Vapaus, February 27, 1930

              Torstaina, helmik. 27 p:nä — TKui-.. Peb.
p i i ^ i a ^ i i osastoille ja yksityisiHe
tovereille
sn suaren puutteen,
Canadan työläisnais-idessa;
sSnä suhteessa,
fei tätänykyä ole min-
3inaa äänenkannattajaa,
lysvaUoissa ilmestyvä
OB pqstikiellon alaise-lassa^
ennen ilraestyny;t
iaa Wörker" lakannut
öh "Vapaus" päät-tSstä
lähtien ker-vähintäin
yhden sivun
punaisten osastoa varten,
ilmestyy siis ensikerran
ime erikoinen naisten
|?@a; tulee jatkumaan tästä
i n kerran viikossa, tiistai-j
o k a lehtemme on saa-län
-askeleen ottamaan, on
toimitukseen on saa-
; p i t k i n aikaa eri puolilta
Itäisten taholta toivomuk-
^ I j e n t a a naisten osastoa, luva-
||t0iyomuksien esittäjät voin-i
i i u k a a n auttaa toimitusta
bsastonsa tarkoitustaan vas-i
kehittämisessä. Toiselta
in katsoi myöskin lehtemme
tuB alussa mainituista syistä
tarpeelliöta, tähän toivot-
I toimenpiteeseen ryhtyä.
alkanut naisten erikoinen
tulee säännöllisesti sfsältä-l
^ i i selostuksia naisosastoijen toi-aUttlUiäta;
kirjoituksia periaattcel-tSstä
-laatua olevista kysymyksis-
;>^ie'toja muiden maiden tyoläis-
^lialäten toiminnoista ja taisteluista
;|irht6istä viholliöcamme, porvaristoa
.vastaenr; runoja ja kaunokirjallisia
tuotteits; lasten kasvatusta käsit­televiä
kirjoituksia, j.n.e.
Kuten lukijattaremmc huomaa­v
a t , o n naisten sivun "ohjelma"
tflostthteisiin verraten Jkokolailla
lajKJl^ -matJta toivomme sentään yh-teiBVaimio
kunnialla selviytyväm­me
ssia^ii&etame sen niin tarkoi­tustaan
vastaavaksi kuin suinkin
mahdollista. Tähän rakennustyö­hön
kutsumme siis kaikkia Cana­dan
työläisnaii-ia, s:!Iä teidän, to­verittaret,
yhteisillä työllänne t u ­lemme
saavuttamaan sen mihin py-verittaret,
j-hteTsellä työllänne t u -
rimme: saa^v-uttamaan sisältörik-kaah
naisten sivun. Jokainen työ­läisnainen
siis kynä kouraan ja
siten työskentelemään "oman sar­kanpa''
oikeaan kasvukuntoon saat­tamiseksi
!
Naisten osastot ja
niiden merkitys
Työläisnaisten osastoja perustet­t
i i n tänne Canadaankin työläisnais-ten
kasvatusjärjestöiksf. Joissa Jäse­nillä
on tilaisuus kehittää j a kas­vattaa
itseään »luokkatietoisiksi ja
samalla toimimaan omintakeisestL
On ollut nim. sellainen käsitys, Ja
lienee vieläkin, että naiset orjailevat
miesten läsnäollessa tuoda ajatuksi-
Kuten kaikille naistovereille on j f^tj-?'^' ^am^^f ° ^ " ä m ä osastot
tunnettua, vietetään maaliskuun £ 1 J ä r j e s t y m ä t t ö m i e n nais-pnä
kansainvälistä naistenpäivä:'
kaikissa maissa, joissa vallankumo­uksellista
työväenliikettä esiintyy.
Canadassa myöskin tullaan tätä
päivää viettämään valistustilaisuuk-fiilla,
joissa koetetaan — sen l i ­säksi
mitä vai-HJnaisesti valistus­työtä
joukkojen keskuudessa teh­dään
päivästä toiseen — erikoisel­l
a ryntäykser.ä saada naiset liitty-ipään
vallankumoukHellisiin järjes­töihin.
Tämän vuoksi ilmestyy
lehtemme erikoisena naistenpäivä-numerona
niin' laajana kuin .mah­d
o l l i s ta maaliskuun 4 päivänä.
Toivomme siis tämän alotteem-me
saavan runsaan kannatuksen
osakseen Canadan työläisnaister
keskuud«s;)2, samalla toivoen, että
naisten osastosta muodo.stuu kai­kissa
suhteissa täysin tarkoituksen
mukainen
kä vu
ten mukaan vetämiseksi j a kouluiksi,
joissa heille selvitetään luokkien vä­listä
ristiriitaa, siis eräänlaisiksi i t.
seopLskelukouluiksl.
Tarkastakaamme nyt tuloksia. O n ­ko
meissä ollut itsemme kasvatta.
jaa? Monen ehkä täytyy tunnustaa,
että en minä ole juuri päässyt e-teenpäin.
Tämä itsekasvatus kun
ottaa niin kipeään siihen omaan
minään, siihen pahimpaan- kompas-tuskiveen,
itserakkauteen, etä sitä ei
millään voi sivuuttaa. " A i n a sUhen
pakkaa kompastumaan. E i siis ole
ihme, jos eivät vasta-alkavat pää-selcään
oikein alkuun, mutta kun me
kymmeniä vuosia mukana olleet ja
nimellisesti järjestyneet emme aina
jaksa käsittää luokkataistelijan käy­tännöllistä
kantaa, vaikka vesissä-silmin
veisaamme: tule joukkoomme
kärsivä sisko, tule sorrettu toveri ...
inen siihen tehtäväänsä, min- i i »n «htä huolimatta annamme oi-uoksi
y.e on i)eru.stettu: ole- k e in poroporvarillisen potkun onnes.
NoQse, työisnaiDen!
Ma herran lauloin huni lintu pieni,
ma lauloin kuni aalto ulapan,
ja kesäpäivän hohde kultas tieni,
näin eessäni niin kauniin maailman.
Ja äiti riemuellen piltin syliins' aulki,
ei surut lapsen tielle nousta voi!
Näin uskoi, unelmissa kirkkahissa kulki,
ja lapsen kera riemulaulut soi.
1"^
maan rakentavana yhdyssiteenä
laajassa Canadassa olevien työläis­naisten
osastojen samoin kuin yk­sityistenkin
toverittarien kesken.
Näissä merkeissä aloitamme siis s i ­vumme
julkaisemisen, luflttaen, et­tä
jokainen työläisnainen tekee
kaikkensa tukeakseen yritystämme.
Toveruudella:
Vapauden toimitus.
Pima Retikänien
GOiVbOTIAS
,on päivänvalon näh-
Kukapa ei tuntisi Fiinä Pieti-käiatä^
ainakin nimellisesti, mutta
siitä 0t monellakaan taida o l l a tiä-.
toa,
nyt »'prn
ta siitä, miten kauan Ja «iissä
kaikissa tehtävissä hän on ollut
itfiassa'sanoa, että hän on ollut mu­kana
ainakin. ^2/3' ösaa elämästään.
Hmii&atttiinniista tehtävistä tulkooh
tSssä osa JtiarnituksL
Helsingin K||]^vettöjäin Jianjtnatiti-osaston
perustiaja. ja kunniajäsen,
vapaa jäseilSlij^ih^h tj^Viiihyiii
diätykdeesäctg^ Tuod«sta?-läld.^ Pu-hti|
lina . j a valiäbajanä'). ijokaisessa
vaalitaistelunsa. Ollut useita ker­t
o j a )ka3a^aneduJ!irt;ajaifa-i' eduskun^
iisistu EdusiiäiiUf-'H-rgln Kylvettä-jiun
iantmätJbi9!aastoa-^;:$^ • AyJo, penis»
tOtVassa kokoäkäessa 1907, samoin
lukuisissa myöhemmin pidetyisst
edustajakokouksissa. - Osuusliike-
Elannon; edustajiston ja hällinto-neavoäton
jäs^h us(»ita vuosia. Hel­s
i n g i n kaup. valtutistossa jä lukui­sissa
« r i lautakunnissa edtistanu<'
Helsingin sosialistista työväkeä mo-
•net vuodet." Helsingin työväenyh­distyksen
edustajiston-, jöKtokun-n
^ - j» t^vintolatoimikunnan jä­sen,
useita vuosia.
Suobien -työv. raittiusliikkeeseen
: on''hän innolla ottanut osaa, ollut
möh&t Icöirrat sfen matkapuhujana.
Valtiollisten yaali«n ja ammatillis­ten
Valisitiskausien aikana, on Fii-
Han tyoafeenana olliit Suomen
pimeimmSt seudut. Ruotsinkielen
tfutoisena ban on ollut aivan kuin
Itseoikeutettu i?iitä paikkoja kier-tamlUtn.
Tuhansien työläistoverien
-väKtvkset j a puutteöt on Fiin?
työväen luottamustehtävissä olles­saan
; porvariston kuultavaksi s i n -
göfinut. Huolitnatta korkeasta ij äs­sään
hän\ vieläkin yhtä reippaasti
jft" hyvällä huumorilla ottaa osae
työväenjärjestöjen toimintaan.
Yhdymme niihin onnitteluihin^
joita '^tämä lialjon elonpäiviä näh­nyt
jä vaikeuksia Voittanut toveri-itar.
tänä merkkipäivänään osakseen
saa. -Toivotamme hänelle edelleen
iänlisää j a reipasta toimintatarmoa
työväen luokkataistelurintamalla.
— ^ P r o l e t a r i a a t i n diktatuuri ei syn-
'ny: '^'porvai'illisfen järjestelmän poh­jana,
vaan: pon'ariston kukistamisen
iSSkH^n, tämäir järjestelmän murs-kaattiiäprosessissa,
tilanherroja Ja
k i ^ t a l i s t e j a efcsproprieerattaessa
( p a ^ tärkeimpiä tuo-tfintoVäUneifcä
• sosialisoidessa, pro-
; }et«(riit£fän väkivsätit^^ vallankumo.
.-uksen - jculussa. Proletariaatih dlkta-t
u o r i on t^ankumoukseDinen valta,
joka aaojaa väkivaltaan porvaristoa
-vastaai^. (Lenin j a Leninismi, siv.
• ^
Xoisen Intematlonaien kuole-ei
oUut se, että se aika-l^
ito^^P^^^Aj^lamenttaaristen
Naisten toiminnasta
Port Arthurissa
C. T n . Liiton osaston kokoukses­sa
tuonnottain keskusteltiin vireillä
'Olejs|a8t£v-5yenäjälle men^jvästä nais-lähetystökysymyksestä,
j a päätet­ään!
i t e
tealle Torontoon, että liiton P t.
A r t h u r i n osasto on täydestä sy­dämestään
asian kannalla, sekä et-tätulemme
avusitamaan rahallisesti
tätä hanketta vdintimme mukaan.
Päätettiin kuitenkin ehdottaa, että
lähe'tetään vain kaksi edustajaa
Canadasta.
Protesti päätettiin lähettää pos-tihallitukselle
Toverittai"en posti-r
oikeuksien pidättämisen johdolta.
Tämän ^ naisten oman lehden estä­minen
saapumasta • Cariadaatt -i ön
saanut aikaan toistaiseksi, ko]fva^-
•TÄättoman "-^ahiriffön, j a l i i t o n osas­toissa,
samoin kuin kaikkien työ
läisnaisten keskuudessa Canadassa
on kehiti;ynyt huippuunsa suuttu­mus
asian johdosta.
Työväen puolustusliittoa muistet­t
i i n 10 d o l l a r i l l a , j a kolme ke­räyslistaa
jaeittiin, j o t k a jäsenet ot­tivat
vapaaehtoisesti, kerätäkseen
v a r o j a puolustaaksemme itseämme
työnantajaluokan hyökkäyksiä vas­taan.
L i i t o n konferenssiin Torontoon
edustajaehdokkaiksi on asetettu
Olga Alanen ja A i l i Hautamäki.
T.k. 16 p. pidettyjen iltamien
suhteen oli keskustelua ja ohjelma­komitean
taholta ilmoitettiin, että
j o s t a k in syystä olivat jotkut osuus­kaupan
johtokunnan jäsenet toi­mineet
siten, että tämä tilaisuus
epäonnistui. Iltamakoraiteaan oli
v a l i t tu jäseniä sekä naisten osas­tosta
että osuuskaupan agitatsioni-komiteasta
j a yleisöä saapui ilta­m
i i n runsaasti, kuten ainakin niin
suurien joukkojärjestöjen toimeen­panemiin
j u h l i i n kuin ovat nais­l
i i t t o j a osuusliikkeet. Kuten jo
m a i n i t t i i n , olivat jotkut johtokun­nan
jäsenet ilmoittaneet m.m. j o il
l e k i n ohjelman esittäjille, että i l t a ­maa
ei olekaan, joten ei tarvitse
ohjelmaa etsittää. Samasta syystä
jäi kappalekin esittämättä, vaikka
sitä oli vielä saman päivän ilta­päivällä
harjoiteltu. Olipa se teko­syy
mikä tahansa jonka nojalla
tällaista tehdään, tosiasia kuiten­k
i n on, että mitään'todellista syytä
oi ollut tällaiselle alakätisclh> te;)l
le, .sillä jos oikea syy o l i s i ollut
olisi .siitä johtokunnan pitänyt jo
ajoissa ilmoittaa, että ei yleisöä
o l i s i narrattu, sillä iltaman pitc
o l i tiedossa jo useamman viikon.
Sensijaan sekaantuivat nämä yksi­löt
asiaan vasta viimeisenä päivä
nä. Toveritar Ponsen valittiin
esittämään a s i ^ osuuskaupan vuosi­kokoukselle,
jossa kuitenkaan ei
annettu mitään selitystä siitä min-kätähden
niin oli Itoimittu. Olis:
toivottavaa, että vastaisuudessE
toimittaisi aina yhteisten pyrkimys­ten
onnistumiseksi, eikä päinvas­toin.
Varsinaisen kokouksen loputtua
(18 p.) otettiin esille keskustelu­kysymys.
Anni| Manner alusti ky­symyksen
" L a ^ e n luokkakasvätuk-sesta
kodei^^^^if^jota seurasi koh-
•*n1«iKAn-'"^viVlci:!fe'ftes^ Tämän
ne vaikeu-ta
o.sattoniille.
E i hyvät työläisslskot, ei meistä
paljas sanahelinä j a jäsenkortit tee
sorretun luokan puolustajaa. Mei­dän
täytyy ensin ottaa se Itseminä
tarkasteltavaksi ja tehdä sisähien
vallankumous omassa itsessämme.
J a kun kerran me sen pystymme te­kemään,
n i i n silloin emme enää py­r
i ulospäin-suurelta näyttämään ja
jokaisesta tehtävästä vastalahjaa o-dottamaan.
Näin k u n toimimme, niin
voimme silloin ansaita osatoverlem-me
tositoveruuden j a ainoastaan, sel­lainen
nainen kykenee kasvattamaan
tulevaissesta polvesta tietoisia oman
luokkansa taisteHjoita. Heille mei­dän
tulee kyetä viitoittamaan tule­vaisuuteen
voittoisa taival, meidän
tulee kyetä käytännössä näyttämään
mitä; me todella olemme Ja m i h in
me pyrimme j a pystymme, eikä ple-;
nimmästäkin tehtävästä kieltäytyä^
sillä toimimallahan me ophnme.
Meidän tulee oppia hillitsemään
huono luontomme, sillä s i l l o i n ' t i i -
lee paremmin järki käytettyä. Sil­loin
siitä on hyötyä Itsellemme ja
toisille sekä koko luokkamme asi­alle.
Sillohi el meidän tarvitse kos­kaan'
valitella jossakhi asiassa kär-simaamme
häviötä, vielä vähemmin
niistä yksityiskeskusteluissa pitkin
kyllä juoruilla.
Ottakaamme siis kaikissa oialsten
osastoissa täydellä todella k l i i i n i n i l .
h i n tehtäviin, mitä varten o^as^m-
Mutt' toden päivä mursi äidin uskon
ja mursi lapsen riemulaulelöt,
se nosti mjrslcyt, peitti aamuruskon,
kun alkoi elon tuimat taistelöt.
Nyt leivän e6ctä päiväs ehtoon kuljet
kera tuhansien siskoin käsikkäin,
kaipaavan tuskan sydämeesi suljet
ja kysyt: miksi tieni kulkee näin?
Oöt TYÖLÄISNAINEN, siksi unelmasi,
siks* lapsuusonnen ajan mahti vei,
siksi mykkä suru leimäet laulelmasi,
iloiden onni niiscu Itaiju ei.
Vaan kaikukohon varma puhdas usko,
ett' kerran loppuu kyyneleiden vuo.
Jo öiset pilvet kultaa aamurusko,
heräävät luulet keyätvieslin tuo.
Kohota pääs, sä työläisnainen halpa,
ei kyynel ripsissäsi kiiltää saa,
ei joukkojamme murra vainon kalpa,
maan äärist' ääriin viestit kaikuaa:
Käy ees päin innoin uuden ajan koittoon,
miss' työläisnaisen kyynel kuivnaa,
kaskaissa kulje suureen, jaloon voittoon,
vapaina cttji Inpses laulaa saa.
HELE SALO.
SHdboryn ja ympäris­tön
naisfile
."te
"Tlmminsliainen" Ja •'sudburylai-nen"
ovat Jo hyvän alkaa cäleet k i .
jnastelussa tsvsn osmi^suppa " p i i t.
Itaa". ErSs miehinen ndes sanoi faer-r
a h : "kyllä te pojat toosaatte, nmt.
t a . täällä olisi vähän ninnerolta".
Mitäs sanotte Jos me Siidburyn ja
ympärfetah naiset panishmne mnnc
rot puhumaan? Me k^lä voimme.
Jos vaan yritäinme. Miehet kyllä
puhuvat Ja kirjottavat, mutta jos
the muijat päätämme näyttää kuka
tavarat ostaa Ja mistä. Eihän meL
dän mitenkään sopisi antaa periksi
tlmmhisilftIsille, koska meidän mah.
doDisuutemnie, paikkakuntia verra­ten,
on paljon suurempi : jos vaan
tahdomme voiton meidän puolelle,
sillä "thnminsUäisellä" on naiset t a -
kanaan . m e l l o n sataprosenttisesti Ja
SP 1^ kamitaa. "Sudburylalnen" taas
puhuu tai viittailee, samoin kuin
"tinmilnsllälnenkln", jostain "karva-
Jalkakarnevaallsta", Joka muka l i i k ­kuu
Stidburyn kaupunkissa. Olisiko­han
siinä totta siteiksi? Jos cm,
r n i i n meidän pi^ä saada asiat siten,
että tuo puhe täytyy lopettaa. Sitä
j e l kyllä saa loppiunaan muuten k un
ostamalla tarpeemme osuuskaupasta.
E l voi puolustaa muualta ostoaan
sUlä, että osuuskaupassa ei ole;
mitä siellä el ole, hankkivat. TSr
män khrjottajä on maalahien. Joten
on tilattava tavara talvella rauta­teitse.
Sekään el Ole tuottanut y h ­tään
vastusta. Vaikka olen yleensä
tunnettu "krantuiksi', nlhi klkkl.
mään en ole päässyt. Joten huo­maatte,
että osuuskaupan palvelus-kunta
on tehtävänsä tasolla. K u n
mencnune ^käymään kaupassanmie
saamme toverillisen, lämpimän k o h .
telun (el viekkaan imelää).
Nyt koska Tn. L . Keskl-Ontarion
neuvottelukokous on ihan ovella,
el pidä mitenkään unhottaa osuus-tolmlnta-.
aslaa. Puhuen asiat, var­s
i n k i n tämänlaatuiset paranee. Mut­t
a teot ne sentään toden tekee. -
Siis kalkki Sudburyn Ja ympäris.
tön naisimmeiset panemaan tlmmln-sUäfeUle
"kipiästl".
Muori.
afiDpaMalabi ja äes
Ylidysvail^^
ntanon
C. Tn. Liiton Keski-Ontarion
•alueen .sihteewstö .k.ehoittaa., kaik­k
i a _ työläisnaisia tällä alueella' jaftämätöntä jokapäiväistä leipää, sil­kokö
Canadassa kirjoituksillaan
avustamaan " V a p a u t t a " . Vaasin­k
i n nyt, k u n m e i l l e naisille on luo-voimatta
saada ansaituksi perheel-
Jeea j a itselleea-edes kajjckiein vält-lä
nälkä, tuo työläisiä aina vai­noava;
vihollinen kurkistfelejB: sisään
joka -loukosta; vilussa värjöttää
>yutettu yksi sivu j o k a p r i i k o n t i ^ ^ Ja^setj, k o g k a . ^ ole vaatteita.-5el-;
tietoisuuden polulla j a Jokainen te­kemään
valistustyötä yhä suurem­pien
Joukkojen saamiseksi mukaan
naisliikkeeseemme. — P—a.
Ladysmith, B. C.
Canadan työläisnaisten l i i t on osas­to
kokouksessaan määräsi allekir­joittaneen
kyhäämään kh-joitus leh-,
teen, joko Vapauteen tahi Toveriin,
kun Canadan postlhallitus on otta­nut
naisten äänenkannattajalta, To-verltar.
lehdeltä. pois oikeuden tulla
Canadan puolelle.
Työläisnaiset ympäri maanpallon
toimii kih-eisellä touhulla vahnista-essaan
niinsanottua kgnsatnvälistä
työlälsnalstenpälvän juhlaa ' m a a l i s ­kuun
ajalla. Nämä työläisnaisten
päivän juhlat ovat suuresta merki­tyksestä
luokkatalstelullikkeessä, sil­lä
silloin jos koskaan keskitetään
parhaat voimat selostamaan meille,
millaisessa asemassa tänäpäivänä
työläisnaiset ja koko työtätekevä
köyhälistöluokka todellisuudessa on
nykyisen riistojärjestelmän rauta-koron
alla. hiinpä tämänkin kylän
naiset ovat päättäneet panna toi­meen
naistenpäivän vieton » päivä
maaliskuuta, joUoin tietystikin teh­dään
täälläkin parhaamme jtthlien
o t a l a i s e i ^ l
mi.
Iäisten välisessä tai.stelu.ssa, niir
tämä opetus ei lankea hukkaan
%'aikka se toisinaan siltä näyttää­k
i n . Joutuessaan itse myymään
työvoimaansa j a huomatessaan ett?
he tointen työliiisten kanssa ovai
aina riistettävän asemassa, sekp
että -työnantajat ovat ne j o t k a hei
dän työstään hyötyvät, huomaavat
lapset vanhempainsa opetuksen to­denperäisyyden
j a ovat s i l l o i n sel­villä
siitä että jokaisen heistä on
Jtehtävä osansa riistojärjestelmän
hävittämiseksi. Luokkakasvatuksel-le
välttämätöntä on, että lapset jo
kodin piirissä kuulevat puhuttavan
heitä j a heidän luokkaansa koske­vista
:totuuksista, j a tämä edellyt­tää,
että vanhemmat itse näitä
asioita lukevat j a ajattelevat, sillä
muuten ei voi niitä lapsill^faan
rivakasti, että saamme siihen ky­hättyä
paljon .hyviä kirjoituksia,
koska sen päivän numero on itar-koitettu
kansainvälisen naisten­päivän
numeroksi.
Toverit työläis- ja farmarinaisetl
Lyökäämme velttoutta korvalle
niin, öttä otamme vaikka kesken
kuumimmankin kiireen kynän kä­teemme
ja alamme kirjoittamaan
niistä kysymyksistä, jotka koske­vat
meidän työläisten yhteisiä tais­telu
ja kapitalistista riistäjäluokkaa.
vastaan. Tänäpäivänä, jolloin ko­ko
maailman porvaristo mitä häi-käilem3U$
mämmin hyökkää työ­läisiä
vastaan, raastaen tuhansia
tovereitarame vankilan mUurien si­sään
kituipaan ja kuolemaan, tänä­päivänä
jolloin miljoonat työläiset
kaikissa kapitaliötimaissa kiertävät
turhaan tehtaan portilta toiselle,
saamatta käsivarsiaan kaupakisi,
t a i n a ilhiestyvästä "Vapaudesta". jl^i^iajS jotjca voisivat pitää iSitom-
Sitten on meidän naisteÄ Öikeirf
me ovat perustetut: Jokainen Jäsen erikoisesti aS^iistetftavä M-- paivätiä'
ponivistelemaan eteenpäin- luokka- ?aalisktiutä'Hgfestyvä^/^^ ruumfata
j a t u l e e k i n ^ i d a n - t o i m i a öikein-f.^^,^^;^^,^ i>,„„
Työtätekevän luoktui Tl^vstenl oppi
rajoittuukln vsein, alempien; foulu j en
käyntiin., .Ylemj>ito pppUa^^^
idillä ole vajojen puutteen tähden
pääsymahdollisuuksia.
' ' K a p i t a l i s t i s en yhteiskunnan koulu
antaa todellista elämää hyödyttä,
vää tietoa j i i u r i sen verran, k u h i täL
le "eläväksi " ' t a k o n e e k s i " valndstu-
Massachusettsin valtiokin on
n i i n edistyksellinen, että siellä ön
olemassa jonkinlainen naisten alin-palkkalaki,
mikä on ollut voiraassf
j o yhdeksän vuotta. Tämä l a k i sal­l
i i alinpalkkalautakunnan määritel­lä
naisten j a alaikäinen palkan joi­denkin
teoUisuuk^en alalla. Mut­ta,
j o s työnantaja ei maksa määrät­tyä
paikkaa, n i i n l a k i ei määrittele
minkäänlaista rangaistusta; alin
palkkalautakumian on ainoastaai
j u l k a i s t a v a työnantajan nimi l eh
dissä ilmotusosastolla. Alinpalkka-l
a i n pykälä, mikä käsittelee kont­torihuoneiden
sekä muiden viras
torakennusten puhdistajia, määrää
että "tavalliselle työkykyiselle työ
Iäiselle alle 42-tunnin viikolta e
saa maksaa vähempää kuin 87
senttiä t u n n i l t a . " Tämä pykälä e
ole siis mikään lupaava t a i Joista-v
a l t a kuulostava, mutta sitäkään e
toteute!ta kaikissa tapauksissa.
Vapaamieliset lehdet ovat ryh-tjmeet
pöyhimään erästä törkeäti
alinpalkksdain rikkomista. Täss^'
tapauksessa o l i työnantajana Har-wardin
yliopislto, mikä on Ameri­kan
r i k k a i n yliopisto," j a se on sa
maila suuri liikeyhtiö, jolla on
työssä satoja työläisiä. Yliopistor
johtokunta erotti joulun edellä
aisiUeiaj.;
a toisiia l i .
'"."^"äitä naiä» 1
iikkWlkalla ko.
ilain v8>in
mään, oska v a l t i on
v a l v o v a lautakunta olij
että yliopisto pitää sii
vähemmällä ku&i läin
37 sentin viikkopal
opisto oli pääitänyt t|«yttiä eroj^ J
tujen paikat miehillä/ X a i s i J U \
ka katsottaisiin työ
kennuksiin.
Y l i o p i s t o o l i pitäny
työssä 35 sentin viikk^
ko ajan alinpalkkalain vö^imaaojj.
i.uttua, helmikuussa 1921. Wt8.
kunta o l i huomauttanut tästäXlj.
opiston johtokunnalle, mutta IkL
o l i annettu jäädä entiselleen, |
nettu ^'ilIaselIa. ' : *
Nämä naiset tekivät työtä tSa"
tuntia päivässä, kello 6:sta aamnli
kello l l : s t a aamupäivällä. Hejdij
v i i k k o p a l k k a i ^ oli siis ainjiSjfe^
$10.50. Alimman palkanjfmakajii
se olisi ollut $11.10. ; l « o ä olfg-maksanut
yliopistolle. aÄoastjjj
$12 lisää viikkoa koiiden.^UfjJtj
tämän laitoksen e i k a u n a t t a n i ajj
m a k s a a näille naisirRT vaikka .jj I
opiston omaisuussijo^tukset noxsir
v a t raportin mukaan $81,000,OOfl
Presidentin lausumon mulaaa
näille naisille luvattiin työtä
asuntorakennuksissa, mu:ta vain
työstä'20 sHvVojaa,"" V o t k a ölivä'! " ^ ^ i ^ naista pääsi tähän työhön,
olleet mainJtun opiston palvelukses- "^^^ asuntcrakennuksöt Ä
sa 2 vuodesta 32 vuoteen. Puole almpalkkaliin alaisia, niin
näistä naisista eroitettiin jo raar ^ " ^ ^ maksetaan veläkin vähent |
rasfcuussa j a toinen puoli juur' senttiä t i n n i l t a . Kuosi-j
o u l u k s i . Siis hyvin puhuva ta- naista on jtanyt kuitenldii
paus porvarillisen yhteiskunnan si- työttömäksi tämäi. asian vuokä
vistyslaitoksen hyväntah;toisuudes-t
a ! Näille naisille e i annettu huo­mautusta
etukäteen, että heidät
eroitetaan, ei maksettu tavallista
kahden v i i k o n palkkaa eikä jnyös-kään
ilmoitettu syytä miksi heidä'
e r o i t e t t i i n.
K u n , yliopiston presidenttiä ke-h
o i t e t t i in harkitsemaan erään nai­sen
erottamista, koska tämä o l i ää­rimmäisessä
kurjuudessa, ollen vii­sihenkisen
perheen ainoa huoltaja,
n i i n presidentti ilmoitti, että he
olivat pakoitettuja erotulcset teke
Eräskin heistä on ollut yliopistor
palveluksessa 32 jaotta, eikä häj
ole tällä ajalla saaiJit tie:ää, josko
yliopisto maksaa v-nboille työläi.
silleen eläkettä, miä se 'ei tietysti
tee. — J a tämä lai^Js on vapaa kai­k
i s t a valtion verouksista.
Tämäkin tapau: antaa selvän ku­vauksen
Massachusettsin valtion
alinpalkkalaista, nikä ei edes mää­rää
minkäänlaista rangaistusta lain ]
rikkomisesta, eikä lakia ole sem­moisenakaan
yrftetty sovelluttaa
käytäntöön.
Palvelijattarien asema
Suomessa
;,Suomen päivälehdissä bn äskettäin.
Julkaistu eräs tilasto, joka antaa
suoj^ta?Ln kammottava;^ kuvan..:e-r
räätt njiorten naistyölälsten ryhmän,,
palvelijattarien, asemasta ja oloista
maassa. Tilasto on saatu terveystoi­mistosta
j a .koskettelee se sanotun
toimiston puoleen kääntyneitä suku­puolitauteja
sahastavia naisia. T i -
hyödyttääkseen ki^taltsteja.
porvarillinen/koulu tdtee kaikken­sa
saadaksieen lapsiin Juurrutetukst
Msl^ksen, ö j 8 L ^ « r l J t o e a vhtels^
:mallaii:talyen,- t u i s k u t . i a , puremat. ^t^^^^^T^^L^S W W
^^kl^alet, U A E U k J n / t a t o t k ^ i l k ' * » ^ ^
:!ääÄä|he^kkoa ruumista. - - O n g Ä s r ^ ^ a S a Ä ^ I^
joUko,ttain-jamanla.sia/kysymyksiä 1 ySeisku^alHsIalpÄtto Ja
j o i s ta menlan tulee lausua ilm, heidän luokka-asemaansa, pitää por.
ajafiuksemme ja sen voimme ^j^^ yhteiskuntaansa Järkyt.
, P f r n a i t e n oman lehtemme .^^^gnä vaarana. "Kasvava polvi on
välityksellä. Innokkaasti sus kaik­k
i . naistoverit kannattamaan ensi­kerran
Canadassa ilmestyvää suo­malaista
työläis- j a farmarinaisiten
oman lehde^ aloittfmishanketta.
*• •
vaUe on välttämätöntä, paremndn laston mukaan oli näiden naisten
lukumäärä r. 1928 yhteensäv888 ja
oli niistä n . p u o l e t — p a l v e l i j a t t a r i a.
Neuvottelukokoukseen aijotut
alustukset olisivat myöskin lähe­tettävä
sihteeristölle ensitilassa.
Samoin kuinka monta edustajaa tounihtaäH. Heidän tulee omafcoh-kuRin
osasto lähettää, että tiede- taisestl paljastaa epäkohdat j a h e l -
tään hankkia heille asunnot. EduS- Wn kohdistuu kapltäasmin riisto,
t a j i a valittafessa olisi otettava fiuo- Hyvänä älkuha o n pädettävä «äis-mioon
se mahdollinen seikka, että sä maissä pidettyjä työssäkäypten
jos ei kokous lopu sunnuntaina. .Jasten neuvottelukokouksia. K u i t m -
n i i n olisi siltä v a r a l t a voitava olla l^^ah ei ole i^Joituttava v^^^ t o -
teamaan epäkohdat. On johdettava
suojeltava kommunismin vaaralta",
hiiutavat he, sainalla k u n kuitenkin
kasvavaa p(dvea häikällemättömim-mln
riisuvat.
E l ole ainoastaan selitettävä t y&
läisla^^iUe s o s l a l i s ^ l a ^ m ^ ^ TällTS^X^-tier j ^ t u ^
ole ainoastaan t«oltettav^^ ^^^^^
m i n ^ » ^ „ , f ^ ^ ^ ^ . tornia maalaistyttöjä. Mitkä syyt
vaan on heidät itsensä Johdettava ^^^^ ^^^^^^ ^^^^ saattaneet?
Valkoista, pehmyttä luntj itA
toilee hiljaa. Se laskeutuu.fluär^
raisiUe harteille, kuluneille/tskeä-i
le, valaen puhtaan hohtavaksi'^ j
somäpaikkojen loppumattomaii i i i,
Jan-
Seison paikallani, nojätfen p»'ij
raskäytävän pylvääseen. Katselo||
heitä kaikkia, jotka etäämpänä
Ävat. Heidän kasvoiHaan liMil
huolia, he seisovat painunein
-—- M i p u n pitäisi kirjoittaa. teiBi
toivon ja lohdun sanoja, -näiiä
hetkinä, jolloin pimeys lasketrtte
y l i seisomapaikkojen, jolloin
i ^ ^ i d u : ollenkaan' Tottamaa selvää, suu mailleen päivä, heijascaa i M
JtilkaisfessEtan tilaston eräs por-
^veJU^ttar^t.. ovat näin. "huonoa ai-
— • Mutta sanottu ^leli^ ei vai-
Seisomapaikoilta
Kirj. Hele S aV
Tuista tämä surkea ihnlö johtuu. T i -
lastusta ilmenee, että ensi kertaa
tutkituista — joita v. 1928 on ollut
222 — on n. 40 prcs. ollut alle
20 Ja n . 37 pros. alle 20—25-vuoti-aita,
sekä että näistä ensi kertaa
tutkituista vain 19 on ollut helsmki-lÄissyntylslä;
muut ovat tulleet
maaseudulta. Suurin osa siis näistä
vielä maanantainakin.
Toveruudella:
C. Tn. L m Keski-Ontarion
sihteeristö.
onnistumiseksi. Voin mainita, että
muun ohjelman lisäksi näytellään
s i l l o in kappale nhneltä "Kevät", Jo­ka
varmastikin on katsomisen arvoi.
nen. Joten kenenkään joka suinkin
voi saapua haalille, el pitäisi tästä
tilaisuudesta Jäädä poissaolevien
joukkoon. Palkallisissa ilmoituksissa
nähdään täydellisesti juhlakomitean
antamat ohjeet juhlien suhteen.
C.T.N. liiton ryhmä 2:sen neuvot­telukokous
pidetään Chase Riverin
toveruusseuran talolla'^7 päivä hel­mikuuta,
jolloin «kenbitetaan kaikkia
sanotun ryhmän jäseniä saapumaan
kokoukseen, keskustelemaan asioista
jotka ovat meille tärkeitä.
Canadan Työläisnaisten l i i t on p i i ri
9:nnen edustajakokous tullaan tänä
vuotena pitämään Ladysmlthlssä
jolloinkin huhtikuun ajalla, josta
sihteeristö tietenkin ilmoittaa tar­kemmin
aikoinaan. Tällaiset edusta,
jakokousten tdhneenpanot ovat yksi-kehityksen
tulos, työläisnaisten kes--
kuudessa.
• «.
Nykyinen yhteiskuntajärjestelmä
.,, . pakoittaa naisen luokkataistelurinta-opettaa.
Lapsille vo^ j o pienenä rohkaisemaan ja tukemaan
Työväenluokan lasten
toiminta
Työväenluokan lapset ovat huo­mattavana
meijassa
laissa onkin nuorfen t^rövoimsui käy­töstä
erinäisiä ikä. y.m. rajoituksia,
Osittain löydämme Vastauksen,
palvelijattarien taloudellisista olois^
t a . Monien heistä on koetettava
t u l l a toimeen 75—100 markankin
taivaalta viimeiiien kajastus. - ;
Viimeinen verij/anainen kajasti^
j o k a tulevaksi päiväksi tuulta, j 1
..lyrskyä ennustaa. — Matta lÖ J
hetkenä en voi kirjoittaa luuui,
k u i n rakkaudesta...
K u u l e n hyraähdyksen seisomai» .1
k o i l t a , näen ivallisen hymyn: "vffl j
rakkaudesta". .•• 1
M u t t a minä keiTon siitä -^Sl
miksi en kertoisi, sillä minä tiedän,
että teistä jokainen on k«mi
tuntenut sen hellien käsien ki» |
ketuksen.
Minä .iedän, että te, jotka ^ J
k y l m i n ilmein paikoHlaane sdafrl
. te, olette kerran tuntenut
fccaumau cpiuiwim«i/. j»««*t«u»,«. flä". K u n tällaisilla "palkoilla" ei , - • I
työSlslapset itse tofinlmaön olojensa'kukaan voi itseään edes välttävästi onnen .koventaa seisomapaiKoja |
parantamiseksi j a heille on tässä an-.vaatettaa, ei ole ihme, että monet f ^^^^^^-^ taakkaa,
nettava koko järjestjaieöi työväen näistä tytöistä antautuvat viettelyk-tukL'
N i i n k u i n kaikessa luokkatoistela.
Hileessä, tulee käyi&ään myöskin
lasten toiminnassa. Se tulee pbr4
Variston vainon kohteeksi. Samohi
k i l i n mikään porvariston vaino ei
vOi tukahduttaa työv. hipk&atalsfe-missänne,
olette antanut
Huomaamatta hiipii rakkaus il-selle
etsiä itieUeTn""shniVl5k^^^ missydämiin, rakentaen sinne g
kadulta. on voimaton f»
Tämä seikka tuskin kuitenkaan se­littää
asiaa kokonaan. Samaisesta «,«
tilastosta mm. ihnenee, että terveys- ! lapsena elämän kylniat t n ^
toimiston puoleen kääntyneistä nai- ! Jäädyttivät sydämen. — KyHiajf.
sista ocim to-htna««TKntQVMöf I v in vmmärsin. että on aivan taiB
jan. Sen edessä
makkäinkifi luonne.
Saavuttipä se minutkin, joKJ
juutta kärsiviä t^öväenluol^n l a p -
sia, tulee Olemaan myöskin toimin-joutuvat
työläislapset yhä lisään- taa, Joka heille opettaa tien parem-opettaa
sen, että kaunein asia min­kä
he voivat maailmassa saavut­taa,
on tulla rehellisiksi luokka-t
a i s t e l i j o i k s i.
Keskustelun jälkeen s i u r e t t i in
Jsysymys vielä seuraavalle kokoub»
^ ä m ^ S i i £ i ä i ^ ^ . ^ , ^ f & f ^ ai-
. s a an
omasta lomabdusmaisesta kriisistä.
miestoveieitaan, sillä nykjrinen hal­litseva
voima puristaa työtätekevän
väestön elämisenehdot n i i n "ahtaalle,
että sen on pal&o ruveta aukomaan
silmiään j a katselemaan millä t a ­voin
näistä orjan kahleista Voitasiin
vapautua. J a siihen on vain yksi
tfi^-Bg^-Öftt^t laajotoa joukkoina Jär-haavoittunelt£
-^^^
tyvässä määrässä k^ipitälistisen riis­ton
ultteiksi. Työläisten lapset Joii-tuvat
ansiotyöhön heti kun kynnelle
kykenevät. On Itikemattemia tapa.
uksia. Jolloin lapset ovat perheen a i ­noina
dlättäjmä sahrauden.tai työt­tömyyden
kohdatessa vanhempia.
, Slirikäläisissa OTosuhtefesa lapSet
joutuvat työskentelemään?
LiifcKelssä äsiapöikhaa j a -tyttöinä,
lehden jakajina j a inyyjioä, kfengin-k
l i l l o l t t a j l na y.m. a l o i l la j"0nttivat
tjyöläispojäfc j a tytöt työs|d6ntele-mään
rajoittamattomilla työpäivillä,
mitä kmrjimmin p a l k a t t u i i n j a ko­konaan
työnantajansa -mielivallan
alla. Siitä on ilmeimyt viime aikoi­n
a päivälehtienkin palstoilla lasten
omina kertomina räikeitä esimerk­kejä.
Tähän on lisättävä vielä val­tava
määrä'maaseudun työtätekevän
väestön lapsia, j o t k a joutuvat maä-paan
j a oikeudenmukaiseen yhteis.,
kuntaan. Siltä cm jokaisen luokka-tietoisten
työläistoverln pidettävä
huolL Parhaimmat luokkamme ri-v
e i s ^ kouluuntuneet toverit on saa-tava
johtajiksi ^ t e n toiminnassa
j a taistelussa. Jota vain lapset itse
voivat käydä menestyksellisemmin
kouluissa porvarillista opetusta Ja
tapauksissa palveUjattarien palkkoi­h
i n verrattavia. Todennäköistä on­kin,
että palvelijattaret, nämä ko­tiorjat,
joiden koko elämä usein on
ansiomahdollisuuksien menettämisen
uhalla todella orjamaisesti sidottu
isäntäväkensä mielivallan alaisuu­teen,
joutuvat monissa tapauksissa
ei katututtavuuksien, vaan suoraan
isäntiensä Ja herrojensa uhreiksi.
jQka tapauksessa., tuo tilastokän
omalla eikä suinkaan vähemmän' to-työpaikolUa,
tehtaissa ja liikkeissä • dlstusvoimäiseUa tavallaan osoittaa
lastentyön riistoa vaataan. j sen alennustilan, johon nykyinen'
•• V ' •• —- _ I järjestelmä ,työl»tekeyän iraorison
•'syöksee. Taistelkaamme sen poista-misekslf
kapitalistien riistettäviksL Työläisäi
tien joutuessa yhä lisääntyvässä
määrässä teollisuuden palvelukseen,
joutuvat sellaisissa kodeissa melkein
poikkeuksetla_ vanhemniat lapset
nuorempien hoitajiksL-Työläislapset
joutuvat suoritta,
maan oppivelvollisuuslain määrää­män
koulunkäyntinsä huonosti r a .
^:j%'^vapaa-aikansa kulittta-
Sanlt Ste. Marie, Ont
Paikkakunnaltamme on mennyt
Torontoon Helien Itkonen ja Suo­ma
Hagelin, palvelijataryhdistyk-sen
innokkaimpia jäseniä, voi • sa­noa,
meidän parhaimmistoa. Usein
teitä kaipauksella nraistelemme.
Toivomikseni olisi, että ette
jäisi sieUäkSän syrjään, vaan jat­kaisitte
työtänne yhä vieläkin toi­sia
innostaen. — I—a.
— Vasemmisto-kOmmuniiitieh tak­t
i i k an vaarallisuus oli siinä, • että se
a On esim. tehtaantyöntekijät- I v i n ymmärsin, että aivantira
luliikettä. ei se voi eMcälstä työläis- täriä palvelijattariin verraltima vain sitoa säikeitä, sielujen väBB^M
na osana palkkatyöväen är- lastenkaan toimintsia. Niin kauan vähäinen määrä, vaikka ensiksimai- den j o t k a seisomapaikoilla iag
. Vaikka useiddn maiden ; kun tulee olemaan nälkää ja kur-1 nittujenkhi palkkaolot ovat monissa vat. -— Minä, joka uhmateö^MOT.
• • ~ ' •• •-—•••^ j ^ a - - ^ — X __ „ , . „ .. ... . -j^jjj tavottelevien käsien, fcoitä^
kerran tunsin, kuinka rakkaus*
riut saavutti. .
M i k s i kerron tästä ^^aeöi^
Siksi, että niiin unta sftt^j
pojasta, jota rakastan. Nää ^ . j
häneltä joka ken-an ^ ^ » ^ ^|
kimmeltäessä j a hankien
lä, minun sydämeni sitoi.
Y l i mereri välkkyy iltarUi»»-- v i
meinen kimmellys, syttyvit taK» J
le yön hiljaiset tulet. Sj^Sig
ahdistaa tuska j a kaipaus. is»l
ön seurannut tuota snurtä
jota rakastan päivänpatft*^]
feille. — Miksi seison vksia » * j
mapaikfcojen loppumaitonöSp^j
-iassa. Seison kaivaten hanti, ^ |
i^ydäntäni kuljettaa kaukaisiB4*j
ringoisilla poluilla. Niin ' " ^ • J l
S i k s i , etten voinut Jättää^??!
kaani porraskäytävässä. — ' l ^ . j
että kerran työn uunittaiM * •
^ n y t t i minut seisomapös
Seisomapaikoine uupui isä» F |
risti k e r r a n ahavoitunut,
vettunut käsi, jäähyväisekä^
tärensä kättä. — Minut
r u t e t tu lujasti seisomapa"
kansaan, siksi seison yksin. ^
hän, jota rakastan, on v r i »;
päivän paisteiden lapsi-ei
ole varmaa paikkaa meii^.
Veissämme. Hän muuttaa
sinne j a tänne, missä lämp?
min auringon säteet hohtaa.-
uhkasi muuttaa puolueen pfoletaaii-
— Vähemmän koreita fraaseja —
anoo L e n i n — enemmän arkipäivän
yksinkertaisia asioita. Vähemmän
poliittista pärinä, enemmän huo.
miota kommimistisen rakennustyön
^ykslnkertaisimmille. mutta elävHIe
sen vallankumouksen johtajasta kou­ralliseksi
' tyhjänpäiväisiä salaliitfo-lalsia,
joilta puuttuu niaapeirä ja!^
kainsa alta. (Lenin ja Leninismi,
Siv. 120).
— Porvari näke? vaimossaan vain
tuotannon välikappaleen. TT5T> kuu­lee,
että tuotacncai välikappaleita
ryhdytään yhteisesti ristämään, ja
luonnollisesti ei voi muuhim pää­tökseen
t u l l a kuin, että kaiken . y h ­teisesti
käytfämmen tulisi ulottu­maan
myöskin naisiin. (Kommunis­tinen
nmnifesti).