kuohujen keskellä. On pakko
tietää oikea väylä, kompas-sin käyt­tö
täytyy tuntea, on osattava väis­tää
tuhoisat karikd^t hurjimpienkin
kuohujen keskellä.
Ja siihäi'liBie pystymmekin. Mutta i
sc vaattfWfawnme, taifomme ja iah.
tomme fcdkonalsuudessaan.
Silla harhateille vieviä reimareita
<Hi ^paljon. K a p i t a l i s t i t koett.ivat
näytellä työläisten "hyväntekijäin"
osaa, eräät, "työvaenmiehet" esim-tyvät
heidän edelläkävijöinään; on
muodissa eiiihtyä "työväen puoles­ta",
käydä — .sanois.sa — luokka- [
taistelua.
Ne ovat niitä nykyajan sircoiojä,
harhaväylille, tuhokarikoille h o u -
k u t t e l i j o i t a .
. M u t t a me etnme kuuntple niitä;
me luotamme vain omiin voimiim-ne.
tietoihimme j a taitoihimme. J a
-le riittävätkin.
Meitä o n p a l j o n . Jos y h d e n tiedot
oppuvat, täydentää niiui tohien.
Tos eturivissä olleen toverin voimat
lerp.tantuvat. astuu .seuraava luinen
l i a l l e e n . T o i n e n toisiamme auttaen
saavutannne parhaan ni.<lidollisen
tiedon j a taidon.
Eivätkä voimamme vielä ole lähes­kään
n i i n suuret k u i n ne v o i v a t o l l a.
Meillä on m a h d o l l i s u u s niiden k o l -
m i n - n e l i n k e r t a i s t u t t a m i s e e n . Tieto­jemme
lisäämiseen ja taitojemme
kohottamiseen on meillä vieläkin
suuremmat mahdollisuudet. J a m e
'ulemme n i i t i i , mahdollisuuksiamme,
käyttämään. Mc luomme organi;>o}.
i u n luokka v o i m a n , -tietämisen ja
taidon.
TuUioot toinen toistaan suurem­mat
yllätykset, muuttukoot hallitus-
•nuodot. vaihtukoot hallitukset e n ­tistäkin
tiheämmin, pör.ssitapahtu-
•nat hermastultakoot r a h a r u l i t i n a i -
a ; käyköön hirmumuyr.sky, i->olitii-
'^an meri kuohukoon entistäkin
/aahtopälsemmin — meidän purlom-
•ne rientää järkähtämättömänä pää­määrää,
voittoa kohden.
J a mitä hurjemmin myrsky m y i .
vii, mitä a n k a r a m m i n meri tyrskyää.
mitä v a a r a l l i s i m p i a k a r i k k o j a "kul-itmme
— .sitä lujemmin tartumme
ourtemme peräsimeen, sitä enem­män
katseemme toiilstyy. tahtom­me
lujittuu, tietoisuutemme .syven-y.
v, varmistuu jn .sitä pikemmin
:äämiläni!in päilspmme. voitAn .sa.
' i . m a a n ."laavumme.
S U O M A L A I N E N O S A K E L E I P & MO
TÄSTYLINE BAKERIES ItP;
477 Dupont St. — Phone Hillcrest 7SI0 Torontit; Öiit.
Suosittelee hyvää kahvileipää ja leivoksia, Jtuiii njySaiiii ' #
ruokaleipää monta eri lajia. Ja sitten jo hyvän makuisen ko^^^*^^^^^^^
van leivän keraUa nio .sulkeudumme ylei.s5n huomioon otta«:
i-, 7:fm
niisoen.
-mm
K E L L O S E P PÄ
iHeiskanen
S U D B U R Y . OMT.
O Darham St.
— B o x 1673—
Suomalainen Höyrysauitä
•Avoinna joka arkipäivä kello 1 päivällä kello 12 yöllä,
lauantaisin kello 10 aamulla, kello 12 yöllä.
770 Aqueduct Street, Montreal. Quebec
SUOMALAINEN APTEEKICi.
ROHDOSKAUPPA
Montrealissa, Que., 151 Ontario St E.
Täällä voitte .saada kaikkia lääkkeitä ja rohdoksia niin­kuin
vanhassa maa.ssa. Käykää meillä tai kirjoittakaÄ meille.
Lähetämme lääkkeit j a rohdoksia kaikkialle Canadoan.
1
T H E E U R O P E A N STUDIOSSA
ensiluokan työ, alennetuiHa hinnoilla. PösUfcorttsta
^il.OO tusnia, isommista kuvista $5.00, koko 8x10. Kuvista,
koko 8x10—14x20, $12.00 itu.Mina.
Näistä kaikista yllämainituista kuvista annetaan bhjäksi
1 kuva tusinalta, kun tuo lehdessä olevan ilmoituksen inäkana.
338 Queen St. W. _ Phone Adclaide 3789 — Toronto, On|.
Peter ja Rielimond Sts. kulmassa
TORONTO.
'""'-'^'''ii
Suomalainen
Naisparturi ja
Kähertäjä
Pyydämme .sulkeutua arv. yleisön
suosioon hyvällä työllä j a kohteliai­suudella.
Kauneu.shoitoa niyö.s.
E L S A G L A DE
K E R T T U R E U N A N EN
131 Peter St., Toronto, Ont.
IDEAL SERVICE
DYEWORKS
VÄRJÄYS- SEKÄ PUHDISTUS.
L I I KE
D. Filiatrault,
— P u h e l i n 1 1 5 3—
54 Borgia Street, Sudbury, Ont,
.11 • ;:'V-:-f><M
S U U R I N J A AJANMUKAlSm > ^ j
^ . . R U O K A L A .^,^;_^':..-:V:-;$::i;^.^^^^^^
• 43$ Q U E E N , ST,.:WEST^>V i , : ' ' v
(Spadina ja Qucien St». kiilinluM^, l^b^-lh
. T O R O N T O ; - O N T ; - :ci,y:fl'taiji!i^
Hyvä ruoka Ja kAvU^.}SmmkU^*ii^
leivokset. T«r•et^Ip^|t.v^^•.•:^•^'•CTt/^rV•'•^^^
Parturiliikkeehi
joka sijaitsee >
82 Elm Street East
Sudbury Ontario
vastapäätä Regent teatt^iii :
Suosittelee puhdasta ja hyVää'^
palvelusta. ;
A^Salnuni»^
Kirklaad Lake, Qät, lUäsä
THE FINNISH BAKERY
Valmistaa leipää ja leivoksia. Tarjoaa yleisSn k&ytH^HidU
Ulkolähetykset toimitaan täsmällisesti
T H E FINNISH B A K E R Y,
Box 229 M. Raitanen, omistaja Kirkland LSIM^ iÖh^
>itt •
• • i i i , .
iin .-
0i
Robert Lindforsin SAUNA
VAATIKAA
alkuperäisiä Sandvik
Avoinna: Keskiviikkona j a perjantaina ii:<2llo tp-..,-^^^^^.
11 illalla. — Lauantaina kello 1 päivällä kello C sunnnJätiUliuniti^
Box 23, Kirkl&nd Lake, Ont.
'•ra •
I
PALLOHAALI
PARTURI
Terä No. 1.32x1 .3-8x48 on RO-pivin
talvikatkasua varten.
Olemme juuri .saaneet mei­dän
Ruotsin tehtaasta suu­ren
lähctyk.s(?n näitä sahojt.
ollen niissä uudet leveät pu-
Tuhampaat sekä erikoiscr
ohut r.elkä. Näitii .sahoja OT,
nyt myytävänä kaiki.«sa joh-tavi.=
jsa r a u t a k a u poissa.
Myö.skin suo.sittfflemme mei­dän
Ruotsalai-Hia viiloja sekä
sahatyök.nluja.
SANDVIK CANADIAN
UMITED ,
410 st. Nicholas st.,
Montreal, P«
Lindforsin sannan yläkerra.ssa. Pal­lot
pyörii, tukka lyhenee ja parta
siliää. (Tr.
A A R O K I V I N E N,
Box 2,3, K i r k l a n d Lake. O n t
The Readers of the^
"Vapaus"
PatronizG only those concerns
that advertLse in the " V a p a u s " and
encourage their neighbors to do
' likevvise. In this way w€ support
our own concern and also enable
it to serye the adyertisers for their
money*8 worth. ;- v i ; ' .
Wö faavd' fc^ , oTganfzätfon
through co-pperatibn -by which
means only yve can further develop
it. For that reason, let us not for-get
the " V a p a u s " advertisers.
^ SnoBittelen ylel«]jn , kftytettö- T i ? - - ' rj
vaksi. Maito inäokiaiiBta Ja piih'. •^^.-^^'^
dasta. Kotiin ajo pSivlttain. -' /M|
• A. 'äeriniiiiil'•
•Box-mi:- •v.rv .:?-^f;^ii^
K i r k U n d lAlut, Öi^aric ''^ ^^^^ -
Liikkeeni «iiiHiteÄSo^-^^^Jil
Heinon paUohSSlr^JPiÄi:'"•^'^-'"'^
Teen " parKäajaV '^päfäSSmäa&^^ii^^i^^
yleisöä käikesj^ ' '
kuuluvassa
iä kaikessa ' " <'
ivassä t y ö M ä L - . ^ Ä J^