Vapaus, August 19, 1929

              Bmi2
- 1 1 . 1 —
Maanantaina, elok. 19 p;irä — Mon.. Aug. 19
V A P A U S
V A P A U S OUbatty)
Kc(Uund et A a Paal O f C e a OcpanoMSX. Oasw<. aa auoad cUaa a u n e r.
t . C . K E O , A . V A A R>
t O I M I T T A J A T r
B . T E N H U N E N . M. P O H J A N S A L O . PAIVIO.
T I L A U S B D C f A T :
1 i k . M J O . < k k , S k k . fl.n Ja 1 k k . flM. — t k d r a r a h o i U a
» J » k . M ^ M . 6 k k . $ 3 J 6 . S k k . $2M j a 1 k k - » Ä .
Ja Sooaaaa a«kS
I L M O T U S H I N N A T V A P A U D E S S A : , «,
X b J a v a a t e O B e t a k a c t « 1 4 0 kerta. »IJOO kakai k e r t « . — A»i«)Uittoo« BeBoeJIla
SSoSjSrta*. -^S^U^ataSSErt t 2 J 0 ISta. $SM k a i » kö^aa. - riito«lmot» k a r t tiMiaU.
I M ^ B C t a k a n S O e l k n t a . koto. k«rua, - riUj* u i l » o t t a J i«a Ja l W « a a « « « » » n « e». " « ^
iMMa. TikrtattJT» tlr^tnihtnta «taHtara. ' '
Ldbteeo aiottalea ItooHute» p i t U o IU k o o n o r i t « uHo * ip. UmntrmJMplhZ-, fd^Biteal arkipiiTfa».
C f M r . 1 . d » e i i i . ! » f rataa. 7Se p « e o l . lo«h, M i i s l a a a ckar»a fof a i « ^ iaaartio». 7Se.
to A a ' h€U a ^ T o t i u B g aw<!jaai aatonc Iha F i a s i 4 'eopU 1» CafHiTa.
I k a Vapa»»
" • " l a a e t u m i l l o i n uhanaa aaa t.tfa«Ma ea«mii. a « i k:rie«»aann/.. k l r J o t U k a T l i o d d i e e n lukkaasJnlUja»
^ i i i i , i , n - | i T T i B i m a U i : I - V . K A N N A S T O . liikke«ihoIu)a^
T a p a a . ! » « « a i t o a : H a o o « u t « M 7 . Kackey B o i l d i r t . 4 D o A a » St, P a h d i a « ^ - ^
VapaaJ» k o a . t o r i t L O ^ r t , B o i M I a j . 37 Vr.o. S t . P a h d i » W 8 . P o - W . : B o . W . S o d k a r r . O » .
VaaaaJen pilDo U b t o a o ; U b t r t T BoiMma. 37 t « n . « St. Pnhalie - ^
Muistorikas ylh-mihin työväkeä veh^^
Toverilehti Eteenpäin kirjoltaa:
T.k, 2.3 päivää vasten yöllä, kaksi vuotta sitten, sammui Nicola Sac-con
ja Bartolomeo Vanzettin elämä Charlestonin vankilassa Bostonissa,
Mass Tuo yö on ikuisesti muistorikas Amerikan työväenluokalle, sillä
kaikista sen ponnisteluista huolimatta kapitalistisen valtion edustajat
ikäänkuin uhmalla teloittivat nuo kaksi työväenluokan miestä siitä huo­limatta,
vaikka itsetietoisimmat työväenluokan kerrokset olivat täysin
vakuuteltuja — ja ovat entistä voimakkaammin vieläkin — heidän syyt­tömyydestään
niihin rikoksiin, joiden perusteella he tuomittiin kuole­maan.
Teko oli häikäilemätön isku työväenluokan parhaimpia pyrki-yksiä
kohtaan, sillä työläisissä eli — ja entistään voimakkaammin vie­läkin
elää -— käsitys siitä, että Sacco ja Vanzetti eivät olleet tehneet
mitään muuta rikosta kuin taistelleet työväenluokan parhaimpien etujen
puolesta kapitqlistiluokkaa vastaan. Itse nämä marttyyrit vakuuttivat
sillpinkin, kun he jo katsoivat kasvoista kasvoihin kuolemaa, kun he
olivat sidottuina helvetilliseen murhakojeeseen, sähkötuoliin, että he kuo­levat
työväenluokan vapauden asian marttyyreina eikä syyllisinä niihin
rikoksiin, joista heidät oH kuolemaan tuomittu.
Kun tämä rikos' työväenluokan parhaimpia etuja kohtaan tapahtui,
silloin valtasi syvä suuttumus kapitalistista järjestelmää kohtaan miljoo­naiset
työväen joukot Amerikassa ja kail^kialla maailmassa: Mutta tuo
suuttumus ei pukeutunut tarpeelliseksi vallankumoustoiminnaksi. Yhä
uusia uhreja senkin jälkeen on kapitalistiluokka kaapannut työväenluo­kan
keskuudesta j a saattanut heidät kapitalistisen järjestelmän uhrialtta­rille.
Parasta aikaa uhataan Gastoniassa 16 kutomolakkolaista sähkö­tuolissa
kärventämisellä. Heidän juttunsa käsittely alkaa uudelleen t.k.
26 p:nä, Charlottessa, N. C. Siis samalla kuin muistamme Saccon ja
Vanzettin telortusyötä,muistakaamme myöskin, että se velvoittaa työväen­luokkaa
toimintaan Gastonian uhrien pelastamiseksi sähkötuolista.
Ovatko Gastonian syytetyt työläistoverit syyllisiä murhaan? ^Eivät
ole. He ovat ainoastaan turvautunee^ ihinisen alkeellisimpaan oikeuteen
— itsepuolustukseen — päällehyökkääviä, murhahaluisia ja väkijuomien
hulluiksi saattamia vihollisiaan vastaa. Se on heidän rikoksensa kapita-listiluokan,
mutta ei työväenluokan edessä. Siksi työväenluokan onkin
käytävä heitä yksimielisesti puolustamaan.
Saccon ja Vanzettin teloituksen ikuisesti muistorikas yö velvoit­taa
siis tyj^äQnluo'ld<9ä pBcu^^ uhrit: '
Kommunistipuplue
Leningradin puoluejärjestö hyväksynyt Komin­ternin
tp. k:n X täysistunnon päätölcset
F n o l o e a k t i h r i n tov. M a n n i l s k i n s e l o s t a k s e n Johdosta; j^cslmlelisesti byväk^rmä
jnätdslaoseima
Säiimen lahtaritalous romahtamassa
Valkoisen Suomen valtakomennon lahtaripolitiikka alkaa kukkia
tunimia kukkasia, kirjottaa Punainen Karjala-lehti. Eräs sellainen on jo
täydessä terässään — rahapula. Sen kehittymisestä kertoo fascistien
"Iltalehti" johtavassa kirjotuksessaan m.m. seuraavaa:
"Viime kesänä meillä alkanut rahapula oh muodostunut ki-reänunäksi
ja pitempiaikaiseksi kuin monikaan saattoi sen alkaessa
aavistaa. Suurissa luvuissa on näinollen laskettavia se tappio, min­kä
kireä aika on jo ennättänyt aiheuttaa Monet uudistukset, joiden
larkotuksena olisi ollut tuotannon kohottaminen, ovat rahan puut­teessa
jääneet toteuttamatta, ja lukemattomat henkilöt ovat jou­tuneet
vaikeuksiin taloudellisissa yrityksissään.
"Kuukaudesta kuukauteen on tilanteeseen odotettu jännitty­neinä
helpotusta, mutta asiantuntijat eivät vieläkään voi ennustaa
parempien aikojen koittoa. Toiveet näyttävät jatkuvasti huonoilta,
sillä puutavaran vienti, josta rahaa pääasiassa saadaan, on vähe­nemässä
ja tuonti on edelleen pysynyt kohtuuttoman suurena."
Lisätäkseen tyynnyttävää öljyä tähän ylikuohuvaan surunkattilaan
lehti kehuskelee miten tuotannon kehitykseen ulkomaiha saadut lainavarat
ovat "hyödyllisesti sijotetut'*. Tämä on tarkolettu syötiksi uutta ulko­laista
lainaa pyydystäessä. .
Lehti sanoikin sen suoraan ehdottaen, että "maahan lainaamalla han­kittaisiin
ulkolaista rahaa" ja, 6ttä se on "ainoa keino" rahapulan no
peasti poistamiseksi. Sen lisäksi maalailee lehti kauniita valkoisia mai­semia
kotimaisten teollisuustuotteitten suosimisesta, säästäväisyydestä.
>y Lopuksi lehti varmentaa tilanteen seuraavin sanoin:
"Vpipi käydä niin, että kiristyvä raha-asema ennen pitkää joh­taa
siihen, että ei vain ulkomaisen tavaran, vaan kotimaisenkin
ostokyky lakkaa."
Tuo tunnustus, joka purkautuu ikäänkuin luonnonvoimain pakosta
läpi kylkien, toteaa, että Suomen lahtaritalous on romahduksen partaalla.
Eipä siinä miltään ihmettelyä olekaan, sillä onhan pienen maan elin­hermoja
jo kymmenkunnan vuotia ohennettu viskomalla työtätekeviltä
riistettyjä arvoja sinne tänne, saaliinhim.oisille suojeluskunnille ja tuh­lattu
sotavarusteluun y.iii. hullutuksiin. Suurkapitalistit ovat sen ohella
paikanneet kätensä ja istuvat tyytyväisinä rahasäkkiensä päällä.
Sen vain merkitsemme miten Suomen porvariston sanomalehdistö
joka päivä levittelee mitä torkeimpia valheita muka Neuvdstoliitolsd val­litsevasta
kurjuudesta. Tässä valheitten likatulvassa porvarilliset sano­malehdet
kilpailevat keskenään. Varsin rupkottomana esiintyy tässä köö­rissä
noskeporvarien "Suomen Sosialidemokraatti" Sillahan onkin valhe-mestarina
Inkerin vastavallaiikumouksellisten entinen johtaja Peräläinen.
Ymmärrämme yskän, etta sellaisella lokaviirralla Suomen porvariston
äniyrit yrittävät kääntää työtätekevien huomion lahtarikomennpn alai­sen
maian tosiperäisestä kurjuudesta, uskotellen, että proletaarisessa val­tiossa
on muka hirmuinen hätä. — Sellaisen provokätsionin tuottama it­setyytyväisyyden
ilo hieille kernaasti suotakoon.
Täältäpin katsoen, lausuu lehti lopuksi, näyttää tosiasiain valossa,
että naapurimaamme sisä-elimistö oh lahtaridiktatuurin xiinpisuolen tu­lehduksen
saastuttama. Tuon vahingollisen elimen synnyttämää mätä
paisetta yritetään taaskin lääkitä kansainvälisen imperialismin lainalääk-vaikka
oikea parannustapa vaatisi operatsionia.
K u u l t u a a n tov. M a n i r i l s k l n yhteen­veto-
selostuksen Kommunistisen I n -
t e m a t s i o n a l e n Toimeenpanevan komi*
t e a n X täysistunnosta. NKP(b):n Le­n
i n g r a d i n järjestön aktUvi täydellises-
11 Ja y k s i m i e l i s e s t i hyväksyy k a i k k i X
täysistunnon päätökset. N K P ( b ) :n
L e n i n g r a d i n Järjestön aktiivi katsoo
ehdottoman oikeaksi J a leniniläiseksi
T p k : n X täysistunnon tekemän a n a ­l
y y s i n kansainvälisestä tilanteesta.
Tätä analyysia täysin vastaavasti
a k t i i v i toteaa sen s t a b i l i s o i t u m i s e n r i s ­t
i r i i t a i s u u d e n , huojuvaisuuden j a s u h ­teellisuuden,
joka o n o n n i s t u t t u pys­tyttämään
sosialidemokratian tuella
sodanjälkeiselle maailman kapitalis­m
i l l e .
S a m a l l a a k t i i v i erikoisesti korostaa,
että k a p i t a l i s m i n s t a b i l i s o i t u m i n e n el
t i e vata heikentynyt, mutta yhä e-liemmän
j a enemmän huojuu.
KypsjrväB l u o k k a t a i s t e l u n pt-osesslen
syvästi vallankumouksellinen luonne
koko maailman työtätekevien m i l ­j
o o n a i s t e n joukkojen yleinen vasem-mifituminen,
työtätekevien Joukkojen
v a l l a n k u m o u k s e l l i s e n päättä väisj^den
lisääntyminen taistelussa p r o l e t a r i a a ­t
i n d i k t a t u u r i n puolesta, näiden, j o u k ­k
o j e n s i i r t y m i n e n . e r i l i n j o i l l a v a s t a ­hyökkäykseen
pääoman diktatuuria
vastaan, yhä uusien työväenluokan ja
t a l o n p o i k a i s t o n kerroksien vetäminen
t a i s t e l u u n i m p e r i a l i s m i a jä - s o s i a l i d e -
inolcratiaa vastaan, j o k a o n m u u t t u ­nut
kansainvälisen fascismin etujou­k
o k s i , v i h d o i n uhkaava j a yhä kas-
\-ava sodanvaaran jännitys, — k a i kr
k i tämä m u u t t a a nJc. k o l m a n n e n k a u ­den
k a p i t a l i s m i n sodanjälkeisessä ke­hityksessä
p r o l e t a r i a a t i n ratkaisevien
t a i s t e l u j e n kaudeksi pääoman v a l l an
k u k i s t a m i s e k s i j a p r o l e t a r i a a t i n d i k ­t
a t u u r i n pysty ttämlesksi.
Lähtien tästä arvioinnista . a k t i i vi
Jyrkästi torjuu oikeistolais-topportu-n
l s t i s e n l i k v i d a a t t o r l s e n t e o r i a n "jär­jestyneestä
k a p i t a l i s t i s t a " . J o t a . o i k e i s ­tolaiset
tyrkyttävät K o m i n t e r n i l l e.
A k t U v i katsoo,^ että teoria jiärjesty*
neestä kapitalismista, samoin kuin
s i i h e n k u u l u v a välttämätön osa ~ p y -
k y a i k a i s e n k a p i t a l i s m i n . v a l t i o k a p i t a -.
l i s t i s t e n v i r t a u s t e n y l i a r v i o i n t i , m e r k it
see lähestymistä K a u t s k y - H i l f e r d i n -
g i n opportunistista t e o r i a a " u l t r a - im«
p e r i a l i s m i s t a " . Järjestyneen k a p i t a ­l
i s m i n teoria, samoin k u i n oikeisto-syrjäsuuntalaisten
Ja s o v l t t e l e y a l n k o ­ko
a a t t e e l l i s - ' p o l i i t t i n e n katsantokan­t
a ' on l a i n a t t u - s o s i a l i d e m o k r a t l a l t n.
SUIä e i ole mitään yhteistä l e n i n i s m in
kanssa. Sen vuoksi a k t i i v i katsoo o i -
keisto-s3rrjäsuunnan j a sövittelevaisuu-d
e n a a t t e e l l l s - p o l i i t t i s e n k a n n a n puo­l
u s t a m i s e n ehdottoman soveltumatto^
maksi leniniläiseen puolueeseen kuulu-^
m i s e n k a n s sa
A k t U v i y h t y y täydeUisesU T p k : n X
täysistunnon a r v i o i n t i i n n ^ "vasem­m
i s t o " — s o s i a l i d e m o k r a t i a s t a vaaraUi-d
m p a n a , u l k ^ u l t a i s i m p a n a osana y h ­tenäisessä
sosiali-fascistisessa r i n t a ­massa,
tiolca o n suunnattu p r o l e t a r i a a t in
v a l l a n k u m o u k s e l l i s t a liikettä j a s e n e -
t u j o u k k o a K o m m u n i s t i s t a I n t e m a t i o -
n a l e a vastaan. AktUvi i l m o i t t a a , että
k a i k e n l a i n e n muu "vasemmisto"-sosia-
U d e m o k r a t i a n arviointi j o h t a a kiertä-mättömästi
brandlerilalsuuteen. s.o.
suoranaisesti opportunismin katsanto­k
a n t a a n , antautumiseen m a a i l m a n i m ­p
e r i a l i s m i n sosiali-fascistisen agen­t
u u r i n edessä,
A k t U v i täydellä tyydytyksenä h y ­väksyy
X täysistuimon toimenpiteet
o i k e i s t o l a i s i a Ja s o v i t t e l e v i a aineksia
v a s t a a n . J o i t a o n vielä pesiytynyt k o m ­munistisessa
liUckeessä (JUekin, L o -
westonen J a Spectorin erottanainen
K o m i n t e r n i n Tpkrsta). Samoin a k ­t
U v i hyväksyy, tt. B u h a r U U n , G i U o w i n ,
S e r r a t i n j a ' H u m b e r t - D r o z i n vapauta
t a m i s e n T p k : n puhemiehistön jäse­nyydestä.
S o d a n v a a r a n kärjistyminen ^.sekä
s u o r a n a i s e n sodan uhka maailman
i m p e r i a l i s m i n taholta NeuvostoUittoa
k o h t a a n paljastavat demokraattis-pa-s
i f i s t i s e n aikakauden ulkokiUtaisen
l u o n t e e n . Joka kausi m u k a Jälleen o n
t u l l u t Euroopassa n.k. työväenpuolu­een
astuessa halUtusvaltaan E n g l a n ­n
i s s a Tämän kauden mielikuvitukseUI
suus- p a r h a i t e n näkyy niistä K i i n an
k e n r a a l i e n avoimista hyökkäyksistä
NeuvostolUttoa {Vastaan, Jotka^ovat k o ­k
o n a a n kansatnväliseh i m p e r i a l i s m in
Ja f a s c i s t i s e n sosialidemokratian y U y t -
tämiä.
S u o r a n a i s e n ^ s o d an uhatessa Neu­v
o s t o U i t t o a o n ehdottoman välttämä­töntä
l u j i t t a a : puolustuskuntoisuutta
j a k o h o t t a a sptilaaUista v o i m a a m a a -
U m a n ensimäisessä proletaarisessa v a l ­tiossa.
Tämän, vuoksi aktUvi k e h o i t t aa
k o k o puoluejärjestöä tUvistämään r i ­vinsä
entistä vankemmin N K P ( b ) :n
leniniläisen K ^ u s k o m i t ^ a n y m i ^ l -
l e talstelenuian maailman proletaa­r
i s e n vallankumouksen puolesta, N e u -
vbstolUtön t e o l l i s t u t t a m i s e n J a . s e n so­t
i l a a l l i s e n v o i m a n vahvistamisen puo­l
e s t a .
A k t U v i hyväksyy täydeUisesti X
täysistunnon pptöslauselman E^an-
Xlsää vaScasioita
MeUle o n i l m o i t e t t u , että Joku a i ka
s i t t e n s a a p u i tänne taasen pari .erUtoi-s
e m m i n kunnostautunutta valkaisijaa
Sievistä, Vanhankirkonkylästä, O. L .
nimeltään M a r t t i H i e t a l a j a S u l o ' R a n ­t
a l a , Olleet mukana Suomen sisällis­sodassa
v a l k o i s t e n p u o l e l l a j a ottaneet
osaa V i r o n Jä A u n u k s e n risöretkiUi
sekä myöhemmin toimmeet i n n o k k a i na
s u o j e l i o i n a — S. '
sainvällsen Punaisen päivän' johdosta.
A k t U v i k e h o i t t a a N K P ( b ) : n L e n i n g r a ­d
i n järjestöä sekä L e n i n g r a d i n k a i k k ia
työtätekeviä vastaamaan uhkaavaan
sojtaan v a l t a v a l l a mielenosoituksella Ja
NeuvöstoUiton ' ' ' t l i u b l u s t u s k u n t o l s u u d e ii
l u j i t t a m i s e l l a .
Eläköön K o m m u n i s t i n e n Intemat-s
i o n a l e l
Eläköön
•Eläköön
päivä!
K i i n a r i '• v a l l a h k u m o u s !
Kansainvälinen Punainen
Poirf Arthurin iiGtisia
Kesälomalla
sitä ovat täälläkin oUeet k a i k k i jotka
v a a n ovat voineet asiansa n i i n järjes­tää,
että ovat lomaUei päässeet, j a j o t ­k
u t Jatkavat tätä lomaansa edelleen­k
i n — toiset p a k o l l i s e s t i . Eikä tässä l o ­massa
nyt seUaisenaan mitään pahaa
olekatui, v a r s i n k a a n vapaaehtoisessa,
sillä työläUien o n a i n a sen v o i t o l la
minkä se omakseen saa. M u t t a k un
tämä loma ulotetaan työväen yhteis­t
o i m i n n a n alaUe, o t e t a a n lomaa koko-^
u k s i s t a j a m u i s t a järjestötehtävistä
n i i n siUoin t u n t u u , että tuo l o m a on
enemmän h a i t a k s i k u i n hyödyksi J a
n i i n "suoraUa t o i m i n n a U a " , i l m a n e-deltäpäin
käjrtyjä neuvotteluja Ja
kompromisseja, k u n tuo l o m a useam­massa
tapauksessa o n k i n h a n k i t t u n i in
se ktUtenkin k o i t u u itsensä l o m a n ot­t
a j a n vanhingoksi. SUtä y k s i n k e r t a i ­sesta
syystä että hän t u o n lomansa a -
v u l l a ei v o i k a v u t a pois työväenluo­k
a s t a , vaan jää edeUeenkin sUhen
r i i s t o n a l a i s e e n asemaan jossa hän oli
l o m a l l e lähtlessäänkin. Voipa käydä
n i i n k i n , että hän lomalta tullessaan
huomaa vastustajansa kiristäneen otet­t
a a n sUlä a i k a a k u n hän on oUut l o -
m a U a
L o m a a yleensä otetaan siUiä mielessä
että se virkistää j a tekee mahdcdU-seksi
koota v o i m i a edessä olevia pon­n
i s t e l u l a varten. J a Jos n y t oletetaan,
että nämä vihne aikoina m i e U v a l t a i -
sesti otetut lomat todella ovat lisäif
neet ottajiensa voimia Ja i n n o s t u s ta
t o i m i a yhteisen asiansa eteenpäin v i e ­m
i s e k s i , n i i n s i l l o i n myöskin' v o i t a i s i in
toivoa, että t u l e v a l l a t o i m i n n a l l a a i n a ­k
i n Jossain määrin v o i d a a n k o r v a t a se
nUtä näillä l o m i l l a o n menetetty.
NäytcimasniTa
o n yksi nUtä orgaaneja Joka myöskin
o n oUut kesälomalla. Väärinkäsitysten
välttämiseksi tulkoon k u i t e n k i n m a i ­n
i t t u a , että he ovat levähtäneet y h t e i ­sen
päätöksen perusteella, eivätkä siis
k u u l u nUlUn mieUvaltaisUn l o m a n o t l a -
j U n Joista ylempänä m a i n i t t i i n . K o ­m
e n d a n t t i e i kyllä joutanut ottamaan
Jomaa l a i n k a a n v a a n lähti h e t i loman
alussa k i i r e e n kaupaUa m u i l l e m a r k k i ­n
o i l l e , j o t e n n y t o n uusTnäytelmäseu-r
a n johtaja.
V a n h a tumcietti veteraani ViUe A i ­rola
Hän ön myöskin oUut kesälo­m
a l l a , j a a i n a k i n mikäU n o i n ehsisU-mäykseltä
voi päättää, o n l o m a h ä ­neen
vaikuttanut edullisesti. Tä3mnä
t o u h u a Ja s u o r a n a kuten sotamies
k o n s a n a a n hän m a r s s i johtokunnan
kokoukseen eUen iUaUa j a s a n o i , että
n y t se a l k a a . K a i n a l o s s a oU hänellä
n i p p u j a v i i t a t e n nUlUn sanoi, että
nämä on saataVa ulos heti j a näytel-mäseura
saatava kokoon, että pääs­tään
t o i m i n n a n a l k u u n . Eikä siUä h y ­vä,
että saadaan k a i k k i vanJfciat näyt-teUjät
v a l j a i s i i n , v a a n täytyy saada
vielä p a l j o n s e U a l s i a k l n J o t k a eivät e n ­n
e n ole t o i m i n t a a n ottaneet osaa, v a r ­s
i n k i n n u o r i a v o i m i a o n saatava lisää,
sen parempi mitä enempi.
Ottakaapas siis onkeenne tästä V U -
len alotteesta k a i k k i j o i l l a o n t a i p u ­m
u s t a j a h a l u a t o i m i a näyttäinöUä.
Näytelmäseura pitää kokouksensa Joka
t o i n e n keskiviikko, keUo 8 i l l a l l a , osas­t
o n h a a l i U a s U l o i n o n s o p i v a tilaisuus
lUttyä mukaan. J a k u n k e r r a n m u -
Iftiah tulette n i i n l u u l e m p a v a a n että
kyUä VUIe teidät s i t t e n menossa p i ­tää.
K u n lähemmin t i e d u s t e l i n V i U e n k a i ­nalossa
oUeen n i p u n sisältöä, n i i n se­l
i t t i hän että siinä o n y k s i parhaUa
työväen näytelmiä, sen n i m i o n " J ä r ­jestäjä
No. 14", J a sitä a l e t a a n h a r ­j
o i t t e l e m a a n nyt a i v a n h e t i . N U n että
se v o i d a a n esittää j o siinä työn päivän
s e u t u v i l l a , mahdoUisesti elokuun v i i ­meisen
päivän Utana, VUle s i i s alkoi
toimensa kuten a i n a k i n l o m a l t a t u l ­lut
nUes.
Saixaatt»
T o v e r i t a r Mrs. O t t o LaUie s a i r a s t ui
äkkiä viime s u n n u n t a i n a — elok. 11
p:nä — s i k s i pahoin, että hänessä oU
h e t i m i t e n toimitettava vaikeanlainen
leikkaus. Nyt k u u l u u hän j o olevan
t o i p u m a a n päin^ J o t e n , hyvällä syyllä
voimme vartoa hänen paranemistaan
RajakanpnnMen nntisia
Sncmalaiset työläiset täUä p a i k k a -
' k m i n a l l a
eivät s u u r i a k a a n väUtä mistään työ-läisten
kansaivälisistä tilaisuuksista.
O n sangen ikävää k u n suomalaiset a i ­n
a kunnioittavat kansankokouksia
poissaolollaan, joitakin harvoja l u ­kuunottamatta.
Ensimäinen päivä elo­k
u u t a oU järjestetty sadonvastaisla tai
vastalausekokouksia, j a k a n s a a o l i k in
suuri j o u i k o , ' m u t t a oUsi ne s u ^ i a l a i -
s e t k i n saaneet o l l a mukana, sUlk kyllä
se sota m e U i i n k i n koskee tavaUa t ai
toiseUa, vaUika sanottekm että " e i
meidän tarvitse mennä rintamaUe k un
emme ole k a n s a l a i s i a " . Emmehän m e
tiedä k u i n k a ne h e r r a t sen j u t un
m u o i k a a j a siltä v a r a l t a o n meidän
v a l m i s t u t t a v a jopa n i i n että eivät v o i ­si
o l l e n k a a n a l k a a ; meidän on koetet­t
a v a tehdä se mahdottomaksi vasta-lauseUla
j a näyttämällä joukkovoi­mamme.
Sen nähtyään porvarit pel­käävät
j a heidän hankkeensa jonkun
v e r r a n horjuu.
Beimat knkkaatamai
päätimme pitää 31 p. e l o k u u t a hyvän
o r k e s t e r i n soitoUa. SUlä k o h t a tulee
t a l v i j a saamme sulkea h a a l i m m e o--
vet moniksi t a l v l k u u k a u s i k s L Olem-^
me koko kesän koettaneet välttää y h ­teen
sattumia lähiympäristön osasto­j
e n kanssa j a s a m a a olemme koet­taneet
välttää tälläkin k e r t a a . L S h e m -
m i n näistä Utamista i l m o t e t a a n p a l ­k
a l l i s i s s a ilmoituksissa.
No n i i n , nalstoverit,
meidän sj^ystoimintamme alkaa taas
chjelmakokouksineen j a o p i n t o k e r h o i -
neen j a entäs se n y r k k i l e h t i sitten.
Terästäkäähän taas m u i s t i a n n e Ja t e -
rottakaa kyniänne. — H e n t o K ,
! nöVÄEN URHHLU
LISÄYKSENÄ
elok. 25 p : n k U p a i l u o h j e l m a a n . tulee
merkUä, että p o j i l l a , a l l e 18 v. tulee o -
lemaan samat ottelulajit k u i n n a i s U -
lalJin.
V - . j a u . - s e u r a Ho, T i m m i n s.
O. Rönkkö, sUiteerl.
Tulevaisuuden hen­gessä
NUnpä n y t k in
22 p. tätä kuuta työläiset yhtyvät
viettämään Sacco-Vanzetti juhlaa,
s u r u j u h l a a m a r t t y y r i e n muistoUe, ja
s a m a l l a tekemään selkoa sUtä, että
s a m a n l a i s i a tuomioita tehdään syyt-:
tömähti uudeUeen. O n parastaikaa
hirveä vääryys tekeiUä G a s t o n i a n l a k ­k
o l a i s i a k o h t a a n ; kolmatta kymmentä
t o v e r i a vartoo pitkäaikaista vankUa-r
a n g a i s t u s t a j a samaUa. a i k a 13 t y ö -
iäistä u h k a a sähkötuoU, vaan syystä,
että he o v a t Järjestyneitä työläisiJir J a
tekivät k a i k k e n s a työläisten eteen. Ja
l u u l t a v a s t i antavat vielä henkensä.
TyöläUien, toveri pysähdy hetkeksi o-m
a a n itseesi, oletko sinä mitään a n ­t
a n u t työväen luokalle, j a onko m i ­tään
mahdollisuutta tehdä mitään
näiden toverien eddksi joiden pään
iiäällä v a r j o s t a a kuoleman pUvet. V o i t ­han,
a i n a k i n Joukon lisäksi t u l l a tuona
määrättyiiä päivänä mielenosoitusko­koukseen,
joka pidetään Lansberry
puistossa Ottawa k a d u n varreUa keUo
U l a l l a Tule j a t u o tuttavasi, sU!ä
näilläkin kokouksUla o n s u u r i merkitys
työväen historiassa. S i t t e n i l l a l l a myö­hemmällä
o n t o i n e n kokous U k r a i n an
h a a l i U a , Joten o h tilaisuus tuUa k u m ­p
a a n vaan, t a i molempiUikin. T e e
mUikä v o i t ! — W — l a
Rosegrove, Ont.
: N a i s t e n kokous
oli Salon f a r m i U a t.k. 8 p. O n liauskä
s a n o a että taantumus ei ole keskuu­dessamme,
koska vanhemman^flth saa­v
u t t a n e e t k i n Jäsenemme saapuvat ko-kouksUn
pitkästä Järvimatkasta huo-
Umatta. N i i n innostus eläköön kes­kuudessamme
yhä edeUeen. Tieto on
t a i t o a j a tämän saamme joukkotoi-minnassa,
sUlä meiUä o n a m a Jotain
u u t t a j a oppimista t o i n e n toisistemmc.
Päätimme perustaa keskuuteemme
nyrkkUehden, j o h o n v o i p i k i r j o i t t a a i t ­se
k u k i n kykyjensä mukaan. Sen t o i ­m
i t t a j a k s i vaUttUn HUmä L o h i k o s k i.
P a i - U t a m a t
on kouluhaalUla t.k. 24 p . O n toivot­tavaa,
että naiset tuo p a i n tuUessaan.
P a i t myydään enimmän tarjoavalle.
T a n s s i a saa Otto Weijosen soitoUa.
Seuraava kokous on H i l t u s e n f a r -
miUe ensikuun 12 p.
Tietyöt
a l e t t i i n tänne pohjoispuoleUe Roimd
Lakea." Sitä olemme saaneet j o useita
vuosia vartoiUa tänne, — E . S .
Eräässä p i k k u k i r j a s s a a n (Aikakone)
k u v a a H . Wells kaukaisen t u l e v a i ­suuden
työläisen hirvittäväksi, muste­k
a l a n j a a p i n a n muotoiseksi m a a n p i n ­n
a n alla eläväksi elukaksi. Jota hän
nimittää morlokUcsi. T u o kammottava
tulevaisuudenkuva ei ole,, n i i n hauras
m i e l i k u v i t u k s e n tuote, k u i n enslhet-keUä
voi l u k i j a otaksua, vaan a j a t e l ­lessa
asiaa voi todeUakin yhtyä k i r ­j
o i t t a j a n ajatukseen. Eihän näet me­k
a n i s m i n j a k a p i t a l i s m i n o r j u u t t a m a l ­l
a työläiseUä ole edessään m u u k u in
m u u t t u m i n e n jonkinlaiseksi f y y s i U i -
seksi hirviöksi, jos sokeasti a l i s t u t a an
kiihtyvän koneeUistumisen alaisiksi.
Tämän o n H . G . Wells lausunut työ­läisistä,
m u t t a e i s u i n k a a n tule l u u l ­l
a , että ei-työläiset, siis r a h a m a b d in
edustajat kehittyvät hänen mielestään
sen paremmiksi. Päinvastoin hän e n ­n
u s t a a näiden käyvän huonommiksi
työläisiä, voimattomiksi, mitättömiksi,
v a i k k a tosin auringonvalon i h m i s i k s i,
j o i U a maailmassa ei ole enempää mer­kitystä
k u i n kedolla kasvavaUa k u -
k a U a
Nämä W e l l s l n rohkeat, kuvitelmat o -
vat tietysti otettavat siltä k a n n a l t a,
mUtä hän o n n e k i r j o i t t a n u t k i n , n i ­mittäin,
että n i i n t u l i s i tapahtumaan,
e l l e i työläiseUä p i i s i oUceutta r u u m U n -
sa kehittäiniseeri.. M u t t a nythän työ­läiseUä
tämä oikeus on, J a vjeläpä
määrätietoiseUa tOiminnaUakin koe­t
e t a a n syövyttää i h m i s k u n t a a n t i e t o i ­s
u u t t a r u u m i i U i s e n k u l t t u u r i n m e r k i t ­sevästä
voimasta fyysillistä r a p p e u t u ­m
i s t a vastaan.
M u t t a toiselta puolen kehittyvä t a -
IcudeUinen elämä koettaa mitä m o n i -
n a i s i m m U l a keinoiUa heikentää l U m u s -
k u i m a n r u u m i i l l i s t a kehitystä. K y s e e s ­sä
e l ole a i n o a s t a a n työväenluokka. J o ­k
a siitä toistaiseksi kärsU r a s k a i m ­m
i n , vaan itse t u o n taloudeUisen k U h -
keyden aiheuttaja, k a p i t a l i s m i n edus­t
a j i s t o . T o s i n t u n t u u sUtä että se m u ­kavuudessaan
voi kehittäytyä kor-|
k e i m p a a n r u u m i i l l i s e e n täydellisyyteen,
m u t t a lUinpä e l näytä asia olevan.
Tällä luokaUa o l i s i tUaisuus j a k a U i k i
mahdollisuudet käytettävänään r u u ­m
i i n s a kehittämisessä, mutta missä
nähdään surkastuneimpla olentoja
k u i n r a h a r u h t i n a i d e n lolstohuonelssa.
J a katseUessa veretöntä säätylälsnuo-risoa
tuntuu IkäänkuUi näkyisi h e i ­jastus
WeUsUi auringonihmisistä, j o t ­k
a tuulen puhaUuskin k a a t a a n u r i n.
Eikö ole oUenkafin ihme, että näin <m
asia. haluttomuudessaan minkäänlM-s
i i n p o n n i s t u k s i i n otetaan r u u m i i n l i i k ­keiden
palvelukseen mekaniset apiivä-
Uneet, joUoin itseUeen ilimlsruumiUIe
el jää m u u t a tehtävää k u i n säUyttää
sauraaloista sielua. J a n i i n tapahtuo
v i i m e i n , että loppumattomat nautinnot
tylsistävät ko'ko elämän seUalseksl,
No, 195 — igjUQ
v a O l a . K a t s o t a a n p a v a i n sUhen laok.
k a a n t a i t i c a xyhmäan. j o k a lyö lai»rti,
r u u m i i n s a tervehdyttämisen. n U n j ^ ?
dään a s l a aehrästL S i e l u l t a a n kxsa^i
l i s l m m a t . j a ei»narma£Uisimmat sh.
m i s e t löydetään aeltä. missä osat
l a i s k i m m a t j a enimmän mukavuoköa
r a k a s t a v a t . SieUä, tahaUisessa t o ^ ^
tomuudessa Ja l u o n n o t t o m i s s a namia-n
o i s s a versovat myrkyffiset hengen-sienet,
mitkä l o p u l t a Imevät uhreistaan
k a i k e n v o i m a n o m a a n varteensa.
R u u m U n Uikunnassa* o n Uimiskua-n
a n pelastus. J a k u n h y v i n ymmär'
rämme, ettei nykyisUlä traditsionäD^
v a r u s t e t t u h a l l i t s e v a l u o k k a voi ixa.
p u a elämäntavoistaan, koska se jtmri
n i i d e n puolesta taisteleekm, jää tn-l
o k s e k s i , että r u u m i i n l i i k u n n a s s a on
työväen,pelastus. Se v o i estää työT^en
t a a n t u m a s t a s e l l a i s i k s i pimeyden mor-l
o k e i k s l . Joista edellä o n m a i n i t t u , ja
se kehittää työväestä uuden ihmis-l
u o k a n , mikä voi sekä henkisellä että
fyysilliseUä voimaUa vapautua tabu-d
e l l i s e n h a r h a v i r r a n vaikutuksesta,
tuUakseen ssUaiseksi valokansaksi, j o .
k a hallitsee v o i m a a j a neroutta.
• W. H:ia
Nenvostoliitosta
S A D O N K O R J U U "GIGANnsSA-»
T s e l i n a s s a olevalla jättfläisrieuvos-t
o t U a l l a " G i g a n t " o n vUJankorjuu täy­dessä
käynnissä. S j ^ s - j a kevätvUjaa
k o r j a u s s u o r i t e t a a n 2;ssa vuorossa,
t e h d e n 1 0 - t u n t i s l a työpäiviä. K a i k H -
a a n työskentelee peUolUa 7.0Ö0 hen­keä.
400 J x a k t o r l a y j n ? k o n e U a Ensl-mälsen
Jcymmenen päivän aUjana oa
k o r j a t t u m e l k e i n kolmasosa kylvöistä
— 180.000 h a . alue. Pohjoiseen on
lähetet^ty J o Jähes s a t a vaunua vUjaa.
V i l j a o n hyvää l a a d u l t a a n j a säät
ovat suotuisat sadonkorjuuUe,
TEOLLISTUTTAMISPÄIVÄN V I E T TO
J A T K U V A K S I
S a r a t o v i n tehdas- j a työpaifckako-m
l t e a l n yleiskaupunkUalnen iamfe-r
e n s s i o n päättänsrt elokuun 6 p:n
yUdeh vuoden a i k a n a pitää teoliistut-tamlspälvänä.
K o n f e r e n s s i o n kehoUr
t a n u t alueen k a i k k i a työläisiä seuraa­m
a a n tätä esimerkkiä. S e n lisäksi te­k
i konferenssi ehdotuksen, että jou­l
u k u u n 25 p : n ä tehtäisiin töitä teoUis-t
u t t a m i s r a h a s t o n k a r t u t t a m i s e k s L E h ­dotus
t u l l a a n käsittelemään' Sarotovin
kaUdssa l a i t o k s i s s a.
TYÖLÄISET A V U S T A V AT
K O R J U U S S A
V I L J ^ .
T u l a s t a tiedotetaan, että kylvöjea
t U a sleUä o n täyslii tyydyttävä. Bius
o n y U k e s k i t a s o n , V U J a n k o r j u u o n a l -
j e t t u elokuun alkupäivinä. Ammatti-
U i t t o - , j a kunniapäällikkyysjärjestöt
ovat päättäneet v U a j n k o r j u u n ajaksi
lähettää maaseudulle 20 työläisforigää-dla.
N E U V O S T O L E B D I S T t f
Pottsville, Ont
S y k s y n merldi
a n t a a farmarUle kovan kiUreen, sUlä
vielä o n moneUa heUiätyöt kesken.
Eikähän täällä pohjoisessa voi j u u r i
m u u t a vUjeUä k u n heUiää j a perunaa,
sillä kesä on l y h y t j a kylmä.
entiseUeen.
Leivän hinta fcäioo
J o i t a k i n päiviä s i t t e n pitämässään
kokouksessa päättivät kaksoiskaupun-k
l e n leipomojen omistajat korottaa
leivän h U i t a a senöUä k a p p a l e e l t a . K o ­r
o t u k s e n seUtetään aUieutuvan vUjan
i U n n a n kohoamisesta. Entäs palkat,
minnekä päin ne a l k a v a t muuttele­m
a a n , v a i pyssrvätkö PnnnTI^ffn.
K a n p n n e i n valtuusto
j o k a Joku a i k a s i t t e n o U kovassa m a ­j
a n muutto touhussa, <m n y t t e m m in
päättänyt että k a u p u n g i n vUastoJa e i
t u l l a m u u t t a m a a n niinnekään n y k y l -
N n o r i s c A n i s s i t
Täällä PottsvUlessa oU pohjoisen
I r i l r i n ' n u o r l s o k u r s s i t ; n e kestivät n e l ­j
ä vUkköä.'Oppilaat ovat meimeet o -
miUe paUckaikunnUleen, tletoUieen ja
oppineen, näyttämään miten paljon
k u k i n o n Jaksanut aromentaa tietoja
näiden kesäkurssien aikana. Ehkäpä
näistäkUi kursseista o n J o t a l d n hyö­tyä
oUut, ettei opetus ole k u u l u n u t
kuuroUte korvUle. M u u t e n kesä o n oU
lut hyvin" k a u n i s koko kuresien ajan,
v a i k k a yöt h i u k a n kylmiä,
F i o n e e r d l l a oli kesäleiri myöskin
3 v i i k k o a tääUä PottsviUassa. He <
Uvat oikeUi kUttejä j a r e i p p a i ta
myöskin hsrvin o p i n h a l u i s i a.
meillä
Naisosaston t y % o k o as
oU 7 päivä elokuuta.
sestö paikastaan. T M o n omistajat ovat j v a U t t U n 'alustuSTn^laätJaköStei^S
^"^f^ }^0T>^6et vuokrankorotus'levaa naisten neuvottelukokouste
vaatunuksestaan. ^ten. «auusia vär­että
lopulta ihmisestä o n v a i n raunio
jälellä.
K a p i t a l i s m i aiheuttaa yhä kUvaam-m
a n taloudellisen hyörinän, - joka
syöksee h u r j a a v a u h t i a eteenpäin. K U -
re, ääretön k i i r e o n kaUcessa. R a h a -
maaUman koneisto käy n i U i täsmäUi-seUä
tarkkuudeUä, että sUmänräpäyk-set
ajasta ovat ennakolta määrätyt.
Ensinnä luodaan m a h d o l l i s i m m a n n o ­peat
kulkuvälineet, sitten m a h d o l l i ­s
i m m a n täydeUiset työkoneet, j a l o ­p
u l t a kytketään mmtoen nUhta n i in
kUnteästt. että tusMn hänen t a r v i t ­see
käyttää jäseniä enempää muuhun
Uikkumiseen k m n työhönkään. I h m i s ­ruumis
surkastuu. Ja tämän äärettö­män
menon a l k u u n p a n i j a joutuu sen
u h r i k s i Itse, koska mukavuudet jotka
ovat ruumUnvoUnan pahUnmat v i -
hoUlset, ovat heidän käsissään.
RuumUUista työtä tekevä väestö
v a l k k a k U i se t o i s e l l a tavaUa kärsii k o ­n
e e n kytkyessä, edustaa sentään U -
hasvoUnaa j a ruumUnlUkuntaa. J a ke-hittyköönpä
se tällaisten olojen v a l l i ­tessa
mlnkänäköiseksl tahansa, pysyy
kuitenkUi tosiasiana, että se säUyttää
ruunUUUsen voUnansa. Se ei pääse
velttoudenkaan v u o ^ i : r a p p e u t u m a an
s i t e n kuUi mukavuudet omaava k a -
p i t a a U n edustaja, vaan reippaana se
j a k r a a käsittää ruumUliisen kunnon
m e r k i t y k s e n Sanotaan, että s y n t i k y l -
^ rankaisee itsensä. J a n U n käy sm-
Ua tehtäessä fyysUUstä kuntoa Ss-taMi,
HuoUmattomuus ruumUn tervey­destä
vie sairauteen, j o k a yleisesti U i -
^ i s t a i n n a s s a merkitsee sen loppua,
m u t t a _huolenpito merkitsee t a i v ^
T?"^' sielua j a elämää.
t u S S s T ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ - ^ P P e u ^
suuden
NeuvostolUtoJssa p u h u t a a n kaikkiaan
140 kieltä. Niistä o n J o tähän asti
n e u v o s t o v a l l a n a i k a n a 60 kieltä saa­n
u t oman sanomalehdistönsä, - -
K u n koko m a a l i m a s s a o n 1,800 eti
kleltä,^ j a sanomalehtiä J u l k a i s t a a n a i ­n
o a s t a a n 142 kielellä, n i i n huomataan,
minkälaisiin, t u l o k s i i n neuvostovallan
k a n s a l l i s u u s p o U t U k k a o n j o lyhynä t a ­k
a n a lÄässyt.
K A R K O T U S A I K A P E D E N N E T Tr
NeuvostolUton T p . K K . o n v a h v i s t a ­n
u t karkotusasetuksen, j o t a sovelletaan
k a n s a n o l k e u k s i e n päätösten perusteel­la.
A i k a i s e m m i n oUeeseen karkotus-asetukseen
o n t e h t y v a r s i n huomatta­via
muutoksia. Niinpä esim. uuden
asetuksen m u k a a n v o i d a a n karkotuk­seen
lUttää pakkotyö, k u n aikaisem­massa
asetuksessa oU se kieUetty. T ä l ­l
a i s t a keinoa o n käytettävä sellaisiin
henkilöihin, jjotka yhteiskunnallisen
järjestyksen säUyttämiseksl j a työn
k a u t t a rankaisemiseksi o n välttämä­töntä
poistaa sUtä paikkakunnalta
missä o v a t ^ k a i s e m m l n oUeet. Tähän
s a a k k a oU k a r k o i t u s a U c a korkeintaan
5 vuotta, m u t t a n y t v o i d a a n syyUiset
k a r k o t t a a 3—10 vuoden ajaksi.
A S E I T A JÄ S 4 L A K U L J E T U S T A V A -
R A A K I I N A N K O N S U L IN
" A R K I S T O S S A "
K u n K i i n a n konsuU "oU lähdössä
pois B l a g o v e s h e n s k i s t a , n i i n "suoritet­t
i i n t u l U v i r a n p m a i s t e n t a h o l t a tämän
t a v a r o i d e n tarkastus. Tarkastuksessa
löydettiin t a v a r o i d e n j o u k o s t a huomat­t
a v a määrä aseita J a salakuljetettua
t a v a r a a . K o n s u l a a t i n arkistoksi n i ­mitetystä
p a k a a s i s t a löydettiin 42 e r i ­m
a l l i s t a kivääriä j a s u u r i ^määrä a m ­m
u k s i a . S a m o i n ö h löydetty salattua
u l k o m a a l a i s t a v a l u u t t a a , k u l t a h i e k k aa
20 SAuIaa, h o p e a t a y j n . T a v a r a t on
pidätetty.
ENTISYYDEN
KIROUS^
E i ä § s U r t o l a l s t a r i h a EL V .
K u l k i e s s a a n v i e n i ^ U a ' m a a l l a ^ ö -
v o l m a a n s a kauppaamassa saa boiasa
jos J o t a k i n . M U l o i n h u v i t t a v a a . taiBsän
v a k a v a m p a a . Useimmiten kuitenkin
i ^ i k a T a a . Seuraavassa tahdon kertoa
erään h a v i t t a v a m m a n l a a t u i s i s t a fcol^e-m
u k s l s t a n i — l y s t f f l i n e n t a v a U a a i i se­k
i n , k u i t e n k i n v a i n o m a l l a tavallaan.
M u u t a m a vuosi s i t t e n ollessani e-räässä
Cxatuinn m-nfarannilmn kaOr
p u n g l s s a työn etännässä, huomaäo,
että kaupungissa oU i l m o i t e t t u jnod
L o l i t a t i l a i l t a v a k s i urheilukUpaflut;
niiimiime«, kalkille o l i v a p a a ösanotto-oä-n
w rappautunel- ketis. ' * ^
onessa. m m asia e i ole p o h j a a ! OUn v a n h a k e n t t a u r h e f l n n hana»-