Vapaus, November 7, 1929

              Torstadna, magrasfc 7 p;iia — ThxL, Nov« 7
VAPAUS tyBtlfll» «tao* n«MUiiwtti)<. QMtrr
TAPAUS OOMTtr)
at ika Pa« Offiea n»pwfi»r, Onsn. as avaaa CIM* matxm.
T O I M I T T A J A T j
m. q., tasa. A. V A A B A . B. A . T E N H D M E H . M. P A B K E E {p«iij«iu«io). A . PAIVIO.
TtLAOSHOOUTt
X «tao, C tt. « S ^ s kk. tlJi Ja > kk. « L O » . — T U T *
t 1 «k. |6A 6 kk. > kk. C U » > I kk. O J O .
•halkla la
tUUmtSHIlCfAT VAPAnDEXUi ^ ov
aaifavalkMlaaukM HA» karta. S LM takai kotaa. — AvialUttaMi aMenetna « « » ' • « • i ^ l f ^ ^ J f '' iS2BS^--lS«»««oa^^ k«ta. «1.00 S karaa. - Syatr-ii>taafaW karta.
- . c U . . a a W a k « t « ^ kart. « . ^^S^^;^SS^^'t'S^^&^^^ SOeVkcna. «13» koiou kertaa.
Bkatctatf flaaftiAtatt ataHtaan.
aamtUb* laiai. TSe par eaL iack. IQabaaa d « « a for aiagja laaartSa^ Tie- tka Tapaa,
adrartiaiat aadiaa aaMa« tha PiaaU >aopfe ia
S S J S l k^^r i. T. kiUOIASrO. liikkeMkattaia.
kbjMtakaa ftmMu JUkkMaksitaJaa
alattaiaa H-atarta» pltU oQa kaattail«a kcUa * ip. ammrmiifUfSa •itSU-ai a»fc»lHIa«.
j . Baaaaart» aW. Ifaekar BalMlafc « Oaihm St. PafcdSa «WW.
it UbättT Baliaag. S7 Loeaa St. Pakalia IttU. PairtaaoU» Boa 0 . Sadkair.
y.».,. ^ UtoBMt Xibarty Banainfc S7 taraa St. Pahalia g«7W.
Canadan iyöliusten suurin teoUisuusliUta—
imperialismin ja sosiali''fascismin
Pibpiirtoja Siiomen vaid^iiman jKi^
ista
Canadan rautatietyöläisten veljesliiton^ kuukausijulkaisun, Canadian
RaUtvay Employees' Monthlyn. viime kuun numerossa on laajahko selos­tus
tuon järjestön .21 :slä vuosikonventsionista, mikä pidelUin Monctonis-
»a, N. B., viime syyskuulla. Tässä Canadan suurimman kansallisen teol­lisuusliiton
konvenlsionissa oli saapuvilla 155 edustajaa ja heidän keral
laan kunnallisia ja maakunnallbia hallifusherroja. Monctonin kaupun
gin pormestari C. Hanford fi/u&eny lahjotti järjestön presidentille,
Mosherille, suuren kultaisen avaimen merkiksi siitä, että konventsionilla
on "täysi vapaus" kaupungissa. Maakunnan terveys- ja työministeri
Hl. Taylor, oli lähettänyt tervchdyssähkosanoman konventsionille. Kau­punginvaltuuston
ilmotus- ja teollisuuskomitean jäsen L. P. Stratton pu­hui
"edustajille syömingeissä» mitkä valtuuston puolesta tarjottiin edus­tajille.
Samassa tilaisuudessa esiintyi myosi Canadan kansallisten rau­tateiden
Atlannin alueen päämies W.. U. Appleton.
Veljeily moisten hailitusherrain kanssa jo ilman muuta toteaa, että
läraä Canadan työläisten suurin kansallinen teollisuusliitto ajaa luok­kain
välisen linnarauhan asiaa. Kun sitten luomme silmäyksen kol-meenkymmeneenkahdeksaan
konvenlsionissa hyväksyttyyn päätösponteen,
niin huomaamme, että sosiali-fascismilla on tässäkin järjestössä hyvä
jalan sija (se on, tätä järjestöä ollaan liittämässä osaksi porvarilliseen
valtiokoneistoon). Päätösponnessa n:o kaksi esitetään, että liiton olisi
saatava edustaja kaikkiin hallituksen lähetyskuntiin. Ponsi n:o seitsemän
hylkimisellä osotti konventsioni kannattavansa imperialistista sotaa.
Ponnes^ n :o seitsemän vaadit|iin näet liittoa lupaamaan, että sodan
puhjetessa Yhdysvaltain ja Suurbritannian kesken, liitto kieltäytyisi
myötäauttamasta sotilashenkilöitten, ammukkeitten tai muitten sotatarpei-ten
kuljettamista sekä yleensä kieltäytyisi auttamasta sodan käyntiä työ-läistovereitamme
vastaan. Imperialistisen ryöstöpolitiikan kannattami­sen
totesi konventsioni hylkäämällä ponnen n :o peljätoista, jossa käsi­teltiin
Kiinan tilannetta ja Neuvostoliiton vastustamista imperialististen
valtain taholta. Samaten hylkäsi konventsioni ponnen n :o kuusitoista,
millä tuomittiin "teollisuusrauhan politiikka"^ ja osotti tässäkin kysy­myksessä
olevansp yhtä pahassa suossa kuin mitä Amerikan työväenliit'
tokin on. Niinikään hylkäsi konventsioni ponnen n :o kahdeksantoista,
millä moitittiin Kansainliittoa.
Työväenluokan etuja puoltovain polisien hylkääminen on hyvässä
sofiusoinnussa sen puheen kanssa, minkä [konventsionille piti/^radikaali­sena'*
pidetty ji^jcston presidentti .(4. i{. Moshen Hän puhui siinä ääni*
' lajissa, että rautatietyöläisten ja rautatiej^orhojen etujen.välillä ei'->mu
ole mitään ristiriitaa, lausuen muun muassa: "Minä uskon, että rauta-tietyöläisinä
ollen on meillä suuri osuus liikenneteölHsuuteen ja että
ineidän tulisi olla valmiita tekemään ehdotuksia, sekä kaikilla - muilla
keinoilla myötävaikuttamaan tämän teollisuuden ylläpitämiseksi ja paran­tamiseksi.
Olen ehdottomasti sitä mieltä^ että mei<kn tulee selvään sa-noa
rautatiemagnaateille ja yleensä kansalle, ettavmikään työväen teolli­suusliitto
ei ole olemassa '* sitä varten, etta se vaatisr parannuksia
vain työväen palkkoihin ja olosuhtebiin, vaan että sen on myös otettava
huomioon koko teollisuuden hyvinvointi."
Ylempänä mainitun kuukausijulkaisun toimituspalstoilla M.. M.
MflcLean kirjottaa tuolle imperialistimieliselle konventsionille ylistys^
laulun^ johon Canadan kansallisten rautateitten presidentti sir Henry
Thornlon. r - tai kuka muu teollisuusmagnaatti hyvään —-voi hyvällä
syyllä yhtyä, kirjottaen muun muassa: **Me saatamme -muistella' kon-ventsipnifi
liärimäisellä tyytyväisyydellä. Se oli vakavasti ajättelevain työ-
: Iäisten kokous, jotka vastustelematta nauttivat konyentsionikomitean vie­raanvaraisuudesta
ja jotka niinikään terävästi ja idykkäästi käsittelivät
I konventsionissa esillä olleita kysymyksiä ja siten saattoivat konventsiq-nin
työn tulokset korkeammalle tasolle edellisiin konventsionelhin ver­raten."
V
'Canadan suurimman teollisuusliiton "älykkäät" johtajat ovat kon-ventsionissaan
puhuneet imperialismin ja sosiali-fascismin puolesta. He
ovat hyljänneet rautateillä raatavain työläisten - luokkaedut jä veisan­neet-
luokkain välisen linnarauhan petollista virttä. He ovat osottaneet
olevansa Canadan imperialististen «valtaherrain uskollisia renkipoikia,
; jotka halusta johtavat harhaan^ rautateillä raatavat, hiestytyksen ja työt­tömyyden
kanssa kamppailevat pohjajoukot.
Julistus Meksikon talonpojille
Talonpoikain Int^rnationalen neuvoston puhemiehistön julistus Mek
sikon TalonpoikainvLiitolle,^ on hiljakkoin tjulkaistu Kominternin viralli­sessa
Idbulei^sä/^Inprecorrissa, kuuluen julis
' 'vTfifeksikon Talonpoikain Kansallinen Liitto on nyt siellaiäessa tilah^
teessä, eitä sen tulee suorittaa armotonta taistelua hallitustaan vastaanj
joka on lyöttäytynyt imperialistien apulaiseksi» ja suorittanut loppuun lä­heisten
suhteiden solmiamisen katolisen kirkon, Tikkaiden-tilallisten, vastä-vallankumouksellisten
kenraalien ja kaikkien^ muiden taantumuksellisten
ainesten kanssa. Talla hetkellä hallitus harjoittaa valkoterroria vallan-luumoukseilisia
talonpoikain johtajia: vas^ ja-valmistaa siten- tietä a-
ToimeHe-hyökkykselle vallankumouksen saavutuksia kohtaan taricotuksella
palauttaa ennalleen, rikkaiden tilallistöi, papiston ja kapitalistien el(u
oikeudet. .
Talia kriitillisellä hetkellä lukuisa» joukko Talonpoikain liiton kom-mumstisTa,-
virkailijoita, mukaan lukien liiton jbhlajan Ursiilo Galvah'in,
ovat /menneet ^ItaantumidEsellis^ hallituksen'puolelle, siten tukien suur-tiUn]
bia, papistoa-^'a w^ kapitalisteja, r Talonpoikain Intetnatib-nalen
neuvosto on päättänyt eroittaa Ursulo^ GalVättin riveiistäan, yllä­mainitun
petoksen j o h d o t , j a >julistaä, etta kaikki, Gälväiiin 'yritykset
puhim/Talonpoikain I^^ nimessä ron, talonpoikain Jötikka|en
kavaltamista.)^ - -»i"-r
Talonpoikain Internationale vetoaa kaiUciui liiton jäseniin ' 1^era
.Ciuzissa ja muualla -Meksikossa, kdioittaeiä ; n i i ^ levittämään ,asiaä kos-
Icpvia ^selityksiä laajojen- talonpoikaisjouUcojen keskuuteen kaikkialla
'Md^ossa. Talonpoikain Internationale vadUi tuomitsemaan ja;eröit-
€alvanin ja kaikki-inuut petturit liiton •jäsen57desta„tyo*
.ta|dcei|ön .talonpoikain ja maaseudun työväestön' parhaiden etuien s W
toDut J y r k i n ^ vasenunistolaisla. kun
taas monista hyvien pohjakerrosten
puhtaista in-oletaarelsta on tulluti Jo­ku
täyjjiverislä porrereita tai porva­rien
hfinnäntuppeja. Eivätkä tällaiset
taauksen ole nHnk?ian harvinaisia, Jos-kir
sitä t ä y ^ pitää asiaa yleisemmin
katsottuna poikketiksena eikä sään­tönä.
Proletaareja
Itseoikeutettuna astuu tässä sarjas­sa
esille Suomen työväenliikkeen mer-kiUinen
kolmiyhteys. Kössi Koskinen
T&avi Tainio Ja Ketu Salin. Kaikk*
näistä kolmesta ovat lähtöisin syvim-mistä
pohjakerrolcsista. Kaikilla heillä
takanaan poikavuosien kova elämän-
1-xulu, ankara taistelu leipäkannikas-t>.
oikieudettomuus. parempiosaister
i;i.kka.Ja halveksuminen — el työväen
jti*Jestövoiman turvaa alhaalla, ei y-irmpänä
lakia, Joka millään tavall-sr
ujaisi työmiehen oikeutta rajaton-t
. työvoiman riistämistä Ja Jäsenten­sä
ruhjoutumista vastaan. Työväer
fiuojeluslakl kuului siihen aikaan:
Palvelijat olkaa kuuliaiset teidän
tl umiiUisille isännillenne, pslvolla Ja
ravistuksella, niinkuin Kristukselle."
Tätä isäntien Ja pappien orjalakir
vastaan sinkoavat nämä kolme prole­taaria
tulisen kirouksensa. He huuta­vat
JoukoiUe: Te, Joilla ei tänäpäivänä
ele minkäänlaista oikeutta teille kuu­lui
kaikki inhimilliset., oikeudet. Jopr
työnne oikeudella kaikki etuoikeudet
sillä te olette yhteiskunnan perusvoi­ma
Ja suola. Porvarit eivä!t teille näi­tä
luonnollisia olkeiiksia anna, eikä
Jos tahtoo muutamin kynänvedoin^|^Q6^ss&;!s;2jc^an
räpsäyttää .pikakuvia vajcOiemmaah
Höiven sosialldemokrdateista, on tär-
TSggn hrfkkfnalsmtd^ —- näiden,
tdudhin. Niiden täytyi astua visftim:
tavalla eälle jokaisella ratkaisevalla
hetkellä. Muutoinhan ei Ihminen biisi
ihminen. MSniä ^seikat täytyy tuntea
^ bAo miehoi baOcl eTSmän syväQe raa-keätä
asettaa kuva£ tapeeÖIIe kahteen |:televlen ristiriitojen' täytyi vaikutta
sarjaan. Ensimaiseen sarjaan on ase»
tettava pohJakerrcdEsista lähteneet mie­het
Ja naiset, toiseen intelligentit. Tä­mä
Jakoperuste ei kylläkään tarkkaan
vastaa kuvattavan henkilQn sisäistä
olemusta Ja vielä vähemmän näkyy
koulusivistys l a sukuperä määräävästl
vaikuttaneen puolueeseen liittyneiden
vastaisen imoluekannan kehittymiseen.
Onhan tunnettua, että-sangen nioni«-
ta "herrassnslaHsteista", Joiden v»en
olisi luuUut vetävän oike^. onkin
ymmärtäälKeen Yrjö MäkeHnin mai-niota
kuvausta tämän vanlian sota­ratsun
viime hetkistä. —. Luulisin
määritteleväni lähinnä oikehi. Jde
sanoisin: Saltnffla oli suuria aivan
erinomaisia ansioita fyöväeoiiiUceen
niitä anna Wrightiläinen herrassakki
teidän täytyy ne oikeudet itse it­sellenne
valloittaa Ja o t t a a l M i t e n
ottaa? —'On vain yksi keino: Kaik­kien
palkkatyöläisten Ja yhteiskunnan
sorronalaisten järjestyminen suureksi
yhteiskunnalliseksi Joukkoliikkeeksi
suureksi taiBteiuJärJestöksi. Kas tässä
— Ja vain tässä— on se ihmeellinen
vääntt&anki, , Joka kykene vierittä­mään
kivet tieltä Ja kohottamaan
työväenluokan oikeuksiinsa.
Kas siinä työväen luokkateisteliillik>
keen herättävät Ja sytyttävät synny-
•jistanttU—:^-^kuka^t)lls!' (xu.' tiuremmin
a ymmärrettävämmin osannut sanoa
kuin- sen- sanoivat aikoinaan Eetu Ja
Tatu.^
Mutta mainittu^kolmlkko el ole mer­kittävä
vain Suopen työväenliikkeen
enslm^isinä alkuvuosina ~ {^taattörel-na,
'vaan merkillisintä on, että niissä
on personoitunut ne luonteenominai­suudet
Ja se kehityksen tie. Jota työ­väenliikkeen
tllytyy kulkea. Kun Kös­si
koskisesta tulee kuppllanomlstaja;
on hän valmis vaihtamaan proletaari­sen
esikoisolkeutensa hernerokkaan..
tienraivaajana Ja tullsleluisiiena tais­telijana,
mutta hänellä öli monia
heikkouksia Ja virheitäldn. Mutta mitä
hän öli Ja mitä hän ei oUuty se ei ole
Ikäkysymys tällä hetkellä, sen ana­lysoiminen
kuuIuU historialle. Tänä
hetkellä on pääkysymys: kuuluuko Ee­tu
Salin meille VasCTimistoIaisille vai
noskelaisille? Ja tästä asiasta ei lutdls)
olevan kiistelemistä. Eetu Salin kim-luu
työyäenluokalle — lud^onaisudes-saan,
kaikkine avuineen Ja virheineen.
Kuuluu kahdestakin syystä: Ensiksi»
kin hän oli kaikrai elämänsä rohkea
ja vääjäämätön taistelija Ja aina re­hellinen
—• erehferessSänkin; toiseksi
hän kaatui työväenluokan asian puo-eslta.
kenelle kuiauisivatkaan työ­väenluokan
marttyyrit muille kulli
työväenluokaUe! Siksi lakit päästä.
Kunnia kaatuneelle työväenluokaii yö-teraanille
Jä marttyyrille, Eetu Sä-linlEef
- : /
l"Veli Vatanen" ön niin tunnettii Ja
koko työväenluokan yleisesti rakasta­ma
henkilö, että tarvitsee vain mai­nita
nimen Ja-^ sydämet sykähtelevät
Nttn kansanomainen, niin ehdottomas­ti
työyäenluoäan lihaa Ja verta sle-luineen
h M oli, että M n Jb eläessä^
oli tullut Joukkojen mielikuvituksessa
Jcnkunlaiseksl yliluonnolliseksi taru-henkilöksi.
Sitä onnea ei ole monella
— Vatasen lauseet elivät Ja tulevat e-lämään
kiertäen miehestä mieheen
joukkojen.suussa — ei niiden syväaat-teisuuden
vuoksi, vaan siksi, ettg ne o-hvat
rehd}lsestä rehellislmmän' työ-lälssielun
yksinkertaisia ilm^suja. Ko­ruttomia,'
usein karuja. Joskus kömi^r
löitäUn^ nitaikuia;. työväenluokka itse^
mutta Juuri siksi niissä ilmenikin sel­vän
luokkakäsitteen syvä elämänviir
saus.
kerrotaan Vatasen eräässä Juhlati­laisuudessa
lausuneen etupenkin por-
Mutta kun hänelle ei anasta mieles­tään
tarjottu kyUin koriceaa 'Virkaa'
eikä kylliksi hyvää leipänaftVaa — lei
pää kuin ei c ^ t ^ tuli hänestä puo-
Inen kfnkknj^n yjhoaiinen }a.>t!a-ar-voisin
parjaäjar iSa&anladsu sanoo
"raivainen^lintu p e ^ lIkaa"/iS£^
nen 'Vaiviadn«i lih«aa'''-v^Matlsta
eikä sitra Tnrtfemiraan Slemitään Ihmet-lelemlstä.
sillä eihän'tämä vi&nie^n
faäpeS ole mitään muirta kuin loogQl
nen seuraus häntä balko elämB&sä Ajan
hallinneesta ideolt^lasta.
Miten peräti toisenlaista ainesta o-iikaan
Yrjö JVfäkeHn. TSmä suutari, e-teyä
kynämiei loistava parlamenttipu-huja,
nerokas diiätBnäatä. hienostunut
— Jopa kalvosimissa. tärkkipaidassa:
ja huolellisesti puettuna esiintyvä i»ro-lelaari
— tällä oululaisella profeetalle
elivät tinkimättömät periaatteet Lä
Joka ominaisuus sbpU niin huonosti
Jokaiselle "diidomaatille'' — se ehdo­ton
rehellisyys oli kuitenkin «unlnai
cen Mäkelinille. KrsirpHpig. epäiltiin
aikoinaan vahvasti revisionistisista tai­pumuksista,
eikä'se sUotta' ollutkaan
Hänen yhtelskimnaliinen aibiperän^
— el tehdasiflroletaari, vain käsityöläl
nen — Ja jmäiÄrlslS—- sillpln~ vielä
läpeensä ;, pikkuporvarillinen.;;,.Oulun
seutu — Omaisivat siten Itsensä. Mutta
Mäkelinin uskollisuutta työväenluo­kalle
ei edes hänen erehdyksensä päi­vinä
Voitu, eismä
Tämä periaatteellinen usscollisuus
työväenluokalle, se määräsi Mäkelinin
tien. Se kiilkl oikeistolaisuudesta —
revLsionlsmista — kommimlsmiin, mut­ta
että niin voi tapahtua, sitä en­nen
tarvittiin Vhnkilakldutukset kaik­kine
lömhuineen aina Jäsenten ruhjo-
Porvarilllnen mammona voittaa hänet
- 'helpompi on vuoria siirtää.
Niin.-r* Augusti Vatanen, proletaa­reista
proletaarisin, reliellisistä reheili-sln>
tinkimättömistä tinkimättömin,
miten mitättömiltä Ja ala-^arvolsllta
hänen rinnallaan tuntuvatkan kaikki
pikkuporvarilliset sosialidemokraattiset
hemssbslallstlfc. - v •
Matti Turkla ja Yrjö Mäkelin. Nä^
mä miehet täytyy eräästä ssrystä rin­nastaa.
Niiden elämästä Ja kehityk­sestä
Ja ennenkaikkea — teoista voi
nähdä, sen, että puhtaasta proletaa­rista
Ja ulkonaisesti proletaarisena
näeimäisesti pysyvästä miehestä ilman
väreille (kunniavieraille), että ennen eJ
työväenluokan vapaus- koita, ennen-i^
dn juuri nuo porvarit on pantu kol­me
syltä syvälle* maan alle. -
Sellaiset sanat sellaisessa tilaisuu­dessa
lausuttuina eivät mene työväen
mielestä. Sanotaan, että nosket kosis­kelivat
"Veljeä", mutta miten sellali ty iijSosiaUdemokräatin" pää. Ei niuu-sestamiehgstä;
voi tulla noskelälnenj^^^.^^ ei hänellä
misesta myrkkyyn . astL Sen koulun
Mäkelin kävL Siinä koiilussa oppi hän
tuntemaan porvarin ^ sellaisena kum
sen Jokainen luokkataistellja oppii
tuntemaan. Mäkelih kuoli luokkatais-telijana
Ja yhteim ^väenluokan e-nimmih
kunnioittamista 'marttyyreista.
Edvard Valpas-Hänninen. Mies oli
kai marxilainen, vasemmistolainen
mutta kttenkin Ednalnen arvoitus. Sii­nä
oli Jo oikeastafm sanottu se, mitä
siitä miehestä tavallinen rivimies Ja
proletaari on milloinkaan irti saanut.
Valppaan ansio työväenliikkeessä lie­nee
se, että hän on ollut hyvä porva­rien
haukkuja ulospäin Ja toisten to­verien
hyvä Iiaukkuja Ja arvostelija
sisällepäin, mutta aina pitänyt varan
vetäytyä edesvastuusta syrjään. Sel­laista
voisi sanoa salakavaluudeksi ja
kleroudeksL Mutta en tiedä, olisiko se
sittenkään ^van oikein sanottu Valp­paasta.
Kenties \ on pidettävä vain
heikkoutena sitä, ettei hän milloin­kaan
Voinut l^usti tunnustaa omia
virheitään Ja että hän sen vuoksi ke­hityksessään
pysähtyi, niin että hän
nyt'lopullisesti 'on työväen luokka-taistelullikkeeM
menetetty.
Anton Huotari saakoon tässä paik­kansa
sentähden, että hänestä on teh-periaatteita
voi tulla mlnkälalneh lUr*
helpostL Tämä työväenliikkeen "esi- \ jus tahansa, kun taas vankka periaate'
taistelija" el kykene' edes vähääkään
tinkimään rahakukkaron Ja entisten
ihanteittensa välillä. - . JUiehestä tu-fee.
täysi porvari.
Taavi Tainio, -erinomainen puhuja
kansaittokouksissa, konferensselsa- Ja
parlamentissa; terävä fcynänkäyttäjä
— porvarien: "paras haukktija". mnen
kehityksensä kulkee Johdonmukaisesti
\ asemmalta olkeallelMttyen täysive­riseen
plkkuporvarillisuuteen. — Moit­timatta
vS.Mmma.«tf!RirftaT^ määrässä
Tainion luonteenomalsuutta ja kieltä­mättä
hänen työväenliikkeessä suo­rittamaansa
alkuraivaustySn ansioita
pitää sanoa, et<£ luokkataistelukannal:
Ia olevalla työväelle ei ole mitään syy-t'.
rakentaa hänelle muistopatsasta, e
ncmmän kuin kenellekään muulle pik­kuporvarille.
Mies, Jonka vilmeiser
kymmenvuotiskauden koko toiminta
^Apuliikkeessä OU entisten "syntien'
katumista ja vilpitöntä soviimontekor
porvarien kanssa, el ansaitse rehellis
ttn proletaarien kuxmloitusta. Mikt"
luokkataistellja on sellainen, jokr
löyriyneenä suuteleessltä ruoskaa. Jol­la
häntä on lyöty — olkoonpa hän ai
kolnaan ollut- > miten. kuulu tappelumies
tahansa.....
Eetu Salin. — Sen miehen asemaa
li okkataistelljana ei ole helppo mää-r!
tellä. Sitä ennen pitäisi suorittaa
laaja perinpohjainen psykologinen tut-
Icmus. Niinkuin. se yhteiskunta, se
aikajossa hänldi/ oli Eetukin suurier
Tli tlrlitojen raatelema. Ne - ristiriidat
oUvat personoituneet' hänessä, ken­ties
enemmän kuin kenessäkään muus­sa
hänen aikalaisessaan. Vanha so­taratsu,
viimeaikoina Jo kuolemankie-liln
ajettu Ja hmostunut osuustoimin-tamies
2a siinä ominaisuudessaan Väi-rd
Tannerin. parilalta. henkiheimolai-sia
— nämä molemmat samassa per-teen
mies, vaikka se proletaarista läh­tien
on kehittynj^ intelligehtikäi Ja
kohonnut korkeimmille huipuille, ky-r
kenee sittenkin elämänsä loppuun as­t
i ' pysymään proletariaatille u&kolli-sena.
Ei saa antaa pinnan pettää^ P i ­tää
kyetä katsomaan syvemmälle
"miehen läpi". Ja sen mukaan tuomita:
Matti Turkla kuuluu edelliseen ka­tegoriaan,
Yrjö Mäkelin jälkimäiseen.
Matti Turkla. sahatyölälneft, pitkä­aikainen
sos.-dem. puolueen puolue­sihteeri,
punainen prokuraattori ^
cnhan siinä ansioita kerrakseen. Mut­ta
jos mieheltä puuttuu periaatteita,
ei siitä koskaan voi puolue-elämässä
tulla muuta kuin pelkkä .selkäranga­ton
konjunktuurien inles^~ Eikä ole
työväenluokalle sen suurempaa on­nettomuutta,
kuin se, että tällaiset
pelkän lelpäpaikan ~ tavcdttelljat ja
vain sen puolesta tappelevat^iselkäran-gattomat
ja periaatteettomat oHot
pääsevät kiipeämään puolueen johta­ville
paikoille. Tällaisista olioista on
Matti Turida tyjrpilUsin. vaikka ei suin­kaan
ainoa laatuaan.—^ Otettakoon
Turkian pitkäaikainen puolueen Joh­dossa
oloaika, sQs.dem. sanomalehdis­tö,
puolueneuvostojen y.m.^ pöytäkir­jat
— kaikki mahdolliset^ Ja mafadotr
tcmat todistuskappaleet hänen vilme-
RlkaLslne edesottamlsineen — n i i n em­me
milloinkaan tapaa- Mattia oikeasäa
elementissään Ja taisteinvalmiudessaan
ole paljon yhteistä. Aina rehellinen
porvari. Yhtä puhdasverinen porvari
silisin kun hän kiikutti v Kansanval­tuuskunnan
rahasakkejä -Venäjälle
loito. nsrtkin, Istuessan Sosialidemo-.
.kraatin päätoimittajana. Ihan suotta
porvarit tätä miest^ linnassa istuttivat
mutta onkos niillä poliiseilla Järkeä. —
Juuri sellainen rehti porvari pitääkin
fOlla "Sosialldemökhiatlh^?-^ lälänä.^' Ss
sopii malnlostL
Clsjcari:^koisto tulee ^^n^
EI sen vuoksi; ettö hän kuuluisi sos.-
äem. puolueen: alkuraivaajiin, vaan
häinen erikoisen ^ keskeisen ' asemansa
vuoksi puolueena. Tämä amerikalal-neh
kaivosmies, pohjalainen piepvll-jelljä,
kansanedustaja,' Ammattljärjes-iön
puheenjohtaja, keisarillisen senaa­tin
varapuheenjohtaja, punaisen- hal­lituksen:
: ellntarvemlnlsteri, .- eversti,
meljassa; kas sinä ansioluettelo, jol­laista
ei monelle proletaarille riitä {ke­nessä
maassa. Ja merkillistä on se, et­tä
nämä asemat ovat tulleet Tokoille
helposti, Uman kilvoitusta ja ponniste­luja,
ikäänkuin luonnostaan lankeavi­na.
Toinen on tarjonnut, toinen ku­martanut
Ja ottanut vastaan;^ ei sen
enempää.
: JTOkoin tie on ollut tavattoman helpr-po.
Hän on -vain palvellut, kun on tar­jottu
palvelijan paikkaa.- Mitkään pe­riaatteet
Ja värit eivät ole tulleet ky­symykseen.
£31 usko, että Ti&oin on
koskaan tarvinnut joutua tilille oman­tuntonsa
kanssa. Luulen, että hän si­simmässään
on tuntenut olevansa yh­tä
oikeassa ja palvelevansa yhtä vil­pittömästi
- l^väenaslaa valkoisen ar­meijan
upseerina - kuin'puUaisen Suo­men
palveluksessakin. Muutoinhan hä­nen
olisi täjrtynyt Joskus tunnustaa
plevansa väärässä. Mutta sitähän ~ ei
Tdcoi milloinkaan^ tehnyt Mitäs sii­tä!—•:
Kun palvelee niin palvelee. Tä­nään
proletariaattia, huoinenna im­perialisteja;
tai yhfalkaa kumpaakin
— kalkki ön "aU tight".
SYKSY—TYÖTTÖMYYS-NÄLKÄ j
Hazmaja, ahdistava toivottomuus
luonnossa. Sade piek.säS akkunanruu-tuja.
jnhatnen viime heiAäilee lirises­tä
ppbjolasta, ulvahtaa nurkissa, va-ristäieHs:
I^tiä puista ja lennätti^
imöituneita korsia Aturinkoa- ei
ziäy; kätkenyt on valon valtias läm­pöä-
Ja vsdoa. s^^vät kasvonsa. It­keneekö
tätä'surkeutta. KyyneUS sil­lä
näkyy kyllä riittävän. Vai. Itkedcö
sitä, että'työmies elämän ehon yllä­pitäjät,
ain&elUsten arvojen uuras a -
hertaja, kulttuurin todellinen kunin­gas
kärsii, murjottaa nälän vainoama­na
ilottomassa kämpässään tai viuhtoo
vihaisena.' elämään ikatkendtuheena
toivottomana työmaalta toisdle tur­haan
ty«tä etsien, vihaisen vihurin
pudistellessa ,kesänjättelsiä hepeneitä
ja toivottomuuden yön pahojen peik­kojen
raadellessa elämän, haavoitta­maa
sydäntä.... Syksy, sehän ennus­taa
talvea. Rikkaille loppumättoinla
raikkaita nautintoja talvisen pöihtaan
valkoisessa luonnossa. Työttömille näl­kää,
palelemista Ja kaikenlaisia tau­teja
Miksi litää olla Juitti näin? Ä^-
si on laiskalla kaikkea jrliinkylUn?
MDcsl-rikkauksia Ja"eläDian monipuo^
lisiä nautintoja niillä, Jotka eivät, kuu-uettelyä
korkeimpana oikendeo. ,mo-tiivinä.
. -VV
Juuri näin Järjet&itä on: yhteiaaEbn-nalHriRn
rikkatulen tuotanto ^^J^^
nykyisen yksityismnlstusoikeuden Yti-litessa.
TyömiehÄ'oviat tuottaneet
yfljän. rakentaneet kuljetusvälineet ja
kuljettaiieet sen maalTmaa rnaa^-
ncälle. Mutta^'tämä v i l ^ knulim äiti
Jollekin • kelnotteUjaJle, Ja cvaikka va­rastot
ovat viljaa sdett&nän täynnä,
saa työmies, vfljaa, tuottaja^ hrSttö-mäksl.
joudnttnaan :nään^- nälkään
oa^en tuottamiensa varastojen-äärelle!
Sama on laita -vaateteQUisnuden.ken-na
levänä ole puuttanut käsiään ei­kä
aivojaan, mihinkään- tuottavaan
toindntaan. Ja Joist» eivät kaikki edes
tiedä, mistä elämän antimet ovatläh-töisto?
Ja miksi pitää työmiehen kär­siä
työnsä ääressä hiipivää nälkää
rääsyihlh puettuna, asua kurjissa hök­keleissä,
joissa lukuisat taudinsiemenet
ihmisruumiin" viholliset tuhoavat kuk­kivaa
elämää? Miksi eivät tälle työn-tfikiJäUe,
elämän todeUiseUe valtaher­ralle
avaudu portit nautintorikkaa-seen
elämän pöytään, ehoille aineelli­sille
antimille, riemusta raikuville hen­kisille
ruusutarhoille? Mik'ei tämä
elämän arvojen suuri luoja saa edes
tehdä työtä silloin kun hän sitä ha­luaa
itsensä,'^rheensä ja yhteiskun­nan
hyödyksi? Niin, miks'ei? Järjer
loogilliset juoksutukset sotkeutuu tä­män
järjettömyyden kaaoksen sok­keloihin.
Vai onko hiventäkään näh­tävissä
järjellisyyttä Ja oikeudenmu­kaisuutta
siinä, että joku tuottaa Jon­kun
hsrödyllisen esineen aivojensa tai
kättensä työllä ja toinen henkilö, jol­la
el ole mitään osaa eikä vaivaa tuon
esineen tuottamiseen^ ottaa tuon esi­neen
Ja käyttää sen hyväkseen ja
toinen sallii sen;j;aieten tapahtua ja
st-urin osa Ihmisistä pitää -tällaista me-käteolUsuuedn
Ja kaikkien vältt&nät-tömlen,
tuotteiden alalla.; Kun näitä
tulee liikaa. Ja menekki pysähtyjr. Jou­tuu
työmies tyettöm^Eä^ Ja. ne va­rastot.
Joitten eteen hän bn pitkän
eläm&isä ahertanut; pysyvät hänäle
suljettuina, paleUpa häntä Jä hänen
perhettään miten ankarasti tah?uifia.
Suuri osa työmiehiä ij^ts&^ vielä tä--
tä laillista vääryyttä pyliSnS: oikeus­normina.
Ihmeellistä on työmiehen
kyky kärsiä. • -ii ^, •
Missä (m heidän Järjellinen tietoi­suutensa,
Jokaiilmoittaisi, että tämä
kärsindnen Johtaa rodUn perikatoon
moraalin- böUenemlseeh Ja vihdoin
iäydelliseen baarlan aseinaan. Ovatko
suuret työväenJoUkot-.täydellisesti ky­vyttömiä
näkemään yhteiskunnallista
vi;äry3rttä, omakisumaan luokkatietoi­suutta
Ja käymään valis&ineen työ­väen
Jou^oarmeijaian taisteluun tä­tä
vääryyttä vastaan? Näin.epätoivoi­sia
kysymyksdä tulvahtielee aivoista
tänä syksyisenä synkkänä päivänä
luonnon itkiessä jrimsalta' kyyndeitS
Ja tuulen hiljaa valittaessa-hUobeen
nurkissa. Ovat markkinat. Siellä va­rastot
täynnä tavaroita. Mutta meidän
työttömien -feuma täytyy olla ilman
vaatteita, kenkiä, jopa monen ilman
leivättäkin, yihansekainen murhe viil­tää
sydäntä kuin veitsi. Lapset-puhu­vat
markidnolsta. SleM olisi heille
vaatteita, ruokaa ja monen monta
pientä esinettä. Joilla voisi lisätä hiu­kan
ilon pilkahdusta heidän synkkään
elämäänsä. Mutta isien ja äitien täy­tyy
jättää välttämättömät Ja huviesl-neet
ostamatta; nähdä lasten epätoi­voiset,
pettyneet kasvot- — — On
syksy., Työttömyys ja sen Idntereillä
kulkeva hiipivä kurjutis. Oi, milloin
työväestö/muuttaa tämän- syksyn epä­toivon
hyvinvolimin Ja' elämän ilon
kevääksi. — ViUe M.
Port Arthurin notisia
ARVOKKAAN ILLANVIETON
:ärjestää täkäläinen osuustoiminnalli­nen
valistuskomitea Fort -VVilliamln
suomalaiselle haalille sunnuntai-lllak-si,
marraskuun^lO .p Ohjelmassa ,tu-ec
olemaan mjn. näsrtöskappale ni­meltä
"Kauppias. Mattila" sekä paljon
muuta arvoilta otfjelmaa.. Tilaisuu­teen
on sisäänpääsy' vapaa. Sinne
mennään. , .
^. J . JÄSENRYNTAYS
täällä näyttää edistyvän tyydyttävästi
Parisenkymmentä uutta ' jäsentä hy-väks3rttiin
taasen osaston kokoukses­sa
marrask. 2:nen- päivä. Jäsenha-cemuksia
kylläkin esitettiin kokouk^
selle lähes kolme kertaa- tuo määrä,
mutta koska asianomaiset .eivät kaikki
olleet saapuvilla kokouksessa,niin ei
heitä voitu hyväksyä tällä kertaa-Tä-mä_
siis osoittaa, että on se täkäläi­nen
-• jäsenryntäy&rkomitea ;. ollut- toi­messa,
.vaikka ;el se siitärtoimestaan
mitään erikoista meluaole pitänyt.
Mutta osastomme (»alle asetettu Jä­senmäärän
lisäys onkin huomattavan
suuri, ja vaikka se määrätty jäsen­määrää
lisäys nyi tälläkin menoUa
mahdollisesti voitaisiin saavuttaa -vuo­den
loppuun mennessä, niin el olisi
pahitteeksi vaikka vähän lisättäisiin
vauhtia, sillä eihän se mitään hait­taa,
vaikka se määrätty osiius sivuu-lettalsilnkinv
. •- , '
VAPAUDEN KmjAKAPPA
on epäkäytännölUnen kalojen säily-tunnettua
henkilöä, ^ Joka sitä on sii­hen
tarkotukseen alkanut käyttämään,
hakemaan kalansa pois': mahdollisim­man
pian. Jos nimittäin aikoo niitä
-käyttää alkuperäiseen tarkotukseen-sa.
— S. ^
LASTEN VANHEMPIEN HUOMIOON
Haalillamme ovat. kokoushuoneet jo
siksi valmiit, että voidaan alkaa las­ten
opetus. .Tämä •'.tullaan' Järjestä­mään
mahdollisimman hyväksi. Sun-nunjtalna.
10 p.. kokoontuvat kaikki
lapsöt ja opettajat haalille klo 2.30
keskustelemaan kouluajasta yjn. sei­koista.
Vanhempien on katsottava, et­tä.
Jokainen lapsi saapuu silloin pai-kalle^
ilman poikkeusta. ~ Muistakaa
siis lähettää lapset haiOiUe ensi sun­nuntaina
klo puoli kohne.
Lasten koulukomitea.
- TYÖVÄEN URHEILUSTA
Me jokainen tiedämme, että ruu­miin
hoito ja sen kunnossa pitäminen,
cc mitä välttämättömin ihmisen hy-vinnlUe.
Lauseparsi "terve sielu "ter­veessä
ruiunilssa" pitää hyvin paik­kansa.
Kun olemme rumniilllsesti hy­vissä
voimissa, voimme silloin kaikilla
luoUkataistelurintamillakln taistella
täysillä aseilla sortajiamme vastaan.
Meillä täällä Fort Willlamlssa on
herännyt vilkas keskustelu voimiste­luseuran
perustamisesta keskuuteem­me.
Täällä kyllä näyttäisi olevan pal­jon
mahdollisuutta, voimisteluseuralle.
tyspaikka. Siksi pyytälslmmekin sitä esim, täällä ön paljon tässä maassa
rruulloin kuin silloin; kun on ky^^mys
Joko luulotellusta tai todellisesta.hä-nen
leipäpalkkansa :t(hkaamlsesta.
Todistuksia löytyy vaikka kuinka pal­jon.
Koko Suomen sostaUdemtdoraattl-ser
puolueen.historia sen todistaa-.
Tarvitsee vUtata vain yhteen seik­kaan.
Matista tulee ^eodUaUä Venä­jän
komm\mlstisen puolueen jäsen, ei
kä niinkään pieni rfiJImäntekevä"
Talonpoikain Intemalionale on lujasti vakuut^Uäitä, etta huolit
»atta jphtajain petturuudesta, riistetyt maaseudun koyhalistojoukot tu^
levät jatkamaan, tarmokkaasti taisteluaan taantumuksellisen holUtukseif
suunnitelmia vastaan, sekä yhdessä työväenluokan kanssa jatkaa ^ l i -
mätontä kamppailua rikkaita maanomistajia, kapitalisteja seka imperia^
listoja vastaan, todellisen työläisten ja talonpoikain hallituksdnmuodös^
tamiseksi Meksikoon. - -. -
TALONPOIKAIN INTERNÄflÖNÄLEN
NEUVOSTON PUHEMIEHISTÖ.
Ja JOS'T<^i Joskus'^ tulee Suomeen
ei hän •yaeöiaankaan katso mitään rik-kcmeensa
tySväkeS vastaan, vaan kat­soo
olevazisa enOstä enemmän ansioi­tunut
astumai^ tyOi^tenluokan palve-itdQseen.
. omaisiakin palvelijoita näkyy osa
^^Gväestöä, vielä tarvitsevan -r-^ kuka
tietää koinlca kauan!
• v;^ -. /-'y'^.:: ^.•"^•^..-.c .-.•,'.•*•;••"-' '-f'. ' TSSI& on tullut niitä vanhan.polven
pn^ts^risla veteraaneja . mainitukä
useampi' Tletmkln '61id^':i^^
ljoaiatjä^-.^ kiaätlssaiu sv iekläu umluaui n:Jiot.-a ,s pmsuiatltlast lisdininp
elämäkertaklrjailijollle.
r Pohjan Voimassa: S. M .
UUDISTAKAA
mAUKS
Arkipäiyän pakinaa
Rautoja tulessa
Ainahan niitä^on^Jokunen, Joskus u-seampiakln
yhtaikaa, suiurempla^ Ja
pienempiä, kuten nykyäänkin .^oH
Hamiltonin lakko,' öU Gastohian tokko
ja oikeustaistelu, oli multa pienempiä
sUnä sivussa.. AvustäUmme<niitä —
täolmme Jonkun verran.: jroutojep p l -
lessa kuummuuHyt: meillä pn-tulessa
rauta. Jonka takominen jää melkein^
kokonaan meidän varaan, .sillä meikä­läisetpä
sen .raudan sinne plstivätkia
Se on- tuo metsämiesten. lakka- Port
Arthurin ympäristffllä.- T,,-".
.Mitäs meidät^ olisi tästä, sanottava
OIlsUco moitittava, että kmr-nlenivät-kin
»lakkoon., niokomat .Ei olisi saa­nut
mennä..' Kylläpä ^ nuilä entislim-kin
maksuUIald^eilsl pitänyt^ ksretäri-kastumaaBt
serL^iinkä ^jBmies indää'
kin rikastiia,"^ ^U^^tä niinheriolk^
^ tään työlälseu iHinnattaik.;:V. Em­me
piihu .niln,..-jsi -ole' sisua" eikä lia^
luakaan,' kun tlä^mme aäan. PUhum-käällä
yrittämisellä. Sfltä on pojat
leikki pois — -ruotsalaisella sahsdla
me ennenuninkln päinvasj^in. ja hy­vällä
syyllä.' V ... ~] ^
Meistä suQmalfti'ri.«rta. alvaf lr^wi.^pt.t^
perintönä useammat ovat 'klrVesmie-hlS;^.
taiokkamlehiä Ja laplomlehlä. Tu­hansissa
saadaan. laskea ^ jo£len bn
otettava tääliaktn leiiSnsä jokb ko^
Iconaan täi QdUtain metistä; sahalla
ja UrveeDä, kovalla tyoOa ja simUk-ja
suoinalals^ sisullakin. >K
^esta metsästä Ja-4lEohtalaisiIla''rmak-suilla
mies saa irti vähän yU sen min­kä
syö Ja tyylissä kuluttaa, mutta
päinvastaisessa .tapauksessa m byvä
kun, pysyy 'Slveni^-;.olkoon niin
mies k"in »Ahttnm pphiiri«^kfi"*wfe»i-set
Ja heikommat pysykööt 'pois koko
leikistä, sillä lähtö siettä metsästä
kuitenkin tulee, kun el psrsy'itvenissä-kään.
.T^oä bn • niin: Koeteltu^^asla ny-^
kypäivlnä, että, todistöläen saa ksska
tahansa. " ' >J«
Siis^.iMlessa. on sellainm^räuta lota
pitäisi t^oa.: Avustaa takojia Ja tuu­mia
jvak^vasti mitä.fömän kanssa voi­si
pitemmän lälSIlddn^tehilifrJii mitä­päs
pitkistä - taitilfwltTHfftift^tni«m-' jutfal-han^
on seU^vr- tämän alän'^Släisien-oli^
Järj^tavä.1 tm tyS&^ mr
taansg. yhJmi> Ja. tf^iätava^ - ^ H »
se tehoaisi ^ Stemmaksi aikaa aina
kerrallaan. Ws& ätS. ältten -tapella
tarylts^lslkaan,^ tördEUen kohotus Ja
sanakin jo. antitaisL Saiöoisl ~vaan: me
olemme lAättäoiset niin j a nfiH^ Ja se
pidettäisiin t o t ^ JLsia' <illsikl& näin
mitä luonnoin^ Imäk^ - kerran
meiTaTäiset,ovat:ottantet eslnKTtaperi^
puun katkasun meikeini: numöpobUk-seen,
koäEa- ovat ainoitftvä&vlä koneil­ta,
tySn kilpailusta tyfittömyyde^