Vapaus, June 28, 1929

              No. la? 1—1929
Vapauden ^ d ^ a , xixnottajia ia etenkin osa^oja, kehotelato s p Q .
n t ^ a a n Uliv^cansa taman kuukauden aikana, niin että, n e ovat; i n ^
dolliamman vahassa puohvuositiiipäätöstä tehdessä. Tämä o n t ä k « ! ä
m y o ^ senlahden. että Vapaus tanitsee nykyään omaa taloa j a lisä.:
koneistc^ varten n o u , 4o,000.00 rahaa ja käsilläolem rahat eiv^ k o k o -
n a a n luta t a t a summaa täyttämään.
»"Otetaan, eitä asiakkaamme, n y t k u n yhteinen
liikkeemme tarvitsee kdkki käyttövaransa, maksavat tUiveUc^ o S k
canadalaisella rentoudella, jota. etenkin asiamiehet, ovat yleensä k o ko
Vapauden liikkeen olemassaolon ajan osottaneet. ^ . "^
Toverillisesti
VAPAUS, Box 69. Sudbury, Oht
AHAA
S U O M E E N
KnrssiSaomeD Markkaa
Canadan Dollarista
Lähetyskulut:
40c iähetsicsista a l l e $20.00, 60e lä-h
e ^ ^ i s t a $20.00—$49.99, 80c l a .
hetyfcsistä $ 6 0 . 0 0 — $ 7 9 . 9 9 j a $1.00
Ifihetjiunistä $80.00—$100.00 sekä
5 0 c j o k a i s e l t a s e u r a a v a l t a a l k a v a l ta
e a d a l t a d o l l a r i l t a.
SaUcoMnoinaULIietykalsta OVat lä>
faetyskulut $3.50 lähetyksettä.
Söomea rahaa ottetaao. K u r sd
$ 2 . 4 5 - s a d a s t a Smksta.
Tehkää lähetykset o s o t t e e l i a:
VAPAUS,
Box 69. S U D B U R v Y . O aC
LaivapUettejä myydään.
Tiedustakaa pUetUasioUa.
V a p a u d e l l e - o t t a v a t rafaavälstyksiä
v a s t a a n myöskin:
VAPAUS
PORT ARTHUR BRANCH
316 B a y S t r e e t ,
P o r t A r t h u r , O n t a r io
VAPAUS MONTREAL BRANCH
1196 St. A n t o i n e S t . ,
M b n t i e a l , Q u e .
957
A. THtLL,
B r o a d v i e w A v e . . T o r o n t o , O n t .
eri
ÄAROfimmn,-.
K i i r M a n d L a k e . . O n t.
JOHN vu<m,
S o u t h P o r c u p i n e , O n t .
CHARLES HAAPANEN,
O s u u s k a u p p a , T i n i M i n s , O n t .
DAVID HEUN,
n a i k k a k n n n i l l a P o t i j . - O n t a r i o B sa
Nyt.lähtivät vumeiset, 1 A h l b e r g ja 2
Sillanpää. L o p p u k i r i e l enää kehit­t
y n y t oikein Jäimuttäväksi; vaikka
A h l b e r g o l i vähän Jälrasä viimeisen
vaihdcHi tapahtuessa, Tilin Tiän s i v u u t ti
vastustajansa. S i s Joukkue n:o 1
v o i t t i a j a l l a 4 m i n . 25 « e k . ; n:o 2:n
a j a n ollessa 4 vcäsL 32
' M u u t tulokset o l i v a t seuraavat:
P o i k i e n k u u l a : J . tofberg 5.04; R .
K o s k i 4.68; W . I s e h t i 4.W; W . L h i ti
4.06.
Ptrfkien pituushyppy: T y . / L i n t l 3.66;
rB. k o s k i 3.33; W . L e h t i 3.'22; J . I m -
berg 3.04.
P o i k l e h 60 m . j u o k s u : W . L i n t l 10.1;
R . K o s k i 10 2; J . Imberg 10.4; W .
L e h t i 10.8
> 'näyttöjen-. 60, m . sjut&su: H . .Xdhti.:9.3
sek.; L . H u h t a l a 103; S . T a r k i a i n en
.lt).8; K . K o s k i l l . l ; A . J a k o n e n 11.8;
E . Lehti 125. ,
Tyttöjen pituushyppy: H . lirAl 3.65;
S. H u h t a l a 2.98: L . T a r k i a i n e n 2.73;
A. Jakonen. 2.48; K . K o s k i 2 3 0 ; -R
L e h t i 2.11.
Tyttöjen k u u l a : H . L i n t l :4.70;t € .
H u h t a l a 4 5 ; S. T a r k i a i n e n K.
K o s k i 2S3; J a k o n e n j a L e h t i 254.
N a i s t e n 100 m. j u o k s u : A . S a l o 162;
M . Lehtinen j a L . M a r t t i n e n 17.4.
NaLvten kuula: Laura M a r t t i n en
8.60; A . S a l o 852; M . L e h t i n e i i 7.17.
N a i s t e n pituushyppy: A . S a l o 3.64;
L. Marttinen 3 5 5 ; M . L e h t i n e p 2,92.
M i e s t e n 100 m e t r i n j u o k s u : l^ioil-berg
12.4; E . E n g v i s t 13.4; E . T e l k k i -
nen 13.6; V . Sillanpää 14;
M i e s t e n kiekko: V . Sillanpäii a.63;
E. Telkklnen 2 5 i 3 ; K . A h l b e r g 24.10;
E. Engvist 22.85.
Miesten keihäs: K . A h l b e r g 39.78;
E. Engvist 36.84; E . T e l k k l n e n 36.73;
V. Sillanpää 25.63. VT
^ Miesten korkeushyppy: K . A h l b e rg
159; V. SiUanpää 1.33; E n g v i s t ja
T e l k k l n e n 1.29. ,
M i e n e n kohnilolkka: K . Ahlberg
1155; V. Sillanpää 1059; E . E n g v i st
1 0 . ^ ; E . T e l k k l n e n 10.68
Y l e i s e n 3000 m e t r i n juoksun voitti
M . Kyrölä a j a l l a 10 m . 1.4 sek.; K .
T u o m i 10 m. 53 sek.; W . N i s k a n en
12 m. 28 sek.
Lopulliset tulokset olivat:
N a i s t e n 3-ottelu: A . S a l o 199.82 p i s ­tettä;
L a u r a M a r t t i n e n 185.09 pistettä;
M , Lehtinen 16437 pistettä.
Tyttöjen S-ottelu: H . l i n t l 17258
pistettä; S. H u h t a l a 133.18 pist.; S.
T a r k i a i n e n 95.82 p i s t . : K K o s k i 92.?8
p i s t . ; A . J a k o n e n 75.09 pist.; E. L e h t i
64.86 pist.
P o i k i e n 3-ottelu: W. L t o t i 141.46
pistettä; R . K o s k i 139.10 pist.; J . I m ­berg
133.73 p i s t . ; W . L e h t i 123.46 p i s t.
M i e s t e n S-ottelu: K . A h l b e r g 821.47
pistettä; E . T e l k k l n e n 298.19 pist!-; E .
E n g v i i t 295.^4 pist.; V . Siltenpää
291.94 pist.
Keskuskomitea järjestää l p . p i d e t ­tävien
p I M j u h l l e n yhteyteen myös
u r h e i l u a , josta v o i n m a i n i t a : miehille
3-ottelu, naisUle 3-ottelu, pikku­tytöille
j a pojille peruna-judksu ja
y l e i n e n 2000 m e t r i n juoksu.
Näihin -voivat ottaa osaa m u u t k in
puoluejäsenet eikä^ .ainoastaan Vesan
jäsenet.
S i t t e n tulee olemaan 6 p. en^i k u u ta
ne yleiset r a t a - j a kentäuöieilukil-pailut.,.
5dJBta;.näyttää tulevan jännit­tävimmät
mitä Soossa vielä' o n ollut;
N y t jo o n i l m o i t t a u t u n u t Beaver L a ­k
e n J e l m o i k e i n voima j o u k o l l a jois­ta
mainittakoon: L . K o l a r i , O. M a t ­t
i n e n , W . S a l m i n e n . A . R d i i i k a l n e n ,
W. Sillanpää. Elsie Laakso,..; V i e n o
Salmtaen, T»Iatti K o l a r i Ja TST. lWls-;
panen, j a ehdollisesti A. Laamanen,
A. Eloranta j a T . T u o n , j a m a h d o f f i -
sesti vielä m u l t a k i n . Jehut siis m e i ­naavat
ottaa meistä o i k e i n niskaotteen,
m u t t a luJaUa siinä taitavat oHa. sillä
Vesan pojat meinaavat paima k a m ­p
o i h i n . M u u a l t a e i o le vielä i l m o i t e t t u,
v a a n luoimöllisesti Sudburyn K i s a ja
C r e i g h t o h Y r i t y s j a m u u t k i seurat t u ­levat
lähettSmään joukkonsa voimato
koetukseen, joten siitä tulee oikean v o i .
manmittuus päivä. Siis kaiklä m u ­kaan.
•— Imout. ^ .
Toverit!
Seita vainotaany '
\J'meiltä riistää tahdotaan
fiolceus elää,
vaikk* elo tää
' on tuskaa vainen
ja kärsimystä
• i-i pMku • mainen,
: jrgptaessd,
'r.alla orjan ikeen.
ToverU!
' •• -Maiä vainotaan
,"' viioks' uuden aatteen.
Ei -vapaana hulmuta
'-"siiöda punavaatteen.
Sgn sortajamme
hkean polkee,
f^i^i^ymy huulillaan
. ...aifil uusiin
herjantöihin kulkee.
Toveri:! ; J^-
Meitä vainotaan.
Jos lausui sanan,
sanan totuuden,
taa telkien
sun kulkee tie,'
usein Golgata
matkan määrä lie, ^
maille manan'
sun turma vie,'
•
Toverit!
Te kutkaa:
Jo sarastaapi
päivä uusi, suuri
ranntdla Idän taivaan.
Miks* kärsUte
ja raadatte - «iijpi.
eteen riistäjieru
miks* jättäftte - . . j
hiaiseen vaivaan? : \ f
HALONTEKUXT T Y Y T Y M X T T t f K IK
B C T B N A U S S A CNÄ:N V A R -
B E L L A
Pöytäkirja U r J o t e t t u Acme Tim>
ber Companyn halonkatkasukäm»
pällä m a i l i l l a 95. B e t h n a l , C J ( I.
R : n varxella pohjossen S u d b i i -
r y s t a , Jkesäkuun 26 pnft^ ,182SL
L Puheenjohtajaksi y a l i t t l i n E . P i k ­k
a r a i n e n Ja s i h t e e r f i k s i c U e k l r j o l t t a -
2. K e s k u i t e l i m m e sen isfinnlstöltä
t u l l e e n määräyksen Johdosta. Jossa
meitä vaaditaan tekemään entisellä
p ^ a l l k 4 t u u m a a jt^tempi J a 4 t u u -
SiäLnsbocmi laniläv& jfaX'
nfOUtas^^Mäem pitldn rannikkovesiä
Ja' |iaaBiäär,'3mUA aivan edessään
täytt^^Ti^alia fcaBeron czj^aatQat-s
m tdisRifklnux JuKtakln tuntemat.
tnanait»^ qgsta fSkA amerikalalsen
lalvmn ya^itrriila t s o englanttlatnen
l a i c a p i t e a e a adätpfttft. *Vaiit»»>
TO£ QiGm — iBipttiftieg kapteeni. — kuin
ett"S ' "* «n varmasti pir-tua
mulaiaum. R o o »qi*aptnai<»fj»^Tt
•vat a f i a paBda^tMaeaan".
mttt taS r ä i n . jnnitla englantilaisen
lUiyxybfcan' d kanan karsail­ta.
Ametikalafsiea Idiiteenl antoi py-sähtpnlsElsBasUa
i a kon tuo kiero
englantlMnatt vain siistaan välittä­mää
Itorkeampl iMxatl k u i n t a v a l l i n en
Tqverit!
yj..:-. Meitcf vainotaan.
'Seuraa meitä herjoin hurtatf
kulkee teitä
jäljissämme
hurtat aseistetut,
pampuin, käsipommein
ja iskee,
iskee ilman armoa.
Toverit!
Te kuulkaa:
Ef'onni mainen
ole haave^.vainen,
sen saavuttaa
voi päällä maan,
yhteisinrioinf
taajoin rivein, .
taisteluun •
jos käymme vaan.
ti:
.f-w
kerta
Toverit! .
Te kuulkaa:
Taisteluun vieV
kutsun teitä.
Ei eestä mammonan,
pois jääköön kulta, .
olkoon tunnussananamme
ihmisyys, vtljeys,
niin voitammet
alla punalipun kallihin.
nuo VIRTANEN.
HenyostoUitosta E N T I S T E N T I L A K H E B R A IN
K A R K O I T U S
NeuTostoIiitpn tp. Ifcn
puhemiehistö
, N e ^ o s t o l l l t o n tp. k ^ k u s k o m i t e an
puhienilehistö on v a l i n n u t tp. k k : l le
sihteeristön. Johon t d l i v a t : toverit K a ­l
t o i n , Jenukidse. K r i k i s h , TSadshije,
TshTrtkajev. Tolokotttsev j a KitsBlev.
S a m a l l a ; t p . , k k : n puhemieliistö v a h ­v
i s t i "iNeuvostöllitpn k a n s a n k o m i s a r i e n'
neuvoston l a a t i m a n s u u n n i t e l m a n k o ­ko
lifttöa käsittävän Täha^toinAiuodos-tanöEeksi
k u i v u u t t a yastäan käytävää
t a i s t e l u a varten. R ^ i a s t o s t a tullaan
a n t a m a a n pitkäaikaista l a i n o j a ' s e l -
l a M a toimenpiteitä v a r t e n , j o t k a ovat
täliäätyt maatalouden suojelentiseksi
l i i a l l i s e l t a kuivuudelta. L a t a o j a a n ­n
e t a a n maatalouidel&sine y h t y m i l l e ja
v a i i i . ' erikolstapauk^ssa yksityisille
köyhälle j a k e s k i v a r a K k a l l l e t a l o n p o i -
kalstaloukslUe. L a i n a t a n n e t a a n S—10
vuoteen.
K i r g i s i e n neuvostotasavallasta «m
Jälleen fcarkoitettu 43 entistä suur­m
a a n o m i s t a j a a Ja 343 heidän perheen­sä
jäsentä. ^ r k o S t e t t u j e n maat Ja
mUu omaisuus o n tsikiavarlkoltu. T a ­k
a v a r i k o i t u omaisuus tekee yhteensä
512,000 Tuplaa. Tämä omaisuus t u l ­l
a a n luoxoittamaan k o l l e k t i i v i s i l l e t a -
louksUle sekäi b a t r a k e l l l e j a köyhim­m
i l l e talonpojille.
7-TinmNEN TYÖPÄIVÄ A N T AA
B Y V I Ä T U L O K S IA
C A N T O N . K f i n a , kesäk. 2 6 . — T ^ l -
\ä' ulHonpalaisten, kdUpuUgtoosassa si­jaitsevansa
sjdraalaalassa sattuneessa
räjähdyksessä, • jota seurasi tulipalo,
surmaantui 116 Ihmistä, ilmoitetaan
virallisessa selostuksensa. Tulipalon
sattuessa oli sairaalassa 463 potilasta.
1 •
HifliimansKi-
M A T K A K U V A U S , K I E J P A N A I T I S T K A T I J A N I K O S K A S Ä N T S A KI
i > o « a j f T<!trftti o n k u u l u i s a r u m a n i a l a m e h kirjaiUJa. S y n t y n y t v. 1884,
P a n a i t I s t r a t i on ^ ^ ^ ^ p ^ ^ j ^ ^ ^ g ^^^1 o h pyyktapesijä. l2.vuotiaana
N e u v o s t o l i i t o n vuoncyölälsten l i i t to
o n veötayt yhteenvedon niistä tulok­s
i s t a , j o t k a o n £aatu A a s i a n n a f t a t r u s -
t t o tuotantolaitosten siirtymisestä 7-
ttmtiseen työpäivään. T u t k i m u k s e t ovat
osoittaneet, että työpäivän l y h e n e m i ­s
e n , sa^jtutukset ovat s e u t a a v a t : ' työn
tiiotlttvaisuus o n kasvanut 40 prosen­t
t i a ^ työpalkat ovat kasvaneet k e s k l -
määrto 12 p r o s e n t i l l a j a t u o t a n t o k u s ­tannukset
ovat alentuneet noto 20
p r o ^ n t i l l a .
Tyotohnisto isliinaa siir­tomaiden
Jiakkotyö-kurjuuden
Th<mas e l s a l l i pnHinttavankaan
r a a k u o k s l a vastaan
määrä on." T u l i m m e päätökseen, että
eihme suostu tähän vaatimukseen,
v a a n o n i n l t t a pidettävä ennallaan;.
3. Päätimme myös v a a t i a , e t t i puut
c n mitattava vähtotäln kaksi k e r t aa
kuukaudessa.
4. Nämä vaatimuksemme esitetään
Isännlstön edustajalle heU hänen t ä n ­ne
saavuttuansa. Jos niitä e i hyväksy­tä,
n i t o päätimme y k s i m i e l i s e s t i l o p e t ­taa
työt täUä kämpällä j a ryhtyä s e l -
l a i ^ i t o tolmenpiteisita k u i n tämä asla
edellyttää.
5. PäätetUin lähettää tämä r a p o r t ­ti
julkaistavaksi " V a p a u d e s s a " i a i l ­m
o i t t a a asiasta C a n a d a n p u u t a v a r a -
työläisten t e o l l i s u u s l i i t o n S u d b u r y n a -
l u e e h sihteerille toveri H . S u l a U e . 11
Pöytäkirjan vakuojfcäalL
K , Bloms&er.
TnSXtX jatfcBL knifcnaan, s i i n uskollinen
amerifcaTaJnm isänmaan poika sle.
kaOematta pamaotti h l ^ l a i v a n pob-
Jaais. Tammmtitadsesti kiqqiiui lalva-pahanen
vShSn aficaa sinne tänne. Ja
sittea — yikteaZtaa väistyen — pat-n
u f vcdSexc a i l e .
H l i e t t f l f i s Y h d y s v a l l o i s sa
SSr. H o v a z d L päätti m i o l a s t a a S u u r -
B r i t a n n i a n i asvcftaltaa. ](dca m a a —
ktilkt^tir t m i j U B i r H t r i j i f ^ n i i huolimatta
— on itittcnkfa saorvaUa. Hovard lau.
sui jjIrkSiä «as^anaecnsa.
"MfflS ter voitte toteennäyttää. —
huomaatti bfin kohteliaasti Amerikan
halHfatBrtlr. — ettfi hänen majesteet-tlnsa
UStyxjlBivassa «U väkijuomia.
Sivu 3
b i u n n a n lausui, että P u r t w e n g l e r ln
puhe menee y l i i s t u n n o n päiväjärjes­t
y k s e n rajojen j a Thomas vahvisti
tämän. B e l g i a n edustajan protestista
h u o l i m a t t a o l i P u r t w e n g l e r t a l o p e t e t ­t
a v a puheensa. E n g l a n n i n J a E s p a a -
Jan hallitusten Edustajat osoittivat,
että pakkotöiden poistaminen sörlo-m
a l s s a o n a i v a n mahdotunta.
P E R S I A N MAANJÄRISTYKSEN
U H B I f l N L U KU
T e h e r a n i s t a (Per.5lan pääkaupunki)
saapuneet v i r a l l i s e t tiedot kertovat;
että h i l j a k k o i n tapahtuneen voimak­k
a a n maanjäristyksen a i k a n a o n H i o -
r a s a n l s s a saanut surmansa 3,250 ?ien-kilöä
j a 1,150 h a a v o i t t u n u t 90 kyHä
o n tuhoutunut.
T A I S T E L U A E G E A N - M E B EN
H E R R U U D E S T A
K r e l k a & t a j a T u r k i s s a l a i v a s t o n T O I -
m i s t u t t a m l s e n yhteydessä o n t a a s h e ­rännyt
kysymys Aegean-meren her­ruudesta.
T u r k k i l a i s e t lehdet p a l j a s t e ­levat
K r e i k a n s o t a h a n k k e l t a j a l a u ­suvat,
että K r e i k k a k a n t a a v i h a a T u r k ­kia
k o h t a a n j a odottaa -sopivaa t i l a i ­s
u u t t a 'hyökätäkseen sen kimpptran
Edeneen't-reh"äet ' k i r j o i t t a v a t . ettS
" T u i k k i voi puolustautua K r e i k an
hyökkäyksiltä v a i n v o i m a k k a a n l a i ­v
a s t o n a v u l l a ".
Asianhan on turhan­päiväinen
. . .
"pkgfetaa g n m e valitettavasti voi, —
vastäBsT amerikalaiqen kapteeni. — kos
k a n i t t i hOsssflabik koin pullotkto ma-läccvab
Atlannin meren pohjassa.''
•MistSs te siis Uedltte. että laivas­sa
o l i EQlIolaS'^ .
-mtto-ttjiäs.ie tiedätte, että lal-v
a ^ «I c o a t iiun^jaT"
*Witg konmiaa? Kihän meidän kap-tfgnftnme
ttftes malstdekaan väkljuo-m
l a r '1
"AOitAr. PriksilSs hineiia sitten on
n i t e punainen t x n f i f " 1
•"«Äitfittefca mxaa katsoneenne en­nen
lafnux OBottomlsta Mnen ne­näänsä?**
'AnaerittalMyna kapteenilla — vas-tasl
jXeiäkI jijpeästl. — on parempaa­kin
tdUSTfiä kxdn tarkastella englan-tfibSseD
fDoinn nenää."
TäiraErt» kesfeustelaa ei tietenkään
todälEnnrttoss» cltat» mutta laivan
iatxMaaäxxi Johdosta syntyneen eng-
ItnitmifiManetfltaanifien riidan sisältö
on tSsmällcea sellainen, kuin yllä on
KnvaOa. B Q ^ a n n i n lähettiläs vaati to.
teei» nSsrtCamifin. ettft höyrytoivossa
dS. v5k|{aaaria |a taias Yhds^altaln
^n^BOas vaati todictelta sUtä. että
Mg^IalrBssit d cillnt väkijuomia. Sel-vffiOkan
«to tietenkin, että tällä tavalla
h r voisivat; rBOjäSSk vaikka uuden sodan
^tt^roilseear aaaUca.
SRnitox toohon vllmematolttuun
seikkaan ktCKjeiyly.vfcin Juuri asian y-
«ra». Ylpe3 tetttiBUnen leijoila Ja a-merikalfläBen
aetft Samuli ovat Jo pi-tcrnmän
aStaa olleet kiukkuisessa rii.
dassa IxrOjrnrnn. S U riidan aiheena
ote sdlidbRnr'Va^Ononmt. vaan paljon
Auuieiuiä jjia aivcflcSbkan^il asia silr-fiomaat.
fSsäemaak ^riitapuolet tarvitsevat
kSlUteisti Jstete . syytä päästäkseen
Kesäkmm 4 päivänä; a l k o i Geneves­sä
K a n s a i m i i t o n yhteydessä toimivan
kansainvälien työtoimiston täysistun­to.
Täysistunnossa oli enslmälsenä
esillä kysymys pakkotöiden s o v e l l u t t a -
mlsen poistamisesta s l l r t o m a i s a . Useat
edustajat osoittivat, ettei nykyisissä
olosuhtelsa pakkotöiden «ovelluttamis
ta voida kokonaan poistaa. Keskus­t
e l u n a i k a n a tapahtui k i i v a s välttely,
yhdeltä puolen, Saksan ammattijär­jestön
edustajan Furtwenglerin, ja
t o i s e l t a puolen työtoimiston puheen-
J o h t a j a n . T h o m a s t o j ä ,hänen s i j a i s e n ­sa:'
D'u2ihaiiin'^(Tahskasta>'välillä. K u n
Furtv^engled kertoi puheessaan, miten
siirtomaaviranomaise t j a työnantajat
käyttävät s i i r t o m a i s s a l a i t t o m i a r a n^
gaistusmuotoja, vaati Thomas, että
hän lopettaisi viipymättä puheensa.
B r a y l O v i n kaupungissa
SJiJ^gSSta Gorkto elämäkertaa,-ei .<uotta.Panait.l8tr«tia^^^^^^
tetä'•iaSranilaiseksi Gorkiisi''. '
Kerr^ sairaalassa tutustui I s t r a t l R b i n a t o Rollandiin. Joka Keholttl hä^-
tä'kirjoittamaan kokemuksistaan. - , j «rs~,i«.«.v
- V^^Stoiestyi Panait Istratto enstoiätoen kirja "Kira
(suc^emSuJrKaikiaan on Istrati tähän mennessä kirjoittanut kymn^e.
""^t^Sa sitten oli Istrati vierallumatkila NeuvostoUitossa. käydenin:
ml Muurmanskto kaupungissa. .
Alla julkaisemme hänen ja hänen toverinsa
manskista.
matkakuvauksen MuuJr-;
v a a l e i t a Jättiläisiä — telcevät seuraa
K u u l u u - n a u r u a J a v a l l a t t o m i a s u t k a ­u
k s i a . K i i n a l a i s e t — pieniä, tuntuna
i h o l s i a olentoja — myyskentelevät k a ­t
u j e n kulmissa s u o l a k u r k k u j a , a u r in
gonsieiniäiiä Ja t u p a k k a a . J a k a l k l d -
a l l a <m kostea, kirpeä meren Ja mätä­nevän
k a l a n tuoksu.
Voisi luulla» että täällä, kaukaisessa
i n a a l l r n a n kolkassa. Jäämeren r a n n a l ­la,
eivät i h m i s e t väUtä s e l l a i s i s t a a s i ­o
i s t a kuto p o l i t i i k a s t a Ja luokkaso­d
a s t a . ^Bein^ o n k a i k k i kaikessa t a i s ­t
e l u olemaffianlojtto,' lakkaamaton, s ä ä .
I h n ^ p :talstel|i l i i l a l t a , kylmää Ja
J o i t a k i n taloja laskevan auringon den v a r a l l a k a h d e n puolen o n m a t a l ia hcSS... m^tä^tä. kuto olisi — « ^us^r.. t u l ^ n a i .
t u u U . heittänyt ne täime Jäämeren
k a u k a i s e n poukaman rannalle.
M u u r m a n s k i . . . A i n o a pohjoinen s a ­t
a m a , j o k a — kUtos G o l f v i r r a n — _ p y -
Syy ympäri vuoden jäätymättömänä. -
H e l m i h a r m a a t a . t a i v a s t a vasten k u ­v
a s t u e n l i e h u u p u n a i n e n l i p p u . O n Jo
v e r r a t t a i n myöhä, m u t t a vielä, ikään­k
u i n l a i s k o t e l l e n , hyväilevät auringon
säteet kalli<dta j a h i e k k a i s i a rantoi^
K u l j e m m e p i t k t o levdtä k a t u j a , j o i -
t a l o j a . Kylmä. Vastaamme tulee n a i
sia, nito h u i v e i h i n kiedottuina, että
näftrvissä on vato silmät T u o s^
p a r t a s u i t a ^ ö l ä i s i ä häärii lautojen
kimpussa. S a h a l e i k k a a netäjää,
läJsten vaaleille p a r r o i l l e o n t a r t t u n ut
sahajouhoa. IlmAs.sa t u n t u u v o i m a k ai
p l h k a n h a j u .
K e l l o kymmenen aikaan i l l a l l a on
a a r i n k o vielä t a i v a a n r a n n a n yläpuo­l
e l l a , . N u o r i a työläisnaisia kiinli^taa
k o t i i n ; Merimiehet — voimakkaita.
i n e r t a . :vastoan.
M u t t a täälläkin, näkyvät ihmiset v ä ­littävän
p o l i t i i k a s t a . Edessämme on
säuri riaikääinus j a siinä k y l t t i : " P o l -
iariiajä - P r a i v d a " . Astumme sisäfiji.
.yastaamme lemahtaa kostean paperin
j a painomusteen haju. Ladamme t o i -
jnitu^möneesta joitakto lehden t o i -
. m i t t a j i a ; ' n u o r i a i l o i s i a , v i e r a a n v a r a i ­sia,
asialleen a n t a u t u n e i t a . Seinällä ao
KaA Marxin k u v a J a s e n r i n n a l la
jLenin. O n siinä tunnuslausdcin, h y -
y t o n y k y a i k a i n e n , m u t t a myös s u r u l i i -
n e n s a n n n l a s k i i : " A i k a x m r a h a a ".
> N u o r e l l e Venäjälle, Joiika täytyy
l u o d a oma^ tieolUsuutensa J a sähköistSä
se. Ja J o k a tätä v a r t e n tarvitsee p a i '
Jon rahaa, ^ tämä s a n a n l a s k u t a i s ­teluhaaste.
K y s y m m e ' eräältä n u o r e l t a t o i m i t t a'
J a l t a :
ÄDksi j i i u r i ' ' a i k a o n r a h a a " ? E t ­tekö
:i«siaankaan löytäneet mitään
parempaa tunnusta työtotonne kohot­tamiseksi?
—
K y s y t t y h e i t t i n i e i h t o katseen, täyn­nä
i r o n i a a J a ylemmyydentuntoa:
" H e t i huomaa, että olette idealiste
Ja". Sanoi J a kääntj¥.
Tunnemme Venäjää j b .kolliksi, p i ­tääksemme
tällaisista neuvostoihmisis­t
ä j a fumiitolttaaksemmeheitö Heillä
ei ple tapana, ktiten länsimaisiila
totelUgenteillä, harhailla Jossain " m a an
i s ä l l i s t en asioiden yläpuolella". M u t -
K u t e n tunnettua, vallitsee A m e r i ­kassa
a n k a r a k i e l t o l a k i . J o s v a i n p o -
l l i s i f o r m u s s a o l e m Järjestyksenvalvoja
löytää joitakto A m e r i k a n k a n s a l a i s e l ­ta
epäilyttävän p u l l o n , n l l h hänellä cm
oikeus t a k a v a r i k o i d a se viipymättä j a
l i k v i d o i d a , E.O. j u o d a se sutolnea. Nato
menettelevät myöskin tuomarit. ESriUin
k e r r a n s a t t u i — n i i n p u h u t a a n — setr-r
a a v a n l a t o e n tapaus: Erästä rehelltstti'
a m e r i k a l a l s t a juopooa oli tuomitse­massa
a i v a n yhtä r e h e l l i n e n Illlnobsto
v a l t i o n amerlkalatoen tuomari. V i r k a ­v
e l v o l l i s u u k s i a täyttäessään r y y p i s k di
tämä tuomari n i i n kohtalaisesti, e t ­tei
voinut " p a p p a a k a a n " sanoa, j a hän
t u o m i t s i . s y y t e t y n sakkoon, joka piti
s u o r i t t a a kahdessa" pulloissa' espanja­l
a i s t a m a d e i r a a v a h v u u d e l t a a n vähin­täin
34 pros.
K u l t e n k t o k a l k i t o n k i n on A m e r i k a S '
sa Juominen k i e l l e t t y . Tämän todistaa
m a i r l o s t i seuraava tapaus.
UiuICapjjeltRna. N i n engbmtilaiset juO"
pot KairtceMg, k u i n amerikalalset ,Tait-tlit
jttamxitkin 0VBt kampikin puoles­taan
valmiina tTbtvmään kahakkaan
Btilaisiia&ai tallea. K t m el tuollaista
sopivaa tOalsuiitta iule Itsestään, niin
vnilian Msa tehdä kelhotekolsestlkln
Että toosaa ^ I | £ B 8 yksfä hfiyrylaivoja
«äg»*enä, KSa — pirtu Ja muut väki­juomat
ovat taas». riiSdassa sum-empl.
e n asätiden itenalUi vain turhanpäi-vUsiS
lOIciiselkkoJa.:..
Gorin.
j a niiden
iöie^riasta
Elirfcavat — •ykyajan
a s a U a ja
henkinen
Brfis nytyfeeo ajan Hmmmttavimpla
havUXelumuiteJa ovat ekdcuvat Tämä
huvftteramiaito on tmorln ajanviete
tapa maaOoussa. iSm. se c n syntynyt
j a fceUt^nmyt iiykyften polven aikana
Vähän yff SOI vBDtC» sitten oli se vielä
«Sten IrttklTinminaB. amtta on siitä
fcasvnmt oopeasli »unnnattomak!
suuriUkkeafcd. «iteia Yhdysvalloissa
t a vetäessään -^^l^c^umaan ' ^ m a t e r i a l i s t l -
sessa ajatuspiirissä', ovat he meidän
mielestämme suurimpia idealisteja
m a a i l m a s s a . . . . ,
K e l l o o n Jo y k s i t o i s t a . M u t t a a u
r i n k o c i v a t o näy h a l u a v a n laskeutua;
s e n v i n o t säteet tunkeutuvat Ikkmoasta
sisään, luoden punaisen hohteen p a -
periariceiUe j a a n t a e n omii^iisen näyn
u t e l i a i l l e kasvoillemme.
Menemme Jälleen k a d u l l e . Siellä on
vielä liikettä. Ihmiset kulkevat edes.
t a k a i s i n . K o i r ^ , hevoset, lehmät —
eivät nekään s a a u n t a a u r i n g o n v e r i -
punaisessa loisteessa.
R a n n a l l a palkkaavat kalastaja
verkkojaan. Heidän k a i k k i huomionsa
o h terästynyt työhön. Bämärtyy. K a^
d u t hiljenevät.
M u u t a m a t u n t i levotonta u n t a . A a ­m
u p u o l e l l a lähdemme retkelle Jää­merelle.
K a h d e n t u n n i n k u l u t t u a s a a ­vumme
A l d c s a n d r o v s U i n , E i mitään
p r i k o i s t a — kalUo», J o l l a o n m t i t u a m ia
cälastajamökkejä.
Oii'äiIlä k a l l i o i l a k u l t e n k t o y k s i m l e -
l e n k i i n t o t o e n laitos—' se o n biologinen
asema, tieteen l u o s t a r i . Siellä, labora
toriossa, kirjastossa Ja a k v a a r i u m l s sa
työskentelee 60 n u o r i a tiedemiestä
O n suuri r u o k a l a , yhteisasuntola.
O n V a i k e a k e r t o a niistä v a i k e u k s i s ta
J o i t a tieteen palvelijat täällä saavat
kestää. O n kylmä. E i s a a k a i k k e a :
mitä tarvitsee.
J o k a t a l v i töytyy a\vaarlumi h a j o i t ­taa,
ki^n e i ole m a h d o l l i s u u t t a läinmit«
tää sitä. J o k a kevät se l a i t e t a a n u u ­destaan.
Instituutto johtaja, nuori,
hioikkaihminen-^näkyy pitäyän tieteesv^
tään: mielellään hän näyttää meHle
merieläinlcokoelmiaan:. meritähtlä, k r a *
pfuja,'meduuspjä(...
B i t t e n ' taas toisenlaisia v a i k u t e l m i a.
Zifuurmanskin icaupungln p r o k u r a a t t o ri
voimakas, häränniskainen, enttoen
seppä; vie meidät suurten puolOu.
h i s t u n e i d e n rakennusten luo. N e o v at
e n t l ^ ' , j ä j i j ^ l^Uteisia v a n k i l o i t a . P r o .
k u r a a i t o r i näytti melSe komeron. Jos­s
a e n g l a n t i l a i s e t pitivät häntä v a n g i t -
i i i n a . Vielä n y t k t o voi tyrmän kos­t
e i l l a seinillä h a v a i t a v a l k o i s e n v a l l an
u h r i e n tummunutta verta.
M u u n n a n n t o prokuraattori
m e i l l e :
Porttfvlit: I«e6Jtt me kaifcoltlrome
1920. "Taas nkemifflme taloja; tän­ne
tuB l l J m mH«if^|^tB eri
karoaillisnntta. Kyt c n meUlä omat
fa*"^" ^«Bga Ufibeja. oma museo
JftftEfsfamnanaien elämämme
Me tygjfcKBjMennne, länft kalkkL" -
ICe- ftuuuUannne ktflfcnmme erfstä
vanbaa kaiastaia-alnsta kohtt Siellä
o B alM^lÄffcdai vain seitsemän tyt-
T J * » «J**wtcäfvit ommehtu-puol^
kimis-saaa;
P ö Ä ä t a t katoja.
— " K a t s o k a a , mitä olemme tehneet
muutamassa vuodessa. Ennen tässä
k a s v o i jäkälää j a pensaita. V . 1914
vielä o l i v a t tämän p a i k a n a i n o i n a a -
s u k k a i n a kiertelevät porot. S i t t e a e n ? -
a n t l l a i s e t r a k e n s i v a t tähcie v a n k i l a n.
V u o n n a , l 9 l 8 j , p t i m m e mc v a H a n kä­s
i i m m e . . J a , o me perustimme oman
riinnimU^miaip kommuunimme. Taas
nnipfnta lotatt Wmnirtliiai kajuutassa ^ f 2 j * ^ ^ ^ tyfflälsnaliten
elifflfi. PSfvSstä p B i v U a saavat he
ttyössä,
M « m ^ _ f a i ^ M Ptoi^jälMaa, melketo
earttumm aannrta maailmatta ja kuit-tonriserta
^ t e i s t i.
. . taanaaaaiU «dl peittynyt
ttvyOi&t puaeftavUii piiriin. Meri
on xaAaa, ntdaOinen, nainen. On
« ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ k a n p i i i a i l n . Kalastaja-
Vtet, jaaoen loons oBmm^ vilkuttivat
hyvästtksL M e vastaamme «amoin.
T a w Itonnaaiiakt^pBotalot, tumV
' Kii^. pittS rivi famnörejä
KJaftmi vaaanntskuja Ja
famhra pobeiaa. Siraiä fyfiskentelevät
lastaajrt;.
Ranuana kysyin etSättä vanhalta
kalastafdte;
Tanhas l o i adluuua bSmmSstyneen
katseen; avasi s m m s a — J a solki seo
gBeCTt. ^ 1 c i OiytaiQrt Vastausta k y -
symykseeoL KnitfmlHsen kerran . e B -
Jokä hykyisto « n m a a i l m a n J o h t a r in
m a a elckuvateoHisiipdessa, lasketaan
» y t y v ä n 20ÄX) elokuvateatteria. Sieni
o n myOs noto 90 e r i hikettä. Jotka
v a l m i s t a v a t esityksiä j a ottavat k u ­via
sekl asettavat niitä näyttämölle.
Y U 2j000.000.000 d o l l a r i a cm k l l n n i t e t t f
elokuvaliikkeeseen j a n o i n .20 miljob-naa
Ihmistä käy j o k a päivä elokuvia
katsomassa. Useissa muissakto maissa
o n elokuvateollisuus v i i m e a i k o i n a v a r -
sto nopeasti kiehitt^myt. E s i m . Keuvos-t
o l i i t o n alueella lasketaan olevan n.
10.000 etokuvateatteria.
M u t t a e l o k u v i a e i o l e a i n o a s t a a n , h a ­ritusta
varten. E l o k u v i e n a v u l l a hoide­t
a a n Jo opetusta lukemattomissa kou­l
u i s s a Ja suuret määrät elokuvia /m
v a h n i s t e t t u t l e t e e l l L ^ tarkoituksia
v a r t e n — antropologian, anatomian,
b a k t e r i o l o g l a n . terveydenhoidon y j B.
a l o i l l a . E l o k u v i e n a v u l l a opetetaan n y .
k y l s t o Jo kalvostyömiehiä noudatta­m
a a n t u r v a l l i s u u s - j a varoketooja k a l -
vantotöissä. maanviljelijöitä käyttä­mään
u u ^ m m a n a i k a i s l a menetelmiä s
maanviljelyksessä, äitejä hoitamaan
p l k k u l a p s l a a n J.n.e.
Hollywoodissa Yhdysvalloissa oleva
m a a i l m a n k u u l u H o l l y w o o d Academy o i
M o t i o n P i c t u r e A r t s a n d Sciences on
perustettu Ja k e h i t e t t y aivan viime
vuosien a j a l l a . A m e r i k a n Johtarimmat
y l i o p i s t o t ovat antaneet tunnustuksen­s
a elokuvatalteeUe ja Järjestäneet
kursseja elokuvateollisuutta, a r k k i t e h ­t
u u r i a , elo-cuvonäytelmien k i r j o i t t a ­m
i s t a y.m. a l o j a j a s e i k k o j a silmällä­pitäen.
V a l o k u v a u s Ja elokuvat
Se seikka että valo v a i k u t t a a huo­m
a t t a v a s t i cstoeislin. tummentaen t o i ­sia
osia J a v a l a i s t e n toisia, o n epäile­mättä
h a v a i t t u j o p a l j o n ennen kuto
historiaamme o n a l e t t u tuntea. V a l o -
I k u v i a s e n s i j a a n a l e t t i i n o t t a a vasta
kahdeksannentoista vuosisadan viime!»
sellä neljänneksellä. J a käytäÄ^tfllU
sestl a l e t t i i n valokuvausta hafjolttas;
kun ranskalainen Daguerre Ja engflan-tUatoen
T a l b o t keksivät y k s l n k r r t a i i en
valokuvauksen 1839.
S e n jälkeen k e h i t t y i valokuvaus n o ­p
e a s t i K e k s i t t i i n .valpkimkaiiv6triR,
v a l o k u v a l i t o r g r a f l a Jä valokuvaus p a i ­nomusteeseen,
värivalokuvaus j3i.e.<
Enslmälsen e l o k u v a n v a l m i s t i v . 1878
E. Maybridge S a n F r a n c i s c o s s a . Hän
v a l o k u v a s i Juoksevan hevosen, köyttä­e
n sitoen 24 k o n i e r a a Jotka aukolstito
j a Bulcttlin automaattisesti sitä radkaa
k u i n hevonen juoksL
Vähän sen jälkeen k l t o t y l E d i s o n e-l
o k U v i i n . valmistaen 1893 enslmälsen
ktoetoskooplnsa. V . 1894 a u k a l s t i t o e n -
simälnen kirctoskooplpaarlori New
Y o r k i n B r o a d w a y l l a . Siellä näytelUto
e l o k u r i a " t l r k l s t y k s e n " a v u l l a torvttn.
S a m a a n a i k a a n Alexander Blatik lEt-h
i t t i enslmälsen todellisen elokuvaa
saaden kuvat yhtämittaiseksi s a r j a k s i '
K t o o s k o o p l a seurasi "phant^f^koopi".
jossa näytcltlto elävänkokosla .kuvia'
filmistä, y . 1895 v a l m i s t u i "iSiVptos-k
o o p i " JiEi V. 1898 E d i s o n keksi " v i t a s*
k o o p l n " , josta a l k a a elokuvien esittä-mto.^
a );onkBalla: Ensimälset v l t a s k o o -
pin kuvaf «aittlvät nyrkkeilyä, t a n s s i ­via
tyttöjä J,n.e. .
A l u k s i näyttelivät >lolnivia atooas-t
a a n amatöörit j a kuvat olivat v a la
h a l p o j a huvlesltykslä. Todelliset » S y t -
telljöt halveksivat s e l l a i s t a näi"^**^-
misen tapaa. Vähitellen muuttui
taiteeksi j a monet m a a i l m a n kuuluisat
k i r J a U i j a t alkoivat k i r j o i t t a a näytel­miä
elokuvien esittämistä varten.
V. 1909 o l i e l o k u v i e n esityksen a l a l ­la
merkkivuosi, sillä sUloto esttotyi
M a r y P I c k f a r d k u u l u i s a s s a kappalees­s
a " C r e m o n a n viuluntekljä".
V. 1914 e s i t e t t i i n e l o k u v a n a suurta
hucnnlota herättävällä t a v a l l a kappale
" K a n r a k u n n a n s y n t y ".
Puhnvai elokuvat
Y r i t y k s e t p u h u v i e n elokuvien esittä­miseksi
a l k o i v a t heti s e n jälkesn, k un
elokuvaus o l i k e k s i t t y . J o v u o n n a 1892
Demey, näytti p a r i s i s s a n,k. "jchroho-motophonea".
V , I90ä s a i D e u t « * e - p a -
tentto keksimäUeen " p u h u v a l l e " v i -
t a s k o p l l l e J a 1010 s a i E d i s o n ' p a t e n Un
laitteeseen, Joka e s i t t i k u v i a j a i l m a i s i
ääniä s a m a l l a k e r t a a . M u t t a v a s t a 1927
s a a t e t t i t o ensi k e r r a n esittää k ^ i p a l e;
Jossa esiintyivät k u v a t J a . k u u l u i p u -
he. S e s a i n i m e n "movletone", SlUoto e -
s l t e t t l t o l y h y t näytehnä, puhui M u s ­s
o l i n i j a V e t i c a n t o kuOro l a u l o i.
Emimätoen l a u l a v a vltaphohe k e h i*
t e t t i l n V. 1928.
U l k o m a a l a l s e i amerikalalsessa l U -
mKcoUlsandessa
Hbllywooidi8sa v a l m i s t e t a a n 80 j v o -
s e n t t i a k a i k i s t a maaihnassa Esitettä­vistä
fltoielBtä,
E s i ^ J t o ä o h henkilöitää j o t k a k u u ­l
u v a t m a a i l m a n eri k a n s a l l i s u u k s i i n ,
r o t u i h i n , k l e l l t o J a uskontolhto. Y l i
600 h y v t o t u n n e t t u a u l k o m a a l a i s t a fli.
minäyttelijää asuu H o l l y v o o d t o f i l m i - -
koltmlassa;; Englar«laisia, c a n a d a l a l - -
sia ja äustraallalalsia o n 200. Maxf^
kertaa °«»
rannalla
t u l i v a t valkoiset. Ryöstivät, t a p p o i v a t |mSss3Szt BSki Tbai M H ajatelleeksi ä f ä
P i c k f o ^ d o n c a n a d a l a l n e n , T o m M e l g -
h a n i r l a n t i l a i n e n , A I C h r i s t i e s k o t l a n - '
t i l a t o e n J a C h a r l e s C h a p l t o e n g l a n t i ­l
a i n e n . S a k s a l a i s i a näytteUjöitä o n SS,
venäläisiä 46, i t a l i a l a i s i a 23. itäval­t
a l a i s i a 21, r u o t s a l a i s i a 21, niHrftrtTn^rt^
15, ärgentinalaisia 6. S u o m a l a i s l a k la
o n j o i t a k t o Joukossa.
M a i n i t t a k o o n , että k u n äskettäto e - '
s i t e t t i t o m u u a n h u i m i a t t a v a f i l m i , o l l
o h t a j a h a itävaltalainen, tähtenä c a .
nadalafaien, i f t i k u j e n järjestäjänä t a n s -
talatoen, m e k a a n i s e n osaston järjestä­j
ä n ä baijerilainen, huomattavana
näytteUJättärenä e n g l a n t i l a i n e n , r a t ­s
a s t a j a n a suomalainen ratsu-upseeri)
r a n s k a l a i n e n ratsumies, amerikalatoen
r a t s a s t a j a , k i i n a l a t o e n tyttö, putAiro-t
u i n e n filiiqjllhityttö. havajHatnen
t a n s s i j a . Valokuvaukset teki , m u u an
t a n s ' i a l a t a e n j a m u u a n s i s i l i a i a i n e n -