Vapaus, April 13, 1927

              Stm2 Keddviikköna, hnbtik. 13 p!na—Wed, 13 Na.43-~19&7
m i t e eri liäsilteet Ja
Port Arthur 1/4 — 27.
Arvoisa toimitus!
Koska tiZaane tSallä Port Artbu-
Yissa eekS movalla on käynyt sellai­seksi,
että SO on muuttunut vastak-
IcaSstea k&itteitten temmelyBkentak-si,
sän pyydän teitä lehtenne pals­toilla
M a n i n opin valossa, asioitten
selTes^rmiaen vuoksi selostamaan,
mistä johtuvat eri käsitteet j a ryh-mätaistelot
vallankumonksellisten
tySlälsten keskuudessa tai milcä on
aiittea eleilleen herättävä alkuteki­jä?
ToveraudeUa
Josua Anttila.
Toverilehtemme Työmiehen
huhtiknnn 7 päivän numeron " L u ­kijain
osasto" sisältää Josua Ant^
tdan aUekirjotoksella varustetun ja
päiväystä, ioka, siinä on: "Port A r t -
hvTp OtuL, maaliskuun 23 p. —27",
lukuunottamatta, melkein samoilla
sanoilla kiiiotett^n kirjeen. kuin on
edellSoleva Ja ^onainitun lehden tol-aaitnkseB
vartanksen siinä «sltet-tyyn
fcysynmtoeen.
Työmies j a Vai>auB ovat kampi-lein
koxBBittnistisia lehtiä, joitten
aeJostokset tyÖvIenUikettä koskevia-ia
kTonsyksIsta seuraavat samoja
periaatteellisia linjoja. Kun Työ-miehen
toimitas «n jo. ehtinyt täyt-tämäfta
edellftolevassa kirjeessä teh-dyn
pyyaaÖB, niin emme katso tar-peellbekiä
r y h t y i , sen kanssa kirjo-taaUlpaihinn
tämän asian selosta-m^
sMM; alla tä^e&tä kain se lie-aeekl
». Sea sijaan mittaamme sa­malla
«aitalla kaia mUlä meille on
. a d t o ^ , antamisila' Tyomiebea se-loetaksen,
joka riittäaee kerraksi, ly«<m kohta kärpästä, knten tov.
AttttOan U r j e k i a {tekJ, j a ieemme jo-talda
aurata 8niä aikaa, mikä meU-Cä
menisi **omttn*V selostuksen laa­timiseen.
Tlyömiehea toimitakaen
sdostoa searaa.
Vapat^den toimitus.
Meidän soemalaisten vallankumo^
uksellistea kesken on hyvin ylei­senä
käsite, ettS siUoin kun ryhmä-riidat
»yatyväi niin ^niitten poh-ia^
Oa täytyy olla "pexsoonoknkkoi-t|
Bn'% ''penobnallisteh eriadelisyyk-
«len^ *'plniIii8Baden" jae; Ja k u -
iritellaan, että jos se taikka tämä
lieakOO poiBtietaan sUtä tai tästä
tehtävästä, niin rauha ''palautuu"
aekaaaSseetL Harvoin vaivaudu­taan
ottaakaan selvää siitä,, mitä
Kumpikin puoli bn esittänyt. Kum­pi
on oikeaasJE^jg kumpi väärässä.
Useiauniten tuonUtaan rauhan häi­ritsijä
snmmaiBtu;;
VaJkkakaan emme mene väittä­mään,
^etteivätkö"ryhmäerimieU-syydet?'
lopulta usein kehity per-
^ aoonanfaeksi % vihamielisyydeksikin,
n i i n siitä huolimatta on ajatus val-lanknxaouksellisten
kesken tapahtu-
>vist9 yhteentörmäyksistä sen tai
tämän persoonallisuuden, tai persoo-noUisten
pyrkimysten pohjalla, vää­rä.
Ryhmätaistelulla ollakseen r y h -
laätaistlelaa täytyy olla pohjalla jo­kin
poliittiBen' erimielisyys, muuten
on taistelu tolkutonta.
Kun tätä kysymystä lähestymme
on BMidän ensiksi tehtävä itsel-leinme
selväksi: mikä kannustaa
työläisiä taisteluun kapitalistista
järjestelmää vastaan? Vastaus on:
epätasaisnua elämisen ehtojen jaos­sa.
Toisaalla on pieni, mutta hy­vin
järjestetty luokka, joka ei «itse
tuota mitääa, mutta elää srltäkylläi-ayydessä.
Se; saattla tuota etuoi­keutettua
asemaansa säilyttää vain
s i k s i että se on hyvin j i r j e t t y i^t,
pitää käsissään kaikkia valtavSUaei
U j a käyttää niitä aUttaakteea rus<
tottivS iMkka riiatettSvilnMa. Tä-xoä
aKstam^en, riistettävien kuris-aa
pitäminen, tapahtuu sekä henki­sen
orjuuttamisen, käsitteitten se-
>kottanvsen, to^asloitten hämä«ni-sen,
valhe^lisen kansanvallan todel­liseksi
uskottamisen j a lopuksi j u l ­kean
<{äkxva)Ian kautto. J a se me-
' nestyy J u u r i niin kauan kun työ­läisten
j a työatekevien niaanviljeli-jöittea
valtava enemmistö voidaan
pitää hajanaisena, tietämättömänä
luokkaeduistaan j a jirjettymittomi-a
i . Matta niin pian kun tämä kan­san
suuri j a valtava enemmistö,
taottava luokka, alkaa liikehtiä,
kun aäitten riistettävien joukkoon
ifanaaatua vallanknmonksellisesta
päämäärBetään tietoinen joukko, jo­ka
määrätietoisesi j a tiukasti yb-teen
l i i t t e e n ä pyridi kokoomaan
riistettävät y f a t e i ^ n taisteluun riio-täjiään
vastaan, luokkatols-tehuaaada
enemn^ tai^^ähemmän
kärjistyneen muodon riippuen siitä,-
mitenkä voimakkaaksi tuo tietoi­nen
joukko voi hyökkäyksen riistä­j
i e n rintavarustuksia vastaan kehit­tää.
Ihanteellista tietenkin olisi, jos
tänä Tallanknmouksellinen jästi py­syisi
yhtenäisenä j a aina keskenään
salassa sovinnossa. Mutta käytän-nöUis^
sä elämässä • se on mahdot­tomuus.
Me vallankumoukselliset^
kin olemme hyvin erilaisilla kasi-tysasteilla.
Toisilla on erilaisia ko­kemuksia
elämästä kuin toisilla.
Toisissa on enemmän jätteitä kapi-talistisesU
käsitteiden hämäyksestä
kuin toisissa. Tolsissa meistä on
peruja sosialidemolcratiasta, toisissa
syndikalismista, jne. vaikka emme
sitä haluaisi tunnustaa. Toiset ot­tavat
luonteensa mukaisesti taiste­lun
tosissaan, asettavat sen yläpuo­lelle
kailcen, vifläpä yläpuolelle o-man
itsensä; toiset' innostuvat tais­teluun
aika-ajottkin nousu- ja las-kukausittXn.
Toiset ovat selvem­mällä
luokkataistelun teoriasta kuin
toiset, jne. Ja toiset näkevät eri
tilanteet toisten silmälasien läpi
kuin toiset.
Silloin kun se tilanne missä e-lämme,
pysyy jotakuinkin muuttu­mattomana,
eivät erilaisuudet tule
esille erikoisen räikeästi. Mutta
silloin kun tilanteessa tapahtuu huo­mattava
muutos: kapitalbtinen jär­jestelmä
kohdistaa työväenluoldum
vastaan ankaran hyökkäyksen, sjm'
tyy imperialistinen sota, suuri lak
kotalstelu, vieläpä vähemmän tär­keitäkin
muutoksia n. s. objektiivi­sissa
olosuhteissa, silloin tulevat nä-tnä
vallankumouksellisten erilaisuu­det
esUle. E i siksi, etteivätkö kaik
kikin vallankumoukselliset haluaisi
työväenluokan parasta, vaan siksi,
että eri kateiantokannon onuavat
käsittävät.kysymyksen mitenkä par­haat
saavutukset saadaan, mihin
Coimeopltebifai koUeiakia elial ry^-
dytlSvg tolaleluB adUtSrai*ekaI, eri
tavalla.
Tällöin joutuvat kunkin katsanto­kannat
kiirastuleen. Joudutaan pun­nitsemaan
ja tarkkailemaan ympä­röiviä
olosuhteita, j a etainiiän «yo-vJMntoolaui
«slaa parhaitaa «dlslS-
•iä meneltdytapoia. Tietoisuus, o-losuhteitten
marxilais-lieniniläisinä
käsittäminen, tilanteen, orvioimisky-ky
tulevat asetettaviksi puntariin.
Syntyy toisinaan kiivaskin väittely,
vieläpä riitaa ja hajaantumistakin
siitä mUeakm olisi menetettävä^ mi--
tä taisteiustrategriaa olisi noudatet­tava,
mitä toimenpidettä tilanne
vasitii, niinkä tien seuraaminen vie
voittobn, naikä, taasen häviöön. .Ja
tämä on aivan iuohnollista, : sillä
kahta samanlaista tilannetta tuskin
tapaa; Mitään dogmaattista * kaa­vaa,
jota kaikiäsa tilanteissai voisi
käyttää, ei ole.. Siksi joudutaan
väittelemään ja riitelemään siitä,
mikä nedeUelytapa oo oikea ja mi­kä
väSri. Mikä ote edistää työvä­enluokan
asiaa j a mikä taannuttaa
sitä.;-./-:
Kommuhistipuolueitten keskuudes­sa
tämä riita suoritetaan puolueen
sisällä.' Keskustellaon j a väitiellään,
Kunkin on määrättävä kantansa.. Ja
kun päätökseen päästään, on vä­hemmistön
alistuttava enemmistön
paatokseen, olipa se sitten jonkun
yksilön mielestä oikea taikka väärä.
Sillä ei keistä kauaa ennenkuin
käytännöllinen elämä, historian ar­moton
ratas eteenpäin pyörähtäes-sään
tulee ja «sottaa meille kädes­tä
pitäen oliko ratkaisu oikea taik­ka
väärä. ^
Jos on tehty väärä ratkaisu, niin
ollaksemme todella, leniniläisiä, on
meidän erheemme tunnustettava, py­rittävä
itse ensimäisinä osottamaan
missä virhe tapahtui, korjattava se
niin nopeasti kuin suinkin ja pai­nettava
saatu opetus mieleemme,
jotta samaa eredystä ei milloinkaan
enää uudistettaisi.
Muuta tapaa ratkaisun löytämi­seen
ei ole, sillä kuki^m tyovien-
Inokkaa op«ttaisi, ellei ae itae ko­keile,
paina naieleenaä aaamiaati o-petttkaia
ja pyri aina eteenpäin aik­aa
irantkea ae lopulta oppii voitta-mtaen
taidon. Aidalla istuminen
ei auta, sillä jokaiseen tilanteeseen
tulee kominunisteilla olla ohjelma.
E i voida kieltää, etteivätko nämä
riidat toisinaan ole hyvinkin tus­kallisia.
Ne muodostuvat seulaksi,
jossa meidän vallankumouksellisuu­temme
asetetaan koetukselle.. Toi­set
murtuvat j a jäävät tien sivuun.
Toiset karaistuint ja tulevat Jbol-shevikeiksi.
Mutta sitä prosessia
emme voi kiertää. Se on c^apikou-lu,
jossa meistä hierotaan ja muo­kataan
kumouksellisia.
. Ken näitä seikkoja haluaa perin
pohjin tutkia, hankkikoon itselleen
esimerkiksi Ijadovin kirjottaman
~Venäjän Sosialidemokraattisen Puo­lueen
historian. Jo kauan ennen
maailmansodan puhkeainista^se jul­kaistiin,
mutta ikävä kyllä nekin
harvat, joUla se on, ovat sitä useim­massa
tapauksessa pitäneet vain
kirjahyllyjensä k o r i ^ e n a . Tuossa
teoksessa osotetaan erinomaisen sel­västi
minkälaisen aeulomisprosessin
läpi maaihnan ensimäinen boldievi-
Idnen vallanknmonksellinen puolue
joutui kulkemaan ennenkuin se löy­si
oikean tien. J a jos me sitä tut­kimme
huolella j a ajatuksella, voim­me
siitä oppia oaalaaalds asioissam­me
välttämään virheitä. Sen lisäksi
tulee huolellisesti iutida mitenkä
mikin korapuolue erimielisyytensä
selvittelee. Siitä-on aina oppia.
Siitä huolimatta emme koskaan
voi toivoa, että tulisi kokonaan " r i i ­datonta"
aikaa. SOlä uudet tilan­teet
tuovat aina uusia kysymyksiä
etualalle, joista parhaalla, mahdolli­sella
tavalla sdviytyminen vaatii
välttelyä, mitä perinpohjaisinta ja
tunnollisinta tilanteen analysointia,
vieläpä usein tukkanuotan vetoakin.
Vallankumouksen jälkeinen historia
Neuvostoliiton kommunistipuolueen
elämästä toteaa tämän. Suhtautumi­nen
Brest Litovskin rauhaan, väit­tely
ammattiunioitt^n os^indesta so-sialismtn
rakentamisessa, äsken
päättynyt väittely Neuvostoliiton
osuudesta rakentaa sosialismia omin
voimin ovat siitä valaisevina esi­merkkeinä.
Samoin ne lukuisat k r i i ­sit,
joitten läpi fcaildkiea maitten
kommaniallpaolneet ovat kulkeneet
pyrkiessään kehittämään itsestään
todellista proletariaatin puoluetta,
iskun antajaa, jonka ympärille val­lankumouksellisten
proletaaristen
voimien tulee keskittyä ennenkuin
ratkaiseva j a voitokas taistelu ka­pitalismia
vastaan kussakin maassa
erikseen ja maailmanlaajuisessa as­teikossa
voidaan suorittaa loppuun.
Työläiset yleensä ovat rauhaa r a ­kastavia.
Ne koettavat äärimmil­leen
välttää riitelemistä —' yksinpä
taistelua kapitalismiakin vastaan
niin kauan kuin ise suinkin on mah­dollista.
Mutta siltä ei ole sanottu,
että tuo "riidan" välttäminen olisi
oikea vaisto ^a riitaa aina j a kai­kissa
tilanteissa olisi vältettävä.
Jos muistelemme minkälainen Oli
II Internationale, niin täytyy mei­dän
todeta, että siellä yleensä rii­deltiin
hyvinvähän. Siellä olles­samme
sai miltei häiritsemättä, k u ­kin
kulkea omilla' eväillään, esiin­tyä
sosialistina millä ohjelmalla tyk­käsi,
kunhan vain maksoi jäsenmak­sunsa.
Koko Internationale oli kuin
postilaatikko, johon jokainen lähetti
mielipiteensä — j a piti ne myöskin^
hoUitupa, jo^on kaikki otettiin avo­sylin
vastaan kysymättä miksi tulet, ^
ifUtä tarkotusperiä ajamaan j a mil­lä
ohjelmalla?
Biutta mitenkä kävi kun joudut­tiin
tienhasraan Mssä suunta oli
valittava? Mitenkä tap,ah|ui v. 1914^
maailmansodan ^ puhjetessa? Kesti-''
kö' tuollainen hajanainen käsittei­den
sekamelska? Pystyttiinkö sillä
ajamaan kansainvälisen proletariaa­ttia'
asiaa? Ei pystytty. Päinyas-^
toin koko järjestö hajautui pijrsta-letks'i,
joista kukin antautui oman
kansallisen ' imperialisminsa V^ä^än-ajaksi
proletariaatin etuja vastaan.
Ja sodan loputtua tuon roolin esit­täminen
johti rappiolle joutuneen
kapitalismin kaatumista uhkaavan
ruhon alle' pönkkiä rakentamaan.
Se oli seurauksena siitä, että ei
väitelty eikä, riidelty —• ainakaan
tarpeeksi. Sovinnon ylläpitämisen
TURKISNAHKOJA HALUTAAN
T R A P P A R I T
lähettäkää meiUe
1
45 Beech Street Sadbaiy, Ont
Saatte päivän korkeimmat hinnat. Maksu
paluupostissa.;
. Pulätämme turkiksenne erillään j a kirjotamme tai sähkötämme
hinnan, jos niin haluatte. Maksamme e z p r e ^ kulut.
— P U H E L I N 242— ,
—»-'i-.---- "mmmmmmmmmmmmätmmmMmmMMMmmMMi
Jack Seppälän Sauna
Avoiaäa 4 fcertaa viikoaaat Tiiatalaa. kMkiviadnma, parjoataiaa Ja
. lanantalaa kello 1 j.p.p. kello IZiU yöllä.
Spmee -St. Puhelin 1107 —•y Sodbary. Oat.
Lähellä Vapauden konttoria.
NYKYÄÄN TEEN PARTURIN TY5TÄ
Kirljaad Lakea Saentalaiseaia PaOoraaaaMa ^
Kaikessa tySa
J. OKSANEN.
PaiUca on eristetty, joten naiset j a lapsetkin voivat tulla
teossa noudatetaan huolellisuatta.
nfrnU
A R VROea msliottoni & PALyELU'3 (((((• -
KIRKLAND CO., LIMITED 1
Sekatavarakauppiaal^ Kirkland Lake» Ont |
KRUUOOKKAÄTiAAVVA-Ri ^A^Aj. ^ ^L^I^H ASAA, APRPAAIUTTAA TiaA VKAERNAKAIX. VAATETUS- 1|
Meillä on suomalainen liikeapulainen palvelemaain teitä., '
[ PUHELIN 6d **V®- Bo« 12« I
^ — - . ^ ^ - - ^ — ^ ^ ^ ^ ^ ——
STAR BOnUNG WORKS
Baxia28
V A L M I S T AA
K. V. NURMI, ombtaja
- Sadbiiry,Ont. — Phone946
PARHAAT JUOMAT SUDBUBYN
f a q > a a » « f ••••••••aM
PUBISSA. I
taistelun onnistumiselle. Tässä on
myöskin syy, miksi niin usein kään­nymme
Kominternin puoleen. Me
teemme sen siksi, että käsitämme,
ett^ sinne ön keskittynyt suurin val­lankumouksellinen
kokemusi kautta
proletaarisen maailman j a että tuon
kokemuksen valassa eri puolueit-temme
pulmille kyetään antamaan
lähinnä oikea ratkaisu.
hintana maksettiiii Europan prole­taariselle;
vallankumoukselle kypsän
tilanteen käyttämättä jättäminen.
Haluammeko tuota murhenäyel-mää
uusia? Emme suinkaan. Mut­ta
kun me sitä emme halua, niin
silloin täytyy meidän välillä kesr
kenämme "nykäistäkin", jos kulku­suunnasta^
muuten ei selvää tule.
Tämä iyhmätappeluista yleensä
edellyttää, että niissä pohjalla on
periaatteellisista, tai periaatteellis-taktillisista
kysymylcsistä ratkaisun
tekeminen. Jos taasen näitä edelly­tyksiä
puoluekeskustelulta puuttuu,
jos riidellääji vain riitelemisen
vuoksi ja todellakaan' pohjalta ei
voi löytää muuta kuin persoonalli­sen
katkeruuden, niin ön sellainen
"tappelu"- tolkutonta ja jyrkästi
tuomittavaa. Eikä kestä kauan kun
sellaisen riitelemisen harrastajat it­se
itsensä leikkaavat irti, ei ainoas­taan
puolueesta, vaan myöskin en­nen
pitkää koko työväenliikkeestä.
Tätä selostusta ei suinkaan ole
otettava viimeisenä sahana' ryhmä-taisteluitten
synnystä ja syistä. Ei
sitä ole siksi tarkotettii. Mitä _on
tarkotettu on osottaa mahdollisim­man
suppeasti ja ymmärrettävästi
miksi ryhmätaisteluita ei voida vält­tää.
Niitä ei saa fetsimällä etsiä.
Se olisi virheellistä kuin ehdotto­masti
niitä kiertääkin. Mutta sil­loin
kun työväenluokan etu vaatii
vissejä toimenpiteitä j a kun prole­taarisen
vallankumouksellisen puo­lueen
omassa keskuudessa ei tuon
askeleen ottamisesta päästä yksi­mielisyyteen,
on käsitteet selvitettä­vä
j a niitten jauhamista jatkettava
siksi kunnes asia tulee selväksi. Sil­lä
vasta kun selvästi käsit^nme,
kun vakaumukseksi kasvatamme it­sessämme,
että jokin teko ja toi­menpide
6n oikea j a tarpeen vaa­tima,
voimme me sen suorittamiseen
täydellä antaumuksella ja uhrautu­vaisuudella
käydä käsikä. Sillä asi­ansa
oikeuteen ja menOttelytavan
oikeuteen luottaminen on ensimäi­nen
välttämättömyys käymämme
Äskettäin on Moskovassa ohut
koolla Neuvostoliiton pohjoisia kan­soja
j a niiden elämää kosketteleva
erikoinen . neuvottelukokous. Kuten
tunnettua, on ^, Neuvostoliiton toi-
'meenpionevän komiteai> puhemiehis­tön
yhteydessä .erikoinen pohjois­ten
kansojen komitea, jonka tehtä­vänä
on valyoa pohjoisten kanso--
jen elämää koskevien toimenpitein
,den järjestelyä. Neuvottelukokouk­sessa.
:tode|tiin,; että huolimatta kai­kista
niistä joita ' i o -
mitea työssään. niin runsaasti koh­taa,
on sentään saavutettu suuria­kin
'tuloksia. .
iSuuhnattoman laajoille tundra-alueille
ja- tiettömiin J a rotkoisiin
erämaaseutuihin on asutturidt noin
puolimiljoonaa e|i heimoihin kuulu­vaa
..ihmistä-..' Nämä kaukaisen poh­jolan
asukkaat;^ elävät' siellä omaa
alkuperäistä fiämäähsä, mutta sa­malla
ne nyt, j o ha)ikkivat huonaat-tavassa
määrässä . kulutusmarkki-noille
noiden erämaaseutujen luon­nonrikkauksia.
Neuvostohallitus on­kin
asettanut . tehtäväkseen kaikin
-tavoin auttaa . ja kohottaa tundra-alueiden
asukasten sivistystasoa- se­kä
saada heidän taloudellinen elä­mänsä
voimistumaan.
Mitä on tässä suhteessa tehnyt
pbhjbisten kansojen komitea? , E n ­nen
kaikkea on laadittu jä annettu
lakeja ja asetuksia, joiden mukaan
pohjoiset heimot eivät voi vain jär­jestää
alueensa hallintoa* omien "olo­suhteittensa
vaatimusten mukaan,
mutta saavat myöskin tarpeellisia
puolustusta sellaisia kynijöitä vas­taan,
jotka tähän asti pohjoisten
heimojen jälkeenjääneisyyttä hy­väkseen
käyttäen ovat toimineet
siellä rikkauksia kooten.
Pohjoisten kansojen komitean
myötävaikutuksen avulla ovat kaik­ki
kansankpmisariaatit omalla alal­laan
ryhtyneet toimenpiteisiin, jot-k^
tarkottavat pohjo.isten kansojen
sivistyksellisen ja taloudellisen elä­män
kohottamjsta. Maa-asiain kan-sankomisariaatti
on .ryhtynyt toi­menpiteisiin
pohjoisten seutujen
elinkeinoelämän kohottamiseksi,
terveysasiain kansasikomisariaatti
järjestää sairaaloita j a lähettää lää­kintähenkilökuntia,
valisrtusasiain
kansankomisariaatti rakentaa kou­luja,
osuustoiminnalliset elimet ryh­tyvät
erilaisiin toimenpiteisiin poh­joisten
heimojen saattamiseksi työs­kentelemään
osuustoiminnan' pohjal­la
j.n.e. ;
Jotta voitaisiin entistä paremmin
j a välittömämmin auttaa, noita poh­joisia
heimoja, on nyt asetettu päi­väjärjestykseen
kysymys pohjoisten
sivistyksellisten tukikohtain muo­dostamisesta,
jotka tulisivat ole­maan
vakituisia keskus- jä tukipaik-koja
niin elinkeino- kuin lääkintä-j
a kouluelämääkin w t e n . Tällaisia
keskuspaikkoja on tällä hetkellä
päätetty rakentaa 3, nim, isamojee-deiUe.
tnngruuseille jä tsuktseiUe.
Ja vihdoin on r y h d y t ^ toimenpitei­siin
niiden aineiden ylidfetämiseksa
pohjoisten heimojen yhteiseen alu­eeseen,
jotica nyt kuuluvat muihin
piireihin, mutta joissa elää mainit­tuihin
heimoihin kuuluvaa väestöä.
Neuvottelukokouksessa kinastel­tiin
kulutusosuusliikkeiden ja tur-kisosuusliikkeiden
välillä siitä, ke­nelle
kuuluisi' pohjoisten alueiden
väestön osuustoiminnallistuttaminen.
Tämä vain on omiaan osottamaan,
miten pohjoisten alueiden elämän
järjestelykynÖ^^ys on tullut yleisen
huomion esineeksi j a miten sillä t u ­lee
olemaan käytännössäkin suuri
merkitys. Polijoisten kansain komi­tea
Oli asettunut sille kannalle, et­tä
asia on ratkaistava sen-, perus­teella,
miten voimakas siinä tai täs­sä
piirissä on kooperaiäivinen kulu­tus-
tai turkisliikkeiden toiminta.
Sanalla sanoen tehköön työtä sei Jo­ka
voi hyvin täyttää •itselleen otta­mansa
' velvollisuudet.
^elenkiintoista on muuten mai-.
nita, että tällä kertaa neuvottelu­kokouksessa
oli ensi kertaa; mukana
itse paikallisten heimojen edustajia
— kaki^i tungruusia, yksi ostjakki ja
yksi Taka-Baikalin seudun asukas.
Kaikki he ottivat aktiivisesti osaa
neuvottelukokouksen työhön, teh­den
ehdotnksiai»a olojen järjestä­miseksi.
Nämä pohjoisten heimojen
edustajain esiintjrmiset 'vielä kerran
osottiyat, että Neuvostoliiton ^1-
keenjääneiden pohjoisten heimojen
keskuudessa kasvavat ne voimat,
joilyn nojauttien -neuvostovalta voi
auttaa etäisillä alueilla asuvia hei­moja
ei vain niiden', saamisessa osal­lisiksi
neuvostokulttuurista, vaan
myöskin johtamalla .ne laajan talou­dellisen
kehityksen tielle.
y . Sibirjakov.
GOLD RANGE HARDtVARE
TELEPHONE 110 KIRKLAND LAKE. ONT.
Pientä rautatavorao, rakennustarpeita, sähkötairpeita, putkitarpeita,
astioita, kyökkitarpeita, kyökkikalustoa, keitto- j a lämmitysuuneja, san.
kyjä, sprinkejä j a matrasseja. Eadiotarpeita.,
Käykää tutustumassa hintoihin j a palvelukseemme.
GOLD RANGE HARDWARE
J . A. QUENVILLE. OmJaUj»./ Robert M«m SAUNA
Auki keskiviikkoisin kello 2—10 illalla j a lauontaisin kello 1—12 ydUä.'
Sunnuntai aamusin puoli 4—7. .
R. LINDFORS, Kirkland Lake, Ontario.
PALLOHAALI JA PARTURIN LIIKE
Uusi ajanmukainen pallohaali j a parturiliike avattu yleisön käytettä,
vaksi Kirkland Laken utiden poikatalon vieressä.
Tnpakkaa j a makeisia saatavana. Toivomme saÄvaaune yleisön kan-
'natuksen. Toveruudella. ^
ELMA i» TOIVO KANERVA., Bo« 38S, IKpJJaiHl L f e Qätarie.
Kirkland Laken Suomalainen Leipuriliike
vahnistaa ajanmukaista ruoka- j a kahvilciipää. Ulkolähetyksiä toimitetaan.
A. Tamminen ja M. Raitanen,
• P. o. B6x 229 Kirftlaod LUce, Oat
TEieflNS TURKISH BATH
on auki 4 kertaa viikossa: keskiviikkona, torstaina Ja perjantaina
I s t ä päivällä 12:sta yöllä. Lauantaina 12 päivällä 2iteen yöllä.
75 Rea Street ALEX K O S K E L A Pohelin 696 W.
1 f—"^'
UUDISTAKAA
TIUWSENNF'
K A L L E P O U K A M AN
SAUNASSA
kylvetään perjant. ja lauantaisin
SUDBURY. ONT.
Po&elia 457. — P. O.i Box 1122
Raokaa ja KahvU
C A N A D I A N C A FE
210 Minto St., Sudbury, Ont.
Lähellä C. P. R. asemaa
Tilaa yövieraille. Phone 2269
Bo« 1862 JOHN LEHTELÄ
A. POURNIER,
L m i T S b
HENKL P A L a TAPATURMA J>
AKKUNALASi
yAKUUTUKSlA
BALKIE421LL BLOCK. älUO^UJCi
L ^ o j a hankttaaa nopeasti |a ai
ktanollla.
Snlettoja j a avonaisia
autoja saatavana
JUO Lemon ' and Orange Smash, Goldfield Pale Dry Gingmr Ale, y.m.
hyvikai tunnettuja- pehmeitä juomia.
Tilaukset toimitetaan nopeaan j a huolella.
ORANGE SMASH BOTTUNG WORKS
Box 1749, 61 Birch St., N . , Timmins.,Ont.—Telef 646 J — K . A. MerikaUio
Käydes^nne kaupungissa tulkaa
I C I PoweU aod Sons
MeiUä on täydellinen varasto ruokatavaraa,
/ lihaa, y.m.
Kahvia, 5 Ib. erissä, 50c Ib. — Tuoreita Yeast Cakeja 6 kpL 25c.
PERUNAJAUHOJA, SOKERIA, L A R D i A Y . M.
w a > «
Peter ja Richmond Sts. kulmassa
TORONTO.
Tämä ihnotus on rahan arvoinen (
Tuokaa tämä ilmotus teidän kanssanne meidän kauppaan, ja
me annamme teille .10 pros. alennuksen kaikista > ostoksista.
Me pidämme suurta miesten ja poikasten -vaatevarastoa. —
MyösMn työ^vaatteita metsämiehiä varten. ^ •
VIREN E'S
» Gore ja Albert katojea Inplmaaaa — Sasilt Ste. Marie. Ontario. ,
MUMK>aia»a«f»«iaiaaMa»ai»i^^*i««»»^»»'»»^*»*---'-^^--^^^^^^'
Timnunsin
Suomalainen Poika-talo
valmi^aa ruokaa aterioittain j a päi-
'vittäin. Järjestyneet voi-vat jäse­nyyteen
liittyä.
Box 520
59 Balaaaa St. Tunmma* O a i .
TILATKAA'YAPAUSl
'S
HautaantoimitusUike
Pematetta 1911 ^ 12% P"»»
TIMMINS, ONT.
Nopea j a huolellinen p e l v ^ ^ -r
Hintamme ovat erikoisen kohtoulh-set.
•• • .
S. L.IJEES, hoitaja
PIUvS ja fS teiefoMii 51
EASTON^S
P A R H A I N PALVBLVJ S