Vapaus, March 2, 1926

              Tiistaina^ maaliisskk.. 2 p;nä—Tnes., IMarch 2,1926 Nn^i>^
Iit-'.
^ VAPAUS
OWidin tooinalafaen ty ffaoes^
Hy Sudburyssa, Ont, Joka ttistai. torstai ja lansatid.
T o i m i t t a j a t :
a G. NEIL: ^ H. A. ROUVINEN. '
VAPAUS (£ibert7)
önly organ of Finnish Workers fai Canada. PalK
listod in Sndbnxy, Ont;, every Tnesday, Thnrsday and
Begistered at the Post Office Department, Ottawa,
•s seeondrclass mattcr.
TILAUSHINNAT:
Canadaan yksi vk. 14.00, pno^ vk. $2.25, kolme kk.
#1.60 ja yksi kk. 76c
Tfadysvaltoihin ja Suomeen, yks! "k. $6.60, puoli yk.
98.00 ja kolme kk. $1.76.
Tilauksia, joita ei )>eunu roba, ei tD.la lähettämään.
•paitsi aaamieBten.joilla on talcankset. i
Komissioni on viime vuodesta alkaen ahertanut asias*
sa.' Se on pitänyt avoimia kokouksia, joissa kaivoskapi-.
tajisteja j a -työläisiä on kuulusteltu todistajina ikään­kuin
missäkin tuomioistuimessa. Nyt ovat molemmat
sopijapuolet esittäneet lopullisen reformididotuksensa.
Kapitalisteilla' on sama palkanalennus- ja pitemmän
työajan ehdotus kuin minkä työläiset viimer vuonna
yksimielisesti hylkäsivät, r He vaativat lisäksi sopimus^
ten tekoa^ piirittäin eikä koko maata käsittävästi, kuten
tähän asti. Lisäksi vaaditaan alempia rahtikustanntdc-
L. W. 1. unio ja Kant-munistipuolue
Tarkotus on nyt tässä, L. W.. J.
nnion edustajakokouksen lähestyes­sä,
käatellä.erään unio-osaston täs-
ILMOITUSHINNAT VAPAUDESSA:
Naimailmotnkset $1.00 kerta, $2.00 kaksi' kertaa.
Avioliittöonmenoilmotukset 60c palstatuuma.
Nimennoutosihnotukset 60c kerta, $1.00 3 kertaa.
Syntymäilmotuksct $1.00 kerta, $2.00 3 kertaa.
Avioieroilmotukset $2.00 kerta, $3.00 kaksi kertaa.
V vKuoldiuanilmotokset $2-00 kerta, $60c lisämaksu
«UtOBlauseelta tai muistovärssyltä.
^ ; fl^ ja osoteilmotukset 60c kerta, $1.00
kofanekertaa.
vTilapäisilmottajien ja ilmotosakenttuorien on, vaa­dittaessa,
lähetettävä ilmotushinta etukäteen.
: Tiistain lehteen aijotnt ilmoitukset pitää olla kont<
torissa lauantaina, torstain lehteen tiistaina ja lauantain
jenteen torstaina kello 8.
General ad,veivtising rates 76c per col. inch. Mi-olmum
cbarge for, single insertion 75c. The Vapaus
b tbe best advertlsing medium- among the Finnish
Feople in Canada.'
tä asiasta' laatimaa alustusta. Asia
sia, mikä taas ei ole mahdollista laskematta rautatieläisr j on mielestäni siksi tärkeä, että se
ten j a kuletustyoläistcn palkkoja. '\ sietää saada laajempien joukkojen
. {huomion puoleensa.
Työläisillä taas on laajaperäinen suunnitelmansa, fo-1. Mainittu nnio-osasto on kysymyk-ka
on mitä kiintoisin muidenkin maiden työläisiin häh-f sestä tullut^: siihen käsitykseen, että
den. He nimittäin toteavat, että vain hiilikaivosten jokaisen unioon liittyvän henkilön
kansallistuttaminen saattaa tehdä mahdolliseksi tuotanto- ^»»"'«^ myös Kommumstipao-
: j , 1 1 1 1 . n- j . V . lueeseen. Asian tahan paatokseen
laitosten uudelleenmuokkauksen ja teollisuuden johta-l . ^ ^ j ^ ^ ^^^^^^ \:,^x,\nyxt alus-misen
siitä toivottomuudÄta, mihin yksityisomistus on tuksen ja velvottanut edustajansa
sen vienyt. Teollisuuden kaikki voimalähteet on syste-l viemään kysymystä eteenpäin.
misoitava. Hiili Ja sähkö on kytkettävä toisiinsa siten, 1 Kun katsomme, kysymystä noin
että hiiltä käytetään sähkövoiman hankkimiseksi j a tä- vain yleissilmäyksellä, nun näyttää
ten joudutetaan koko. teollisuuden uusaikaistuttamista.se jotenkin oikealta, ja kauniilta
fT"a ma" .t ulI-i si• ratkaisem-j.''a'•a-'•n• ••hL'i-fi"l''i''ip^u"'^l an. fK ysyAm,.y s e•i- olIe l^so^i^njn^a.h^tja^a^ ^kjo^rjv^i^ss^a. ^k^u^u^l.l a .-^t^a^m^m^o^i^-
tärkeä ainoastaan suunnitelmallisuutta puuttuvalle Lng- tyminen. Paperilla näyttää ehdotus
lännin kaivosteollisuudelle, vaan merkitsee se teknillis- kauniilta, mutta kuinkahan lie käy­tä
mullistusta, jolla on merkityksensä koko maailman­taloudelle.
Vapauden konttori ja toimitus: Liberty Bldg Lome
B t Puhelin 1038. Postioaote: Box Q9, Sndbury, Ont.
; Jo» ette rail'^ln tahansa saa vastausta ensimaiseen
fctajeeaeenne, kirjoittakaa, uudelleen liikkeenhoitaja.i
penoonallfsella nin.-ellä.
J , V. KAN/?4ST0, LilkkeenhoitniA
Aateliset verottavat kaivosteollisuutta
Hiilikomissionin istunnossa tuli esiin monia merkilli­siä
asioita. Todistajina kuultiin m.m. joukko aatelis­miehiä,
j o i l l a oli vahaiset tulonsa hiilikaivoksista, sen jvälcsyttäisiin,- niin mitä se saisi ai-vuoksi,
että maapohja kuului yhden tai toisen säännök- kaan? Ensinnäkin jäisi suuri osa
tännön laita? Mehän elämme nyt
ajassa, jolloin-meidän täytyy ottaa
huomioon aina: käytännöllisin menet-telsrtapa,
.menettelytapa, jolla par­haiden
voimme viedä taisteluamme
eteenpäin.
Jos siis yllämainittu alustus hy-
Engrlänti suurien yhteiskuiinallisteii
taistelujen vaiheilla
Englanti on nykyaikaisen kapitalismin kotimaa. Tääl
; ; I ä mursi teollinen vallankumous ensiksi
koko muulle maailmalle, mitä valtaisia vastakohtia ka-
^pitalismi loihtii esHn.^ Juuri juurtajaksaisten uuskapi-talistisen
Englannin tutkimusten perusteella Marx ja
Engels vetivät kapitalismin historiallisen prespektiivin
maailman mittakaavassa ja totesivat, että kapitalismi,
Lukana siitä, että olisi mikään ikuinen laitos, kantoi
päinvastoin kuolinmerkkiä^^ syntyessään. Kapitalismi
; ei v » n vienyt maailmaa kappaleeni matkaa eteenpäin,
vaaii myös kypsyttyään tekee itsensä yhä enemmän ja
r enem^ lopuksi menemään nu­rin
taistelussa esiinryntäSvää työväenluokkaa ja sitä
ke^näi^yshenkeä .vastaan, minkä tämä luokka tuo his*
toriaan. >-, ' , , .
Luonteenomaista on niinikään» että juuri Englanti on
nykyisin ayvällekäyvän taloudellisen kriisin näyttämö-
• nä« mikä on <• todistuksena kapitalismin rappiosta sen
omassa emämaassa- Tässä Europan vanhimmassa kult­tuurimaassa
on kapitalismin ja työväenluokan välillä
^ käyty vuosikausien kamppailua itse yhteiskunnan voi-
; malähtäestä, Englaimin ylivallan pohjasta, nimittäin
hiilestä. Juuri tämä kamppailu «n näihin aikoihin käy
r nyt kriitilliseksi ja juuiitamän^t^
poliittinen kehitys ei ainoastaan Englannissa, vaan myös
varsin suuressa määrin muualla maailmassa.
Nyhyaikainen tekniikka tekee hiUen tarpeettomaksi
,^ Viune vuosien aikana on liiilen maailmanvaha, mille
Englannin voima oikeastaan perustuu, järkkynyt juu
riaan myöten. Tekniikan nopea edistys on tekemässä
:-tarpeettomiksi ne voimalähteet, jotka k a p i t a l i ^^
. taan noustessa olivat sen a j a o, nimittäin hiili. Nyky­aikainen
t ^ i i k k a on löytänyt uusia ja ehtymättömiä
voimalähteitä öljyssä ja eritotenkin ^kössä. Sen vuok
si vallitsee kriisi kaikissa hiiltatuoltavissa maissa ja
eritotei^n Englannissa, minkä hiiliteollisuus on taka-
: pajuinen, eikä millään tavoin kykenevä ryhtymään va­kavaan
taisteluun ^ j y ä ja sähkövoimaa sekä maata
vastaan, missä tekniikka on saavuttanut korkeimman
kehityksensä, nimittäin Amerikaa vastaan.
lEnglannbsa on hiilipula jadcuvaa laatua. Sodan jäl­keen,
jolloin porvarisluokka vapisi pienimmäst^n
työläisten vallankumodksellisen tahdon vihjauksesta»
ratkaistiin kysymys kaivosten kansallistuttamisesta si­ten,
että komissioni totesi kansallistuttamisen ainoana
pelastustienä kriisistä. Mutta tämä erinoinainen ehdo­tus
tehtiin vain paperilla. Heti kohta, kun vallanku­mouksellinen
laine laantui ja porvarisluokka kykeni toi­mimaan
ilman pelkoa ja vavistusta, tuli kelloon toinen
ääni. Englannin kaivostyöläiset kamppailivat epätoivon
rtaistelua palkkain poljentaa ja muita asemansa huo­nonnuksia
vastaan. Heidän taistelunsa olisi saattanut
^johtaa voittoon, jos liitto rautatieläisten j a kuletustyö-läisten
kanssa olisi kestänyt. Mutta reformistien pe.-
toksen johdosta hajosi tämä kolmiliitlo huhtikuussa
1921, mikä päivä sittemmin sai nimekseen mtuta per-
/ontot. Kaivostyöläisille tällöin pakotettu sopimus päät­tyi
heinäkuussa 1925. Tällöin osotlautuivat kaikki neu­vottelut
tuloksettomiksi ja maa näytti olevan vakavan
kriisin edessä.
Rahallisia tukea kaivostenomistajUle— todistus kapita­lismin,
heikkoudesta
Työnostajat vaativat palkkain alentamista ja työajan
pidentämistä. . Työläiset vaativat kaivosteollisuudelle
yhteiskunnallista johtoa ja kontrollia. Tällöin suostui
,Baldwinin hallitus kompromissiin, mikä osotti koko
maailmalle Englannin kapitalismin heikkouden. Tais­telua
välttääkseen piti hallitus parhaimpana rahallisen
tuen myöntämistä kapitalisteille- Lisäksi asetettiin uusi
faiilikomissioni, joka käsitti neljä «puolueetonta tuoma­ria
», minkä.tehtävänä oli faiiliteollisuuden tulevaisuu-
Atn' politiffliDiEn, ^Englannissa.
kaan, huolimatta siitä,: omaavatko he
kommunistisen - maailmankatsomuk­sen
tai eivät; Taloudelliset järjes-tömmehän
meidän on muodostettava
aivan - kuin kouluiksi, joissa vähem-män
tietoisille vähitellen selitetään
kommuniKtisia taistelutapoja. Kom­munistipuolueen:
jäsenien, jotka sitä
varten on komennettu' unioibip, tu4
lee niissä toiminnallaan osottaa, et­tä
he todalla ovat niitä, jotka tais^
televat työväenluokan ,etujen, puoles­ta,
eikä yksityisetujensa 'puolesta.
Samalla tulee heidän myös -tehdä:
selvälcsi Kommunistipuolueen peri-^
aatteita ja-valvoa, että toiminta su­juu
näiden mukaan. Käsitykseni
mokaan tulee siis unioiden olla' ai­van
kuin . astinlautana puolueeseen
liittyjille, eikä päinvastoin puolueen
unioon liittyjille.
Meidän ei tule erottautua joukois­ta,
vaan pyrkiä heidän keskuuteen­sa.
Ainoastaan tätä menettelytapaa
noudattaen voimme; toivoa suurien
joukkojen kannatusta siUoln^ kun
joudumme ratkaisevaan otteluun.
Jos tällä taas on ollut tarkotus
vahvistaa puoluetta, niin on sitten,
kin jouduttu harhaan: Puolueemme-han
tulee etupäässä olla kokoonpan­tu
aineksista, jotka myös ovat sel­villä
sen ohjelmasta ja myös omak­suvat
sen. Sen tulee olla läpeensä
luotettavaa, jotta se ratkaisevana
hetkenä olisi täysin kykenevä aset­tumaan
jouldcojen johtoon. (Jos taas
pakkokeinoilla saisimme joukkomme
suureksi, olisimme vain sillä heikon-tanut
voimaamme. Horjuvat ainek­set
pääsisivät tällöin vaikuttamaan
puolueen sisällä ja voisi se joissain
tilanteissa käydä hyvinkin kalliiksi;
nykyinen historiahan on sen mones­ti
näyttänyt.
Älkäämme siis ryhtykö ajamaan
joukkoja puolueeseen, vaan hankki­kaamme
niiden myötätunto osotta-maila,
että ainoastaan Kommunisti­puolue
>.9n se puolue, joka taistelee
heidänkin etujensa; puolesta. . SitÄ
mukaa, kun joukot tulevat tietol
sen mukaan heille. Näitä menoja aatelismiehille kut- «"io»™® JSsenistä sen ulkopuolelle.
s„,aa„ royal.i«-eiI.i ja painava, »e ,a*aas,i ^^'^^^^'t^^S^''^^Te^Z
teollisuutta. gjuä vaikka joukkomme olisi kuin-
Niinpä ilmotti Northumberiannin herttua, minkä « o i - ^ f .*!f}°»^»
I l . i - t . " • i a . 1 1. a." u" 1 1 " 1 - yksmaan, ilman suurien, joskohta
keudet» ovat lahtosin 13-sataluvulta, etta hänellä oh p^jj^yg^gy vielä epävarmojen, jouk-
75,000 puntaa vuosittaisia tuloja maillaan sijaitsevista jcojen tiikeä. Heikko, jos ei aivan
kaivoksista* Se tekee 200 puntaa päivässä eli yhtä pai- mitätön tekijä taloudellisella taiste-jo
kuin mitä 440 kaivostyöläistä ansaitsee epäinhimilli- lutantereella; Toiseksi vapanttaisi
sellä orjauurastuksella maan alla. Multa tämä herttua W .^jj^^ . . , \ rti- • - . t a järjestämistyösta, silla velvottaa-ei
ollut ainoa eika eniten rosvoava. Oh monia muita, L ^ ^ Kommunistipuolue jäsenensä
jotka ansaitsivat paljoa enemmän., ilman, että heillä j kuulumaan työalansa unioihin, jo-oli
pienintäkään aavistusta kaivosteollisuudesta. ten uniomme; kasvu kokonaan jäisi
Iriippumaan puolueen voimistumises-
Koko maailma seuraa jännitetyllä tarkkaavaisuudella ta.
kehitystä Englannissa. Hiilikomissioni ^ n nyt päättä- Tuommoisen päätöksen teko unios-nyt
työnsä ja Baldwinin hallitus ja parlamentti tulee ha™"^ ."'J^^jj^^^^^l''""^^^"
määrittelemään kantansa komi^ioniÄ kertcmiuksensuh^ ^^^^^^^^^ kudinkin Vjou"
teen. Hiiliteollisuus elää nykyisin valtion vahaisen Uujgi heti pökerryksiin ja menettäisi
avustuksen turvin, mikä avustu»^ lisää^roja j a rasittaa kaiken merkityksensä,
talouseläiriää. Toukokuussa loppuu sopimus ja siihen 1 Näyttää siltä kuin ajustuksen laa?
mennessä on pulnia selvitettävä. Muutoin syntyy kamp- tijat eivät olisi vähääkään tietoisia
pailu, vieläpä sellainen, ettei moista ole ennen nähty unionistisgn lukkeen tarkotusperistä,
EnglannUsa P<,„ari*>oMca v . r _ k-"".->i,S^- f^» ^^S!
omaisestt. Perustaa nJdcun- ja fascistikaarleja J-n-e- p„olueen päätokpiä unioihin kuulu-
\it a. M " i - a . » . a — Tl/r- »»iseata. Eikö öle niin, että jos me
Mutta työläiset varustautuvat nimikään. Missaan L^jj^^^^g ^^i^^^^nigeUa ^ g i j^ jotain
maassa^ei ole käyty kamppailua ammatillisesta ehey- gaada aikaan, hiin täytyy meidän
destä sellaisella tarmolla kuin Englannissa. Englan-} yrittää vetää kaikki työläiset mu­nin
työväenluokka käy läpi jyrkentymisprosessia, mikä
johtuu siitä, että Englanti on menettämässä maailman i • •• 7 * 7
ylivaltansa ja sen kapitalismi lahoamassa. Re^onnis^ni i V ^ / 2 j P Ä / / 2 ^ ^ / 2 / 2 ^ / 2 CtlCVS"
j a yhteistyöpolitiikka kapitalismin kanssa on pakotettu!-^ % y gM
Hellittämään otettaan maan työväenluokasta' Joudu­taan
^verkkaan, mutta varmasti jääväämättömän luokka?
taistelun tielle. Englannissa suoritetaan enneinmin. tai
myöhemmin suuri taistelu^^ j a koko maailman työväen­luokan
elinehdot edellyttävät, että Englannin työläiset
voittavat.
jäiiestämiseksi kapitaalin offensii4
via vastaan, näyttää j a tulee, edel|
4een näyttämään :ml8^ - määrin joh-.
donmukaisen luokkataistelun .tahto
OU' saanut: jalan^jaa suurten työ^
tatekeväin joukkojen keskuudessa-
-Balkanilla, Paolassa.
ja; muissa. poliisidemokraattisissa
maissa koetetaan ammatillisen liik.;
keen eheyttä estää raaoilla ohrana^
hyökkäyksinä, jonkkovangitsemisilla'
ja^ reformistien yhteisrintamalla oh­ranan
kanss^.
Rnotsin
ammatillista eheyttä kannattavilla
työläisillä oli puolestaan äskettäin
kaikesta päättäen hedelmällinen
eheyskonferenssinsa. Miten paljon
painoa sille pantiin reformistien lei­rissä,
näkyy sos.-dem. lehtienvpar-jaustulvasta
ylipäänsä ja eritoten­kin
erään so8.-dem. maaseutulehden
provokaattorisesta esiintymisestä,
kun kehotti työnantajia erottamaan
^Göteborgin konferenssiin osaaotta-neet
työläiset!
< Edellä esitetyistä ja Inkemattor
mistä muista tosiasioista käy. täten
selville, että eheysajatns on kasva­massa
talo-ndellisen kriisin : kanssa
rinnan, ja että vainot eivät> voi tätä
kasvua estää, vaan korkeintaan an­taa
yhteisrintamalle uusia niuotoja.
Me. olemme saaneet ^IntemaamJt :1
*ess" Corres^ndence"-lchdela^^' I
jeitä, joissa tiedotetaan, että
tilaajat, jotka ovat lähettän^^
laoksensa paolueeai päämajan W
ta, ovat pitkäÄ aiiaa oHeet audiitr "1
matta tilauksiaanJ Lehti on ^ ']
erittäin armollinen näitä tjfeJ.,;]
kohtaan. "Inprecotr"'on nyt tieSJ
tanut, että se on pakotettu keskevt.
Puolueen virallisia
tiedonantoja
Pariisin Kommuunin
muistojuhla
Maaliskuun 18 päivä on tärkeä
merkkipäivä työväenliikkeen .histo­riassa.
Tänä päivänä 1871 muodos.
tettiin Pariisin ä[ommuuni. Kom
muuni oli lyhytaikainen. Porvaristo
tuhosi kostonvimmassaan '~—"
sik*^,' voimme kutsua heitä puoluee-seep.
.
Älkäämme giis antako uniollem-me
tätä ehdotettua kuoliniskua, vaan
kerätkäämme kaikki ^.työalamme työ-
Iäiset siihen, yhdeksi vahvaksi rin­tamaksi.
Ei hajottaminen, vaan yhteisen
taistelurintaman luominen, olkoon,
yhtenä tärkeimpänä työnämme.
Union jäsen.
liike kasvaa
Amsterdamilaisten luihut metodit
Miten Veiiäjän ammatiliittoja boikoteerataan
Taloudellisen ^ kriisui ^ kärjistyessä
kasvaa joukkojen keskuudessa eheys-tahto.
Se murtaa tiensä kaikkien
reformististen kaiteiden puhki, ja
varsinkin viime viikot ovat todis-tusrikkaita
eheysajatuksen lujittumi­sesta.
Ei nimittäin ole kysymys vä­hemmästä
kuin kansallisesta liik­keestä.
Tshekkoslovakiassa
i päättyi tammik. 29 p mä luokkatais-
Venäjän metallityöläisliitolla oli' syksyllä kongressin­sa,
mihin o l i kutsuttu eri maiden metallityöläisliittoja*
Kuten tunnettua, koettavat reformistiset ammattiyhdis­tysjohtajat
eristää venäläiset liitot ja turvautuvat tässäi telun pohjalla toimivain ammatti-taikotuksessa
mihin keinoihin tahansa. Tämä ilmenee 1 y*»*^stysten konferenssij joka omak-loistavalla
tavalla m.m. kirjelmästä, minkä Metallityö-'^" Kominternin ja Profihternin
läisintemationale lähetti lokakuussa eri maiden metalli-työläisliitoille.
Kirjelmän sisällys oli seuraava:
Bern, lokakuun 13 p:nä 192^
Kansallisille. järjestöille.
den kantiattajain keskittäjinä erito­ten
;.ammatllliäen liikkeen reforrois-tisissa
kansallisissa ja kansainvälisis­sä
järjestöissä. .
"'..'..'..Japanissa ...
on niinikään äskettäin pidetty **va-semmlstoammattiyhdistysten
kon-
^ e s s i " ; ja on se ottanut päämää-.^^^ kehottaa muitakin piirejä ja
propageraman eheyslinjan. Xun ote­taan
lukuun tshekkoslovakialaisen
ammattiyhdistysliikkeen hajanaisuus
ja puolue-erimielisyydet • maassa, on
tällä päätöksellä suuri merkityksen­sä.
Tämä on sitä ilmeisempää, kun
T 'J T l — • tr ..... Ireformistisissa ammattiyhdistyksissä
Toverit. Joku paiva sitten saimme me Venajan m e - k n tämän lisäksi havaittavissa vaka-tallityöläisliiton
keskuskomitealta kutsun saapua sen vaa vasemmistumista. Tämä kävi
kongressiin marrask. 17 p:nä Moskovassa. Mikäli varsin selvästi ilmi viime parlament-olemme
saaneet tietoomme,'ovat kaikkien maiden me- *'^°^^®'^^» Joissa kommunistit sai-,
tallityöläisliitot todennäköisesti saaneet samanlaisenP'**"*^^^^ ^ miljoonan ääntä, vaikka
I,. A/' •! I a • ..puolueessa ja punaisissa ammatti-kutsun.
Vaikka yksityisten järjestönä asiana onkin yhdjg^ykgig^ä ei ole jäseniä paljon
paattaa, missä kongresseissa haluavat vierailla, tahdom- päälle 300,000. Köyhät^alonpojat
me me kuitenkin tuoda esiin, että niin kauan» kun ve- antoivat tietysti kommunisteille maa­nalaisen
liiton yhtyminen meidän järjestöömme ei ole n^*y" P^^^^senttimäärän ääniä, mutta
opullisesti ratkaistu, ei Moskovan kongressiin ole läh^ "^"^ reformististen am-dettävä
mattiyhdistysläisten piireistä valtai-sen
määrän ääniä.,
Tätä tulee venäläinen liitto j a erillään olevat järjes­töt
epäilemättä käyttämään mielenosotuskeinona jär­jestömme
päätöstä vastaan. Tällainen agitatsioni joh-1 murianeet sosla-taisi
ei toivottaviin vastakohtaisuuksiin ja vaikuttaisi S^äin'''?^? •'i"*-'^^ u- 11- a - »* . j - - a a. I - -i... "Jarjcston johtajat, jotka viela joi.
vahingollisesti. Meidän mtemationalemme ja venalai- fakin viikkoja sitten eivät ajateUcct
sen Hiton välillä ei tätä nykyä ole mitään organisatoris- mitään sellaista kuin ent. ruhtinas­ta
suhdetta, ja on meidän liittomme ja keskuskomiteam-> maatilain ja linnain sosialisoi-me
näatoksia kiinnioir«.ftnvn mista, vielä vähemmän olivat taipu­vaisia
ottamaan osaa kommunistien
Tervehtien
Saksassa
Konrad Ilg.
Kansainvälinen metallityöläisliitto.
Edelläoleva kirjelmä on erittäin kuvaava reformistis­ten
johtajain «eheys;^-tahdolIe, j a tuottaa tällainen j u l ­kea
taistelu Venäjän ammatillista liikettä vastaan por­vareille
epäilemättä syvää nautintoa.
räkseen Japanin hajanaisen amma­tillisen
liikkeen kiteyttämisen. Ja­panilaiset
työläiset, ovat taisteluissa
«aamainsa kokemusten kautta tul­leet
vakuutetuiksi tiukasti yhteenlii.
tetyn ia yhtenäisen järjestön ehdot­tomasta
välttämättömyydestä. Ha­jottavat
äänet, joita vielä äskettäin
kuultiin Japanin r ammattiyhdistys­liikkeen
vasemmistopiireissä, - ovat
vaienneet kokonaan.
Ranskasta .
hajanaisuuden klassillisessa maassa,
kasvaa sielläkin reformististen am-mattiyhdistysläisten
keskuudessa
eheyden ja taisteluyhteisyyden'tah­to.
Vaikka reformistien ammatti­järjestö
ja siihen yhtsnieet liitot
hylkäävät yhteisrintaman punaisen
ammattijärjestön ja liittojen kans­sa,
luontuu eri suuntaa olevain am­mattiyhdistysten
välinen yhteisrin­tama
itsestään taloudellisista paran­nuksista
käytävissä paikallisissa
kamppailuissa. Täten nähdään, et­tä
Ranskassakin, missä on omat eri.
koisvaikeutensa ja missä ensin on
voitettava organisatorinen hajanai­suus,
että täälläkin alkaa eheystahto
voittaa kaikki esteet.
Englannissa.
yhteisrintamaan asiassa, ovat olleet
joukkojen painostuksesta pakotettu-taas,.
missä ammattiyhdistysliike on
talpu- yhtenäinen, saa taistelu eheydestä
kaikkien voimien yhteenliittämisen
ja joukkojen mobUisoiipisen luon-teen
edessäolevain jöukkotoiminto-^
ja taipumaan niin toiseen kuin toi-. jen varalta. Englannin porvariston
seenkin. Saksan ammatillisessa Hik-1 vase;pm;stoliikkeiden kuristamisyri-keessä
on kasvamassa luokkataiste-{ tys tuotti aivan "vastakkaisen tulok-lunjaine
yhteisrintaman pohjalla, j sen: hallitus ja reformistit ovat voi-
Yhtä hyvin Saksassa kuin Tshek­koslovakiassa
o Vat' Neuvosto-Venä­jällä
vierailleet tyoväenvaltunrinin.
nat suorittaneet suurta, osaa ehey-mattomia,
työläisten ryhmittyminen
vasemmistoliikkeiden ympärille, sa­moin
kuin maaliskuussa pidettävä
toimintakonferenssl puolustuksen
verisessä
teurastuksessa kymmeniätuhansia
työläisiä, jotka olivat uskaltaneet
uhmata sen valtaa.
' Kaikkien puolueen yksiköiden tu­lee
valmistautua juhlimaan /tämän
Pariisin työläisten urhean teon joh­dosta,
ijonka tapauksista me; voim­me
ottaa oppia._.
Puolueen Agitprop-jaosto tulee he­timiten
jakamaan ainehistoa muisto­juhlissa
esiintyvien puhujien opas­tamiseksi.
Puolueen yksiköiden tulee ryhtyä
järjestämään näitä muistojuhlia, tar-kotuksella,
että niin monet työläi­set
kuin-mahdollistay saataisiin otta­maan-
osaa niihin ja saisivat tiedon
niistä tärkeistä opetuksista, joita on
saatu Pariisin Kommuunin kokemuk­sien
johdosta, ja joista on hy^Jtyä
koko kansaiiiväliselle työväenluokal­le
taistelussaan vapautuakseen ka-pitalistiluokan
riistosta ja sorrosta.
SEITSEMÄNNEN PIIRIN PÄÄTÖS
SELOSTAA TEOLLISTA JA
POLIITTISTA TOIMINTAA ;
Seitsemännessäpiirissä on, tehty
päätös, jota muutkin piiri-, ja .kaa
punkikomiteat voisivat: mainiosti
noudattaa. Se edellyttää, että ai­nakin
- kerran kuukaudessa lähete
tään puolueen toimeenpanevalle
keskuskomitealle kirje, jbssa käsi­tellään
piirin työväenliildceessä sat­tuneita
teollisia ja poliittisia ta­pahtumia.
Se: on arvokkaana apu­na
toimeenpa keskuskomitealle, jo-tämään
lehden lähettämisen k a i ^ f
niaie tilaajille, jotia eivät ole
distaneet tilauksiaaii. Kehotaaae'
kaiklda tilaajia ottamaan tämän vii "
TOtuksen huomioonsaa ^ -Jos he hai "1
luavat uudistaa, niin; lähettäkööt fj. .1
laaksonsa. EUeivät; niin. Ihnottal
koot siitä puolueen, virastoon, jos
tilaus on tapahtunut sen kantta,'
Työväenluokan julkafsuUe on mah- ^
dotonta maksutta lähettää sellajsta
arvokasta lehteä. "Inprecorrin" ti-lausmaksu
on kolme pollaria paofel.
ta ja kuusi dollaria koko vuodelta
Tämä on viimeinen huomautus
tä asiasta. ' 1
i i
PUOLUEEN SUOMENKIELISET
SÄÄNNÖT
.' ••"'.' :-r-''^^^'ys>-A
Näitä sääntöjä on niy-t saapnnBt
kirjapainosta. Niitä lähetetään osas­toille'
niiden jäsenmääräin perusteel­la,
josta niitä velotetaan samafisa t
suhteessa. Tai sitten voivat pnohi:^
een yksiköt: niitä, myöskin tilata ha- '
luamansa määrän. Tilatos on tet
tävä heti.. Sääntöjen hinta <jn 5^:
senttiä. . .1
CANADAN TYÖVÄENPUOLUEEN
KONVENTSIONIt
Canadan Työväenpuolueen Alber-tan
ja.Ontarion jaostot pitävät vuo-i
tuiset konveritsioninsa pitkänäper­jantaina
2 -p:nä huhtikuuta kumpi,
kin erikseen Edmontonissa 'ja Lon- -
donissa. Ne~ puoluetoverit, jotka
joutuvat edustajiksi näihin konvent-- -'-
sioneihin, ilmottakoot siitä: näiden '
kaupunkien puolueyksiköille tai piK v
rikomitealle. Tämä sen vuoksi, että •
voitaisiin hankkia majotus edusta­jille,
mikä • myös siten helpottaisi
paikallisen majotuskcmitean ' työtä 1
edustajien majottamisessa.
PUOLUEEN TOIMITSIJAT JA
NÄMÄ TIEDONANNOT
, Puolueen toimitsijain . tule^ käsi­tellä
näitä tiedonantoja virallisina,
olkootpa ne laadultaan ohjeita, il-motuksia
tai kehotuksia,* Täten väl­tytään
kiertokirjeiden julkasemisesta
puoluetta koskevissa kaikenlaatuisia..;
ta asioista. , Ottakaa tavaksenne la-,
kea: nämä tiedonannot joka viikko.
Siitä on hyötyä-kaikissa asioissa.
Piirien ryirallisia
tiedonantoja
yksiköitä seuraamaan tätä esimerk.
kiä. Ensimäinen selostus, joka kä­sitteli
tapahtumia'ja tilannetta pii­rin
ammattiyhdistysliiklceessä, oli
täynnä käytännöllisiä tietoja. Tätä
tapaa noudattaen me voimme työs­kennellä
puolueena :työläisten par­haaksi.
TILAAJIA JA YHTEYKSIÄ "DER
KAMP"-LEHDELLE
Puolueen yksiköitä ja . jäseniä on
tällä palstalla jo aikasemmin pyy­detty
suuntaamaan harrastuksensa
Juutalaisen Propagandakomitean jul­kaisun
kannattamiseksi. Vaikkakin
me. otaksumme, että juutalaiset työ-
Iäiset suuremmissa kaupungeissa,
joissa puolueella on juudankieliset
osastot, erikoisesti hammastavat tätä
työtä, niin pitää toverien kaikkialla
maassa -antaa apuaan. Kaikkialla
puolueen yksiköissä on juutalaisia
tovereita, jotka voivat antaa arvo­kasta
apuaan tässä työssä. Puolueen
yksiköt voivat lähettää juutalaisten
toverien nimiä ja • osotteita, jotta
komitea voi päästä yhteyteen hei­dän
kanssaan ja neuvoa heille,, mitä
pitäisi tehdä lehden tilauskannan
laajentamisen edistämiseni. Am­mattiyhdistyksissä
ja juutalaisten
työläisten järjestöissä on puoluee-seen
kuulumattomia työläisiä lukui­sasti,
jotka varmaan ovat innostu­neita
tähän pirteään työväenluokan
äänenkannattajaan. Heille pitää
vain asia esittää. Mutta sitä eivät
voi Tdrontossa olevat toverit tehdä,
vaan sen pitää tovereiden kaikkial­la
ottaa asiakseen. Kaupunkikomi­teoiden
ja • puolueen yksiköiden tu-ee
huolehtia siitä, että tämä^ asia
tulee kokouksien tyojärjes^kseen.
Tähän asiaan on kiinnitettävä huo^
Quota; :
R-0. piiritoimikunnan
tiedonantoja
Kommunistipuolueen suomalainen
puhuja ja järjestäjä, tov. A . T. Höl,
puhuu maalislcuulla^ seuraavissa päi- -
koissa Pohjois-Ontariossa:
Rose Grove, maalisk. 1 - ja 2 päi­vä.
Cobalt, maalisk. 3, 4, 5, 6, 7, 8
ja 9 päivä. •
Osastot ja jäsenistö ottakaa yllä-:
merkityt ajat muistiinne ja toimi-1
kaa siten, että näissä tilaisuuksissa l
puhuja saa selitellä asioita huoneeni
täsrteiselle kuulijakunnalle. Lähem­piä
tietoja puhetilaisuuksien järjes­telystä
-y.m. lähetetään osastoille
kirjeellisesti. '
P i - 0 . piiritoimikunnan puolesta
• V Hilma Selenskl, siht.
Toronton uutisia
Jos vähäsen, kuuluttaisi maailmal­le
naisten toiminnasta täältä To­rontosta.
Täällä on täydessä tou­hussa
naiset ;^niinkuin .miehetkin.
Naisjaosto on toiminut: koko ripeäs­ti
jäsenmäärään verraten. Kokouk­set
on pidetty säännöllisesti tähän
asti. Tilanahtaus tuppaa tekemään
vähän haitaa, Icun on niin monta
alaosastoa. Huoneustokaan ei ole
pieni, mutta toisinaan ei" tiedä mi­hin
nurkkaan' menisi kokousta pitä­mään.
Siitä sen näkee,'että ei tääl­lä
nukuta ainakaan.
Naisjaoston jobtolranta kokoukses­saan
tk. 17 p. päätti pitää tanssi-iltamat
maalisk. 3 p . h y ^ l ä soitolla.
Sisäänpääsymaksu: etukäteen 20c ja
ovella 25c., että ei ole hinnalla pi-attu.
Toivomme vain suurta osan­ottoa.
' •
Ompeluseura täällä hommaa täy­dellä
höyryllä. Kuultiu jo olevan
koliinisensataa käsityötä työn alla*
Se on jo suurenmoista. Saadaan
taas koko isoalaiset royyiäiset ke­väällä,
ja nyt heti päätettiin pitää
iltamat —r- tanisslt nimittäin —- maa­liskuun
10 p., jossa Kukkia myy­dään.
' Tuokaa naiset kuUca mjAa-nanne;
niin^ e i .tarvitse maksaa si­säänpääsyä.
^ Sisäänpääsy «onkin ai­noastaan
20c. etukäteen, j a '25c .
ovella. - '